Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Murkula]

Kuka idiootti tämä nyt on suunitellut? Parkkihallin ideahan on aina ollut saada parkkipaikat pienempään tilaan ja mahdollisesti kokonaan rakennuksen alle. Tällöin saadaan aikaan enemmän parkkitilaa ja lähemmäs asumis/liiketiloja. Nyt tämä onnistutaan tekemään niin perustavanlaatuisesti väärin, että jotenkin saadaan sopimaan "pinottuja" autoja vähemmän ja kauemmas kuin vierekkäin olevia? Minkälaisten imbesillien käsiin tämä projekti on oikein annettu?

[Dangr]

Jos tuonne ei pääse tuon enempää autolla, niin siitä saattaa tulla aika ähly- ja mannevapaa alue.

[Titus]

Jos tuonne ei pääse tuon enempää autolla, niin siitä saattaa tulla aika ähly- ja mannevapaa alue.

ja ketähän ne parkkikiellot eniten koskee... ei helwetti  mannet ajaa väyrysensä portaiden eteen oli siinä tilaa tai parkkikieltoa matuilla nyt ei millään ole senkään vertaa väliä (woltit ja taxi helningit))

[Uuno Nuivanen]

Jos tuonne ei pääse tuon enempää autolla, niin siitä saattaa tulla aika ähly- ja mannevapaa alue.

Päinvastoin, nimenomaan nuo joita eivät pysäköintikiellot koske sinne muuttavat. 

[no future]

Ainoa mitä noilla uuden alueen parkkihalleilla pedataan, on pysäköintimonopoli ja mielipuolinen pysäköintimaksun nousu kun alue on saatu valmiiksi (tätä on nähty toimistoalueilla). Nythän esim Hgin keskustassa alueellinen lupa pysäköidä, jos löydät hankien seasta parkkipaikan, on 60€/kk. Lähin julkinen parkkihalli taitaa olla muutaman kilometrin päässä joku 4-500€/kk min.

Mikä nyt on kenestäkin Helsingin keskusta, mutta luovuutta saa käyttää jotta pystyy MUUTAMAN KILOMETRIN kävelemään kun autopaikkoja vuokraavia halleja on ainakin Kampissa, Forumissa, Steissillä, Kluuvissa, Autotalolla, Kasarmitorilla, Etu-Töölössä, Triplassa, Redissä, Ruoholahden ostarilla, Hakaniemen torin alla, Merihaassa, Itä-Pasilassa, Kalliossa, Hietalahden torilla, WTC-park keskuskadulla, ja sit pienempiä halleja siellä täällä mitä ei millään voi kukaan kaikkia muistaa.

Omalla veikkauksella ainoa paikka laajennetussakaan kantakaupungissa missä joutuu pysäköimään muutaman kilometrin päähän kodistaan on Suomenlinna.

[Peppersack]

En nyt oikein hahmota mikä on ongelma, jos Tampereelle rakennetaan yksi asuntoalue, jossa autoilijoiden tarpeet eivät ole se ykkösprioriteetti. Tampereen kokoisessa kaupungissa varmaan löytyy asuinalueita niillekin, joille parkkipaikan läheisyys on merkittävä tekijä.

[Epäluottamusmies]

En nyt oikein hahmota mikä on ongelma

Tämä onkin yleinen probleema. Kovin vaikeaa on asettua toisten asemaan, eikö?

Asiaan. Talot joiden kellari ja alin kerros ovat talon omaa parkkitilaa olisi järkevin. Parkkitalonkin tontille mahtuisi tällainen eikä kalliita tonttineliöitä kulu pelkästään pahojen autojen majaksi. Mutta kun ongelma onkin ideologia eikä mikään konkreettinen ongelma.

[no future]

En nyt oikein hahmota mikä on ongelma

Tämä onkin yleinen probleema. Kovin vaikeaa on asettua toisten asemaan, eikö?

Asiaan. Talot joiden kellari ja alin kerros ovat talon omaa parkkitilaa olisi järkevin. Parkkitalonkin tontille mahtuisi tällainen eikä kalliita tonttineliöitä kulu pelkästään pahojen autojen majaksi. Mutta kun ongelma onkin ideologia eikä mikään konkreettinen ongelma.

Siis kenen asemaan pitäisi asettua? Niiden ketkä ostavat asunnon ilman pysäköintipaikkaa etupihalla ja sitten alkavat kitisemään siitä kun ei ole pysäköintipaikkaa etupihalla?

Viime viikolla saatiin lukea kuinka ihmiset osti asuntoja VR:n Ilmalan varikon vierestä, ja sitten alkoivat valittaa kun on tommonen ikävä varikko siinä vieressä. Eikö asunnonostajilla ole mitään vastuuta omasta ostokäyttäytymisestään?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010196550.html

[Dangr]

Siis kenen asemaan pitäisi asettua? Niiden ketkä ostavat asunnon ilman pysäköintipaikkaa etupihalla ja sitten alkavat kitisemään siitä kun ei ole pysäköintipaikkaa etupihalla?

Viime viikolla saatiin lukea kuinka ihmiset osti asuntoja VR:n Ilmalan varikon vierestä, ja sitten alkoivat valittaa kun on tommonen ikävä varikko siinä vieressä. Eikö asunnonostajilla ole mitään vastuuta omasta ostokäyttäytymisestään?

Meistä on tullut kitisijäkansaa. Kaikesta valitetaan ja kitistään. Milloin ostettu asunto on lentokentän läheisyydessä, kaavoitetaan asuinalue jossa 100-400m autolle tai on yksi viikon kymmenistä aterioista on kasvisruoka.

[Epäluottamusmies]

Samaa kyvyttömyyttä on näköjään paljon. Nyt rakennetaan - todelliseen tarpeeseen - uusia asuinalueita. Asunnon tarvitsijat tutkivat alueen mahdollisuuksia ja toteavat etteivät voi harkita muuttamista alueelle, koska ideologisista syistä omaa autoa tarvitsevia ei haluta alueelle.

Ei se ihan ongelmatonta ole että jo alueita rakentaessa suljetaan pois merkittävä osa ostajista, muun kuin maksukyvyn perusteella. Kyse ei ole esteettisistä tai meluhaitoista vaan kokonaisesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä jolla tehdään sosiaalista valintaa. Ei ole ongelma niille joihin ulossulkeminen ei kohdistu.

Tämä koko ketju on eräänlainen valitusvirsi. Onko se nyt niin kamalaa että jotkut valittavat siinä?

[Dangr]

Suomi on täynnä uudempaa ja vanhempaa asuntoa pitkin ja poikin maaseutua ja lähiöitä. Ja isossa osassa pärjää vain auton kanssa. Samalla tavalla se sulkee osan pois.

Sinne muutetaan koska muh auto olla pitää, muu on ituhippeilyä. Sitten muksut kasvavat tiettyyn ikään ja alkaa kunnalta koulutaksimatkojen kitiseminen kun punkerot janipetteri ja mirkkujohanna kahdella seellä ei pääse pyörätiellä, julkisella ja vanhempia ei enää kiinnosta vroom vroom edestakaisin.

Ja koko siellä asumisaika menee bensan hinnasta kitisemiseen.

[Epäluottamusmies]

Sosiaalinen insiröinti asuinrakentamisessa on aina mennyt vituiksi. Ranskasta Ruotsiin ulottuu hyvässä tarkoituksessa rakennettujen tyytyväisten työläisten säilyttämöjen ketju joista piti kulkea julkisilla töihin. Kaikki tietävät mitä niistä tuli. Amerikassa tehtiin päinvastoin, ratikkakiskotkin sulatettiin Fordeiksi, eikä nyt voi edes kävellä tien laitaa joutumatta epäillyksi ja rautoihin.

Suomessa on edelleen neliökilometrejä enemmän kuin toimivia julkisia liikenneyhteyksiä. Autoilua tapetaan pois vaikka pysäköintitilat voitaisiin järjestää. Poliittista tahtoa ei vain ole. Ja tämä on ennen kaikkea niiden kaupunkien ongelma jotka jo johtavat kilpajuoksua pohjalle ja siellä odottavaan neekerihelvettiin. Nauttikaa paskastanne, mulla on oma ruutu omassa pihassa molemmille autoilleni vaikka bussi Hakaniemeen menee 200 metrin päästä. Tai jos menenkin junalla, ajan seisakkeelle autolla.

[Torspo]

Kaikki muu mahdollinen ja mahdoton pitää huomioida rakentamisessa, paitsi mahdollinen auton tarve.

Yksiön isoin huone on kohta wc, kun jokaisen siis joka ikisen uuden asunnon kaikkien tilojen mm. wc:n pitää olla esteetön ja pyörätuolilla käytettävissä. Ravintolan pitää rakentaa rampit tai hisssi ja inva wc heti kun maaginen paikkamäärä ylittyy yhdellä.

Kaupunkisuunnittelu tässä kohteessa kuvaa neuvostoideologiaa, missä kaikki työläiset kulkevat samoilla julkisilla samoihin valtion työpaikkoihin koko elämänsä. Siihen ei sovi mahdollinen työpaikan vaihtuminen kahden bussivaihdon päähän. Silloin tulee pakollinen vertailu 1h bussilla suuntaansa, vai 10min omalla autolla.

Katsoin noita suunnitelmia, niistä en löytänyt invapaikkojen määrää ja onko niitä mahdollisuus laajentaa. Tavallisten paikkojen mitoitus oli, että joka kolmannelle yksiölle olisi autopaikka.

[parpoltos]

Eiköhän ne robottiautot tule kymmenen-parinkymmenen vuoden sisään yleiseen liikenteeseen ja pudota taksikyytien hinnat murto-osaan nykyisestä, minkä jälkeen kuka haluaa enää omistaa henkilöauton, ajaa, siivota, viedä huoltoon jne.?

[Golimar]

Suomessa on vielä jäljellä paljon hyviä paikkoja maaseudulla. Itse ostin pari vuotta sitten todella hyvän noin 30 vuotta vanhan talon  järven rannalta mitättömällä 156 000€ hinnalla mutta halvempiakin toki löytyy kun jaksaa etsiä. Tuo ostamani talo on noin 30 kilometrin päässä pienen teollisuuskaupungin keskustasta entisen kunnan keskustaajaman lähellä, kauppaan on 1,7 kilometrin matka ja isot marketit ym erikoiskaupat ovat 1/2 tunnin automatkan päässä. Kyllä tuonkin pienen kaupungin keskustaan on monikulttia tullut koska sinne on ilmestynyt moskeija mutta onneksi se on noin 30 kilometrin päässä taloltani.

[Golimar]

X

Mitä korkeampi neliövuokra, sitä halutumpi alue.

Näin pääkaupunkiseudulla on totuttu ajattelemaan. Ajatusmallissa on kuitenkin virhe, sanoo asumisen segregaation tutkija Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutista.

– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.

– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.

Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.

Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.

Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.

– Tämä on jättimäinen muutos, joka on tapahtunut ikään kuin salaa.

Huono-osaisten vuokra-asumiseen keskittyneitä alueita on noussut etenkin Espooseen ja Vantaalle.

– Näemme jo kaikki merkit, että sinne tulee pienituloista ja maahanmuuttajataustaista väkeä. Miksi teemme näin? Näitä ei pysty korjaamaan, Mari Vaattovara ihmettelee.

Esimerkiksi Espoon Perkkaalla ja Suurpellossa vieraskielisten lasten osuus on 50 prosentin tuntumassa. Samoissa lukemissa on Vantaan Veromies ja Keimolassakin vieraskielisten osuus lapsista on 42 prosenttia.

X

– Riskinä on, että rakennamme ongelmia, joista Ruotsi pyrkii eroon.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236

[no future]

Suomen kalleimpia postinumeroalueita on edelleen vanhat, parkkipaikattomat ja maan huonoimman autoiluinfran omaavat alueet. Jostain syystä varakkaat on valmiita maksamaan hitosti siitä että eivät pääse autolla oven eteen eikä kotitalossa edes ole omaa parkkihallia. Tyhmiä taitavat olla?

[Paawo]

^Varakkaimmilla ei ole tarvetta kahlata loskassa ostoskassit käsissä rääkyvien tenavien kanssa.
Talveksi monesti mennään muualle eikä kämppää tarvitse "markkinoille" antaa siksi aikaa.

Oman auton tarpeen kanssakin on hiukan niin ja näin. Kyyti kulkee ovelta ovelle tarpeen mukaan, toki muutamalla tonnilla kuussa saa Rangelle tai Lambolle järjestymään huomaamattoman ruudun läheltäkin tai sitten autoa oven eteen tuovaa henkilökuntaa jos jotain tarvetta itsenäiselle autolla liikkumiselle on.

Koko tämä kommentti on aika epärelevantti tavallisen ihmisen kokeman kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kuten myös kommentti johon tällä vastataan, sori siitä.

[Kallan]

X

Mitä korkeampi neliövuokra, sitä halutumpi alue.

Näin pääkaupunkiseudulla on totuttu ajattelemaan. Ajatusmallissa on kuitenkin virhe, sanoo asumisen segregaation tutkija Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutista.

– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.

– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.

Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.

Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.

Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.

– Tämä on jättimäinen muutos, joka on tapahtunut ikään kuin salaa.

Huono-osaisten vuokra-asumiseen keskittyneitä alueita on noussut etenkin Espooseen ja Vantaalle.

– Näemme jo kaikki merkit, että sinne tulee pienituloista ja maahanmuuttajataustaista väkeä. Miksi teemme näin? Näitä ei pysty korjaamaan, Mari Vaattovara ihmettelee.

Esimerkiksi Espoon Perkkaalla ja Suurpellossa vieraskielisten lasten osuus on 50 prosentin tuntumassa. Samoissa lukemissa on Vantaan Veromies ja Keimolassakin vieraskielisten osuus lapsista on 42 prosenttia.

X

– Riskinä on, että rakennamme ongelmia, joista Ruotsi pyrkii eroon.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236

Varmasti sama meno jatkuu, kun ideologisista syistä johtuen ei haluta hankkiutua mamuista eroon joita on tänne haalittu ja potkia maasta kylmästi pihalle, poliittisesta korrektiudesta viis. Se kun olisi näet monikulttuuri-ideologian vastaista ja korruptiopiirien vastaista touhua, kun ei voisi rahastaa kotoutuspalveluilla yhteiskuntaa.

[Siili]

– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.

– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.

Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.

Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.

Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236

En tiedä varmasti, mutta oletan, että suuri osa näistä yksiöistä on rakennettu "sekoittavan asuntotuotannon" periaatteen puitteissa, ja nuo sijoittajien sittemmin ostamat yksiöt on laskettu alueen "omistusasumisen" kiintiöön. Eli niiden ohella alueella on myös lukuisa määrä kunnan ja vuokratalofirmojen omistamia vuokra-asuntoja, jotka ovat rakennettu oman kiintiönsä puitteissa. Eli "sekoittavan asuntotuotannon" lopputulos on vuokra-asuntokeskittymä. Moinen tuskin innostaa harvoja suuremmassa omistusasunnossa asuvaa jäämään alueelle asumaan, mikä kärjistää tilannetta. Segregaatio on väistämätöntä.   

Olisi mukava nähdä rehellisiä tilastoja siitä, missä määrin eri alueilla ihmiset oikeasti asuvat itse omistamissaan asunnoissa.  Olen joskus miettinyt sitä, pitäisikö taloyhtiön isännöitsijä velvoittaa pitämään kirjaa siitä, kuinka suuri osa yhtiön osakkaista on kirjoilla yhtiön asunnoissa. Tämä ilmenisi isännöitsijän todistuksesta, jolloin yhtiöstä osakkeita ostava saisi reaaliaikaisen käsityksen yhtiön omistusrakenteesta. 

[Jäkättäjä]

En nyt oikein hahmota mikä on ongelma

Tämä onkin yleinen probleema. Kovin vaikeaa on asettua toisten asemaan, eikö?

Asiaan. Talot joiden kellari ja alin kerros ovat talon omaa parkkitilaa olisi järkevin. Parkkitalonkin tontille mahtuisi tällainen eikä kalliita tonttineliöitä kulu pelkästään pahojen autojen majaksi. Mutta kun ongelma onkin ideologia eikä mikään konkreettinen ongelma.

Siis kenen asemaan pitäisi asettua? Niiden ketkä ostavat asunnon ilman pysäköintipaikkaa etupihalla ja sitten alkavat Eikö asunnonostajilla ole mitään vastuuta omasta ostokäyttäytymisestään?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010196550.html

Samoin kävi Vantaalla Keimolassa (moottorirata) ja Helsingissä Malmilla (lentokenttä). Miten tyhmä ihmisen pitää olla muuttaessaan epämiellyttävään paikkaan?

[Eino P. Keravalta]

Valtuutetut älähtivät 400 metrin matkasta autolta kotiovelle – poliitikko syyttää Tamperetta autoilunvastaisuudesta
Kaupunkiin rakennetaan asuinalue, jonne taloille ei rakenneta pihaparkkia.

https://yle.fi/a/74-20072342

Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.

Ongelma ei ole ainakaan autoa tarvitsevilla, sillä he eivät osta tuolta asuntoa. Ongelma on sitten ensinnäkin asunnon myyjällä ja pidemmällä tähtäimellä Tampereen kaupungilla, jos se jatkaa autovihamielisellä asenteellaan.

Kuten kommenttipalstoilta on luettu, päivittäinen melkein kilometrin kävelymatka auton ja kodin välillä jäätyneillä väylillä lapset, kauppakassit ja päiväkotireput sylissä on jo melkoinen turvallisuusriski.

Jopa jutun julkaisseen Ylen lukijoista 60% oli sitä mieltä, ettei asuisi tuolla, vaikka Ylen lukijoissa on painottuneesti joukkoliikenteen suosioita.

[no future]

– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.

– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.

Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.

Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.

Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236

En tiedä varmasti, mutta oletan, että suuri osa näistä yksiöistä on rakennettu "sekoittavan asuntotuotannon" periaatteen puitteissa, ja nuo sijoittajien sittemmin ostamat yksiöt on laskettu alueen "omistusasumisen" kiintiöön. Eli niiden ohella alueella on myös lukuisa määrä kunnan ja vuokratalofirmojen omistamia vuokra-asuntoja, jotka ovat rakennettu oman kiintiönsä puitteissa. Eli "sekoittavan asuntotuotannon" lopputulos on vuokra-asuntokeskittymä. Moinen tuskin innostaa harvoja suuremmassa omistusasunnossa asuvaa jäämään alueelle asumaan, mikä kärjistää tilannetta. Segregaatio on väistämätöntä.   

Olisi mukava nähdä rehellisiä tilastoja siitä, missä määrin eri alueilla ihmiset oikeasti asuvat itse omistamissaan asunnoissa.  Olen joskus miettinyt sitä, pitäisikö taloyhtiön isännöitsijä velvoittaa pitämään kirjaa siitä, kuinka suuri osa yhtiön osakkaista on kirjoilla yhtiön asunnoissa. Tämä ilmenisi isännöitsijän todistuksesta, jolloin yhtiöstä osakkeita ostava saisi reaaliaikaisen käsityksen yhtiön omistusrakenteesta.

Millä tavalla se kuuluu isännöitsijälle pätkääkään mikä kenenkin asukkaan hallintasuhde asuntoon on?  Saati muille asukkaille tai ulkopuolisille? Listataanko myös asukkaiden tulotiedot ja ulosottorekisterit mahdollisia ostajaehdokkaita varten?

[no future]

Valtuutetut älähtivät 400 metrin matkasta autolta kotiovelle – poliitikko syyttää Tamperetta autoilunvastaisuudesta
Kaupunkiin rakennetaan asuinalue, jonne taloille ei rakenneta pihaparkkia.

https://yle.fi/a/74-20072342

Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.

Ongelma ei ole ainakaan autoa tarvitsevilla, sillä he eivät osta tuolta asuntoa. Ongelma on sitten ensinnäkin asunnon myyjällä ja pidemmällä tähtäimellä Tampereen kaupungilla, jos se jatkaa autovihamielisellä asenteellaan.

Kuten kommenttipalstoilta on luettu, päivittäinen melkein kilometrin kävelymatka auton ja kodin välillä jäätyneillä väylillä lapset, kauppakassit ja päiväkotireput sylissä on jo melkoinen turvallisuusriski.

Jopa jutun julkaisseen Ylen lukijoista 60% oli sitä mieltä, ettei asuisi tuolla, vaikka Ylen lukijoissa on painottuneesti joukkoliikenteen suosioita.

On kyllä uskomatonta miten pienimmän autotiheyden alueilla pystyvät lapset ja kauppakassit ja päiväkotireput liikkumaan, ihan käsittämätöntä. Eivät ilmeisesti mitenkään, kuten itsekin päivittäin todistan talsiessani tai autoillessani Stadin kantakaupungin liepeillä.

[P]

Millä tavalla se kuuluu isännöitsijälle pätkääkään mikä kenenkin asukkaan hallintasuhde asuntoon on?  Saati muille asukkaille tai ulkopuolisille? Listataanko myös asukkaiden tulotiedot ja ulosottorekisterit mahdollisia ostajaehdokkaita varten?

Toi boldattu olisi kyllä hyvä taloyhtiöissä, joissa on valtavat taloyhtiön rahoitusvelat... 

Helpottaisi sen arviointia, kuinka helposti ja nopeasti sellainen ponzi romahtaa?

[Epäluottamusmies]

Miten tyhmä ihmisen pitää olla muuttaessaan epämiellyttävään paikkaan?

Eihän ihmisen tyhmyydelle ja lyhytnäköisyydelle ole mitään rajaa. Ei minua heidän ongelmansa kiinnosta.

Sen sijaan pidän ongelmana sitä että poliittisilla päätöksillä (kaavoitus ja rakentaminen on politiikkaa, ei liiketoimintaa) määritellään kokonaisten uusien asuinalueiden asukasprofiili tässä ketjussa moneen kertaan selostetulla tavalla - eli sulkemalla pois ne asukkaat joiden autoilu- ja muut liikkumistarpeet eivät ole poliittisesti hyväksyttäviä. Tällä muovataan alueiden ja jopa kuntien demografiaa. Ei ole enää asunnon ostajalla valinta asuinalueiden, vaan kokonaisten kaupunkien välillä, eikä tämä ole yhteiskunnallisesti merkityksetöntä.

Vihreät eivät luoneet Malmin lentokentän tai Keimolan radan maaperää. Mutta he paaluttavat alueen rakennuskannan ja asujaimiston luonteen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Jos tämä on jollekin hommalaiselle kosher niin ok sitten.

[Siili]

Millä tavalla se kuuluu isännöitsijälle pätkääkään mikä kenenkin asukkaan hallintasuhde asuntoon on?  Saati muille asukkaille tai ulkopuolisille? Listataanko myös asukkaiden tulotiedot ja ulosottorekisterit mahdollisia ostajaehdokkaita varten?

Kyllä isännöitsijälle on keskeisen tärkeää tietää hallintasuhde esimerkiksi silloin, kun asukas aiheuttaa vahinkoa yhtiön tiloissa.

Käsitteellä "omistusasunto" on merkitystä esimerkiksi kaupunginsuunnittelussa.  Suunnittelijat pitävät moisten olemassaoloa ilmeisen tärkeänä esimerkiksi alueiden segregaation vastaisessa taistelussa.  Siksi olisi mielestäni paikallaan, että ne tilastoitaisiin oikein, eli että kaikkia yksityisomistuksessa (osakkeiden kautta) olevia asuntoja ei laskettaisi omistusasunnoiksi.  Millä nykyisin käytössä olevalla metodilla tuon aidon omistusasuntoprosentin voi selvittää?

Minusta isännöitsijätodistuksessa julkaistu tilastollinen tieto yhtiön aitojen omistusasuntojen osuudesta ei loukkaisi kenenkään osakkaan yksityisyyttä, mutta antaisi hyödyllistä tietoa kaupunginsuunnittelijoiden lisäksi mm. osakkeiden ostajalle.

[jmk]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010213760.html

Helsingin keskustan liikennejärjestelyt hidastivat hälytysajoneuvoja huolestuttavasti – Nyt ongelmaa ratkotaan valojärjestelyin
...
Erikoisjärjestelyjen taustalla on havainto, että pelastusajoneuvojen apuun ehtiminen on hidastunut merkittävästi. Erottajan ja Kallion pelastusyksiköiden toimintavalmiusajat Kruununhakaan ja Katajanokalle ovat pidentyneet selvästi.

Aika ensimmäisen maailman ongelmia, Erottajalta Skattalle tulee ehkä kilometri, jos ei reippaat pelastajat sitä jaksa kävellä tai sohlata polkupyörällä niin jo on.

[Dangr]

 

[Titus]

Helsingin väestönkasvu nousi ennätystasolle – "Vielä kun monipuolistaisimme asuntotuotantoa"
KAISA PAASTELA
JULKAISTU 15.02.2024 | 12:35
PÄIVITETTY 15.02.2024 | 12:35
VÄESTÖKEHITYS
Yhden vuosineljänneksen aikana Helsingissä myytiin 10 yksiötä vaikka asukasmäärä kasvoi vuodessa tuhansilla.

Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla, jolloin elettiin suuren lähiörakentamisen aikakautta. Helsingin väkiluku kasvoi 10935 hengellä, ja asukkaita oli vuoden lopussa 674963.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara huomauttaa, että kasvuluvut ovat huimia, sillä pääkaupunkiseudun osuus oli yli 60 prosenttia koko maan väestönkasvusta.

– Kun vielä onnistuisimme monipuolistamaan asuntotuotantoa vastaamaan asumisen tarpeisiin ja laadullistamaan kaupunkisuunnittelua – noin seitsemän vuoden vinous saataisiin korjatuksi, Vaattovaara kommentoi.

Yksiöiden liikarakentamisesta pk-seudun kaupunkeja aiemminkin syyttänyt Vaattovaara lisää, että yksiöitä myytiin Helsingissä 2023 kolmannella vuosineljänneksellä vain kymmenen kappaletta.

Vaattovaara sanoi hiljattain Helsingin Uutisissa, että kaupungit itse pahentavat eriytymisen kierrettä, kun uudet alueet rakennetaan täyteen neliöhinnoiltaan kalleimpia, mutta pieniä asuntoja, jotka päätyvät kansainvälisille sijoitusyhtiöille ja sitä kautta pienituloisten ja usein maahanmuuttajien vuokra-asunnoiksi.

https://www.verkkouutiset.fi/a/helsingin-vaestonkasvu-nousi-ennatystasolle-viela-kun-monipuolistaisimme-asuntotuotantoa/

Ja tämän takia tarvitsemme virolaisia rakentamaan uusia asuntoja matuille jotta yhteiskunta voi maksaa tuilla matuhalpatyövoiman suuriin kaupunkeihin.