2010-04-07 HS: Puolueet lähentyivät kotouttamislain muutoksessa

[skrabb]

Puolueet lähentyivät kotouttamislain muutoksessa
Toimeentulotuen porsaanreiän tukkiminen sai laajaa kannatusta.
Miska Rantanen

HELSINGIN SANOMAT

Hallitus ja oppositio löysivät hetkeksi yhteisen sävelen kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan lain muutoksesta.

Eduskunta kävi asiasta lähetekeskustelua tiistaina.

Lakiesityksen tavoitteena on vähentää EU:n kansalaisten tekemiä perusteettomia turvapaikkahakemuksia.

Keinoksi ehdotetaan kotouttamislain täsmentämistä niin, että EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, ei kuuluisi vastaanoton piiriin eikä olisi oikeutettu vastaanottopalveluihin.

Palveluilla tarkoitetaan turvapaikanhakijan oikeutta majoittua vastaanottokeskuksessa ja saada toimeentulotukea.

Käytännössä muutoksella halutaan estää bulgarialaisten ja romanialaisten tekemät perusteettomat turvapaikkahakemukset.

Viime vuonna Suomeen tuli EU:n jäsenmaista 800 turvapaikanhakijaa, joista ylivoimainen enemmistö oli bulgarialaisia. EU:n jäsenvaltioita pidetään turvallisina maina, joista tulijoille ei myönnetä turvapaikkaa.

On epäilty, että monet Bulgariasta tulevat turvapaikan hakijat käyvät Suomessa vain kuittaamassa toimeentulotuen, jonka taso leikattunakin on kilpailukykyinen lähtömaan yleiseen ansiotasoon.

Vain kolmen virkkeen lisäys nykyiseen lakiin synnytti eduskunnassa laajan keskustelun, joka pääsääntöisesti tuki esitystä.

"Tätä esitystä on odotettu liiankin pitkään. Laissa on ollut porsaanreikä, jota on selvästi hyödynnetty", totesi Arto Satonen (kok).

Hallituspuolueiden edustajien lisäksi esitys sai tukea myös oppositiolta. Kansanedustaja Pentti Oinonen (perus) kiitteli erikseen kokoomusta, jonka hän tulkitsi tulleen nyt perussuomalaisten linjoille turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Ben Zyskowicz (kok) torjui kiitokset. "Olen puhunut näistä asioista jo ennen kuin perussuomalaisia oli edes olemassa", hän totesi.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Puolueet+l%C3%A4hentyiv%C3%A4t+kotouttamislain+muutoksessa/1135255911741

[Roope]

Täysistunnon pöytäkirja PTK 32/2010 vp

32. TIISTAINA 6. HUHTIKUUTA 2010 kello 14.01

3)  Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 ja 19 c §:n muuttamisesta

Eduskunnan keskustelu: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_32_2010_ke_p_3.shtml

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies, värderade talman! Niin kuin hallituksen esityksestä ilmenee, esityksen tavoitteena on vähentää EU:n kansalaisten tekemiä perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Tavoitteeseen pyritään ehdottamalla, että turvapaikkaa hakenut unionin kansalainen ja häneen rinnastettava, siis Eta-alueelta tulevat ja sveitsiläiset, suljettaisiin vastaanottopalveluiden piiristä sen jälkeen, kun hän on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen. Joissakin erityistilanteissa hakija voisi kuitenkin kuulua vastaanottopalveluiden piiriin lyhyen ajan, jos on henkilökohtainen terveyssyy tai vastaava, korkeintaan seitsemän päivää. Toivomme, että eduskunta pääsisi nopeasti käsittelemään tätä lakia, koska laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

Ehkä voi sanoa tässä yhteydessä, että tämä ongelmatiikka on meillä ja muualla tullut esiin, kun toisaalta EU-kansalaisilla on vapaa oikeus liikkua EU:ssa, ja sen vapaan liikkuvuusdirektiivin vaatimukset asettavat rajan, milloin henkilö voidaan maasta poistaa. Kuten esityksessä todetaan, tällä hetkellä ja näinä vuosina, mitä olemme tarkastelleet, ei muihin maihin niin suuressa määrin kuin Suomeen, Belgiaa lukuun ottamatta, ole tullut unionin kansalaisia hakemaan turvapaikkaa.

Belgiaan siis tuli viime vuonna noin 625 turvapaikanhakijaa tai vähän enemmän, Suomessa oli jonkin verran tätä enemmän, noin 800. Ennen tämän lakiesityksen antamista tietysti on ollut myös tiivistä yhteistyötä lähetystöjen kanssa, koska olemme huomanneet, että turvapaikanhakijat ovat tulleet maantieteellisesti aika rajoitetulta alueelta, esimerkiksi Bulgarian pohjoisosien köyhiltä alueilta.

Kaikki unionin kansalaisten hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä, ja ne on tällä hetkellä pystytty käsittelemään noin kolmen viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Toisaalta nyt on myöskin tehostettu yhteistyötä poliisin ja Maahanmuuttoviraston välillä tavalla, joka mahdollistaa, että kuuleminen, päätöksenteko ja tiedoksiantaminen peräkkäisinä toimenpiteinä voisi tapahtua niin, että prosessi kestää vain muutaman päivän. Ongelmatiikkaa tietysti tulee siitä myöskin, että verrattuna muihin maihin unionin kansalaiset todella ovat paremmassa asemassa ja voivat saada vastaanottopalveluja pitempään kuin muut turvallisista maista tulevat hakijat.

[...]

Hyvät ystävät! Me olemme siis harkinneet tässä ristipaineessa, jota tulee sekä EU-direktiivin että muiden säännösten osalta, että ei ole tarkoituksenmukaista kokonaan sulkea vastaanoton piiristä, koska on tärkeää, että hakijat tavoitetaan helposti tutkintaa ja tiedoksiantamista varten, eikä myöskään sellainen, että koko prosessin ajan olisi mahdollista asua vastaanottokeskuksessa, koska sekin voi olla tekijä.

EU-kansalaisia tulee turvapaikanhakijoiksi Euroopassa eniten Suomeen, mutta Thors pitää silti kiinni älyvapaasta laistamme, koska "on tärkeää, että hakijat tavoitetaan helposti tutkintaa ja tiedoksiantamista varten". Thors sekoittaa vielä vastauksessaan tahallaan EU-kansalaisen maasta poistamisen, turvapaikkahakemuksen käsittelyn ja toisaalta majoituksen ja toimeentulotuen jakamisen.

Useimmissa muissa maissa turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille naurettaisiin päin naamaa tai heidän passitettaisiin 48h-pikakäsittelyn jälkeen rajalle. Rahaa ja ilmaista majoitusta ei siellä EU-turisteille anneta ja se näkyy suoraan turvapaikanhakijamäärissä.

[SK]

Lisää Thorssia:

76. TIISTAINA 15. SYYSKUUTA 2009 kello 14.00

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010

Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 138/2009 vp


[...]Mitä tulee sitten näihin bulgarialaisiin tapauksiin. Me olemme samaa mieltä, että tämä ei ole hyvä tilanne, mutta tässä aikaraamissa nopea päätöksenteko, poliisi auttaa. Ja sitten meillä on EU:n tasolla ja myöskin omassa lainsäädännössämme mahdollisiin vetotekijöihin puututtava. Myöskin on erittäin tärkeää, että meidän suurlähettiläämme Bulgariassa on tästä tietoinen, ja viimeksi eilen puhuin myöskin kollegani kanssa Bulgariassa, että tästä tilanteesta on tiedotettava myöskin siellä paikallisesti.

Linkki Pitää mennä ulkomaille asti kertomaan, ettei tänne kannattaisi tulla?? Voitaisiinko tätä soveltaa myös muihin maihin?

76. TIISTAINA 15. SYYSKUUTA 2009 kello 14.00

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010

Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 138/2009 vp

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Todellakin nopeasti, niin kuin ed. Pulliainen, nopeasti tehdään päätöksiä, jos on EU:n sisältä hakija tullut. Meitä sitoo osittain EU-säädös, että pitää olla 4 viikkoa aikaa poistua maasta, ja toisaalta sitten ovat omat säännökset vastaanottotoiminnasta. Tähän viimeiseen, mitä, kelle annetaan, ketkä ovat osa vastaanottotoimintaa, siihen voimme nopeammin puuttua, ja tämä on tarkoitus tehdä nyt syksyn ja talven aikana samoin kuin kotouttamislakia uudistetaan. Tämä 4 viikon harkinta-aika on EU-säädöksistä tuleva, mutta päätöksenteossa ei puhuta kuukausista, kuten ed. Zyskowicz väittää, vaan tänäkin kesänä Maahanmuuttovirasto pyysi virka-apua poliisilta, kun näimme tämän tulon.

Linkki

76. TIISTAINA 15. SYYSKUUTA 2009 kello 14.00

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010

Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 138/2009 vp

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tänä kesänä me pyysimme, Maahanmuuttovirasto pyysi, virka-apua poliisilta nimenomaan bulgarialaisten turvapaikanhakijoiden nopeaa käsittelyä varten, ja se tarkoittaa, että käsittely on päivissä eikä kuukausissa. Se, mikä meitä sitoo tässä asiassa ja mihin on pitempi prosessi puuttua, on EU-säädös, joka antaa heille mahdollisuuden neljän viikon aikana harkita, haluavatko he poistua maasta vapaaehtoisesti vai ei. Mutta me tarkastelemme vastaanoton säännöksiä kotouttamislain uudistuksen yhteydessä talven aikana ja silloin voimme katsoa, onko aihetta puuttua toiseen vetotekijään elikkä ylläpitoon vastaanottokeskuksissa. Tämä on meidän kansallisissa käsissämme. Siihen me voimme helpommin vaikuttaa.

Sen lisäksi nyt on keskusteltu eräästä vastaanottokeskuksesta, jossa annetaan osa-apua niin sanotusti in kind, elikkä ei kaikkea makseta toimeentulotukena. Pienempi osuus maksetaan toimeentulotukena.

Linkki

76. TIISTAINA 15. SYYSKUUTA 2009 kello 14.00

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010

Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 138/2009 vp

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olemme bulgarialaisten hakemusten osalta noudattaneet nopeaa menettelyä. Poliisi antaa virka-apua. (Ed. Zyskowicz: Se ei ole riittävän nopeaa!) Tässä on kyse siitä, että meitä sitoo muun muassa neljän viikon aika, jolloin heillä on oikeus poistua maasta. Me olemme kuitenkin kehottaneet heitä poistumaan nopeammin, mutta on erittäin tärkeää, että poliisi antaa nyt virka-apua meille tässä tilanteessa ja myöskin vastaanottotoiminta on sillä lailla järjestetty, että se ei ole vetotekijä näitten henkilöitten osalta. Sen lisäksi heitä on informoitu aktiivisesti, ettei kannata tulla, ja vielä talven aikana on muutettava myöskin lainsäädäntöä. Todellakin virka-apua ja nopeita päätöksiä. Ei ole kyse kuukausien käsittelyajasta, vaan muutamasta päivästä, viikosta näitten ryhmien osalta.

Linkki Eli Thorsin mukaan tilanne oli käsittelyjen osalta niin hyvä jo syyskuussa, koska hän puhui jopa päivistä. Paljonko niitä nyt sitten on tullut syys-joulukuussa, koska nyt puhutaan että päätökset tulisivat muutassa viikossa? Vai puhuuko Thors [nyt muumia]??

101. TORSTAINA 5. MARRASKUUTA 2009 kello 16.00

3) Hallituksen esitys eräiden tehtävien siirtämistä Maahanmuuttovirastoon koskevaksi lainsäädännöksi

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 78/2009 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 14/2009 vp


[...] Valitettavasti Romanian ja Bulgarian tilanne on hyvin pitkälti sellainen kuin ed. Räsänen totesi. Ne pääsivät mukaan EU:hun sillä ehdolla, että niiden tilannetta valvottaisiin, esimerkiksi oikeuslaitosta ja muun muassa korruptiotilannetta. Suomi oli hyvin voimakkaasti ajamassa eduskunnan tuella tätä, että tällainen valvontamekanismi säilyisi, ja on selvää, että on asioita, jotka eivät toteudu sellaisella tavalla kuin me toivomme. Mutta tässä näemme osittain, että hakijavaltioita valvotaan tarkemmin kuin sen jälkeen, kun ollaan EU:ssa. Siksi nyt, kun keskustelemme niin sanotusta Tukholman ohjelmasta, joka on oikeus- ja sisäasioiden uusi ohjelma, niin yhdessä olemme ajaneet voimakkaampaa perusoikeuksien valvomista, perusoikeusviraston voimakkaampaa asemaa ja myöskin, että komissiossa tulee olemaan jäsen, joka vastaa perusoikeusasioista. Tällaisella tavalla on pakko vahvistaa EU:n perusoikeusulottuvuutta.

Lopuksi todettakoon myös, että paljon keskustellaan näitten ryhmien tilanteesta myöskin siinä valossa, että Kanada on myöntänyt Tšekin romaneille turvapaikkaoikeuksia ja sitten toisaalta ottanut uudelleen käyttöön viisumipakon suhteessa tšekkiläisiin. Se on herättänyt paljon keskustelua romanien tilanteesta. Suomi on myöskin yleensä ollut hyvin aktiivisesti ajamassa ja yrittämässä parantaa Euroopan romanien tilannetta romanifoorumin ja Euroopan neuvoston kautta ja tukenut ohjelmia, joilla edistetään romanien integroitumista ja voidaan välttää heidän syrjintäänsä.

Linkki

101. TORSTAINA 5. MARRASKUUTA 2009 kello 16.00

3) Hallituksen esitys eräiden tehtävien siirtämistä Maahanmuuttovirastoon koskevaksi lainsäädännöksi

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 78/2009 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 14/2009 vp

[...]Sitten vielä tästä niin sanotusta turismista. Meillä on kahdenlaisia tilanteita. Toisaalta ovat siis toiset EU-kansalaiset, ne, jotka ovat tulleet toisesta EU-maasta. Muistettakoon myöskin, että on suomalaisia, jotka ovat hakeneet toisista EU-maista turvapaikkaa. Me olemme todenneet, että on kaksi eri tilannetta. Toisaalta on turvapaikkahaun rajoittaminen. Siitä emme yksin päätä. Mutta toinen asia, johon me voimme kansallisesti puuttua, on se, kuka pääsee vastaanottojärjestelmään, ja siihen olemme puuttumassa, kun olemme uudistamassa lainsädääntöä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että toisista EU-maista voidaan tulla asumaan meidän vastaanottokeskuksissamme ja saada sitä kautta turvaa ja ehkä kiertää myöskin vapaan liikkuvuuden säännöksiä.

Linkki Ai että piti tähänkin vetää sitten han-suomalinen kortti esille! Aika hienoa puolustella romanien tulvaa sillä, että hakevathan ne suomalaisetkin turvapaikkoja muista EU-maista. Haluaisin tietää millainen on esimerkkitapaus/tapaukset ja että kuinka paljon heitä on?

107. TIISTAINA 17. MARRASKUUTA 2009 kello 14.00

4) Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 240/2009 vp

[...] Sitten kysyttiin hyvin paljon toimeentulotuesta ja bulgarialaisten tilanteesta. Yritin esittelypuheenvuorossa sanoa, että toimeentulotukiasiaa ei säädellä tässä ulkomaalaislaissa, vaan alemman tasoisin säädöksin, ja asia on edennyt pitkälle selvittelyssä ja tarkastellaan tätä tilannetta. Me olemme kuitenkin saaneet vakavia huomautuksia siitä, että meidän yhdenvertaisuuslainsäädäntömme esittää myöskin tiettyjä rajaehtoja täällä, joten selvittely ja esitykset ovat tässä tärkeällä sijalla.

Mielenkiintoista on, ja meidän pitää muistaa, että romanien tilanne Euroopassa on erittäin vakava. Euroopan perusoikeusvirasto on monessa yhteydessä todennut, että he ovat Euroopan syrjityin vähemmistö. Meillä on raskas taakka kannettavana siitä yhdessä, mutta meidän pitää, olen aivan samaa mieltä, tehdä sosiaalityötä, pitää kannustaa maita edelleen tekemään enemmän, ja ehkä Ruotsin uusi komission jäsen Cecilia Malmström voi olla sellainen henkilö, joka esimerkiksi saa valvottavakseen myöskin komission puolelta perusoikeusasiat. Mahdollisesti voisi näin käydä.

Mutta mielenkiintoista on myös, että Romanian ja Bulgarian romanit vähän käyttäytyvät ehkä eri tavalla, mutta tähän EU-kansalaisten tilanteeseen me tulemme kotimaisin säännöksin puuttumaan, kun vastaanottolainsäädäntöä muutetaan, elikkä EU-kansalaisen oikeuteen päästä vastaanottojärjestelmään. Sen voimme säätää omalla tavallamme ja siihen palataan.

Linkki

[SK]

Heitin ketjuun hieman Astridin höpinöitä, joita tosin on vatvottu ennenkin täällä.

Mutta jos kerran tämä asia on lähentänyt puolueita, niin mitä tähän asiaan ovat sanoneet Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP? En nyt näin äkkiseltään muista mitään kannanottoa asiaan. Jos joku muistaa (tai jos jollakin on aikaa kaivella) niin linkkiä tulemaan.

[Jaku]

Haluaisin tietää millainen on esimerkkitapaus/tapaukset ja että kuinka paljon heitä on?

HS 2009-1-21: Suomalainen totaalikieltäytyjä hakee turvapaikkaa Belgiasta

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalainen+totaalikielt%C3%A4ytyj%C3%A4+hakee+turvapaikkaa+Belgiasta/1135243130698

[Lemmy]

  Mun käsittääkseni k.o. EU-direktiivi jossa on tuo 4 viikon määräaika koskee "laittomia siirtolaisia" eli EU:n ulkopuolisia, eikä EU-kansalaisia.

[Roope]

Lakiesityksen perusteluista poimittua, kannattaa lukea:

      3.  Kansainvälinen vertailu

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Belgiaa lukuun ottamatta muihin unionin jäsenvaltioihin ja Norjaan ei ole vuoden 2009 aikana tullut niin paljon turvapaikkaa hakevia unionin kansalaisia kuin Suomeen. Useimmissa maissa unionin kansalaisten turvapaikkahakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä, mutta unionin kansalaisten oikeudessa saada vastaanottopalveluja on valtioiden kesken eroja.

Alankomaista oli vuonna 2009 elokuun loppuun mennessä hakenut turvapaikkaa vain muutama unionin kansalainen. Unionin kansalaisten hakemukset käsitellään yleensä nopeutetussa menettelyssä, joka kestää 48 tuntia. Tässä menettelyssä kielteisen päätöksen saaneella hakijalla ei ole oikeutta asua vastaanottokeskuksessa. Jos unionin kansalaisen hakemusta ei käsitellä nopeutetussa menettelyssä, hänellä on oikeus saada vastaanottopalveluja vielä kielteisen päätöksen tiedoksi saamisen jälkeenkin valituksen käsittelemisen ajan.

Belgiasta haki turvapaikkaa vuonna 2009 marraskuun loppuun mennessä yhteensä 625 unionin kansalaista, joista 241 oli Slovakian, 141 Unkarin, 89 Bulgarian, 89 Romanian ja 44 Tšekin kansalaisia. Belgialla on ainoana jäsenvaltiona varauma jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta tehtyyn pöytäkirjaan, ja vuoden 2007 puoliväliin saakka se tutki unionin kansalaisten turvapaikkahakemukset samalla tavalla kuin muutkin turvapaikkahakemukset. Kesäkuusta 2007 alkaen voimassa olevien säännösten mukaan unionin kansalaisen turvapaikkahakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakijan puhuttelun perusteella on ilmeistä, ettei vainon pelkoa tai vakavan haitan vaaraa ole. Vuoden 2008 aikana vain 3 % unionin kansalaisten hakemuksista otettiin aineellisesti käsiteltäviksi. Unionin kansalaista koskeva turvapaikkapäätös tulee tehdä viiden päivän kuluessa, eikä asiassa ole samanlaista valitusoikeutta kuin unionin ulkopuolisen maan kansalaisen turvapaikka-asiassa. Unionin kansalainen voi pyytää turvapaikkapäätöksen kumoamista, mutta pyyntö ei estä päätöksen täytäntöönpanoa. Unionin kansalaisilla on oikeus saada turvapaikanhakijoille tarkoitettu majoitus ja muut etuudet hakemuksen käsittelyn aikana. Heidän on poistuttava vastaanottokeskuksesta viiden päivän kuluessa kielteisen päätöksen tiedoksi saamisesta.

Irlanti katsoo jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta tehdyn pöytäkirjan nojalla, ettei unionin kansalainen voi lainkaan jättää turvapaikkahakemusta Irlannissa. Unionin kansalaisella ei ole siellä lainkaan pääsyä turvapaikkamenettelyyn tai turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin.

Itävallasta joulukuun puolivälissä 2009 saadun tiedon mukaan maasta oli kyseisenä vuonna hakenut turvapaikkaa 14 unionin kansalaista, joista useimmat tulivat Romaniasta. Itävallassa turvapaikkaa hakeneita unionin kansalaisia kuullaan ja heidän hakemuksensa ratkaistaan yleensä jo tutkittavaksiottamismenettelyssä. Prosessi on nopea, koska varsinaista turvapaikkapuhuttelua ja aineellista tutkintaa ei suoriteta.

Norjasta haki turvapaikkaa vuonna 2008 vajaa 30 unionin kansalaista ja vuonna 2009 heinäkuun loppuun mennessä hakemuksia oli jätetty nelisenkymmentä. Norja käsittelee useimmat unionin kansalaisten turvapaikkahakemukset nopeutetussa menettelyssä 48 tunnin kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakijat puhutellaan ja hakemukset tutkitaan aineellisesti. Päätöksestä voi valittaa, mutta valitus ei estä sen täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanon kieltämistä voidaan pyytää, jos hakemusta ei ole ratkaistu ilmeisen perusteettomana. Pyyntö on 48-tunnin menettelyn yhteydessä tehtävä kolmen tunnin kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Unionin kansalaisella ei enää kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan ole oikeutta oleskella vastaanottokeskuksessa.

Ranskasta haki vuonna 2009 marraskuun loppuun mennessä turvapaikkaa 46 unionin kansalaista, joista useimmat tulivat joko Romaniasta tai Unkarista. Hakemukset ratkaistiin nopeutetussa menettelyssä. Turvapaikkaa hakeneilla unionin kansalaisilla ei ole prosessin kuluessa mahdollisuutta saada sosiaalipalveluja Ranskassa.

Ruotsissa oli vuonna 2008 yhteensä 73 ja vuonna 2009 lokakuun loppuun mennessä viitisenkymmentä unionin kansalaista turvapaikanhakijoina. Vuonna 2009 hakeneista useimmat olivat Bulgarian kansalaisia. Hakemukset käsitellään ilmeisen perusteettomina, ja päätös tehdään yleensä välittömästi turvapaikkapuhuttelun jälkeen, noin kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Turvapaikkaa hakenut unionin kansalainen on oikeutettu majoitukseen vastaanottokeskuksessa kielteisen päätöksen tiedoksi saamisen jälkeenkin aina maasta poistumiseen saakka.

Saksasta haki turvapaikkaa vuonna 2009 kesäkuun loppuun mennessä 55 unionin kansalaista. Useat hakijat peruvat hakemuksensa, kun heille kerrotaan unionin kansalaisen erityisasemasta. Unionin kansalaiset puhutellaan turvapaikkaperusteiden selvittämiseksi ja heidän hakemuksensa käsitellään pääsääntöisesti ilmeisen perusteettomina. Toisin kuin muilla hakijoilla unionin kansalaisilla ei ole velvollisuutta asua vastaanottokeskuksessa, ja vastaanottopalveluja tarjotaan vain, jos hakijalla ei ole muuta asuinpaikkaa.

Tanskasta haki turvapaikkaa vuoden 2009 aikana vain muutama unionin kansalainen. Heidän hakemuksensa käsitellään aineellisesti, mutta nopeutetussa menettelyssä ilmeisen perusteettomina. Turvapaikkapuhuttelun jälkeen maahanmuuttoviranomaiset esittävät hakijan asiaan kantansa, johon pakolaisasioihin perehtynyt kansalaisjärjestö antaa oman lausuntonsa. Jos lausunto on yhdenmukainen maahanmuuttoviranomaisten kannan kanssa, hakemus hylätään. Muussa tapauksessa asian ratkaisee turvapaikkavalituslautakunta. Hakemukset on mahdollista ratkaista viikon kuluessa niiden jättämisestä. Unionin kansalaisilla on oikeus saada vastaanottopalveluja aina maasta poistumiseensa saakka.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa unionin kansalaisten turvapaikkahakemuksia on vuoden 2009 aikana ollut erittäin vähän, ja useimmat hakijat ovat peruuttaneet hakemuksensa kesken prosessin. Turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa Euroopan talousalueen kansalaisille kerrotaan heille kuuluvista oikeuksista ja heille tarjotaan mahdollisuutta perua hakemuksensa annetun informaation valossa. Jos hakija ei peruuta hakemustaan, hänet puhutellaan tarvittaessa ja hakemus tutkitaan aineellisesti. Euroopan talousalueen kansalaisten turvapaikkahakemukset katsotaan selvästi perusteettomiksi, ellei erikseen todeta, etteivät ne sitä ole. Useimpia hakemuksia pidetään selvästi perusteettomina. Selvästi perusteettomana ratkaistusta asiasta ei voi valittaa. Euroopan talousalueen kansalaisilla ei ole oikeutta saada turvapaikanhakijoille tarkoitettuja etuuksia, kuten majoitusta tai rahallista tukea, ellei se ole välttämätöntä EU-lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden nojalla.

         4. Nykytilan arviointi

Vastaanoton piiriin kuuluville turvapaikanhakijoille Suomessa taattujen etujen on arveltu houkuttelevan unionin kansalaisia Suomeen turvapaikanhakijoiksi. Viimeisen vuoden aikana monet unionin kansalaiset ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa useita kertoja käytyään välillä kotimaassaan. Näyttääkin siltä, että yhtenä syynä unionin kansalaisten Suomessa tekemien turvapaikkahakemusten suureen määrään verrattuna muihin jäsenvaltioihin on saatu majoitus ja ylläpito sekä rahallinen toimeentulotuki. Etujen suuruuteen vaikuttaa osaltaan se, että kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa saaneen unionin kansalaisen maasta poistamispäätös voidaan panna täytäntöön vasta myöhemmin kuin muiden turvallisista alkuperämaista tulevien ulkomaalaisten maasta poistamispäätökset. Unionin kansalainen voi oleskella tuon ajan vastaanottokeskuksessa ja saada turvapaikanhakijalle kuuluvat muut etuudet kuten toimeentulotuen.

Maahanmuuttoviraston unionin kansalaisille tekemät kansainvälistä suojelua koskevat päätökset ovat poikkeuksetta olleet kielteisiä ja ne on tehty nopeutetussa menettelyssä, koska kyseessä on lähtökohtaisesti turvallinen alkuperämaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että turvapaikkajärjestelmä houkuttelee maahan hakijoita, joiden hakemukset ovat perusteettomia.

Unionin kansalaista sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista (jäljempänä unionin kansalainen ja häneen rinnastettava) koskevat erilaiset oikeudet ja käännyttämisperusteet kuin muiden valtioiden kansalaisia. Käännyttämispäätöksen täytäntöönpano on heidän kohdallaan mahdollista vasta 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksi antamisesta, kun muun turvallisesta alkuperämaasta tulleen ulkomaalaisen käännyttäminen voidaan panna täytäntöön jo kahdeksantena päivänä. Unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oikeutta kuulua vastaanoton piiriin voidaan perustellusti pitää poikkeavana verrattuna muiden turvapaikanhakijoiden vastaavaan oikeuteen.

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+25/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

[SK]

Haluaisin tietää millainen on esimerkkitapaus/tapaukset ja että kuinka paljon heitä on?

HS 2009-1-21: Suomalainen totaalikieltäytyjä hakee turvapaikkaa Belgiasta

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalainen+totaalikielt%C3%A4ytyj%C3%A4+hakee+turvapaikkaa+Belgiasta/1135243130698

Minäkään en nyt juuri muista muuta tapausta. Eikä jaksa selvittää jokaisesta EU-maasa erikseen kuinka monta Suomen kansalaista on hakenut toisesta EU-maasta lomapaikkaa.

Mun käsittääkseni k.o. EU-direktiivi jossa on tuo 4 viikon määräaika koskee "laittomia siirtolaisia" eli EU:n ulkopuolisia, eikä EU-kansalaisia.

Kuten sanoin, asiaa on puitu aikaisemminkin. -gentilhommehki- on kertonut meille vastauksen EU-kansalaisten osalta.

[Jouko]

Ben Zyskowicz (kok) torjui kiitokset. "Olen puhunut näistä asioista jo ennen kuin perussuomalaisia oli edes olemassa", hän totesi.

Zysse raukka on tietysti saanut vuosia repiä naamaansa saamatta vastakaikua puolueessaan. Nyt on puoluetovereiden kuulo parantunut PerusS:n tultua kuvioihin ja kasvatettua kannatustaan. Joten kiittää itsensä sopisi.

[Lemmy]

Mun käsittääkseni k.o. EU-direktiivi jossa on tuo 4 viikon määräaika koskee "laittomia siirtolaisia" eli EU:n ulkopuolisia, eikä EU-kansalaisia.

Kuten sanoin, asiaa on puitu aikaisemminkin. -gentilhommehki- on kertonut meille vastauksen EU-kansalaisten osalta.

Eli jos minä ja Gentihommehki tiedämme tämän, miksi Thors yhä jatkaa sössöttämistä "EU-direktiivistä"? Taitaa olla samanlainen "kansainvälinen sopimus" joka elää jossain pakolaisneuvonnan lakimiehen rinnakkaistodellisuusfantasioissa. Missään direktiivissä ei sanota, että pitää olla taikaseinä ja apeat verhot.  

[Roope]

Sitten tästä esityksestä: Me olemme sanoneet, että oletettavasti tämä nykyinen EU-kansalaisen oikeus vastaanottojärjestelmään pääsyyn on tähän vaikuttanut, mutta on se selvää, että on mielenkiintoista, että hakijat ovat tulleet tänne, vaikka vastaava oikeus olisi myöskin Ruotsissa ja esimerkiksi Saksassa. Ja miksi on sellainen tilanne, että Länsi-Balkanilta, esimerkiksi Serbiasta, tulee nyt Ruotsiin ja Norjaan turvapaikan hakijoita, mutta ei meille vielä? Näistä maista on 53 henkilöä, jotka ovat tällä hetkellä Suomen turvapaikkajärjestelmässä ja ovat saaneet siis viisumivapauden 1. joulukuuta lähtien. Tällaisia käsittämättömiä nopeita muutoksia on, mutta olen patistanut meidän viranomaisiamme, että he ovat hereillä, jos meille tulee vastaa virtaa kuin esimerkiksi Ruotsiin. Tässä on niin paljon olettamuksia. Niin kuin totesin, Bulgariasta on tullut, mutta ei välttämättä muualle.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_32_2010_ke_p_3.shtml#pvuoro43

Thors ei ole huolissaan Suomen laista, koska EU-romanit pääsisivät vastaavalla tavalla turvapaikanhakijoiksi myös Ruotsissa ja Saksassa. Olisikohan jotain eroa esimerkiksi tarjotuissa palveluissa, kun he eivät sitä ole tehneet?

Länsibalkanilaiset ovat Thorsin mukaan löytämässä Suomen, 53 on hakenut turvapaikkaa. Hyvä Suomi!

[SK]

Mun käsittääkseni k.o. EU-direktiivi jossa on tuo 4 viikon määräaika koskee "laittomia siirtolaisia" eli EU:n ulkopuolisia, eikä EU-kansalaisia.

Kuten sanoin, asiaa on puitu aikaisemminkin. -gentilhommehki- on kertonut meille vastauksen EU-kansalaisten osalta.

Eli jos minä ja Gentihommehki tiedämme tämän, miksi Thors yhä jatkaa sössöttämistä "EU-direktiivistä"? Taitaa olla samanlainen "kansainvälinen sopimus" joka elää jossain pakolaisneuvonnan lakimiehen rinnakkaistodellisuusfantasioissa. Missään direktiivissä ei sanota, että pitää olla taikaseinä ja apeat verhot.  

Totta. Mutta tämäkin asia on käsitelty jo kyseisessä ketjussa, joten tässä nyt lähdettiin heti sivuraiteille (minulle on tullut näitä nyt muutaman päivän aikana useita, joten pitäisi rajata aihepiiri tarkemmin).

Astrid Thors: "Meitä sitoo osittain EU-säädös, että pitää olla 4 viikkoa aikaa poistua maasta, [ja] Tämä 4 viikon harkinta-aika on EU-säädöksistä tuleva, [ja] Se, mikä meitä sitoo tässä asiassa ja mihin on pitempi prosessi puuttua, on EU-säädös, joka antaa heille mahdollisuuden neljän viikon aikana harkita, haluavatko he poistua maasta vapaaehtoisesti vai ei."

Mutta Sisäasianministeriön tiedotteessa sanotaan näin:

"Ehdotuksen mukaan turvapaikkaa hakeva EU-maan kansalainen olisi jatkossa turvapaikanhakijoiden vastaanoton piirissä vain siihen saakka, kun hän saa tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen. [ja] Tällä hetkellä nämä hakijat voivat olla vastaanottokeskuksessa 30 päivää kielteisen päätöksen jälkeen ja saada tämän ajan vastaanoton palveluita, mm. majoituksen ja alennettua toimeentulotukea."

Eli tuo 30 päivän aika kielteisen päätöksen jälkeen ei nyt sitten olekaan enään sitova, koska siitä luopumista valmistellaan? (tosin yhdessä kohtaa Astridkin sanoi sen olevan "osittain sitova"). Kuinka usein kuulemme siitä, että jos Suomi ei noudata isoveli Eu:n linjaa, niin "menetämme maineemme" tms. Mutta nyt se ei näytä haittaavan?

En tiedä miksi Astrid niin kuitenkin höpisee, mutta veikkaan a) ei tiedä, b) valehtelee, c) joku muu syy. Jos kohta a, niin se kertoo jotain suomalaisista ministereistä. Jos kohta b tai c, niin se kuuluukin sitten psykiatrian toimialaan, ja siihen en ota kantaa.



http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_32_2010_ke_p_3.shtml

Tuolla olisin halunnut olla paikalla, mutta en tällä kertaa sinne päässyt. Mutta tuosta keskustelusta voidaan sitten arpo sitä, että mikä on minkäkin eduskuntaryhmän/puolueen edustajien linja kyseisessä asiassa. Oma näkemykseni on se, että nämä asiat ovat lähentäneet kokkareita, kepua, demareita, kristillisiä ja persuja, mutta samaan aikaan toinen leiri vasurit, virheet ja rkp ovat joko hiljaa, puuttuvat joihinkin lillukanvarsiin, puhuvat ohi aiheesta, itkevät Romanian tilanteesta jne... mutta ehkä jollain hiljaisella hyväksynnällä heistäkin osa haluaa lopettaa lomapaikkojen ja lomarahojen (siis kirjaimellisesti sana loma) jakamisen EU-alueella asuville ihmisille.

[SK]

Koska tykkään näistä analyyseistä, niin tehdään nyt sellainen. Vaikka jorinat ovat pitkiä, niin koittakaa lukea loppuun ja modet älköön rankaisko minua näistä kilometriviesteistä. Yritän nyt pysyä otsikon aiheessa joten kuten ja laitetaan tähän nyt mielestäni huomionarvoisat kohdat http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_32_2010_ke_p_3.shtml keskustelusta:

[Thors]Hyvät ystävät! Esityksen vaikutuksista on jonkin verran kannettu huolta kunnissa, mutta oikealla tavalla tulkiten vapaan liikkuvuuden sääntöjä olemme vakuuttuneita siitä, että tästä ei tule käytännössä enemmän kustannuksia kunnissa. On huomattava todellakin, että EU-direktiivit eivät velvoita kuntia antamaan sosiaaliavustuksia unionin kansalaisille oleskelun ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. (Ed. Zyskowicz: Mites Suomen oma laki?) - Ei Suomen oma laki myöskään siihen velvoita. - Ja toisaalta sitten myöskin se, kuka kantaisi kustannukset maasta poistamisesta, niin tähän liittyen valtion viranomaiset kantavat mahdolliset kustannukset. (Ed. Zyskowicz: Toivottavasti ministerin tulkinta on oikea!)

[/b] Benkun ensimmäinen välihuuto oli aika hyvä. Toisesta välihuudosta en ymmärrä, mitä ajatusta Benkku ajaa takaa, mutta eipä taida olla ketään muuta kustantajaa maasta poistamiselle kuin veronmaksajat. Tuskin poistettava itse niitä maksaa ja EU ei varmasti maksa.

Kalle Jokinen /kok: [...] Tämä esitys on erittäin hyvä, ja sillä hallitus osoittaa hyvää tilannetajua tässä hyvin polttavassa maahanmuuttoon liittyvässä ongelmassa. (Ed. Rajamäki: Omaa tulkintaa!)

Rajamäki luullakseni tarkoittaa sitä, että hallitus ei osoita hyvää tilannetajua, koska holtittomaan maahanmuuttoon ei ole puututtu kokonaisuudessaan. Mielestäni Rajamäen välihuuto ei koskenut nyt tätä EU-kansalaisten asiaa.



Anteeksi taas off-topic, mutta nyt on ihan pakko laittaa pieni vertaus!

Kalle Jokinen/kok: Suomen viranomaisilla ja suomalaisilla pitää olla oikeus kysyä, keitä me tarvitsemme Suomeen, onko tulijoilla oikeus saada heti rajan yli astuttuaan ja taikasanan "asylum" sanottuaan lähes täydet kansalaisoikeudet ja sosiaaliturva.

Oho! Itse kirjoitin

Ja jokainen joka sieltä tulee ilman vaadittavia lupia ja papereita, on laittomasti Suomen kamaralla.

MUTTA! Arvatkaas millä tästä päästään eroon? Taikasanalla! Kun laiton maahantulija kiekaisee sanan: "Asylum!" niin silloin hän ei olekaan enään laittomasti maassa, vaan RVL tilailee paikalle moottorikelkan, ja sillä hurautetaan sitten hänet ilmaisten lihapatojen ääreen.

Ettei vaan Kalle olisi lukenut Hommaforumia???


Jatketaan.

Pentti Oinonen/ps: [...] Arvoisa rouva puhemies! Toinen asiaan läheisesti liittyvä ongelma on vastaanottokeskuksen johtajan toimivalta. Lakiesityksessä ei mielestäni riittävällä tavalla määritetä johtajan toimivaltaa. Tämä toimivaltakysymys liittyy läheisesti edellä mainittuihin poikkeustapauksiin. Lakimuutoksella halutaan, että johtajalla on valta päättää erityisen henkilökohtaisista syistä johtuvia poikkeuksia rajatusti.

Arvoisa rouva puhemies! Käytänkin tilaisuutta hyväkseni ja kysyisin samalla ministeri Thorsilta: Mitkä ovat raskauden ja alaikäisyyden lisäksi sellaiset erityiset henkilökohtaiset syyt, joiden perusteella henkilö voidaan julistaa vastaanoton piiriin kuuluvaksi? Onko tällainen syy esimerkiksi vastaanottokeskuksen johtajan rakastuminen johonkin turvapaikanhakijaan? Tämänkin kohdan voisi laissa määritellä tarkemmin. (Ed. Mäkinen: Mitä tarkoitetaan rakastumisella?) Vai onko tarkoitus, että käytäntö sitten muovaa säännöt tämän lainkohdan soveltamisessa, niin kuin nyt on tapahtunut turvapaikka- ja maahanmuuttokäytännöissä?

Oinonen ottaa esille yhden asian, mutta se onkin tämän asian kannalta oleellista. Mäkistä taitaa tässä asiassa ärsyttää tuo populistinen sananvalinta tai parodioi sanojen tulkintaa.

Tähän väliin Keskustan Oiva Kaltiokumpu hieman täsmentää ja korjaa Oinosen (ei yllä) puheenvuorossa esittämän asian hyvin asiallisesti ja lyhyesti.

Tässä kohtaa alkaa hypoteesini, minkä esitin edellisessä viestissä, olla oikea:

Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen todella löi ed. Jokisen laudalta tässä puheenvuorossa, jos ajatellaan ikään kuin näitä ihmisoikeuksia ja jonkinlaista ennakkoluuloisuutta. Etenkin ennakkoluuloisuudessa, ed. Pentti Oinonen, te nimenomaan ajattelette niin, että Romaniassa, Bulgariassa käydään nyt oikein ällätikulla läpi tätä hallituksen esitystä ja siellä sitten todella alaikäiset hankkiutuvat raskaaksi ja saapuvat tänne Suomeen, taikka sitten vielä tämä rakastumiskysymyskin on kyllä mielestäni tällaista ennakkoluuloisuutta. Ihmisoikeuksia ei tarvitse rajalla ansaita, niin kuin ed. Jokinen ikään kuin viittasi. Lopuksi on ehkä sitten niin, että kun EU:ta laajennettiin, niin ihmisoikeustilanne Bulgariassa ja Romaniassa ei ollut kylliksi huomioitu.

Tässä nyt nähtiin, lähenikö ne vasurien välit persuihin ja kokkareisiin. Jokainen saa päätellä sen ihan itse. (Ja minua ainakin naurattaa tuo viimeinen alleviivattu lause tässä asiassa.)

Sitten päästetään demarit ääneen (muualtakin kuin puhemiehen tuolilta):

Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa rouva puhemies! Tuo ed. Kaltiokummun täydennys oli paikallaan. Mutta kun ministeri on paikalla, niin haluaisin kysyä, että kun muistaakseni meillä on hallintovaliokunnassakin tällä hetkellä kolme eri ulkomaalaislakiuudistusta ja nyt tässä on taas uusi maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvä, turvapaikanhakuun liittyvä, miksi nämä tuodaan tällä tavalla palasissa tänne. Ja sitten kun tässäkin nyt tulee tämä erehdyksen vaara, että käsitellään asioita myös EU:n ulkopuolisien ja sitten EU:n jäsenien suhteen, niin nämä erehdykset ovat varmastikin hyvinkin mahdollisia. Elikkä lähinnä tämä, että miksi nämä tuodaan palasissa, ei kerralla tätä lakiesitystä kokonaisuutena.

Minustakin tuo Kaltiokummun täydennys oli paikallaan, joten sinänsä se ei vaikuta suhteisiin millään tavalla. Tässä taas hieman epäillään Thorsin politiikkaa, mutta se taitaa myös lähentää niitä välejä.

Sitten kristilliset ääneen:

Toimi Kankaanniemi /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen unohti moittia Euroopan unionia. (Ed. P. Oinonen: Anteeksi!) Se olisi pitänyt hänen puheenvuoroonsa sisällyttää, ja tässä yhteydessä siihen on kyllä vakavaa syytä. Muistan hyvin keväällä 2006, kun käsiteltiin Bulgarian ja Romanian jäsensopimuksia täällä eduskunnassa, niin esityksestäni kuultiin Gunnar Janssonia, Euroopan neuvoston ihmisoikeustarkkailijaa muistaakseni titteliltään silloin. Hän kertoi valiokunnassa, että romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa slummeissa, heillä ei ole osoitetta, ja kun heillä ei ole osoitetta, heillä ei ole sosiaaliturvaa eikä ihmisarvoa. Tästä johtuu se, että heistä tulee Euroopan unionin alueella olevina, asuvina suuria ongelmia ja heillä on todella ala-arvoinen asema näissä Euroopan unionin jäsenmaissa. Eli suuri virhe tehtiin silloin, kun Bulgaria ja Romania otettiin tällaisessa kunnossa Euroopan unionin jäseneksi ja Suomikin sen hyväksyi. Lausunnossamme kyllä sen nostimme esille, mutta hallitus silloin, sisäministeri Rajamäkikään, (Puhemies: Aika!) ei reagoinut asiaan juuri mitenkään.

Tämä on sinänsä ihan oikein, mutta "turha on pyristellä kun paskat on jo housuissa" eli turha siitä on enään kitistä, kristillisten kuin vasureidenkaan, että maat hyväksyttiin EU:hun. Tässä tosin arvostellaan silloista punamultahallitusta ja erityisesti Rajamäkeä, joten se ei ainakaan nyt yhdistä demareita (Rajamäkeä) ja kristillisiä.

Rajamäki vastaa:

Kari Rajamäki /sd:  Arvoisa puhemies! Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on nyt, voi sanoa, onneksi pakosta noussut laajempaan keskusteluun. Tosin sitä vaivaa edelleen se, että hallitus reagoi paineesta yksittäisillä pienillä ikään kuin korjauksilla. Nämä asiat, ed. Kankaanniemi, nämähän olivat hyvin voimakkaasti edellisen hallituksen aikana ja meidän EU-puheenjohtajuuden agendalla, ja muistaakseni kun täällä eduskunnassa puhuin turvapaikkashoppailusta ja ankkurilapsista, niin se ei hirveästi herättänyt muuta huomiota kuin muistaakseni muutamalta taholta erovaatimuksen ministerin suuntaan [...].

Sinänsä asia, millä hän puolustelee itseään, mutta tämä on aika normaalia, että oppositio haukkuu hallitusta ja aikaisempia hallituksia.

Rajamäki jatkaa:

[...] Mutta se että nyt voidaan heti kielteisen päätöksen jälkeen ryhtyä poistamaan maasta, on tietysti tärkeä, koska on aika erikoista, että Euroopan unionin jäsenmaista haetaan turvaa toisesta jäsenmaasta. Kyllä joku klikkaa silloin. Tältä osin tämä korjaus tietysti on tarpeellinen. Vastaanottokeskusten piirissä EU-kansalaiset eivät voi kyllä koko tämän systeemin perusidean puitteissa olla.

Eli kyllä tässä asiassa Rajamäki on aika samoilla linjoilla kuin muutkin suhteellisen järkevästi suhtautuvat. Tosin Rajamäen tapaan hän latelee pitkään epäolennaisuuksia (jotka karsin pois).

Seuraavaksi Kaltiokumpu (kesk.) ja Rajamäki (sd.) kiistelevät siitä, että rahaa on jatkuvasti lisätty. Rajamäki täsmentää, että mainitsemansa 77 miljoonaa on lisätty nimeonmaan vastaanottokustannuksiin.

Rajamäki jatkaa: 

Myös laittoman maahantulon ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan Prümin sopimus oli edellisen hallituksen, ja kiitos myös kokoomuksen, tuella täällä eduskunnassa aikaiseksi saatu. Siitä eivät ministeri Thors ja Brax paljon puhu, koska hehän tekivät kaikkensa täällä vastustaakseen EU:n rajat ylittävää näihin asioihin puuttumista.

Tämä varmaankaan ei lähennä Rajamäen ja demareiden suhdetta RKP:hen ja Vihreisiin.

Ja sitten päästäänkin niihin Vihreisiin:

Johanna Sumuvuori /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäkikin mainitsi puheenvuorossaan taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Niiden puuttuminenhan yleensä johtaa nimenomaan ihmisoikeusloukkauksiin. Sen takia tämä turvallisen maan käsite ei ole aina aivan ongelmaton. Tosiasia on, että Euroopan unionin sisällä on näitä ihmisoikeusongelmia, ja silloin, kun ihmisten kohtaloista päätetään byrokratian rattaissa, on syytä myös käyttää aina inhimillistä harkintaa. Siksi mielestäni on hyvä, että tähän lakiluonnokseen on lisätty maininta, että erityistilanteissa vastaanoton piirissä voidaan käyttää erityistilanteisiin liittyvää harkintaa.Mitä tulee näihin ihmisoikeusloukkauksiin, niin tämä ei ole pelkkää yleistä tietoa, vaan se on asia, johon myös EU:n omat toimielimet ovat kiinnittäneet huomiota, nimenomaan Bulgarian ja Romanian romanien kohteluun, asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja tämän tyyppisiin asioihin, sekä Euroopan perusoikeusvirasto että Euroopan neuvoston (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) ihmisoikeusvirasto. Koska ministeri Thors on myös eurooppaministeri, niin uskon, että hän pystyy vaikuttamaan näihin asioihin myös EU:n sisällä.

Eli harkintavaltaa tulisi olla taas "inhimillisten syiden vuoksi". Tätä tuleekin olla, mutta jos siitä annetaan pikkuisenkin löysää, niin se karkaa helposti käsistä. Ja Sumuvuori komppaa Thorsia, joten RKP:n suhteet Vihreisiin paranevat.

Sitten Hommassakin vieraillut Satonen ääneen:

Arto Satonen /kok:  Arvoisa puhemies! Tätä esitystä on odotettu. Voisi ehkä sanoa, että on odotettu liiankin pitkään. Onneksi se nyt on täällä tänään. Olennaista on se, pystyykö tämä esitys vastaamaan siihen, että näiden EU:n sisältä, lähinnä Bulgariasta mutta jonkun verran myös Romaniasta, tulevien romanien turvapaikkahaku Suomeen tulee olennaisesti vähentymään tai toivottavasti kokonaan loppumaan. Tämän tyyppisessä järjestelmässä, joka nyt on tässä tullut, on ollut meillä laissa porsaanreikä, jota on selvästi hyödynnetty, ja juuri tällaisten porsaanreikien tukkimiseen täytyy nopeasti reagoida, koska tässä on vaarana turvapaikkapolitiikan ja myöskin koko maahanmuuttopolitiikan uskottavuus. (Ed. Rajamäki: Se on nyt jo mennyt!)
[...]
Arvoisa puhemies! Toinen asia on se, että varmasti, kuten täällä edellinen puhuja mainitsi, Romaniassa ja Bulgariassa on syytä parantaa siellä romanien taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia, mutta se asia ei ratkea sillä, että he tulevat tänne, ovat täällä pari kolme kuukautta, saavat meidän toimeentulotukea, ovat vastaanottokeskuksessa ja lähtevät takaisin ja tulevat ehkä hetken päästä uudelleen samalle reissulle.

Hyviä huomioita Artolta. En näe tämän vaikuttavan puolueen suhteisiin mitenkään.

Ja Benkku pääsee ääneen. Hän puhuu maahanmuuttopolitiikasta kokonaisuudessaan, mutta yksi kappale on siteeraamisen arvoinen:

Tämä hallituksen esitys ratkaisusta tähän ongelmaan on siis hyvä ja tervetullut. Ja kuten sanoin, kansainvälisestä vertailusta näette, minkälaisia hyväntahtoisia hölmöjä me suomalaiset olemme verrattuna muihin Euroopan unionin jäsenmaihin. Vuosi sitten, 15.9., siis alle vuosi sitten, puhuin tästä asiasta, näistä bulgarialaisista aiheettomista turvapaikanhakijoista, täällä eduskunnassa. Sen seurauksena Hufvudstadsbladet julkaisi pilakuvan, jossa tällaisella haisevalla tunkiolla, jossa lukee populismi ja muukalaisviha, minä olen kukkona tunkiolla ja ministeri Thors joutuu pitämään nenästään kiinni ja varomaan tällaista muukalaisvihaa ja populismia. (Ed. Kankaanniemi: Hyi hyi!) Nyt ministeri Thors on esitellyt sellaisen lakiesityksen, jossa puututaan siihen ongelmaan, josta silloin syyskuussa puhuin. Tervetuloa tänne populistien ja muukalaisvihaajien joukkoon.

Tässä huomataan, että miten hyvät ne välit ovat RKP: ja kokkareiden välillä. Pieni piikettely ei kuitenkaan ole merkittävää.

Sitten Halla-ahon toinen paras kaveri pääsee ääneen:

Heli Järvinen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin puhe oli moniulotteinen ja kuvasi ehkä hyvin sitä tarvetta, mikä olisi käsitellä näitä maahanmuuttokysymyksiä yhdessä isossa lakipaketissa eikä näin ripottain.
Mutta kommentoin nyt Dublin-tapauksia, jotka olivat yksi asia, josta saa ehkä hieman turhan mustavalkoisen kuvan. On ilman muuta selvää, että turhista Dublin-tapauksista tulee pyrkiä eroon. Mutta yksiselkoinen ratkaisu ei voi olla se, että laitetaan portti suoraan heille pystyyn, kaikille, yhtään tapauksia tutkimatta, koska suuri osa Dublin-tapauksista johtuu siitä, että kun kolmansista maista tulevat turvapaikanhakijat tulevat ensimmäistä kertaa esimerkiksi Etelä-Eurooppaan, he eivät saa kunnollista, riittävää ja inhimillistä tutkimusta ja turvapaikkaselvitystä, vaan sieltä ajetaan nämä ihmiset jatkamaan matkaansa esimerkiksi tänne Skandinaviaan. Silloin on ilman muuta selvää, että meidän inhimilliseen politiikkaan pitää kuulua näiden asioiden tutkiminen ennen kuin ruvetaan hutkimaan.

Eli kun Italia ja Kreikka ei tee mitään, niin Pohjoismaiden on toimittava EU:n Kelana ja tehtävä kaikkemme poloisten auttamiseksi. Sinänsä tämäkään ei liity millään tavalla EU-kansalaisten hakemuksiin.

Tässä kohtaa muutamat puheenvuorot ovat olleet melko merkityksettömiä, mutta jatketaan:

Tapani Mäkinen /kok [...]Mutta ed. Oinoselle, joka siellä seisoskelee, sanon sen, että juuri tässä isossa, merkittävässä lakimuutoksessa, vuoden takaisessa tilanteessa, jossa hallintovaliokunta muutti sitä lakia aika hurjastikin, perussuomalaiset eivät olleet mukana. Siihen rakentavaan yhteistyöhön, mikä liittyi siihen lain muuttamiseen ja (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tekemiseen, mietinnön tekemiseen, perussuomalaiset eivät osallistuneet mitenkään.

Tämä piikittely ei ainakaan paranna persujen ja kokkareiden välejä.

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Järviselle. Dublin-sopimuksen tarkoitus on juuri se, että kun jossain on haettu turvapaikkaa ja se on siellä käsitelty, niin nämä ihmiset eivät siirtyisi maasta toiseen. En maininnut Kreikkaa, en maininnut Maltaa, mainitsin sellaisia maita kuin Ruotsi, Unkari, Puola, Italia, joista suurimmat määrät Suomeen tällä hetkellä tulevat.
Ed. Väätäinen, sosiaaliturvan tasosta. Sitä on nyt jo leikattu 30 prosenttia, ja kun tarjotaan majoitus, tarjotaan täysylläpito mukaan lukien ruoka, niin ei minun mielestäni ole tarvetta sen päälle hirveän paljon rahaa antaa, ainakaan sellaista rahaa, joka menee selvästi yli sen, mitä muut maat vastaavissa tilanteissa, siis Euroopan maat, maksavat.

Ed. Oinonen, minä olen näistä asioista puhunut jo ennen kuin edes perussuomalaisia oli olemassakaan, joten ei kannata nyt aivan hirveästi kaikkea omia vain sinne.

Ja tämäkään, kuten aloitusviestissä ollut uutinenkin antoi ymmärtää, yhtään paranna persujen ja kokkareiden välejä. Mutta ei myöskään kokkareiden ja virheiden välejä.

Tähän väliin käytiin pitkiä puheenvuoroja, joita en ala käsittelemään. Kyseessä oli kokkareiden, demarien ja kepun edustajien puheenvuoroja (ja yksi liirunlaarumi virheiltä). Mutta siteerataan vasureita seuraavaksi:

Merja Kyllönen /vas:  Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri, kollegat! Täytyy ihan ensimmäisenä syöksyä tähän rakkaaseen aiheeseen, ankkurilapset, jota täällä on hehkutettu oikein palavin sieluin ja liekehtivin sydämin.
[...]
Sitten ilokseni kiinnitin huomiota, että ed. Pentti Oinonen, joka on kyllä valitettavasti jo poistunut salista, oli ryhtynyt puhumaan rakkaudesta. Olenkin jo odottanut kovasti sitä päivää, jolloin perussuomalaiset pyhän vihan rinnalle nostavat rakkauden, suuren rakkauden, ja ehkä se sieltä on pikku hiljaa tulossa.

Tämä varmaan lähentää persujen ja vasurien välejä paljonkin.

Ja Kyllönen puhuu ohi aiheen (tosin sitä tekivät kaikki muutkin), mutta jatkaa:

On ollut hyvin mielenkiintoista huomata oman puolueen maahanmuuttajapoliittisen työryhmän vetäjänä, että jos tässä maassa ottaa kantaa esimerkiksi 1400-luvulta vainottujen romanikansalaisten asemaan Euroopan unionin sisällä, niin tulee leimatuksi kukkahattuiseksi tädiksi, joka haluaa pelastaa kaikki maailman kansat. Olen ymmärtänyt kuitenkin, että Suomi noudattaa ihmisoikeussopimuksia, Suomi haluaa olla EU:ssa ajamassa politiikkaa, jossa huolehditaan kaikista ja pidetään huoli siitä, että ketään ei jätetä. Toivoisin, että meilläkin keskusteltaisiin siltä pohjalta.

Näitä asioita ei edelleenkään pitäisi vatvoa Suomen eduskunnassa. Antaa heidihautaloiden päättää Euroopan parlamentissa, että miten esim. Romaniaa painostetaan laittamaan asiat kuntoon. Vasurit ovat sekaisin kuin seinäkello.


Sitten virheiden puheenvuoro:

Heli Järvinen: Se on asia, joka on monien näiden äsken luettelemieni ongelmien taustalla, ja se on se asia, johon pitäisi saada selkeä muutos. Se ei voi tarkoittaa sitä, että jos Suomessa erilaiset turvapaikan hakemuskäsittelyt toimivat hyvin ja inhimillisesti ja taas jossakin Etelä-Euroopan maassa eivät toimi, niin yhtä äkkiä me vain huonontaisimme omia menettelytapojamme, vaan meidän pitää entistä enemmän asettaa tavoitteeksi yhteinen, hyvä, inhimillinen turvapaikkapolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka koko EU:ssa.

Kun meillä jaetaan ilmaista rahaa ja muualla ei, niin virta suuntautuu tänne. Sitten kun sitä virtaa halutaan tukkia, niin me ei saada sitä tehdä, vaan pitää odottaa, että jokaisessa EU-maassa jaetaan yhtä paljon etuisuuksia. Hienoa virheet!

Sitten siteerataan Benkkua:

Sitten, ed. Kyllönen, te mielestäni käytännössä kiistitte sen, että Suomen kohdalla olisi mitään tällaisia erityisiä vetovoimatekijöitä. Sen jälkeen te sanoitte, että hallituksen esitys on perusteltu. Miksi se on perusteltu? Miksi teidän mielestänne EU-maiden kansalaisilta pitää poistaa tietyt oikeudet toimeentulotukeen ja muihin, majoitukseen jne., sen jälkeen, kun he ovat saaneet kielteisen päätöksen? Miksi? Tietysti siksi, että nämä ovat juuri niitä vetovoimatekijöitä, joiden olemassaolon te äsken kiistitte.

Tämä varmaan lämmittää kokkareiden ja vasurin välejä?

Sitten vasurit jatkaa:

Pentti Tiusanen /vas:  Arvoisa puhemies! On tietysti tärkeätä, että eduskunta tekee lainsäädäntöä, joka on yleisesti hyväksyttävää ja joka ei anna mahdollisuuksia väärinkäytöksille. Tietysti tällainen väärinkäytökset täysin poissulkeva lainsäädäntö on käytännössä sinänsä mahdottomuus.
Mutta toisaalta sellainen keskustelu, joka vahvistaa ennakkoluuloja, on kyllä polttoainetta sellaiselle politiikalle, joka puolestaan muukalaisvihamielisyyttä ja toisenlaisuuden pelkoa pitää keskeisenä. Polttoaineen tarjonta tämän tyyppiselle politiikalle on kyllä varsin ongelmallista.

Taas on ennakkoluulot, pelot ja polttoaineen tarjoaminen muukalaisvihamielisyydelle. Näitä puhueita vasureilta riittää.

Laitetaan tähän loppuun vielä virheiden yksi puheenvuoro:

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Tässä hetki sitten kuulimme ed. Tiusasen johtopäätöksen, kuka on kenenkäkin linjalla. Minä olen kanssa seurannut tätä samaa linjojen yhteneväiseksi tulemista, elikkä siis toisin sanoen olemme, arvoisa puhemies, kerrankin löytäneet tavan, miten Suomen kansa on yhtenäinen. Minä vaan en tämän keskustelun perusteella oikein vielä ymmärrä, mistä me oikein samaa mieltä olemme, mutta että näyttää siltä. Kuitenkin minä olen sitä mieltä, että kun ed. Kyllönen äskeisellä puheenvuorollaan valitteli, että tämä kukkahattuleidiksi nostaminen olisi jollakin tavalla negatiivista, niin, ed. Kyllönen, te saatte reliefin, jos joku saa, koska kaikki, jotka reliefiin pääsevät, ovat juuri puhuneet tässä salissa tuolla tavalla Hertta Kuusisesta lähtien, että ei siis muuta kuin lycka till vaan.

Joo, lycka till vaan minunkin puolestani.

Mitä tästä keskustelusta jäi käteen? Se, että osapuolet hautautuivat taas syvemmälle omiin poteroihinsa. Rintamalinja kulki siten, että äärioikeisto (RKP) oli hiljaa (pl. Astrid), kokkareet, kristilliset, kepu, demarit ja persut olivat enemmistönä ja näitä puolueita tämä keskustelu nimenomaan lähensi. Rintaman toisella puolella, äärivasemmistossa taas ei ollut nähtävillä ihan yhtä suurta lähenemistä, mutta pientä ymmärrystä kuitenkin.

Persujen ja kokkareiden välillä (Benkku vs. hauveli-mies) oli näiden perusteella pientä eripuraa, mutta itse asiasta oltiin suhteellisen samaa mieltä.

Mutta tämä laki oli niin selvä tapaus, että tässä kosteasilmäinen humanismi kyllä jää kakkoseksi. Tässä asiassa "nuivat" veivät ja vasen laita paukkui taklauksista. Mutta kyllä meille on tulossa ensi vuonna mielenkiintoiset vaalit, koska tässä selvässä asiassa puhuttiin kuitenkin enemmäkseen maahanmuuttopolitiikasta kokonaisuudessaan.

Amen.

[Roope]

Benkun ensimmäinen välihuuto oli aika hyvä. Toisesta välihuudosta en ymmärrä, mitä ajatusta Benkku ajaa takaa, mutta eipä taida olla ketään muuta kustantajaa maasta poistamiselle kuin veronmaksajat. Tuskin poistettava itse niitä maksaa ja EU ei varmasti maksa.

Ben välihuusi oikeastaan siihen edelliseen kohtaan, joutuvatko kunnat toimeentulotuen tai muiden järjestelyjen kautta maksumiehiksi. Thors väittää että ei, mutta eihän häneen enää kukaan luota.

Mutta tämä laki oli niin selvä tapaus, että tässä kosteasilmäinen humanismi kyllä jää kakkoseksi. Tässä asiassa "nuivat" veivät ja vasen laita paukkui taklauksista. Mutta kyllä meille on tulossa ensi vuonna mielenkiintoiset vaalit, koska tässä selvässä asiassa puhuttiin kuitenkin enemmäkseen maahanmuuttopolitiikasta kokonaisuudessaan.

Valiokuntatyöskentely on tärkeämpää. Kovista puheista huolimatta siellä on jo tehty lieviin tiukennuksiin uusia lievennyksiä.

Luepa vuoden takaisen ulkomaalaislakiuudistuksen kiihkeät eduskuntakeskustelut. Ei millään uskoisi, että äänestyksen lopputulos oli sen jälkeen 161-5.