Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[VesaH]

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

"Eilen esitetty 45-minuuttia ohjelma, jossa käsiteltiin somalinuorille ja suomalaisnuorille järjestettyä älykyystestiä, on herättänyt paljon keskustelua.
Jostain syystä kyseisessä ohjelmassa ei kerrottu suomalaisnuorten saamaa testitulosta.
Mainittiin vain melko epämääräisesti, että se oli erittäin hyvä. Somalinuorien tuloksesta kerrottiin, että se oli 100 paikkeilla.

Soitin tänään Liisa Riekille, joka on kyseisen 45-minuuttia ohjelman juontaja.
Riekki kertoi minulle, että suomalaisnuorten tuloksia ei julkistettu Mensan pyynnöstä.
Hän ei suostunut kertomaan tarkkoja tuloksia minullekaan.
Sen Riekki kuitenkin paljasti, että suomalaisnuorten tulokset olivat hyvin lähellä sitä rajaa, jonka saavuttamista Mensan jäsenyys edellyttää."

Lisäys: Pistin tuon kommentin tänne lähinnä siksi, että somalinuorten tulos "noin sata" on aika paljon enemmän kuin monissa ketjuissa täällä väitetään. Suomalaisten tulos oli huomattavasti parempi, eli tämän tutkimuksen mukaan ero on olemassa. Mutta eikö nykyajan yhteiskunnassa pärjää ihan hyvin ÄO:lla 100? Sehän on ns. normaali älyykkyys.

[Äpyli]

Lisäys: Pistin tuon kommentin tänne lähinnä siksi, että somalinuorten tulos "noin sata" on aika paljon enemmän kuin monissa ketjuissa täällä väitetään. Suomalaisten tulos oli huomattavasti parempi, eli tämän tutkimuksen mukaan ero on olemassa. Mutta eikö nykyajan yhteiskunnassa pärjää ihan hyvin ÄO:lla 100? Sehän on ns. normaali älyykkyys.

100:n ja 130:n ero on aika iso mutta normaaliin elämään 100 kyllä piisaa, 130:n älykkyysosamäärällä älykkyys ei juurikaan rajoita ammatinvalintaa (joskin esimerkiksi luonnontieteellisissä huippupesteissä tätäkin suuremmasta älykkyydestä on tietenkin etua). Suomen mensan rajana wikipedian mukaan 131 pojoa. 130:n saavuttaa siis 2% väestöstä. Yksi tulkinta tästä erosta on se, että somalit olivat lähettäneet parhaimmistonsa paikalle, koska kyseessä oli kuitenkin julkinen haaste, samoin kotimaisten nuorten osallistujat ovat voineet olla valikoitunut joukko.

[Juoni]

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

"Eilen esitetty 45-minuuttia ohjelma, jossa käsiteltiin somalinuorille ja suomalaisnuorille järjestettyä älykyystestiä, on herättänyt paljon keskustelua.
Jostain syystä kyseisessä ohjelmassa ei kerrottu suomalaisnuorten saamaa testitulosta.
Mainittiin vain melko epämääräisesti, että se oli erittäin hyvä. Somalinuorien tuloksesta kerrottiin, että se oli 100 paikkeilla.

Soitin tänään Liisa Riekille, joka on kyseisen 45-minuuttia ohjelman juontaja.
Riekki kertoi minulle, että suomalaisnuorten tuloksia ei julkistettu Mensan pyynnöstä.
Hän ei suostunut kertomaan tarkkoja tuloksia minullekaan.
Sen Riekki kuitenkin paljasti, että suomalaisnuorten tulokset olivat hyvin lähellä sitä rajaa, jonka saavuttamista Mensan jäsenyys edellyttää."

Lisäys: Pistin tuon kommentin tänne lähinnä siksi, että somalinuorten tulos "noin sata" on aika paljon enemmän kuin monissa ketjuissa täällä väitetään. Suomalaisten tulos oli huomattavasti parempi, eli tämän tutkimuksen mukaan ero on olemassa. Mutta eikö nykyajan yhteiskunnassa pärjää ihan hyvin ÄO:lla 100? Sehän on ns. normaali älykkyys.

Tämä "nettitieto" jonka mukaan somalien keskiälykkyys olisi 68 on luonnollisesti puhdasta roskaa.

Somalit ovat muiden Afrikan sarven kansojen tapaan ns. puolikaukasoideja ja ottaen huomioon että arabien keski-äo keikkuu jossain 85-90 pisteen paikkeilla, kun taas bantukansoilla ("varsinaisilla neekereillä") keski-äo jää heidän itse ylläpitämissään olosuhteissa 70-80 pisteen paikkeille...niin tästä voidaan  apriorisesti päätellä että somaleilla ja etiopialaisilla yms. "haamilaisen rodun" edustajilla keski-äo olisi jossain 80 pisteen paikkeilla heidän itsensä ylläpitämissä olosuhteissa.

[S.O.Mali]

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

"Eilen esitetty 45-minuuttia ohjelma, jossa käsiteltiin somalinuorille ja suomalaisnuorille järjestettyä älykyystestiä, on herättänyt paljon keskustelua.
Jostain syystä kyseisessä ohjelmassa ei kerrottu suomalaisnuorten saamaa testitulosta.
Mainittiin vain melko epämääräisesti, että se oli erittäin hyvä. Somalinuorien tuloksesta kerrottiin, että se oli 100 paikkeilla.

Soitin tänään Liisa Riekille, joka on kyseisen 45-minuuttia ohjelman juontaja.
Riekki kertoi minulle, että suomalaisnuorten tuloksia ei julkistettu Mensan pyynnöstä.
Hän ei suostunut kertomaan tarkkoja tuloksia minullekaan.
Sen Riekki kuitenkin paljasti, että suomalaisnuorten tulokset olivat hyvin lähellä sitä rajaa, jonka saavuttamista Mensan jäsenyys edellyttää."

Lisäys: Pistin tuon kommentin tänne lähinnä siksi, että somalinuorten tulos "noin sata" on aika paljon enemmän kuin monissa ketjuissa täällä väitetään. Suomalaisten tulos oli huomattavasti parempi, eli tämän tutkimuksen mukaan ero on olemassa. Mutta eikö nykyajan yhteiskunnassa pärjää ihan hyvin ÄO:lla 100? Sehän on ns. normaali älyykkyys.

Että sellainen "tutkimus". Uskoo ken tahtoo.

Tulos ei ollut mokutuksen kannalta toivottu, joten tulokset salattiin.

"Noin sata". 51 on lähempänä sataa kuin nollaa.

[VesaH]

Eli jos halutaan tasoittaa älykkyyseroja eri maanosien välillä, eurooppalaisten pitäisi muuttaa Afrikkaan ja lisääntyä afrikkalaisten kanssa. Afrikan keskimääräinen älykkyysosamäärä nousisi. Nyt muuttoliike kulkee väärin päin.

Toisaalta, älykkyysosamäärä ei ole pelkästään perinnöllistä, vaan siihen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Eurooppalaisille vanhemmille annettu afrikkalainen adoptiolapsi saa 16-18-vuotiaana parempia tuloksia älykkyystestissä kuin
olisi saanut jos olisi jäänyt kodittomana ja kouluja käymättömänä Afrikkaan.

Siis erot älykkyydessä eivät ole niin suuria kuin joskus väitetään, ja eroja pystytään myös kaventamaan. Näinkö se menee?

[Lalli IsoTalo]

Somalian keskiälykkyys on 69, jos Worlddataa halutaan pitää luotettavana lähteenä.

https://www.worlddata.info/iq-by-country.php

[Jack]

Siis erot älykkyydessä eivät ole niin suuria kuin joskus väitetään, ja eroja pystytään myös kaventamaan. Näinkö se menee?

Kansakunnan menestymisessä ei ole kyse pelkästään asukkaiden keskimääräisestä älykkyystasosta. Myös muilla ominaisuuksilla on merkitystä.

On yleisesti tunnettua, että kotitaustalla on suuri merkitys siinä, miten hyvin lapsi menestyy koulussa ja koulutuksen kautta elämässään. Jos saa huonot lähtökohdat jo lapsuudessaan, tulevaisuuden ennuste on synkkä.

Jos esitän mielipiteenäni ajatuksen, että osa muistakin tekijöistä kuin pelkästään älykkyydestä on osittain perinnöllisiä, saan antirasistit kimppuuni. Tässä keskustelussa he taitavat edustaa vähemmistöä, joten voin vähän löysätä itsesensuuria.

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että vaikka perinnölliset erot eivät ehkä ilmene vertailtaessa muutamaa ihmistä keskenään, ne näkyvät tilastoarvoina, kun vertailtavia on miljoonia. Tilastot tuovat heikotkin ilmiöt esille.

Yksi tilastoista ja myös käytännön havainnoista ilmenevä seikka on se, että afrikkalaistaustaiset miehet ovat keskimäärin vähemmän perhesidonnaisia kuin muihin etnisiin ryhmiin kuuluvat miehet. Tämä näkyy tilastoissa mustien äitien yksinhuoltajuutena, joka on suurempaa kuin muissa ryhmissä. Mustan miehen ja valkoisen naisen muodostama perhe taitaa hajota sitäkin todennäköisemmin, ja lapset jäävät äitinsä kasvatettaviksi. Isä häipyy kuviosta kokonaan ja on mahdollisesti jo uuden perheen isä. Obama, Toivola, Odusoga... jo pelkästään "valko-musta" julkkisten lista on pitkä.

Jotta ei olisi riippuvainen rasistisesta propagandasta, kannattaa mennä ilmiöiden juurille ja katsoa, mitä mieltä afrikkalaiset naiset ovat asiasta. Onhan Afrikassakin nettisivuja ja keskustelufoorumeita. Mustat naiset tuskin esittävät mielipidettään rasistisesta motiivista, kun he toteavat, että afrikkalainen mies on luonteeltaan moniavioinen - eli yksi nainen ja yksi vaimo ei riitä. Tällaisia mielipiteitä löytyy paljon mm. nigerialaisilta sivuilta.

Perheen rikkonaisuus on mahdollisen älykkyystekijän lisäksi yksi syy sille, miksi mustat menestyvät tilastojen mukaan huonommin koulussa kuin muut etniset ryhmät. Köyhä yksinhuoltajaperhe, jossa äiti tekee pitkää päivää roskaduunissa, ei ole otollinen ympäristö lasten koulumenestyksen kannalta. Äidillä ei ole riittäviä voimavaroja auttaa lapsiaan koulunkäynnissä. Läksyt jäävät huonolle lukemiselle, ja kun koulu ei maistu, katujengien houkuttavuus kasvaa. Osasyynä tähän voi olla ahdas ja vaatimaton asunto, josta mielellään lähtee "ulos" aina kuin mahdollista, sen sijaan, että istuisi kirjojen ääressä.

Heikon koulumenestyksen sanotaan usein johtuvan alhaisesta sosioekonomisesta taustasta, eli köyhyydestä on vaikea päästä pinnalle, vaikka olisi älykäs. Sen sijaan vähemmän älykäs yläluokkainen lapsi voi menestyä, kun vanhemmat palkkaavat hänelle yksityisopettajan ja muutenkin puolipakolla huolehtivat, että hän tekee koulutehtävänsä. Kodin ilmapiiri on menestykseen tähtäävä. Heikompaakin lasta autetaan niin paljon, kun pystytään, aina aikuiseksi asti. Köyhässä perheessä voi olla juuri toisin päin, eli perhe suorastaan jarruttaa lahjakkaan lapsensa etenemistä antamalla hänelle huonon mallin ja sanomalla hänelle, ettei meistä ole mihinkään.

Se, mitä ei sanota julkisuudessa, on ajatus siitä, että köyhä kotitausta on paitsi syy menestymättömyydelle, myös seuraus menestymättömyydestä. Jos ihmisissä on jokin tilastollisella tasolla näkyvä geneettisesti periytyvä ominaisuus, joka estää köyhyyden oravanpyörästä irtautumisen, sinne palataan uudestaan, vaikka siitä hetkellisesti onnistuttaisiin irtautumaan.

Uskon tilastojen valossa siihen, että etnisten väestöryhmien välillä on muitakin eroja kuin mahdollinen ero älykkyysosamäärässä. Ennen puhuttiin kansanluonteista ja niiden eroista. Taustalla on kulttuuria ja tapoja ja perinteitä ja oppimista, mutta todennäköisesti myös ripaus perimää. Tällainen väite katsotaan tietysti rasistiseksi, mutta se näyttää pitävän paikkansa.

Perimän vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on niin vähäinen, että sitä ei näe vertailtaessa kahta ihmistä keskenään. Yksilöiden erot mitätöivät mahdolliset perinnölliset erot. Mutta jos vertaillaan keskenään kymmeniä miljoonia ihmisiä, tilastot tuovat pienetkin erot esille. Voidaan tietysti väittää, että nämäkään erot eivät ole perinnöllisiä, mutta mikä muu kuin perimä voi olla syynä, jos ero kansanryhmien välillä säilyy sitkeästi, vaikka kaikki ympäröivät tekijät vaihtelevat.

[Äpyli]

Toisaalta, älykkyysosamäärä ei ole pelkästään perinnöllistä, vaan siihen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Eurooppalaisille vanhemmille annettu afrikkalainen adoptiolapsi saa 16-18-vuotiaana parempia tuloksia älykkyystestissä kuin
olisi saanut jos olisi jäänyt kodittomana ja kouluja käymättömänä Afrikkaan.

Siis erot älykkyydessä eivät ole niin suuria kuin joskus väitetään, ja eroja pystytään myös kaventamaan. Näinkö se menee?

Oma käsitys tästä on, että genetiikka määrittelee kognitiivisten kykyjen absoluuttisen katon. Ympäristö - yhdessä genetiikan kanssa - määrittelee sitä, kuinka lähelle absoluuttista kattoaan yksilö pääsee. Tähän kattoon ei kai nykytiedon valossa pystytä vaikuttamaan mutta mahdollistamalla mahdollisimman suotuisa ympäristö pystytään parantamaan todennäköisyyttä, että yksilö saa parhaiten ulosmitattua potentiaalinsa.

Täytyy kuitenkin ymmärtää se, että ympäristöstä riippumatta genetiikalla on aivan olennainen osa siinä miten kehityspolku tuota kattoa kohti etenee. Luultavasti geneettisesti lahjakkaampi pystyy hyödyntämään ympäristöään sellaisilla tavoilla, joka ei olisi vähemmän lahjakkaalle mahdollista. Siis korkeampi älykkyys mahdollistaa aivojen kannalta positiivisten takaisinkytkentöjen luomisen.

Sosiaalisella ympäristöllä on erityisesti kehityspolkuun valtava vaikutus. Jos oletetaan, että huippulahjakas lapsi sijoitetaan akateemiseen tutkijaperheeseen vrt. kehitysmaan peräkylään, niin mahdollisuudet suotuisaan kehitykseen ja lopputulokseen ovat varmasti aika erilaiset. Mutta paraskaan ympäristö ei valitettavasti taida kohottaa yksilön geneettistä kattoa sen korkeammalle.

Jälkikasvun genetiikan kannalta oleellista on parinvalinta ja mikäli haluaa kognitiivisesti samantasoisen tai korkeamman tasoisen kumppanin, niin sitä harvinaisemmaksi muuttuvat tilaisuudet mitä korkeamman älykkyyden omaa. Jo tilastollisesti siis. Ihmisillä lienee luontainen taipumus valita suunnilleen kognitiivisesti samantasoinen kumppani. Siksi laajassa mittakaavassa on vaikea uskoa, että laajojen väestöjen älykkyyden kohottaminen parinvalinnalla olisi realismia. Toki laatusiementä voidaan lähettää.

[Äpyli]

Heikon koulumenestyksen sanotaan usein johtuvan alhaisesta sosioekonomisesta taustasta, eli köyhyydestä on vaikea päästä pinnalle, vaikka olisi älykäs. Sen sijaan vähemmän älykäs yläluokkainen lapsi voi menestyä, kun vanhemmat palkkaavat hänelle yksityisopettajan ja muutenkin puolipakolla huolehtivat, että hän tekee koulutehtävänsä. Kodin ilmapiiri on menestykseen tähtäävä. Heikompaakin lasta autetaan niin paljon, kun pystytään, aina aikuiseksi asti. Köyhässä perheessä voi olla juuri toisin päin, eli perhe suorastaan jarruttaa lahjakkaan lapsensa etenemistä antamalla hänelle huonon mallin ja sanomalla hänelle, ettei meistä ole mihinkään.

Se, mitä ei sanota julkisuudessa, on ajatus siitä, että köyhä kotitausta on paitsi syy menestymättömyydelle, myös seuraus menestymättömyydestä. Jos ihmisissä on jokin tilastollisella tasolla näkyvä geneettisesti periytyvä ominaisuus, joka estää köyhyyden oravanpyörästä irtautumisen, sinne palataan uudestaan, vaikka siitä hetkellisesti onnistuttaisiin irtautumaan.

Hyvin pitkälti näin. Keskimääräistä älykkäämmän lapsen kasvattamisessa on myös omat erityiset haasteensa ja mitä enemmän eroa keskimääräisyyteen, sitä isompia voivat haasteet olla. Tästä on paljon kirjallisuuttakin kirjoitettu. Ja jos lapsi on huippuälykäs, niin kasvatuksen haasteet voivat olla niin erilaisia, että vertaistukea lähipiiristä voi olla vaikea löytää. Tässä on tärkeää huomata, että tällaisella lapsella älyllinen ja emotionaalinen kehitys usein kulkevat eri latua ja juuri siksi on ikävä tilanne tällaisen lapsen kannalta, mikäli on sattunut syntymään sellaiseen perheeseen, joka ei välttämättä kykene näihin erityishaasteisiin vastaamaan. Kaikesta älykkyydestään huolimatta lapsi ei tällaisia haasteita kykene vielä käsittelemään.

Mutta toisaalta, mikäli perhe on emotionaalisesti vakaa vaikkei lapsen tavoin olisikaan huippuälykäs, niin lapsi voi tällöin saada ihan hyvät eväät elämään. Moni lahjakas kykenee myöhemminkin elämässään muuttamaan suuntaa vaikka alku olisikin ollut haastava, mutta se yleensä vaatii työskentelyä sen eteen. Jonkin verran on tutkittu sitä, että erityisen korkea älykkyys ei aina ole optimaalista lapsen kehitystä ajatellen (koulutus, ura, saavutukset jne.) ja tämä johtunee juuri kasvu- ja muun sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta. Jo yksikin lapsen elämässä oleva ymmärtävä aikuinen voi auttaa paljon.

[Torspo]

@Äpyli kirjoittaa asiaa.

Olen lukenut varsin mielenkiintoisia psykologisia tutkimuksia, mitä tehtiin aikoinaan kaksosilla, jotka adoptoitiin eri perheisiin. Nykyään tätä ei enää tehdä ainakaan tietojeni mukaan ja vain historiallisia datoja on siksi saatavilla. Näissä kokeissa huomattiin, että adoptiovanhempien ammatit ja kiinnostuksen kohteet johdattivat adoptiolasten elämän suuntaa enemmän kuin heidän biologisten vanhempien.

Erilaisiin perheisiin adoptoidut biologiset, muistaaksen joskus myös identtiset kaksoset suuntautuivat aivan eri aloille, riippuen kasvattivanhemmistaan. Vahvana trendinä oli, että duunarin lapsi pysyi duunarina ja akateemisten ihmisten lapsi suuntasi korkeakoulumaailmaan.

Tätä tietoa vasten uskon vahvasti, että lapsi, joka kasvatetaan vain yhden eepoksen kritiikitttömään ulkoaoppimiseen, ei välttämättä enää muokkaudu millään koulujärjestelmällä tietoa laajasti omaksuvaksi ja kyseenalaistavaksi huippuosaajaksi länsimaisella mittapuulla.

[sancai]

Älykkyys on noin 80% geneettistä, voimakkaammin geneettinen kuin monet muut ominaisuudet ja toisaalta koulumenestys on voimakkaimmin älykkyyttä ennustava ominaisuus. Tämä on oikean tieteen konsensus. Johtuen Suomen laajasta varusmiespalveluksesta, Suomessa ja muissa pohjoismaissakin on tehty hyvin laajaa älykkyystutkimusta, josta on selvinnyt, että kantapohjoismaisten miesten keskuudessa älykkyysosamäärä varusmiespalveluksen aikana ennustaa voimakkaasti tulokehityksen. Miesten köyhyys näyttää johtuvan meidän tasa-arvoisissa yhteiskunnissamme lähinnä tyhmyydestä, koska tulojen ja älykkyysosamäärän korrelaatio on niin voimakas.

Onkin siis niin, että matala sosioekonominen asema ja matala koulumenestys johtuvat samasta syystä, matalasta älykkyydestä. Koska älykkyys on voimakkaan perinnöllistä, matalan sosioekonomisen aseman vanhemmat tuottavat keskimäärin matalan sosioekonomisen aseman jälkikasvua. Tosin sekin on tutkimuksissa havaittu, että vanhempiaan älykkäämmät lapset tyypillisesti nousevat sosioekonomisessa asemassa.

Kaksoistutkimuksissa on havaittu, että kasvuympäristö ei juuri vaikuta aikuisiän älykkyyteen. Adoptoitujen kaksosten aikuisiän älykkyyteen ei vaikuta heidän adoptioperheidensä älykkyys tai sosioekonominen asema, mutta erillään kasvaneiden kaksosten älykkyydet ovat yhteneviä. Lieneekin oikeasti niin, että jos lasta ei vakavasti laiminlyö tai aliravitse, kehittyy hän älykkyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan geenejään vastaavaksi. Jokainen jolla on useita lapsia tietää, että samanlaisen kasvatuksen saaneet ja samoja geenejäkin jakavat lapset ovat täysin erilaisia keskenään ja erot ne erot näkyvät heti. Ominaisuutemme ovat hyvin voimakkaasti perinnöllisiä, vaikka viimeiset puoli vuosisataa on meille tabula rasa -narratiivia syötetty.

Britanniassa on havaittu, että toisen polven maahanmuuttajien sosioekonominen asema paranee hieman, mutta poikkeuksen muodostavat afrikkalaiset maahanmuuttajat. Heillä toisen polven sosioekonominen asema laskee. Syynä lienee, että viime vuosiin asti Britannian maahanmuuttopolitiikka oli afrikkalaisten osalta valikoiva ja afrikkalaisten maahanmuuttajien joukossa oli yliedustus koulutettua väkeä. On kuitenkin olemassa tieteen tunteva ilmiö "Regression toward the mean", eli poikkeukset tuppaavat tasoittumaan ajan myötä: Matalan älykkyyden väestöt tuppaavat tuottamaan matalan älykkyyden jälkikasvua, vaikka otanta ei olisi keskimääräisyyttä edustava. Lienee siis niin, että väestöllisesti kestävää maahanmuuttopolitiikka ei voida harjoittaa hyvin matalan älyn väestöjen siirtämisellä Suomeen, edes valikoivasti.   

[Lalli IsoTalo]

Sosiaalisella ympäristöllä on erityisesti kehityspolkuun valtava vaikutus.

Siksi tämä sosiaalinen sekottaminen onkin niin tolkuton idea: älykkäät painetaan luontaista tasoaan tyhmemmiksi. Tasa-arvoahan se tietenkin lisää ... 

[VesaH]

Nyt kun olen kirjoittanut tähän ketjuun ja lukenut vastauksia, siirryn kohta jollekin toiselle keskustelupalstalle. Sitten ihmettelen, miksi kirjoitukseni afrikkalaisten alemmasta älykkyysosamäärästä katoavat tai niitä ei julkaista ollenkaan.

Sitten muistan, että nythän ei ollakaan Hommaforumilla.

[Äpyli]

Nyt kun olen kirjoittanut tähän ketjuun ja lukenut vastauksia, siirryn kohta jollekin toiselle keskustelupalstalle. Sitten ihmettelen, miksi kirjoitukseni afrikkalaisten alemmasta älykkyysosamäärästä katoavat tai niitä ei julkaista ollenkaan.

Sitten muistan, että nythän ei ollakaan Hommaforumilla.

Näin siinä helposti käy. Minusta älykkyys ja laajemmin kognitiotiede on tutkimuksen - niin akateemisen, kuin puhtaasti henkilökohtaisen mielenkiinnon - kohteena erittäin mielenkiintoinen. Se on monimutkainen aihe ja tutkimuksesta huolimatta on hyvin paljon sellaista, mitä ei vielä tiedetä. Aivojen kuvantamisen ja tutkimusmenetelmien kehittyminen kognitiivisen neurotieteen alalla on antanut kuitenkin paljon uutta tietoa myös älykkyydestä. Myös genetiikan osuudesta on saatu lisätietoa. Aivojen monimutkaisuus huomioiden, ymmärrys sen ilmiöistä kasvaa hiljalleen, ja varsinaisten teorioiden kehityksen voidaan ehkä katsoa olevan vielä aika alkuvaiheessa.

Yksi parhaimmista älykkyyttä käsittelevistä teoksista, mitä itselle on tullut vastaan, on The Cambridge Handbook of Intelligence and Cognitive Neuroscience. Se julkaistiin vuonna 2021 ja sisältää asiantuntijoiden katsauksia tutkimuskenttään. Kirja on löydettävissä ilmaiseksi netistä, jos kiinnostaa.

Onkin mielenkiintoista, miksi monet ihmiset hyväksyvät ihmisten väliset geneettiset erot muissa asioissa, mutta kognitiivisten kykyjen kohdalla asia muuttuu erilaiseksi. Ehkä siihen hiipii mukana ajatuksia ihmisten arvottamisesta yksilöinä, yhteiskunnallisesti tai geneettisen taustan (rodun) perusteella. Kuitenkin ihmisten välillä on olemassa kognitiivisia eroja, keskustellaan niistä tai ei. Se ei ole arvottamista tai arvostelua, että tutkitaan näitä eroja.

Toinen syy, mikä keskusteluun vaikuttaa, on kotimaisen (julkisen) dialogin tai keskustelukulttuurin puute ylipäätään koskien ihmisten kognitiivisia kykyjä. Suomessa on nähdäkseni ollut ja on vallalla voimakas pyrkimys tasa-arvoon ja konsensukseen useimmissa asioissa, jotka kognitiivisia kykyjä jotenkin koskettavat. Älykkyys on vähän huono käsite, koska se on hieman hapantunut monista syistä johtuen. Mutta jos verrataan esimerkiksi sitä, miten paljon arkisesti keskustellaan vaivattomasti ihmisten fyysisistä kyvykkyyksistä ja saavutuksista vaikkapa urheilulajeihin liittyen, kognitiivisen puolen keskustelu on siihen verrattuna olematonta. Lähes jokainen suomalainen pystyy nimeämään lukuisia tunnettuja urheilijoita, mutta aika harva pystyy nimeämään merkittäviä tutkijoita tai akateemikkoja (tai "älykköjä") samalla vaivattomuudella. Ja kun esiin otetaan Tatu Vanhanen, uuninluukut jo alkavat kolisemaan vaikka harva on edes hänen tutkimuksiinsa perehtynyt.

Kolmas syy on kiistanalaisempi, mutta väitän, että yllättävän moni ihminen kokee epämääräistä epämukavuutta, kun esitellään kognitiivisesti kyvykkään ihmisen edesottamuksia. Syy voi olla oma epävarmuus, tai kateus, epäterve tarve vertailla tai jotain muuta. Tai jonkinlainen kognitiivinen versio enemmistön tyranniasta. Muistaako joku muuten teoksen, joka käsitteli suomalaisten historiaa ja perimää sekä tätä "pyrkimystä konsensukseen", siitä on hommallakin ollut juttua? Saattoi olla joku brittiherrasmies kyseessä.

[Miniluv]

Onkin mielenkiintoista, miksi monet ihmiset hyväksyvät ihmisten väliset geneettiset erot muissa asioissa, mutta kognitiivisten kykyjen kohdalla asia muuttuu erilaiseksi. Ehkä siihen hiipii mukana ajatuksia ihmisten arvottamisesta yksilöinä, yhteiskunnallisesti tai geneettisen taustan (rodun) perusteella. Kuitenkin ihmisten välillä on olemassa kognitiivisia eroja, keskustellaan niistä tai ei. Se ei ole arvottamista tai arvostelua, että tutkitaan näitä eroja.

Sellainen pikku ongelma, että vaaditaan jonkin verran älyä asian ymmärtämiseen neutraalina, ei arvottavana tai arvostelevana...

[Lasse]

Kolmas syy on kiistanalaisempi, mutta väitän, että yllättävän moni ihminen kokee epämääräistä epämukavuutta, kun esitellään kognitiivisesti kyvykkään ihmisen edesottamuksia. Syy voi olla oma epävarmuus, tai kateus, epäterve tarve vertailla tai jotain muuta. Tai jonkinlainen kognitiivinen versio enemmistön tyranniasta. Muistaako joku muuten teoksen, joka käsitteli suomalaisten historiaa ja perimää sekä tätä "pyrkimystä konsensukseen", siitä on hommallakin ollut juttua? Saattoi olla joku brittiherrasmies kyseessä.

Saattoi olla tämä:

The Silent Rape Epidemic: How the Finns Were Groomed to Love Their Abusers Paperback
by Edward Dutton (Author)
https://www.amazon.co.uk/Silent-Rape-Epidemic-Groomed-Abusers/dp/1799003647/ref=sr_1_1?crid=L0V8IKFS1XDN

In 2003, the northern Finnish city of Oulu was what foreigners imagined such a city would be: calm, quiet and very 'Finnish.' By December 2018, the whole country was convulsed by Oulu's Muslim Child Grooming Scandal. A gang of Arab 'refugees' were up in court for the sexual assault and rape of under age Oulu girls and it transpired that Finland's politicians and mainstream media had done everything possible – guided by the divine light of Multiculturalism – to cover it up. How could a country like Finland – stereotyped as nationalistic and culturally conservative – have embraced the Multicultural suicide cult so rapidly? In The Silent Rape Epidemic, Dutton argues that the explanation lies in Finns' evolutionary past. Adapted to extreme cold and predictability, they are fiercely intelligent, extraordinarily cooperative, highly rule following, silent, and socially anxious. This makes them naively trusting, conformist and prone to imitating others. Perfectly adapted to their environment, these traits are combined with a miniscule gene pool, meaning very few intelligence or personality outliers who might dare to challenge the Spirit of the Age. The intense Darwinian selection to which they've been subjected, and their late industrialization, has delayed the rise of nihilism, which arises when nations industrialize and selection pressures are weakened. But the nature of Finnishness means that Multiculturalism has now overwhelmed Finland with astonishing speed. However, all is not lost. Dutton finds that if the Finns truly want to save the Suomi of sauna and Sibelius, then they are, ironically, uniquely well-adapted to reverse their country's destruction.

Tässä listaus miehen kirjoista:

https://edwarddutton.com/index.php/books/

[Äpyli]

Sellainen pikku ongelma, että vaaditaan jonkin verran älyä asian ymmärtämiseen neutraalina, ei arvottavana tai arvostelevana...

Tämä on tietysti totta. Mutta ymmärryksen lisäämiseksi on aloitettava jostakin.
Tulee mieleen hauska dialogi sarjasta True Detective. 

Rust Cohle:
Look, as sentient meat, however illusory our identities are, we craft those identities by making value judgments: everybody judges, all the time. Now, you got a problem with that... You're livin' wrong.

Marty Hart:
What's scented meat?

[FadeAway]

Miksi kaikkien aikojen 100 metrin juoksun top100 -listalla ei ole valkoisia?
10 sekunnin alle on sentään muutama (ei musta) mies juossut. (Japani, Ranska, Uk, Usa)

Ei varmaan liity aiheeseen.

[stefani]

^^^ Dutton esittää väitteen, että suomalaisilla olisi taipumusta matkia toisiaan. Onko tuollaiselle väitteelle jotain perusteluja?

Duttonin kuvailu "äärimmäinen kylmyys ja ennustettavuus" eivät kuvaa mielestäni Suomea hyvin. Suomi on meren lähellä, eli talvet ovat suhteellisen lämpimiä verrattuna esimerkiksi Venäjän talviin. Joskus talvet tosin ovat enemmän kylmiä, ja joskus vähemmän kylmiä, eli ei täällä elinolot mitenkään erityisen ennustettavia ole.

Suomalaisilla on taipumusta hiljaisuuteen ja sosiaaliseen hermostuneisuuteen, tosin nämä ominaisuudet varmaan pienentävät todennäköisyyttä joutua seksirikosten uhreiksi, eli kyse ei ole Oulun skandaalia selittävistä tekijöistä.

Vähän pitäisi keskittyä siihen, ovatko noissa päätelmäketjuissa palaset kohdillaan.

[Lasse]

Mustan miehen ja valkoisen naisen muodostama perhe taitaa hajota sitäkin todennäköisemmin, ja lapset jäävät äitinsä kasvatettaviksi. Isä häipyy kuviosta kokonaan ja on mahdollisesti jo uuden perheen isä. Obama, Toivola, Odusoga... jo pelkästään "valko-musta" julkkisten lista on pitkä.

Jo ennenkuin jäsen Äpyli kyseli Edward Duttonin kirjan perään ajattelin linkata yhteen Jolly Heretic -videoon, jossa pohditaan jälkikasvun perinnöllistä sukulaisuutta monirotuisissa lisääntymiskeisseissä.

Saman etnisen ryhmän piirissä lapsen tekevillä on yhteisiä perintötekijöitä, jotka siis määrittelevät etnisen ryhmän, eli tuleva lapsella on samoja geenejä molemmilta vanhemmilta.

Jos tulossa on mutantti, eikun mulatti, niin lapsi on geneettisesti kaukaisempi, mutta annan puheenvuoron Duttonille:

https://www.youtube.com/shorts/BD56fpfoO5E

[Betonikostaja]

Mustan miehen ja valkoisen naisen muodostama perhe taitaa hajota sitäkin todennäköisemmin, ja lapset jäävät äitinsä kasvatettaviksi. Isä häipyy kuviosta kokonaan ja on mahdollisesti jo uuden perheen isä. Obama, Toivola, Odusoga... jo pelkästään "valko-musta" julkkisten lista on pitkä.

Lisäksi tällaisten perheiden lapsia pidetään aika yksiselitteisesti mustina, vaikka he ovat sitä vain puoliksi ja äiti on valkoinen. He omaksuvat yleensä itsekin mustan identiteetin. Ja kun sukunimi tulee yleensä isältä, niin sekin on usein afrikkalaisperäinen.

Paljon harvemmassa ovat ne tapaukset, joissa isä on valkoinen ja äiti musta. Tulee mieleen vain Jude Bellingham. Eikä häntäkään varsinaisesti valkoisena pidetä.

[Augustus]

En nyt hirveästi usko mihinkään geneettiseen älykkyyseroihin eri ihmisrotujen välillä (rotu on tässä taustaa selventävä määre) Dominoiva tekijä on mielestäni kotitausta, siis vanhemmat ja ympäristö, jossa lapsi kasvaa.

Ongelma on myös älykkyyden määritelmä. Valitettavasti älykkyys määritelmänä tuppaa olemaan sellainen ominaisuus, jota ennen kaikkea länsimaissa valkoisen hyvin toimeentulevan keskiluokan piirissä arvostetaan. Jos ei pärjää keskiluokkaisessa koulutus- ja työelämäkilpailussa, niin on sitten ilmeisesti vähemmän älykäs. Testit mittaavat tätä keskiluokan määrittelemää älykkyyttä tai paremminkin ominaisuutta, jota kutsutaan älykkyydeksi, mitataan testeissä.

Älyllisesti "tyhmät" ihmiset ovat monesti paljon onnellisempia elämässään kuin jotkut työelämäsuperälykkösuorittajat, joiden älykkyysosamäärä on jotain nerotasoa, mutta itse elämä täyttä kuraa. Jos onnellisuus määritellään (kyse on aina määritelmistä) uusälykkyydeksi niin jotkut uusälykkyysjakaumat voisivat radikaalisti muuttua, ja osoittaa, että Afrikassa on paljon esimerkiksi uusälykkäitä, mitä länsimaissa ei ole.

[VesaH]

Paljon harvemmassa ovat ne tapaukset, joissa isä on valkoinen ja äiti musta.

Tavallaan hyvä, koska älykkyyden geenit periytyvät äidiltä.

[Betonikostaja]

Paljon harvemmassa ovat ne tapaukset, joissa isä on valkoinen ja äiti musta.

Tavallaan hyvä, koska älykkyyden geenit periytyvät äidiltä.

Sittenhän näiden musta isä ja valkoinen äiti -perheiden jälkeläisten pitäisi pärjätä paljon nykyistä paremmin. Ja kuten kaikki tiedämme, ei niistä mitään menestystarinoita yleensä tule.

[VesaH]

En tiedä, mutta näin täällä väitetään:

https://www.is.fi/perhe/art-2000001262133.html

Ajatuksen taustalla ovat geenit, jotka käyttäytyvät eri tavoin alkuperästään riippuen. Yksinkertaistaen: jotkut näistä geeneistä toimivat vain, jos ne tulevat äidin puolelta. Jos sama geeni tulee isän puolelta, se kytkeytyy pois päältä.

Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen, isän geenit taas aivojen limbiseen järjestelmään, joka osallistuu autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Limbisessä järjestelmässä syntyvät ihmisen selviytymistoiminnot, jotka liittyvät esimerkiksi seksiin, ruokaan ja aggressioon.

Aivokuoressa taas syntyvät ihmisen kehittyneimmät toiminnot kuten älykkyys, ajatukset, kieli ja suunnittelukyky.

Aiemmin on uskottu, että älykkyyden periytymiseen vaikuttavat yhtä paljon äidin ja isän geenit.

[VesaH]

En nyt hirveästi usko mihinkään geneettiseen älykkyyseroihin eri ihmisrotujen välillä (rotu on tässä taustaa selventävä määre) Dominoiva tekijä on mielestäni kotitausta, siis vanhemmat ja ympäristö, jossa lapsi kasvaa.

Ongelma on myös älykkyyden määritelmä. Valitettavasti älykkyys määritelmänä tuppaa olemaan sellainen ominaisuus, jota ennen kaikkea länsimaissa valkoisen hyvin toimeentulevan keskiluokan piirissä arvostetaan. Jos ei pärjää keskiluokkaisessa koulutus- ja työelämäkilpailussa, niin on sitten ilmeisesti vähemmän älykäs. Testit mittaavat tätä keskiluokan määrittelemää älykkyyttä tai paremminkin ominaisuutta, jota kutsutaan älykkyydeksi, mitataan testeissä.

Älyllisesti "tyhmät" ihmiset ovat monesti paljon onnellisempia elämässään kuin jotkut työelämäsuperälykkösuorittajat, joiden älykkyysosamäärä on jotain nerotasoa, mutta itse elämä täyttä kuraa. Jos onnellisuus määritellään (kyse on aina määritelmistä) uusälykkyydeksi niin jotkut uusälykkyysjakaumat voisivat radikaalisti muuttua, ja osoittaa, että Afrikassa on paljon esimerkiksi uusälykkäitä, mitä länsimaissa ei ole.

En tiedä, onko kotitausta ja ympäristö varsinaisesti dominoiva, mutta sillä on suuri merkitys geenien ohella.

Älykkyys ei ole vain teorettisten tehtävien osaamista sujuvasti, älykäs ihminen "älyää" käyttäytyä hyvin ja ystävällisesti muita ihmisiä kohtaan. Tätä voisi kutsua sosiaaliseksi älykkyydeksi.

Maahanmuuttajiin sovellettuna... yliedustus väkivaltarikostilastoissa osoittaa juuri tällaisen sosiaalisen hyvinkäyttäytymisälykkyyden puutetta.

Mutta kaikki samaan etniseen ryhmään kuuluvat eivät kuitenkaan ole samanlaisia, variaatiota on myös ryhmien sisällä. Erityisesti huonosti käyttäytyvät miehet. Vai ovatko maahanmuuttajanaiset myös ahkerasti lehtiotsikoissa tekemiensä rikosten vuoksi?

[Totti]

En nyt hirveästi usko mihinkään geneettiseen älykkyyseroihin eri ihmisrotujen välillä (rotu on tässä taustaa selventävä määre) Dominoiva tekijä on mielestäni kotitausta, siis vanhemmat ja ympäristö, jossa lapsi kasvaa.

Hyvin moni perinnöllinen tekijä vaikuttaa ihmisten suorituskykyvyn edellytyksiin. Ei liene yllätys, että esim. tietyn tyyppinen lihasmassa (valkoisten vs. punaisten lihassolujen suhde jne.) on eduksi erinäisissä urheilulajeissa jne.

Nämä erot kuuluvat ihmisten normaaliin variaatioihin ja tarjoavat pohjan suorituskyvyn parantamiseen. Ei siis riitä, että on ns. hyvät geenit, vaan pitää myös harjoitella hyödyntääkseen niiden antaman edun. Vastaavasti mikään harjoitus ei välttämättä riitä jos ei ole geneettisiä edellytyksiä menestyä.

Ei ole mitään syytä olettaa, että aivot olisi ainoa staattinen elin, jossa ei esiintyisi mitään geenisperusteisia poikkeamia yksilöiden kesken. Voimme siis varmuudella olettaa, että joillakin ihmisillä on paremmat geneettiset edellytykset hyvälle kognitiviselle suorituskyvylle kun toisilla.

Mutta kuten minkä tahansa muunkin kehollisen parannuksen kanssa, aivot paranevat "aivojumpasta" eli kognitiivisia kykyjä voi parantaa harjoittelemalla (opiskelu, lukeminen ja muut aivovirikkeet). Yhtä lailla mikään harjoitus ei välttämättä korvaa heikkoa geneettistä pohjaa.

Tästä seuraa, että geneetisesti yhteneväisillä kansakunnilla on väistämättä joku tyypillinen älykkyyspotentiaali, josta mahdollisesti voi ponnistaa ylöspäin älykkyydessä harjoittelulla jne. Älykkyyloikka on kuitenkin rajallinen ja jos lähtökohta on hyvin alhainen, joten keskimääräinen älykkyyskään ei voi nousta kuinka korkealle tahansa edes harjoittelun jälkeen.

Ongelma on myös älykkyyden määritelmä. Valitettavasti älykkyys määritelmänä tuppaa olemaan sellainen ominaisuus, jota ennen kaikkea länsimaissa valkoisen hyvin toimeentulevan keskiluokan piirissä arvostetaan.

Maahahmuuton osalta ainoa relevantti älykkyyden määritelmä on juuri länsimainen standardi. Ei ole mitään mieltä käyttä vaikkapa afrikkalaista älykkyysskäsitystä afrikkalaisille, jotka muuttavat Suomeen.

Jos siis halutaan, että maahanmuuttajat pärjäisivät ainakin keskivertosuomalaisen tasolla, maahanmuuttoa alhaisen länsimaalaisen standardin mukaisen älyykkyystason maista tulisi välttää.

Oma mielipiteeni on, että kaikki maahanmuutto lukuunottamatta tyyliin naimakaupat ja aidot erikoisosaajat tulisi välttää.

[Betonikostaja]

En nyt hirveästi usko mihinkään geneettiseen älykkyyseroihin eri ihmisrotujen välillä (rotu on tässä taustaa selventävä määre) Dominoiva tekijä on mielestäni kotitausta, siis vanhemmat ja ympäristö, jossa lapsi kasvaa.

Yhdysvalloissa valkoiset ja mustat elävät samassa maassa, jossa molemmilla on nykyään ainakin teoriassa yhtäläiset mahdollisuudet menestyä tai olla menestymättä. Jostain syystä valkoiset menestyvät kuitenkin yleensä paremmin. Voi tämänkin tietysti kääntää kotitaustan vaikutukseksi, jos ei halua pitää rotua ratkaisevana, mutta sitten pitäisi selittää se, miksi mustien taustat ovat sukupolvesta toiseen vaatimattomammat.

Toki tähänkin on selitys keksitty, eli rasismi, mutta sillä ei ole enää nykyään kovinkaan kummoista selitysvoimaa, koska sitä löydetään kaikkialta - siis sieltäkin, missä sitä ei ole. Ja tämähän ei tarkoita sitä, ettei poikkeuksia voi olla, on myös menestyviä mustia ja menestymättömiä valkoisia. Iso kuva on kuitenkin selvä.

[Analyysi7]

En nyt hirveästi usko mihinkään geneettiseen älykkyyseroihin eri ihmisrotujen välillä (rotu on tässä taustaa selventävä määre) Dominoiva tekijä on mielestäni kotitausta, siis vanhemmat ja ympäristö, jossa lapsi kasvaa.

Yhdysvalloissa valkoiset ja mustat elävät samassa maassa, jossa molemmilla on nykyään ainakin teoriassa yhtäläiset mahdollisuudet menestyä tai olla menestymättä. Jostain syystä valkoiset menestyvät kuitenkin yleensä paremmin. Voi tämänkin tietysti kääntää kotitaustan vaikutukseksi, jos ei halua pitää rotua ratkaisevana, mutta sitten pitäisi selittää se, miksi mustien taustat ovat sukupolvesta toiseen vaatimattomammat.

Toki tähänkin on selitys keksitty, eli rasismi, mutta sillä ei ole enää nykyään kovinkaan kummoista selitysvoimaa, koska sitä löydetään kaikkialta - siis sieltäkin, missä sitä ei ole. Ja tämähän ei tarkoita sitä, ettei poikkeuksia voi olla, on myös menestyviä mustia ja menestymättömiä valkoisia. Iso kuva on kuitenkin selvä.

Haluaisinpa nähdä yhden maan tai edes yhden musta enemmistö kaupungin joka ei ole täysi shithole.
Mutta sellaisia ei ole, minne tahansa bantut meneekin niin kaaos seuraa perässä. Toki tämä ei johdu pelkästään matalasta älykkyydestä vaan siinä on muitakin geneettisiä tekijöitä.
Ja lähes poikkeuksetta ns menestyneet mustat on oikeasti mulattoja eli puoliksi jotain muuta rotua kuten Kamala Harris, Neil deGrasse Tyson ja Obama.

[Lasse]

En tiedä, mutta näin täällä väitetään:

https://www.is.fi/perhe/art-2000001262133.html

Ajatuksen taustalla ovat geenit, jotka käyttäytyvät eri tavoin alkuperästään riippuen. Yksinkertaistaen: jotkut näistä geeneistä toimivat vain, jos ne tulevat äidin puolelta. Jos sama geeni tulee isän puolelta, se kytkeytyy pois päältä.

Äidin geenit vaikuttavat aivokuoreen, isän geenit taas aivojen limbiseen järjestelmään, joka osallistuu autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. Limbisessä järjestelmässä syntyvät ihmisen selviytymistoiminnot, jotka liittyvät esimerkiksi seksiin, ruokaan ja aggressioon.

Aivokuoressa taas syntyvät ihmisen kehittyneimmät toiminnot kuten älykkyys, ajatukset, kieli ja suunnittelukyky.

Aiemmin on uskottu, että älykkyyden periytymiseen vaikuttavat yhtä paljon äidin ja isän geenit.

Vaikuttava artikkeli, mutta pahus kun lähteenä ollut Jenny Delgadon(?) blogi ei enää toiminut.

No, äidin X -kromosomi on tulosta omien vanhempiensa X -kromosomien rekombinaatiosta, kun taas biologisen iskän äksä tulee sellaisena, kuin on.

Jos tarkastellaan vanhempien ÄO:ta suhteessa jälkikasvuun, niin pitää muistaa, että tietty prossa oletetuista isistä ei olekaan geneettisesti osallinen, joten nollahypoteesina en ihmettele, että äidin ÄO peilaa skidiä tarkemmin, mutta voin olla väärässä...