Lailliset keinot poistaa maasta laittomat ja turvapaikkaa enää tarvitsemattomat

[Lalli IsoTalo]

Jeps,

1. Mitkä ovat nykyisiin lakeihin perustuvia keinoja heittää maasta ulos laittomat ja turvapaikkaa enää tarvitsevat haittamamut?

2. Miten nykyisiä lakeja kannattaisi tulkita enemmän Suomen eduksi?

3. Miten nykyisiä lakeja pitäisi muuttaa?

[Uuno Nuivanen]

Sulla tuota idealismia piisaa. Hyvä kai niin. Mut ku me ollaan häv.. 

[Tunkki]

Ilmoitetaan ystävällisesti että maassaoleskelun ja tukien saamisen ehtona on kivesten poisto. Kunnaneläinlääkäri auttaa suorituksessa.
Seuraavaksi toki moni lähtee, mutta maahan jäävät kuohilaat alkavat käyttäytyä paremmin kun testosteronin tuotto loppuu, tämän huomasivat arabit kuukeriorjiensa kanssa jo ammoin.

[Jorma M.]

Jeps,

1. Mitkä ovat nykyisiin lakeihin perustuvia keinoja heittää maasta ulos laittomat ja turvapaikkaa enää tarvitsevat haittamamut?

2. Miten nykyisiä lakeja kannattaisi tulkita enemmän Suomen eduksi?

3. Miten nykyisiä lakeja pitäisi muuttaa?

Persut voisivat palkita äänestäjiään ja muodostaa näistä järkeviä säästötavoitteita.

@Matias Turkkila

[Roope]

Jeps,

1. Mitkä ovat nykyisiin lakeihin perustuvia keinoja heittää maasta ulos laittomat ja turvapaikkaa enää tarvitsevat haittamamut?

2. Miten nykyisiä lakeja kannattaisi tulkita enemmän Suomen eduksi?

3. Miten nykyisiä lakeja pitäisi muuttaa?

Nykyisen turvapaikanhakijoiden käännytykset lähes mahdottomaksi tehneen järjestelmän tilalle sellainen, jossa hakemusten tutkinta poistettaisiin turhana ja kaikille hakijoille järjestettäisiin automaattisesti turvaa Euroopan ulkopuolelta esimerkiksi jostain Afrikan maasta.

Tarvittavat varat alkuun pääsemiseksi vaikka ehdolliseksi uusitusta kehitysavusta, eikä muutaman vuoden päästä olisi enää turvapaikanhakijoita eikä siten juuri kustannuksiakaan.

[KTM]

Se on aina niin harmillista aina kuulla tuota paskaa mikä on laki ja mitä voi tehdä.

Toisaalta sitten toisinaan kysytään mikä on sun haave, jos saisit jonkin supervoiman. Siihen mulla on ihan yksiselitteinen vastaus, jos saisin jonkin supervoiman, se olisi teleportaatio niin että voisin siirtää kaikki ja kaiken ihan mihin tahansa.

Jos mulla olisi sellainen supervoima, siirtäisin joka ikisen Eurooppaan turvapaikan hakijana tulleen takaisin kotimaahansa.

[Lalli IsoTalo]

Sulla tuota idealismia piisaa. Hyvä kai niin. Mut ku me ollaan häv.. 

Ei olla hävitty. Eikä tulla häviämään, vaikka kuinka julistaisit tappiota. Tajuatko, että tappion julistamien tarkoittaa tappiomielialaa, ja voiton julistaminen tarkoittaa voittomielialaa?

Kysy urheiluvalmentajilta, siis muilta kummelivalmentajilta. 

[Histon]

Jeps,

1. Mitkä ovat nykyisiin lakeihin perustuvia keinoja heittää maasta ulos laittomat ja turvapaikkaa enää tarvitsevat haittamamut?

2. Miten nykyisiä lakeja kannattaisi tulkita enemmän Suomen eduksi?

3. Miten nykyisiä lakeja pitäisi muuttaa?

Nykyisen turvapaikanhakijoiden käännytykset lähes mahdottomaksi tehneen järjestelmän tilalle sellainen, jossa hakemusten tutkinta poistettaisiin turhana ja kaikille hakijoille järjestettäisiin automaattisesti turvaa Euroopan ulkopuolelta esimerkiksi jostain Afrikan maasta.

Tarvittavat varat alkuun pääsemiseksi vaikka ehdolliseksi uusitusta kehitysavusta, eikä muutaman vuoden päästä olisi enää turvapaikanhakijoita eikä siten juuri kustannuksiakaan.

Tuossa olisi hyvä alku mutta ei tuo ryöstö, murha ja raiskausepidemiaa pysäyttäisi. Veneeseen on jo vuotanut vettä yli kriittisen pisteen ja hidas uppoamisprosessi on alkanut. Nyt pitäisi vuodon tukkimisen lisäksi äskäröidä niin maan prrrkeleesti.

[Uuno Nuivanen]

.

[Outo olio]

3. Miten nykyisiä lakeja pitäisi muuttaa?

1. Kaikki turvapaikanhakijat majoitetaan suljettuihin majoituskeskuksiin koko turvapaikkaprosessin ajaksi. Keskuksesta ei ole mahdollista päästä ulos kesken prosessin.

2. Jos turvapaikka myönnetään, pääsee henkilö normaaliin yhteiskuntaan, ja hänelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa.

3. Jos turvapaikkaa ei myönnetä, voi päätöksestä valittaa yhden kerran. Valituksen läpikäy eri henkilö kuin turvapaikkapäätöksen. Jos valitus hyväksytään, turvapaikka myönnetään, jos taas hylätään, turvapaikkaa ei myönnetä.

4. Jos turvapaikkahakemus on hylätty, henkilö karkotetaan Suomesta, ja hänen biometriset tunnisteensa tallennetaan, jotta hänet voidaan tunnistaa, jos hän saapuu maahan uudestaan eri henkilöllisyydellä.

5. Jos karkotettavaksi määrätyn henkilön karkotus ei onnistu, hän jää suljettuun majoituslaitokseen. Hän voi poistua maasta, mutta ei voi päästä Suomen yhteiskuntaan.

6. Jos kohdassa 2 mainittu henkilö saa tilapäisen oleskeluluvan, ja käyttäytyy tämän ajan kunnolla, hän voi anoa pidempää oleskelulupaa. Lievästä huonosta käytöksestä taas seuraa, että seuraava oleskelulupa on lyhyempi.

7. Jos oleskeluluvallinen henkilö syyllistyy vakaviin väärinkäytöksiin, kuten vakavat tai osin vakavat rikokset, "suomalaisen kulttuurin vastustaminen", "vaarallisessa" alkuperämaassa lomailu, tai muuta mitä en nyt keksi, hänen maassaololupansa perutaan. Hänet karkotetaan maasta, tai jos tämä ei onnistu, siirretään kohdan 5 majoituskeskukseen.

8. Perheenyhdistämisten tulovaatimukset realistisiksi, ja tuloiksi ei katsota sosiaaliavustuksia. Periaate on, että olemme antaneet perheenyhdistäjä-yksilölle turvapaikan, ja hyväksyneet hänet yhteiskuntaamme, ja näinollen meillä on myös velvollisuus antaa tarvittaessa sosiaaliturvaa, niin kuin on kaikkien muidenkin yhteiskuntamme jäsenten tapauksessa, mutta perheenyhdistettävä on maahanmuuttaja, ja hänen tai hänen läheisensä pitää maksaa hänen elämisensä.


Nämä ajatukset ovat varmasti monen hommalaisen mielestä liian nössöjä, mutta lähdin ajattelussani siitä, että "ihmisoikeusasiantuntijat" eivät pysty löytämään ajatuksista mitään helposti vastustettavaa, ja toisaalta, "suomalaisen kulttuurin vastustamisen kielto" tarkoittaa, että omaan kulttuuriinsa riittävän voimakkaasti uskovat, eli suomeksi sanottuna kaikkein hankalimmat tapaukset, hakeutuvat muualle. Samoin kotilomakielto, rikoskielto, jne. ajavat muualle ne jotka uskovat että näistä voisi olla ongelmia tulevaisuudessa. En myöskään ottanut tähän mahdollisuutta jakaa tietoa biometrisistä tunnisteista muille maille. Tällaiseen toimintaan sisältyisi aitoja kysymysmerkkejä ja riskejä, ja vaikka ei sisältyisikään, vastustajat silti väittäisivät niin, joten on varmempaa, kun emme jaa tietoa. Muut maat voivat seurata perässä, ja tehdä omat rekisterinsä, jos kokevat asian tärkeäksi. Olen myös jättänyt pois ajatuksen, että yksinkertaisesti emme ottaisi vastaan turvapaikkahakemuksia henkilöiltä, jotka saapuvat Suomeen turvallisen kauttakulkumaan kautta. En ole täysin varma, olisiko tämä YK:n pakolaissopimuksen vastaista, joten varmuuden vuoksi jätin sen pois, jotta ihmisoikeusaktivistit eivät pääse tarttumaan siihen. Luotan siihen että rikoksiin syyllistyneiden karkottaminen toimii poistyöntötekijänä, ja saa rikollisin mielin liikkeellä olevat hakeutumaan jonnekin muualle.

[Nikolas]

Tarvitaan sellainen uusi laki, joka aivan aluksi tunnustaa viihtymisleirien tarpeen, ja siitä sitten seuraa viihtymisleirien rakentamista. Kun viihtymisleirejä valmistuu käyttökuntoon, aletaan turvapaikkojen käsittelyprosesseja ja maasta poistamisia hoidella viihtymisleirien kautta. Lopulta muulla tavalla niitä ei enää hoideltaisikaan. Minun mielestäni on kohtuutonta että suomalaisten viranomaisten pitäisi etsiä maasta poistettavat tuolta jostain piilopaikoistaan, ja järjestää kaikki poistamiseen liittyvät byrokratiat kuntoon. Yksinkertaistetaan prosesseja, ja hyödynnetään viihtymisleirejä.

On myös sellainenkin mahdollisuus, että viihtymisleirejä perustettaisiin ulkomaille. Esimerkiksi päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa on hyvin tilaa ja mukava ilmasto.

[Uuno Nuivanen]

.

[Radio]

Laiton maahantulo ei ole Suomen lain mukaan minkäänlainen rikos. Luvaton oleskelukaan ei ole rikos vaan rike! Rikesakkoakaan ei taideta jaella täällä luvattomasti oleskelevile vierasmaalaisille.
1986 tehtiin suuri virhe, kun irtolaislaki kumottiin ja huoltopoliisi lopetettiin.Laiton maahantulo ei ole Suomen lain mukaan minkäänlainen rikos. Luvaton oleskelukaan ei ole rikos vaan rike! Rikesakkoakaan ei taideta jaella täällä luvattomasti oleskelevile vierasmaalaisille.
1986 tehtiin suuri virhe, kun irtolaislaki kumottiin ja huoltopoliisi lopetettiin.

[ämpee]

Terrori-isku Brysselissä on kannustanut ajattelemaan ja laittomia oleskelijoita halutaan poistaa €Uroopasta.
Suomen Uutiset  on haastatellut Mari Rantasta.
https://www.youtube.com/watch?v=2vVEiXIaJmE

Sisäministeri Mari Rantanen: "Kadut eivät Suomessa kuulu jengeille"

[Jaska Pankkaaja]

Ilmainen rahaa säästävä ja tehokas keino olisi muuttaa sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi esim. jonkinlaiseen "vakuutukseen" perustuvaksi. Tämä vähentäisi tulijoiden määrän Baltian maiden luokkaan. Säästyneitä rahoja voisi vähän käyttää paluukannustimiin etenkin maassa jo kauemmin loisineille. Pidemmät tuomiot rikoksista ja päälle aina palautus jos se on suinkin mahdollista. Sosiaaliturvan osittainenkin muuttaminen vastikkeelliseksi esim. työn muodossa. Suomen kansalaisuuden peruutus kaikilta jotka ovat saaneet ensin. turvapaikan valehtelemalla ja sitten sen kansalaisuuden. Olisihan noita keinoja mutta tosiasiassa suunta kulkee toiseen suuntaan. Olen suorastaan hämmästynyt jos seuraava suomalaisten suosikkipresidentti ei ota heti yhdeksi pääteemakseen massiivista palejen tuomista tänne kansan röhkiessä innokkaasti asialle. Ehkä "me" saadaan joku YK mitali ja vaivautunut hymy joltain EU johtajalta.

[Nikolas]

Jos ajatellaan erilaisia keinoja, mahdollisia lakeja ja niiden "realistisuutta", kyllähän hyvinkin monenlaisia keinoja on maailmalla sovellettu. Mikä sitten on realistista ja mikä ei, voi periaatteessa olla hyväkin kysymys, mutta hyvin usein toteutusta estää tai hidastaa poliittisen tahdon puute. Siis, vaikka ehdotettu keino olisi muuten täysin toteutuskelpoinen ja taloudellinenkin, yritäpä saada eduskunta sen taakse. Eli "realismi" on vähän sellainen veteen piirretty viiva, tai miten se kulloinkin määritellään. Jokin ehdotus voi olla täysin epärealistinen vaikkapa nykyisen eduskunnan aikana, mutta hyvinkin realistinen jonkin tulevan eduskunnan aikana. Jokin muu ehdotus saattaa olla täysin epärealistinen, koska luonnonlait eivät salli sen toteutusta. Epärealistisuus voisi perustua myös siihen että ehdotus on taloudellisesti järjetön. Ehdotus voi olla täysin mahdoton toteutettavaksi, jos se ei ole yhteensopiva yleisesti hyväksyttyjen ihmisoikeuksien kanssa. Ja niin edelleen. On monenlaisia tapoja rajata realistiset ja epärealistiset.

Ilmiselvästi kannattaa suunnata huomio sellaisiin ratkaisuihin, jotka ovat

• ylipäätään mahdollisia eivätkä edellytä toteutukseensa sellaista teknologiaa jota meillä ei ole,
• täysin yhteensopivia yleisesti hyväksyttyjen ihmisoikeuksien kanssa,
• taloudellisesti järkeviä siten että ratkaisut ovat taloudellisesti perusteltavissa ja kevyitä toteuttaa verrattuna muihin ratkaisuihin,
• sopusoinnussa varsinaisen tavoitteen kanssa, ollen siten todellisia ratkaisuja, ja
• poliittisesti saavutettavissa, eli ratkaisuille voisi löytyä riittävästi kannatusta eduskunnassa.

Mielestäni on järkevää keskustella sellaisista ratkaisuista, jotka täyttävät vähintään neljä ensimmäistä vaatimusta. Viimeisen vaatimuksen ( E ) kohdalla voitaneen joustaa, sillä poliittinen tahto on sellainen muuttuja, jota liikutellaan. Puolueiden toiminta, puheet eduskunnassa, kansalaiskeskustelut, mielipidekirjoitukset, Hommaforum, yms. ovat osa sitä liikuttelua.

Jokainen ehdotettu ratkaisu voidaan arvioida vaikkapa esittämäni luettelon perusteella. Jos ehdotus ei pomppaa mistään kohdasta, se onkin jo todella hyvä.

Jokainen ehdotettu ratkaisu voidaan myös arvostella ja pisteyttää esimerkiksi jollain reaaliluvulla välillä [0, 1].

Käytän tässä täysin kuvitteellista esimerkkiä:

Ehdotus: Ammutaan vogonit Kuuhun.

Arvostelut:

• Meillä ei ole minkäänlaista avaruusohjelmaa. Ylipäätään Kuun pinnallakin on käynyt vasta muutama ukko. Sanotaan että tarvittava teknologia on jollain tapaa olemassa, mutta ei meillä. Puuttuu monenlaisia ratkaisuja, jollaisia on vasta tieteisromaaneissa. Annan tälle arvosanan 0,1.
• Kuinkahan tämä ehdotus olisi yhteensopiva ihmisoikeuksien suhteen? Onko vogoneilla edes ihmisoikeuksia? Ehdotukseen ei sentään kuulu vogonien murhaaminen, mutta siellä Kuussa he olisivat kyllä melko täydellisesti eristyksissä muusta ihmiskunnasta, vankilassa oikeastaan. Onko Kuussa edes muita harrastusmahdollisuuksia kuin tuijottaa Maata? Ihmisoikeuksien kannalta ehdotus on kyllä huono. Ei sittenkään mahdollisimman huono, joten annan arvosanaksi 0,1.
• Talouden kannalta ehdotus on aivan mahdoton. Tuollainen ohjelma nielisi Suomen valtion budjetit monien vuosikymmenien ajalta moninkertaisesti. Rahoitusta siihen olisi tietenkin mahdotonta saada mistään. Annan arvosanaksi pyöreän nollan, siis 0,0.
• Kyllähän tämä on tavallaan sopusoinnussa tavoitteen kanssa, mutta toisaalta menee yli. Eikös vogoneista pitänyt vain päästä eroon, siis saada heidät jotenkin Suomen rajojen ulkopuolelle? Olisi täysin tarpeetonta lähettää heitä toiselle taivaankappaleelle. Kuitenkin siitä hyvästä että ehdotettu ratkaisu olisi varma ja lopullinen, annan arvosanaksi 0,2.
• Mitään läpimenon mahdollisuuksia tällä ei ole. Jos joku kansanedustaja äänestäisi tämän puolesta, kyseessä olisi puhdas vahinko tai huumori. Annan arvosanaksi 0,0.

Sitten vaan lasketaan annetut arvosanat kertolaskulla, ja tällä kertaa lasku onkin hyvin helppo. Ehdotus saa nollan siinäkin tapauksessa että kohta E jätettäisiin huomioimatta.

[Nikolas]

Luettelossani edellä ei ollut sellaista kohtaa, jossa erikseen arvioidaan ratkaisuehdotuksen yhteensopivuutta EU-direktiivien kanssa. Näin siitä syystä, että tällaiset tekijät sisältyvät luettelon viimeiseen kohtaan. Siihen kuuluvat myös valiokuntien lausunnot ja muut sellaiset eduskunnan ja hallituksen lainsäädäntötyön pakolliset vaiheet.

Voidaan katsoa minkälaisia vähittäisiä parannuksia lakeihin on tulossa. Nämä siis ilmiselvästi saisivat viidennen kohdan ( E ) arvostelussa ja pisteytyksessä suurimman arvosanan eli 1,0.

Lakihanke: Turvapaikan saisi Suomesta korkeintaan kolmeksi vuodeksi

Sisäministeriö: "Tavoitteena on hallitusohjelman mukaiset tiukennukset kansainväliseen suojeluun".

Sisäministeriö kertoo asettaneensa kolme lakihanketta, joiden tavoitteena on hallitusohjelman mukaiset tiukennukset kansainväliseen suojeluun. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan EU:n direktiivien ja Suomen ulkomaalaislain mukaan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.

Ensimmäisessä hankkeessa on tarkoitus toteuttaa määritelmädirektiivin mahdollistamat tiukennukset.

Hankkeessa kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi ja lyhennetään kansainvälisen suojelun lupien pituus direktiivin mahdollistamaan minimiin.

– Myönnettyyn turvapaikkaan perustuva lupa olisi jatkossa voimassa kolme vuotta ja toissijaiseen suojeluun perustuva lupa yhden vuoden, sisäministeriön tiedotteessa sanotaan.

Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan ensimmäinen oleskelulupa pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella myönnetään neljäksi vuodeksi.

Suomesta saa turvapaikan, jos hakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Lisäksi edellytetään, että hakija ei voi pelkäämänsä vainon vuoksi turvautua kotimaansa tai pysyvän asuinmaan viranomaisten suojeluun.

Lisäksi hankkeessa toteutetaan hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja asetetaan maahantulokielto, jos henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta.

– Palautuskieltoa ei loukata. Myös tätä asiaa koskeva sääntely perustuu määritelmädirektiiviin, ministeriö toteaa.

Määritelmädirektiivi on osa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän säädöspakettia, jonka muut säädökset hyväksyttiin kesäkuussa 2013. Säädöspaketilla pyritään kohti yhteistä turvapaikkamenettelyä ja yhdenmukaista suojeluasemaa koko unionin alueella.

Rajamenettelyn käyttöönotto ehkäisee hakijoiden liikkumista EU-alueella

Toinen kansainvälisen suojelun tiukentamiseen tähtäävä hanke koskee menettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönottoa.

– Tavoitteena on, että rajamenettelyä sovellettaisiin tilanteissa, joissa turvapaikkahakemus on tehty EU:n ulkorajalla tai sen välittömässä läheisyydessä, ja sen arvioidaan olevan todennäköisesti perusteeton.

Rajamenettelyn käyttöönoton tarkoituksena on estää turvapaikanhakijoiden liikkuminen muualle unionin alueelle. Samoin tavoitteena on, että menettelyä voitaisiin käyttää direktiivin tarkoittamalla tavalla kaikissa muuttoliiketilanteissa, ministeriön tiedotteessa todetaan.

Lisäksi hankkeessa valmistellaan tarvittavat lakimuutokset, jotta nopeutettua turvapaikkamenettelyä voitaisiin soveltaa kaikissa menettelydirektiivin sallimissa tapauksissa.

– Nopeutetussa menettelyssä voitaisiin jatkossa tutkia myös kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle vaaraksi katsottavien hakijoiden hakemukset.

Hakemusten käsittelyä tehostetaan

Kolmannessa hankkeessa turvapaikkaprosessi sidotaan selkeämmin menettelydirektiiviin ja selvitetään, mikä tieto on olennaisinta saada juuri hakemuksen rekisteröinti- ja jättämisvaiheessa.

– Muutoksilla tuetaan etenkin hakijan henkilöllisyyden selvittämistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa prosessia, tiedotteessa todetaan.

Turvapaikkaprosessissa turvapaikkapuhuttelun merkitystä painotetaan.

– Turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjaa ei käytäisi enää läpi nykyiseen tapaan hakijan kanssa. Hakijan oikeusturvan toteutuminen kuitenkin varmistetaan. Hankkeen tueksi toteutetaan mm. selvitys turvapaikkahakemusten käsittelystä ja hyväksymisprosenteista eri EU-maissa.

Taustalla hallitusohjelman kirjaukset

Kiritykset perustuvat Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmaan. Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi ottaa käyttöön määritelmä- ja menettelydirektiivien mahdollistamat tiukennukset osaksi kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä.

– Määritelmädirektiivi sisältää säännökset hakijan katsomisesta kansainvälistä suojelua saavaksi henkilöksi, henkilöiden asemasta ja myönnetyn kansainvälisen suojelun sisällöstä, ministeriön tiedotteessa selvennetään.

– Menettelydirektiivissä säädetään kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä.

Oikeus hakea turvapaikkaa säilyy

Sotaa, vainoa ja muita ihmisoikeusloukkauksia pakenevalla ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen (pakolaissopimus), kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä EU-lainsäädäntöön.

– Näiden perusteella Suomi on sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sotaa, vainoa ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevalle, sisäministeriö toteaa.

Henkilö voi hakea kansainvälistä suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen. Kansainvälinen suojelu tarkoittaa pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa. Ulkomaalaislaissa säädetään perusteista ja menettelyistä, joilla kansainvälistä suojelua annetaan.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/862ca05a-d68f-4c65-ae03-98fee1d7495b

[Lalli IsoTalo]

Kappas! Saas nähdä jääkö diskuteerauksen tasolle.

Suomi ja muut Pohjoismaat: Sopimus maahanmuuttajien palautusten tehostamisesta

Tanskan Kööpenhaminassa kokoontuvat Pohjoismaiden maahanmuutto- ja oikeusministerit kertoivat saaneensa aikaan yhteisen sopimuksen. Sopimuksella tehostetaan maahanmuuttajien palautuksia näiden lähtömaihin  ja laittomasti Pohjoismaissa oleskelevien karkoituksia kolmansiin maihin.

[Roope]

Kappas! Saas nähdä jääkö diskuteerauksen tasolle.

Suomi ja muut Pohjoismaat: Sopimus maahanmuuttajien palautusten tehostamisesta

Oikeasti? EU-tiedotuksen, valtamedian ja aktivistien mukaan EU:n maahanmuuttosopimuksen merkittävin osa on "palautusten tehostaminen". Pohjoismaat yrittävät sopia kimppakyydeistä niille harvoille, jotka edes halutaan saada ulos Euroopasta.