Maalitus rikoslakiin, sukupuolesta rikoksen koventamisperuste

[Roope]

Entäpä nuo vanhat Riikan kirjoitukset ja tapa millä ne on esitetty irroittamalla kontekstistaan yksittäinen lause. Onko se maalittamista ja ylipäätään onko toimittajat tuon lakiehdotuksen yläpuolella. Entäpä Johanna Vehkoo, maalittiko hän Junes Lokan kutsumalla häntä natsipelleksi.

Ei tällä toimittajien "maalituksella" ole juuri mitään tekemistä sellaisen maalittamisen kanssa (lähinnä virkamiesten uhkailu), jollaisen (lisä)kriminalisoimista ministeriössä on tutkittu. Kas kummaa, että toimittajat eivät jutuissaan tee niille eroa.

[Lahti-Saloranta]

Yleensähän politikon arvostelu hänen toimiensa vuoksi on sallittua, jopa suotavaa mutta entäpä jos erehtyy arvostelemaan jonkun toimittaja raaputuksia niin alkaa rääkyminen maalituksesta ja lehdistön vapaudesta. Todellisuudessa se toimittaja on usein täysiverinen agendaansa ajava politikko. Kun vaikkapa Halla-aho kirjoitteli skriptaan niin oliko hän politikko vai toimittaja. Minusta hän oli erittäin hyvä toimittaja, ylivertainen ylen toimittajiin nähden. Entäpä sitten joku Leif Salmen, oliko hän enemmän politikko kuin toimittaja.

[Caucasian]

Aikoinaan vihervassarit maalittivat Jussi Halla-ahon ja kampanja johtikin lopulta siihen mihin tähtäsivät. Lopulta vihervasemmistolaiset korkeimman oikeuden tuomarit päättivät ymmärtää Jussin kirjoitukset tahallaan väärin ja tuomitsivat Jussin sakkoihin eli tuomiollaan myös maalittivat ja maalasivat Jussin rasistinurkkaan.
Mutta Jussi on vasta maalituksen kakkonen sillä maailmanhistorian maalitetuin ja myös pilkatuin poliitikko on Donald Trump myös Suomessa.

[Totti]

Maalittamisen määrittäminen rikokseksi on samanlainen vasemmiston yritys luoda terrorin ilmapiiri ja itsesensuuria kun rasimin määrittäminen rikokseksi ( https://hommaforum.org/index.php/topic,114905.msg3505003.html#msg3505003 ): epämääräinen laki, jonka tulkinnasta ei ole tietoa ja joka muuttuu ajan saatossa.

Toimittajat ja erinäiset aktivisti-"asiantuntijat" tietenkin peräänkuuluttavat tällaisia lakeja koska heidän jutut eivät kestä kritiikkiä. Media on netin myötä menettänyt portinvartijan ja narratiivin määrittelijän roolin ja se pyritään saamaan takaisin lakiteitse kriminalisoimalla kansalaisten mielipideilmaisun.

Absurdeinta on, että toimittajat vetoavat sananvapauteen pyrkiessään luoman itsesensuurin ilmapiirin epämääräisillä mielipidelaeilla. Ainoa tulkinta tästä on, että vain heillä tulisi olla "sananvapaus" eli oikeus julkaista mitä valheita tahansa ilman vastalauseita.

Persut voivat juuri nyt torppaa näitä fasismin kanssa flirttailevia lakiehdotuksia, mutta tulevaisuuden vasemmistohallitus voisi hyvinkin päättää vaieta kansalaismielipide, joka ei noudata istuvan poliittisen nomenklatuuran ja mediaoligarkian tarinankerrontaa. Aidon sananvapauden tulevaisuus ei siis lainkaan ole taattu.

Mediasta on toden totta tullut kansalaisten vihollinen.

[Caucasian]

Goebbels katselee kateellisena sieltä Hornasta näitä vihervasemmiston keksintöjä, kuten maalittaminen ja positiivinen syrjintä. Myös woken ja intersektionalismin uhrikategorisiointi olisi ollut varsin käyttökelpoinen idea pienellä muuttamisella (saksalaiset "uhrautuvat ja kantavat raskaan vastuun" koko maailman jne.)
Oikeastaan hemmetin huolestuttavaa. 

[Roope]

Ei tällä toimittajien "maalituksella" ole juuri mitään tekemistä sellaisen maalittamisen kanssa (lähinnä virkamiesten uhkailu), jollaisen (lisä)kriminalisoimista ministeriössä on tutkittu. Kas kummaa, että toimittajat eivät jutuissaan tee niille eroa.

Eivätkä myöskään demarit:

Hallitus ei aio säätää maalittamista rikokseksi – Nyt jyrähtivät SDP-kansanedustajat ja Juristiliitto

Eduskunnan lakivaliokunnassa toimivat SDP:n kansanedustajat Elisa Gebhard, Pia Hiltunen, Eemeli Peltonen ja Juha Viitala ottavat kantaa oikeusministeri Leena Meren (ps) linjaukseen maalittamisesta.

– Maalittaminen uhkaa kansalaisten sananvapautta ja oikeusvaltiota, sanotaan kansanedustajien tiedotteessa.

Elisa Gebhard sanoo, että maalittamisrikoksen tunnusmerkit tulee määritellä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.

– On kuitenkin laiska analyysi, että määrittelyn vaikeus estäisi sääntelyn kehittämisen. Mikäli hallitus näkee ongelmia oikeusministeriön valmistelemassa esityksessä, hallituksella olisi mahdollisuus parantaa sitä, eikä vain heittää hanskoja tiskiin, Gebhard sanoo tiedotteessa.

Pia Hiltunen sanoo SDP:n kansanedustajien tiedotteessa, ettei nykyisen lainsäädännön puitteissa pystytä riittävästi puuttumaan maalittamiseen.

– Nykyistä lainsäädäntöä ei ole ensisijaisesti tarkoitettu puuttumaan maalittamiseen, eikä se siksi kata vakavan ja järjestelmällisen toiminnan tilanteita, jotka nykyisin uhkaavat esimerkiksi viranomaisten toimintaa työssään, Hiltunen sanoo.

Samoilla linjoilla SDP-kansanedustajien kanssa on myös Juristiliiton puheenjohtaja, professori Tuula Linna. Keskiviikkona julkaistussa kirjoituksessaan hän kertoo, että Juristiliitto on sitkeästi vaatinut maalittamisen erilliskriminalisointia.

– Kyse ei ole vain arvottomaan keskustelukulttuuriin puuttumisesta, vaan oikeusvaltion puolustamisesta suojatessamme esimerkiksi tuomareiden ja muiden oikeudenhoidon ammattilaisten riippumattomuutta, Linna kirjoittaa.

[...]

Maalitusta kohdistuu erityisesti viranomaisiin, tutkijoihin, toimittajiin ja muihin julkisissa viroissa toimiviin henkilöihin. Kuuluisa esimerkki maalittamisesta on toimittaja ja tietokirjailija Jessikka Aroon kohdistunut maalituskampanja, joka teki Suomessa asumisesta hänelle mahdotonta.

Aron kunniaa loukkaavien sisältöjen lisäksi netissä levitettiin tietoa esimerkiksi hänen yksityisistä terveystiedoistaan ja hänen asuinpaikastaan. Häntä vainottiin ja häiriköitiin sekä sosiaalisessa mediassa että fyysisesti oikeassa elämässä.

Iltalehti 10.8.2023

Demarikansanedustajat eivät esitä ensimmäistäkään esimerkkiä kriminalisoitavaksi vaatimastaan maalittamisesta. Toimittajan esille nostama Jessikka Aron tapaus taas päinvastoin osoitti, että maalittamiseen voidaan puuttua jo nykyisellä lainsäädännöllä. Ilja Janitskin ja Johan Bäckman tuomittiin vankeusrangaistuksiin muun muassa Jessikka Aron vainoamisesta.

Juristiliiton puheenjohtaja mainitsee kirjoituksessaan vain "tuomarit ja muut oikeudenhoidon ammattilaiset". Hänen esimerkkinsä kriminalisoitavasta maalittamisesta on tuomarin kutsuminen "natsisiaksi", mistä tuleekin mieleen eräs taannoinen kunnianloukkausoikeudenkäynti, jossa KKO suuressa viisaudessaan linjasi alemmista oikeusasteista poiketen "natsipelleksi" haukkumisen olevan hyväksyttyä.

SDP: Lakivaliokunnan sd-kansanedustajat vaativat hallitukselta toimia: "Maalittaminen uhkaa kansalaisten sananvapautta ja oikeusvaltiota" 10.8.2023

Eduskunnan lakivaliokunnan sd-jäsenet Elisa Gebhard, Pia Hiltunen, Eemeli Peltonen ja Juha Viitala ovat pettyneitä hallituksen ja oikeusministeri Leena Meren linjaukseen olla edistämättä maalittamistoiminnan kriminalisointia. Sd-edustajat pitävät maalittamista vakavana yhteiskunnallisena ongelmana, joka uhkaa sananvapautta, oikeusvaltiota ja viranomaistoimintaa.

"Maalittamisrikoksen tunnusmerkit tulee määritellä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. On kuitenkin laiska analyysi, että määrittelyn vaikeus estäisi sääntelyn kehittämisen. Mikäli hallitus näkee ongelmia oikeusministeriön valmistelemassa esityksessä, hallituksella olisi mahdollisuus parantaa sitä, eikä vain heittää hanskoja tiskiin", kommentoi lakivaliokunnan SDP:n vastaava kansanedustaja Elisa Gebhard.

Demarikansanedustajat eivät itsekään esitä tällaista täsmällistä ja tarkkarajaista määritelmää. Tiedotteesta ei saa mitään selvää, mitä kansanedustajat olisivat kriminalisoimassa. Vain into tulee selväksi.

Mikä täsmälleen ottaen on tämä kansanedustajien tarkoittama "vakava yhteiskunnallinen ongelma" ja miten se poistettaisiin täsmällisellä ja tarkkarajaisella kriminalisoimisella?

Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri on todennut, että rikoslaissa on paljon sääntelyä, jolla voitaisiin puuttua maalittamiseen, mutta rikostunnusmerkistöjä ei ole otettu käyttöön riittävän tehokkaasti. SDP:n kansanedustajien mukaan poliittisten päätöksentekijöiden vastuulla on varmistaa, että lainsäädäntö todella tarjoaa riittävät työkalut tällaisiin tekoihin puuttumiseksi. Asiassa ei voi piiloutua lakia soveltavien viranomaisten selän taakse.

"Nykyistä lainsäädäntöä ei ole ensisijaisesti tarkoitettu puuttumaan maalittamiseen, eikä se siksi kata vakavan ja järjestelmällisen toiminnan tilanteita, jotka nykyisin uhkaavat esimerkiksi viranomaisten toimintaa työssään", toteaa kansanedustaja Pia Hiltunen.

Asiasta on vaikea keskustella, kun ei tarkemmin määritellä, mitä tämä "vakava ja järjestelmällinen toiminta" on. Viranomaisten vainoaminen vai toimittajien arvostelu twiiteissä?

Aivan ilmeisesti viranomaisten vainoamiseen pystyttäisiin puuttumaan jo nykyisiä lakeja soveltamalla, mutta jostain syystä niin ei haluta laajemmin tehdä.

"Maalittamisen kriminalisoinnille on olemassa hyvin painavat yhteiskunnalliset perusteet. Maalittamisen kriminalisoinnin tarkoituksena on suojella yleistä etua, kuten esimerkiksi toimittajien, tuomareiden ja poliisin työskentelyä. Siitä on lähdettävä, että pyrimme tekemään kaikkemme maalittamisen kaltaisten vahingollisten ilmiöiden kitkemiseksi yhteiskunnasta", kansanedustaja Eemeli Peltonen toteaa.

Toinen kansanedustaja laajentaa "maalittamisen" toimittajiin, mikä taas viittaa viime aikojen keskusteluun toimittajien arvostelun paheksumisesta. Missä se maalittamisen täsmällinen ja tarkkarajainen määritelmä?

Erillistä maalittamiskriminalisointia ovat kannattaneet niin poliisi kuin oikeuslaitoksen keskeiset toimijat. Maalittamiskriminalisoinnilla ei ole missään kohti pyritty rajoittamaan henkilön yhteiskunnallisen toiminnan, viran tai työtehtävien hoitoon kohdistuvaa arvostelua tai arviointia.

"Edellinen hallitus edisti maalittamisen kriminalisointia ja nykyinen valitsee jättää työn kesken. SDP on ollut koko ajan vahvasti maalittamisen kriminalisoinnin kannalla ja tulee olemaan jatkossakin", Peltonen toteaa.

Ainakin toimittajiin liitetyssä maalittamiskeskustelussa on nimenomaan pyritty rajoittamaan henkilöiden toimintaan kohdistuvaa arvostelua. Maalittamislakia vastusti edellisen hallituksen aikaan muun muassa toimittajia edustava Journalistiliitto.

[Lahti-Saloranta]

Tuossa maalitusjutussa nousi esiin Jessikka Aron tapaus. Siinä MV-lehti kertoi Aron vanhasta huumetuomiosta. Mikä ero siinä on nyt lööpeissä olevaan Riikan vanhaan nettikirjoitukseen. Toinen arvatenkin pahimman lajin maalitusta ja toisessa yleinen etu vaatii tiedon julkaisua. Miksiköhän sitä Hanna Huumosen masinoimaa MV lehteen kohdistunutta maalitusta ei otettu esimerkiksi. Eihän sellainen ole maalitusta että lehdessä mainostavia lähestytään kirjein ja erinäisin uhkauksin painostetaan lopettamaan mainonta kyseisessä aviisissa päämääränä saattaa lehti taloudellisiin vaikeuksiin. Se ei ole maalitusta.

[ikuturso]

Tuossa maalitusjutussa nousi esiin Jessikka Aron tapaus. Siinä MV-lehti kertoi Aron vanhasta huumetuomiosta. Mikä ero siinä on nyt lööpeissä olevaan Riikan vanhaan nettikirjoitukseen.

Huumeet lähtee kropasta pissaamalla mutta rasismi ei lähde edes ruoskimalla.

Huumeet on menneisyyttä mutta rasismi on osa ihmisen luonnetta hautaan asti.

Vaikka paistaisit kakarana aivosi huumeilla, sillä ei ole yhteiskunnallista merkitystä sinun kannaltasi koskaan ikinä. Mutta jos sanot säkki ja neekeri, niin voi voi.Se on riippuvuus, josta pääsee vain kuolemalla pois tai pakenemalla perunakuoppaan ja nielemällä kuuman kiven.

-i-

[Skeptikko]

Professoriliiton varapuheenjohtaja Jaana Hallamaa kommentoi Puolimatka-kohua: Professori ei ole yksityishenkilö
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/professoriliiton-varapuheenjohtaja-jaana-hallamaa-kommentoi-puolimatka-kohua-professori-ei-ole-yksi/

Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorin Tapio Puolimatkan Oikea Media -verkkojulkaisussa 27.7. ollut kirjoitus on nostattanut kohun. Kirjoitus on koettu homoseksuaalisuuden vastaiseksi, ja sitä on syytetty pedofilian ja homoseksuaalisuuden rinnastamisesta.
...
Jotkut yliopiston opiskelijoista ovat kokeneet Puolimatkan kirjoitukset loukkaaviksi. Erityisesti sosiaalisessa mediassa asiaa on pidetty aktiivisesti esillä. Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on ilmoittanut, että Puolimatkan ajatukset eivät edusta yliopiston arvoja tai linjaa.

"Olemme sitoutuneet kohtelemaan jokaista yksilöä ja ryhmää kunnioittavasti ja arvokkaasti. Opetuksemme pohjautuu tieteeseen, ei ideologiaan ja mielipiteisiin. Ryhdymme konkreettisiin toimenpiteisiin", Hämäläinen twiittasi viime viikolla.

Puolimatka on sanonut, että kirjoitti Oikeaan Mediaan yksityishenkilönä. Hän on Keskisuomalaisen mukaan jättänyt Jyväskylän yliopiston hallitukselle kantelun rehtori Hämäläisen toiminnasta.

Tapio Puolimatka on tunnettu konservatiivisiksi ja herätyskristillisiksi tulkituista näkemyksistään. Hän on saanut julkisuudessa myös puolustajia, kuten kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd).

Professori ei ole yksityishenkilö

Professoriliiton varapuheenjohtaja, Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa kommentoi Kotimaa24:lle Jyväskylän yliopiston Puolimatka-kiistaa viittaamalla aluksi professoriliiton laatimiin eettisiin ohjeisiin. Niissä sanotaan:
...
Hallamaan mukaan professoria sitovat lisäksi journalistin ohjeet ja laki sananvapaudesta.

– Professorius on professio eli vahvan yhteiskunnallisen aseman ammatti. Professorit hoitavat yhteiskunnan kannalta tärkeiksi koettuja tehtäviä, ja yhteiskunta on antanut heille tähän kuuluvan harkintavallan. Tässä mielessä professori ei voi koskaan olla vain yksityishenkilö. Varsinkaan, jos hän esiintyy professorina, Hallamaa sanoo.

Olen aika varma, että jos kyseessä olisi ollut joku punavihreä professori, niin professori olisikin katsottu yksityishenkilöksi, jonka kritisointi on maalittamista. Mutta muistakaa jatkossa, että jos jonkun professorin kritiikin kohdalla ylistaan maalittamisesta, että Professoriliiton mukaan professori ei ole yksityishenkiö ja että tätä sitoisi lisäksi journalistin ohjeet.