Helsingin Sanomat: lehti ja yhtiö (yhdistetty)

[Siener]

Ah riemukasta Emo!

Ja nyt vielä tällä hallituksella tarkka katse media/lehdistötukeen, ettei enää niin vasemmalle lipsahtaisi.

[Lalli IsoTalo]

Noiden lehtien massadumppaus roskiin tyrkyttäjän puolesta todennäköisesti aiheuttaisi ongelmia tyrkyttäjälle. Mutta aina tyrkyttäjiä voi valistaa HS:n agendasta, joka on Suomen tuhoaminen, ja että siihen ei kandee osallistua.

[Lalli IsoTalo]

Suomalainen kirjallisuus on liian valkoista

11.12.2020 2:00
...
Miltei kaikki tahot olivat tietoisia suomalaisen kirjallisuuden valkoisuudesta. Vain yksi toimija totesi, ettei moninaisuus ole noussut edes pohdinnan muodossa esille. Kaikki muut ovat tehneet saman havainnon jo vuosia sitten: suomalaiset kirjailijat ovat hämmästyttävän valkoisia.

Suomi ei ole vain valkoinen. Hälytyskellojen tulee soida, jos ala jolla työskentelee on.

[Luotsi]

HS asemoi itsensä avoimesti vihreiden äänitorveksi.

Petteri Orpon (kok) hallitus profiloituu suurena leikkaajana. Paitsi että eläkkeisiin ei kosketa. Ne nousevat nopeammin kuin palkat. Nykyisen talouspolitiikan hyötyjiä ovat eläkeläiset, häviäjiä esimerkiksi työttömät ja yksinhuoltajat.
Oppositiopuolue vihreät tarttui tabuun. Vihreiden mielestä työeläkkeisiin vuodenvaihteessa tulevaa 5,7 prosentin korotusta pitäisi supistaa noin yhden prosenttiyksikön verran kiristämällä eläkkeiden verotusta.
....
Vihreät sanoivat ääneen sen, mitä jonkun oli sanottava.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009952044.html

[Lalli IsoTalo]

Myös tänne tämä.

Tästä HS:n likakampanja alkoi viime vuoden kesällä:

Wille Rydman arvelee, että hänestä ollaan julkaisemassa joku skandaalijuttu ja pyrkii puolustautumaan siltä esittämällä oman ja varsin pitkän versionsa asioista jo etukäteen.

Ja näin HS:n likakampanja jatkuu edelleen:

Wille Rydman @willerydman | Nov 9, 2023

Helsingin Sanomat on lehti, jonka journalistisella ala-arvoisuudella ei ole mitään rajaa eikä pohjaa.

Suomen ulkoministeri on Saksassa vierailulla. Mitä kysyy häneltä HS:n toimittaja? No tietysti sitä, onko vierailulla keskusteltu ministeri Rydmanin väitetysti antisemitisestä yksityisviestistä vuodelta 2016: https://hs.fi/ulkomaat/art-2000009979565.html


Journalistisena perusteluna HS:n toimittaja tuntuu käyttävän sitä, että Süddeutsche Zeitung oli kesällä uutisoinut asiasta. Kyseinen lehti oli uutisoinut, koska HS itse oli tehnyt tuon sisältöisen uutisen. (Lähde: https://hs.fi/kulttuuri/art-2000009727843.html)

HS antoi ja antaa ymmärtää Suomen hallituksessa olevan antisemitistisen ministerin, vaikka juutalaisen seurakunnan johto on nimenomaisesti torjunut tällaisen käsityksen. (Lähde: https://mtvuutiset.fi/artikkeli/ministeri-rydman-kaytti-hs-n-mukaan-herjaavaa-kielta-juutalaisista-juutalaisyhteison-johtaja-ja-kokoomusaktiivi-rydman-on-yhteison-ystava/8746440#gs.079fz3)

HS antoi ja antaa ymmärtää hallituksessa olevan antisemitistisen ministerin, vaikka kyseinen ministeri nimenomaisesti on se, joka kutsutaan Suomessa synagogaan juhlapuhujaksi. (https://twitter.com/willerydman/status/1716102431619076218)

Jos Helsingin Sanomat pyrkisi totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, se ei todellakaan toimisi näin. Mutta se ei pyri. Se on valmis ylläpitämään kerran keksimiään valheita miten häikäilemättömällä toiminnalla tahansa. Se ei peräänny, vaikka se jää jatkuvasti housut kintuissa kiinni valheistaan. Se ei häpeä jatkaa sikailuaan, koska se katsoo olevansa kaiken arvostelun yläpuolella. Se on häikäilemätön vallankäyttäjä, jonka vallankäyttöä kukaan ei valvo ja joka siksi käyttää jatkuvasti valtaansa väärin.

Sille ei pidä alistua.
https://hs.fi/ulkomaat/art-2000009979565.html

[Roope2]

Hesari on kertonut algerialaisesta Fouadista kahdessa eri jutussa.

25.11 kerrottiin, että Fouad oli matkustanut Venäjälle Algeriasta turistiviisumilla tarkoituksena päästä rajan yli Suomeen. Yrityksiä ystävän kanssa oli takseilla tehty Vaalimaan, Vartiuksen ja Sallan rajanylityspaikoille, mutta poliisi ei päästänyt heitä etenemään rajalle asti.

Artikkelin tekoaikaan marraskuussa Fouadin viisumi oli mennyt umpeen ja pakoili poliisia Murmanskissa.

Algeriassa Fouad työskenteli rakennusmestarina. Hänellä on vaimo sekä 2- ja 4-vuotiaat lapset. Hän keroo mokanneensa lainojen lyhetämisen ja joutui perheineen kodittomaksi ja ryhtyneensä etsimään internetistä turvallista maata, joka takaisi elannon. Ja tottakai Suomi putkahti esiin.


11.1 päivätty artikkeli kertoo, että poliisi oli pistänyt Fouadin Murmanskissa rautoihin ja pitänyt kuukauden häkissä ja sitten konsulinkyydillä takaisin Algeriaan. Lisäksi hänelle määrättiin viiden vuoden maahantulokielto Venäjälle ja 5 000 ruplan (50 euroa) sakko, joten saman tempun yrittäminen ei ihan heti onnistu.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010016259.html
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010110072.html


Ainakin puoli pistettä Hesarille, sillä jutut ovat sillä tavalla kirjoitetut, että jopa alhaisen ÄO:n omaava henkilö saattaisi ruveta miettimään, että onkohan jossain jotain mätää. YLEmäiseen tapaan ei opastettu, mitä asiasta piti ajatella, vaikka sellissä olikin ahdasta.

[Lalli IsoTalo]

HS haluaa ymmärtää varkauksia, aitoon BLM-tyyliin. EDIT: Liite 2 lisäys.

[tweet]1746863919673565441[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

Mika Merano @mikamerano
Kaikkeen sitä törmääkin.

Käväisin metrolla keskustassa. Kampin pysäkillä joku juoksi ruokakassit kainalossaan metroon kauppias perässään. Kauppias jäi juuri ja juuri ovien sulkeutuessa ulkopuolelle.

Minkkiturkkinen rouva vilkaisi varasta nyrpeästi, jolloin urhea Mozart-akatemian ekskursiolla ollut kaksivuotias lapsi nousi pystyyn ja lausui painokkaasti

"Varastaminen kauppiaalta oli oikein, koska se oli oikeistohallituksen syy."

Puheensorina ympäriltä lakkasi välittömästi ja kaikki katsoivat nuorta urhoa kunnioittaen. Hitaasti mutta varmasti koko metrovaunu nousi taputtamaan.

Jan 15, 2024

[jmk]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Amanda Palolta varastaminen on oikein ja kohtuullista, etenkin hänen omasta mielestään?

[Lalli IsoTalo]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Amanda Palolta varastaminen on oikein ja kohtuullista, etenkin hänen omasta mielestään?

Amanda Palo on varmaan sitä mieltä, että kasvottomalta keskusliikkeeltä voi varastaa. Mutta se on se pitkää päivää tekevä paikallinen K-kauppias, jolta hän kehottaa varastamaan. Ja hävikin vuoksi hinnat nousevat, ja siitä kärsivät ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

[Circus Hypno]

Olen päässyt aitiopaikalta todistamaan juoksukaljojen hakua lähikaupasta. Vikkelästi siinä jätkäjoukko pinkoi kaljapäkki kourassa kaupan ovesta ulos ja katosi jonnekin horisonttiin. Ei siinä myyjä ehtinyt mitenkään reagoida.

Mutta mitäpä tuosta. Enhän minä tiedä, vaikka jätkillä olisi oikeasti ollut vaan niin pirun kova jano, että varastaminen oli ainoa keino selvitä huomiseen. Ei siinä vauhdissa juoksukaljoittelijat ehtineet pysähtyä haastateltavaksi.

Mutta teenpä sitten jatkossa myymälävarkauksia todistaessani kuten Palo: Käännän katseeni muualle, enkä mietiskele turhia moraalijuttuja.

Ja hävikin vuoksi hinnat nousevat, ja siitä kärsivät ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

Hesarin juttu on valitettavasti maksumuurin takana, mutta mietin, että mahtoiko toimittaja haastaa Paloa kriittisesti näkemyksestään, esimerkiksi muistuttamalla juurikin tuosta, että hävikki nostaa hintoja ja vaikuttaa siten entistä enemmän pienituloisten kauppareissuihin negatiivisesti?

Tai miksi edes kysyn tällaista, tuskinpa Hesari ihmeemmin haastoi. Ehkä olisi toimittaja "muistanut" olla kriittinen, jos joku persu tai edes jotenkin etäisesti heihin linkittyvä tyyppi olisi varastelemista ymmärtänyt.

[Roope]

HS haluaa ymmärtää varkauksia, aitoon BLM-tyyliin.

Hesari yrittää tänään esittää, että Amanda Palo olisi väitteissään ainakin jotenkin oikeassa.

Näillä Helsingin alueilla näpistetään eniten – Amanda Palon havainnossa voi olla perää

Amanda Palo avasi keskustelun ruokakauppojen varastamistapauksista. HS:n laskuri näyttää, kuinka paljon Helsingin eri alueilla on näpistetty viime vuosina.

Helsingin Sanomat 16.1.2024

NÄPISTELY "trendaa" ensi vuonna oikeistohallituksen ja sen leikkausten vuoksi, ennusti teatterintekijä ja kirjailija Amanda Palo. Hän kertoi HS:lle kääntävänsä katseensa, mikäli näkee jonkun varastavan.

Kauppiaat ovat Palon kanssa rajusti eri mieltä ja korostavat näpistelyn olevan rikos, josta on syytä mainita henkilökunnalle.

Yhdessä asiassa Palo ja kauppiaat ovat kuitenkin yksimielisiä: näpistely näyttää lisääntyvän. Tätä havaintoa tukevat osin myös poliisin tilastot.

HELSINGIN poliisin kirjausten mukaan näpistysten määrä on kasvanut jonkin verran. Vuonna 2023 näpistyksiä tai niiden yrityksiä kirjattiin koko Helsingissä hieman alle 13 000, noin tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna.

Määrä on viiden vuoden tarkastelujakson korkein. Toiseksi eniten näpistyksiä kirjattiin vuonna 2021.

Poliisin näkökulmasta kyseessä ei ole vielä räjähdysmäinen kasvu.

"Mielestäni tämä on enemmänkin vuosittaista vaihtelua", sanoo rikosylikomisario Mikko Minkkinen Helsingin poliisista.

Poliisi on oikeassa vuosittaisesta vaihtelusta, etenkin kun näpistykset olivat Helsingissä tilaston mukaan samalla tasolla jo vuosina 2016-2017 ja selvästikin korkeammalla 2007-2014 välisenä aikana.

Lisäksi alueellisissa tilastoissa trendit heilahtelevat eri suuntiin:

Näpistysten määrä koko kaupungissa on kasvanut, mutta alueelliset erot ovat suuria.

Esimerkiksi Pohjois-Pasilassa kirjausten määrä lähes kaksinkertaistui vuosien 2022 ja 2023 välillä, kun määrä pomppasi 97:stä 191:een.

Osa muutoksista selittyy helposti. Pohjois-, Länsi- ja Itä-Pasilan kaikkien kasvaneet näpistysmäärät johtuvat kauppakeskus Triplasta, Minkkinen kertoo.

Hälytysalueet kirjataan käsin, eli kirjausalue voi alueiden rajoilla olevissa kohteissa vaihdella.

Joillakin alueilla näpistysten määrä oli suorastaan romahtanut. Näissäkin selitys löytyy usein yksittäisestä paikasta.

Ruskeasuolla kirjattiin vuonna 2022 yhteensä 138 näpistystä, vuotta myöhemmin enää 37.

Muutoksen takana on huoltoasema. Ruskeasuon Teboililla kirjattiin runsaasti bensavarkauksia, kunnes huoltoasema hetkellisesti suljettiin vuoden 2022 lopulla. Uusien avajaisten jälkeen kirjauksia ei ole tullut entiseen tahtiin.

Palon naiivit puolustelut eivät kestä oikein minkäänlaista tarkastelua, sillä suosituimpia näpistyksen kohteita ovat kaupoissa alkoholi, makeiset ja kalleimmat lihatuotteet, ei leipä, maito ja makaroni.

[Torspo]

Seuraavassa vaiheessa "Amandojen" lähikaupat alkavat uudessa hienossa ympäristössä palvella asiakkaita luukun takaa. Asiakas odottaa ulkona tilausten keräämistä tai tilaa nettikaupan kautta tuotteet ennakkomaksulla.

Henkilökuntaa luonnollisesti tarvitaan enemmän ja hinnat ovat korkeammat kuin ennen.

[Totti]

Palon naiivit puolustelut eivät kestä oikein minkäänlaista tarkastelua, sillä suosituimpia näpistyksen kohteita ovat kaupoissa alkoholi, makeiset ja kalleimmat lihatuotteet, ei leipä, maito ja makaroni.

Lisäisin tuohon vielä partahöylät ja DVD-levyt, jotka nykyään monesti sinetöidään laatikkoon juuri varkauksien takia.

Joka tapauksessa kukaan ei tosiasiassa varasta nälkäänsä eikä tyypillinen varastettu tuote liity nälkään yhtään mitenkään. Suomen sosiaalituki ei jätä ketään ilman ruokaa kuten Palo typeryydessään kuvittelee:

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010116219.html

Amanda Palo korosti puheenvuorossaan sitä, että hänen uskoakseen suurin osa ruokaa tai välttämättömiä elintarvikkeita näpistelevistä ihmisistä tekee sen pakon edessä.

En ihan heti keksi miksi Palo ylipäätään hakee julkisuutta hyväksymällä varkauksia. Sen lisäksi, että hänen järkeily osoittaa tavatonta ymmärtämättömyyttä ja naiiviutta, se asettaa myös hänen oman moraalinsa kyseenalaiseksi. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista kuitenkin tuomitsee rikosten tekemistä, joten Palo saa sympatiaa lähinnä muutenkin moraalisesti rappiolla olevalta liandersson-vasemmistolta.

Monesti moraalittomuutta kauppaavat ihmiset tekevät sen puolustaakseen omaa toimintaansa. Ehkä selitys onkin se, että Palo saattaisi itse olla näpistelijä ja kauppaa lukijoilleen hyväksyntää näpistelylle omista lähtökohdistaan käsin.

Oli miten oli, näpistely liittyy yleensä jännityksen hakuun etenkin nuorilla. Usein toistuvana siitä tulee tapa eli henkilöstä tulee kleptomaani, joka tulee riippuvaiseksi näpistelystä. Luin joskus jutun teinitytöstä, joka ei voinut olla varastamatta meikkejä kaupoista. Meikkiä oli jo varastettuna suuria määriä eikä hän niitä tarvinnut lisää, mutta likka ei vain voinut olla näpistelemättä huulipunia kun ne oli houkuttelevasti esillä.
Mustalaisten osalta taas kyse on jo käytännössä varkauskulttuurista, jossa varastamisesta on tullut suoranainen taidemuoto rahtihameineen päivineen.

[Miniluv]

Niinkuin kaikki varmasti ymmärtävät,

ketju on Hesaria itseään koskevia asioita varten.

Uutisille avataan omat ketjut oikeille osastoille, tai jatketaan vanhoja.

Kiitokset 

[P]

"
Helsingin Sanomat puhui Israelin "naistarkkailijoista" sotilaiden sijaan – suurlähettiläs ihmettelee
     Ville Mäkilä
    Julkaistu 16.01.2024 | 16:20
    Päivitetty 16.01.2024

Israelin Suomen-suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov ihmettelee Helsingin Sanomien artikkelissaan käyttämiä sanavalintoja.

HS julkaisi tiistaina uutisen, jonka otsikon mukaan "joukko israelilaisnaisia tarkkaili Gazan rajaa ja huomasi jotain epäilyttävää". HS jatkaa ingressissään, että "nuorten israelilaisnaisten tehtävänä oli istua tarkkailemassa Gazan rajaa".

– "Joukko israelilaisnaisia" viittaa tosiasiassa Israelin puolustusvoimien sotilaisiin, joista osa on Hamasin panttivankina nyt jo yli sata päivää, kärsien samalla seksuaalisesta väkivallasta, Ben-Yaakov sanoo viestipalvelu X:ssä.

Myöhemmin artikkelissa sotilaista käytetään myös termiä "naistarkkailijat". Suurlähettiläs huomauttaa, että "naistarkkailijat" on tässä kontekstissa täysin virheellinen määritelmä."




https://www.verkkouutiset.fi/a/helsingin-sanomat-puhui-israelin-naistarkkailijoista-sotilaiden-sijaan-suurlahettilas-ihmettelee/#4d9726dd

[l'uomo normale]

Sanna Salo
Perjantai 19.1.2024 klo 17:06
Helsingin Sanomat kertoo sivuillaan lakkauttavansa Nyt-brändinsä.

[...]

HS:n vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi sanoo, että nuorisobrändistä luovutaan, koska Helsingin Sanomien emobrändistä halutaan tehdä entistä houkuttelevampi myös nuorille.

Nyt-liite ilmestyi Helsingin Sanomien lisälehtenä aina perjantaisin vuodesta 1995 alkaen. Painettu liite lakkautettiin marraskuussa 2023.[...]

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/83385b05-abca-4ae6-8ae1-360588a20932

Nuorisoa ei kiinnosta, joten Hesari infantilisoi pääbrändiaan (tunnettu ennen sanomalehtenä) keski-ikäisten kaikensukupuolisten tätien iloksi?

[Luotsi]

Sanna Salo
Perjantai 19.1.2024 klo 17:06
Helsingin Sanomat kertoo sivuillaan lakkauttavansa Nyt-brändinsä.

[...]

HS:n vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi sanoo, että nuorisobrändistä luovutaan, koska Helsingin Sanomien emobrändistä halutaan tehdä entistä houkuttelevampi myös nuorille.

Nyt-liite ilmestyi Helsingin Sanomien lisälehtenä aina perjantaisin vuodesta 1995 alkaen. Painettu liite lakkautettiin marraskuussa 2023.[...]

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/83385b05-abca-4ae6-8ae1-360588a20932

Nuorisoa ei kiinnosta, joten Hesari infantilisoi pääbrändiaan (tunnettu ennen sanomalehtenä) keski-ikäisten kaikensukupuolisten tätien iloksi?

Kyllähän tuo johtaa väistämättä myös "toimituksellisten resurssien suoraviivaistamiseen". Eli lasitalossa tulee olemaan jatkossa väljempää

[Siili]

Janne Saarikivi antaa HS:ssä ymmärtää, että keskustelu valtion turvallisuudesta on lyönyt yli:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010129606.html

Esimerkiksi itärajan ylittävät turvapaikanhakijat eivät hänen mielestään olleet lainkaan turvallisuuskysymys:

Turvallisuuspuheen Suomi vaikuttaa hauraalta. Parikymmentä päivittäistä turvapaikanhakijaa on niin suuri uhka, että raja pitää panna kiinni.

Saarikivi viittaa "parillakymmenellä" ilmeisesti tilanteeseen ennen ensimmäistä sulkua, jolloin päivittäinen turvapaikkahakijoiden määrä oli vielä kaksinumeroinen:

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille oli saapunut elokuun 2023 alusta lähtien marraskuun 12. päivään mennessä 91 turvapaikanhakijaa ilman tarvittavia matkustusasiakirjoja. Rajalle saapuvien määrä alkoi kasvaa nopeasti 13. marraskuuta alkaneella viikolla, jolloin tulijoita oli useita kymmeniä päivässä.

Toisen sulkemisen tausta ei taida oikein sopia Saarikiven argumentointiin:

Suomi avasi Vaalimaan rajanylityspaikan 13. ja 14. joulukuuta välisenä yönä keskiyöllä. Niiralan rajanylityspaikka taas aukesi 14. joulukuuta aamulla.[32] 15. joulukuuta raja oli suljettava uudelleen illalla Vainikkalan raideliikennettä lukuun ottamatta, sillä rajan ylitti 363 turvapaikanhakijaa.

No, tietellisesti ansioituneella dosentilla ei ilmeisesti ole Hesarin kolumnia kirjoittaessaan velvollisuutta tuoda esiin omia näkemyksiään vastaan puhuvia faktoja, vaikka onkin niistä tietoinen.  Kolumnin kommenteissa on mielenkiintoinen huomio:

Mikä viesti muuten on tuo T-paidan kuva - siis Venäjän vaakuna?

[Roope]

HS:n Janne Saarikivi antaa ymmärtää, että keskustelu valtion turvallisuudesta on lyönyt yli:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010129606.html

Kysymys on mielipidekirjoituksesta, mutta on aika erikoista, että journalistin pitää pointtinsa vuoksi vähätellä ongelmaa ainakin kertaluokan verran:

Ei HS:n eikä journalisti vaan kielitieteilijä.

Kirjoittaja on kielitieteilijä ja vapaa ajattelija.

No, journalistillakaan ei ilmeisesti ole mielipidekirjoituksessa velvollisuutta tuoda esiin omia näkemyksiään vastaan puhuvia faktoja, vaikka onkin niistä tietoinen.

Saarikivellä on tapana suhtautua tällaisiin yksityiskohtiin suurpiirteisesti, mutta itäraja-asia jäi oikeastaan tuohon mainintaan itse kirjoituksessa, joka oli muuten asiaa muun muassa nyrjähtäneestä "turvalllisen tilan" vaatimuksesta.

[Lalli IsoTalo]

Turvallisen tilan määräysten ja sisältövaroitusten tavoite on suojella yhteiskunnan diversiteettiä, mutta voiko avoin yhteiskunta koskaan olla täysin turvallinen, kysyy Janne Saarikivi

No eipä kai, kun hesarin omat toimittajat heikentävät maan turvallisuutta maanpetosrikoksella, julkaisemalla useita sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka olivat Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäviksi.

Oikeuden mukaan toimittajat [Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen] julkaisivat tietoja, jotka olivat Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäviksi.

Turvallisen tilan määräysten ... tavoite on suojella yhteiskunnan diversiteettiä...

Kuulostaa wokelta. Mitkä määräykset?

Kolumnin kommenteissa on mielenkiintoinen huomio:

Mikä viesti muuten on tuo T-paidan kuva - siis Venäjän vaakuna?

Näin on jos siltä näyttää. (Liitteet)

Sääli. Janne Saarikivi on YLEn jälkiviisaissa joskus esittänyt ihan järkeviäkin kommentteja, verrattaessa niitä ohjelman yleiseen tasoon.

[Roope]

Arvot on avattava ja niistä on keskusteltava – tässä keskusteluun Hesarin omat periaatteet

Helsingin Sanomat avaa työtapojaan ja periaatteitaan lukijoille, kirjoittaa HS:n vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.

ENSIMMÄISESSÄ kolumnissani HS:n vastaavana päätoimittajana lupasin, että avaamme lukijoille aiempaa näkyvämmin sitä, miten käytännössä teemme toimituksessa töitä. Ensimmäinen vaihe on nyt valmis. Julkaisemme tärkeimmät periaatteemme kysymyksinä ja vastauksina kaikille lukijoillemme. Löydät ne tästä linkistä.

Uutismediaan kohdistuu tällä hetkellä Suomessa monenlaisia odotuksia. Median roolista ja asemasta käydään paljon keskustelua, kriittistäkin. Sitä käyvät myös meidän lukijamme. Vaikka Helsingin Sanomien työtä on aina ohjannut pitkäaikainen periaatelinja, sen täytyy elää ja hengittää myös käytännön elämässä ja tässä ajassa.

Nyt julkaistavat periaatteelliset kysymykset on koottu omalta toimitukseltamme. Ne ovat niitä, jotka paitsi periaatteellisesti ohjaavat ammatissa työtämme myös niitä, joita toimittajilta itseltään useimmin toimituksen ulkopuolella kysytään.

[...]

MITÄ AVOIMEMPIA olemme, sitä avoimemmin voimme myös seistä journalismimme takana. Ammatillisesti meillä on periaatteita, joista emme koskaan tingi, vaikka joku sitä vaatisikin. Näistä lähdesuoja on yksi keskeisimpiä.

Helsingin Sanomat perää säännöllisesti arvokeskustelua monista yhteiskunnan asioista. Siksi on tärkeää, että myös omat keskeiset arvomme ja periaatteemme ovat kaikkien luettavissa.

Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.

Helsingin Sanomat 14.2.2024

Tässä ovat Helsingin Sanomien perus­periaatteet – Kysymyksiä ja vastauksia siitä, miten teemme journalismia

Miten haastateltavat HS:n juttuihin valitaan? Miten rikosuutiset tehdään? Millaiset arvot ohjaavat journalistista työtämme? Avaamme tässä jutussa työtapojamme ja niitä ohjaavia periaatteita.

Helsingin Sanomat 14.2.2024

Pitkä teksti kysymyksiä ja vastauksia, jossa ei kuitenkaan kerrota, kuinka HS reagoi näiden periaatteiden loukkaamiseen, jota selvästikin tapahtuu kaiken aikaa. Periaatelistauksessa muun muassa luvataan kertoa käsiteltävään asiaan liittyvien asiantuntijoiden taustat, mutta näinhän ei useinkaan tehdä, vaan ne nostetaan esiin vasta täällä kommenteissa.

Tässä tullaankin siihen ongelmaan, että epäilemättä Hesarissa tulkitaan nämä periaatteet hyvin kapeasti toimittajan omasta näkökulmasta niin, että vaikka arvoiksi ilmoitetaan "mielipiteenvapaus, moniarvoinen keskustelu ja demokratia", keksitään helposti syitä, miksi tietynlaiset mielipiteet ja faktat voidaan häivyttää näkyvistä.

Miksi osassa rikos­uutisista kerrotaan tekijän etninen tausta mutta monissa ei?

HS harkitsee joka jutun kohdalla erikseen, milloin on perusteltua kertoa jutussa esiintyvän henkilön etninen, uskonnollinen tai muu vähemmistötausta. Henkilön taustaa ei koskaan tuoda esille, jos sillä ei ole asian kannalta merkitystä. Taustaa ei koskaan tuoda esille myöskään halventavassa tarkoituksessa.

Tausta voidaan kertoa esimerkiksi silloin kun epäillään, että rikoksen taustalla on uskonnollinen tai tietyn yhteisön toimintaan liittyvä motiivi, kuten kunniaväkivalta.

Joskus yleisölle kerrotaan fyysisiä tuntomerkkejä poliisin etsintäkuuluttamista, vaarallisiksi arvioiduista henkilöistä. Tällöin kuvailu ei sellaisenaan liity etniseen taustaan.

Joissain tapauksissa voi myös olla aiheellista kertoa, onko henkilöllä pysyvä oikeus oleskella Suomessa.

Rikosuutisissa se, mistä päin Suomea tai maailmaa epäilty on, voidaan kertoa neutraalina taustatietona, eikä tällainen tieto liity etniseen taustaan.

Toimituksessa jätetään takaportti tapauskohtaisesti "harkita", että juuri tässä tapauksessa ei ole erityistä perustetta kertoa tekijän/tekijöiden tai jopa tuomittujen etnistä taustaa, jos se ei ole vielä yleistä tietoa, vaikka sillä olisi muuten yleistä merkitystä ja kiinnostavuutta teon ymmärtämiseksi ja suurempaan kuvaan liittämiseksi. Vastaavalla kikkailulla myös Poliisihallitus rajoitti rikoksista epäiltyjen etnisestä taustasta ja esimerkiksi turvapaikanhakijastatuksesta kertomista alkutalvesta 2015, kun turvapaikanhakijoiden rikostilastograafien tajuttiin lähteneen sojottamaan koilliseen.

[Totti]

Miksi osassa rikos­uutisista kerrotaan tekijän etninen tausta mutta monissa ei?

HS harkitsee joka jutun kohdalla erikseen, milloin on perusteltua kertoa jutussa esiintyvän henkilön etninen, uskonnollinen tai muu vähemmistötausta. Henkilön taustaa ei koskaan tuoda esille, jos sillä ei ole asian kannalta merkitystä. Taustaa ei koskaan tuoda esille myöskään halventavassa tarkoituksessa.

Tausta voidaan kertoa esimerkiksi silloin kun epäillään, että rikoksen taustalla on uskonnollinen tai tietyn yhteisön toimintaan liittyvä motiivi, kuten kunniaväkivalta.

Mielenkiintoista, että "periaatteeksi" ilmoitetaan taustan ilmoittamisen perustuvan harkintaan.

Periaate tarkoittaa että tausta joko ilmoitetaan aina tai ei koskaan. Harkinta taas tarkoittaa, että sovelletaan tilanteesta toiseen. Hesarin periaate siis on se että sillä ei ole periaatetta (ainakaan tässä asiassa) kun periaate perustuu harkintaan.

Se, että taustan ilmoittaminen ylipäätään nostetaan esiin osoittaa, että siitä on tullut kritiikkiä. Hesarilla on siis ilmeinen tarve selitellä, miksi he tekevät propagandaa maahanmuuton puolesta lakaisemalla mamurikollisuus maton alle salaamalla tietoja.

Ruotsissahan tästä salailusta tuli oma taiteenlajinsa. Ensin jätettiin rikollisten nimet mainitsematta koska niistä pystyi heti päättelemään, että kyseessä oli maahantuodusta rikastuksesta. Sen jälkeen juttujen kuvista pikselöitiin kasvot tunnistamattomiksi, jottei mamuja tunnistettaisi. Usein gettovaatetus ja pikselöinnin tummuus kuitenkin paljasti rikastuksen määrän, jonka takia pikselöinti alettiin vaalentamaan luodakseen mielikuvan valkolaisesta rikollisesta.

Valppaat lukijat alkoivat kuitenkin yhdistämään kaiken peikselöinnin mamurikollisuuteen, jonka takia mamujen kuvat poistettiin kokonaan ja julkaistiin vain valkolaisten nimiä ja kuvia pikselöimättöminä ja matalalla kynnyksellä. Viimeisin trendi oli jättää kokonaan uutisoimatta rikoksista, jotka liittyivät maahanmuuttoon tai muihin "herkkiin" ryhmiin. Tässä välissä maahanmuuttajarikollisuus ja getot paketoitiin eufemismeihin kuten "nuoriso" ja "haavoittuvat alueet".

Hesarin "periaatteet" ovat muutenkin pitkälti selittelyä sille, miksi heidän journalistiikka alkaa karkaamaan yhä kauemmaksi totuudesta propagandan puolelle. Ei tällaisia julkilausumia tarvittaisi jos toimittaisiin rehellisesti. Vilpillinen lehti sen sijaan tarvitsee puolustuspuheita kansantuomion edessä.

[P]

Suoraan ei Sanoma Oy:hyn liity, mutta on minusta jälkiseurantaa. Luultavasti Sanomankin väki on narusta vedellyt, että entinen Hesarin päätoimittaja saatiin uudelle vihreälle oksalle?

"Kaius Niemi on valittu Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n uudeksi puheenjohtajaksi."

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9a8bafb3-5ae6-468c-9813-fa97ce22a469

Mihinkähän tuo ilman rajoja viittaa? Tuosta saisi monta Fingerpori-jaksoa... Jossa toimitettaisiin juttuja ilman mitään rajaa. Ja vaikka ajeltaisiin ilman promillerajaa... 

Tosin moista ei Hesarissa kyllä nähdä?

[Siili]

Oliko lafkan nimi "Toimittajat ilman promillerajoja"?

[Lalli IsoTalo]

"Kaius Niemi on valittu Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n uudeksi puheenjohtajaksi."

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9a8bafb3-5ae6-468c-9813-fa97ce22a469

Mihinkähän tuo ilman rajoja viittaa? Tuosta saisi monta Fingerpori-jaksoa... Jossa toimitettaisiin juttuja ilman mitään rajaa. Ja vaikka ajeltaisiin ilman promillerajaa... 

Lääkärit ja toimittajat ovat kyllä välillä samalla asialla ...

[P]

Niemi herättää muutenkin tänään keskustelua. Yllättävää. On samalla sekä poliittinen ostettava lobbari että toimittajien edunvalvoja?

"Niemi ponnahti nopeasti uudelle uralle ja siirtyi Suomen suurimpaan viestintätoimistoon Milttoniin osakkaaksi ja lobbariksi. Tässä ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista, sillä viime vuosina entisiä toimittajia, poliitikkoja ja politrukkeja on siirtynyt viestintätoimistoihin sitä tahtia, että on alettu puhua "pyöröovi-ilmiöstä".

Yhteiskunnallisessa tutkimuksessa pyöröovi-ilmiötä pidetään hyvin merkittävänä, sillä se on siirtänyt poliittista vaikutusvaltaa viestintätoimistoille. Tämä vallan keskittyminen on demokratian kannalta ongelmallista, sillä kukaan ei voi tietää kenen asioita toimistot milloinkin ajavat – asiakastiedot kun ovat salaisuuksia.

Niemi kuitenkin hätkähdytti uudestaan, kun Toimittajat ilman rajoja -järjestö kertoi torstaina hänen ryhtyvän järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi.

Toimittajat ilman rajoja on kansainvälinen lehdistönvapautta edistävä järjestö. Suomessa se on ollut varsin näkymätön, mutta Niemen valinnalla järjestö haluaa parantaa profiiliaan ja saada näkyvämmän aseman.

Järjestön tiedotteessa Niemi puhuu kauniisti avoimesta yhteiskunnasta ja vapaan journalismin merkityksestä. Päivätyössään viestintätoimistossa pyrkimykset voivat sitten olla päinvastaisia."

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f529baf9-a88f-4998-b9ff-9e981d2c6b13

[Luotsi]

Hesarin suuri(n) ongelma on se, että se haluaisi maksun samasta soopasta jota saa "ilmaiseksi" eli pakkoverolla Yleltä. Jatkuvasti entistä harvempi on ymmärrettävästi tähän valmis - joka pudottaa tietysti samalla mainostuloja.

Mukavaa yt-neuvotteluiden venttailua sinne toimitukseen

Puolisen vuotta tätä sai odotella:

Helsingin Sanomat aloittaa muutos­neuvottelut, vähennys­tarve enimmillään 20

HS kertoo myös siirtyvänsä kahden päätoimittajan malliin. Muutoksen johdosta syventävien sisältöjen päätoimittaja Laura Saarikoski on irtisanoutunut Helsingin Sanomien palveluksesta.
....
HS:ää kustantava Sanoma Media Finland käynnistää samaan aikaan muutosneuvottelut myös mainostilaa ja markkinoinnin ratkaisuja myyvässä B2B-organisaatiossaan. Näissä toiminnoissa yhtiö kertoo lisäävänsä asiakaskeskeisyyttä ja etsivänsä keinoja tehostaa työtä.

B2B-organisaatiossa muutokset voivat enimmillään johtaa 25 työtehtävän vähennyksiin.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010256988.html

Paitsi eihän ne enää ole yt- vaan muutosneuvottelut 

[Lalli IsoTalo]

Veikkaan, että sellainen liiketalouden laki kuin "get woke go broke" jätetään edelleen ymmärtämättä. Kyllähän se minulle sopii.

[Luotsi]

Eräs seuraus tästä on, että lasitalosta ei lähiaikoina kuulu pienintäkään poikkipuolista pihausta Ylestä. Viimeinen toivo, pakopaikka!