Maalitus rikoslakiin, sukupuolesta rikoksen koventamisperuste

[Vesa Heimo]

Toimittajiin kohdistuva asiallinenkin kritiikki ja uutisten virheiden tuominen julkisuuteen on siis maalittamista.

Kuka on sanonut että uutisten virheiden korjaus on maalittamista? Siinähän siis korjataan uutista tai kommentoidaan sen virheitä eikä puhuta toimittajasta.

[Näkkileipä]

Toimittajiin kohdistuva asiallinenkin kritiikki ja uutisten virheiden tuominen julkisuuteen on siis maalittamista.

Kuka on sanonut että uutisten virheiden korjaus on maalittamista? Siinähän siis korjataan uutista tai kommentoidaan sen virheitä eikä puhuta toimittajasta.

En puhunut "virheiden korjauksista"
Vaan virheistä huomauttamisesta.
Kun toimittajien tahallisia/tahattomia virheitä, tuodaan yleensä somen kautta julkisuuteen ja kerrotaan asian oikea laita tai oikea asiayhteys, niin sekin koetaan toimittajaan kohdistuneesta maalittamisena.

Olen huomannut tuon itse, kun minulla on tili Facebookissa ja Twitterissä, niin suurimman osan mielestä, varsinkin poliittisten uutisten kyseenalaistaminen on toimittajien maalittamista ja suoranaista valehtelua. Vaikka olisi todisteita, niin siitä huolimatta, ihmisten täytyy luottaa "vastuullisen median" uutisointiin.

[Vesa Heimo]

Olen huomannut tuon itse, kun minulla on tili Facebookissa ja Twitterissä, niin suurimman osan mielestä, varsinkin poliittisten uutisten kyseenalaistaminen on toimittajien maalittamista

Oisko susta tuosta esimerkkiä, että uutisen kyseenalaistaminen on toimittajan maalittamista?

[ApuaHommmaan]

Olen huomannut tuon itse, kun minulla on tili Facebookissa ja Twitterissä, niin suurimman osan mielestä, varsinkin poliittisten uutisten kyseenalaistaminen on toimittajien maalittamista

Oisko susta tuosta esimerkkiä, että uutisen kyseenalaistaminen on toimittajan maalittamista?

Toimittajaliiton parkaisi, kun kansanedustajat älähtivät valeuutisoinnista.

[Vesa Heimo]

Olen huomannut tuon itse, kun minulla on tili Facebookissa ja Twitterissä, niin suurimman osan mielestä, varsinkin poliittisten uutisten kyseenalaistaminen on toimittajien maalittamista

Oisko susta tuosta esimerkkiä, että uutisen kyseenalaistaminen on toimittajan maalittamista?

Oon lienee missannut ton uutisen missä uutisen kritisointi sai jonku älähtämään. Eli löytyykö tohon lähde

Toimittajaliiton parkaisi, kun kansanedustajat älähtivät valeuutisoinnista.

[ApuaHommmaan]

Olen huomannut tuon itse, kun minulla on tili Facebookissa ja Twitterissä, niin suurimman osan mielestä, varsinkin poliittisten uutisten kyseenalaistaminen on toimittajien maalittamista

Oisko susta tuosta esimerkkiä, että uutisen kyseenalaistaminen on toimittajan maalittamista?

Oon lienee missannut ton uutisen missä uutisen kritisointi sai jonku älähtämään. Eli löytyykö tohon lähde

Toimittajaliiton parkaisi, kun kansanedustajat älähtivät valeuutisoinnista.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009698122.html

Kokoomus ja Journalisti­liitto keskustelivat maalittamisesta
Journalistiliitto sanoi eilen, että osa perus­suomalaisten ja kokoomuksen poliitikoista maalittaa Iltalehden toimittajaa.

Aho kertoo, että Journalistiliitto viittasi twiitissään yhteen kokoomus­poliitikkoon.

– Meillä on tiedossa Tere Sammallahti, sanoo Aho STT:lle.

Sammallahti on kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja.

– IS levittää valheita ministerien äänestyspäätöksistä, Yle tunkee sisäministerille sanoja suuhun, IL:n toimittaja levittää huhuja ministerien natsitaustoista, kansanedustaja ulos festareilta poliittisista syistä. Hullua on ja hullummaksi menee. Porvarihallitus, pysykää lujana, kirjoitti Sammallahti Twitterissä sunnuntaina.

Ja tuossa yllä siis Tere Sammallahti syyllistyy journalistiliiton mukaan tuomittavaan maalitukseen.

[Roope]

Oletin, että kun maan suurimman sanomalehden pääkirjoituksessa viitataan viime aikojen poliittisen keskustelun absurdiuteen, sillä tarkoitetaan kaikista järjen kahleista irtautunutta perussuomalaisten ajojahtia solmioanalyyseineen.

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Absurdista tuli poliittisessa keskustelussa arkista, ja se ei käy 8.7.2023

Olin tietysti täysin väärässä.

Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom vetosi heinäkuun alussa ihmisiin: tutkijoilla on oikeus tuoda esiin näkemyksiään. Siis ilman, että heitä häiritään.

Lähimenneisyydessä vetoomus olisi ollut absurdi. Yliopiston ei pitäisi joutua muistuttamaan täysjärkisille aikuisille, että asiantuntijoiden on annettava puhua ilman, että heidän kimppuunsa hyökätään. Tällä viikolla vetoomus hukkui, koska käynnissä oli nykyisin ikään kuin normaalina pidetty poliittinen keskustelu.

Menneisyydessä tutkijat eivät olisi esittäneet omia mielipiteitään tieteen auktoriteetilla faktoina, joiden kyseenalaistaminen on tiedevastaisuutta ja heidän kimppuunsa hyökkäämistä.

Politiikkaan kuuluvat käsitteiden määrittely uudelleen, jatkuvat konfliktit asioiden välillä ja joskus kovakin retoriikka. Loukkaavakaan kielenkäyttö ei ole uutta. Vastakkainasettelu ja viholliskuvien rakentaminen ovat varsinkin populismin perustekniikoita.

Mutta törkeän ja hyväksyttävän rajaa on vuosia hivutettu kohti törkeää. Siinä käy vaiheittain kuin sammakolle, joka laitettiin kattilaan vielä haaleaan veteen. Vesi kiehuu jo, mutta pois on vaikea kivuta.

Joskus vastenmielinen tarkoituksellinen älämölö pesi vain marginaalissa, kuten repivästä keskustelusta taloudellisesti hyötyvän sosiaalisen median pimeimmissä nurkissa. Nyt sitä lietsotaan jo vallan keskeisimmistä kammareista. Se ei ole jotain pikaistuksissa huudettua ja harkitsematonta vaan masinoitua ja järjestelmällistä hiljentämistä ja pelottelua.

Mitäpä jos anonyymi pääkirjoitustoimittaja avaisi ihan konkreettisesti, mitä se kamala lietsominen, masinointi ja järjestelmällinen pelottelu on ollut? Ei? Eipä tietenkään.

Vihaa ja radikalisoitumista ei pidä hyväksyä. Kyse on demokratian peruspilareista, sananvapaudesta, oikeusvaltiosta ja tieteen vapaudesta. Käytännössä hyökkäysten pelko hiljentää tutkijoita, toimittajia ja poliitikkojakin.

Yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin koventumisella on vakavia seurauksia poliittiselle osallistumiselle ja julkiselle keskustelulle. Tavalliset ihmiset vieraantuvat politiikasta vielä lisää. Jos politiikka näyttäytyy vain aggressiivisena pelinä, kansalainen keskittyy muuhun. Ääriliikkeille jää tilaa rellestää, kun ihmiset eivät ole asioista perillä.

Näin ei ole pakko käydä. Kattilan alta voi sammuttaa tulen, keskittyä asioihin. Pyrkiä kuuntelemaan enemmän kuin huutamaan. Ei ole vain korkeimman johdon tehtävä vetää rajat sille, millaista kieltä ja symboliikkaa yhteiskuntana hyväksymme. Kunkin kansalaisen vastuulla on näyttää rajat ja pitää rajoista kiinni.

Kun tässä selvästikin vihjaillaan halusta rajoittaa suomalaisten ja etenkin perussuomalaisten kansanedustajien sananvapautta, olisi rehellisempää kirjoittaa se avoimesti auki.

Mitä uusia totalitaristisia lakeja Helsingin Sanomien toimitus esittää suomalaisten perusoikeuksien kaventamiseksi?

[mossad]

Rahoittaako Venäjä Journalisti­liittoa?

[ikuturso]

Rahoittaako Venäjä Journalisti­liittoa?

Oikeastaan olisi hyvä, jos rahoittaisi. Propagandasta tulisi kenties vielä läpinäkyvämpää.

-i-

[Roope]

Mielipide: Toimittajien maalittaminen on vakava uhka demokratialle
...
Yrsa Grüne-Luoma
puheenjohtaja
Toimittajat ilman rajoja Suomi ry

Helsingin Sanomat 7.7.2023

Toimittajat ilman rajoja -organisaation kansainvälinen sihteeristö julkaisee vuosittain lehdistönvapausindeksin (World Press Freedom Index). Siinä Suomi sijoittuu nyt sijalle viisi. Vain kahdeksassa maassa lehdistönvapaustilannetta voidaan kutsua hyväksi. Indeksiin kuuluu 180 maata.

SUOMEN sijoitus kärjen tuntumaan ei tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. Toimittajien turvallisuuden heikentyminen voidaan todeta myös meillä. Viisi mittaria määrittelee, miten kukin maa sijoittuu indeksissä. Suomen ongelmana on jo jonkin aikaa pidetty mediayhtiöiden keskittymistä: isommat ostavat pienempiä. Vaikka tätä on perusteltu sillä, että se on pienille elinehto, se tarkoittaa kuitenkin sitä, että kokonaisuutena erilaiset näkemykset vähenevät.

Viime indeksissä, joka julkaistiin kansainvälisenä sananvapauden päivänä 3. toukokuuta, on todettavissa Suomen osalta merkittävä muutos aiempaan. Fyysistä väkivaltaa käytettiin uutistyössä olleita toimittajia kohtaan äärioikeiston convoy-mielenosoituksessa vuoden 2021 alkupuolella.

On kuvaavaa, että Grüne-Luoma antaa ymmärtää Suomen "lehdistönvapausindeksin" sijoituksen putoamisen johtuneen "äärioikeiston convoy-mielenosoituksessa" tapahtuneesta "fyysisestä väkivallasta", kun Grüne-Luoma ei edes maininnut sellaista haastattelussa indeksiä julkistettaessa, eikä siitä kerrottu sanallakaan järjestön vuosiraportin Suomi-osuudessa. Tuolloin hän kertoi sijoituksen romahtaneen, koska Helsingin Sanomien toimittajia vastaan nostettiin syytteet Viestikoekeskus-jupakassa. Narratiivi väkivaltaisesta äärioikeistosta liimattiin paikalleen vasta jälkikäteen.

Grüne-Luoman väittämästä fyysisestä väkivallasta eli toimittajien pahoinpitelyistä ei ole muutenkaan uutisoitu tietääkseni missään, eli hän liioittelee ja valehtelee siitäkin.

Toimittajat ilman rajoja Suomen puheenjohtajan valehtelu on näköjään röyhkeän suunnitelmallista, sillä se jatkuu tänään Höblässä samoilla väitteillä. Yrsa Grüne-Luoma vihjailee samalla perussuomalaisten vaarantavan demokratian ja lehdistönvapauden yllyttäessään ihmisiä fyysiseen väkivaltaan toimittajia kohtaan ja vaatii uusia, määrittelemättömiksi jääviä maalituslakeja, joilla "turvataan ilmaisunvapaus ja median integriteetti".

Demokratin behöver sina vakthundar

[...]

I det årliga internationella pressfrihetsindexet, World Press Freedom Index som Reportrar utan gränsers internationella sekretariat ger ut, ligger Finland fortfarande bra till. Av sammanlagt 180 länder är det bara i åtta som pressfriheten i det stora hela mår bra. Finland ligger där på femte plats.

Det betyder inte att allt är bra. En försämring av journalisternas säkerhet kan noteras också i vårt land. I indexet beaktas fem olika variabler. Sämst har Finland klarat sig när det gäller mediernas ekonomiska beroende: mindre medier köps upp av större mediehus. Även om de inte läggs ned innebär det oftast att antalet röster blir färre.

I det senaste indexet som publicerades på pressfrihetsdagen 3.5.2023 noterades en annan drastisk förändring. Fysiskt våld riktades mot reportrar i arbete under en demonstration i början av 2022.

Osakliga påhopp på enskilda journalister – fysiska eller psykiska – och den maskinering av ytterligare kommentarer av samma slag kan på twitter Facebook eller andra sociala medier leda till en självcensur som tystar röster. Det är också det yttersta målet för dem som orkestrerar påhoppen.

Men yttrandefriheten och demokratin gagnar detta inte.

Att med lag försöka få bukt med fenomenet betraktas som svårt. Men omöjligt kan det inte vara.

Det måste finnas en gräns för den form av personliga påhopp som till och med parlamentariker riktar mot en redaktionell text.

[...]

En fri press är en av demokratins viktigaste grundstenar. Men press- och yttrandefriheten är inga självklarheter, utan värderingar som landets riksdag och regering måste värna om och vars betydelse bör betonas. Våra ledande politiker bör också reagera och säga ifrån när yttrandefriheten nonchaleras. Med hjälp av lagstiftning om ingenting annat hjälper för att skapa en trygg miljö för yttrandefrihet och mediernas integritet.

Yrsa Grüne-Luoma, Ordförande, Reportrar utan gränser Finland rf

Hbl 14.7.2023

Lehdistönvapauspäivänä 3.5.2023 julkaistussa tuoreimmassa indeksissä havaittiin toinenkin raju muutos. Fyysistä väkivaltaa kohdistettiin työskenteleviin toimittajiin mielenosoituksen aikana vuoden 2022 alussa.  (käännös)

Raportissa ei ollut julkistettaessa eikä ole nytkään mainintaa kyseisestä mielenosoituksesta saati väkivallasta, eikä tuolloisessa uutisoinnissa puhuttu toimittajiin kohdistuneesta väkivallasta, jollaisesta olisi varmasti tullut jälkiseuraamuksia kuten poliisitutkintoja, syytteitä ja toimittajien kannanottoja.

Yrsa Grüne-Luoma keksii raporttiin uutta sisältöä liittääkseen sen luomaansa fyysiseen maalittamisuhkaan, jonka liittää akuuttiin perussuomalaiskohuun.

Ilmiön [toimittajien maalittaminen] voittamista lain avulla pidetään vaikeana. Mutta se ei voi olla mahdotonta.

Henkilökohtaisille hyökkäyksille, joita jopa kansanedustajat kohdistavat toimituksellisiin teksteihin, on oltava raja.  (käännös)

Totta kai laissa on raja niin toimittajiin kuin muihinkin ihmisiin kohdistuvalle kritiikille. Yrsa Grüne-Luoma tarkoittaakin rajojen siirtämistä toimittajien kohdalla jonnekin uuteen paikkaan, jota hän ei kuitenkaan täsmennä eikä perustele. Tämä on sananvapauden rajoittamista, ei sen puolustamista.

Periaate on sama kuin edustamallaan Toimittajat ilman rajoja -järjestöllä muutenkin, että toimittajat on nostettava kritiikin ja lakien yläpuolelle. Lehdistönvapausindeksissään Toimittajat ilman rajoja rankaisi Suomea jo siitä, että Helsingin Sanomien toimittajia oli asetettu syytteeseen Viestikoekeskuksen tapauksessa, eikä järjestöä kiinnostanut, olivatko syytteet perusteltuja ja oikeutettuja vai eivät.

Myös johtavien poliitikkojen tulisi reagoida ja puhua, kun sananvapautta ei kunnioiteta.  (käännös)

Hienoa, mutta missä tämä periaate on ollut niin toimittajilla kuin poliitikoillakin viimeisen kymmenen vuoden sananvapausoikeudenkäyntien ja niistä käydyn keskustelun aikana?

[HDRisto]

Kait sitä sananvapautta tulee olla samalla mitalla kaikilla muillakin, ettei jäisi toimittelijoiden yksinoikeudeksi (eikä toimittelijoiden virheitä saisi oikaista ja valheita yrittää tuoda julki).

[Näkkileipä]

Kait sitä sananvapautta tulee olla samalla mitalla kaikilla muillakin, ettei jäisi toimittelijoiden yksinoikeudeksi (eikä toimittelijoiden virheitä saisi oikaista ja valheita yrittää tuoda julki).

Ennen somea kaikki oli paremmin, kun sanomalehtien lukijat eivät voineet mistään lähteestä tarkistaa, ovatko kerrotut uutiset luotettavia, vaan piti sokeasti luottaa siihen, ettei median toimittajat kerro omia tulkintojaan tapahtumista.

Nyt, kun lähes kaikilla on internet ja sosiaalinen media, niin toimittajien luotettavuus ja puolueellisuus tulee väkisinkin julkisuuteen. Kun jokainen voi ihan itse tarkistaa uutisten alkuperän luotettavuuden, toimittajien pyynnöistä huolimatta.

[Niobium]

Pohjois-Korea voisi olla Ylen haavemaa.

Ylhäältä kerrotaan, mitä ja miten uutisoidaan. Toimittajat kirjoittavat jutut puhtaaksi, eikä kenelläkään ole mahdollisuutta todistaa toisin.

Tai onhan sielläkin pinnan alla varmasti jotain toimintaa, mutta hengenlähtö tekijällä ja koko suvullaan on todella lähellä, jos jää kiinni.

Yksi kansakunta, yksi Yle, yksi totuus.

[Torspo]

Hiema ot, mutta tästä ketjusta tulee mieleen autokauppias, jonka mielestä koko internet pitäisi räjäyttää.

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002802365.html

Enää ei ihmisten tarvitse uskoa, mitä (toimittelija) autokauppias kertoo, vaan jokainen voi helposti tarkistaa (mielipidekirjoituksen) auton historian samoin (toimittelijan) autokauppiaan.

Horina autosta, millä on vain sunnuntaisin kuljetettu virsikirjaa kirkkoon ei enää uppoa kansaan.

[Äpyli]

Jatkan Tynkkysen ketjusta aiheen käsittelyä täällä sillä mielestäni se koskee maalitusta laajemmin eikä pelkästään Tynkkystä.

IL: Sebastian Tynkkynen iski kiinni Purran eroa vaatineen adressin alullepanijaan – Politiikan tutkija pitää poikkeuksellisena
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/61599715-72a5-46a3-ad6d-7ec010044559

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, minkälainen käytös ja kielenkäyttö on sopivaa kansanedustajan tai ministerin asemassa.

Keskiviikkona 12.7. Adressit.com-verkkosivustolle ilmestyi valtiovarainministeri Riikka Purran eroa vaatinut adressi. Adressin takana on Aaro Tamminen.
...
Lauantaina 15. heinäkuuta perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen twiittasi: "Vielä muutama venäläinen nettitrolli lisää takomaan, niin saadaan Aaron aloittamaan nettiadressiin kasaan neljäsosa siitä äänimäärästä, jonka vihervasemmistopuolueet saivat vaaleissa yhteensä. Jos ei hallitusta saada tällä kaatumaan, niin ei sitten millään."

Tamminen kertoo Iltalehdelle, että Tynkkysen twiitin vuoksi hän on saanut runsaasti vihapostia omilla sosiaalisen median kanavillaan. Tammista on lähestytty erityisesti Instagramissa Tynkkysen twiitin jälkeen. Lisäksi Tammisesta on käyty loukkaavaa keskustelua erinäisillä keskustelufoorumeilla netissä.
...
Tamminen sanoo, että tapaus on saanut hänen uskonsa päättäjiin horjumaan. Erityisen törkeänä hän pitää sitä, että kansanedustaja käy kiinni yksityishenkilöön sosiaalisessa mediassa.
...
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Theodora Helimäki pitää erikoisena sitä, että kansanedustaja omassa valta-asemassaan hyökkää näin avoimesti yksityishenkilöä vastaan.
...
– Ketään kohtaan hyökkääminen ei tietenkään ole oikein keneltäkään vallanpitäjältä. Kun kyseessä on yksittäinen kansalainen, jonka kanssa ei kilpailla vallasta tai huomiosta, pidän tätä poikkeuksellisena, Helimäki sanoo.

Helimäki pohtii viime aikoina käytyä keskustelua siitä, kuinka kansanedustajan tai ministerin asemassa olevan henkilön tulisi toimia ja millainen kielenkäyttö esimerkiksi on sopivaa. Mitään virallisia käytäntöjä ei ole asian suhteen asetettu.

Hän sanoo, että tässä tapauksessa koetellaan vaikeita ja häilyviä rajoja.

Jos tulkitaan, että Tynkkysen twiitti on hyökkäys, niin raja poliittisen kommentoinnin ja keskustelun salonkikelpoisuuden suhteen asettuu absurdin korkealle. Pohdinpa itse, mikä tutkijan mielestä tekee twiitistä hyökkäyksen. Onko se yksityishenkilön tägääminen? Jos Tynkkynen olisi puhunut adressista yleisellä tasolla, tieto sen tekijästä olisi kuitenkin ollut netistä helposti löydettävissä. Ilman puhetta kommentoitavasta ilmiöstä ei asiaa voisi käsitellä ollenkaan.

Twiitin muu teksti? Adressissa todistetusti oli epäilyttäviä, masinoituja venäläisiä "allekirjoittajia". Sitten on Tynkkysen huomio adressin äänimäärästä ja sen suhteesta vaaliääneihin. Lopuksi sarkastinen kommentti hallituksen kaatumisesta. Mikä tässä on hyökkäystä: ilmiselvän trolliongelman tuominen esiin vaiko suhteuttava kommentti äänimääriin? Eikö Tynkkynen saisi kommentoida poliittisesti sitä, että perussuomalaisesta valtiovarainministeristä halutaan eroon venäjätrollien avulla?

Oliko kyseessä hyökkäys siksi, että jotkut muut alkoivat lähettää epäasiallisia viestejä adressin tekijälle? Onko Tynkkynen vastuussa siitä, mitä muut somessa tekevät? Oletettavasti adressin tekijä lienee julkinen ja hänellä lienee julkinen some-profiili, joka on avoinna koko maailmalle. Pitäisikö siis tilanteen olla sellainen, että kun tekee julkisen, suosiota keräävän poliittisen adressin omalla nimellään, sitä ei saa kommentoida tai se katsotaan hyökkäykseksi? Kansanedustajat nauttivat laajaa sananvapautta. Olisi omituista, että tuo sananvapaus ei käsittäisi some-alustoja.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvasen näkemyksen mukaan Tynkkysen toiminta ei nykyisen lainsäädännön nojalla ole rangaistavaa. Tynkkysen twiitti voidaan Tolvasen mukaan katsoa poliittiseksi kannanotoksi.

Tolvanen on myös varovainen sen suhteen, kutsuisiko toimintaa varsinaisesti maalittamiseksi. Maalittamisessa on hänen mukaansa olennaista, että sen tarkoitusperänä on pyrkiä vaientamaan kohde. Aikomuksesta ei Tolvasen mukaan voi pelkän twiitin perusteella olla varma.

– Joku muu voisi tätä kutsua maalittamiseksikin, mutta itse en vielä kutsuisi, kun pitäisi tietää se aikomus, Tolvanen sanoo.

Koko tämä maalitus on niin epäselvä rikosoikeudellinen tunkio, ettei siitä ota edes rikosoikeuden professorikaan selvää. Somessa ja mediassa kutsutaan jo innolla maalittamiseksi mitä tahansa vaikkei sitä ole vielä edes lainsäädännössä määritelty. Mikä luo keijolle vahvan vaikutelman siitä, että meillä on somessa ja mediassa lukuisia itseoppineita rikosoikeudellisen vallan käyttäjiä, jotka eivät tiedä mitä tekevät. Lähes rikosta eli vain tuomiota odottava teko siksi, että joku muu voisi kutsua tätä maalittamiseksikin.

Jos nyt vielä ajatellaan sitä, että IL antaa asiantuntijan kommentoida Tynkkysen twiittiä a) hyökkäykseksi, ja rikosoikeuden professori toteaa että joku muu voisi kutsua tätä maalittamiseksikin, niin hieman ironisesti voisin todeta, että eikö tämä jo itsessään täytä maalittamisen kriteerit. Pitäisi vain tietää se aikomus! Ei varmaan ole tarkoitus tukkia Tynkkysen suuta, eihän?

edit: rima matalalle -> absurdin korkealle

[eskonaama]

Oikeastaan samaan aiheeseen liippaa myös tämä Rydmanin haastattelu, jossa keskustellaan somessa vellovia salaliittoteorioita, mm. kravatti-case, ja Rydman vertaa näitä kirjoittelijoita mm. Bäckmanin trollailuihin.

Ministeri Rydman Ylellä: Erikoiset salaliittoteoriat levinneet median ja tutkijoiden valikoimaan
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3d068726-0448-4d57-81ed-86b5db7f8113

Tähän juontaja rupesi vaatimaan konkreettisia todisteita, nimiä ja esimerkkejä:

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) väittää Suomessa olevan tahoja, jotka syöttävät nykyhallituksesta väärää tietoa ulkomaiseen mediaan kohudosentti Johan Bäckmanin tapaan.
Rydmania pyydettiin tarkentamaan näiden tahojen henkilöllisyyttä Ylen A-studion haastattelussa maanantai-iltana.
– Sanoit aamulla Ylen haastattelussa, että Suomessa on tahoja, jotka levittävät Johan Bäckmanin tyyliin hallituksesta virheellisiä väitteitä ulkomaille. Keitä nämä tahot ovat? A-studion juontaja Petri Ravio kysyi.

...

– Niin, nyt puhuin yleisellä tasolla. Jos Twitteriin menee ja katsoo erilaistenkin tutkijoiden ja someaktiivien, toimittajienkin, toimintaa, niin ei tarvitse kauaa etsiä, ennen kuin tällaisia tapauksia löytää, Rydman vastasi.
Rydman ei nimennyt henkilöitä, jotka levittävät hänen mielestään virheellisiä väitteitä ulkomaille. Hän vetosi siihen, että henkilöiden nimeämistä pidettäisiin maalittamisena.
– Ihan julkisia lähteitä, myöskin iltapäivälehtiä lukemalla näkee, millaisia henkilöitä on haastateltu ja millaisia kommentteja he ovat antaneet, Rydman sanoi.

...

Rydmanin Ylelle antamia väitteitä on kommentoinut Twitterissä ainakin Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
Ennen Rydmanin A-studiossa esiintymistä Vuorelma penäsi tarkennuksia siihen, ketkä väitteitä levittävät.

– Kun ministeri esittää näin rajun väitteen, sen tueksi pitää tuoda esiin konkretiaa: ketä ovat nämä Suomea tahallisesti vahingoittavat kotimaiset "toimijat" ja minkälaista valheita he ovat esittäneet? Seuraan kansainvälistä mediaa, enkä ole törmännyt tällaiseen ilmiöön, Vuorelma kirjoittaa.

Mielenkiintoinen tilanne kun vaaditaan absoluuttisia faktoja, nimiä pöytään, mutta samaan aikaan näiden henkilöiden esiin tuominen on maalittamista, tavallisen kansalaisen lyömistä poliitikon puolesta? Pyff. Sinänsä mielestäni Ryde teki ihan oikein, ettei suoraan nimennyt näitä henkilöitä joita keskustelu koskee. Se, että jättää vastapuolelle tilaa kyseenalaistaa nämä väitökset, on pienempi paha kuin antaa panoksia maalittamis-uhriutumiseen.

En kannata doxxaamista tai muunkaansorttista internet-lynkkaamista, mutta jos joku levittää somessa omalla nimellään milloin mitäkin puutaheinää, pitää myös hyväksyä se että jos faktat eivät kestä tarkastelua, tällöin vastuu omaan jalkaan ampumisesta on kirjoittajalla itsellään. Esimerkkinä toimii mm. Taponen ja Munaton nillittäjä-case, jossa ilmeisesti meni liian syvälle tunteisiin kun internet-väittelyissä tulikin kärjestä kritiikkiä takaisin. Kuka olisi ikinä arvannutkaan että somessa voisi käydä näin 

[Äpyli]

Mielenkiintoinen tilanne kun vaaditaan absoluuttisia faktoja, nimiä pöytään, mutta samaan aikaan näiden henkilöiden esiin tuominen on maalittamista, tavallisen kansalaisen lyömistä poliitikon puolesta? Pyff. Sinänsä mielestäni Ryde teki ihan oikein, ettei suoraan nimennyt näitä henkilöitä joita keskustelu koskee. Se, että jättää vastapuolelle tilaa kyseenalaistaa nämä väitökset, on pienempi paha kuin antaa panoksia maalittamis-uhriutumiseen.

En kannata doxxaamista tai muunkaansorttista internet-lynkkaamista, mutta jos joku levittää somessa omalla nimellään milloin mitäkin puutaheinää, pitää myös hyväksyä se että jos faktat eivät kestä tarkastelua, tällöin vastuu omaan jalkaan ampumisesta on kirjoittajalla itsellään. Esimerkkinä toimii mm. Taponen ja Munaton nillittäjä-case, jossa ilmeisesti meni liian syvälle tunteisiin kun internet-väittelyissä tulikin kärjestä kritiikkiä takaisin. Kuka olisi ikinä arvannutkaan että somessa voisi käydä näin 

Media kyllä varmasti tietää mistä tahoista on kyse, mutta haluaa teeskennellä täydellisen tietämätöntä, ja puolustaa puolustelee omalla puolella olevia luonnollisesti niin aggressiivisesti ja kauan kuin suinkin pystyy syyllistymättä vihapuheeseen^tm. Tätä voisi muuten verrata siihen, että kun meillä väitetysti väijyy natseja siellä täällä eduskuntaa myöten, niin onko kukaan kuullut yhdenkään journalistin koskaan kysyvän, keitä nämä natsit ovat, ja ovatko ne oikeasti natseja. Sinänsä en pidä ollenkaan pahana sitä, että faktoja vaaditaan, mutta niitä pitäisi vaatia tasapuolisesti.

Nätisti sanottuna, mediakentän kyky itsekritiikkiin ei ole koskaan ollut sen vahvin ominaisuus. Tämä lienee myös looginen seuraus siitä, että poliittisilta suuntautumisiltaan se on varsin homogeenistä porukkaa. Mieleen tulee vuosien varrelta useita tapauksia, joissa itsenäisesti ajattelevat journalistit ovat huomanneet ympäristönsä liekehtivän varsin nopeasti esitettyään vääränlaisia mielipiteitä. Tämä on usein tyypillinen käyttäytymismalli vahvasti vakiintuneissa sisäryhmissä. Some on altistanut pitkään vakaissa oloissa työskennelleen sisäryhmän kritiikille. Mutta mikäli media tahtoo olla somessa läsnä ja aktiivinen, hinta sille on se, että silloin sitä seuraavat tarkemmin yhä kasvava määrä silmäpareja. (Enkä tarkoita nyt asiattomuuksia, joista en itsekään pidä, vaan asiallisia huomioita.)

Tulee mieleen se vanha Upton Sinclairin lausahdus, vapaasti suomennettuna: "on vaikeaa saada ihminen ymmärtämään jotakin, kun hänen palkkansa riippuu siitä, ettei hän ymmärrä sitä." Oleellinen kysymys on mielestäni se, onko media valmis käsittelemään omia politiikkaa koskevia ennakko-oletuksiaan ja systeemisiä painotuksiaan kriittisesti ja palauttamaan ydintehtävänsä kirkkaasti mieleen. Tämä on nimittäin sellainen asia, joka ei tule ratkeamaan maalitukseen liittyvällä lainsäädännöllä. Maalitus, jos se lopulta osaksi lainsäädäntöä kirjoitetaan, tulee vain mutkistamaan tilannetta entisestään.

[Skeptikko]

Wassiia kommentoinneissa tviiteissä muun muassa kyseenalaistettiin sitä, voiko Wass enää toimia poltiikan kommentaattorina tai tutkijana, kun hän kerran on näin selvästi kallellaan tietyn puolueen suuntaan.

– Osoitti minulta huonoa harkintaa yhdistää oma politiikantutkijan statukseni kannanottoon, joka koettiin ideologisesti värittyneeksi.

Saa nähdä tuleeko jotain vastaavaa kritiikkiä näistäkin tviiteistä:

[tweet]1684591225603604480[/tweet]

Olen seurannut politiikkaa työkseni yli 20 vuotta ja olettanut osaavani suhtautua siihen siinä mielessä "professionaalisesti", että omat mietteet eivät sekoitu analyyttiseen pohdintaan. Viimeisten viikkojen aikana on tuntunut siltä, että en enää pysty useammasta eri syystä. 1/8

[tweet]1684591234231291904[/tweet]

Neljänneksi on alkanut pelottaa: mihin Suomi on oikein menossa, miten meillä voi olla tällainen hallitus ja eikö peliä saada millään puhallettua poikki? 5/8

PS, aivan kuin olisi jonkinlaista kriittisyyttä asiantuntijakuntaakin kohtaan kerrankin kuultavissa:

[tweet]1684591231660167168[/tweet]

Kolmanneksi somekeskusteluja seuratessa on jatkuvasti hämmentynyt olo. Kollegat repivät niissä asiaankuuluvasti toistensa argumentteja riekaleiksi, mutta välillä vähän palan ihmistäkin. 4/8

[Emo]

^ Hanna ottaa nyt manikyyrin, pedikyyrin, hieronnan ja ostaa uuden mekon, niin saa pelon sijaan jotain kivaa muuta ajateltavaa.

[Caucasian]

"Omat mietteet eivät sekoitu..."
Ja paskat, meillä ei "vastuu" mediassa ole aikoihin näkynyt "asiantuntijaa" jolla ei oma aate sekoittuisi "analyysiin".
Ja aate on 99 prosenttisesti näillä ns asiantuntijoilla jotka hesareihin pääsevät VAIKUTTAMAAN on punavihreä tai vähintään liberaali.

[Leostoa]

Mikäs sitä Hannaa pelottaa? Sekö että PS haukkuisi ja karkottaisi seksirikolliset ja kieltäisi naisten ihmisarvon loukkaamisen säkittämällä? Hannan kannattaisi muistaa että vakavissa rasistitissa rikoksissa maahanmuuttajataustaiset ovat tekijöitä, suomalaiset uhreja. Vai muistaako Hanna monta tapausta parin viime vuosikymmenen ajalta jossa suomalaiset ovat ryöstäneet, raiskanneet tai tappaneet mamuja? Tietyillä mamuryhmillä on tuonkaltaisissa rikoksissa yliedustus. Jos Hanna on looginen, hän ymmärtää että PS:n linja on suunnattu paitsi väestönvaihtoa, myös sen mukanaan tuomaa rasismia vastaan. Kansalaiset ymmärtävät tämän ja haluavat suojella itseään sekä jälkikasvujaan kasvavalta maturasismilta ja maturikollisuudelta.

[Nikolas]

Jos Hanna on looginen, hän ymmärtää että PS:n linja on suunnattu paitsi väestönvaihtoa, myös sen mukanaan tuomaa rasismia vastaan.

Väestönvaihdon nollaamiseen kun ei riitä verbaalinen kiistäminen: "Ei ole, siis ei huolta." Se täytyy käytännön toimin ehkäistä, tai kuten on käynyt tarpeelliseksi, pysäyttää ja kääntää päinvastaiseksi.

[Nikolas]

Koko tämä maalitus on niin epäselvä rikosoikeudellinen tunkio, ettei siitä ota edes rikosoikeuden professorikaan selvää. Somessa ja mediassa kutsutaan jo innolla maalittamiseksi mitä tahansa vaikkei sitä ole vielä edes lainsäädännössä määritelty. Mikä luo keijolle vahvan vaikutelman siitä, että meillä on somessa ja mediassa lukuisia itseoppineita rikosoikeudellisen vallan käyttäjiä, jotka eivät tiedä mitä tekevät. Lähes rikosta eli vain tuomiota odottava teko siksi, että joku muu voisi kutsua tätä maalittamiseksikin.

Minulla on sellainen mielikuva että "maalittaminen" tässä yhteydessä olisi Keijo Kaarisateen keksintöä, eli sarkasmia kieli poskessa.

[tweet]1187054135151153152[/tweet]

2 vuotta sitten jaoin tämän #maalitusrikoslakiin. Aika rientää. Niin rientää hallituskin:

"Oikeusministeri Henriksson: Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alaista"

https://yle.fi/a/3-11033117

Tuo lainaamani twiitti on siis 2019 lokakuulta.

[DuPont]

Paavo Teittinen voisi noudattaa Goebbelsin mallial
Anteeksi, en halua tämän kommentin jäädä historiaani.

[DuPont]

Paavo Teittinen (HS) voisi noudattaa Goebbelsin mallial
Anteeksi, en halua tämän kommentin jäädä historiaani.

[Skeptikko]

Raaka ilmiö puhuttaa nyt enemmän kuin aikoihin – Mutta pitäisikö sen olla rikos? Tätä mieltä asiantuntijat ovat maalittamisesta
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0539d283-7949-4c3e-ac96-e8fc03179ff6

Iltalehden haastattelemat oikeustieteilijät pitävät niin sanotun maalittamisen rangaistavuuden jatkoselvittelyä perusteltuna. Hallitusohjelmassa asiasta ei ole kirjausta.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon niin sanotusta maalittamisesta. Maalittaminen on vaikeasti määriteltävä ilmiö, jota Iltalehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tulkitaan usein väärin.
...
Viime syksynä maalittamisen kriminalisoinnin eli rangaistavaksi säätämisen tarpeellisuutta selvitettiin oikeusministeriön arviomuistiossa. Arviomuistion perusteella maalittamisen kriminalisoinnille on löydettävissä perusteita.
...
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin mukaan on tärkeä tehdä ero siihen, mitä maalittamisella tarkoitetaan julkisessa keskustelussa ja mitä sillä tarkoitettaisiin rikoslaissa.

– Julkisessa keskustelussa käsitteitä käytetään usein väljemmin kuin juridiikassa. Välillä tuntuu siltä, että esimerkiksi kovasanainen kritiikki ymmärretään julkisessa keskustelussa maalittamiseksi, vaikkei se ehkä olisi sitä, jos maalittaminen määriteltäisiin oikeudellisesti, Melander sanoo.

Melanderin mukaan maalittamisessa on tiettyjä tunnistettavia piirteitä. Jos asiasta säädettäisiin rikoslaissa, rikoksen tunnusmerkistö olisi määriteltävä riittävän tarkkarajaisesti. Melander myös muistuttaa, että kriminalisoinnin pitäisi olla viimesijainen keino.
...
Melander ja Tolvanen uskovat, että nykyisessä rikoslainsäädännössä on maalittamisen osalta aukkoja. Heidän mukaansa kriminalisoinnin jatkoselvittely olisi tarpeellista.
...
– Siinä voi kuitenkin tulla näyttövaikeuksia, eikä vainoamispykälä ihan tavoita sitä ideaa, että pyritään esimerkiksi suojaamaan viranomaistoiminnan häiriöttömyys. Painotan myös sitä, että rangaistusasteikon on oltava riittävän ankara. Teon moitittavuuden takia enimmäisrangaistuksen olisi oltava mielestäni vähintään sama kuin vainoamisessa, eli kaksi vuotta (vankeutta), Tolvanen toteaa.

Mielenkiintoista, että kerrankin oikeusoppinut, joka vaatii ankaria rangaistuksia, vaikka meille on aina opastettu, että on väärin vaatia ankaria rangaistuksia, kun niistä ei ole mitään hyötyä.

Oikeusministeriön arviomuistioon sisältyvän lakiluonnoksen mukaan rangaistavaksi tulisivat maalittamisen käynnistäminen ja siihen osallistuminen. Rangaistukseksi määrättäisiin sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.
...
Melanderin mukaan pykälä tulisi rajata toimintaan, joka olisi muuta kuin sananvapauden käyttöä. Hän painottaa, että sananvapausnäkökohdat olisi otettava tarkasti huomioon. Esimerkiksi poliittisessa toiminnassa pitäisi hänen mielestään sallia rankempaakin puhetta ja kritiikkiä.

– Järjestelmällisessä häirinnässä, joka kohdistuu tiettyyn henkilöön hänen työtehtäviensä tai yhteiskunnallisen aseman vuoksi, ei ole kyse sananvapauden käyttämisestä, vaan sillä pikemminkin pyritään usein esimerkiksi rajoittamaan maalittamisen kohteen sananvapautta tai toimintaa muuten. Jos pykälä rajattaisiin järjestelmälliseen häirintään, en näe, että se olisi sananvapauden kannalta ongelmallista. Jos rajaus olisi laveampi, ongelmia voisi tulla, Melander sanoo.

Tolvasen mukaan esimerkiksi poliitikon tai poliisin arvostelu hänen työhönsä liittyvästä asiasta ei lähtökohtaisesti ole maalittamista, vaikka se johtaisi arvosteluun ja kriittiseen palautteeseen. Hän uskoo, että maalittamisen tunnusmerkistö pystyttäisiin rajaamaan tarkoituksenmukaisesti.

– Pitäisi siis pystyä osoittamaan, että kritisoijan tarkoituksena olisi nimenomaan ollut saada aikaan maalittamisilmiö. Eihän se, jos joku sanoo, että esimerkiksi poliisi, syyttäjä tai tuomari on tehnyt väärän päätöksen, indikoi, että henkilö haluaisi aloittaa vihakampanjan, Tolvanen jatkaa.

Maalittamisen rikosoikeudellinen sääntely : Arviomuistio
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164319/OM_2022_29_ML.pdf?sequence=1&isAllowed=y

5 Kansainvälinen vertailu

Tämän jakson tiedot perustuvat oikeusministeriön eräille EU-jäsenvaltiolle ja Norjalle alkuvuodesta 2020 kohdistamaan kyselyyn ja sen tuloksista ministeriössä laadittuun tiivistelmään (Esko Yli-Hemminki 30.6.2020). Vertailuvaltioiksi ovat valikoituneet kyselyyn vastanneet Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Ranska ja Alankomaat. Tiivistelmän yleinen havainto on, että maalittamista tai sen kaltaista ilmiötä ei ole ei ole kriminalisoitu sellaisenaan erillisellä tunnusmerkistöllä missään vertailuvaltiossa. Tiedossa ei ole, että vertailuvaltioiden rikoslainsäädäntöihin olisi kyselyn tekemisen jälkeen tehty maalittamista koskevia muutoksia.

Eli ilmeisesti demokraattisissa länsimaissa ei tunneta tällaisia punavihreiden himoitsemia maalittamislakeja, vaan kyse on autoritaarisille maille ominaisesta lainsäädännöstä, jolla pyritään kääytännössä estämään vallanpitäjiin kohdistuva kritiikki.

[Roope]

Maalittaminen ei jatkossakaan ole rikos – Oikeusministeri Meri selittää nyt, miksi

Oikeusministeri Leena Meri (ps) kertoo Iltalehdelle, ettei hallitus ole esittämässä niin sanottua maalittamista kriminalisoitavaksi eli säätää toimintaa rangaistavaksi. Hallitus ei myöskään aio ryhtyä lisäselvityksiin asian suhteen.

Meri vastasi Iltalehden kysymyksiin sähköpostitse erityisavustajansa välityksellä.

Maalittamisella tarkoitetaan sisäministeriön verkkosivujen mukaan ilmiötä, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa käymään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa.

[...]

Meri huomauttaa, että rangaistaviksi on jo säädetty lukuisia rikoksia, joiden katsotaan liittyvän sellaiseen toimintaan, johon käytetty termi maalittaminen usein yhdistetään. Esimerkeiksi hän nostaa virkamiehiin kohdistuvat rikokset, julkisen kehottamisen rikokseen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen, kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen, vainoamisen ja pakottamisen.

Lisäksi Meri huomauttaa, että usean tekijän tekemään rikokseen sovelletaan rikoslain yleisiä oppeja osallisuudesta ja että laiton uhkaus tuli 1.10.2021 virallisen syytteen alaiseksi, jos teko kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi.

– Rikoslaissa on siis varsin paljon sääntelyä, jolla voitaisiin puuttua niin sanottuun maalittamiseen, mutta on tullut esille, että rikostunnusmerkistöjä ei ole otettu käyttöön riittävän tehokkaasti, Meri kertoo.

[...]

Meri painottaa, että rikosoikeuden käytön tulisi aina olla viimesijainen keino puuttua ihmisten käyttäytymiseen.

– Kriminalisoitaessa sanallisia ilmaisuja on otettava huomioon erityisesti sananvapaus perusoikeutena, joka on demokratian kulmakivi. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Rikoslain tehtävänä ei voi olla kärkevän tai jopa vihaisen kritiikin estäminen, Meri toteaa.

[...]

Meren mukaan maalittamisilmiössä on "erittäin ongelmallista" myös sen rikosoikeudellinen määritteleminen.

– Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että sääntelyn tulee olla täsmällistä, tarkkarajaista ja ennakoitavaa. Säädettäessä epätäsmällisiä tunnusmerkistöjä seuraa väistämättä se, että ihmisten on vaikea ennakoida, onko heidän tekonsa rangaistavaa, ja säännöksen soveltaminenkin on tällöin sattumanvaraista, Meri sanoo.

Meren mielestä ihmiset tuntuvat puhuvan ja ymmärtävän maalittamisilmiön ja sen kriminalisoinnin eri tavoin.

– Esimerkiksi jos joku julkaisee sosiaalisen median alustalla kriittisen mielipiteen, jossa hän kritisoi toisen henkilön julkista mielipidettä, ja muut jakavat edelleen kyseistä julkaisua, niin olisiko esimerkiksi tässä kyse rangaistavasta maalittamisesta ja ketä kaikkia tästä pitäisi rangaista? Tulee myös huomioida, että jos joutuu rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn uhkailun tai vainoamisen kohteeksi, siihen tosiaan on jo olemassa omat pykälänsä – ja niin pitää ehdottomasti ollakin, Meri toteaa.

Iltalehti 5.8.2023

[Roope]

Olihan tästä jo viime viikolla, mutta Ylekin heräsi.

Oikeusministeri Meri: Maalittamisesta ei tule erikseen rangaistavaa

Petteri Orpon (kok.) hallitus ei aio kriminalisoida maalittamista. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) vahvistaa asian kolumnissaan.

Meri perustelee linjausta sillä, että maalittamisen tunnusmerkkejä on vaikeaa määritellä tarkasti. Rangaistaviksi on Meren mukaan jo säädetty lukuisia rikoksia, joihin termi maalittaminen usein yhdistetään.

– Näitä rikoksia ovat esimerkiksi virkamiehiin kohdistuvat rikokset, julkinen kehottaminen rikokseen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus, vainoaminen ja pakottaminen, Meri kirjoittaa.

Maalittaminen viimeksi taas esille, kun Journalistiliitto ilmoitti, että osa perussuomalaisista maalittaa Iltalehden toimittajaa. Iltalehden toimittaja kirjoitti näkökulmatekstin, jossa hän arvosteli perussuomalaisten suhtautumista lehdistönvapauteen.

Yhdistyksen mukaan toimittajien maalittaminen on "hyökkäys sananvapautta kohtaan" riippumatta siitä, mikä taho maalittamista tekee.

Nykyinen elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) totesi yhteisöpalvelu X:ssä (entinen Twitter), että jo ensimmäinen kuukausi toimittajana on saanut Iltalehden toimittajan "kisaamaan kärkisijoista kilpailussa härskeimmän vihervasemmistolaisen agendajournalistin asemasta".
...

Yle 9.8.2023

Toimittaja Kristiina Tolkki ei sitten viitsinyt mainita, että Journalistiliitto vastusti sekin maalittamislakia muun muassa juuri siksi, että maalittamista on niin vaikea määritellä. Journalistiliitto syytti silti ensi kertaa ikinä julkisesti perussuomalaisia maalittamisesta, vaikka esimerkiksi Rydmanin viesti ei olisi mitenkään voinut olla oikeusministeriön tarkoittamaa kiellettyä maalittamista.

[ikuturso]

Toimittaja Kristiina Tolkki ei sitten viitsinyt mainita, että Journalistiliitto vastusti sekin maalittamislakia muun muassa juuri siksi, että maalittamista on niin vaikea määritellä. Journalistiliitto syytti silti ensi kertaa ikinä julkisesti perussuomalaisia maalittamisesta, vaikka esimerkiksi Rydmanin viesti ei olisi mitenkään voinut olla oikeusministeriön tarkoittamaa kiellettyä maalittamista.

Taidan perustaa verkkokaupan, joka myy siirrettäviä maalitolppia.

-i-

[Lahti-Saloranta]

Entäpä nuo vanhat Riikan kirjoitukset ja tapa millä ne on esitetty irroittamalla kontekstistaan yksittäinen lause. Onko se maalittamista ja ylipäätään onko toimittajat tuon lakiehdotuksen yläpuolella. Entäpä Johanna Vehkoo, maalittiko hän Junes Lokan kutsumalla häntä natsipelleksi.