2010-04-09 : Vihreä Blogi : Kotoutuksesta ja maahanmuuttokeskustelusta Suomessa

[soometus]

Kotoutuksesta ja maahanmuuttokeskustelusta Suomessa

• Husein Muhammed 9.4.2010 klo 13.52

Heti alkuun on syytä myöntää, että maahanmuuttajien kotoutus ja sopeutuminen Suomeen ei onnistu kovinkaan hyvin. Kunnat ovat olleet velvollisia toteuttamaan kotoutuksen tietyssä kolmen vuoden ajassa. Ne ovat viime aikoina valittaneet kovin resurssien puutetta. Muutenkin, kotoutusta on leimannut vaihteleva taso, sekä suuret jonot ja kotoutuksen alkamisen viivästyminen.

Nyt sisäasianministeriö on ehdottanut poikkihallinnollista kokeilulakia. Kokeilun pitäisi alkaa tänä vuonna ja siihen osallistuisi 6-10 kuntaa. Tavoitteena on löytää innovatiivisia kotoutuskeinoja. Puhutaan kolmen polun kotoutuksesta; se alkaa maahanmuuttajan tarve- ja osaamiskartoituksella.

Keskeistä on vuoden kestävä alkukoulutus, jonka sisältö vaihtelee kohderyhmittäin. Painopiste on kieli- ja yhteiskuntakoulutuksessa. Työelämän polun maahanmuuttajille haetaan nopeaa työllistymistä. Erityistukea tarvitsevat voivat kokeilla uusia ja joustavia oppimismalleja esim. päiväkodeissa ja kouluissa. Kolmas polku on lapsille ja nuorille, jossa pyritään turvaamaan varhaisella "puuttumisella ongelmiin" sama jatkokoulutuskelpoisuus kuin suomalaisille nuorille.

Tavoite on, että hallitus antaa esityksen kokeilulaista alkuvuodesta 2010. Onkin viimeinen hetki alkaa parantaa kotoutusta. Hyvä kysymys onkin, miksi näin myöhään ja miksi kyseessä on vain kokeilulaki, johon osallistuu vain rajattu määrä kuntia.

Edelleen, kotoutus kaipaisi jonkinlaista systemaattista, yleistä ja yhtäläistä otetta; siis aivan suomalaisen peruskoulun tapaisesti. Syrjäytymisen kustannukset kasvavat nopeasti kotoutuksen kustannuksia isommiksi, ja ns. hyvän kotoutuksen saaneet myös työllistyvät muita helpommin.

Olisi hyvin monen osapuolen etu, että kotoutuksen "maine" tuottaisi samankaltaisen perusmaineen, kuin esim. peruskoulun suorittaminen. Lisäksi, koska kotoutuksen tavoite on myös tapojen ja yhteiskunnallisten funktioiden omaksuminen, vain systemaattinen ja määrätietoinen opetussuunnitelma, mielellään yleisesti ja yhtäläisesti, auttaisi eniten.

Maahanmuuttokeskustelu puolestaan "kotouttaa" suomalaisia muuttuvaan tilanteeseen, maahanmuuttajien kotoutus jää puolitiehen, ellei muu yhteiskunta tule hieman vastaan. Suomessa keskustelu tuntuu juuttuneen kahden leirin nahisteluun, kumpikin leimaa toisiaan, ja todellisuudessa kumpaankaan leiriin ei täysin "puhdasverisesti" kuulu enemmistö ihmisistä. Media auttaa tuossa asetelman muodostamisessa, omista lähtökohdistaan, ja korostaa dramaattisimpia mielipiteitä.

"Kriittiset" ovat tietenkin se ensimmäinen leiri. He pelaavat mielipiteillä, jotka taloustilanteen myötä kovenevat. He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä. Uskomukset ja oletukset risteilevät kilvan fobioiden ja vihan kanssa. Maahanmuuttokritiikki on sekoittunut maahanmuuttajakritiikkiin, siis rasismiin. Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..."

Leimallista kriittiselle keskustelulle on sen lähtökohtien asettaminen taloudellisille premisseille tai tilastojen kuvaus liioitellussa muodossa. Kumpikaan lähtökohta ei tee oikeutta pakolaisuudelle tai humanitaariselle maahanmuutolle; ihmisten hädänalaista asemaa ei korjata noin, kun sekä kansainvälinen laki että Suomen omat lait harmonisoituina niihin turvaavat statukset. Tilastotieto ei koskaan ole ollut yleistyksen peruste; yksilöt elävät omanlaisinaan tilastoista huolimatta.

Lisäksi, kriittiset ovat kriittisiä myös jokaista parannusehdotusta kohtaan, ja esim. kotoutuksen parannuksesta puhuminen on heille vain suuri ongelma rahan takia. Syrjäytynyt maahanmuuttaja on heille se vallitseva totuus, ja jokainen keskiluokkainen ja esim. työssä käyvä tummaihoinen "poikkeustapaus", joka sotkee suomalaisten omat mahdollisuudet työllistyä.

Kriittisessä leirissä on myös niitä fiksumpiakin, mutta heidän äänensä jää usein nimenomaan leimallisen fobia- ja vihapuheen jalkoihin. Useiden kriittisten erityispiirre on tämän lisäksi olla kriittinen myös suomalaista erilaisuutta kohtaan; seksuaaliset vähemmistöt, naiset ja eri tavoin ajattelevat suomalaiset kelpaavat vihanpidon ja leimaavan puheen kohteeksi.

Äärikonservatiivisuus tarkoittaa siis hyvin ahdasta "univormua" – tätä ei tosin voi pitää kaikkien kriittisten ominaisuutena. Osa kriittistä potee myös vainoharhaista islamofobiaa, ja korostaa samalla omaa kristillisyyttään, tosin lähimmäisenrakkauden siinä unohtaen. He sekoittavat jatkuvasti uskonnon ja sen poliittisen siiven, islamismin. Suurin osa muslimeista ei ole islamismin kannattajia.

Toinen, edellistä vastustava leiri, on antirasistinen, ja leimallisesti kulttuurirelativistinen. Heille maahanmuutto on rikkaus, ja kaikkea kulttuurisesti erilaista tulee arvostaa. He leimaavat nopeasti maahanmuuttokriittisetkin rasisteiksi, ja suhde esim. tasa-arvoisuuteen on ambivalentti; oma tasa-arvo on hyvin tärkeää, mutta esim. muslimikulttuurin tasa-arvo ei niin tärkeää, koska se on "kulttuurista".

Kulttuurirelativisteille maahanmuuttaja on aina yhteiskunnan "koristaja" tai "rikastaja", huolimatta siitä, kuinka monta sukupolvea sitten yksilön vanhemmat tai isovanhemmat tulivat uuteen maahan. Tällainen asenne on ollut todellisen integraation este, siinä kuin rasismikin. Moni maahanmuuttaja pyrkii itse olemaan "kunnon suomalainen" ja työskentelee kovasti saavuttaakseen "normaaliuden". Kulttuurirelativisti turvaa mielellään erityisoikeuksia maahanmuuttajille, myös siinä vaiheessa, kun he ovat jo hyvin kotoutuneet, ja sallii myös islamismin soluttautumisyritykset yhteiskuntaan.

Tämän joukon inspiraatio lienee Euroopassa toteutetussa monikulttuurisuuspolitiikassa (2000-l:n alkuun asti). Moni maa lähti seuraamaan mallia, ja on ollut Suomessakin monelle jonkinlainen roolimalli yleisestä hyvästä. Kriittisten nimitykset vihervasemmistolaisesta eliitistä saattavat pitää osin paikkaansa; vasemmistolaiset agendat Euroopassa sodan jälkeen loivat politiikkaa maahanmuuttoasioissakin, ja "hippiaate" kyllä aikanaan eli myös tätä agendaa. Mutta Suomessa, jossa on kahden leirin vallitseva hegemonia; suuri osa antirasisteista ei edusta tätäkään leiriä.

On olemassa ainakin kolmas ja neljäs "leiri"; siis tietenkin kriittisten hiljainen vähemmistö, maltillisia, joiden ääntä ei tahdo kuulla; heidän sanomansa on enemmän huoli kuin fobia ja viha- ja kritiikki kohdistuu hallintoon. On myös iso joukko "suvaitsevaisia", jotka haluavat integroitumisen tapahtuvan mahdollisimman hyvin, ja yhteiskunnan itsensä noudattavan yhdenvertaisuuslakia. Kumpaakaan tällaista leiriä ei kahden äänekkään leirin nimittely tavoita, ja nämä leirit kykenevät kommunikoimaan keskenään.

Suvaitsevaisten maltillisille Suomen laki on määräävä kattokäsite, ja "kulttuurinen" alistuu yhdelle laille. Euroopasta saatujen kokemuksien mukaan se turvaa parhaiten yhdenvertaisuuden, mutta sallii monimuotoisuuden. On kiinnitettävä erityisesti huomiota myös sellaiseen kysymykseen, mitä esim. lailla voidaan määrätä. Nyt Euroopassa, kuten myös varmaan tulevaisuudessa Suomessakin, tapellaan kangaspalasesta; burka saadaan kyllä pois katukuvasta "häiritsemästä" tasa-arvoisuutta, mutta tapahtuuko todellinen tasa-arvo silloin – tapahtuuko sitten jotain pahempaa? Islamismia vastaan ei voida taistella vain symbolien poistamisella.

Siis, juuri tämänkin vuoksi, korostan yleisen ja yhtäläisen, systematisoidun kotoutuksen merkitystä, sen funktio esim. tasa-arvon kouluttajan on tärkeä, ja sen pariin voitaisiin luonnollisesti ja mutkattomasti saada myös naiset, joita kontrolloidaan. Suomen laki turvaa uskonnonvapauden, ja sekularisaatio etenee muslimien parissa, samaan tapaan kuin suomalaisten keskuudessakin. Suurin osa maahanmuuttajista tulee omaksumaan uudet tavat ja lait varsin mutkattomasti. Pieni osa ei, ja sen kanssa pitää tehdä erityisesti töitä. Ja koskaan ei pidä unohtaa, että vain osa maahanmuuttajista on erityistuen tarpeessa; suuri osa on työkykyistä ja koulutettua. Maahanmuuttajien roolia ei saa sitoa yhteen luokkaan.

Ja kuten sanottu, maahanmuuttajat tarvitsevat kotouttamista ja tasa-arvon ymmärtämistä, mutta valtaväestö tarvitsee myös asiallista ja hyvää maahanmuuttokeskustelua ja syvällisempää yhdenvertaisuuden ymmärtämistä. Ja esim. juuri yhdenvertaisuuden ymmärtäminen koituu myös suomalaisten omaksi eduksi, siksi tavoitteet ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittymisen takia.

Husein Muhammed

Kirjoittaja on vihreä lakimies, joka valmistelee parhaillaan työnsä ohella kirjaa muslimien kotoutumisesta Suomeen. Blogi osoitteessa http://huseinmuhammed.blogit.uusisuomi.fi/

lähde: http://www.vihreat.fi/node/4932

[Bill Milton Hicks Friedman]

Heti alkuun on syytä myöntää, että maahanmuuttajien kotoutus ja sopeutuminen Suomeen ei onnistu kovinkaan hyvin. Kunnat ovat olleet velvollisia toteuttamaan kotoutuksen tietyssä kolmen vuoden ajassa. Ne ovat viime aikoina valittaneet kovin resurssien puutetta. Muutenkin, kotoutusta on leimannut vaihteleva taso, sekä suuret jonot ja kotoutuksen alkamisen viivästyminen.

Onko nyt kyse maahanmuuttajista vai "varsinaisista"?

Lisäksi, kriittiset ovat kriittisiä myös jokaista parannusehdotusta kohtaan, ja esim. kotoutuksen parannuksesta puhuminen on heille vain suuri ongelma rahan takia. Syrjäytynyt maahanmuuttaja on heille se vallitseva totuus, ja jokainen keskiluokkainen ja esim. työssä käyvä tummaihoinen "poikkeustapaus", joka sotkee suomalaisten omat mahdollisuudet työllistyä.

No onko kyse jostain muusta kuin rahasta eli resursseista? Olisiko tälle rahalle parempaa käyttöä kuin "varsinaisten" aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin ml. kaikki suorat ja välilliset kulut hallinnon virkamiehineen jne?

Syntyykö rahaa tyhjästä?

Mikä ongelma ratkaistaan tällä meiningillä?

Mielenkiintoista, että Huseinille tulee mieleen maahanmuuttajasta "tummaihoinen".

Kriittisessä leirissä on myös niitä fiksumpiakin, mutta heidän äänensä jää usein nimenomaan leimallisen fobia- ja vihapuheen jalkoihin. Useiden kriittisten erityispiirre on tämän lisäksi olla kriittinen myös suomalaista erilaisuutta kohtaan; seksuaaliset vähemmistöt, naiset ja eri tavoin ajattelevat suomalaiset kelpaavat vihanpidon ja leimaavan puheen kohteeksi.

Siis kyse on nyt siis niistä "varsinaisista kriittisistä" vai rassisteista vai ovatko nämä fiksummatkin siis rassisteja?

Homofoobikkojakin vielä kaikki.

Äärikonservatiivisuus tarkoittaa siis hyvin ahdasta "univormua" – tätä ei tosin voi pitää kaikkien kriittisten ominaisuutena.

Netsi -kortti.

Toinen, edellistä vastustava leiri, on antirasistinen, ja leimallisesti kulttuurirelativistinen. Heille maahanmuutto on rikkaus, ja kaikkea kulttuurisesti erilaista tulee arvostaa. He leimaavat nopeasti maahanmuuttokriittisetkin rasisteiksi, ja suhde esim. tasa-arvoisuuteen on ambivalentti; oma tasa-arvo on hyvin tärkeää, mutta esim. muslimikulttuurin tasa-arvo ei niin tärkeää, koska se on "kulttuurista".

Tässä ilmeisesti maahanmuuttokriittinen on "fiksu maahanmuuttokriittinen"? Sen sijaan eikö nuo rassisteja eli "varsinaisia kriittisiä" vastustavat ole juuri niitä "rajat auki kaikille" -mokuttajia?

Kulttuurirelativisteille maahanmuuttaja on aina yhteiskunnan "koristaja" tai "rikastaja", huolimatta siitä, kuinka monta sukupolvea sitten yksilön vanhemmat tai isovanhemmat tulivat uuteen maahan. Tällainen asenne on ollut todellisen integraation este, siinä kuin rasismikin.

Rassismia on siis molemmilla puolilla - suomalaiset ovat rassisteja.

Tämän joukon inspiraatio lienee Euroopassa toteutetussa monikulttuurisuuspolitiikassa (2000-l:n alkuun asti). Moni maa lähti seuraamaan mallia, ja on ollut Suomessakin monelle jonkinlainen roolimalli yleisestä hyvästä. Kriittisten nimitykset vihervasemmistolaisesta eliitistä saattavat pitää osin paikkaansa; vasemmistolaiset agendat Euroopassa sodan jälkeen loivat politiikkaa maahanmuuttoasioissakin, ja "hippiaate" kyllä aikanaan eli myös tätä agendaa. Mutta Suomessa, jossa on kahden leirin vallitseva hegemonia; suuri osa antirasisteista ei edusta tätäkään leiriä.

Antirassistejakin.

Ja kuten sanottu, maahanmuuttajat tarvitsevat kotouttamista ja tasa-arvon ymmärtämistä, mutta valtaväestö tarvitsee myös asiallista ja hyvää maahanmuuttokeskustelua ja syvällisempää yhdenvertaisuuden ymmärtämistä. Ja esim. juuri yhdenvertaisuuden ymmärtäminen koituu myös suomalaisten omaksi eduksi, siksi tavoitteet ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittymisen takia.

Tänään yhdenvertaisuus on sitä, että suomalaisella mummolla on vähemmän oikeuksia kuin ulkomaalaisella mumolla Suomessa.

[SK]

Minusta tämä oli Huseinilta erittäin hyvä kirjoitus ja vaikka Husein onkin vihreä, niin olen hänen kanssaan monista asioista samaa mieltä. On hauska seurata, millä tavalla Huseinin kannat muuttuvat ja miten ne sopii siihen "emme hyväksy minkäänlaista kriittisyyttä" -agendaan.

Heti alkuun on syytä myöntää, että maahanmuuttajien kotoutus ja sopeutuminen Suomeen ei onnistu kovinkaan hyvin. Kunnat ovat olleet velvollisia toteuttamaan kotoutuksen tietyssä kolmen vuoden ajassa. Ne ovat viime aikoina valittaneet kovin resurssien puutetta. Muutenkin, kotoutusta on leimannut vaihteleva taso, sekä suuret jonot ja kotoutuksen alkamisen viivästyminen.

Olen samaa mieltä siitä, että kotoutus ei ole hyvällä mallilla. Tällä hetkellä ei oikeastaan voida puhua edes kotoutuksesta, koska tulijoiden määrä on sellaisissa mittasuhteissa, ettei siihen pystytä vastaamaan. Asiat, josta Husein kirjoittaa ovat siitä huolimatta päin peetä, vaikka kokonaisuudessaan maahanmuuttoon on varattu budjetissa viime vuoteen nähden 81% enemmän varoja.

Nyt sisäasianministeriö on ehdottanut poikkihallinnollista kokeilulakia. Kokeilun pitäisi alkaa tänä vuonna ja siihen osallistuisi 6-10 kuntaa. Tavoitteena on löytää innovatiivisia kotoutuskeinoja.
[...]
Tavoite on, että hallitus antaa esityksen kokeilulaista alkuvuodesta 2010. Onkin viimeinen hetki alkaa parantaa kotoutusta. Hyvä kysymys onkin, miksi näin myöhään ja miksi kyseessä on vain kokeilulaki, johon osallistuu vain rajattu määrä kuntia.

On aika olennaista, että millaisia kuntia kokeiluun valitaan. Enontekiö vai Turku? Tampere vai Kesälahti? Helsinki vai Pudasjärvi? Se jääköön arvailujen varaan, mutta kuulemme kokeilun edetessä miten on käynyt ja käsitellään asiaa sitten uudestaan.

Miksi vasta nyt, niin selitys saattaa olla siinä, että aikaisemmin ollaan oltu hiljaa koko asiasta, eikä ole edes myönnetty ongelmia. Kokeilulaki sen vuoksi, että tiedetään miten homma alkaa pelittämään ja miten paljon se maksaa. Ei ole mitään mahdollisuutta laatia sellaista lakia kerralla, mitä ei pystytä noudattamaan ilman, että kustannukset nousevat sietämättömäksi.

Painopiste on kieli- ja yhteiskuntakoulutuksessa.

Hyvä niin. Kun tulijoiden tulva pidetään mahdollisimman pienenä, niin pienen porukan kouluttaminen on helpompaa ja tehokkaampaa, kuin nykyinen malli, jossa kerran viikossa istutaan jossain "perustietoa Suomesta" luennolla.

Edelleen, kotoutus kaipaisi jonkinlaista systemaattista, yleistä ja yhtäläistä otetta; siis aivan suomalaisen peruskoulun tapaisesti.

Olisi hyvin monen osapuolen etu, että kotoutuksen "maine" tuottaisi samankaltaisen perusmaineen, kuin esim. peruskoulun suorittaminen. [...]

Pidetään mielessä. Seuraavan kerran kun joku maahanmuuttokriittinen sanoo saman asian, niin tässä on hieno vertauskohta siihen, kenelle tärähtää rasistin leima. Puhummeko tulevaisuudessa peruskoulun päättötodistuksesta ja kotoutuskoulun päättötodistuksesta?

Maahanmuuttokeskustelu puolestaan "kotouttaa" suomalaisia muuttuvaan tilanteeseen, maahanmuuttajien kotoutus jää puolitiehen, ellei muu yhteiskunta tule hieman vastaan.

Millä tavalla vastaan? Herranjumala sentään. Tänne saa tällä hetkellä kävellä kuka tahansa mistä tahansa ja silloin annetaan useissa tapauksissa katto pään päälle ja joka ainut kerta discorahaa. Kun oleskelulupa saadaan, niin sen jälkeen heidät asutetaan yleensä Suomen kalliimpien kaupunkien alueelle vastikkeetta. Siinä on tultu aika paljon vastaan. Ja lisää vaaditaan, huom. suomalaisilta. Sanallakaan ei sanota sitä, että tulijan itse olisi kotouduttava ja otettava itse vastuuta kotoutumisestaan.

Mutta hyvä kirjoitus. Ja hyvä että Husein julkaisee näitä, koska ainakin minulle tuli uutena asiana se, että tällaista kokeilulakia ollaan suunnittelemassa. No, mutta minä en tienaa leipääni ihmislogistiikkabisneksestä, vaan teen tätä ihan harrastuspohjalta...

[Lemmy]

Hyvä kysymys onkin, miksi näin myöhään ja miksi kyseessä on vain kokeilulaki, johon osallistuu vain rajattu määrä kuntia.

Eihän peruskoulu-uudistustakaan aloitettu yhdellä rykäyksellä, taisi kestää peräti 8 vuotta. Ja aloitettiin pohjoisesta eli pieneistä kouluista ja vasta sitten kun oli kokemuksia sirryttiin suurempiin ja suurempiin kuntiin. Jos laki on susi tai jokin systeemi menee reisille, voidaan kokeilun peruisteella sitten laatia onnistunut kotouttamislaki. Yleensähän laki säädetään ja sitten aletaan vasta miettiä mikä meni pieleen.

[Malla]

Hyvä kysymys onkin, miksi näin myöhään ja miksi kyseessä on vain kokeilulaki, johon osallistuu vain rajattu määrä kuntia.

Eihän peruskoulu-uudistustakaan aloitettu yhdellä rykäyksellä, taisi kestää peräti 8 vuotta. Ja aloitettiin pohjoisesta eli pieneistä kouluista ja vasta sitten kun oli kokemuksia sirryttiin suurempiin ja suurempiin kuntiin. Jos laki on susi tai jokin systeemi menee reisille, voidaan kokeilun peruisteella sitten laatia onnistunut kotouttamislaki. Yleensähän laki säädetään ja sitten aletaan vasta miettiä mikä meni pieleen.

No, aivan. (Paitsi että niitä kokeilukouluja oli muuten etelämpänäkin, ainakin Hämeessä. Ja säätöä piisasi. Onneksi ei hätiköity.)

Kotouttamiskeskustelussa ihmettelen yksisuuntaisuutta. Jos kotoutuminen ei onnistu, vika on aina kotouttajissa? Kotoutujat ovat passiivisia toimenpiteiden kohteita?
Husein (ja nämä viime vuosien "vuoden pakolaisnaiset") lienee itse esimerkki hyvin kotoutuneista. Olisi mielenkiinoista kuulla, miten se tapahtui -- ja miksei sama onnistu muilla? Paras käytännön asiantuntemus löytyy varmasti onnistuneesti kotoutuneilta.     

[Oho]

Maahanmuuttokritiikki on sekoittunut maahanmuuttajakritiikkiin, siis rasismiin. Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..."

Tää sitten riittääkin taas tältäerää. Jos maahanmuuttokritiikki, joka koskettaa myös muuttajia on automaattisesti rasismia ei vuoropuheluun juuri ole saumoja....

En ole pilkun nussija, mutta noin suurta ei polkasematta voi sivuuttaa.

[Kristiina]

"Kriittiset" ovat tietenkin se ensimmäinen leiri. He pelaavat mielipiteillä, jotka taloustilanteen myötä kovenevat. He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä. Uskomukset ja oletukset risteilevät kilvan fobioiden ja vihan kanssa. Maahanmuuttokritiikki on sekoittunut maahanmuuttajakritiikkiin, siis rasismiin. Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..."

Leimallista kriittiselle keskustelulle on sen lähtökohtien asettaminen taloudellisille premisseille tai tilastojen kuvaus liioitellussa muodossa. Kumpikaan lähtökohta ei tee oikeutta pakolaisuudelle tai humanitaariselle maahanmuutolle; ihmisten hädänalaista asemaa ei korjata noin, kun sekä kansainvälinen laki että Suomen omat lait harmonisoituina niihin turvaavat statukset. Tilastotieto ei koskaan ole ollut yleistyksen peruste; yksilöt elävät omanlaisinaan tilastoista huolimatta.

Tämä on mielenkiintoinen uusi teesi väittää, että lait ovat mitä ovat, ne velvoittavat ja kukaan ei voisi niille mitään. Suomiko tosiaan ei itse voisi päättää miten ja millaista maahanmuuttoa tänne halutaan. Miksi Tanska sitten voi, jos Suomi ei voi?

http://klovni.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/29/tanskassa-toimitaan-eika-vain-puhuta/

Kuka myöskään pakottaa Suomen ottamaan kiintiöpakolaisia peräti 750 kpl, Suomen lisäksi kiintiöpakolaisia ottaa vain 4 EU-maata, muut eivät ota. Koko EUn kiintiöpakolaismäärä on 4100 ja Suomi ottaa näistä 750, aika iso lukema pienelle maalle.

[pelle12]

 Kauhukseni alan huomata, etten enää edes jaksa paneuta näihin höpötyksiin. Tiedän, että pitäisi, mutta kun tuntuu, että samaa soopaa aina vain hieman eri sanoin. Pelkästään silmäilen ja sitten ajattelen: ai jaa. Ei kai kovin hyvä lähtökohta dialogille? Dialogi, my ass

[Enni]

Tämä on mielenkiintoinen uusi teesi väittää, että lait ovat mitä ovat, ne velvoittavat ja kukaan ei voisi niille mitään. Suomiko tosiaan ei itse voisi päättää miten ja millaista maahanmuuttoa tänne halutaan. Miksi Tanska sitten voi, jos Suomi ei voi?

http://klovni.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/29/tanskassa-toimitaan-eika-vain-puhuta/

Kuka myöskään pakottaa Suomen ottamaan kiintiöpakolaisia peräti 750 kpl, Suomen lisäksi kiintiöpakolaisia ottaa vain 4 EU-maata, muut eivät ota. Koko EUn kiintiöpakolaismäärä on 4100 ja Suomi ottaa näistä 750, aika iso lukema pienelle maalle.

So true. Itse olen törmännyt suvaitsevaisten kanssa keskusteltaessa ainoana tätä järjetöntä humanitaarista maahanmuuttoa puoltavana argumenttina lakeihin. "Kansainväliset lait... blaa blaa.. kansainväliset sopimukset, ihmisoikeudet, hädänalaisia on pakko auttaa koska se lukee laissa, lait sitovat Suomea ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita..."

Miksiköhän tosiaan vaan 17 maata koko maailmassa ottaa vastaan pakolaisia? Kylläpä on tällä planeetalla paljon lakia rikkovia luopiovaltioita.

Tämä lakeihin vetoaminen tuntuu olevan monelle se mahtava argumentti, jota ei sitten voi kumota eikä kiertää kukaan. Ja jos muuta väität, niin saat päällesi pelkkää sylkemistä ja solvauksia.

[Lemmy]

"Kansainväliset lait... blaa blaa.. kansainväliset sopimukset, ihmisoikeudet, hädänalaisia on pakko auttaa koska se lukee laissa, lait sitovat Suomea ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita..."

Vastakysymys tuohon:

- Viro on EU valtio ja YK:n jäsen. (JAA/EI)
- Viro on siis allekirjoittanut kaikki samat sopimukset kuin Suomi? (JAA/EI)
- Viroon pätee siss samat kansainväliset lait kuin Suomeenkin? (JAA/EI)

- Miksi Virossa ei ole turvapaikanhakijoita tai pakolaisia kuin kourallinen? (OTTAKAA ASKEL TAAKSEPÄIN, SUVAITSEVAISEN OTSASUONI SAATTAA POKSAHTAA)

[Sami Aario]

"Kriittiset" ovat tietenkin se ensimmäinen leiri. He pelaavat mielipiteillä, jotka taloustilanteen myötä kovenevat. He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä.

Jaa? Minä kun luulin, että eduskunnan tehtävänä on säätää lait, ja että olemassaolevia lakeja voidaan muuttaa esim. polittisen vaikuttamisen avulla.

(Oli ihan pakko puuttua tuohon.)

[Mika Mäntylä]

Ja kuten sanottu, maahanmuuttajat tarvitsevat kotouttamista
---

Väärin, maahanmuuttajat eivät tarvitse kotouttamista. Kotouttamista tarvitsevat vain ne maahanmuuttajat, joilla on syystä tai toisesta pahoja vaikeuksia ymmärtää länsimaisen pohjoismaan tapoja.

[Enni]

"Kriittiset" ovat tietenkin se ensimmäinen leiri. He pelaavat mielipiteillä, jotka taloustilanteen myötä kovenevat. He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä.

Jaa? Minä kun luulin, että eduskunnan tehtävänä on säätää lait, ja että olemassaolevia lakeja voidaan muuttaa esim. polittisen vaikuttamisen avulla.

(Oli ihan pakko puuttua tuohon.)

En ymmärrä myöskään tuota kohtaa. Tottakai on olemassa laki, ja lain rikkomisesta seuraa rangaistus, mutta Husein Muhammed tässä nyt väittää, että kriittisyys olisi lainvastaista. Kovin erikoista laintulkintaa oikeusoppineelta.

Nämä äärisuvaitsevaiset ja monikulttuuriinpakottajat harrastavat tuollaista ihmeellistä peliä, jossa pelotellaan epämääräisellä lakiin vetoamisella, ja sitten sormet ristissä toivovat, että kansa olisi tarpeeksi tyhmä uskoakseen.

[KJ]

Kauhukseni alan huomata, etten enää edes jaksa paneuta näihin höpötyksiin. Tiedän, että pitäisi, mutta kun tuntuu, että samaa soopaa aina vain hieman eri sanoin. Pelkästään silmäilen ja sitten ajattelen: ai jaa. Ei kai kovin hyvä lähtökohta dialogille? Dialogi, my ass

Et ole yksin. Pääsin

Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..."

-kohtaan ja ajattelin, että jaahas, taas tätä. Tuota "en ole rasisti, mutta" -mantraa eivät taida nykyisin käyttää muut kuin ne, jotka väittävät kriitikoiden  käyttävän tuota mantraa. Ja tietenkin ne, jotka tekevät samannimisen kirjan ihmisistä, joiden he kuvittelevat käyttävän tuota sanontaa.

Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..."

On on, useimmin kuultu keskustelun avaus on juuri tuo, ihan varmasti on. Aika väsynyttä tekstiä Huseinilta; parempaankin olisi kykyjä.

[MW]

Kauhukseni alan huomata, etten enää edes jaksa paneuta näihin höpötyksiin. Tiedän, että pitäisi, mutta kun tuntuu, että samaa soopaa aina vain hieman eri sanoin. Pelkästään silmäilen ja sitten ajattelen: ai jaa. Ei kai kovin hyvä lähtökohta dialogille? Dialogi, my ass

Et ole yksin. Pääsin

Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..."

-kohtaan ja ajattelin, että jaahas, taas tätä. Tuota "en ole rasisti, mutta" -mantraa eivät taida nykyisin käyttää muut kuin ne, jotka väittävät kriitikoiden  käyttävän tuota mantraa. Ja tietenkin ne, jotka tekevät samannimisen kirjan ihmisistä, joiden he kuvittelevat käyttävän tuota sanontaa.

Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..."

On on, useimmin kuultu keskustelun avaus on juuri tuo, ihan varmasti on. Aika väsynyttä tekstiä Huseinilta; parempaankin olisi kykyjä.

Samaa ihmettelin, harvassa on rasistigambiitti ollut pelinavauksissa missään todellisessa elämässä.

Olikos se juuri se, joka ei ole rasisti, mutta, joka lentelee tällä hetkellä Kimmo Kiljusen kanssa suurella syrämmellä rajojen yli, verorahoitteisesti lomaillen? Itä-keskus, vai mikä Kontula se nyt oli?

[Anti-Utopisti]

Eiköhän maahanmuuttokritiikki-sana ole luonteeltaan aika paljon samantyyppinen kuin antikapitalismi-sanakin. Kummassakin sanassa nimittäin kritisoidaan kompleksisen yhteiskuntakoneiston yhtä tiettyä osa-aluetta, jonka ongelmat ja ylilyönnit ovat niin silmiinpistävät (kapitalismin osalta viittaan esim. 1800-luvun Britanniaan), että ainoastaan poliittisen eliitin puhuvat päät saattavat kategorisesti kieltää ongelmavyyhdin olemassaolon tai juuttua johonkin kokonaisuuden kannalta epäoleelliseen pikkuseikkaan - joka heidän mielestään tietenkin johtuu sekin muka vain "resurssien puutteesta".

Kaipa säätelemätöntä riistokapitalismiakin puolusteltiin aikoinaan vetoamalla "voimassa olevaan lakiin" ja historialliseen edistykseen. Ikään kuin nämä verukkeet oikeuttaisivat reaalimaailman järjettömyydet!

Ad hominem -demonisointi ylilyöntien kriitikoita kohtaan oli käsittääkseni silloinkin poliittisen eliitin vakiotaktiikka: kaikki parannusvaatimusten esittäjät leimattiin hyvin mielellään joko äärikommunisteiksi tai ainakin heidän myötäilijöikseen - siirtäen huomio kätevästi pois siitä, kuinka koko kapitalismiprojekti oli sekin vain pienen eliittiryhmän oma radikaali yhteiskuntavisio eikä suinkaan mikään väistämätön luonnonlaki.

Ilmeisesti mikään ei ole muuttunut noista ajoista: eliittipiirit vaativat itselleen rajoittamatonta oikeutta toteuttaa päähänpistojaan - riippumatta siitä, onko näistä vaatimuksista iloa loppujen lopuksi kenellekään.

Totta kai tämänhetkinen maahanmuuttokritiikki on kehittymätöntä siinä missä alkuaikojen antikapitalismikin. Koska tarkasteltava systeemi on hyvin kompleksinen ja koska tilanne on uusi, niin systeemin luonteen ja ongelmien täsmällinen analysointi on useimpien ihmisten ulottumattomissa. Niinpä keskimääräinen kansanmies tiedostaa ongelmien olemassaolon ja tärkeyden mutta artikuloi ne yhdistellen sekä maalaisjärkeään että vaihtelevia kansanuskomuksia, mutta tälle asialle tuskin voidaan tehdä mitään kovin nopeasti ottaen huomioon, kuinka valtavan pitkään kapitalisminkin ylilyöntien täsmällinen kodifiointi teoreettisesti kesti kapitalismin syntyvuosista lukien. Esimerkiksi Antonio Gramsci valitteli tätä kansanmiehen hahmottamistavan puutteellisuutta vielä 1900-luvun alussa eli peräti 400 vuotta Lutherin kaltaisten reformoijien aloittaman antikapitalismin synnyn jälkeen (kts. Michael Löwy & Robert Sayre: Romanticism Against the Tide of Modernity, sivu 46), joten tarkan ymmärryksen kehittyminen ja leviäminen ongelman luonteesta on hidas prosessi.

Nyt kun tarkemmin muistelen, mitä olen tästä aihepiiristä lukenut vuosien varrella, niin luulenpa Antonio Gramscin kirjoittaneen teoreetikko/kansanmies-aiheesta paremmin kuin tässä ketjussa käsitelty Vihreän Blogin analyysiyritys:

"The active man-in-the-mass has a practical activity, but has no clear theoretical consciousness of his practical activity, which nonetheless involves understanding the world in so far as it transforms it. His theoretical consciousness can indeed be historically in opposition to his activity. One might almost say that he has two theoretical consciousnesses (or one contradictory consciousness): one which is implicit in his activity and which in reality unites him with all his fellow workers in the practical transformation of the real world; and one, superficially explicit or verbal, which he has inherited from the past and uncritically absorbed."

Mainittu lähteessä: http://www.isj.org.uk/index.php4?id=308

Nyt voimme muodostaa seuraavat analogiat antikapitalistisen tietoisuuden ja maahanmuuttokriittisen tietoisuuden välillä:

1) "one which is implicit in his activity and which in reality unites him with all his fellow workers in the practical transformation of the real world" = Hommalaisten maahanmuuttokriittinen poliittinen toiminta ja maalaisjärkeen perustuva tietoisuus Suomen nykymuotoisen maahanmuuttopolitiikan ongelmallisesta luonteesta.

2) "one, superficially explicit or verbal, which he has inherited from the past and uncritically absorbed" = Hommalaisten Suomen poliittisesta perinteestä omaksumat vanhat etniset ja kulttuuriset stereotyypit.

Mainittakoon, että vaikka maahanmuuttokritiikin ja antikapitalismin rinnastaminen voi vaikuttaa aluksi oudolta, niin niillä on loppujen lopuksi yllättävän paljon yhteistä: siinä, missä teoreettisesti edistynyt antikapitalismi näki teollisuustuotannosta kehittyneen riistokapitalistisen hyödykemuodon vahingollisena meeminä, niin aivan samoin teoreettisesti edistynyt maahanmuuttokritiikki näkee kultakuumeen kaltaiset siirtolaistulvat vahingollisena meeminä. Kumpikin johtaa kaaokseen, kun kukaan toimija ei enää edes mahdollisista hyvistä aikomuksistaan huolimatta ymmärrä käynnistämäänsä yhteiskunnallista dynamiikkaa, ja puolustuskyvyttömiltä viedään näiden eliitin kevytmielisten päähänpistojen seurauksena se vähäkin, mitä heille oli historiallisten ponnisteluiden kautta kertynyt.

Näissä kummassakin tapauksessa on erityisen ärsyttävää eliittipiirien halukkuus määritellä omavaltaisesti kaikki lukuarvot taviksista piittamatta ja vieläpä tarkistella niitä jälkikäteen oman mielensä mukaan. Risto Laakkosen sanoin: "Jotta Suomen väestökehitys ei kääntyisi pysyvään laskuun vuoden 2010 paikkeilla, nettomuuton tulisi olla vuositasolla vuodesta 2000 alkaen ainakin vuoteen 2020 asti 15 000 henkilöä vuodessa. Tämä arvio saattaa olla ylivarovainen, jota tulee tarkentaa ylöspäin." Aivan vastaavasti riistokapitalistit tarkensivat katteitaan niiden "ylivarovaisesta" lähtötasosta vähitellen ylöspäin, jotta ne olisivat olleet "riittävän hyvät".

Lähde: Risto Laakkonen, neuvotteleva virkamies, työministeriö: Pohjolan ja Suomen monikulttuurisuus, teoksessa Pohjoismaisia päivänavauksia

http://www.pohjola-norden.fi/filebank/223-Paivanavaukset_Morgonsamlingar.pdf

Jos riistokapitalistit olisivat edes hieman hillinneet rahanhimoaan, ja jos monikultturistit edes hieman hillitsisivät vaatimuksiaan maahanmuuton volyymistä, niin laadullisesti paljon parempi yhteiskunta olisi mahdollinen kaikille osapuolille.

YHTEENVETO: Viestini ydin liittyy seuraavaan Vihreän Blogin kohtaan: "sekä kansainvälinen laki että Suomen omat lait harmonisoituina niihin turvaavat statukset." Mutta aivan vastaavasti lait turvasivat riistokapitalismin aikana yksityisen omistusoikeuden statuksen! Se, millaisia hankkeita tämän statuksen varjolla sitten toteutetaan/toteutettiin ja millaiseen suuntaan se yhteiskunnallista toimeliaisuutta ohjaa/ohjasi meemin levitessä, ovatkin sitten aivan eri asia ja uskoakseni myös se kohde, jota Hommalaisten enemmistökin (vastaavasti aikoinaan työväenliike) ensisijaisesti kritisoi. Luullakseni kapitalismikin pukeutui aikoinaan samaan hyveellisyyden kaapuun kuin nyt maahanmuuton edistäminen parantaessaan: "ihmisten hädänalaista asemaa". Kapitalisteilla ei kuitenkaan ollut kovaa kiirettä määritellä ja saattaa voimaan kohtuullisuuden rajat ilmaisevia mittareita, mitkä kai loppupeleissä toimivat väärentämättömimpinä todisteina siitä, onko jossain yhteiskunnallisessa muutosprojektissa päämotiivina aidosti yhteinen hyvä vaiko omat mieliteot ja kevytmieliset yhteiskuntavisiot.


[email protected]

[Kallioinen Käsi]

Mielestäni kokonaisuutena hyvä kirjoitus.
Olisi kiva olla kärpäsenä katossa kun Virheiden puoluesihteeri Laturi tuon lukee. : Antaahan Hussein aika paljon krediittiä meille maahanmuuttokriitikoille, eli ihmisille joille Laturin mukaan ei ole tilaa Virheissä...

[Timo Rainela]

Osa kriittistä potee myös vainoharhaista islamofobiaa, ja korostaa samalla omaa kristillisyyttään, tosin lähimmäisenrakkauden siinä unohtaen. He sekoittavat jatkuvasti uskonnon ja sen poliittisen siiven, islamismin. Suurin osa muslimeista ei ole islamismin kannattajia.

Nyt Euroopassa, kuten myös varmaan tulevaisuudessa Suomessakin, tapellaan kangaspalasesta; burka saadaan kyllä pois katukuvasta "häiritsemästä" tasa-arvoisuutta, mutta tapahtuuko todellinen tasa-arvo silloin – tapahtuuko sitten jotain pahempaa? Islamismia vastaan ei voida taistella vain symbolien poistamisella

Suurin osa muslimeista ei ole islamismin kannattajia, kuitenkin näitä "symboleita" on mittavasti nähtävillä. Näen abrogaation pelmahtavan kahden lainauksen välissä.

tapahtuuko sitten jotain pahempaa?

Kenelle, heil, vai meil?
Ja sitten kysyn aivan suoraan, kenen kynästä ja minkälaisen prikaatin avustuksella tämäkin kirjoitus on saatettu julkisuuteen?!
Timo Rainela

[tietotyöläinen]

Toki Husein veti pari mutkaa liian suoraksi ja maalasi meistä enemmän kriittisistä  yliampuvan kuvan homofobioineen ym, mutta kyllä tämä kirjoitus kuitenkin kaiken kaikkiaan on hyvä. Kyllä Husein edelleen on "vastapuolen" järkevämpiä edustajia.

En muista aikasemmin lukeneeni "suvaitsevaisesta kynästä" noin hyvää ja rehellistä analyysiä äärimokuttajista ja heidän aiheuttamistaan haitoista maahanpäästöasioissa.

Neliportainen jako rasistista umpimokuun on ihan hyvä jaottelu, mutta itse lisäisin siihen kyllä kolme kategoriaa seuraavasti:

• Kotiseuturasisti, useimmat heistä eivät arvota rotuja ylemmiksi ja alemmiksi, mutta he eivät myöskään halua Suomeen muiden rotujen ja ei-läntisten kulttuurien edustajia, vaikka näihin ei liittyisikään negatiivisia ilmiöitä, kuten rikollisuutta ja työttömyyttä.
• Nuiva, vastustaa maahanpäästöpolitiikkaa, jonka seurauksena maahan pääsee ihmisryhmiä, joista on tavalla tai toisella haittaa Suomelle: kasvavat sosiaalimenot, rikollisuuden lisääntyminen, Suomelle vieraiden takapajuisten tapojen levittäytyminen Suomeen (hunnut, kuvakielto, pakkoavioliitot...). Vastustus saattaa perustua suurelta osin riskien välttämiseen, eli pitää kuitenkin nykytilannetta vähintäänkin tyydyttävänä. Ymmärtää useinmiten eron maahanpäästöpolittikan ja maahanmuuttajan välillä, mutta on valmis ottamaan riskin, että aidosti vainotutkin jäävät ilman turvapaikkaa haitallista maahanpäästöä karsittaessa. On usein aktiivinen ja seuraa maahanpäästökeskustelua ja saattaa myös osallistua siihen netissä.
• Peruskriittinen, useinmiten ei ole perehtynyt aihepiiriin kovinkaan syvällisesti, mutta on ainakin jollain tasolla tietoinen maahanpäästöön liittyvistä ongelmista. Ei hyväksy ainakaan periaatteellisella tasolla turvapaikkashoppailua. Kannattaa todennäköisesti "maassa maan tavalla" -ajattelua.
• Välinpitämätön, ei jaksa kiinnostua tästä aiheesta eikä yhteiskunnallisista aiheista ylipäätään. Seassa myös niitä, jotka eivät omassa elämässään törmää mamuihin Lähi-idästä ja Afrikasta ja niitä, joilla moraali (pitää auttaa) ja järki (verot nousee) ovat ristiriidassa ja jotka eivät halua ratkoa tätä ristiriitaa mielessään.
• Perussuvaitseva, kuten peruskriittisellä aihepiiri ei useinmiten ole syvällisesti tuttu. Ei toivota avosylin rikollisia ja loisia maahan, mutta lähtee siitä, että hädänalaisia autetaan ja jos siinä sivussa pääsee myös jonkin verran huonompaa ainesta maahan, niin se on hyväksyttävä hinta auttamisesta. Saattaa hyvinkin kannattaa "maassa maan tavalla" -ajattelua ja ehdottomasti ainakin edellyttää lakien noudattamista.
• Suvaitseva, kannattaa humanitääristä maahanpäästöä (myös oleskelulupia ja perheenyhdistämisiä), mutta tunnustaa ainakin osan siihen liittyvistä ongelmista. Luottaa siihen, että kotouttamisella kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa teoriassa, mutta tiedostaa, että siinä tuskin onnistutaan Suomessa(kaan) likikään täydellisesti.
• Kulttuurirelativisti, aito toiseuden palvoja. Kaikki eksoottinen on ihanaa ja kaikki kotimainen geeneistä lähtien on tylsää ja noloa. Melko täydellisesti terveen järjen ulottumattomissa.

[Uuno Nuivanen]

Kyllä Husein edelleen on "vastapuolen" järkevämpiä edustajia.

Juuri ne ovat vaarallisimpia. Tosin olen sitä mieltä, että tuo kirjoitus sisälsi kaiken perus- ja kliseemokutuksen, naamioituna kokovartalokaapuun. Ainakin itseään nuivana pitävät näyttivät lämpenevän. Mutta jatkakaamme keskustelua maahanmuuttokeskustelusta keskustelusta. Pitäähän tuokin Muhamed itsestäänselvänä seikkaa, että mamutus jatkuu ja nimenomaan varsinaisista maista. Hajoan kohta. Yritän olla pari päivää poissa tältä foorumilta.

[tietotyöläinen]

Kyllä Husein edelleen on "vastapuolen" järkevämpiä edustajia.

Juuri ne ovat vaarallisimpia.

Voivat tosiaan olla. Jos he pyrkivät ja onnistuvat sumuttamaan karsimalla mokuttajien typerimmät ylilyönnit, tulemalla kriittisia sopivasti vastaan jne., niin saatamme päätyä tilanteeseen, jossa ainakin suuri yleisö kuvittelee kaiken olevan suht ok. Tämä tosin edellyttäisi myös, että maahanpäästön oikeat ongelmat myös vähenisivät oikeasti tai ainakin, että ne saataisiin vielä nykyistäkin paremmin lakaistua piiloon.

Toinen vaihtoehto on, että mokutusrintaman järkevät edustajat, eivät yritä sumuttaa, vaan aidosti poistamaan maahanpäästöön liittyviä selkeitä ongelmia ja riskejä. Ja näin tehdessään auttavat viemään sekä keskustelua että erityisesti politiikkaa oikeasti järkevään suuntaan.

Kun katsoo Huseinin taustaa ja elinkeinoa, niin toki pitää ehdottomasti muistaa lähdekritiikki ja pitää mielessään, että hänkin pyrkii muokkaamaan ihmisten mielipiteitä siinä missä esim. Halla-ahokin. En kuitenkaan koe mielekkääksi, että esim. hommassa me dissaamme aina kaikki suvaitsevaiston puheenvuorot kokonaisuudessaan joko automaattisesti tai sen takia, että kirjoitus on osittain typerä, selvästi liian kärjistävä tms.

[Vasarahammer]

Tosin olen sitä mieltä, että tuo kirjoitus sisälsi kaiken perus- ja kliseemokutuksen, naamioituna kokovartalokaapuun. Ainakin itseään nuivana pitävät näyttivät lämpenevän. Mutta jatkakaamme keskustelua maahanmuuttokeskustelusta keskustelusta. Pitäähän tuokin Muhamed itsestäänselvänä seikkaa, että mamutus jatkuu ja nimenomaan varsinaisista maista. Hajoan kohta. Yritän olla pari päivää poissa tältä foorumilta.

Nuivanen osuu aivan oikeaan. Huseinin kirjoitus oli minusta sumutusta ja yritys esiintyä objektiivisena kahden ääripään välissä. En voi käsittää, miksi Hussein Muhammed nauttii täällä joidenkin silmissä jonkinlaista erityissuojaa kritiikiltä.

Kirjoituksen (itse)kritiikki suvaitsevaistoa ja mokuttajia kohtaan oli oikeaan osunutta, mutta kriittisten kuvailu oli lähinnä yleisen tason huitelua sinne tänne.

[JoKaGO]

Ja sitten kysyn aivan suoraan, kenen kynästä ja minkälaisen prikaatin avustuksella tämäkin kirjoitus on saatettu julkisuuteen?!
Timo Rainela

Timo on jälleen kartalla! Tässä kirjoituksessa on niin paljon heittoluonteisia kuviointeja, että jonkinlainen "taustatoimittajien" armeija on ollut asialla. Eikä Husein tällä putoa Vihreiden listoilta, vaikka vähän maahanmuuttokritiikkiäkin tuolta löytyy. Varmaankin Panu itse on ollut yksi "taustatoimittajista".
Vihreiden manifestihan tämä on, ja keulakuvaksi laitettu ihan fiksuimmasta päästä oleva mamu.

[Pandalous]

Olin luonnollisesti laiska ihminen ja siirryin suoraan kommentoimaan, koska Huseinilta tuli ihan asiallinen kirjoitus. Eli jos joku muu on sanonut jo saman, niin sorry repeatista =)

Kotoutuksesta ja maahanmuuttokeskustelusta Suomessa

• Husein Muhammed 9.4.2010 klo 13.52

Olisi hyvin monen osapuolen etu, että kotoutuksen "maine" tuottaisi samankaltaisen perusmaineen, kuin esim. peruskoulun suorittaminen. Lisäksi, koska kotoutuksen tavoite on myös tapojen ja yhteiskunnallisten funktioiden omaksuminen, vain systemaattinen ja määrätietoinen opetussuunnitelma, mielellään yleisesti ja yhtäläisesti, auttaisi eniten.

Tossa Husein Muhammed riipaseekin sellasta tekstiä että oikein mielikuvaharjoittelu lähti käyntiin. Olisikohan kaikki kotouttamisen ongelman oikeasti ratkaistavissa (minusta tuntuu että olisi) sillä, että Suomeen valittaisiin vain 0-7 vuotiaita lapsia. Tällöin ko. muksut pääsevät suoraan peruskoulun ekalle luokalle, oppivat kielen, koska muuta kielitaitoa ei juuri ole, ja kotona puhutaan Suomea. Sitte on kotouttamisella täysin sama maine kuin peruskoululla.

Edelleen väitän, että ilman vanhempiaan sijaisperheeseen saapuva alta 7 vuotias lapsi omaksuu suomalaisten tavat täysin. Itse koen ongelmana nämä 15-35 vuotiaat tulijat, joiden maailmankuva ja arvomaailma on tullessa ihan vinksallaan. Arvomaailmaa kun ei muutamalla valokuvalla ja lämpimällä pedillä muuteta. Eikä tuollaisten 25 vuotiaiden kanssa oikein ole aikaa käydä läpi peruskoulun 10vuotista linjaakaan. Tuppaa 45 vuotiaana olemaan kultamuna-ajat vähän vähissä, kun vielä ammattiin opiskelu päälle ja sitte kohta ollaankin jo eläkkeellä.

[Nikopol]

Kylläpä pitkän pakinoi. Tiivistetään: kulut kasvavat maahanmuuton kasvaessa, mutta sitä ei saa ajatella.

[Seiskööntkaks]

• Kotiseuturasisti, useimmat heistä eivät arvota rotuja ylemmiksi ja alemmiksi, mutta he eivät myöskään halua Suomeen muiden rotujen ja ei-läntisten kulttuurien edustajia, vaikka näihin ei liittyisikään negatiivisia ilmiöitä, kuten rikollisuutta ja työttömyyttä.
• Nuiva, vastustaa maahanpäästöpolitiikkaa, jonka seurauksena maahan pääsee ihmisryhmiä, joista on tavalla tai toisella haittaa Suomelle: kasvavat sosiaalimenot, rikollisuuden lisääntyminen, Suomelle vieraiden takapajuisten tapojen levittäytyminen Suomeen (hunnut, kuvakielto, pakkoavioliitot...). Vastustus saattaa perustua suurelta osin riskien välttämiseen, eli pitää kuitenkin nykytilannetta vähintäänkin tyydyttävänä. Ymmärtää useinmiten eron maahanpäästöpolittikan ja maahanmuuttajan välillä, mutta on valmis ottamaan riskin, että aidosti vainotutkin jäävät ilman turvapaikkaa haitallista maahanpäästöä karsittaessa. On usein aktiivinen ja seuraa maahanpäästökeskustelua ja saattaa myös osallistua siihen netissä.
• Peruskriittinen, useinmiten ei ole perehtynyt aihepiiriin kovinkaan syvällisesti, mutta on ainakin jollain tasolla tietoinen maahanpäästöön liittyvistä ongelmista. Ei hyväksy ainakaan periaatteellisella tasolla turvapaikkashoppailua. Kannattaa todennäköisesti "maassa maan tavalla" -ajattelua.
• Välinpitämätön, ei jaksa kiinnostua tästä aiheesta eikä yhteiskunnallisista aiheista ylipäätään. Seassa myös niitä, jotka eivät omassa elämässään törmää mamuihin Lähi-idästä ja Afrikasta ja niitä, joilla moraali (pitää auttaa) ja järki (verot nousee) ovat ristiriidassa ja jotka eivät halua ratkoa tätä ristiriitaa mielessään.
• Perussuvaitseva, kuten peruskriittisellä aihepiiri ei useinmiten ole syvällisesti tuttu. Ei toivota avosylin rikollisia ja loisia maahan, mutta lähtee siitä, että hädänalaisia autetaan ja jos siinä sivussa pääsee myös jonkin verran huonompaa ainesta maahan, niin se on hyväksyttävä hinta auttamisesta. Saattaa hyvinkin kannattaa "maassa maan tavalla" -ajattelua ja ehdottomasti ainakin edellyttää lakien noudattamista.
• Suvaitseva, kannattaa humanitääristä maahanpäästöä (myös oleskelulupia ja perheenyhdistämisiä), mutta tunnustaa ainakin osan siihen liittyvistä ongelmista. Luottaa siihen, että kotouttamisella kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa teoriassa, mutta tiedostaa, että siinä tuskin onnistutaan Suomessa(kaan) likikään täydellisesti.
• Kulttuurirelativisti, aito toiseuden palvoja. Kaikki eksoottinen on ihanaa ja kaikki kotimainen geeneistä lähtien on tylsää ja noloa. Melko täydellisesti terveen järjen ulottumattomissa.

Hyvä lista, joskin lisäisin ennen kotiseuturasistia ne oikeat ja aidot rasistit. Eli ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että kuuluvat ihmisarvoisesti parempaan ryhmään, eli ns. natsit. Tämä marginaalinen, vaikkakin todellinen ihmisryhmä on juuri se olkiukko, jonka kulttuurirelativistit antavat ymmärtää olevan suurin uhka monikulttuurisuusonnelan tiellä.

[Vera]

Kotouttamiskeskustelussa ihmettelen yksisuuntaisuutta. Jos kotoutuminen ei onnistu, vika on aina kotouttajissa? Kotoutujat ovat passiivisia toimenpiteiden kohteita?
Husein (ja nämä viime vuosien "vuoden pakolaisnaiset") lienee itse esimerkki hyvin kotoutuneista. Olisi mielenkiinoista kuulla, miten se tapahtui -- ja miksei sama onnistu muilla? Paras käytännön asiantuntemus löytyy varmasti onnistuneesti kotoutuneilta.     

Käsittääkseni sekä Husein Muhammed että Nasima Razmyar ja Fatbardhe Hetemaj ovat tulleet Suomeen lapsena/teininä ja ovat korkeasti koulutettujen ja länsimaalaistuneiden vanhempien lapsia. Jos pakolaisiksi valitaan (ja turvapaikkoja ja oleskelulupia suojelun tarpeen takia myönnetään) vain korkeasti koulutetuille länsimaalaistuneille ihmisille niin kotouttaminen tosiaankin helpottuu huomattavasti.

Itse aikuisena tulleena ja onnistuneesti kotoutuneena voin vain sanoa että se onnistuu silleen kuin olisi voinut olettaakin: oppimalla kieltä, tutustumalla suomalaisiin, opiskelemalla ja menemällä töihin. Ongelma on lähinnä se että osa tulijoista ei ymmärrä tätä, tai on sitä mieltä että kotoutuminen on turhaa kun rahaa tulee muutenkin.

[tietotyöläinen]

Nuivanen osuu aivan oikeaan. Huseinin kirjoitus oli minusta sumutusta ja yritys esiintyä objektiivisena kahden ääripään välissä. En voi käsittää, miksi Hussein Muhammed nauttii täällä joidenkin silmissä jonkinlaista erityissuojaa kritiikiltä.

Koskapa arvelen, että tällä tarkoitetaan mm. minua, niin vastaan, että hän ei nauti mielestäni minkäänlaista erityissuojaa. Hänen sanomisensa vaan eivät ole tähän mennessä ansainneet totaalista murskakritiikkiä (en toki ole kaikkea lukenut). Ei siitä leiristä kovin moni ole aikakaan ääneen sanonut, että muslimeille ei pidä antaa erityisvapauksia uskonnon tähden tai ylipäätään myöntänyt, että suvaitsevaisuudessa voi mennä myös liiallisuuksiin ja että siitä on ihan konkreettista haittaa.

Olen edelleen sitä mieltä, että dialogi on poteroita hedelmällisempi tapa edetä, vaikka tätä metakeskustelua on vatvottu jo kyllästymiseen asti. Aihe vaan tuppaa olemaan niin tulenarka, että uskon metavatvomisen jatkuvan vielä pitkään.

Kirjoituksen (itse)kritiikki suvaitsevaistoa ja mokuttajia kohtaan oli oikeaan osunutta, mutta kriittisten kuvailu oli lähinnä yleisen tason huitelua sinne tänne.

Jep, mutta meitä kriittisiä on haukuttu jo niin paljon, että kestämme sen kyllä. Sen sijaan suvaitseva kritisoimassa suvaitsevaistoa oli erittäin tervetullutta vaihtelua ja myös "uutisarvoltaan" nuivien leimaamista paljon isompi juttu.

[tietotyöläinen]

Hyvä lista, joskin lisäisin ennen kotiseuturasistia ne oikeat ja aidot rasistit. Eli ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että kuuluvat ihmisarvoisesti parempaan ryhmään, eli ns. natsit. Tämä marginaalinen, vaikkakin todellinen ihmisryhmä on juuri se olkiukko, jonka kulttuurirelativistit antavat ymmärtää olevan suurin uhka monikulttuurisuusonnelan tiellä.

Totta kyllä. Ajattelin, että he ovat määrällisesti niin pieni porukka, että mahtuvat tuohon laajempaan kotiseuturasisti porukkaan. Mutta toki heidän polittinen painoarvonsa on käynnissä olevassa debatissa niin iso, että olisivat ansainneet tulla mainituksi omana ryhmänään. Toisaalta halusin myös tehdä listasta symmetrisen, että jokaisella ryhmällä on vastineesa toisella laidalla.

[slange]

Militantti desantti anti-fantti kuuluu toiseen ääripäähän, niitäkin lienee ja yhtä paljon, arvaan ma, kuin pesunkestäviä natseja ja "oikeita" rasistejakin..