Oleskelulupa, mitä se käytännössä tarkoittaa?

[jucas80]

Mitä tuo oleskeluluvan myöntäminen tarkoittaa näin veronmaksajan silmin? Onko silloin kyseinen henkilö oikeutettu kaikkeen kivaan, jonka veronmaksajat maksaa? Vai pyöritäänkö sitten omillaan jossain vai vastaanottokeskuksen hoivissa?

Tämä jäänyt vähän epäselväksi. Ymmärtääkseni näitä oleskeluluvan saaneita on paljon.

[Lemmy]

No siis oleskelulupahan on yleisnimitys kaikesta mikä annetaan ei-EU kansalaiselle. EU-kansalaisten maassaoleskeluoikeus rekisteröidään. Eli jos on insinööri nokialla, peräkammarinpojan postimyyntimorsian urjalassa tai opiskelija hankenilla niin niillä on kanssa oleskelulupa eikä ne paljoa pörrää missään vastaanottokeskuksissa vaan ovat lähinnä omillaan. Sitten nämä pakolaisstatuksen saaneet on ihan oma erillinen systeeminsä ja nämä suojelun perusteella saaneet taas toinen.

Jos on tullut duuniin niin se nyt on sama kuten kelläkin muulla. EU tai ei-EU rakkaudentuoma jolla ei ole duunia pääsee kotouttamisohjelmaan joka nyt on melko haistapaska kielikurssia ja sen sellaista, mutta avustus on nk. työmarkkinatuen suuruinen. Opiskelijat saa tehdä duunia osapäiväisesti mutta mitään tukia ne saa, koska niiden oletetaan elättävän itsensä.

Että näistä turvapaikan saaneista sitten jos lienee kyse, mä epäilen (en tiedä varmasti koska olen lähinnä 3. ensimmäisen kategorian kanssa tekemisissä) on luultavasti sama työmarkkinatuen kokoinen kotoututtamisohjelman aikainen tuki... Joku viisaampi saa valaista.

[jucas80]

Asia selvä. Tuntuu vain tämäkin termi pyörivän näiden turvapaikanhakija jutuissa.

[JohannaS]

Oleskelulupa ei sinänsä ole mikään paha asia koska on olemassa erilaisia oleskelulupia, kuten Lemmy sanoi. Ihmisiä tulee Suomeen työn ja rakkauden myötä ja hekin saavat oleskeluluvan. Ongelmana ovat turvapaikanhakuprosessin kautta tulevat oleskeleluluvat, eli humanitaarinen maahanmuutto.

Osa turvapaikanhakijoista on aitoja pakolaisia, ja heidän vastaanottamiseensa Suomi on Geneven sopimuksella sitoutunut. Osa taas ei ole pakolaisia, mutta heille myönnetään oleskelulupa tästä huolimatta. Toissijaisen suojelun tarpeeseen perustuvan oleskeluluvan voi saada joko:
-jos ihmisellä on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa, kuolemanrangaistusta, kidutusta, tms.
-jos hänellä on inhimillinen syy (esim. perhesiteet, koulutus, sairaus, työ)

Ihmiset jotka saavat oleskeluluvan joko pakolaisuuden, suojeluntarpeen tai inhimillisen syyn vuoksi, saavat relevantit oikeudet työskennellä, mennä koulutukseen jne.

Sitten on olemassa B-lupa eli tilapäinen oleskelulupa. Nämä ihmiset eivät ole oikeutettuja pakolaisstatukseen tai turvapaikkaan ja heidät pyritään karkottamaan. On kuitenkin jokin este minkä vuoksi heitä ei pystytä kärräämään pois. Muualla maailmassa nämä ihmiset tunnetaan nimityksellä "laiton maahanmuuttaja". Suomessa kuitenkin heidän asemalleen haluttiin antaa jonkinlainen virallinen status, ja heille annettiin vuoden jatkuva tilapäinen oleskelulupa eli B-lupa. Tuon vuoden aikana heillä ei ole oikeutta työntekoon, koulutukseen, yms. Jos tällaista turvapaikanhakijaa ei vuoden jälkeenkään voi poistaa, niin hänelle annetaan uusi tilapäinen oleskelulupa vuodeksi ja oikeus työntekoon. Jos tämänkään jälkeen ei voida palauttaa, niin henkilölle myönnetään jatkuva oleskelulupa.

Thorsin ulkomaalaislaki aikoi alun perin muuttaa tilapäisen oleskeluluvan niin että siitä tulisikin jatkuva oleskelulupa ja että tällainen turvapaikanhakija saisi saman tien oikeudet perheenyhdistämiseen, työntekoon, jne. Lopulta tuo pykälä lievennettiin ja jätettiin vain oikeus työntekoon, mikä on sinänsä jees. Ongelma on kuitenkin edelleen tämä: tilapäisen oleskeluluvan ei edes pitäisi olla Suomen laissa. B-luvan pitäisi olla yksinkertaisesti karkotuspäätös, koska B-lupalaisilla ei ole mitään muuta syytä olla Suomessa kuin se, että heitä ei jonkin esteen vuoksi voida karkottaa heti.

B-lupalaiset ovat lähinnä somalialaisia, irakilaisia ja afganistanilaisia. Suomi ei suostu karkottamaan näihin maihin koska pitää niitä liian vaarallisina tai koska katsoo ettei maihin ole kulkuyhteyksiä. Kunkin ryhmän huoltosuhde on heikko ja esimerkiksi somalialaisista 90% on luku- ja kirjoitustaidottomia. Heillä ei siis ole paljon toivoa työelämässä menestymisestä vaikka he nyt ovatkin saamassa työskentelyoikeuden.
B-lupa luotiin alun perin koska luultiin että se kattaisi harvat poikkeustapaukset. Nyt se on kuitenkin havaittu ulkomailla ja sitä hyväksikäytetään; siitä on tullut ihmiskaupan väylä.

Tässä kaksi HS-artikkelia vuodelta 2005, jolloin HS hiukan avasi sitä mistä on kyse:

Turvapaikanhakijoiden uusi B-lupa osoittautui virheeksi
Turvapaikan A- ja B-luokan hakijat

B-luvan ohella pari muuta tärkeää oleskelulupakikkailua ovat:

-ankkurilapsen lähettäminen Suomeen. Alaikäisellä on oikeus perheenyhdistämiseen, ja viime vuonna uutisoitiin että 1000 alaikäistä kohden tulee jonkin vuoden sisällä 3000-4000 perheenjäsentä.

-se fakta että perheenyhdistämiset ovat humanitäärisessä maahanmuutossa liian helppoja. Thors on pariin kertaan puhunut julkisuudessa siitä kuinka "perheenyhdistämisiin on oikeus vain jos kykenee elättämään perheensä", mutta tämä käytäntö on voimassa vain työperäisessä maahanmuutossa; ei humanitäärisessä. Ja tämä aiheuttaa ongelmia Suomen huoltosuhteelle. Suomi houkuttelee nimenomaan humanitäärisiä mamuja ja kannustaa "loisimiseen", mutta hankaloittaa aitojen työperäisten mamujen pääsyä Suomeen.

-turvapaikanhakijan avioituminen suomalaisen kanssa, eli lumeliitot. Joskus kuvaan kuuluu myös lapsenhankinta. Pyrkimyksenä on luoda "inhimillinen peruste" jonka kautta turvapaikanhakija hankkii itselleen oikeuden jäädä Suomeen. Kun pitempiaikainen lupa on saatu, niin ulkomaalainen voi helposti jättää puolisonsa kiittämättömänä kuin kissa.

-Lex Thorsin lisäämä konsepti "humanitäärisestä maahanmuutosta". Tuo pykälä on täysin tarpeeton, sillä Suomen laissa on jo ennestään määritelty perusteet humanitäärisille oleskeluluville. Tämän pykälän tarkoitus on avata ovet apposen auki niin että ei ole yhtikäs minkäänlaista lakiin perustuvaa syytä käännyttää Suomesta ketään afgaania, somalia tai irakilaista.

[Tapani]

Lex Thorsin lisäämä konsepti "humanitäärisestä maahanmuutosta". Tuo pykälä on täysin tarpeeton, sillä Suomen laissa on jo ennestään määritelty perusteet humanitäärisille oleskeluluville. Tämän pykälän tarkoitus on avata ovet apposen auki niin että ei ole yhtikäs minkäänlaista lakiin perustuvaa syytä käännyttää Suomesta ketään afgaania, somalia tai irakilaista.

Kiitoksia tyhjentävästä informaatiosta, itsellänikin oli ollut paljon epäselvyyksiä noiden käsitteiden kanssa. Tuossa viimeisen kappaleesi eka rivillä on kyse varmaan juuri tästä Thorsin ideoimasta "Humanitäärisestä suojelusta"?

Olen miettinyt lähitulevaisuuden käytännöistä seuraavaa: Jos tuo lupakäytäntöjä vesittävä Thorsin laki nyt menee läpi, voisiko kuitenkin mahanmuuttotulvan rajoituskeinona toimia viranomaisten harkintavallassa olevien päätösten nuivistuminen? Siis uudesta laista huolimatta sitä tulkittaisiin tiukemmin..

Tällainen voi olla täysin sinisilmäistä toiveajatteluani, mutta toivoa ainakin sopii. Kun tiettyjen maahanmuuttokriittisten poliitikkojen suosio tulee taas vaan kasvamaan, voi olla että muidenkin puoluiden väki ja ministerit alkavat painostamaan viranomaisia esim. lupapäätösten tiukentamiseen..  

[Saippuakupla]

5.1.1. Oikeus toimeentulotukeen

Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä perusoikeus on tarkoitettu koskemaan kaikkia Suomen oikeuspiiriin kuuluvia henkilöitä kansalaisuudesta riippumatta.

Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan kunnan on huolehdittava toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Säännöksessä ei edellytetä, että kyseinen kunta olisi henkilön kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta. Hakijan oleskelu kunnan alueella voi perustaa hänelle oikeuden saada toimeentulotukea oleskelukunnasta.

Ulkomaalaisen ja muun Suomessa pysyvästi asuvan maahanmuuttajan oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotukilaissa ja -asetuksessa sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (kotouttamislaki, 493/1999, muut. 118/2002 ja 1292/2002) sekä työministeriön asetuksessa vastaanottokeskusten ryhmäkotien henkilöstöstä ja turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien toimeentulotuen jakamisesta rahamääräiseen osaan ja hyödykkeinä annettavaan osaan (työministeriön asetus, 158/2002).

Toimeentulotukilain 14 § sisältää sosiaalihuoltolain 13 §:ää täydentävät erityissäännökset. Lähtökohtaisesti toimeentulotukilain 14 § sääntelee kuntien välistä järjestämisvastuuta, mutta sen tulkinnalla on merkitystä myös arvioitaessa, milloin ja missä laajuudessa maahanmuuttaja ja tilapäisesti maassa oleskeleva ulkomaalainen voi kuulua Suomen toimeentulotukijärjestelmän piiriin.

Toimeentulotukilain 14 §:n mukaan kunta voi olla velvollinen myöntämään toimeentulotukea ulkomaalaiselle ja muulle ulkomailta Suomeen muuttaneelle henkilölle (a) jos tämä oleskelee kunnassa vakinaisesti tai (b) jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen. Ulkomaalaisella saattaa olla oikeus toimeentulotukeen siinäkin tapauksessa, että hänellä ei ole tarvittavaa lupaa maassa oleskeluun. Toimeentulotukilain 2 §:ssä säädettyjä toimeentulotuen myöntämisedellytyksiä harkittaessa on ratkaisevaa, missä määrin hakijan arvioidaan olevan tuen tarpeessa ja missä määrin hänen arvioidaan voivan saada toimeentulonsa muutoin kuin toimeentulotuen avulla. Yksinomaan luvan puuttumisen perusteella ei voi hylätä toimeentulotukihakemusta, mikä on todettu myös lääninoikeuden antamissa ratkaisuissa.

Pääsäännön mukaan toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee (toimeentulotukilain 14 §:n 1 momentti). Toimeentulotukilakia koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Edelleen todetaan säännöksen merkitsevän myös sitä, että oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti, joten perheenjäsenillä voi olla eri oleskelukuntia säännöksen tarkoittamassa mielessä.

Pykälän 2 momentti koskee tilannetta, jossa henkilöllä tai perheellä on useampia vakinaiseksi katsottavia oleskelukuntia. Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos vakinainen oleskelu tapahtuu osittain Suomessa ja osittain maan rajojen ulkopuolella, oleskelukunnan vastuu rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka johtuvat siinä kunnassa oleskelusta.

Lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu muussa kuin vakinaisessa asuinkunnassa ei yleensä perusta oleskelukunnalle vastuuta toimeentulotuen myöntämisestä. Vastuu kuuluu hakijan vakinaiselle oleskelukunnalle. Tästä seuraa, että toimeentulotukea ei pääsäännön mukaan myönnetä, jos henkilöllä ei ole vakinaista oleskelukuntaa Suomessa. Koska vakinainen oleskelu määräytyy kunkin henkilön osalta itsenäisesti, on myös mahdollista, että esimerkiksi puolisoista toisen katsotaan oleskelevan Suomessa vakinaisesti ja toisen tilapäisesti.

5.1.2. Kiireelliset tapaukset

Vain kiireellisissä tapauksissa kunta voi olla velvollinen antamaan toimeentulotukea alueellaan tilapäisesti oleskelevalle henkilölle, myös ulkomaalaiselle (toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentti). Hallituksen esityksen perustelujen mukaan toimeentulotuesta olisi tällöin myönnettävä vain välttämätön osuus, esimerkiksi matkalippu varsinaisen kotikunnan alueelle ja välttämättömät terveydenhuoltomenot. Tällaisissa tilanteissa voidaan ottaa huomioon myös se, että toimeentulotukilain 15 §:n mukaisesti tukea voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä ajalta, jopa yhden päivän ajalta.

STM Oppaita 2003:10

http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/toimeentulotuki/osa5.htm

Toimeentulotuki

Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 10 prosenttia – alle 18-vuotiaiden tapauksessa 15 prosenttia – pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistoimeentulotuki. Turvapaikanhakijan on itse kustannettava toimeentulotuellaan tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=66&lang=suo

10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista -esite

Pakolaiset saavat työvoimatoimistossa ja Kelassa
saman palvelun kuin suomalaiset. Työttömänä työnhakijana oleva pakolainen
saa siten samaa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea
kuin suomalainen.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=90&lang=suo

[Maastamuuttaja]

Valmisteilla on myös Lex Thors II. Sen mukaan jokaisen syntyperäisen suomalaisen, tulee anoa ensin a)tilapäistä ja b) myöhemmässä vaiheessa pysyvää oleskelulupaa paikkakunnalla, jossa asuu enemmän kuin 30% rauhallista väkeä. Luvasta päättää keskustapuolueen johto yhdessä paikallisen imaamin kanssa. Hylättyjen hakemusten anteeksipyytäjänä toimii Matti Vanhanen, ins Tammi.   

[JohannaS]

Kiitoksia tyhjentävästä informaatiosta, itsellänikin oli ollut paljon epäselvyyksiä noiden käsitteiden kanssa. Tuossa viimeisen kappaleesi eka rivillä on kyse varmaan juuri tästä Thorsin ideoimasta "Humanitäärisestä suojelusta"?

Jep, korjaan vielä että "humanitaarisen maahanmuuton" sijaan nimike on "humanitaarinen suojelu". Ja se Lex Thorsin myötä lakiin lisättävä pätkä humanitaarisesta suojelusta kuuluu näin:

88 a §
Humanitaarinen suojelu

Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88 §:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta ulkomaalainen ei kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevien levottomuuksien, huonon ihmisoikeus- tai turvallisuustilanteen, huonon humanitaarisen tilanteen tai vastaavien olosuhteiden vuoksi voi palata sinne.

Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella voidaan jättää myöntämättä ulkomaalaiselle, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän on tehnyt:

1) rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten määritelmien mukaisesti;

2) törkeän rikoksen; taikka

3) Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.

Hallintovaliokunta poisti B-lupaan liittyvät törppöilyt pois Lex Thorsista mutta jätti tämän humanitaarisen suojelun kohdan ennalleen.

Halla-aho kirjoitti aiheesta hyvin täällä; kannattaa lukea jos ei ole vielä ehtinyt tsekata tuota.

Pointti on siis tämä: "humanitaarisen suojelun" lisääminen lakiin tarkoittaa, että jos turvapaikanhakijalla ei ole Geneven sopimuksen määrittämää pakolaisstatusta (eli on henkilökohtaisen vainon alla), ja jos hänellä ei ole toissijaista suojeluntarvetta saada oleskelulupaa, niin hänellä voi _silti_ olla oikeus jäädä Suomeen. Se mitä vaaditaan on, että hänen kotimaassaan on huono ihmisoikeus- tai turvallisuustilanne. Tämä lakipykälä on räätälöity juuri niiden irakilaisten, afganistanilaisten ja somalialaisten tarpeeseen. Lähtömaan päätetään olevan tarpeeksi vaarallinen paikka, ja se riittää oleskeluluvan saamiseen. Eli: kun päätetään että Somalia on vaarallinen paikka, niin yhtään ketään Suomeen pyrkivää somalialaista ei lain mukaan voi käännyttää.

Thors, Viljanen ja kumppanit ovat pitäneet tätä ajatusta kirjoittamattomana ohjesääntönään. Thors selitti julkisuudessa aiemmin että Lex Thorsin myötä "laki muutetaan vastaamaan käytäntöä". Se tarkoittaa, että nyt Thorsin ministeriön maahanmuuttopolitiikka ei tule enää olemaan liberaalia, outoa laintulkintaa, vaan se tulee vastaamaan lakia. Ja kun tämä pykälä tulee olemaan Suomen laissa, niin seuraavienkin maahanmuuttoasioita hoitavien on pakko toteuttaa Thorsin päähänpistoja, vaikka sitten olisivatkin kuinka nuivia; kyseessähän olisi laki, ja sitä on pakko noudattaa.

En tiedä onko tuossa pykälässä porsaanreikää jonka avulla voisi harjoittaa nuivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Osaako joku sanoa löytyykö sellainen? Sen perusteella mitä olen käsittänyt niin pykälä olisi oleskelulupa-automaatti, kunhan vain saapuu Suomeen tarpeeksi vaarallisesta maasta. Pykälän mainitsema oikeus jättää oleskelulupa myöntämättä rikolliselle tuntuu aika laihalta lohdulta; Suomihan kantaa hirveää huolta ulkomaalaisten rikollisten oikeusturvasta kotimaassaan eikä haluaisi karkottaa oikein ketään pois täältä. Joten tuntuu kuin Lex Thorsin myötä ei olisi enää mitään lainmukaisia perusteita käännyttää tiettyjen maiden turvapaikanhakijoita pois täältä?

[Roope]

En tiedä onko tuossa pykälässä porsaanreikää jonka avulla voisi harjoittaa nuivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Osaako joku sanoa löytyykö sellainen? Sen perusteella mitä olen käsittänyt niin pykälä olisi oleskelulupa-automaatti, kunhan vain saapuu Suomeen tarpeeksi vaarallisesta maasta. Pykälän mainitsema oikeus jättää oleskelulupa myöntämättä rikolliselle tuntuu aika laihalta lohdulta; Suomihan kantaa hirveää huolta ulkomaalaisten rikollisten oikeusturvasta kotimaassaan eikä haluaisi karkottaa oikein ketään pois täältä. Joten tuntuu kuin Lex Thorsin myötä ei olisi enää mitään lainmukaisia perusteita käännyttää tiettyjen maiden turvapaikanhakijoita pois täältä?

Oleellista noissa humanitaarisen suojelun edellytyksissä on niiden tulkinnanvaraisuus. Periaatteessa niitä voitaisiin tulkita myös tiukasti, mutta aivan selvästi ne on tarkoitettu väljästi tulkittaviksi. "Huono humanitaarinen tilanne tai vastaava" on naisten kohtelu muslimimaissa, romanien ja laittomien siirtolaisten kohtelu eräissä EU-maissa, vähemmistöjen kohtelu Venäjällä, lasten kohtelu Intiassa jne. Kaikki mahdollinen mahtuu tuon käsitteen alle.

Ulkomaalaislain ja turvapaikkakäytännön puutteet olisi voitu korjata virkamiestyönä jo viime vuonna, kun turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön kasvu huomattiin. Mutta ei, haluttiin välttämättä vielä vapaampaa maahanmuuttoa.

Hallitus tuhlaa aikaa ja teeskentelee, että kaikki on hallinnassa. Mitä paremmin ymmärrän nykyisen tilanteen ja toisaalta uuden lain seuraukset, niin sitä väistämättömämmältä tuntuu jonkinlainen maata järisyttävä konflikti. Ilmeisesti vasta sellainen saa politiikan muuttumaan ja sitten heilahdetaankin äärinuivaan suuntaan. Siis jos EU enää silloin antaa Suomelle lupaa omaan maahanmuuttopolitiikkaan.

[JohannaS]

Tässä vielä lisää sälää oleskeluluvista.
(Painotan vielä muistutukseksi, että jokaisella Suomessa olevalla ulkomaalaisella on siis oleskelulupa, ja oleskeluluvat ovat täysin normaaleja. Ongelmana ovat humanitaarisen maahanmuuton kautta tulevat oleskeluluvat.)

Osoitteessa www.maahanmuuttovirasto.fi on joukko kiinnostavia tilastoja, kannattaa tsekata. Laitan tähän erään oleskelulupatilaston:

Vireille tulleet oleskelulupahakemukset, TOP-10 kansalaisuudet 2008

Eräitä asioita joihin voi kiinnittää huomiota kun katsoo tuota tilastoa:

-Somaliasta ei Suomeen hakenut oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella vuonna 2008 yksikään henkilö. Suomeen ei myöskään tullut hirveän paljon turvapaikkaa hakevia Somaliasta. Sen sijaan valtaosa somalialaisista pyrkii tänne jo ennestään turvapaikan saaneiden somalialaisten vanavedessä, eli perheenyhdistämisten kautta.

-Vaikka somaleista puhutaan paljon ja vaikka heitä pidetään "varsinaisina" maahanmuuttajina, niin venäläisten volyymi maahanmuuttoasioissa on selvästi suurempaa kuin minkään muun kansalaisuuden.

-"Oleskelulupa, muu peruste" -kohtaa selvennetään Maahanmuuttoviraston sivuilla että siihen kuuluvat esim. ulkomaalaiset tutkijat ja au pairiksi hakevat. Lisäksi sivuilla sanotaan, että "Muu peruste -ryhmään kuuluvat myös henkilöt, jotka eivät ole saaneet Suomesta kansainvälistä suojelua, mutta joille on myönnetty tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa maasta poistumisen estymisen tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella (hakijat esimerkiksi Somaliasta, Afganistanista ja Irakista)."

-Perheenyhdistämiset vaativat työperäisessä/normaalissa maahanmuutossa, että perheenyhdistäjä kykenee turvaamaan perheenjäsenensä toimeentulon Suomessa. Turvapaikanhakijan perheenyhdistämisessä ei kuitenkaan ole tätä vaatimusta; ulkomaalaislain 115§ määrää, että perheenyhdistäminen on mahdollista vaikka humanitaarisen mamun toimeentulo ei ole turvattu. Tässä keskustelussa on lisää aiheesta. Ja tässä on nykyhetkinen oleskelulupalaki; paina selaimessa Ctrl+F ja hae termiä "toimeentulo", jotta näet milloin toimeentulon on oltava turvattu ja milloin ei.
Vaikka Suomeen ei siis tule niin kauhean paljon turvapaikanhakijoita (ainakaan vielä), niin he tuovat perheenyhdistämisten kautta mukanaan lisää porukkaa, joka heikentää Suomen huoltosuhdetta.

-Kiinalaisia pyrki Suomeen paljon työntekijän ja opiskelijan oleskelulupien kautta. Heidän työllisyysasteensa on myös erittäin korkea tutkimuksen "Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut" mukaan. He ovat sitä "työperäistä maahanmuuttoa" jota Suomi kaipaa.

-Turkkilaiset hakivat eniten elinkeinonharjoittajan oleskelulupia (kyseessä kait ne kebab- ja pizzapaikat).

-Nigeriasta Suomeen pyrki suhteettoman paljon porukkaa opiskelijan oleskeluluvalla. Tästähän on uutisissakin pari kertaa ollut, vaikka en nyt pikagoogletuksella löydä relevantteja linkkejä.

-Nämä luvut ovat siis vireille tulleita oleskelulupahakemuksia; eivät hyväksyttyjä oleskelulupia. Maahanmuuttoviraston sivuilla on myös toinen tilasto jossa lukee, että kuinka moni näistä lopulta hylättiin ja kuinka moni hyväksyttiin. Mutta en löytänyt tilastoa, jossa hyväksymispäätökset olisi eritelty kansalaisuuden mukaan, joten käytän tätä tilastoa esimerkkinäni.

[Lemmy]

Painotan vielä muistutukseksi, että jokaisella Suomessa olevalla ulkomaalaisella on siis oleskelulupa, ja oleskeluluvat ovat täysin normaaleja. Ongelmana ovat humanitaarisen maahanmuuton kautta tulevat oleskeluluvat.

Ite asiassa ei ole jokaisella. Tyypillä joka pulpahtaa maahan ei ole edes papereita. Hän pogoilee sen vuoden kolme "turvapaikanhakijana" jolloin hänen lupansa on haussa. Näistä pogoilijoista se suurin ongelma on. Jos oleskelulupaa ei tule pogoilu jatkuu...

[Roope]

-Nigeriasta Suomeen pyrki suhteettoman paljon porukkaa opiskelijan oleskeluluvalla. Tästähän on uutisissakin pari kertaa ollut, vaikka en nyt pikagoogletuksella löydä relevantteja linkkejä.

Keväällä 2008 tuli Nigeriasta lähes 8000 hakemusta suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainvälisiin ohjelmiin. Suuri osa hakemuksista oli tekaistuja. Rikollisliiga toimitti Nigeriasta tulijoille maksua vastaan sopivat väärennetyt paperit ja niiden avulla viisumit. Viisumeita tarvittiin EU-alueelle pääsemiseen. Opiskelu ei tulijoita kiinnostanut, mutta oleskelulupa kyllä.

Väärennetyin todistuksin saaduin oleskeluluvin Suomeen saapuneet nigerialaiset eivät useinkaan ilmoittautuneet oppilaitoksissa. Nekin maahan rikollisryhmän toimesta järjestetyistä jotka aloittivat  opintonsa eivät yleensä menestyneet opinnoissaan vaan lopettivat oppilaitoksessa kesken  ensimmäisen lukuvuoden. Jatkolupa oleskelulle Suomessa on perustunut useimmiten alle vuoden oleskelun aikana muodostuneeseen kiinteään perhesiteeseen Suomen kansalaisten kanssa.

Mediaseuranta-sivulla väärennöstapausta koskevia uutisia: HS: Nigerialaiset tänään oikeuteen Kannelmäen väärennöstehtaasta

Sisäministeriön tiedote: Rajavartiolaitos tutkii nigerialaisten laitonta maahantuloa

Helsingin Sanomat: Helsingissä tehtailtiin nigerialaisille väärennettyjä passeja

[Saippuakupla]

Ohessa selkeytys, mitä kriteerejä Suomeen opiskelija-statuksella tulevan henkilön tulee täyttää. Kuten viime viikolla iltalehden jutussa todettiin, niin osalla opiskelijoista tuo mainittu rahasumma on lainattu. Tämä epäilemättä mahdollistuu erityisesti niiden maahantulijoiden kohdalla, jotka eivät ole edes aikoneet ilmoittautua oppilaitokseen. Vaihtoehtoisesti em. maahantulijoilla saatta olla rahaa ihan omastakin takaa enemmän kuin riittämiin.

EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat:

Ensimmäistä oleskelulupaa on haettava
ennen maahan saapumista Suomen edustustustosta
ulkomailla. Päätöksen luvasta tekee
Maahanmuuttovirasto. Mikäli tämä on jäänyt
tekemättä, ensimmäisen hakemuksen voi
myös jättää paikallispoliisille, mutta päätöksen
tekee aina Maahanmuuttovirasto.

Oleskelulupaan vaadittavat asiakirjat:
- hakemuslomake (residence permit application)
- suomalaisen oppilaitoksen hyväksymiskirje,
josta käy ilmi opintojen kesto, opiskelukieli
ja tavoitteena oleva tutkinto (Letter of Acceptance)
- selvitys hakijan aikaisemmista opinnoista ja
kielitaidosta (an account of the applicant´s
studies)
- toimeentuloselvitys (means of support)

Toimeentulo todennetaan yleisemmin todistuksella
apurahasta tai tiliotteella pankkitalletuksesta:
opiskelijalla tulee olla tilillään
500 euroa oleskelukuukautta kohden
eli vuodelle 6000 euroa (bank deposit of
6000 euro). Maahanmuuttovirasto perii
oleskeluluvasta 55 euron käsittelymaksun.
Kielteisestä oleskelulupapäätöksestä voi
valittaa. Muutoksenhausta löytyy lisätietoa
Maahanmuuttoviraston sivuilta. Valitusohje
hallinto-oikeuteen on aina myös kyseisen
päätöksen liitteenä.

Oleskelulupa myönnetään koko opiskeluajaksi,
jos opiskelu kestää alle vuoden. Muussa
tapauksessa oleskelulupa myönnetään
lukuvuodeksi kerrallaan. Lupaa voidaan
jatkaa taas vuodeksi eteenpäin, jos opiskelija
on edelleen samassa oppilaitoksessa kirjoilla
ja opiskelu katsotaan kokoaikaiseksi.
Jatkolupaa haetaan poliisilaitokselta. Jatkoluvan
hakemisen yhteydessä täytyy osoittaa
opiskelumenestys edelliseltä vuodelta sekä
taloudellinen tilanne (apuraha / 6000 euroa
tilillä).

http://www.tamy.fi/fi/index2.php?option=com_docman&task=doc_view&gid=26&Itemid=42

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902189110300_uu.shtml

[Maastamuuttaja]

Oleskelulupa on aikaa myöten Suomen kansalaisuus. Vähän pitempi tie kansalaisuuteen on urkupillien välissä piilottelu. Soitannollisissa tilanteissa voi sitten siirtyä kahvipöytään. Kirkkoherra ruokkii muina aikoina ja siunaa myös leivän.

[Vera]

Vielä yksi asia B-luvista: kaikki tilapäiset oleskeluluvat ovat B-lupia, joten B-luvat eivät suinkaan välttämättä tarkoita että ihminen ei saa tehdä töitä tai että ihminen halutaan poistaa Suomesta. Eli esim. kaikkien opiskelijoiden ja tilapäisten työntekijöiden luvat ovat B-lupia, ja ainakin vähän aikaa sitten on ollut tapana antaa myös jatkuvassa työsuhteessa oleville aluksi kahdeksi vuodeksi B-lupa.

B-luvat tulivat lehdistön huomioon vasta silloin kun niitä ruvettiin antamaan turvapaikanhakijoille, jotka eivät saaneet normaalia oleskelulupaa ja joita ei silti voitu karkottaa.

Opiskelijoista ja rahatalletuksesta, jonka he joutuvat näyttämään kerran vuodessa viranomaisille: en tiedä miten se tilanne nyt on, mutta mun opiskeluaikoina se raha on lähes aina ollut lainattua, oikeillakin opiskelijoilla. Tyypit oikeasti joko rahoittivat elämisensä työnteolla tai käyttivät vanhempiensa visa-kortteja. Laki oli silti silloin (ja ehkä nytkin) sitä mieltä että edes pysyvä hyvänpalkkainen kokopäiväinen työpaikka ei riitä osoittamaan että opiskelija kykenee elättämään itsensä, joten ihmiset lainasivat ne rahat omalta luottokortiltaan, ottivat pankilta tiliotteen ja siirsivät rahat takaisin luottokortille.

[Saippuakupla]

Opiskelijoista ja rahatalletuksesta, jonka he joutuvat näyttämään kerran vuodessa viranomaisille: en tiedä miten se tilanne nyt on, mutta mun opiskeluaikoina se raha on lähes aina ollut lainattua, oikeillakin opiskelijoilla. Tyypit oikeasti joko rahoittivat elämisensä työnteolla tai käyttivät vanhempiensa visa-kortteja. Laki oli silti silloin (ja ehkä nytkin) sitä mieltä että edes pysyvä hyvänpalkkainen kokopäiväinen työpaikka ei riitä osoittamaan että opiskelija kykenee elättämään itsensä, joten ihmiset lainasivat ne rahat omalta luottokortiltaan, ottivat pankilta tiliotteen ja siirsivät rahat takaisin luottokortille.

Kuulostaa kyllä kovin perinteiselle opiskelijaelämälle, koska eipä sitä omana opiskeluaikana sillä opintotuella tilin saldoa juurikaan kasvatettua!

[Lemmy]

Tai muodostattiin "kimppa" jossa aina yhdelle ilmestyi 6000 tilille...