PhD position at VTT in Oulu

[Himatuikku]

Niille, jotka eivät tutkimusrahoituksesta mitään tiedä.
VTT:lle on ihan sama kuka tulee hoitamaan post-doc-paikkaa, kunhan tekijä on pätevä.
Kokemukseen perustuen voisin veikata keskustelun VTT:llä kulkeneen seuraavasti:
A:"Meillä olisi tässä mielenkiintoinen tutkimusprojekti, johon voisi ottaa yhden PhD:n lisää."
B:"Onko meillä rahaa siihen?"
A:"Ei penniäkään. Täytyy etsiä rahoitusta."
C:"Omaa rahaa ei siis ole. Katsoin Suomen akatemian ja säätiöiden sivut läpi, eikä niilläkään näytä olevan tällä hetkellä yhtään avoinna olevaa hakua tämän tyyppisen tutkimuksen rahoittamiseen. Ainoa rahoituslähde, jonka tähän hätään löysin, oli Curie-liikkuvuusrahasto. Onkohan meillä edellytyksiä saada sitä?"
D:"Juu, meidän projekti sopii tällä hetkellä haettaviin Curie-rahoihin. Haetaanpa sitä. Jos saadaan Curie-rahaa, niin pistetään sitten ilmoitus lehteen. Hyvällä tuurilla saadaan palkattua kolmeksi vuodeksi pätevä tutkija, vaikkei meillä ole kopeekkaakaan omia palkkarahoja kassassa."

Lyön pääni pantiksi, että homma meni jokseenkin noin. VTT:llä, sen paremmin kuin Curie-porukallakaan ei ole pienintäkään halua/tarvetta palkata epäpäteviä ulkomaalaisia korvaamaan päteviä kotimaisia tutkijoita. VTT:lle kyse on yhdestä rahoituslähteestä muiden joukossa ja Curie sattuu olemaan yksi rahoituslähde, jonka pointtina on lisätä tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.


Tuon VTT-paikan vuoksi yksikään suomalainen ei menetä työpaikkaansa ja on helevetin hyvä juttu, että kansainväliseen tutkijanvaihtoon on yleensä olemassa korvamerkittyä rahaa.
Jos pätevänä ulkomaalaisena hakijana näkisin ilmoituksen, jossa haetaan tutkijaa projektiin X, jota rahoittaa Tuppuraisen säätiö jossakin Suomessa, jättäisin kyllä hakematta. Sen sijaan, Curie-rahoituksesta tiedän heti alkuun, että kyseessä on tieteellisesti suht. korkeatasoinen projekti ja surkean palkan kolmeksi vuodeksi takaa iso ja tunnettu systeemi.

Ei, ja vielä kerran ei, tuossa ei haeta vuohipaimenia parveilemaan VTT:lle, vaan siinä haetaan ihan oikeita tutkijoita.

Hain muuten itsekin joskus jotain Curie-rahoitteista paikkaa Saksasta, mutta ennen hakemusprosessin jatkumista löysin toisen ei-Curie-paikan jenkeistä, joten peruin hakemukseni, enkä siten vienyt epäreilusti jonkun saksalaispoloisen työpaikkaa.

[Huuhkaja]

Marie Curie -rahoitus tarjoaa yhtä lailla mahdollisuuksia suomalaisille, koska suomalaiset voivat saada sitä ulkomailla, ts. suomalaisten on helpompi päästä töihin ulkomaille.

Kyllä, kuten jo ylempänä totesin, kokonaisuutena tarkasteltuna tämä rahoitusmuoto ei syrji suomalaisia ryhmänä muihin kansallisuuksiin verrattuna.

Jos tuo rahoitus koskisi tasapuolisesti kaikkia niin silloin suomalaisten tutkijoiden mahdollisuudet päästä töihin ulkomaille heikkenisivät.

Niin heikkenisivät, koska ulkomailla sijaitsevista paikoista olisivat kilpailemassa myös sijaintimaan kansalaiset. Toisaalta suomalaisten tutkijoiden mahdollisuudet päästä töihin Suomeen paranisivat. Kokonaisuudessaan suomalaisten työnsaantimahdollisuudet pysyisivät samoina, koska sekä paikkoja että niistä kilpailijoita olisi EU:n alueella yhtä paljon; ihmisten valinnanmahdollisuudet paikan sijainnin suhteen vain hieman paranisivat.

Miksi pitäisi huolehtia vain mahdollisuuksista päästä töihin ulkomaille, eikö se ole ihmiselle itselleen yhtä hyvä, jos tämä pääsee töihin sinne minne haluaa?

Mikä on tutkimusrahoituksen perimmäinen tarkoitus: tuottaa mahdollisimman tehokkaasti uusia tutkimustuloksia vai siirrellä ihmisiä maasta toiseen? Curie-rahojen kansallisuusehto palvelee itsetarkoituksellisesti jälkimmäistä.

Jos rahoitusta ei olisi ollenkaan niin silloin ei olisi kyseistä työpaikkaakaan.

Joo ei. Kun tällainen rahoitusmuoto EU:n taholta on annettu, niin kannattaahan sitä Suomessakin hyödyntää.(Himatuikku valaisikin tuossa yllä hyvin, miksi.) Mutta jos minä saisin päättää EU:n tutkimusrahoituksesta, pyrkisin suuntamaan sen mahdollisimman tehokkaasti tutkimuksen edistämiseen. Enkä rajoittaisi hankkeiden rekrytointimahdollisuuksia tällaisilla keinotekoisilla sivutarkoitusperiä ajavilla pykälillä, koska mielestäni ihmisen hyödyllisyys työntekijänä riippuu hänen tiedoistaan ja taidoistaan, ei siitä, mitä hänen passissaan lukee.

[Topi Junkkari]

Voiko tosiaan olla niin, että EU:sta tai mistä tahansa muualta ulkopuolelta tuleva rahoitus ja "rahoituksen ehdot" antavat oikeuden poiketa Suomen lain työsyrjintää (ym.) koskevista pakottavista säännöksistä? Näin ei pitäisi olla.

Jos minulla joskus on varaa palkata pikkufirmaani toinenkin työntekijä, aion satavarmasti asettaa rekrytointiehdon. Koska työpaikan rahoitus tulee Suomesta, hommaan^^^ kelpaa ainoastaan Suomen kansalainen. Nykyisessä poliittisessa ja juridisessa ilmapiirissä olisin moisesta tempusta leivättömän pöydän ääressä alta aikayksikön.

[hiltunen]

Miksi pitäisi huolehtia vain mahdollisuuksista päästä töihin ulkomaille, eikö se ole ihmiselle itselleen yhtä hyvä, jos tämä pääsee töihin sinne minne haluaa?

Mikä on tutkimusrahoituksen perimmäinen tarkoitus: tuottaa mahdollisimman tehokkaasti uusia tutkimustuloksia vai siirrellä ihmisiä maasta toiseen? Curie-rahojen kansallisuusehto palvelee itsetarkoituksellisesti jälkimmäistä.

EU antaa apurahoja, tässä tarkoituksena tutkimustyön kansainvälistäminen itse tutkimuksen lisäksi. Omasta mielestäni on hyvä, että tutkimustyö toimii globaalina synergiaverkkona. Miksi tehdä samaa tutkimusta kahdessa maassa yms.

Ihan kivahan se on vaihto-oppilaaksi päästä ulkomaille, itse en pistäisi pahaksi jos annetaan opiskelijoille mahdollisuuksia tähän. Vai tuleeko jotain maagisia moku-säteitä ja aivopesua heti kun astuu Isäm Maan rajaviivan toiselle puolelle?

Saahan niitä ehtoja asettaa jos on hyvä syy. Esimerkiksi elokuvaanhan voidaan hakea ihonvärinkin perusteella näyttelijää. Tai suomen opettajaksi voidaan vähän kielitaitoakin vaatia. Tässäkin mielestäni tuo tutkimustyön kansainvälistäminen on ihan hyvä syy.

[törö]

Ihan kivahan se on vaihto-oppilaaksi päästä ulkomaille, itse en pistäisi pahaksi jos annetaan opiskelijoille mahdollisuuksia tähän. Vai tuleeko jotain maagisia moku-säteitä ja aivopesua heti kun astuu Isäm Maan rajaviivan toiselle puolelle?

Suomen akateemisille piireille tyypillinen ummehtuneisuus on vaarassa tuollaisien ohjelmien takia. Ulkomailla etenkin historiasta liikkuu aivan erilaisia näkemyksiä kuin mitkä täällä tiedetään tosiksi.

[aivovuoto]

Olkoon miten hyvää tai huonoa on, niin pakko on aina enemmän pahasta, varsinkin epäoleellisuuksissa.
Jos henkilö ei tajua parastaan, niin asia pitää vain hyväksyä ja jatkaa omaa elämää...

Jos näkee parhaaksi muuttaa Antarktiselle pingviinien kaveriksi tai liittyä kysyttynä johonkin ryhmään, niin siitä vaan.

Tapauksen taustaa en tiedä, joten en ota siihen kantaa.

[intense]

Miksi pitäisi huolehtia vain mahdollisuuksista päästä töihin ulkomaille, eikö se ole ihmiselle itselleen yhtä hyvä, jos tämä pääsee töihin sinne minne haluaa?

Kyseessä on vain yksi apuraha muiden joukossa. Useimmat Suomessa jaettavat apurahat jaetaan suomalaisille ja uskoakseni esim. valtio-omisteisen VTT:n työntekijät ovat pääasialliseseti suomalaisia. En näe mitään syytä miksi julkisella rahalla, etenkin kun se tulee EU:n kautta, ei voisi tukea MYÖS mahdollisuuksia työllistyä ulkomaille.

[do.ut.des]

En näe mitään syytä miksi julkisella rahalla, etenkin kun se tulee EU:n kautta,

Suomi on eeeuuuussa nettomaksaja. Tämä tarkoittaa sitä, että maksetaan aivan kerpeleesti tukia eeeuuulle, byrokratiahelevettiin ja sieltä saadaan takaisin murusia ja pakotteita lisääntyvässä määrin - kuten päästökauppa. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ihan täyttä skeidaa ja siksi jokainen meistä tulee maksamaan tyhjästä satoja euroja jotta rysselin kyrvät virkamiehet saisivat rahansa.

EU on niin mätä laitos, ettei sitä tulisi olla.

[intense]

En näe mitään syytä miksi julkisella rahalla, etenkin kun se tulee EU:n kautta,

Suomi on eeeuuuussa nettomaksaja. Tämä tarkoittaa sitä, että maksetaan aivan kerpeleesti tukia eeeuuulle, byrokratiahelevettiin ja sieltä saadaan takaisin murusia ja pakotteita lisääntyvässä määrin - kuten päästökauppa. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ihan täyttä skeidaa ja siksi jokainen meistä tulee maksamaan tyhjästä satoja euroja jotta rysselin kyrvät virkamiehet saisivat rahansa.

EU on niin mätä laitos, ettei sitä tulisi olla.

EU:n budjetista melkein puolet menee maataloustukiin, mutta niihin on osattu kyllä haaskata rahaa kansallisellakin tasolla - jopa enemmän kuin nyt EU-aikana. Mahdollisuus liikkua opiskelun ja työn perässä taas on niitä EU:n positiivisia puolia, mitä tämä apurahajärjestelmäkin edustaa.

Ilmastonmuutoksesta sanon vain sen verran, että mikäli havittelet oikeasti tutkijan uraa niin suosittelen skarppaamaan lähdekritiikin kanssa.

[Huuhkaja]

EU antaa apurahoja, tässä tarkoituksena tutkimustyön kansainvälistäminen itse tutkimuksen lisäksi. Omasta mielestäni on hyvä, että tutkimustyö toimii globaalina synergiaverkkona. Miksi tehdä samaa tutkimusta kahdessa maassa yms.

Ihan kivahan se on vaihto-oppilaaksi päästä ulkomaille, itse en pistäisi pahaksi jos annetaan opiskelijoille mahdollisuuksia tähän. Vai tuleeko jotain maagisia moku-säteitä ja aivopesua heti kun astuu Isäm Maan rajaviivan toiselle puolelle?

Saahan niitä ehtoja asettaa jos on hyvä syy. Esimerkiksi elokuvaanhan voidaan hakea ihonvärinkin perusteella näyttelijää. Tai suomen opettajaksi voidaan vähän kielitaitoakin vaatia. Tässäkin mielestäni tuo tutkimustyön kansainvälistäminen on ihan hyvä syy.

Kuka täällä on kritisoinut sitä, että tarjotaan mahdollisuuksia lähteä vaihto-opiskelijaksi? En minä ainakaan.

Jos tutkija seuraa alansa kehitystä kansainvälisistä lehdistä, käy kokouksissa ja pitää yhteyttä yhteistyökumppaneihinsa ympäri maailmaa, ja julkaisee omat tuloksensa kansainvälisillä areenoilla, miten hänen työnsä huononee tai sen kansainvälisyys vähenee siitä, jos hän asuu kotimaassaan? Tuleeko kotimaan kamarasta jotain maagisia Isäm Mua -säteitä, jotka pilaavat hänen tutkimustuloksensa?

Mitä se niin kiihkeästi kaivattu mystinen "tieteen kansainvälisyys" ylipäätään on? Minä työskentelen luonnontieteen alalla, ja olen siinä käsityksessä, että elektronit ja protonit liikkuvat sähkömagneettisessa kentässä täsmälleen samalla tavalla riippumatta siitä, tutkiiko asiaa ryhmä suomalaisia, ryhmä amerikkalaisia, vai ryhmä ihmisiä viidestä eri maasta. Tapaamani ruotsalaiset, sveitsiläiset, ranskalaiset, britit, itävaltalaiset, japanilaiset, yhdysvaltalaiset, kanadalaiset, norjalaiset, italialaiset ja muut ovat olleet asiasta samaa mieltä. Kukaan ei tietääkseni myöskään ole havainnut fysiikan lakien muuttuvan sen mukaan, asuuko havainnoija synnyinmaassaan vai jossain muualla. Mitä lisäarvoa rekrytoinnin kansallisuusrajoitteilla "kansainvälistäminen" siis tuo? Miksi minun kotimaassani tekemäni työ on vähempiarvoista kuin täsmälleen sama työ ulkomailla tekemänäni?

Tällainen puhe "kansainvälistymisen" tärkeydestä ilman ajatusta siitä, millaista kansainvälistymistä tarvitaan ja mitä konkreettista lisäarvoa sillä saavutetaan on ihan samanlaista sanahelinää kuin mantra siitä, että kielten sekamelska monikulttuurisessa koulussa on "rikkaus ja voimavara".

[Huuhkaja]

Miksi pitäisi huolehtia vain mahdollisuuksista päästä töihin ulkomaille, eikö se ole ihmiselle itselleen yhtä hyvä, jos tämä pääsee töihin sinne minne haluaa?

Kyseessä on vain yksi apuraha muiden joukossa. Useimmat Suomessa jaettavat apurahat jaetaan suomalaisille ja uskoakseni esim. valtio-omisteisen VTT:n työntekijät ovat pääasialliseseti suomalaisia. En näe mitään syytä miksi julkisella rahalla, etenkin kun se tulee EU:n kautta, ei voisi tukea MYÖS mahdollisuuksia työllistyä ulkomaille.

Yhtäkään Suomessa toimivaa tutkijankoulutusohjelmaa, jaettavaa apurahaa tai julkisesti rahoitettua tutkijan työpaikkaa ei ole rajattu pelkästään suomalaisten haettavaksi (ellei nyt sitten jotain Puolustusvoimien paikkoja). Se, että suuri osa paikkojen täyttäjistä on suomalaisia, johtuu yksinkertaisesti siitä, että moni ihminen asuu mieluiten kotimaassaan - niin suomalaiset kuin muunmaalaisetkin. Minä en näe mitään syytä, miksi julkisella rahalla pitäisi yrittää tätä asiaintilaa muuksi muuttaa.

[Topi Junkkari]

Yhtäkään Suomessa toimivaa -- julkisesti rahoitettua tutkijan työpaikkaa ei ole rajattu pelkästään suomalaisten haettavaksi (ellei nyt sitten jotain Puolustusvoimien paikkoja).

Puolustusvoimien palvelukseen otetaan ulkomaan kansalaisia vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, ja tämä perustuu johonkin lakiin, jota juuri nyt en jaksa kaivaa esiin. Se ns. kansallinen turvallisuus kuitenkin.

Olen joskus bongannut mielenkiintoisen ja osaamiseeni sopivan työpaikan Fort Meadesta, mutta ei auta. En ole Yhdysvaltain kansalainen enkä aio sellaiseksi hankkiutua ainakaan kuviteltavissa olevassa tulevaisuudessa.

[Juha Päivärinta]

Miksi pitäisi huolehtia vain mahdollisuuksista päästä töihin ulkomaille, eikö se ole ihmiselle itselleen yhtä hyvä, jos tämä pääsee töihin sinne minne haluaa?

Kyseessä on vain yksi apuraha muiden joukossa. Useimmat Suomessa jaettavat apurahat jaetaan suomalaisille ja uskoakseni esim. valtio-omisteisen VTT:n työntekijät ovat pääasialliseseti suomalaisia. En näe mitään syytä miksi julkisella rahalla, etenkin kun se tulee EU:n kautta, ei voisi tukea MYÖS mahdollisuuksia työllistyä ulkomaille.

Yhtäkään Suomessa toimivaa tutkijankoulutusohjelmaa, jaettavaa apurahaa tai julkisesti rahoitettua tutkijan työpaikkaa ei ole rajattu pelkästään suomalaisten haettavaksi (ellei nyt sitten jotain Puolustusvoimien paikkoja). Se, että suuri osa paikkojen täyttäjistä on suomalaisia, johtuu yksinkertaisesti siitä, että moni ihminen asuu mieluiten kotimaassaan - niin suomalaiset kuin muunmaalaisetkin. Minä en näe mitään syytä, miksi julkisella rahalla pitäisi yrittää tätä asiaintilaa muuksi muuttaa.

Omasta väitöskirjasta on jo 10 vuotta aikaa, joten en muista tarkalleen mikä tilanne oli silloin. Väitöskirjan työntekijät Englannista, Saksasta, Hollannista ja Italiasta olivat todella haluttuja. Nämä tulivat yleensä tutkimusryhmistä, jotka olivat todella arvostettuja maailmalla. Näin Suomeen saatiin huippuosaaminen muiden maihden tutkimusryhmistä 4-5 vuodeksi ja tutkimusryhmät kehittyivät todella hyvin. Samalla väitellyt vei tiedon omaan maahansa tai maahan, jossa suorittaa postdocin. Minä näen tuon vain tutkimusryhmien tiedon jakamisena ja osaamisen kehittämisenä. Ei kai tämä ole vaarallista?

[Huuhkaja]

Omasta väitöskirjasta on jo 10 vuotta aikaa, joten en muista tarkalleen mikä tilanne oli silloin. Väitöskirjan työntekijät Englannista, Saksasta, Hollannista ja Italiasta olivat todella haluttuja. Nämä tulivat yleensä tutkimusryhmistä, jotka olivat todella arvostettuja maailmalla. Näin Suomeen saatiin huippuosaaminen muiden maihden tutkimusryhmistä 4-5 vuodeksi ja tutkimusryhmät kehittyivät todella hyvin. Samalla väitellyt vei tiedon omaan maahansa tai maahan, jossa suorittaa postdocin. Minä näen tuon vain tutkimusryhmien tiedon jakamisena ja osaamisen kehittämisenä. Ei kai tämä ole vaarallista?

Ei se ole vaarallista, päinvastoin. Mistä olet saanut päähäsi, että se olisi jonkun mielestä vaarallista?

Miten hiivatissa mahdollisuuden ja pakon eron ymmärtäminen voi olla noin vaikeaa? Yritetään vielä kerran vertauksen kera:

Minusta sinihomejuusto on hyvää. Mielestäni suomalaisilla pitää olla mahdollisuus syödä sinihomejuustoa. Tämä mahdollisuus ei edellytä sitä, että kaikkien olisi pakko syödä sinihomejuustoa: mielestäni poliisin ei pidä kulkea ihmisten asunnoissa tunkemassa kepillä sinihomejuustoa alas niiden kurkusta, jotka eivät siitä pidä.

Ulkomailla työskenteleminen on usein hyödyllistä. Mielestäni suomalaisilla pitää olla mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla, ja vastavuoroisesti ulkomaalaisilla Suomessa. Tämä mahdollisuus ei edellytä sitä, että kaikkien olisi pakko työskennellä ulkomailla: mielestäni rahoituspoliittisilla päätöksillä ei pidä tarpeettomasti hyppyyttää ihmisiä, vaan antaa heidän asua ja työskennellä siellä missä haluavat, jos ansioidensa perusteella työpaikan saavat. Eli apurahoja ja työpaikkoja ei pitäisi rajata kansallisuuden mukaan (ellei se ole tarpeen esim. turvallisuussyistä kuten Puolustusvoimissa).

[do.ut.des]

Miten hiivatissa mahdollisuuden ja pakon eron ymmärtäminen voi olla noin vaikeaa?

"On mahdotonta saada ihmistä ymmärtämään jotain tiettyä näkökantaa, jos hänen tulonsa riippuvat siitä ettei hän ymmärrä sitä."  

Jostain taisin lukea joku aika sitten Ford- säätiöstä joka antaa rahoitusta mokuttamiseen, kulttuurivaihtoon ja ties mihin kunhan on vain sitä mieltä että "monikulttuurisuus on rikkautta" niin jo ropisee dollareita taivaalta.

Täältäpä se löytyikin: http://hommaforum.org/index.php/topic,18260.0.html

[Wan Aksel]

Jotta totuus ei unohtuisi...yksi huomio!

Suomessa käy Kiinasta opiskelijoita päivittämässä oman amk-tutkinnon TKK:lla DI-tutkinnoksi vastaamaan Kanadan vastaavia, jonne sitten kiirivät kun ilmainen opiskelu Suomessa on ohi. He varmasti arvostavat ilmaista opiskelua ja siihen liittyviä sosiaalisia ynm. tukia, mutta harva jää rikastamaan suomalaista kulttuuria. Voisin olettaa, että pieni fee-opiskelusta täällä, voisi kannustaa näitä läpi-muuttajia ja voisi osaltaan vaikuttaa yliopistojen rahoituspohjaan. Tietenkään näin ei tehdä, koska suomalaiseen perinteeseen kuuluu vastikkeeton auttaminen ja huono tilannetaju.

Itseasiassa, koko Suomen kehitysapu pitäisi perustua osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen ja näiden viemiseen kolmanteen maailmaan. Uskon, että kouluttamalla esimerkiksi 200 tansanialaista naista täällä rakennusalan johtotehtäviin vuodessa, autamme välillisesti huomattavan suurta porukkaa, koska rakentaminen ja naisen aseman parantaminen nivoutuvat yhteen

Ymmärrän, että ehdotus ei kelpaa Vihreille, koska esim. kaavoitus ja YVA kulkevat kuten järvien lintutarkkailu Saharassa.