Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[vastarannan kiiski]

^Tuohon voidaan vaikuttaa mittauspisteiden sijoittelulla ja menneen mittaustiedon "adjustoinnilla" viileämmäksi.

Esim. Kittilän Pokassa ei tulla mittaamaan vastaavia lukuja kuin 1999 mitattiin, koska mittausasema on siirretty ihan eri paikkaan. Ennen se oli matalalla jokilaaksossa, nyt korkeammalla tunturin rinteellä...

Ja menneisyyden mittaridatan adjustointi kylmemmäksi on ihan todellisuutta.


Tieto lisää kriittisyyttä.

Niin no, jos pelkää ja näkee joka paikassa salaliittoa ja tahallista väärentämistä, "voidaan vaikuttaa"...

Vastaava asia kuin täällä oleva vaalivilppiketju, sielläkin muutamat nimimerkit jankuttavat että "voidaan väärentää" ja "näin olisi helppo tehdä" ja vaalilautakunnissa mukana olleet koittavat selittää että 1. Se ei ole helppoa ja 2. Siellä on paljon ihan rehellisiä ihmisiä joilla ei ole mitään motivaatiota väärentää.

Sama se on näissä lämpötilamittauksissakin, 1. Ei ole helppo väärentää koska asioita näkyy ihan ikkunasta ulos katsomalla, kevään tulo, eläimistön ja kasvilajien muutokset, ja 2. Siellä mittauksia tekemässä on paljon ihan rehellisiä ihmisiä joilla ei ole mitään motivaatiota väärentää.

Uskovatko ne vaalivilppiketjussa että 1. ja 2. kuten yllä?
Eivät usko.

Uskotko sinä tässä ketjussa että 1. ja 2. kuten yllä?

Et usko.

Edit. Ainahan täällä hommassa on ollut enimmäkseen salaliittohörhöjä, mutta minusta tämä on mennyt vielä pahemmaksi.
No itse kun olen enimmäkseen eri mieltä, ei se oikeastaan haittaa, mitä kahjompaa, sen parempi 

[Roope]

Yle: Lapin lentoturismi vie elämän edellytykset 250 000:lta maapallon ihmiseltä, väittää ilmastotutkija 8.1.2024

Joku voisi kummastella väitettä ja vaatia ilmastotutkijalta selitystä, mitä ihmettä tuo on tarkoittavinaan. Ei Ylen toimittaja Pasi Peiponen.

Jopa 1,6 miljoonaa penkkipaikkaa.

Tuon verran lentoyhtiöt ovat varanneet Lapin lennoille paikkoja kuluvana talvikautena. Finavian mukaan kasvua on 15 prosenttia vuoteen 2022.

Yle selvitti, millaisia vaikutuksia Lapin lentoturismilla on ilmastoon.

No, mikä se konkreettinen vaikutus ilmastoon sitten on? Juuri sen Yle jätti selvittämättä ja selittämättä.

Yle pyysi päästölaskelmia ilmastovaikutuksiin perehtyneiltä asiantuntijoilta.

Lapin lentoturismi tuottaa päästöjä ilmaan 500 000–700 000 tCO2e. Mittayksikkö CO2e kertoo kaikkien kasvihuonekaasujen yhteismitan.

Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) laskelmissa Lapin lentoturismin hiilidioksidipäästöt CO2 ovat arviolta noin 9–13 prosenttia Suomen lentoliikenteen kaikista päästöistä.

Saatu päästöarvio vastaa suunnilleen Seinäjoen kokoisen kaupungin koko elämän vuosittaista hiilijalanjälkeä ja Tampereen asukkaiden koko hiilibudjettia vuonna 2030.

Tulos vastaa myös noin 64 000–90 000 eurooppalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuositasolla.

[...]

Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier on erikoistunut vähähiilisen elämisen tutkimiseen.

Hänen mukaansa Lapin matkailussa on pakko miettiä, onko nykymallilla tulevaisuutta.

– Pelkät Lappiin suuntautuvat lentomatkat vievät reilulta 250 000 ihmiseltä elämän edellytykset tässä maailmassa, eli puolitoista kertaa Lapin maakunnan tai Tampereen asukkaiden verran.

– Kauanko tätä halutaan jatkaa? Lettenmeier kysyy.

Toisin sanoen pelkkä eurooppalaisten eläminen "vie elämän edellytykset" 2,5 miljardilta ihmiseltä ja kaikkien maailman ihmisten eläminen noin 20 miljardilta ihmiseltä.

Mitä tuo tarkoittaa? Ei aavistustakaan, mutta vuonna 2016 samainen Lettenmeier syyllisti länsimaat muslimien Euroopassa tekemistä terrori-iskuista yhtä sekavilla perusteilla.

Suomen ympäristökeskuksen (Syken) erikoistutkija Johanna Niemistö muistuttaa yksilön vastuusta hiilijalanjäljestä.

Eurooppalainen ihminen tuottaa vuodessa ilmaan keskimäärin 7,77 tonnia eri kasvihuonekaasuja.

– Yksi edestakainen lentomatka Lontoon ja Rovaniemen välillä voi kuluttaa tästä vuosibudjetista jo noin kymmenesosan, Niemistö sanoo.

Joten yksilön vastuu määrittyy Niemistön mukaan miten?

Lentoveroa Suomeen ajaneen kansalaisaloitteen alullepanija Silja Jääskeläinen on järkyttynyt päivämatkailusta. Lentoveroa yritettiin saada läpi eduskunnassa Marinin hallituksessa mutta tuloksetta.

– Suomea tulisi kiinnostaa asian eettinen puoli.

– Meitä lentoveron kannattajia ei yllättänyt päästöjen suuruus vaan se, että ilmastokatastrofin aikana tällainen toiminta on edelleen mahdollista, Jääskeläinen sanoo.

Hänen mielestään Suomen valtion pitäisi tarttua asiaan välittömästi.

– Lentämisen verovapaus takaa sen, että lentäminen on halvin ja nopein tapa kasvattaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeä, Jääskeläinen toteaa.

Jääskeläistä saattaa järkyttää vielä enemmän, että hänen vaatimansa 5,7 euron lentovero per Euroopan sisäinen lento (Ruotsin malli) tuskin olisi pysäyttänyt ainuttakaan Rovaniemen konetta tai päivämatkalaista.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mielestä kansallinen ilmastopolitiikka ei saa kyykyttää kriisiytynyttä Suomen taloutta eikä Lapin turismia.

- Valonpilkahdukset ovat toistaiseksi vähissä. Saamme olla hyvin iloisia siitä, että Lapin vetovoima ulkomaisten matkustajien silmissä on vahvaa näinä vaikeina aikoina, Ranne toteaa.

Ranteen mielestä Suomen tai suomalaisten ei pidä missään nimessä potea myöskään lentoliikenteestä huonoa omaatuntoa.

– Meillä on toki haasteita ilmastotavoitteiden osalta, mutta niiden tavoittelu ei saa mennä talouden vahvistamistoimien edelle.

– Lapin matkailua ei saa nitistää ilmastotoimilla, Ranne sanoo Ylelle.

[ikuturso]

Jos britti lentää Thaimaan sijaan Rovaniemelle, suihkari pieree murto-osan siitä co2:sta taivaalle, mitä Thaimaan lento.

Mutta jos britti lentää Thaimaan lisäksi Rovaniemelle, silloin hölmölän matkailuyrittäjien pitää tehdä joukkoitsemurha. Sitähän tuossa yritetään kertoa.

-i-

[mannym]

Niin no, jos pelkää ja näkee joka paikassa salaliittoa ja tahallista väärentämistä, "voidaan vaikuttaa"...

Vastaava asia kuin täällä oleva vaalivilppiketju, sielläkin muutamat nimimerkit jankuttavat että "voidaan väärentää" ja "näin olisi helppo tehdä" ja vaalilautakunnissa mukana olleet koittavat selittää että 1. Se ei ole helppoa ja 2. Siellä on paljon ihan rehellisiä ihmisiä joilla ei ole mitään motivaatiota väärentää.

Sama se on näissä lämpötilamittauksissakin, 1. Ei ole helppo väärentää koska asioita näkyy ihan ikkunasta ulos katsomalla, kevään tulo, eläimistön ja kasvilajien muutokset, ja 2. Siellä mittauksia tekemässä on paljon ihan rehellisiä ihmisiä joilla ei ole mitään motivaatiota väärentää.

Uskovatko ne vaalivilppiketjussa että 1. ja 2. kuten yllä?
Eivät usko.

Uskotko sinä tässä ketjussa että 1. ja 2. kuten yllä?

Et usko.

Edit. Ainahan täällä hommassa on ollut enimmäkseen salaliittohörhöjä, mutta minusta tämä on mennyt vielä pahemmaksi.
No itse kun olen enimmäkseen eri mieltä, ei se oikeastaan haittaa, mitä kahjompaa, sen parempi 

Britanniassa on sellainen lafka kuin Hadley Centre, joka koostaa mm Hadcrut lämpötilasarjaa. Voinko tästä ottaa lennon ja käydä katsomassa tuon lafkan kortistosta mitä missäkin on milloinkin mitattu?

Löytyykö jokaisesta havaintoasemasta joita pyörittävät rehelliset ihmiset, mittavälineiden kalibrointi todistukset? Koko siltä ajalta kuin ne ovat olleet olemassa ja mittaamassa?

Ovatko nämä tilastoja näistä havaintoasemista koostavat rehellisiä ihmisiä? Kun nämä antavat lopputuloksena asteen tuhannesosissa lämpötiloja joiden mittaustarkkuus lukiessa mittaria on asteen kymmenesosan ja mittarin virhemarginaali useita asteita?

[P]

Niin no, jos pelkää ja näkee joka paikassa salaliittoa ja tahallista väärentämistä, "voidaan vaikuttaa"...

Vastaava asia kuin täällä oleva vaalivilppiketju, sielläkin muutamat nimimerkit jankuttavat että "voidaan väärentää" ja "näin olisi helppo tehdä" ja vaalilautakunnissa mukana olleet koittavat selittää että 1. Se ei ole helppoa ja 2. Siellä on paljon ihan rehellisiä ihmisiä joilla ei ole mitään motivaatiota väärentää.

Jos et minulle ala rakentelemaan "salaliitto-olkiukkoja" vielä asiaan mitenkään liittymättömillä aasinsilloilla.

-Pokan mittauspisteen siirtäminen lämpimämpään paikkaan on faktaa.

-Adjustointien vaikutus menneeseen mittaridataan on ollut pääosin sitä "viilentävää", on faktaa

-Se että mennyt historiadata, johon verrataan ei ole enää mittaridataa, vaan pääosin adjustoitua dataa, on fakta.

[Caucasian]

Kuulemma 15 vuoden säät eivät kelpaa johtopäätöksiin, joten jos nyt on ollut lämpimimpiä vuosia ikinä, niin eihän niistäkään voi sitten vetää mitään johtopäätöksiä. Eikö niin?

Siitä voi vetää johtopäätöksiä, että viimeisen 100 vuoden jaksolla viimeisten 30 vuoden aikana on tullut hyvin paljon lämpöennätyksiä eri puolilla, mutta erittäin vähän kylmyysennätyksiä, jos ollenkaan.

Se ennustaa sitä että myös seuraavan 30 vuoden aikana luultavasti tulee erittäin paljon lämpöennätyksiä, siis lämpimämpiä kuin nykyään, mutta luultavasti hyvin vähän kylmyysennätyksiä, jos ollenkaan.

sanoin että 15 viime vuoden eivät kelpaa, niin sinä väität että siitä eli 15 vuodesta voidaan vetää johtopäätös että viimeisen 30 vuoden aikana... 
Ihan vitsi koko vastaus. 
Vai voiko siis päätelmiä tehdäkin lyhyemmältä ajalta?
Arctis jäätyy nopeasti tällä hetkellä ja on jäätynyt koko syksyn ja alkutalven vaikka 2023 lämpimin ikinä. Suomen kylmyys eli sää yltää koko arktikselle???
BTW Antarktisen merijään laajuusennätys taitaa olla 2010 luvulta. Aika erikoisena ajankohtana sekin...
p.s. Tsekkasin juuri, niin arktinen merijää tällä hetkellä laajimmillaan sitten vuoden 2003!!!
On näköjään melkoinen "sää".
Ehkä veden jäätymispiste onkin nykyään esim 2°C eikä 0°C. Sehän selittäisi... 

[Isagoge]

Adjustointien vaikutus menneeseen mittaridataan on ollut pääosin sitä "viilentävää", on faktaa ...

Tästä olisi mielenkiintoista nähdä pitävää evidenssiä. Ja tietysti pitäisi ensin määritellä, mistä datasta ja sen perusteella rakennetuista aikasarjoista oikein puhutaan. Ja puhuttiinpa mistä keskiarvodatasta tahansa, anekdootit yhden "kylmän" aseman lakkauttamisesta tai siirrosta eivät tietenkään ole sitä evidenssiä.

Tuolta

https://www.carbonbrief.org/explainer-how-data-adjustments-affect-global-temperature-records/

löytyy Zeke Hausfatherin analyysi adjustointien vaikutuksesta globaalia keskimääräistä pintalämpötilaa esittäviin aikasarjoihin. Kuten viestini kuvasta näkyy, globaaleissa aikasarjoissa adjustoinnit saavat Zeken analyysin perusteella lämpenemisen näyttämään VÄHÄISEMMÄLTÄ kuin se näyttäisi raakadatan perusteella. Yhteenvetona hän toteaa:

With almost 200 years of raw data to work with, adjustments are a necessary part of the methodology for scientists constructing long-term global temperature records. But most of these adjustments are small and they have relatively little impact on temperature records over the past few decades.

The most significant account for the shift from buckets to ship intakes in ocean temperature records in the 1930s and 1940s, and these changes are well-understood by scientists. And, contrary to popular belief, adjustments actually reduce, rather than increase, the amount of warming experienced globally over the past century.

On näköjään melkoinen "sää".

Kyllä, arktisen merijään laajuusi riippuu vahvasti säästä. Eikö se asia ole mainittu jo monta kertaa tässä ketjussa. Viestini toisessa kuvassa näkyy, millaisia heilahteluja sää siihen saa aikaan, ja 3. kuvassa on IPCC:n viimeisestä tiederaportista esitys, jossa kerrotaan, miten paljon sen laajuuden voi olettaa satunnaisesti (sään vaihtelun ja ilmaston sisäisen vaihtelun takia) heilahtelevan. Tuosta satunnaisesta heilahtelusta ei pitäisi mennä tekemään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ("AMO kääntyi!", "Kylmenemistrendi pohjoisella alueella alkoi!")

Ja sitten voisi katsoa myös jään ikää... (neljäs kuva).

[vastarannan kiiski]

Kuulemma 15 vuoden säät eivät kelpaa johtopäätöksiin, joten jos nyt on ollut lämpimimpiä vuosia ikinä, niin eihän niistäkään voi sitten vetää mitään johtopäätöksiä. Eikö niin?

Siitä voi vetää johtopäätöksiä, että viimeisen 100 vuoden jaksolla viimeisten 30 vuoden aikana on tullut hyvin paljon lämpöennätyksiä eri puolilla, mutta erittäin vähän kylmyysennätyksiä, jos ollenkaan.

Se ennustaa sitä että myös seuraavan 30 vuoden aikana luultavasti tulee erittäin paljon lämpöennätyksiä, siis lämpimämpiä kuin nykyään, mutta luultavasti hyvin vähän kylmyysennätyksiä, jos ollenkaan.

sanoin että 15 viime vuoden eivät kelpaa, niin sinä väität että siitä eli 15 vuodesta voidaan vetää johtopäätös että viimeisen 30 vuoden aikana... 
Ihan vitsi koko vastaus. 
Vai voiko siis päätelmiä tehdäkin lyhyemmältä ajalta?
Arctis jäätyy nopeasti tällä hetkellä ja on jäätynyt koko syksyn ja alkutalven vaikka 2023 lämpimin ikinä. Suomen kylmyys eli sää yltää koko arktikselle???
BTW Antarktisen merijään laajuusennätys taitaa olla 2010 luvulta. Aika erikoisena ajankohtana sekin...
p.s. Tsekkasin juuri, niin arktinen merijää tällä hetkellä laajimmillaan sitten vuoden 2003!!!
On näköjään melkoinen "sää".
Ehkä veden jäätymispiste onkin nykyään esim 2°C eikä 0°C. Sehän selittäisi... 

Jos yritän opettaa putkimiehille tilastotiedettä, se onnistuu yhtä hyvin kuin jos putkimiehet yrittäisivät opettaa minulle kuinka putkiremontti tehdään.
Eli aika huonosti! 

Ei riitä aika eikä energia, kumminkaan päin ...

Jos tarvitsen putkiremonttia, ostan palvelun asiantuntijalta eli putkimieheltä. Koska luotan tässä asiassa asiantuntijoihin.

Jos Sinä tarvitset tilastollista analyysiä, laskeaksesi trendejä tai testataksesi hypoteeseja ("on lämmennyt" tai "ei ole lämmennyt")
mitä Sinä teet?
Luotatko asiantuntijoihin, vai oletko itse kaikkien alojen huippuasiantuntija 

Edit.
yhteen asiaan vastaan:
Totta kai voi poimia kirsikan ja todeta että nyt tammikuun ensimmäisellä viikolla 2024 on Jäämerellä laajempi jääpeite kuin kertaakaan 20 vuoteen. Se on kuitenkin vain yksi kirsikka.
Voiko siitä vetää jotain tilastollista johtopäätöstä tai trendiä, vai ei, on tosiaan hiukan monimutkaisempi asia opettaa, eikä nyt valitettavasti ole aikaa ruveta vetämään stokastisten prosessien peruskurssia täällä.

Eikä innostusta siihen stokastisten prosessien peruskurssiin, koska tuntuu että osa opiskelijoista ei olisi edes kovin motivoituneita 

Sen verran voin paljastaa salaisuuksia, sikäli kun muistan oikein, että stokastisessa prosessissa on kolme komponenttia

1. trendi
2. jaksollisuus
3. satunnaisuus

Edit 2.
Jaa nyt vasta tajusin että ymmärsit väärin tekstini ... Kun aloitin "Siitä voi vetää johtopäätöksiä ..." En viitannut sinun 15 vuoteesi, vaan tarkoitin että
"Sen sijaan voi vetää johtopäätöksiä siitä, että ... 30 vuoden aikana ..."

Pitäisi olla näköjään vielä tarkempi rautalangasta tai ratakiskosta vääntämisen kanssa, en muistanut että totta kai kaiken voi ymmärtää väärin, varsinkin jos haluaa niin tehdä.

En ole laskenut kuinka paljon tarkempi tulos saadaan näissä tapauksissa käyttämällä 30 kuin 15 vuoden keskiarvoja, liukuvia tai aritmeettisia.
Kyllä senkin joku osaisi laskea, mutta miksi?
Sitten seuraavaksi vaan vaaditaan laskemaan poimittujen kirsikoiden todennäköisyyksiä 3, 5, 7, 13 tai 17 vuoden jaksoilla.

Eipä tämä taida loppua, koska jos usko on vahva, eihän sitä mitkään faktat horjuta. Saati sitten tilastot tai stokastisten prosessien peruskurssi 

[mannym]

löytyy Zeke Hausfatherin analyysi adjustointien vaikutuksesta globaalia keskimääräistä pintalämpötilaa esittäviin aikasarjoihin. Kuten viestini kuvasta näkyy, globaaleissa aikasarjoissa adjustoinnit saavat Zeken analyysin perusteella lämpenemisen näyttämään VÄHÄISEMMÄLTÄ kuin se näyttäisi raakadatan perusteella. Yhteenvetona hän toteaa:

With almost 200 years of raw data to work with, adjustments are a necessary part of the methodology for scientists constructing long-term global temperature records. But most of these adjustments are small and they have relatively little impact on temperature records over the past few decades.

The most significant account for the shift from buckets to ship intakes in ocean temperature records in the 1930s and 1940s, and these changes are well-understood by scientists. And, contrary to popular belief, adjustments actually reduce, rather than increase, the amount of warming experienced globally over the past century.

On näköjään melkoinen "sää".

Kyllä, arktisen merijään laajuusi riippuu vahvasti säästä. Eikö se asia ole mainittu jo monta kertaa tässä ketjussa. Viestini toisessa kuvassa näkyy, millaisia heilahteluja sää siihen saa aikaan, ja 3. kuvassa on IPCC:n viimeisestä tiederaportista esitys, jossa kerrotaan, miten paljon sen laajuuden voi olettaa satunnaisesti (sään vaihtelun ja ilmaston sisäisen vaihtelun takia) heilahtelevan. Tuosta satunnaisesta heilahtelusta ei pitäisi mennä tekemään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ("AMO kääntyi!", "Kylmenemistrendi pohjoisella alueella alkoi!")

Ja sitten voisi katsoa myös jään ikää... (neljäs kuva).

Minusta on hauskaa että Rockefeller rahoitettu carbonbrief kelpaa sinulle lähteeksi. Sekä tietysti se seikka että kotiisukki väittää käyttävänsä NOAA:n raakadataa, sekä Hadleyn raakadataa, sekä selittää mm

The most significant account for the shift from buckets to ship intakes in ocean temperature records in the 1930s and 1940s, and these changes are well-understood by scientists. And, contrary to popular belief, adjustments actually reduce, rather than increase, the amount of warming experienced globally over the past century.

Kerrohan, kuinka luotettavia ovat laivojen jäähdytysvesien mittaustulokset? Varsinkin 1930 ja 1940 luvuilla? Lisäksi koti isukki linkkaa, NOAA:n adjustoituun dataan ei raakadataan. Kumma juttu hei, kerrothan miksi näin?

Palatakseni Zettajouleihin joista et ole maininnut nyt hetkeen. 0-2000m mittaustapa 1900 - 1950, kuinkas se tapahtui? Tai no 1900 - 2006 kuinka globaalisti mitattiin 0-2000 metrin meren lämmöt tarkkuudella ±0,04°C? Tai kuinka 3000 argo poijulla joita nykyisin on, mitataan merten 0-2000 lämpötila tarkkuudella ±0,003°C?

[tinnitus]

^Tuohon voidaan vaikuttaa mittauspisteiden sijoittelulla ja menneen mittaustiedon "adjustoinnilla" viileämmäksi.

Esim. Kittilän Pokassa ei tulla mittaamaan vastaavia lukuja kuin 1999 mitattiin, koska mittausasema on siirretty ihan eri paikkaan. Ennen se oli matalalla jokilaaksossa, nyt korkeammalla tunturin rinteellä...

Oletko siis sitä mieltä, että Ilmatieteen laitos systemaattisesti siirtää asemia luodakseen illuusion lämpenemisestä? Jos näin on, sen luulisi olevan helpohkosti osoitettavissa. En ainakaan tiedä kenenkään tehneen tällaista analyysiä.

Ja menneisyyden mittaridatan adjustointi kylmemmäksi on ihan todellisuutta.

Kun datan adjustointia on taas täällä pidetty framilla, suosittelen tutustumaan Judith Curryn blogiin noin kymmenen vuoden takaa. Curryhan on ollut yksi skeptikkopiirien lempitutkijoista, mutta syystä tai toisesta hänen näkemyksensä adjustoinnista ovat menneet monelta ohi. Blogi osoitteessa https://judithcurry.com/2014/07/07/understanding-adjustments-to-temperature-data/ tässä muutamia nostoja sieltä.

Adjustments have a big effect on temperature trends in the U.S., and a modest effect on global land trends. The large contribution of adjustments to century-scale U.S. temperature trends lends itself to an unfortunate narrative that "government bureaucrats are cooking the books".

Having worked with many of the scientists in question, I can say with certainty that there is no grand conspiracy to artificially warm the earth; rather, scientists are doing their best to interpret large datasets with numerous biases such as station moves, instrument changes, time of observation changes, urban heat island biases, and other so-called inhomogenities that have occurred over the last 150 years. Their methods may not be perfect, and are certainly not immune from critical analysis, but that critical analysis should start out from a position of assuming good faith and with an understanding of what exactly has been done.

For example, MMTS sensors tend to read maximum daily temperatures about 0.5 C colder than LiG thermometers at the same location. There is a very obvious cooling bias in the record associated with the conversion of most co-op stations from LiG to MMTS in the 1980s, and even folks deeply skeptical of the temperature network like Anthony Watts and his coauthors add an explicit correction for this in their paper.

The Pairwise Homogenization Algorithm was designed as an automated method of detecting and correcting localized temperature biases due to station moves, instrument changes, microsite changes, and meso-scale changes like urban heat islands.

The algorithm is conceptually simple: it assumes that climate change forced by external factors tends to happen regionally rather than locally. If one station is warming rapidly over a period of a decade a few kilometers from a number of stations that are cooling over the same period, the warming station is likely responding to localized effects (instrument changes, station moves, microsite changes, etc.) rather than a real climate signal.

[vastarannan kiiski]

Tein tuon käppyrän itse, jota ehdotin edellisellä.
Tässä siis on käytetty vain värikynää, ei tilastotiedettä. Näin lienee helpompi ymmärtää.

- keltaiset neliöt ovat Jäämeren jääpeitteen syyskuisia minimejä eri vuosina
- vihreät pallurat ovat sellaisia vuosia jolloin on ollut paljon jäätä
- punaiset pallurat ovat vuosia jolloin on ollut vähän jäätä
- vihreä ja punainen vapaalla kädellä piirretyt viivat on tehty niin että huiput ja pohjat pysyvät viivojen sisällä

- sininen katkoviivanuoli viistää pohjat 2012 jälkeen, siis nyt 13 vuotta.

Jos on huikea optimisti, ehkä tuota voi lukea niin että

- trendi kääntyi 2012
- jään syyskuun minimit alkavat jälleen kasvaa sinisen katkoviivanuolen mukaisesti?
- ilmastonmuutos on peruutettu!

Itse kun tuota katson, minusta ei näytä siltä, vielä.

Ja tämä on tietysti vain yksi indikaattori asiasta, maapallon ilmasto on muuttunut muuallakin.

[vastarannan kiiski]

Ja tämä on tietysti vain yksi indikaattori asiasta, maapallon ilmasto on muuttunut muuallakin.

Ui, missä muuallakin? Marsissa, Plutossa, *gasp* kenties venuksessa. 

Rautalanka - ratakiskomoodi:

Tuo käppyrä kuvaa kuinka maapallon ilmasto on muuttunut

J - Ä - Ä - M - E - R - E - L - L -Ä

Maapallon ilmasto on myös muuttunut

M - U - I - S - S - A - K - I - N
P - A - I - K - O - I - S - S - A
K - U -T - E - N
A - M - E - R - I - K - A - S - S - A

Sitten maapallolla on vielä muitakin paikkoja kuin Jäämeri ja Amerikka.

[Lasse]

Ja tämä on tietysti vain yksi indikaattori asiasta, maapallon ilmasto on muuttunut muuallakin.

Ui, missä muuallakin? Marsissa, Plutossa, *gasp* kenties venuksessa. 

Sitten maapallolla on vielä muitakin paikkoja kuin Jäämeri ja Amerikka.

Kuka on kävellyt silmät auki, on huomannut voimakkaan pyrkimyksen adjustoidatulkita Pikku jääkausi, vain paikalliseksi  eurooppalaiseksi galsaksi.

[Caucasian]

Tein tuon käppyrän itse, jota ehdotin edellisellä.
Tässä siis on käytetty vain värikynää, ei tilastotiedettä. Näin lienee helpompi ymmärtää.

- keltaiset neliöt ovat Jäämeren jääpeitteen syyskuisia minimejä eri vuosina
- vihreät pallurat ovat sellaisia vuosia jolloin on ollut paljon jäätä
- punaiset pallurat ovat vuosia jolloin on ollut vähän jäätä
- vihreä ja punainen vapaalla kädellä piirretyt viivat on tehty niin että huiput ja pohjat pysyvät viivojen sisällä

- sininen katkoviivanuoli viistää pohjat 2012 jälkeen, siis nyt 13 vuotta.

Jos on huikea optimisti, ehkä tuota voi lukea niin että

- trendi kääntyi 2012
- jään syyskuun minimit alkavat jälleen kasvaa sinisen katkoviivanuolen mukaisesti?
- ilmastonmuutos on peruutettu!

Itse kun tuota katson, minusta ei näytä siltä, vielä.

Ja tämä on tietysti vain yksi indikaattori asiasta, maapallon ilmasto on muuttunut muuallakin.

Niin... käppyräsi osoittaa sen, että se sulaminen on käytännössä pysähtynyt 2007 jälkeen. (Kukaan ei liene väittänyt, että ilmasto olisi kylmenemässä) Merkillistä asiassa on se että ne kuumimmat maapallon vuodet ovat sen 2012 minimin jälkeen! Ja olemme kuulleet ilmastotieteilijöiltä että pohjoinen lämpenee muuta maapalloa enemmän. Melkoisen ristiriitaista.
Väittäisin, että teoriat ovat päin persettä eli arvauksia.
Mutta luonto kertoo miten käy. En usko että lämpenee niin paljon mitä väitetään, mutta jos lämpenee, niin so what? Sehän on sitten vaan niinku maahanmuutto, väistämätöntä ja sitten vaan sopeudutaan. Yksinkertaista.

[mannym]

Ja tämä on tietysti vain yksi indikaattori asiasta, maapallon ilmasto on muuttunut muuallakin.

Ui, missä muuallakin? Marsissa, Plutossa, *gasp* kenties venuksessa. 

Rautalanka - ratakiskomoodi:

Tuo käppyrä kuvaa kuinka maapallon ilmasto on muuttunut

J - Ä - Ä - M - E - R - E - L - L -Ä

Maapallon ilmasto on myös muuttunut

M - U - I - S - S - A - K - I - N
P - A - I - K - O - I - S - S - A
K - U -T - E - N
A - M - E - R - I - K - A - S - S - A

Sitten maapallolla on vielä muitakin paikkoja kuin Jäämeri ja Amerikka.

Ehei, se kuvaa kehitystä merijään tilanteesta jäämerellä. 44 vuotta satelliittihavaintoja, jos aloittaa vuodesta 1979. Joista viimeisten 11 aikana, minimi on ollut suurempi kuin 2012. Mitäs se sanoo, 75% laskevaa, 25% lievästi/hitaasti nousevaa. Toisaalta kun käyttää graafeja ja trendejä kuten te, niin lainatakseni erästä sosialistirehtoria, siellä on käynnissä systemaattinen jään häviäminen. Eikun, arktisen jään kuoleman spiraali. Eikun, alati kiihtyvä jään katoaminen. etc etc.

Onneksi aikaa on. Kiirettä ei ole kellään. Enää 15 vuotta niin saadaan kaksi ilmastollista aikajaksoa satelliittihavaintoja. Yhdestä ja toisen kolmannesta voi tietenkin vetää pieniä johtopäätöksiä. Mutta odotellaan rauhassa

[Isagoge]

...käppyräsi osoittaa sen, että se sulaminen on käytännössä pysähtynyt 2007 jälkeen.

44 vuotta satelliittihavaintoja, jos aloittaa vuodesta 1979. Joista viimeisten 11 aikana, minimi on ollut suurempi kuin 2012. Mitäs se sanoo, 75% laskevaa, 25% lievästi/hitaasti nousevaa.

Tilastollinen päättely on haastava juttu. Siinä kun pitäisi lähteä siitä ajatuksesta, että se, mitä aineistossa nähdään, voikin olla puhtaasti sattuman tuottamaa, eikä osoitus mistään todellisesta trendistä, vaikka pitkittäisaineistoon voi toki tietynlaisen trendiviivan aina vetää.

Yritin selittää tässä ketjussa ylempänä tätä, mutta ilmeisesti meni ohi. Siksipä vielä kerran tärkein.

Jos otetaan arktisen merijään maksimilaajuudesta vain tuo aikasarjan häntä, eli vuodet 2012-2022, havaintoja on niin vähän, että tilastollisen päättelyn näkökulmasta trendi voi mennä melkein miten vain. Esitin tästä aikaisemmassa viestissä kuvion, jossa oli kahdella käyrällä rajattu se alue, mihin lineaarisovitus voisi tilastollisen päättelyn näkökulmasta tuossa aineistossa mennä. Se on nyt tässä kuvana uudestaan, ja jotta asia varmasti aukeaisi, laitoin tuohon oikeanpuolimmaiseen kuvaan kaksi melko äärimmäistä lineaarisovitusta (punaiset katkoviivat). 95%:n luottamustasolla kumpikin noista punaisista katkoviivoista on täysin mahdollinen esitys trendistä 2012-2022. Mistä tietysti pitäisi tehdä se johtopäätös, että noin pienellä aineistoilla ei voida mitään mistään todellisesta trendistä väittää. Se piste-estimoitu lineaarisovitus, jonka tilasto-ohjelma tuohon tekee OLS:lla (punainen yhtenäinen viiva, joka muuten sekin laskee, kuten negatiivisesta kulmakertoimesta näkyy), voi hyvin olla seurausta pelkistä täysin sattumavaraisista prosesseista, ja siten mistään trendeistä ei tuolla aikavälillä kannata sanoa yhtään mitään.

Puhumattakaan sitten siitä, että trendeistä tehdään johtopäätöksiä kahden vuoden yksittäisten päivien tai kuukausien perusteella. Tai edes kahden vuoden perusteella (mikä minimissään riittää trendiviivan piirtämiseen       

[vastarannan kiiski]

Isagogelta hyviä huomioita.

Luulisin että Jäämeren jääpeitteen kehitystä voisi ehkä mallintaa Markovin prosessina, siis sellaisenaan ottamatta huomioon mitään vaikuttavia taustatekijöitä?

Mutta varma en ole, ja saisiko siitä ekstrapoloitua ennusteen tulevasta kehityksestä?

Ja onkohan tuo 44 vuotta riittävä, vai onko varianssi & satunnaisvaihtelu liian suurta vielä?

Varmaan joku on sellaista tehnyt, ehkä?

[Caucasian]

...käppyräsi osoittaa sen, että se sulaminen on käytännössä pysähtynyt 2007 jälkeen.

44 vuotta satelliittihavaintoja, jos aloittaa vuodesta 1979. Joista viimeisten 11 aikana, minimi on ollut suurempi kuin 2012. Mitäs se sanoo, 75% laskevaa, 25% lievästi/hitaasti nousevaa.

Tilastollinen päättely on haastava juttu. Siinä kun pitäisi lähteä siitä ajatuksesta, että se, mitä aineistossa nähdään, voikin olla puhtaasti sattuman tuottamaa, eikä osoitus mistään todellisesta trendistä, vaikka pitkittäisaineistoon voi toki tietynlaisen trendiviivan aina vetää.

Yritin selittää tässä ketjussa ylempänä tätä, mutta ilmeisesti meni ohi. Siksipä vielä kerran tärkein.

Jos otetaan arktisen merijään maksimilaajuudesta vain tuo aikasarjan häntä, eli vuodet 2012-2022, havaintoja on niin vähän, että tilastollisen päättelyn näkökulmasta trendi voi mennä melkein miten vain. Esitin tästä aikaisemmassa viestissä kuvion, jossa oli kahdella käyrällä rajattu se alue, mihin lineaarisovitus voisi tilastollisen päättelyn näkökulmasta tuossa aineistossa mennä. Se on nyt tässä kuvana uudestaan, ja jotta asia varmasti aukeaisi, laitoin tuohon oikeanpuolimmaiseen kuvaan kaksi melko äärimmäistä lineaarisovitusta (punaiset katkoviivat). 95%:n luottamustasolla kumpikin noista punaisista katkoviivoista on täysin mahdollinen esitys trendistä 2012-2022. Mistä tietysti pitäisi tehdä se johtopäätös, että noin pienellä aineistoilla ei voida mitään mistään todellisesta trendistä väittää. Se piste-estimoitu lineaarisovitus, jonka tilasto-ohjelma tuohon tekee OLS:lla (punainen yhtenäinen viiva, joka muuten sekin laskee, kuten negatiivisesta kulmakertoimesta näkyy), voi hyvin olla seurausta pelkistä täysin sattumavaraisista prosesseista, ja siten mistään trendeistä ei tuolla aikavälillä kannata sanoa yhtään mitään.

Puhumattakaan sitten siitä, että trendeistä tehdään johtopäätöksiä kahden vuoden yksittäisten päivien tai kuukausien perusteella. Tai edes kahden vuoden perusteella (mikä minimissään riittää trendiviivan piirtämiseen     

Eli vuoden 2023 ennätyslämpimästä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Eikä Euroopan hellejaksoista kesällä eikä metsäpaloista.
Eikä aikasarjan hännästä jolloin ollut niitä kaikkien aikojen lämpimimpiä vuosia, Näinkö se siis on?

[mannym]

Tilastollinen päättely on haastava juttu. Siinä kun pitäisi lähteä siitä ajatuksesta, että se, mitä aineistossa nähdään, voikin olla puhtaasti sattuman tuottamaa, eikä osoitus mistään todellisesta trendistä, vaikka pitkittäisaineistoon voi toki tietynlaisen trendiviivan aina vetää.

Näinhän sen pitäisi olla, mutta silti samat kirjoittajat kuten vaikkapa sinä, unohdatte tuon ylvään periaatteen joka kerta kun on kyse lämpenemisestä. Silloin mikään ei ole sattumaa eikä mikään epävarmuus riitä osoittamaan epäkohtaa siinä todellisessa trendissä™.

Koska ilmastointitieteilijöiden keskuudessa vallitseva konsensus sanoo että ihminen on syyllinen, silloin sen on oltava niin.

Mutta kun kenkä on toisessa tassussa, pitäisi tuo ylväs periaate olla ensimmäinen ja tärkein.

Mutta mitä tulee pohjoisen merijään minimiin. Alarmistit ovat vuosia ennustaneet alati jatkuvaa sulamista, systemaattista hupenemista, kiihtyvää sulamista, arktisen amplifikaation aiheuttamaa ennen näkemätöntä sulamista, jäätöntä jäämerta vuoteen 2000, 2001, 2003, 2010, 2020, 2030, 2040, melko varppina 2050 ja aivan varppina 2100.
.
Tilastollinen päättely on haastava juttu, varsinkin silloin kun lopputulos on jo päätetty eikä muita vaihtoehtoja tarkastella tai edes huomioida sitä ajatusta että aineistossa nähtävä saattaisikin olla puhtaasti sattuman tuottamaa eikä osoitusta mistään todellisesta trendistä. Vaikka se trendiviiva niin sopisi osoittamaan lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden yhteensopivuutta kun ne vierekkäin laitetaan.

Haaste kysymys, oletko kertaakaan kyseenalaistanut Hausfatheria tai vaikkapa Berkeley earthia? IPCC:tä tai Hadcrutia? Et tietenkään, ovathan kyseessä auktoriteetit joita ei sovi kyseenalaistaa. Vain skeptikoita pitää kyseenalaistaa ja silloinkin vedoten öljy yhtiöiden Salaliitto rahoituksiin.

Kas kun unohtaa tilastoinnin, ja perehtyy puhtaasti mittauksiin, sillä mittaustulos on aina kuningas. Sillä niinkin yksinkertainen kapistus kuin lämpömittari, perinteinen alkoholi tai elohopea mittari, omaa tietyn virhemarginaalin, sen lukeminen ei ole raketti tiedettä, vaikka nykyisin lämpötilasarjoja säätelevät väittävät kykenevänsä lukemaan sen lämpömittarin lukeman paremmin, lukematta sitä lukemaa mittarista vaan alkuperäisen lukijan kirjauksen siitä.

Kun vielä muistaa että niitä mittareita ei kalibroida vuosittain, ei edes näitä uusimpia automatisoituja kalibroida vuosittain tai lainkaan, jolloin ei varmistuta lainkaan että ovatko ne lukemat mitä saadaan tarkkoja vaiko ei.

Virhemarginaali voi olla asteen suuntaansa vaikka mittari ilmoittaisikin asteen osina tuloksensa. Jonka jälkeen sitten tilastollista päättelyä harrastavat, tilastollisesti päättelevät mitä se asema todellisuudessa on mitannut, kun tilastollisesti päätellen naapuriasema tuhannenkin kilometrin päässä on mitannut ja nyt näiden välinen suhde pitäisi tilastollisesti päätellä, jotta voidaan tilastollisesti päätellä kuinka ne sopivat muihin lähistöllä oleviin asemiin jotta saadaan tilastollisesti päätelty lopputulos joka miellyttää maksajaa.

Ilmastotiede lienee aina tieteenala jossa mittaukset ovat täysin toissijaisia tilastollisen päättelyn rinnalla, tilastollisen päättelyn ollen aina tärkein ja huomioitavin. Kun taas muualla, mittaustulos on se juttu ja tilastollinen tulos lähinnä jälkiajatus...

Mutta odotan innolla kuinka isagoge tai kiiski tai tinnitus näyttävät kuinka skeptisesti osaavat ajatella tai kyseenalaistaa Berkeleyn tai IPCC:n tuloksia. Oikeasti en niin innolla, kun enin mitä voi odottaa on tyyliin "kyl näissä pieniä epävarmuuksia on, tai vähän arvattu metsään, mutta kuitenkin..."

[vastarannan kiiski]

Eli vuoden 2023 ennätyslämpimästä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Eikä Euroopan hellejaksoista kesällä eikä metsäpaloista.

Totta!

Ei yhden 2023 vuoden asioista voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Vaikka se olisi ollut kaikkien aikojen lämpimin, tai kylmin.

Mutta sitten jos viimeisen 200 vuoden 10 lämpimintä vuotta ovat kaikki olleet 2000-luvulla, ja  kun on tiedossa fysikaalinen mekanismi jonka teoriassa pitäisi aiheuttaa lämpenemistä, ja lämpeneminen tapahtuu ennustetusti esim. että stratosfääri viilenee ja troposfääri lämpenee, jne. jne. jne. tästä kaikesta voi tehdä tilastollisia laskelmia joiden johtopäätös on käytännössä varma, todennäköisyys varmaankin yli 99%:

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu on aiheuttanut lämpenemistä. Ja jos hiilidioksidipitoisuus ei laske takaisin alas, lämpeneminen jatkuu.

Se että toimittajat, ja jotkut sensaatiohakuiset tiedemiehet, repivät otsikoita yksittäisistä metsäpaloista, ei ole tieteellistä.

Mutta toisaalta, kun te suuri yleisö ette ymmärrä tilastomatematiikkaa, millä tavalla asiaa edes voisi selittää?

Ja onhan se niinkin, että jos lämpeneminen jatkuu, metsäpalot lisääntyvät, ja hellejaksoja tulee useammin. Sitten jos niissä on havaittu riittävän paljon muutosta, vuosikymmenien aikana, sekin on yksi asia joka vaikuttaa johtopäätöksiin.

Jos luet IPCC raportteja, siellä ei todellakaan tehdä johtopäätöksiä yhden metsäpalon tai hellejakson perusteella. Siellä on selitettynä sata tai tuhat asiaa joiden perusteella johtopäätökset on tehty.

Eikä aikasarjan hännästä jolloin ollut niitä kaikkien aikojen lämpimimpiä vuosia, Näinkö se siis on?

Siis aikasarjan hännästä voi tehdä johtopäätöksiä silloin kun ottaa riittävän pitkän aikasarjan ja osaa laskea oikein.

Mittauksien epävarmuuttakin voi ottaa huomioon jos osaa laskea oikein.

[vastarannan kiiski]

Kiinnostuin siitä kuinka stokastisia malleja käytetään ilmastonmuutoksen tutkimuksessa, ja tosiaan nämä tyypit jotka saivat Nobelin 2021, ovat mm. tätäkin asiaa tutkineet ja kehittäneet.
Teoreettinen työ on tehty jo aikaisemmin, ennen 2000, mutta edelleen relevanttia.

Pitkä ja monimutkainen artikkeli.

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphy.2022.931596/full

Tuon jos lukee ja ymmärtää, sitten voi syvällä asiantuntemuksella kommentoida ilmastomallinnuksen epävarmuuksia 

[Caucasian]

Eli vuoden 2023 ennätyslämpimästä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Eikä Euroopan hellejaksoista kesällä eikä metsäpaloista.

Totta!

Ei yhden 2023 vuoden asioista voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Vaikka se olisi ollut kaikkien aikojen lämpimin, tai kylmin.

Mutta sitten jos viimeisen 200 vuoden 10 lämpimintä vuotta ovat kaikki olleet 2000-luvulla, ja  kun on tiedossa fysikaalinen mekanismi jonka teoriassa pitäisi aiheuttaa lämpenemistä, ja lämpeneminen tapahtuu ennustetusti esim. että stratosfääri viilenee ja troposfääri lämpenee, jne. jne. jne. tästä kaikesta voi tehdä tilastollisia laskelmia joiden johtopäätös on käytännössä varma, todennäköisyys varmaankin yli 99%:

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu on aiheuttanut lämpenemistä. Ja jos hiilidioksidipitoisuus ei laske takaisin alas, lämpeneminen jatkuu.

Se että toimittajat, ja jotkut sensaatiohakuiset tiedemiehet, repivät otsikoita yksittäisistä metsäpaloista, ei ole tieteellistä.

Mutta toisaalta, kun te suuri yleisö ette ymmärrä tilastomatematiikkaa, millä tavalla asiaa edes voisi selittää?

Ja onhan se niinkin, että jos lämpeneminen jatkuu, metsäpalot lisääntyvät, ja hellejaksoja tulee useammin. Sitten jos niissä on havaittu riittävän paljon muutosta, vuosikymmenien aikana, sekin on yksi asia joka vaikuttaa johtopäätöksiin.

Jos luet IPCC raportteja, siellä ei todellakaan tehdä johtopäätöksiä yhden metsäpalon tai hellejakson perusteella. Siellä on selitettynä sata tai tuhat asiaa joiden perusteella johtopäätökset on tehty.

Eikä aikasarjan hännästä jolloin ollut niitä kaikkien aikojen lämpimimpiä vuosia, Näinkö se siis on?

Siis aikasarjan hännästä voi tehdä johtopäätöksiä silloin kun ottaa riittävän pitkän aikasarjan ja osaa laskea oikein.

Mittauksien epävarmuuttakin voi ottaa huomioon jos osaa laskea oikein.

Sokeaa uskoa... "varmaankin yli 99% varmuus".
Ilmasto on hyvin monimutkainen asia. Muuttuvia toisiinsa vaikuttavia tekijöitä on paljon. Pieni muutos oletetun vaikutuksen arvoon vaikuttaa koko lopputulokseen. Jos oletusarvot heittävät useammissa osatekijöistä, niin virhe voi kertautua. On päivänselvää, että tarkkojen ennustemallien teko on vaikeaa esim pilvisyyden ja sen vaikutuksen osalta.
Jostain syystä ilmasto on suhteellisen vakaa maapallolla eli käytännössä lämmittävän elementin täytyy seurauksena aiheuttaa myös viilentävä efekti. Esim Hiilidioksidi lämmittää mutta lisää kasvillisuutta joka viilentää. Lämpö haihduttaa merivettä, mutta muodostuneet pilvet viilentävät.
Auringon aktiivisuuden muutokset? Maan kiertoradan (etäisyys) pienet vaihtelut.
Tulivuorten aktiivisuus (todella suuret purkaukset myöhässä)
Vaikeaa.
Esimerkki ennustemallien vaikeudesta on sään pitkän ajan ennusteet.  On fifty-sixty ja pikemminkin sixty, että jos ennustetaan viileää seuraavaa kuukautta, niin onkin lämmintä ja päinvastoin. Muutama päivä, viikko on nykyään melko tarkkoja mutta pari viikkoa eteenpäin alkaa olla arpapeliä.
Väitän, että matemaattisten mallien tekijöillä on taipumus ihastua omaan malliinsa eivätkä siten suhtaudu asiaan objektiivisesti ja ole myöskään valmiita muuttamaan mitään vaikka aihetta ilmenisi. Tämä on inhimillistä.
Oikeastaan innostuksesi stokastisista malleista kertoo juuri tästä. Uskot jo valmiiksi, koska haluat uskoa.

[mannym]

Eli vuoden 2023 ennätyslämpimästä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Eikä Euroopan hellejaksoista kesällä eikä metsäpaloista.

Totta!

Ei yhden 2023 vuoden asioista voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Vaikka se olisi ollut kaikkien aikojen lämpimin, tai kylmin.

Mutta sitten jos viimeisen 200 vuoden 10 lämpimintä vuotta ovat kaikki olleet 2000-luvulla, ja  kun on tiedossa fysikaalinen mekanismi jonka teoriassa pitäisi aiheuttaa lämpenemistä, ja lämpeneminen tapahtuu ennustetusti esim. että stratosfääri viilenee ja troposfääri lämpenee, jne. jne. jne. tästä kaikesta voi tehdä tilastollisia laskelmia joiden johtopäätös on käytännössä varma, todennäköisyys varmaankin yli 99%:

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu on aiheuttanut lämpenemistä. Ja jos hiilidioksidipitoisuus ei laske takaisin alas, lämpeneminen jatkuu.

Se että toimittajat, ja jotkut sensaatiohakuiset tiedemiehet, repivät otsikoita yksittäisistä metsäpaloista, ei ole tieteellistä.

Mutta toisaalta, kun te suuri yleisö ette ymmärrä tilastomatematiikkaa, millä tavalla asiaa edes voisi selittää?

Ja onhan se niinkin, että jos lämpeneminen jatkuu, metsäpalot lisääntyvät, ja hellejaksoja tulee useammin. Sitten jos niissä on havaittu riittävän paljon muutosta, vuosikymmenien aikana, sekin on yksi asia joka vaikuttaa johtopäätöksiin.

Jos luet IPCC raportteja, siellä ei todellakaan tehdä johtopäätöksiä yhden metsäpalon tai hellejakson perusteella. Siellä on selitettynä sata tai tuhat asiaa joiden perusteella johtopäätökset on tehty.

Eikä aikasarjan hännästä jolloin ollut niitä kaikkien aikojen lämpimimpiä vuosia, Näinkö se siis on?

Siis aikasarjan hännästä voi tehdä johtopäätöksiä silloin kun ottaa riittävän pitkän aikasarjan ja osaa laskea oikein.

Mittauksien epävarmuuttakin voi ottaa huomioon jos osaa laskea oikein.

Jotta ennustuksissasi olisi perää, olisi mukava nähdä sinulta lukemat kuinka paljon stratosfäärin pitäisi viiletä ja troposfäärin lämmetä. Varsinkin kun stratosfäärin viileneminen ei ole lämpenemistä ja se viileneminen on ollut havaittavissa jo 70 luvulta.

On siis helppoa ennustaa stratosfäärin viilenevän ilman lukuja kun tiedetään sen viilenevän. Troposfäärin pitäisi vallitsevan kasvihuoneteorian mukaan lämmetä nopeammin ja voimakkaammin kuin maanpinnan. Näinhän ei ole.

Globaalisti muuten metsäpalot ovat vähentyneet 1900 luvun ajan. Sään ääri ilmiöiden aiheuttamat kuolematkin ovat vähentyneet samaan aikaan vaikka väestö on voimakkaasti kasvanut.

Tämä siis jos osaa laskea oikein.

[vastarannan kiiski]

Stratosfääri vs. Troposfääri,
KVG,
Ei kaikkea tarvitse itse keksiä.

https://www.eumetsat.int/tropospheric-warming-and-stratospheric-cooling-21st-century

in the first two decades of the 21st century, the Earth's lowest atmospheric layer – the troposphere – warmed significantly, by up to 0.5 K per decade, while the layer above that – the stratosphere - cooled by about the same amount.

Ja tosiaan, asia on monimutkainen ja arviointi on vaikeaa.

Edit. Ehkä vielä vaikeampaa kuin vaikkapa putkiremontti. Sen takia sekä putkiremontissa että ilmastonmuutoksen arvioinnissa voisi kuunnella asiantuntijoita.
Tietysti jos on oikein pässi eikä usko mitään eikä ketään, kannattaa kehittää itse omassa takahuoneessaan omat arviot sekä putkiremontista että ilmastonmuutoksesta.

Yhtä oikein varmaan menee ilmastotieteilijän putkiremontti, ja putkimiehen ilmastonmuutosarvio 

Quantifying the rate of warming and cooling in the different layers of the free atmosphere is a difficult task, as evidenced by the low confidence the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) assigned, in its fifth assessment report, to the temperature changes in the free atmo­sphere (IPCC, 2013). However, in its sixth assessment report IPCC saw an improved confidence assigned to these temperature changes, in particular for the period after 2001 (IPCC, 2021). This is largely due to the addition of a new satellite-based data record, i.e. the Global Navigation Satellite System (GNSS) Radio Occultation (RO) data.

[vastarannan kiiski]

Väitän, että matemaattisten mallien tekijöillä on taipumus ihastua omaan malliinsa eivätkä siten suhtaudu asiaan objektiivisesti ja ole myöskään valmiita muuttamaan mitään vaikka aihetta ilmenisi. Tämä on inhimillistä.
Oikeastaan innostuksesi stokastisista malleista kertoo juuri tästä. Uskot jo valmiiksi, koska haluat uskoa.

Eräs tärkeimmistä asioista jonka matematiikan professori minulle opetti, oli

"Don't fall in love with your model"

Tietysti opeteltiin myös jonkun verran laskentoa.

Kuinkas sinulle on matematiikan professori näitä asioita opettanut?

Edit.
Enkä minä itse mitään tutki tai malleja väsää.
Varmaan kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tutustuneet IPCC viimeisimmän raportin yhteenvetoon.

Jos ei, kannattaa tutustua, niin tietää mitä kommentoi:

https://downloads.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6TfuHCb7OwNFFZOb68j1mA/920b1b10022b74b0759c07b0120d02c6/IPCC_6._arviointiraportti_luonnontieteellinen_perusta_2021_tiivistelm__n_k____nn__s.pdf

Tuolla on myös esitetty monille asioille epävarmuusvälejä.

Kun tutkimusta on tehty lisää, epävarmuus on vähentynyt ja luottamusvälit ovat kaventuneet.
Siksi kirsikanpoiminta jostain kymmenien vuosien takaisista vääristä arvioista on typerää.

[Isagoge]

Ilmasto on hyvin monimutkainen asia. Muuttuvia toisiinsa vaikuttavia tekijöitä on paljon. Pieni muutos oletetun vaikutuksen arvoon vaikuttaa koko lopputulokseen. Jos oletusarvot heittävät useammissa osatekijöistä, niin virhe voi kertautua.

Tässä ilmastoskeptikoiden hyvin yleisesti käyttämässä argumentissa ("ilmasto on niin monimutkainen kokonaisuus ja tunnemme sitä niin huonosti, että emme voi käytännössä ennustaa sen käyttäytymistä") on useita heikkouksia. Ensimmäinen on se, että niitä tekijöitä, jotka pitkäaikaisesti vaikuttavat TOA-säteilytasapainoon, ei lopulta ole kovin montaa¹.

Ja toinen heikkous on se, että useiden meteorologisten muuttujien arvojen kehitystä on de facto onnistuttu ennustamaan mallikokeissa oikein hyvin. JA lisäksi ns. hindcast-mallikokeissa esimerkiksi keskimonimutkaiset ilmastojärjestelmämallit ovat mallintaneet lämpötilakehitystä kolmekin miljoonaa vuotta taaksepäin tunnettujen pakotteiden vaihtelun perusteella varsin hyvin (ks. esim. Ganopolski et al. 2017; Willeit et al. 2019).

Jostain syystä ilmasto on suhteellisen vakaa maapallolla eli käytännössä lämmittävän elementin täytyy seurauksena aiheuttaa myös viilentävä efekti.

Tässä on ihan turhaa sanoa "jostain syystä". Ratkaiseva syy tiedetään hyvin, ja se on niin ilmastonmuutoksen perusfysiikkaa kuin vain voi olla. Kyse on pinnan ja ilmakehän emittoiman lämpösäteilyn muuttumisesta Stefan-Boltzmannin lain mukaisesti. Jos ilmakehän CO₂-pitoisuus esimerkiksi yhtäkkiä kaksinkertaistuisi, syntyvä säteilyepätasapaino alkaisi nostaa pinnan ja troposfäärin lämpötilaa. Lämpötilan noustessa maapallon avaruuteen lähettämä lämpösäteily voimistuu ja alkuperäinen säteilyepätasapaino pienenee. Epätasapainon pienentyessä lämpeneminen hidastuu ja lopulta päädytään uuteen tasapainotilaan, jossa lämpenemisen aiheuttama ulossäteilyn voimistuminen tasapainoittaa kasvaneen CO₂-pitoisuuden aiheuttaman ulossäteilyn heikkenemisen.

Toinen ilmeinen lämpenemistä vaimentava palaute näkyy hiilenkierrossa: luonto on absorboinut hieman yli puolet ihmiskunnan teollistumisen alun jälkeen päästämästä CO₂:sta, eli ilmakehän pitoisuuden alkaessa kasvaa myös hiiltä ilmakehästä nieluihin vievä(t) vuo(t) on/ovat kasvanut selvästi siitä, mitä se/ne oli(vat) ennen teollistumisen alkua. Tämä on nykykäsityksen mukaan hiilenkierron tyypillinen, lämpenemistä vaimentava vaste.

On olemassa muitakin lämpenemistä vaimentavia mekanismeja, jotka nykykäsityksen mukaan ovat olleet mukana vaikuttamassa siihen, että kasvihuoneilmiö ei karannut maapallolla edes silloin, kun ilmakehän CO₂-pitoisuus oli selvästi nykyistä korkeampi. 

Auringon aktiivisuuden muutokset?

Näistä on ollut tässä ketjussa paljonkin puhetta, ja niitä voidaan tutkia ja ennustaa ilmastomalleilla tehdyillä mallikokeilla. Niiden perusteella tiedämme, että 1900-luvun alussa Auringon säteilytehon pieni kasvu selittää osan tuolloisesta lämpenemisestä, mutta vallitsevan käsityksen mukaan sen vaihtelu on silti niin vähäistä, että sillä ei ole suurta efektiä lyhyellä aikavälillä ilmastoon. On toki mallikokeita, joissa on katsottu, miten sen isommat vaihtelut vaikuttaisivat. Esimerkiksi Feulner & Rahmstorf (2010) tutkivat sitä, millainen efekti tällä vuosisadalla olisi sillä, että Aurinko menisi ns. Maunderin minimiä vastaavaan alhaisen säteilytehon tilaan: se hidastaisi lämpenemistä, mutta vain 0,3 astetta siitä, mitä se olisi ilman tuota aurinkominimiä.

Maan kiertoradan (etäisyys) pienet vaihtelut.

Näillä ei nykykäsityksen mukaan ole vaikutusta ilmastoon niin nopealla aikaskaalalla, että ne mitenkään voisivat selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä. Nettona kiertorata- ja hyrräakselin kulmamuutosten pitäisi sitä paitsi edelleen kylmentää hieman ilmastoa, kuten ne pohjoisella pallonpuoliskolla etenkin kesäisin tekivät tuhansia vuosia ennen teollistumisen alkua. On myös todennäköistä, että olemme muuttaneet ilmakehän koostumista niin paljon, että ollaan päädytty samaan tilanteeseen, jossa maapallolla oltiin luultavasti satoja miljoonia vuosia: ilmakehässä on nyt niin paljon CO₂:a, että kiertoratapakote ei tuota kylmenemistä eikä siten syklistä interglasiaali-glasiaalivaihtelua, ja tilanne "korjautuu" vasta n. 100 000 vuoden päästä, kun tarpeeksi CO₂:a on poistunut luonnon pysyvämpiin nieluihin. (Ganopolski et al. 2016). 

Tulivuorten aktiivisuus (todella suuret purkaukset myöhässä)

Tätähän joskus nostetaan esille ("Ei tarvita kuin yksi supertulivuoren purkaus, niin ilmastointitietelijöiden pleikkarimallit epäonnistuvat ennusteissaan!!"), mutta mihin tai mitä varten se oikein on mikään argumentti? Ensinnäkin juuri sen ilmastotutkimuksen perusteella tiedetään, että tulivuorenpurkaukset tyypillisesti viilentävät ilmastoa, jos tietyt ehdot täyttyvät, ja toiseksi niiden efekti osataan kaiken evidenssin perusteella ennustaa varsin hyvin; Pinatubon vuoden 1991 purkauksen jälkeen tehtiin lukuisia mallikokeita, joissa hindcast-ajossa saatiin simuloitua erittäin hyvin toteutunutta vastetta vastaava vaste pintalämpötilassa (ks. CMIP3-perheen hindcast-parviennuste viestini 1. kuvassa).

Niinpä tiedämme hyvin, että tulevaisuudessa tulevat tulivuorenpurkaukset voivat viilentää ilmastoa, ja osaamme ennustaa vasteen suuruuden ja keston myös hyvin. Sitä, tuleeko seuraavan sadan vuoden aikana isoon ja pitkäaikaiseen viilenemiseen riittäviä purkauksia, emme kuitenkaan voi ollenkaan ennustaa, joten miksi ottaa niitä mukaan esim. IPCC:n skenaarioihin?

Väitän, että matemaattisten mallien tekijöillä on taipumus ihastua omaan malliinsa eivätkä siten suhtaudu asiaan objektiivisesti ja ole myöskään valmiita muuttamaan mitään vaikka aihetta ilmenisi.

Suosittelen tutustumaan ilmastomalleja koskevaan tutkimukseen mutuilun sijaan. Ilmeisistä syistä sitä tehdään paljon, se on todella (itse)kriittistä ja saatujen tulosten perusteella mallien kaikkia aspekteja pyritään koko ajan parantamaan. Hyvä esimerkki tästä on Keen et al. (2021). An inter-comparison of the mass budget of the Arctic sea ice in CMIP6 models, jonka otin tähän esimerkiksi, kun arktisen merijään laajuus juuri nyt puhuttaa. Tuon tutkimuksen tulosten perusteella em. projektin mallit ovat ennustaneet merijään alan ja massan kehityksen hindcast-ajoissa varsin taitavasti (viestini 1. kuva)². Parantamista kuitenkin tässäkin asiassa vielä löytyy, eikä kukaan tosiaankaan väitä, että mallit olisivat täydellisiä.

1) Sitä, miten lämpö sitten jakautuu ilmastojärjestelmässä on paljon vaikeampaa ennustaa kuin TOA-säteilytasapainon efektiä pintalämpötilaan, koska siihen oikeasti vaikuttaa todella suuri joukko tekijöitä. Tämä on yksi perustava syy sille, että sään ennustaminen on paljon vaikeampaa kuin ilmaston. 

2) Noista ennusteista myös näkee sen, milloin on odotettavissa ensimmäinen käytännössä jäätön minimilaajuus. Sitä saadaan vielä odottaa, ja voipa olla, että osa meistä tänne kirjoittavista ei sitä edes näe. 

[Caucasian]

^ Olen seurannut lämpötilojen ja myös esim arktisen jään kehitystä jo kohta 20 vuotta ja kas kummaa, mutuiluni on ennustanut kehityksen erittäin hyvin. Paremmin kuin kauhukuvia maalailevien tieteilijöiden.
Toivottavasti ennusteet tarkentuvat ettei mutuiluni päihitä niitä jatkossa.

[vastarannan kiiski]

^ Olen seurannut lämpötilojen ja myös esim arktisen jään kehitystä jo kohta 20 vuotta ja kas kummaa, mutuiluni on ennustanut kehityksen erittäin hyvin. Paremmin kuin kauhukuvia maalailevien tieteilijöiden.
Toivottavasti ennusteet tarkentuvat ettei mutuiluni päihitä niitä jatkossa.

Mitäs mutuilusi ennustaa seuraaville 20 vuodelle?

[Roope]

Tätähän joskus nostetaan esille ("Ei tarvita kuin yksi supertulivuoren purkaus, niin ilmastointitietelijöiden pleikkarimallit epäonnistuvat ennusteissaan!!"), mutta mihin tai mitä varten se oikein on mikään argumentti? Ensinnäkin juuri sen ilmastotutkimuksen perusteella tiedetään, että tulivuorenpurkaukset tyypillisesti viilentävät ilmastoa, jos tietyt ehdot täyttyvät, ja toiseksi niiden efekti osataan kaiken evidenssin perusteella ennustaa varsin hyvin

Ei ilmiönä yksyhteen, mutta Ruotsin, Suomen ja pääkaupunkiseudun väestöennusteskenaariot ovat epäonnistuneet systemaattisesti karmealla tavalla, kun niissä ei ole otettu huomioon periaatteessa ennustamattomia mutta käytännössä toistuvia humanitaarisen ja siihen liittyvän haittamaahanmuuton aaltoja. Jo yksikin tällainen iso aalto (esim. vuosi 2015 jälkimaininkeineen) on tehnyt skenaarioista roskiskamaa.

Niinpä tiedämme hyvin, että tulevaisuudessa tulevat tulivuorenpurkaukset voivat viilentää ilmastoa, ja osaamme ennustaa vasteen suuruuden ja keston myös hyvin. Sitä, tuleeko seuraavan sadan vuoden aikana isoon ja pitkäaikaiseen viilenemiseen riittäviä purkauksia, emme kuitenkaan voi ollenkaan ennustaa, joten miksi ottaa niitä mukaan esim. IPCC:n skenaarioihin?

Miksi IPCC on pitänyt ja pitää edelleen mukana käytännössä mahdottomaksi tiedettyä hiilipäästöjen jatkuvaan kasvuun perustuvaa 8.5-skenaariota, jonka todennäköisyys on kertaluokkia pienempi (tai suoraan tasan 0) kuin viilentävien tulivuorenpurkausten?

[Isagoge]

...Miksi IPCC on pitänyt ja pitää edelleen mukana käytännössä mahdottomaksi tiedettyä hiilipäästöjen jatkuvaan kasvuun perustuvaa 8.5-skenaariota, jonka todennäköisyys on kertaluokkia pienempi (tai suoraan tasan 0) kuin viilentävien tulivuorenpurkausten?

En voi vastata IPCC:n puolesta, joten seuraava siis omaan järkeilyyni ja kokemuksiini perustuen. Tästähän on jo aikaisemmin keskusteltu, mutta tällä kertaa osittain vastasit jo itse tähän kysymykseen. Kuten totesit, ihmisen ja ihmiskunnan toiminta on erittäin vaikeasti ennustettavissa, mistä todistavat lukuisat täysin pieleen menneet ennusteet. Väestönkasvun lisäksi hyvä esimerkki löytyy vaikkapa Oulujoen rakentamisesta, jonka tarpeellisuutta jotkut aikoinaan epäilivät sillä perusteella, että maamme sähköntarve ei koskaan kasva niin suureksi, että kaikki sieltä saatava sähkö tulisi käytetyksi ja että aikoinaan hieno lohijoki ja maamme ehkäpä komeimmat kosket kannattaisi siis sen takia lopullisesti tuhota 

Uusista skenaarioista ssp5-8.5 on hyvin epätodennäköinen, mutta tuskin kukaan voi sitä mahdollisuutta täysin sulkea pois, että suurin piirtein kaikki menee tällä vuosisadalla ihmiskunnan kehityksessä pieleen: alkaa vaikkapa valtava kahden tai kolmen tai jopa useamman leirin kilpavarustelu jonka yhteydessä teollista tuotantoa kaikkialla kasvatetaan, loputkin hyödynnettävissä olevat fossiiliset polttoaineet kaivetaan ja pumpataan esiin ja lisää löydetään teknologian kehittyessä. Oma kysymyksensä on se, riittävätkö pelkät fossiliset polttoaineet koskaan siihen, että ilmakehän CO₂-pitoisuus saataisiin ssp5-8.5:n esittämälle tasolle, mutta ei ole mitenkään varmaa, että eivät riitä¹.

Toinen syy on eräs ilmastotutkimuksen sisäinen tekijä. Kun ilmastomalleilla tehdään mallikoe, ottaa tutkimusryhmä useimmissa tapauksissa riskin: supertietokoneaika, jota useimpiin mallikokeisiin joudutaan ostamaan ulkoisena palveluna on kallista, ja on aina mahdollista, että kokeen tuloksissa signaali hukkuu käytännössä täysin kohinaan. Mitä rajumpaa päästöskenaariota käytetään, sitä epätodennäköisempää tämän riskin toteutuminen on. Harmillista kyllä, on puhtaasti panos-hyötyarvioinnin näkökulmasta usein turvallisempaa tehdä se mallikoe rajulla skenaariolla kuin riskeerata se, että mitään signaalia ei saada näkyviin ja tuloksia ei saada tämän takia julkaistua.²

Ja kolmas syy on sitten hiilenkierron vaste ihmisperäisellä CO2-pitoisuuden kasvulle ja lämpenemiselle (viestini kuva). Siitä ei ole täyttä varmuutta, ja jos se on jotain muuta kuin nyt odotetaan (jokin keikahduspiste esim. ohitetaan paljon aikaisemmin kuin on uskottu), ilmakehän CO2-pitoisuus voi nousta ssp5-8.5:n esittämälle tasolle luonnon muuttuessa nettonielusta nettopäästäjäksi. Nuo odottamattoman isot tulivuorenpurkaukset nyt varsinaisesti eivät ole ko. hiilenkierron vastetta, mutta nekin voi niputtaa tähän. 

Näistä syistä on ihan järkevää, että takataskussa on myös tutkimusta niistä olosuhteista, joissa ilmakehän CO2-pitoisuus pääsee nousemaan niin korkealle, että se ei nyt tunnu todennäköiseltä.

(1), (2) En tarkoita tällä sinua, mutta tässä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa ilmastoskeptisen leirin ilmastotutkimusta kohtaan kohdistama kritiikki on koomisen epäkoherenttia.Toisaalta kritisoidaan ilmastotutkimusta siitä, että se ei ota huomioon odottamattomia ja epätodennäköisiä tulevaisuuden tapahtumia (isoja tulivuorenpurkauksia, Auringon valtavaa, nopeaa tehonvaihtelua) ja toisaalta sitten kritisoidaan ilmastotutkimusta siitä, että se käyttää "epärealistisia" skenaarioita, joiden toteutuminen on spekulaatiota. Ja sama koskee ilmastoskeptikkojen argumentaatiota siitä, että mitkään fossiilivarannot eivät tule riittämään ssp5-8.5:n toteutumiseen. Parhaassa tai pahimmassa tapauksessa nämä samat ilmastoskeptikot postittelevat sosiaaliseen mediaan listoja, joissa esitetään vanhoja ennusteita fossiilisten polttoaineiden loppumisesta ja yritetään saada ihmiset uskomaan niiden toteutumatta jäämisen perusteella, että ilmastotutkijoiden tai ylipäätään tutkijoiden ennusteisiin ei voi luottaa. Eikä tämä tietenkään ole ainoa esimerkki tällaisesta epäkoherentista argumentaatiosta. Netissä tuli vastaan tähän liittyvä hauska kotimainen esimerkkimeemi, joten laitan sen tämän viestin kuvaksi, vaikkei se suoraan tähän asiaan liitykään. Kyseessä on siis Jyrki Kauppinen, joka kollegansa Pekka Malmin kanssa teki taannoin yksiulotteisella ilmastomallilla laskelmia, joiden tuloksena esitettiin, että ilmastonmuutos ei ole ihmisen aiheuttama, ja päästiin ihan amerikanuutisiin asti.