Suurkysely: oletko PERINTEISEN hyvinvointivaltion kannattaja?

[Lalli IsoTalo]

Jeps,

Määritellään hyvinvointivaltio kuten jäsen @Bona teki: maksuton peruskoulu, lapsilisät, vanhustenhoito ja sosiaaliturva. Jokainen voi sitten itse laajentaa tai kaventaa määritelmää. Mutta mennään näillä nyt ensin.

Ja ennenkaikkea:

1. Kuinka iso hyvinvointivaltion kannattaja olit joskus, ja kuinka iso olet nyt?
2. Kuinka iso demari olit joskus, kuinka iso demari olet nyt?

[supersankaritar]

Tää voi taas olla vain mun oman kuplani tuottamaa, mutta mua noi ideologisesti työttömät ärsyttää tälleen veronmaksajana ihan älyttömästi. Mun mielestä ollaan siinä kyllä menty liian pitkälle, jos jokaisella on oikeus vaan päättää, että en tule tekemään eläessäni töitä ja muut elättää minut ja sitten he vaativat sitä ja tätä ja heillä on oikeus ilman ainoatakaan velvollisuutta.
Samoilla ihmisillä tuntuu olevan kaikkeen ratkaisuna se, että nostetaan verotusta työssäkäyviltä.
Koen sellaisen tosi vastenmielisenä.
Mun mielestä ennen työttömyysturva vaikka oli tarkoitettu sellaiseksi, että ihminen saa avustuksena sitä, ettei kuole nälkään etsiessään uutta työpaikka ja se on väliaikainen, eikä tarkoitettu siihen, että ostellaan ja matkustellaan ja eletään sillä loputtomiin.
Voin olla ihan väärässäkin, koska olen tajunnut aikuisena, että mun isä aika paljon aivopesi mun maailmankuvaa, kun olin lapsi kertomalla mm. että jos ei mene töihin, joutuu sillan alle asumaan ja käytti joistain ihmisistä sanontaa, että "minä oon tällä viikolla tehny enemmän töitä, kuin se koko ikänään" jne.


Mun mielestä se on silti ristiriitaista, että esim mun yksi tuttu on "vapaa", kun ei tee töitä ja joutuu anomaan yhteiskunnalta rahaa, jos jotakin haluaa ostaa ja toimittamaan tiliotteensa katsottavaksi jne.
Mun mielestä isompaa vapautta on se, että voit itse valita ostatko tilipäivänä jotakin vai et.
Mutta ehdottomasti siis sosiaaliturva kuuluisi sairaille, aidosti työttömille, vammaisille, vanhuksille jne.
Nää tekotyöttömät vaan syö mun mielestä heidän osuudestaan, joudutaan pienentämään kaikilta, koska niin moni tarvitsee.
Toivottavasti en taas loukkaa tällä ketään, mulla on hieman erikoinen maailmankuva ehkä.
Mulla oli joskus 2000 luvun alussa nuorena yksinhuoltajana tilanne, että olin töihin aivan kypsä, olin todella loppu henkisesti ja menin sosiaalitoimistoon kysymään, että saanko apua, en jaksa. Mulle sanottiin, että jos lopetat työt, niin autetaan, muuten ei. Joten menin aamulla töihin ja maksoin itse laskuni.
Että ei mulla kauheasti kokemusta itselläni ole.
En ole koskaan ollut demari, mutta kannatan kyllä hyvinvointivaltiota, mun mielestä se ei vaan kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki saa systeemiä käyttää hyväkseen.

[Lalli IsoTalo]

Tekoäly kehittyy - kommentit varmaan tänne:
https://hommaforum.org/index.php/topic,133880.0.html

Oletko @Analyysi7 PERINTEISEN hyvinvointivaltion kannattaja?

[vastarannan kiiski]

? 1950 - 1980

1950 - noin 1970 ei ollut peruskoulua, ja perusterveydenhuolto oli kunnanlääkärien varassa. He toimivat tavallaan yksityisinä ammatinharjoittajina.

Eikös koko "hyvinvointivaltio"käsite sementoitu vasemmistoenemmistöisen eduskunnan päätöksillä 1966-1970?

Suomessa hyvinvointivaltion laajenemista voidaan kuvata kuntien tehtävien lisääntymisenä. Turvaverkkojen laajentaminen sai vauhtia 1960-luvulla, ja erityisesti 1970-luvulla säädettiin kunnille monia uusia velvoitteita. Vuonna 1930 kunnilla oli 40 lakisääteistä tehtävää, vuonna 1970 niitä oli 114 ja 2010-luvulla yli 500. Näiden kustannukset ovat kohonneet noin 72 miljardiin euroon.[7]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointivaltio

[Dunkirker]

Jeps,

Määritellään hyvinvointivaltio kuten jäsen @Bona teki: maksuton peruskoulu, lapsilisät, vanhustenhoito ja sosiaaliturva. Jokainen voi sitten itse laajentaa tai kaventaa määritelmää. Mutta mennään näillä nyt ensin.

Ja ennenkaikkea:

1. Kuinka iso hyvinvointivaltion kannattaja olit joskus, ja kuinka iso olet nyt?
2. Kuinka iso demari olit joskus, kuinka iso demari olet nyt?

En ole ikinä ollut sen kannattaja, että tyhjäntoimittajat, vähälahjaiset ja järjestelmään muuten vain sopeutumattomat/kotoutumattomat kustannetaan väkisin kimpassa ns samalle viivalle muiden kanssa. Uskontoon, ihonväriin ja poliittisiin sidonnaisuuksiin katsomatta. Suomalainen hyvinvointivaltio saattoi olla hieno saavutus jossain vaiheessa, joo-o, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun sen piiriin alettiin laskea ambomaat, palestiinat ym ihmiskunnan kaatopaikat, niin koko idea muuttui itseään ahmivaksi parasiitiksi..

Vaihtoon vaan.

[dothefake]

Vahingossa liketin Kiiskeä, mutta menköön. Olen käynyt kansakoulun ja sen jälkeen pääsin oppikouluun. Jos oli kipeä, niin käytiin terveyskeskuksessa, joka oli ilmainen. Tarvittaessa omalääkäri teki kotikäyntejä, joten kyllä asiat olivat paremmin.

[vastarannan kiiski]

Vahingossa liketin Kiiskeä, mutta menköön. Olen käynyt kansakoulun ja sen jälkeen pääsin oppikouluun. Jos oli kipeä, niin käytiin terveyskeskuksessa, joka oli ilmainen. Tarvittaessa omalääkäri teki kotikäyntejä, joten kyllä asiat olivat paremmin.

Terveyskeskukset perustettiin 1972.

https://www.kaleva.fi/suomalaisen-sairaanhoidon-historian-lyhyt-oppimaar/2475076

Terveyskeskus syntyi 1972 ja keskussairaalat 40--50-lukujen vaihteessa, Oulussa virallisesti vasta 1970-luvun alussa.
Ennen aprillipäivää 1972 kunnissa oli kunnansairaaloita ja kunnanlääkäreitä. Lääkärit saivat pääasiallisen tulonsa vastaanottoa pitävinä yksityislääkäreinä.

Itsekin kävin kansakoulun 4 vuotta, sitten oppikouluun, joka tosin muuttui hallinnollisesti peruskouluksi muistaakseni 1975.

Ikätovereitani siis meni 10-vuotiaana vielä kansalaiskouluun 1970-luvun alkupuolella.

Kansalaiskoulu, puhekielessä myös jatkokoulu, oli Suomessa vuosina 1958–1977 toiminut kansakoulun jälkeen suoritettu, yleensä kaksivuotinen koulu, joka oli pakollinen niille, jotka eivät menneet kansakoulusta muuhun kouluun kuten oppikouluun tai ammattikouluun.

[dothefake]

Varmaan sinä vuonna kävin ja siitä on jäänyt muistikuva. Mutta kyllä silloin kaikki oli kuitenkin paremmin ja pulutkin olivat lihavampii.

[Analyysi7]

Noin yleisesti hyvinvointivaltio on hyvä juttu.

Noin havaintona voi tosin todeta, että monikulttuurisissa ja monietnisissä maissa sen kannatus laskee koska ei haluta tukea "heitä toisia" eli ihmisistä tulee tribalistisia ja oikeistolainen politiikka valtavirtaistuu. Sama juttu nähdään myös Suomessa. Ilman maahanmuuttoa harva jaksaisi kritisoida hyvinvointivaltiota ja tulosiirtoja köyhille ja työttömille. Faktahan on myös se, että suurin osa pitkäaikaistyöttömistä kärsii mt-ongelmista eli laiskoja ei niinkään juuri ole.

On traagista jos Suomenkin hyvinvointi sosiaalidemokraattinen malli romuttuu.

[Lalli IsoTalo]

... pulutkin olivat lihavampii.

Ei meilläpäin. Nälkäisiksi jäätiin. Vaikea oli lutkulla osua.

[-PPT-]

Uskon siihen että jompikumpi voi olla, hyvinvointivaltio tai vSchengen-tyylinenvapaa liikkuvuus, mutta ei molempia.

[dothefake]

Mutta kai sentään hyvinvointivaltion kansalainen voi vapaasti liikkua.

[KamalaJari]

Olen kyllä , juuri sitä 1950 - 1980.  Koko maailman sosiaalitoimistona olemista nou.
EU alkoi pilaamaan maata oikein urakalla , liittymisen jälkeen on menty joka suhteessa alamäkeä.
Mitä tulee kehitysmaalaisten massamuuttoon joku viisas lausui joskus , jos sekoitamme tervaa viinitynnyriin , terva ei todellakaan muutu viiniksi vaan viini tervaksi.

Jos tiedätte mitä tarkoitan ?

Sitten takaisin kyselyyn.

[aged]

Kyllä ennen oli paremmin ja ihmiset oli fiksumpia pilteistä vanhuksiin.

Lapset osasivat mennä välitunneilta luokkiin ilman kouluavustajia, kansanedustajat osasivat lukea ja allekirjoittaa papereita ilman eduskunta-avustajia, jne. Nykyään on sen 1000 ja 100 uutta tointa uusavuttomille. Vanhemmat ei osaa siivota, laittaa ruokaa ja hoitaa lapsiaan, vaan siihenkin pitää olla joukko avustajia. Että itse saa istua sohvalla ja selailla puhelinta.

[Totti]

Ellei ole rikas niin ei ole mitään syytä varsinaisesti vastustaa ns. hyvinvointivaltiota. Ellei sitä olisi, aika harva tälläkään foorumilla olisi käynyt edes peruskoulun.

Hyvinvointivaltiossa on kuitenkin paljon hyviä puolia ja sillä on taipumus stabilisoida yhteiskunta ja pitää kitkapinnat väestöluokkien välillä pieniä. Ongelma on kuitenkin se, että hyvinvointivaltion loppupiste on kommunismissa, ellei sitä aktiivisesti rajoiteta. Tai kuten Alexander Fraser asian ilmaisi:

"Democracy cannot exist as a permanent form of government. It can only exist until the voters discover that they can vote themselves largesse from the public treasury."

Hyvinvointivaltio on siis periaatteena hyvä idea, mutta se olisi pakko rajoittaa tiukasti jollekin tasolle, jottei se ala käymään kansalaisia vastaan törkyverotuksella, massiivisella regulaatiolla ja kaikella muulla joka siirtää vallan valtiolle.

Yhä laajeneva hyvinvointivaltio aiheuttaa tietenkin kritiikkiä sitä maksavilta kansalaisilta. Tämä kritiikki pitää sitten vuorostaan vaientaa, jotta hyvinvointivaltiota voisi laajentaa, jolloin päädytään erinäisiin sensuurilakeihin ja debatin estämiseen. Hyvinvointivaltion rajoittamattomuus on siis todellakin kalteva pinta kohti kommunismia ja diktatuuria.

Näistä syistä näkisin, että hyvinvointimallia ei tarvitse ajaa kokonaan alas, mutta sille on asetettava selvät perustuslailliset rajat, jonka puitteissa se ei voi alkaa kattamaan ihmisten koko elämän ja jopa valumaan ulkomaille kehitysmaa-avun ja massamaahanmuuton muodossa.

[Caucasian]

Hyvinvointivaltion määritelmä puuttuu. Valitsin mm että on about sama kuin sosialidemokratia, mutta se mitä tarkoitan hyvinvointivaltiolla on pääasiassa negatiivinen asia. Hyvinvointi ei toteudu vaan toteutuu pahoinvointi.

[Lalli IsoTalo]

Hyvinvointivaltion määritelmä puuttuu.

Usein käynti optikolla riittää. 

Määritellään hyvinvointivaltio kuten jäsen Bona teki: maksuton peruskoulu, lapsilisät, vanhustenhoito ja sosiaaliturva. Jokainen voi sitten itse laajentaa tai kaventaa määritelmää. Mutta mennään näillä nyt ensin.

[ikuturso]

70-luvulla oli niin paljon resursseja, että koululaislapsia hoidettiin kunnolla. Meillä kävi terveydenhoitaja tekemässä terveystarkastukset, tehtiin ryhtitarkastuksia, otettiin verikokeita ja rokotettiin. Sitten oli hammaslääkärissäkin niin paljon vapaita aikoja, että minäkin kävin kolmannella luokalla muistaakseni kerran kahdessa viikossa hammaslääkärillä, joka paineli kariespiikkiä hieman pehmentyneeseen alakutoshampaaseeni niin, että se tarttui kiinni ja irtosi napsahtaen hampaan pinnasta, ja hoki koko ajan, että tää on niin pieni alku, ettei viittis paikata. Laitetaan sulle uus aika ja katsotaan jos se olisi kasvanut, niin paikataan sitten. Kunnes ehkä viidennellä kerralla äitini tuli mukaan hammaslääkäriin ja huusi lääkärille, että paikatkaa nyt sen pojan hammas, kun se alkaa tulemaan itkien kotiin kun vaan tökitään tikulla.

Nykyään käyn vain yksityisellä hammaslääkärillä ja kela-korvauksen nosto tulee tarpeeseen.

Tuota hammaslääkäriä (joka kerran porakone suussani valitti apulaiselleen, kuinka hänen päätään särkee niin, että näkökin sumenee) lukuunottamatta kannatan 70-80-luvun hyvinvointivaltiota. Peruskouluun voisi myös tuoda tasokurssit takaisin.

Hoitomenetelmät ja kuvantaminen ovat niin paljon kehittyneet, että luulisi nykylääkärien kykenevän hoitamaan paljon suuremman määrän potilaita kuin ennen. Tosin silloin ei ollut adhd-lääkitystä, onnellisuuspillereitä (sori, pienivalkeapupu), eikä monia muitakaan nykymaailman yrttejä tai hilavitkuttimia. Reseptit ja epikriisit saneltiin mikrofoniin ja joku joka osasi kymmensormijärjestelmän sitten kirjoitti ne puhtaaksi. Osa resepteistä sutaistiin käsin reseptivihkoon, josta jäljennös jäi kalkkeeripaperin välityksellä lääkärille. Apteekkari oli kuuluisa tulkitsemaan lääkärien sotkuja.

-i-

[Joonas Taipaleenmäki]

Kyllä, juurikin perinteisen.

[Golimar]

Suomessa hyvinvointivaltio on kehittynyt irvikuvakseen. Julkisen sektorin koko on täysin järjetön, kehitysmaalaisia haalitaan eläteiksi, verotus on äärimmäisen kireää, velkaa otetaan kuin ei huomista olisikaan, rahaa syydetään sidosryhmille ja kahmitaan itselle.

X

Kansallinen Kokoomus uudistui aatteellisesti 1950-luvulta alkaen, dynaamisen konservatismin kautta yksilökeskeisyyteen. Puolue omaksui sosiaalisen markkinatalouden, pienomistukseen ja yksityisyrittäjyyteen perustuvan "kansankapitalismin" sekä yksilökeskeisyyden ja moniarvoisuuden perinteisten konservatiiviarvojen lisäksi näin pyrkien niin sanotuksi yleispuolueeksi.

1970-luvulle saakka kokoomus oli voimakkaasti teollisuuden, pääomapiirien ja suuromistajaluokan puolue, mutta se ryhtyi 1960-luvulta alkaen muuttumaan keskiluokkaiseksi ja toimihenkilökentän konservatiiveja kerääväksi puolueeksi. Virkamiehet ja toimihenkilöt olivat 1970-luvulla jo päässeet sodanjälkeisestä palkkakuopastaan, jolloin niiden edunvalvonta ei enää ollut radikaalia vaan konservatiivista. Vuosina 1951–1965 kokoomuksen paha kilpailija porvariston äänistä oli Suomen Kansanpuolue.

Sosiaalivaltion räjähdysmäisesti laajennuttua virkamiesten ja toimihenkilöiden osuus kokonaisväestöstä oli 1970-luvulta alkaen huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosikymmeninä. Kokoomus käytännössä omaksui pitkälti roolin, joka oli ollut 1965 toimintansa lopettaneella Suomen Kansanpuolueella.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallisen_Kokoomuksen_historia#Kokoomuksen_liberalisoituminen_(1945%E2%80%931995)

[Golimar]

X

Valtavat yt-neuvottelut aloittanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä eli Hus hankki lähes 60 000 euron arvoisen työsuhdeauton kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalolle.

Iltalehti uutisoi toukokuussa Husin kilpailutuksesta Ford Mustangin hankkimisesta yhden työntekijän työsuhdeautoksi. Sen jälkeen Helsingin Sanomat kertoi Husin keskeyttäneen työsuhdeauton etsinnän, koska henkilö, jolle autoa oltiin hankkimassa, ei ollut tyytyväinen auton väriin.

Hus järjesti sen jälkeen uuden kilpailutuksen työsuhdeauton hankkimisesta. Hankintapäätös saatiin tehtyä elokuussa.

Valitun Ford Mustangin ostohinta on 57 371,72 euroa. Husin kilpailutetun työsuhdeauton hankintahinta ei saa ylittää 60 000 euroa.

Hus ei osta autoa, vaan hankkii sen Vainiotalolle leasing-sopimuksella. Hankintapäätösasiakirjasta selviää auton kuukausivuokran eli leasing-maksun olevan 1 202,88 euroa kuukaudessa. Kolmen vuoden ajalta leasing-vuokra on 43 303,68 euroa. Summat eivät sisällä arvonlisäveroa.

X,

Iltalehti tavoitti Vainiotalon kommentoimaan työsuhdeautoaan.

Hän ei ollut aluksi halukas kommentoimaan asiaa.

– Nämä ovat henkilökohtaisia asioitani. Mielelläni puhun meidän kiinteistöistä tai kiinteistötoiminnasta.

X

Kiinteistöjohtajana työskentelevän Vainiotalon kuukausipalkka on yli 10 000 euroa. Lisäksi hänelle maksettiin keväällä 19 726 euron palkkio osana palkkiotavoite- ja tulospalkkioita.

X

Leasing-sopimuksen myötä Husin ei tarvitse ostaa työsuhdeautoa sellaisen saavalle työntekijälleen, vaan se hankkii sen kuukausikorvausta vastaan. Vainiotalon mukaan tämä summa vähennetään hänen palkastaan.

Tällä lailla autosta maksettava kokonaissumma saadaan pidettyä alle määrätyn 60 000 euron. Olisiko leasing-vuokralla työntekijällä mahdollista saada yli 60 000 euron arvoinen auto työsuhdeautoksi?

Marteliuksen mukaan tämä ei ole mahdollista.

– Me nimenomaan katsomme, mikä on auton laskennallinen ostohinta. Tässä ei ole kyse säännösten kiertämistä millään muotoa.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ea635474-ecfc-438c-858b-47b2fb2c4462

[ikuturso]

Työsuhdeauto leasingilla.... Ei HUS sitä hankkinut.

Managereilla on useinkin joku 60 000 € auton ostohintarajana, jos se otetaan leasingiin.

Ilmeisesti kyseessä vapaa autoetu, josta 10 000 euron palkasta makselee veron osuutta ihan mukavasti.

Mustangin normihinta varmaan menee hiukan yli rajan, joten sen hankintahinta piti kilpailuttaa? Eli kun joku tarjosi sitä alle tuon maagisen rajan, sen saattoi ottaa leasingautoksi. Toki moinen tarjouskilpailu ei varmaan leasinghintaan juuri vaikuttanut, kunhan toi ajoneuvon vain sääntöjen piiriin.

Onhan se hyvä, että kiinteistöpäällikkö pääsee nopeasti paikalle, jos tulee vaikka murto, tulipalo tai vesivahinko. Ketjun hengessä aikanaan sairaaloissa ja monissa kunnan kiinteistössä oli talonmies. Ajoi usein Ladalla tms.

-i-

[sutki]

Hyvinvointivaltio ja hyvinvointivaltio. Onhan tässä suomalaisessa yhteiskunnassa todella paljon hyvää, mutta parannettavaakin olisi.

Täysin terve kansalainen perheineen, seurueineen voi elellä koko ikänsä yhteiskunnan tuilla ei oikein istu tähän hyvinvointiyhteiskunnan piiriin. Etenkin kun on kuulemma huutava työvoimapula.

Ihminen joka on elänyt risaista elämää ja työsuhteet harvinaisia saa vanhemmiten takuueläkkeen ja myöhemmin hoitopaikan. Tunnollinen työntekijä taas painaa pitkää uraa ja kerryttää eläkettä ja sijoituksia kunnes on hoitopaikan tarpeessa. Molemmille jäänee hoitomaksujen jälkeen sama summa käteen, onko reilua?
No mihinkä sitä rahaa enää tuossa tarvitsee mutta kannattanee lahjoittaa varallisuutta ajoissa sukulaisille tai vaikka kodittomille kissoille että muutkin kuin kunta hyötyy.

Mitä tuohon työsuhdemustangiin tulee niin ei tuossa ole mitään ihmeellistä tuon tason tehtävissä. Uutena myydyt työsuhdeautot tulevat muutaman vuoden jälkeen käytettyjen autojen markkinoille ja näin monen hommalaisenkin saataville.
Jotta juttu näyttäisi vielä pahemmalta niin siihen on saatu mukaan video bensakasilla olevasta Mustangista ääninäytteineen vaikka hepun työsuhdeauto on täyssähköinen.
Toki hyvää bisnestä leasing- firmalle mutta niin se Sipiläkin teslaili aikoinaan jolloin tuettiin yritysten sähköautohankintoja avokätisesti.

[JoKaGO]

Heh, kansalla ei ole mitään sitä vastaan, että kiinteistöpäällikkö vetää kymppitonnin liksaa, mutta auta armias, jos hän ottaakin osan palkastaan autoetuna, niin jo alkaa iltahöpöjen toimittelijoitakin kiinnostaa. Klikkityrkkyjä pukkaa.

[Radio]

Siis laitoshuoltaja. Joku laulava talonmies. Ladaa ei ole saanut tuoda  aikoihin, kun saastuttavat kuin palavat öljylähteet. Viemäreitä ei tulla yleensä putsaamaan edustusautolla. Joku paku toki voi olla firman.
Kyllä autoetu on verotettavaa palkkaa, jos palkka siis on riittävä. Johtajamistehtävissä yleensä on. Silloin auton saa, jos saa. Tarkoitus on edustaa ja matkustaa. Edun sijaan voi laskuttaa kilometrirahaa. Kännissä taksi vie. Maksaa sekin ja on kulu.
Myös eläke muuten pitäisi laskea työntekijän palkaksi, ei tukipummeilta riistetyksi ja näille rosvoille jaettavaksi. Työnantajan maksama osuus työntekijän eläkepidätyksestä on firmankin kannalta palkkakulu.
Mikä muuten on tarkemmin hyvinvointiyhteiskunta? Paljon kulutusmahdollisuuksia vastineetta kaikille? Ei oikein vihreää roudata läpsyjä yms. länteen kuluttamaan. Säästäväisyyden pitäisi mieluummin kohdata kaikkia. Sillä on enemmän arvoa kuin PERINTEILLÄ! Siis sitä vihreyttä kaikille! Ja pummit töihin. Siinäkin vähenntään nyt väkeä  työkkäriin. Ristiriitaista? Hyvinvointi on suhteellinen käsite.