2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)

[Outo olio]

Koulutusvientisotku sakenee, mutta Laurea puuhaa jo uutta kierrosta. Tällä kertaa kuulemma sopimukseen laitetaan pykälät että aikaisempi yhteistyökumppanin kusetus ja valehtelu ei ole enää sallittua.

Ennennäkemätön sotku koulutusviennissä: kenialaisopiskelijat ovat pulassa Suomessa, mutta uusia tilauskoulutuksia neuvotellaan jo lisää

Kenialainen Uasin Gishun maakunta on antanut väärää tietoa sekä opiskelijoille että suomalaisille kouluille. Nyt opiskelijat saattavat jäädä tyhjän päälle.

Otso Karhu
23.2. 19:10 • Päivitetty 15:05

Ammattikorkeakoulu Laurea on antanut lisää maksuaikaa kenialaisopiskelijoiden lukukausimaksuihin maaliskuun loppuun asti.

Kyse on ennennäkemättömästä sotkusta tilauskoulutusten kanssa. Satojen kenialaisopiskelijoiden opiskeluoikeus sekä maassaolo-oikeus Suomessa saattaa päättyä, jos heidän lukukausimaksujaan ei makseta määräaikaan mennessä.

Laureassa näin on käymässä maaliskuun lopussa 139:lle kenialaisopiskelijalle. Ongelmia on myös Tampereella ja Saimaan ammattiopistossa.

--

Ammattikorkeakoulu Laurean mukaan heitä koskevissa sopimuksissa on sovittu, että maakunnat maksavat kaikki kenialaisopiskelijoiden lukuvuosimaksut. Uashin Gishun maakunta ei kuitenkaan ole noudattanut sopimusta, vaan on myöntänyt Laurealle perineensä maksut opiskelijoilta tai heidän vanhemmiltaan.

--

Niemisen mukaan osa opiskelijoista käy nyt päivät koulussa ja yöt töissä. Hän on huolissaan heidän jaksamisestaan.

Laurean laskujen viimeinen maksupäivä oli aiemmin helmikuun lopussa. Jos rahoja ei saada siihen mennessä, opiskelu keskeytetään.

Suomalainen tilauskoulutus

Lakimuutos salli tilauskoulutusten järjestämisen ammattikorkeakouluille vuonna 2019 ja ammattikouluille vuonna 2022. Taustalla on tavoite kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

Koulutusviennissä ulkomainen valtio tai maakunta, kansainvälinen säätiö, yritys tai järjestö tilaa suomalaiselta oppilaitokselta tutkintokoulutuksen kokonaiselle opiskelijaryhmälle.

--

Koulutusvientiä säätelevien lakien mukaan tutkintoja voidaan myydä vain ryhmille, ja maksajana pitää olla esimerkiksi toinen valtio, kansainvälinen järjestö tai säätiö.

Ajatuksena on, että tutkintokoulutusta tilaava taho on vakaa yhteistyökumppani, joka pystyy takaamaan lukukausimaksut monenkin vuoden ajaksi. Tulkinnan mukaan esimerkiksi yksittäiset perheet eivät voi tällaista takausta antaa.

Lisäksi tällä yritetään välttää, että tilauskoulutuksella ei kierretä suomalaista yhteishakujärjestelmää.

--

Niemisen mukaan opiskelijat yrittävät nyt vimmatusti saada töitä, jotta lukukausimaksut ja vuokrarästit saataisiin kasaan. Osa heistä on saanut Suomesta osa-aikaisia töitä, osa ei.

Laurea antoi lisäaikaa


--

Uusia sopimuksia neuvotellaan jo

Ongelmista huolimatta Laureassa neuvotellaan jo uusista tilauskoulutussopimuksista muiden kenialaismaakuntien, muiden Afrikan maiden sekä Intian kanssa.

Tutor-oppilas Niina Nieminen ei voi käsittää, miten Laurea neuvottelee jo uusista sopimuksista, kun nykytilanne on tämä.

– Onko koulujen edustajilla riittävää tietoa ja ammattitaitoa tällaisten sopimusten tekemiseen korruptoituneiden maakuntien kanssa, Nieminen kysyy.

Rehtori Koskella on luottoa Laurean neuvottelijoihin. Nykytilanne pyritään välttämään lisäämällä sopimusten läpinäkyvyyttä.

--

– Etupainotteisen maksun lisäksi on harkittava, edellytämmekö koulutuksen tilaajalta vakuuksia rahoille.

--

Jos rahoja ei saada ja opiskeluoikeudet päätetään, ei korkeakouluilla ole lakisääteistä velvoitetta auttaa tyhjän päälle jääviä opiskelijoita. Myöskään sosiaaliturva ei heille kuulu.

https://yle.fi/a/74-20018718

Satoja kenialaisopiskelijoita uhkaa opiskeluoikeuden menetys Suomessa – tästä tragediassa on kyse

--

Otso Karhu
23.2. 19:13 • Päivitetty 15:04

--

Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean ammattikorkeakoulujen omistama koulutusvientiyritys EduExcellence teki sopimuksia kenialaisten maakuntien kanssa.

--

Suomen Kuvalehden mukaan Uasin Gishun korkeimpien virkamiesten kuukausipalkka on noin 1 300 euroa. Maakunnan koko koulutusbudjetti on noin 8,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuosittaiset lukukausimaksut Suomessa ovat 7 000 ja 10 000 euron välillä. Suomen Kuvalehden mukaan Kenian Suomen-suurlähetystössä ihmeteltiin jo viime vuonna, miten maakunnalla voi olla varaa maksuihin.

Uasin Gishun aiempi hallinto vakuutti, että maakunnan rahat riittävät. Suomen Kuvalehden mukaan maksullisten pääsykokeiden jälkeen hallinto ilmoitti opiskelijoille, että avustusta ei tulekaan, ja valtavat summat revitään opiskelijoilta tai heidän vanhemmiltaan.

Työllistymisestä epärealistinen kuva

Opiskelijat ohjeistettiin myös etsimään pikaisesti töitä Suomesta maksujen hoitamiseksi. Tutor-opiskelija Niemisen kuuleman mukaan työllistymisestä Suomessa annettiin utopistisia arvioita.

Suomen Kuvalehden mukaan Uasin Gishussa luultiin, että maksujen periminen opiskelijoilta on Suomen lain vastaista. Niemisen mukaan opiskelijoita kiellettiin kertomasta Suomessa rahan perinnästä.

--

– Emme voineet antaa tämän ohjelman päästä käsistämme, vaikka meillä ei ollut rahaa, hankkeen rahastosta Uasin Gishussa vastannut Joseph Maritim kertoi tammikuussa Suomen Kuvalehden mukaan.

Saimaan ammattiopisto irtisanoi jo sopimuksen Uasin Gishun maakunnan kanssa ennen kuin opiskelijat ehtivät Suomeen, sillä senttiäkään puolen miljoonan euron etumaksusta ei saatu.

--

Laurean opiskelijat eivät mielellään anna asiasta haastatteluja, koska heitä on Niemisen kuuleman mukaan uhkailtu Uasin Gishun päästä jopa oikeustoimilla.

Ongelmista huolimatta ainakin Laurea on jo suunnittelemassa uusia tilauskoulutussopimuksia kenialaisten maakuntien kanssa. Neuvotteluja käydään myös muiden Afrikan maiden ja Intian kanssa.

https://yle.fi/a/74-20019127

[Roope]

Koulutusvientisotku sakenee, mutta Laurea puuhaa jo uutta kierrosta.

Sekä Ylellä että Suomen Kuvalehdessä näkökulma, että "opiskelijat maksavat kovimman hinnan" (SK:n etusivulta). Maksaja on kylläkin ollut se vanha tuttu, kun Afrikasta ollaan Suomeen päin pystyssä satoja tuhansia euroja.

[Jorma M.]

Tällä kertaa hoitoalalle saadaan työvoimaa Sambiasta! Tervetuloa.

Afrikasta hoiva-avustajia, joita koulutetaan täällä vuoden ajan suomalaisten kustannuksella. Profit.

Ja ne ihmiset joiden rahoilla tämä ilveily maksetaan joutuvat katsomaan kun omaisia hoidetaan sambialaisilla. Demarit ja kokkarit hallitsevat Satakunnan "hyvinvointi"aluetta ehkä 50% vahvuudella. Heidän mafiaryhmänsä rellestää viimeisen päälle.

[Niobium]

Laurea työntää käsiään syvemmälle, sanonko minne.

V@tut vakuuksista, rahat tilille, ja sitten alkaa palveluiden toimitus.

[pugisti]

Koitin katsella onko tuo lukukausimaksu kohdallaan suhteessa todellisiin kuluihin, paha sanoa, selvää tietoa ei äkkiä löytynyt, ehkäpä se on, mitä epäilen suuresti....

Mutta, seuraavaksi, tuohan sisältää ilmeisesti vain opiskelun, kuka maksaa asumisen ruuat vaatteet yms? Sitä ei mainittu ilmeisesti missään, niin äkkiä uskaltaa väittää että me kotimaiset veronmaksajat saadaan osallistua tuohonkin 🤦🏼🤦🏼
Voe hevon helevata tätä touhua nykyisin, ei ihme jos ei valtion / kuntien rahat riitä

[Outo olio]

Laurea työntää käsiään syvemmälle, sanonko minne.

V@tut vakuuksista, rahat tilille, ja sitten alkaa palveluiden toimitus.

Minä olin kerran tutustumiskäynnillä metallifirmassa, josta siis "pajat"* ostavat aihioita omien rakentelujensa materiaaliksi. Kävelimme esittelijän perässä enimmäkseen tyhjän avokonttorin läpi, ja eräästä nurkasta kuului jonkun työntekijän käymää puhelinkeskustelua, kuulin pätkän "Mitään ei leikata, ennen kuin rahat on tilillä.". Tämä on mielestäni hyvä ohje, jonka olen yrittänyt muistaa aina siitä asti.

(*Lastauslaiturin kuormalavoissa luki vastaanottajien nimiä, osaa en enää muista kun olivat itselleni vieraita, mutta isoista ja siis tutuista nimistä muistan nimet Ponse, Konecranes ja Neste.)

[Outo olio]

Mutta, seuraavaksi, tuohan sisältää ilmeisesti vain opiskelun, kuka maksaa asumisen ruuat vaatteet yms? Sitä ei mainittu ilmeisesti missään, niin äkkiä uskaltaa väittää että me kotimaiset veronmaksajat saadaan osallistua tuohonkin

Siis se on järjestetty "keksi itse jotakin, etsi vaikka töitä, meitä ei kiinnosta"-menetelmällä, samalla kun Suomen viranomaisille on valehdeltu asiasta:

Satoja kenialaisopiskelijoita uhkaa opiskeluoikeuden menetys Suomessa – tästä tragediassa on kyse

--

Otso Karhu
23.2. 19:13 • Päivitetty 24.2. 15:04

--

Elinkustannukset uupuvat myös

Suomen kuvalehden mukaan Uasin Gishun maakunta kertoi Suomen Maahanmuuttovirastolle, että se maksaa opiskelijoiden asumisen ja elämisen Suomessa. Lehden mukaan yli vuoden oleskelulupaa varten EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden pitää osoittaa, että heillä on tilillään yli 6 700 euroa itsensä elättämiseen.

--

Niemisen mukaan Laurean opiskelijoiden suunnalta on tihkunut tietoa, että Uasin Gishun maakunta ei ole maksanut asumis- ja elinkustannusrahoja lainkaan tai summat ovat olleet vaihtelevia. Opiskelijoita uhkaa nyt asunnon menetys. Myös maassaolo-oikeus voi päättyä.

--

Työllistymisestä epärealistinen kuva

Opiskelijat ohjeistettiin myös etsimään pikaisesti töitä Suomesta maksujen hoitamiseksi. Tutor-opiskelija Niemisen kuuleman mukaan työllistymisestä Suomessa annettiin utopistisia arvioita.

--

Eniten tilanteesta kärsivät opiskelijat. Niemisen mukaan he kertovat etsivänsä kuumeisesti töitä, joilla voisivat maksaa lukukausimaksut ja elämisen Suomessa. Laurean opiskelijat eivät mielellään anna asiasta haastatteluja, koska heitä on Niemisen kuuleman mukaan uhkailtu Uasin Gishun päästä jopa oikeustoimilla.

--

https://yle.fi/a/74-20019127

[Äpyli]

Olen tässä tehnyt huomioita viime aikoina, että Tehy lobbaa työvoimaperäisen maahanmuuton puolesta. Nyt on jo selvästi siirrytty toiseen vaiheeseen eli aletaan marssia antirasismin tahtiin. Tehyn juttu työpaikkojen rasismista, kaikki kliseet mainittu. Minun ei ole vaikea uskoa, että antirasistinen koulutus tulisi nopeasti välttämättömäksi osaksi terveydenhuoltoa. Kyse on lähinnä siitä, kuinka hulluksi sitten touhu menee.

Juttu on pitkähkö, lihavoinnit minun. Kannattaa lukea alkuperäinen juttu, ainakin Iltalehti puffasi juttua myös. Itseäni alkoi kiinnostaa tuo kesäkuussa uudistuva yhdenvertaisuuslaki, en muista onko sitä Hommalla käsitelty. Täytyy palata tähän myöhemmin, on suunnattava enemmistöstressi työtehtävien suuntaan.

Tehy: Hoitajat kertovat työpaikkojen rasismista: "Herjaa heitetään ja n-sanaakin kuuluu"

Sote-alan ammattilaiset kertovat, millaista rasismia heihin kohdistuu työssä. Syrjinnän kitkemistä vaikeuttaa se, ettei siihen syyllistyvä aina tunnista epäasiallista käytöstään.

"HYVIN USEIN potilaat kyseenalaistivat ammattitaitoani ihonvärin perusteella, kuten myös muut kollegat."

"Asiakas sanoi, ettei hän halua, että ulkomaalainen antaa hänelle hoitoa ja lääkitystä. Työtoverit hylkäävät yleensä hoitosuunnitelmia koskevat ehdotukseni."

Muun muassa tällaista on rasismi yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan.

Rasismi saa sote-alan työpaikoilla monenlaisia muotoja. Pahimmillaan kyse on räikeästä syrjinnästä, josta on syytä tehdä rikosilmoitus, mutta joskus kyse on pikemminkin ennakkoluuloisista kysymyksistä ja oletuksista. Silloin ihminen ei välttämättä edes ymmärrä käyttäytyvänsä epäasiallisesti.
...
Rodullistamiseen eli oletuksiin etnisen taustan perusteella syyllistyvät niin henkilökunta kuin potilaatkin, sanoo helsinkiläinen röntgenhoitaja ja Tehyn valtuuston jäsen Kari Short, 46. Hän muistuttaa, että sairaalassa monet potilaat ovat 1940- ja 50-luvulla syntyneitä.
...
Vähemmistöstressi voi vaikuttaa ihmiseen monin tavoin.

"Toistuvat rasismin kokemukset saattavat aiheuttaa ahdistusta, paniikkihäiriöitä ja sosiaalista eristäytymistä", sanoo lääkäri Hibo Abdulkarim.

Abdulkarim ja hänen lääkärinä toimiva puolisonsa pitävät Instagram-tiliä, jossa he käsittelevät muun muassa rasismiin ja terveyteen liittyviä asioita.

Abdulkarim muistuttaa kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan vähemmistöstressin fyysisiä vaikutuksia voivat olla esimerkiksi verenpainetauti, painon nousu, diabetes ja jopa syöpä.

"Valkoisista poikkeavat rodullistetaan. Joudumme tekemään tuplasti enemmän töitä, jotta osoitamme osaavamme työmme. Vakuuttaminen vie voimia. Vähemmistöstressi yhdistettynä resurssipulaan ja uuvuttavaan työhön ajaa ihmisiä varmasti pois sote-alalta."
...
Vaikka ihminen olisi asunut koko ikänsä Suomessa, hänen hyvää suomen kielen taitoaan saatetaan kehua. Tämä on esimerkki ulkopuolisuuden tunnetta aiheuttavasta käytöksestä, jota kutsutaan mikroaggressioksi. Kehun kohde saa muistutuksen siitä, että hänen oletetaan olevan ulkonäön perusteella kotoisin muualta kuin Suomesta.

Mikroaggressioilla tarkoitetaan kommentteja ja tekoja, jotka vahvistavat ja ylläpitävät rasistisia ja syrjiviä stereotypioita. Ne johtuvat usein ajattelemattomuudesta, mutta niiden seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Muita mikroaggressioita ovat muun muassa erilaisuuden korostaminen, toisen arvojen tai kulttuurin vähättely ja syrjivän terminologian ja kielen käyttö. Harmittomiltakin vaikuttavat kysymykset ja kommentit voivat kasata niiden vastaanottajalle kielteisiä vaikutuksia.

Sairaanhoitaja Mikael Wilén haluaa kuitenkin rohkaista ihmisiä juttelemaan toisilleen. Hän toivoo, etteivät ihmiset jätä aloittamatta arkipäiväistä keskustelua sen pelossa, että tahattomasti loukkaavat.
...
Suomen lait kieltävät syrjinnän. Työpaikkoja koskee yhdenvertaisuuslaki. Sen mukaan työnantajan velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta ja kaikilla työpaikoilla, joissa on vähintään 30 työntekijää, pitää olla yhdenvertaisuussuunnitelma. Jos suunnitelma on kunnolla tehty, se sisältää selkeät toimintaohjeet syrjintää vastaan. Kun laki uudistuu kesäkuussa, työnantajalla on velvollisuus arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista entistä tarkemmin.

Ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta voi tehdä myös aluehallintovirastoon, jos siihen ei osata puuttua työpaikalla. Myös rikosilmoitus poliisille on mahdollinen.
...
Nepalista lähtöisin olevan Shahin mukaan oppilaitos on monikulttuurinen eikä siellä ole syrjintää. Sen sijaan useilla terveydenhuollon työpaikoilla vallitsee hänen mukaansa ranking-järjestelmä: ensimmäisenä työnhaussa otetaan huomioon suomalaiset, sitten muut eurooppalaiset ja kolmantena muualta tulevat.
...
Kuinka työpaikoilla esiintyvään rasismiin pitäisi sitten puuttua? Kuinka rasismin kitkeminen onnistuu, jos siihen syyllistyvä ei aina edes ymmärrä käyttäytyvänsä epäasiallisesti?

Yksi apuväline on antirasismia käsittelevä verkkokoulutus, joka löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Koulutus käy opiksi kenelle tahansa.
...
Tunnetko käsitteet?
Antirasismi
Mikroaggressio
Rakenteellinen rasismi
Rasismi
Rodullistaminen
Vähemmistöstressi

https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/hoitajat-kertovat-tyopaikkojen-rasismista-herjaa-heitetaan-ja-n-sanaakin-kuuluu

[Roope2]

Joudumme tekemään tuplasti enemmän töitä, jotta osoitamme osaavamme työmme.

Jotain on pielessä ja pahasti. Joko saatu opetus, opetuksen omaksuminen tai asenne työhön.

Tietysti ei myöskään ole kivaa, jos joutuu näyttelemään osaavaa.

[sutki]

Eikö julkisen sektorin hoitoalalla työskenteleviltä hoitoalan työntekijöiltä edellytetä jo rasisminvastaisuus, moninaisuus on rikkaus tms. verkkokurssien käymistä osana tulos- ja kehityskeskusteluja?
Ilmeisesti oppi ei mennyt perille tai sitten koulutukset ovat kääntyneet alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.

https://www.eoppiva.fi/koulutukset/monimuotoinen-tyoelama-tietoa-ja-tyokaluja-julkishallinnolle/

Itse olen käynyt niin afrikkalais-, venäläis, virolais- kuin kiinalaistaustaisten lääkärien vastaanotoilla ja myönnän että omaan ennakkoluuloja.
Ei nuo lääkärikäynnit poistaneet ennakkoluulojani. Kulttuurierot kokee lähes poikkeuksetta välittömästi perinteisten tervehtimisten jälkeen.
Kulttuurierojen lisäksi ongelmana on ollut ymmärtämisongelmat eli puutteellinen kielitaito. Poikkeuksen muodosti tuo afrikkalaistaustainen lääkäri. On toki asunut Suomessa jo kymmeniä vuosia ja näin ollen kielitaito oli kantasuomalaisen tasolla.

[Lalli IsoTalo]

... ongelmana on ollut ymmärtämisongelmat eli puutteellinen kielitaito.

Minulla yksi mamulääkäri sotki maaliskuun marraskuuhun, kun puhutiin seurantakäynnistä. Onneksi sain korjattua mokan ja varattua ajan kuukauden päästä, ei 10 kuukauden päästä.

[Golimar]

Erään entisen työtoverin vaimo oli/on töissä vanhusten palvelutalossa ja kuulin sellaista juttua että kehitysmaalaiset eivät tee mitään töitä jollei niitä vahdi koko ajan ja ne syövät muiden eväät jääkaapista.

[Lalli IsoTalo]

... kehitysmaalaiset ... syövät muiden eväät jääkaapista.

Toisenlaisella työpaikalla eväisiin laitettaisiin pikku jekkuja.

[Roope]

Satoja kenialaisopiskelijoita uhkaa opiskeluoikeuden menetys Suomessa – tästä tragediassa on kyse

Ongelma ratkaistu. Maksut kierrätetään vastaisuudessa yhteistyökumppanibulvaanin kautta, eikä se, että maksajina ovat oikeasti vanhemmat (tai lainaa myöntäneet koronkiskurit) ole enää ongelma.

Kenialaisten opiskelua Tampereella uhanneeseen rahakiistaan löytyi ratkaisu – TAMK arvioi silti uudelleen tilauskoulutusten järkevyyttä

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) uskoo löytäneensä ratkaisun kenialaisten opiskelijoiden opintojen turvaamiseksi. Kenialaisten jatko Tampereella on ollut vaakalaudalla, koska TAMK ei ole saanut Keniasta opiskelijoiden lukukausimaksuihin tarkoitettuja rahoja.

TAMKin liiketoiminnasta ja kansainvälisyydestä vastaava johtaja Carita Prokki kertoo, että oppilaitos on tehnyt opinnoista uuden sopimuksen kenialaisen yrityksen Max Global Groupin kanssa.

– Opiskelijoiden olo Suomessa on turvattu, Prokki sanoo.

[...]

Vierailulla kävi ilmi, että vanhemmat olivat maksaneet itse lastensa opiskelusta. Aiemmin Suomessa oli käsitys, että maakunta maksaa nuorten opiskelun Tampereella kokonaan.

Opiskelijoiden vanhemmat kertoivat, että he olivat lopettaneet maksut, koska eivät luottaneet maakunnan toimintaan.

Vanhemmat olisivat halunneet maksaa koulutuksesta suoraan TAMKille, mutta Suomen lain mukaan tämä ei ole mahdollista.

Yle 17.3.2023

[Niobium]

Dodii, uusi luottamus kun kerran oikein komealta kalskahtava nimikin!

Vähän tuntuu siltä, että lisää kusetusta on tulossa.

[Roope]

Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto Suomessa:

Kymmeniä hoitajaopiskelijoita uhkaa karkotus Suomesta – Taustalla järkyttävä sotku: "He eivät kertoneet meille totuutta"

Köyhistä kylistä tulevat kenialaiset sairaanhoitajat jättivät työnsä, ja perheet myivät maitaan maksaakseen koulutuksesta Suomessa. Asiat eivät olleetkaan lainkaan niin kuin oli luvattu, sanoo neljä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijaa, joita uhkaa nyt opintojen katkeaminen ja karkotus.

*  Keniasta Suomeen saapuneille hoitajaopiskelijoille kerrottiin kotimaassaan, että he pätevöityisivät vuodessa ja saisivat heti alan töitä.
*  Suomessa paljastui, että asia ei ollut lainkaan näin, ja nyt opiskelijoita uhkaa maastakarkotus rästissä olevien lukukausimaksujen takia.
*  Opiskelijoiden kotimaassaan maksama summa ei lopulta kattanut lähellekään koko opintoja, ja maaliskuun loppuun mennessä olisi maksettava tuhansia euroja lisää.

Kymmeniä Keniasta houkuteltuja sairaanhoitajia saapui syksyllä tilauskoulutukseen Laurea-ammattikorkeakouluun. Neljä heistä sanoo Iltalehdelle, että heitä on johdettu harhaan: he uskoivat pätevöityvänsä vuodessa sairaanhoitajiksi Suomeen ja luulivat maksaneensa kaiken jo ennen kotimaasta lähtöä. He olivat käsittäneet myös pääsevänsä heti tekemään alan töitä opintojen ohella.

Heidän mukaansa vasta Suomessa paljastui, että opinnot kestävätkin noin 2,5 vuotta, ja että Keniassa maksettu summa kattoi vain puolet ensimmäisen Suomi-vuoden opiskelusta. Töitäkään ei ollut.

– Se oli sokki, kuvailee yksi opiskelija saapumisen jälkeisiä tunnelmia.

Nyt kevään lukukausimaksut, joihin opiskelijat eivät olleet varautuneet, ovat erääntyneet. Opinnot uhkaavat katketa.

[...]

Opiskelijoiden mukaan he saivat väärää tietoa ensisijaisesti kotimaakuntansa Uasin Gishun edustajilta. Maakunta toimii koulutuksen tilaajana.

Kaksi heistä väittää, että myös maakunnassa vierailleet suomalaisten oppilaitosten edustajat sanoivat, että kenialaiset sairaanhoitajat voisivat heti työskennellä lähihoitajina tai muissa hoiva-alan tehtävissä. Todellisuudessa alalla tarvitaan suomen kielen taitoa, ja esimerkiksi lähihoitajalta vaaditaan tietty määrä opintoja Suomessa.

Kaikki neljä kertovat yllättyneensä myös suomen kielen merkityksestä työnsaannissa.

– Kaikki oli aivan toisin kuin meille oli kerrottu, eräs opiskelijoista sanoo.

[...]

Kaikki haastatellut ovat alle kolmekymppisiä. He tulevat pääosin vähävaraisista perheistä. He elivät kotimaassa pienissä kylissä, ja jättivät taakseen sairaanhoitajan työn kotimaassaan.

– Perheeni uhrasi maata ja minä uhrasin työpaikkani, sanoo yksi heistä.

Hän valmistui viisi vuotta sitten Keniassa sairaanhoitajaksi ja teki sitten töitä alalla 200–300 euron kuukausipalkalla. Kuusilapsisen maanviljelijäperheen koti on perinteinen savitalo ilman sähköjä ja juoksevaa vettä. Kerran vuodessa saatavan maissisadon tulo oli ollut entistä epävakaampi ilmaston muututtua. Lupaus työstä Suomessa tuntui erittäin houkuttelevalta.

Sijoitus oli suuri: maakunnan perimä opintomaksu oli noin 8 000 euroa. Nuori mies käytti siihen kaikki säästönsä ja suostutteli perheensä myymään maata, jotta summa saatiin kasaan.

Toisen opiskelijan mukaan opinnot kustansivat hänen lähipiirinsä, sukulaiset ja ystävät. Hän on vihannesmyyjänä työskentelevän yksinhuoltajaäidin toinen lapsi, joka sai tukea jo opintoihinsa Keniassa, koska muuten hänellä ei olisi ollut niihin varaa.

– Äiti ansaitsee pieniä summia vihanneksia myymällä. Kun tein töitä sairaanhoitajana Keniassa, autoin häntä rahallisesti, hän kertoo.

Myös kolmas heistä on yksinhuoltajaäidin poika ja sanoo olevansa perheen ainoa elättäjä. Hän kertoo auttaneensa koko kuusilapsista perhettä muutaman sadan euron sairaanhoitajan palkallaan. Perhe viljeli maata, jota myytiin Suomen-opintojen maksamiseksi.

Kaikki olivat siinä käsityksessä, että Suomesta saatavilla tuloilla sijoitus maksaisi nopeasti itsensä takaisin.

[...]

On tavallista, että yhden ihmisen koulutukseen panostetaan, jotta tämä voi töitä saatuaan tukea koko perhettä tai jopa kylää. Paineet ovat siis kovat.

– Uhrasimme kaiken muuttaaksemme yhteisömme elämää. En voi edes kuvitella lähteväni takaisin. En edes tiedä, minne menisin. Tämä on ollut traumaattista, olo on aivan hirveä, kertoo yksi heistä.

– [Paluu] olisi minulle kidutusta. Tulin Suomeen, en saavuttanut mitään, menetin työni ja nyt minulla ei ole mitään, sanoo toinen.

Heille koulutusta markkinoitiin sillä, että Suomessa on hoitajapula.

– On ironista, että teillä on täällä jo sairaanhoitajia, jotka valmistuisivat ensi vuonna, ja heidät aiotaan karkottaa. Ja samalla maa tarvitsee sairaanhoitajia, sanoo yksi opiskelijoista.

Iltalehti 28.3.2023

Tätä se oikeasti on. Poikkeuksellista vain se, että tästä kerrotaan julkisuudessa.

[sakarit]

Tästä oli aiemminkin juttua ja siinä opiskelijat/vanhemmat sanoivat, että lukukausimaksut olisi kokonaisuudessaan maksettu, mutta rahat eivät päätyneetkään Suomeen vaan jäivät välille, eli Keniassa jotkut laittoivat omiin taskuihin.

[Uuno Nuivanen]

Oma lukunsa on se kuinka kehitysmaasta imuroidaan niiden vähät hoitajat muka halpatyövoimaksi. Orpolta voisi vähän tentissä kysellä touhun eettisyydestä. 

[sutki]

Uutisessa mainitaan mm. seuraavasti:

"Korkeakoululla on vastuu siitä, että opiskelijalle on selvää, mihin hän on tulossa ja mitkä hänen oikeutensa ovat, sanoo opetusministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen."

"Partamies sanoo, että myös alan kielitaitovaatimukset on kerrottu pääsykokeissa ja kevään valmistavien etäopintojen aikana. Iltalehti on nähnyt pääsykoekysymykset, joissa kysytään, onko henkilö valmis käyttämään paljon aikaa suomen opiskeluun. Partamiehen mukaan myös opintojen kesto, Keniassa jo valmistuneille hoitajille keskimäärin 2,5 vuotta, on kerrottu.
Opiskelijat sanovat, että näin ei ole."


Iltalehti on nähnyt pääsykoe kysymykset, mutta onko kukaan kysynyt mikä oli pääsykokeisiin osallistuneiden kyky ymmärtää lukemaansa?
Keniassa lukutaito näyttää olevan 80% luokkaa, mutta onko lukutaidon taso riittänyt pääsykokeissa? Täällä hommafoorumillakin taisi olla kuva jostakin pääsykokeesta missä näkyi tehtävän laajaa yhteistyötä eli onko pääsykokeet olleet ryhmätyötä?
Ja jos pääsykokeita ei ole itse osattu lukea ja ymmärtää niin sitten joku paikallinen tulkki on voinut vetää viivoja suoraksi ja käyttää värikynää.

Kun Suomessakin koulut saavat valmistujista rahaa niin miksi homma olisi Keniassa rahan suhteen toisin. Siellä on saatettu varmistaa että pääsykokeet menevät läpi prioiteettina kunhan saa itse rahat heti ja nyt.

[Huppupelikaani]

Oma lukunsa on se kuinka kehitysmaasta imuroidaan niiden vähät hoitajat muka halpatyövoimaksi. Orpolta voisi vähän tentissä kysellä touhun eettisyydestä. 

Ei kai se ole modernia kolonialismia kummempaa. Muutaman vuoden päästä onkin sitten hyvä syy lyödä (perus)suomalaiset kunnolla kanveesiin, kun synnit eivät jääneetkään pelkkään orjalaivojen tervaan.

[aged]

^^ 250 e/kk palkka Keniassa. Johan sitä kannattaa lähteä 'parempien ansioiden' perässä uhraten koko suvun omaisuuden (huijareille);

Kenia bkt/capita 2082 e/v
Suomi bkt/capita 53655 e/v

-> 250 e/kk Keniassa vastaa 6500 e/kk Suomessa. Vielä kun ottaa verotuksen huomioon, niin mennään jokunen tonni ylöspäin.

Ja ei ole uutinen eikä mikään jollei ilmastonmuutosta saada ujutettua mukaan;

Kerran vuodessa saatavan maissisadon tulo oli ollut entistä epävakaampi ilmaston muututtua

[justustr]

On selvä asia että hoitajia on pakko tuottaa ulkomailta. Oma väestö ei yksinkertaisesti riitä. Se ei riitä nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa.

Kyse on siitä miten homma hoidetaan, mistä tuotetaan, millaisilla kriteereillä ja kuka tuottamisen suorittaa.

- vastuun pitää ottaa jonkin valtiollisen instanssin
- hoitajien lähtömaissa pitää välttää maita joista on integroitumisen suhteen huonoja kokemuksia ja suosia maita joista kokemukset on hyviä
- koulutus pitää olla työhön sitovaa. ilmaisen koulutuksen edellytys on työllistyä ennalta määriteltyyn työpaikkaan ja työskennellä siellä riittävän pitkä aika 
- hoitotyöhön pitää luoda uusia matalampia tasoja. lakanoita voi vaihdella ja mummoja taluttaa pesulle matalammallakin koulutuksella kuin lähihoitaja saatika sairaanhoitaja.
- pakollinen suomen kielen opiskelu ja tasonäyte
 
Ei tämä rakettitiedettä ole ja onnistuu kyllä kun yhtälöstä poistetaan vihervasemmistolainen idealismi. Hoitajia ei tuoteta Suomeen siksi että maailma pelastuu vaan siksi että suomalaiset pelastuvat. Kun tätä periaatetta noudatetaan niin vältytään kyllä suurimmilta ansoilta.

[Lalli IsoTalo]

On selvä asia että hoitajia on pakko tuottaa ulkomailta.

Ei tienkään ole. Sen sijaan on päivänselvää, että hoidettavia, joiden suojelun tarve on lakannut, pitäisi kotiuttaa ulkomaille.

[Uuno Nuivanen]

Halpamamu-unelmissa mamut eivät ikäänny, eivätkä varsinkaan käytä yhteiskunnan palveluja.

[l'uomo normale]

Olikohan Laurea-ammattikorkeakoulun ja Gishun maakunnan välillä jotain ulkopuolisia suomalaisia maahanmuuttokonsultteja kusettamassa? On ennen ainakin ollut tällaisissa työvoiman liikutteluprojekteissa.

[Huppupelikaani]

Halpamamu-unelmissa mamut eivät ikäänny, eivätkä varsinkaan käytä yhteiskunnan palveluja.

Tästä pitäisi ehdottomasti saada lukemia julkisuuteen. Empiiristen pk-seudun julkisen puolen sairaalakokemusten perusteella mamujen yliedustus ainakin odotustiloissa on jo nyt valtava. Olisin yllättynyt, jos nykyinen henkilökunta ei riittäisi helposti kantisten tarpeeseen.

[Hiiden hirvi]

^Maahanmuuttajat käyttävät havaintojeni mukaan erittäin runsaasti Suomen terveyspalveluja. Nopein tapa lievittää hoitajapulaa olisi näin ollen poistaa heidät maasta, tälloin hoitajaresurssi kohdentuisi paremmin ihmisiin jotka ovat verotuksen kautta maksaneet terveydenhuollosta.

[Riukulehto]

On selvä asia että hoitajia on pakko tuottaa ulkomailta. Oma väestö ei yksinkertaisesti riitä. Se ei riitä nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa.

Kyse on siitä miten homma hoidetaan, mistä tuotetaan, millaisilla kriteereillä ja kuka tuottamisen suorittaa.

- vastuun pitää ottaa jonkin valtiollisen instanssin
- hoitajien lähtömaissa pitää välttää maita joista on integroitumisen suhteen huonoja kokemuksia ja suosia maita joista kokemukset on hyviä
- koulutus pitää olla työhön sitovaa. ilmaisen koulutuksen edellytys on työllistyä ennalta määriteltyyn työpaikkaan ja työskennellä siellä riittävän pitkä aika 
- hoitotyöhön pitää luoda uusia matalampia tasoja. lakanoita voi vaihdella ja mummoja taluttaa pesulle matalammallakin koulutuksella kuin lähihoitaja saatika sairaanhoitaja.
- pakollinen suomen kielen opiskelu ja tasonäyte
 
Ei tämä rakettitiedettä ole ja onnistuu kyllä kun yhtälöstä poistetaan vihervasemmistolainen idealismi. Hoitajia ei tuoteta Suomeen siksi että maailma pelastuu vaan siksi että suomalaiset pelastuvat. Kun tätä periaatetta noudatetaan niin vältytään kyllä suurimmilta ansoilta.

[tweet]1637889692526845956[/tweet]

[Väestönvaihtaja]

[tweet]1637889692526845956[/tweet]

Kuru ei tiedä mistä puhuu. Maahanmuuttokriittisten maahanmuuttajien osuus maahanmuuttajista on aivan varmasti enemmän kuin 10%.

Mutta se on varmasti totta, että etnonationalisteille hyvin kotoutuvat maahanmuuttajat ovat kaikkein kamalin asia. Ei jää kuin rasistinen öyhötys "argumenteiksi" heitä vastaan.

[P]

Halpamamu-unelmissa mamut eivät ikäänny, eivätkä varsinkaan käytä yhteiskunnan palveluja.

Tästä pitäisi ehdottomasti saada lukemia julkisuuteen. Empiiristen pk-seudun julkisen puolen sairaalakokemusten perusteella mamujen yliedustus ainakin odotustiloissa on jo nyt valtava. Olisin yllättynyt, jos nykyinen henkilökunta ei riittäisi helposti kantisten tarpeeseen.

Kuultua kehitysvammaisten kuntoutuksen parissa hommissa työskentelevältä. Rikkaampikulttuuristaustaisten yliedustus suhteessa osuuteensa väestöstä on kuulemma nykyisin noissa kehitysvammapiireissä huomattava... Johtuneeko se sitten serkusliitoista tms. ? Vai mistä? Eräälle asiakkaalle, joka ei kykene elättämään tai huolehtimaan itsestään ja on kognitiivisilta ominaisuuksiltaan käytännössä lapsen tasolla, oltiin kuulemma perheen toimesta hommaamassa vaimoa entisestä kotimaasta. Ja niissä kulttuuripiireissä järjestetty avioliitto järjestetään yleensä suvun piiristä...  Onnea vaan vaimolle, Suomen veronmaksajille ja juhlakalulle. Ja niille mahdollisille lapsille, ettei osu geenilotossa edes neljä ja lisänumero.