2009-02-19 SK: Pystyykö koulu kotouttamaan maahanmuuttajat?

[ihminen]

Pahoittelen pitkää lainausta, mutta kun näistä ei aina tiedä minne katoavat. Juttu on siis tässä kokonaisuudessaan:

19.2.2009 12:30:13
Pystyykö koulu kotouttamaan maahanmuuttajat?

Helsinkiläisellä Myllypuron yläasteella tiivistyy maahanmuuttokeskustelun ydinkysymys: mikä on koulun rooli nuoren maahanmuuttajan sopeutumisessa? Nyt on viimeinen hetki toimia, jos halutaan välttää katastrofi, sanoo koulun entinen rehtori.Hodan ja Natalia
Hodan ja Natalia keskittyvät oppimiseen.

Itähelsinkiläisen Myllypuron yläasteen oppilaista kolmannes on maahanmuuttajataustaisia. Koulusta viime vuonna eläkkeelle jäänyt rehtori Anneli Luotonen ratkoi monikulttuurisuuden ongelmia ansiokkaasti vuosikausien ajan. Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle vuonna 2005 Arjen turvaaja -palkinnon, ja vuoden myllypurolaiseksi hänet valittiin 2007.

Luotonen on julkisissa puheenvuoroissaan muistuttanut kerta toisensa jälkeen, että päättäjien on nyt viimeinen hetki herätä tajuamaan Itä-Helsingin koulujen erityisasema. Ja että pelkillä opetuksen keinoilla ei maahanmuuttajien kotoutumisen haasteita voida ratkaista.

"Sekä opettajat että oppilaat ovat kovassa paineessa, he joutuvat venymään liikaa", Luotonen pohtii.

Hän yritti pitkään ajaa yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken - laihoin tuloksin.

"Koulu kulkee omassa putkessaan, sosiaalitoimi omassaan, lastensuojelu omassaan. Yritin maahanmuuttajien kohdalla saada eri toimijat työskentelemään yhdessä. Mutta en saanut mitään aikaiseksi. Lastensuojelu ja sosiaalitoimi ovat liian ylikuormitettuja, henkilökunta vaihtui siellä puolen vuoden välein."

Luotonen ei usko, että koulutuksen resurssit jatkossa juurikaan lisääntyvät. Kestääkö koulusysteemi tällaisessa tilanteessa maahanmuuttajin määrän kasvun?

"Vaikea kysymys. Myllypuron yläaste on kestänyt toistaiseksi, koska valtaosa opettajakunnasta suhtautuu tilanteeseen positiivisesti. Tiedän, että tämä ei ole itsestään selvää. Jos opettaja joutuu opettamaan hyvin eritasoisia oppilaita, se aiheuttaa hänessä ymmärrettävää ahdistusta ja vastustusta, että kuinka paljon oikein vaaditaan."

Monet maahanmuuttajat tarvitsisivat Luotosen mielestä aikalisän, mahdollisuuden käydä peruskoulua hieman kauemmin.

"Koulu on ainoa paikka, jossa yhteiskunta pitää kiinni kaikista lapsista. Jos he liukuvat sieltä pois, missä heidät saadaan kiinni? Ei missään. Muualla maailmassa on nähty, mitä tapahtuu joutilaille nuorille miehille, jotka kokevat itsensä syrjityiksi. Jos he eivät ole mukana yhteiskuntaa tukevassa toiminnassa, he ovat mukana sellaisessa toiminnassa, joka ei ole yhteiskunnan mieleen."

Luotosen esikuva oli ruotsalainen Rinkebyn koulu.

"Siellä lähdettiin liikkeelle todella hirveässä tilanteessa: koulu oli poltettu, ja koko lähiö oli räjähtämispisteessä. Uusi rehtori palkkasi talousjohtajan ja sosiaalitoimen ihmisiä, ja tuloksia syntyi heti."

"Mutta suomalainen yhteiskunta ei ole tällaiseen yhteistyöhön valmis. Sittenkö vasta on pakko suostua, kun katastrofi on ovella, kun koko kaupunki pelkää, että joku paikka räjähtää käsiin?"

Oppilaita maailman
kaikista kolkista

Venäjä, Viro, Gambia, Somalia, Nepal, Tšetšenia. Myllypuron yläasteen valmistavan luokan oppilaat ovat muuttaneet Suomeen kaikista maailman kolkista.

Valtaosa heistä aloitti syksyllä, mutta uusin tulokas saapui Tartosta vasta edellisellä viikolla. Itse asiassa joululoman jälkeen ryhmään on liittynyt joka viikko uusi oppilas. Se on valmistavan luokan arkea.

Tällä hetkellä tilanne on hyvä: kaikki oppilaat puhuvat vähintään auttavasti englantia tai suomea. Yhteinen kieli opettajan kanssa löytyy. Sellaisiakin aikoja on ollut, jolloin kommunikoinnin välineiksi on pitänyt ottaa käsimerkit ja muut luovat ratkaisut.

Oppilaat tutustuvat kerran viikossa suomalaiseen mediaan. Opettaja jakaa heille tunnin alussa Metro-lehdet ja pyytää etsimään kiinnostavia juttuja.

Tammikuun 27. päivän lehti kertoo pääuutisessaan, että helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon maahanmuuttokriittiset blogikirjoitukset menevät syyteharkintaan. Kyseinen artikkeli ei oppilaita kuitenkaan kiinnosta, he ovat enemmän innostuneita alakerran uutisesta: "Perhe yllättyi Vantaalla. Ilves tepasteli talon pihaan".

"Opettaja, onko ilves Suomessa", Aleksi-niminen poika kysyy.

"Kyllä, ilveksiä on Suomessa", opettaja vastaa.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten välillä on huimia eroja. Niin huimia, että kaikkien ei-alkuperäissuomalaisten niputtaminen samaan joukkoon tuntuu väkivaltaiselta.

Oppilaanohjaaja Tiina Valtonen nimeää kolme ryhmää: aina Suomessa asuneet, ne jotka ovat tulleet tänne ala-asteiässä ja vanhimmat, jotka saapuvat suoraan yläasteelle.

Osa yläasteikäisistä maahanmuuttajista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Osa ei ole käynyt lähtömaassaan päivääkään koulua, tai korkeintaan koraanikoulun. Näille oppilaille vuodet yläasteella eivät mitenkään riitä vaikkapa lukioon siirtymiseen.

Toisaalta taas ala-asteikäisten ryhmästä nousee Valtosen mukaan joskus "koko koulun parhaita oppilaita".

Valmistavat luokat Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa pullistelevat oppilaita, ja tulijoita on koko ajan lisää. Helsingissä luokkia on kolmekymmentä, hiljattain perustettiin kolme uutta.

Valtosen mielestä yksi valmistava luokka on Myllypuron yläasteelle sopiva määrä.

"Sen verran oppilaita pystymme integroimaan. Suurempia määriä emme."

Kielitaito on
välttämätön

Ilman kielitaitoa ei yksikään maahanmuuttaja pötki pitkälle.

Opetushallituksen verkkosivuilla todetaan: "Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea 'suomi toisena kielenä' -oppimäärän mukaan, joka eroaa tavoitteiltaan suomea äidinkielenään opiskelevien oppilaiden opetuksesta. Suomen kielen opetus ei rajoitu vain oppiaineen opiskeluun, vaan koko koulussa annettava opetus tukee sitä."

Äidinkielen opettajat Katriina Rapatti ja Anni Sissonen vetävät suomi toisena kielenä -ryhmiä (S2).

Heidän mielestään on kyseenalaista, kuinka paljon "koko koulussa annettava opetus" oikeasti tukee S2-oppilaiden kehitystä.

"Reaaliaineet ja oppikirjojen tekstit ovat liian vaikeita valmistavasta luokasta tulevalle oppilaalle. Hän saattaa ymmärtää vain 20 prosenttia opetuksesta. Koevastauksista selviää, ettei oppilas ole ymmärtänyt kysymyksiä", Rapatti pohtii.

"Muiden aineiden ja S2-opetuksen välillä pitäisi olla enemmän vuorovaikutusta", sanoo Sissonen.

Eräs kahdeksannen luokan maahanmuuttajaoppilas oli kysynyt Rapatilta historian tunnin jälkeen, mitä eroa on sillä, että Ranska voitti ja että Ranska voitettiin. Toinen taas ihmetteli, että mikä se aatelisto oikein on, joku paikkako.

Sissosen mielestä tilanne on Myllypurossa kuitenkin hyvä moniin muihin kouluihin verrattuna, sillä ryhmät ovat pieniä.

"On aivan eri asia, että luokalla on seitsemän oppilasta kuin jos heitä on 25."

Näiden havaintojen jälkeen voisi kuvitella, että kansankynttilät suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttajaväestön määrän kasvattamiseen. Mutta mitä vielä: Rapatin ja Sissosen mielestä maahanmuuttajat ovat rikkaus, heitä on ajateltava voimavarana, suomalainen "yksi kieli ja yksi kansa" -ajattelutapa ei ole terve ja monikulttuurisuus tuo tuulahduksia maailmalta.

"Opetuksen keinoin voidaan auttaa maahanmuuttajien kotoutumista", Rapatti vakuuttaa. "Kaikkia keinoja ei ole vielä kokeiltu."

Teksti
Leena Sharma
http://www.suomenkuvalehti.fi/etusivu/uutiset-ja-politiikka/kotimaa/pystyyko-koulu-kotouttamaan.aspx

Lisäksi löytyy:
Minun kouluni on nyt heidän

http://www.suomenkuvalehti.fi/files/library/attachments/026_035SK0809L.pdf

[tusujusuu]

Eli siis mennään taas perse edellä puuhun. Vihervasemmistolainen tapa ylistää kotouttamisen merkitystä ja resurssien lisäämisen tarvetta johtaa juuri tällaiseen tilanteeseen. Milloin päättäjät oikeasti ottavat sen järjen ja silmän käteen, ja asettavat elintasopakolaisuuden ja humanitäärisen maahanmuuton niihin uomiin, jotka yhteiskunta kestää? Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, miksi toimintaa edelleen jatketaan? Jos resursseja ei löydy, jonkun tulee viheltää peli poikki ja järkeistää maahanmuuttoa ja tyrehdyttää kokonaan yhteiskunnan romuttava humanitäärinen maahanmuutto. Mikä mättää? Pelkäävätkö päättäjät? Jäädyttääkö poliittinen korrektius päättäjien toiminnan? Vai onko se järki tosiasiallisestikkin niin jäässä, kuin voisi kuvitella?

[Ernst]

Ei koulu pysty kotouttamaan maahanmuuttajia. Ei koulu kykene huolehtimaan vanhempien puolesta lasten kasvatuksestakaan. Eikä pitäisikään.  Jos tai kun suomalainen lähtee Yhdysvaltoihin firmansa tarjoamaan työhön, diiliin kuuluu se, että lasten kehityksestä huolehditaan oleskeluaikana - ja yllätys yllätys, se on vanhempien asia!

Missä ihmeessä näiden mamulasten vanhemmat ovat? Uutisessa kerrotaan vain koulusta ja lapsista. Mitä ihmettä vanhemmat ovat ajatelleet, kun ovat lähteneet taikaseinämaahan ilman minkäänlaista suunnitelmaa lasten elinolojen turvaamisesta.

[rähmis]

Tämä artikkeli antaa Myllypuron tilanteesta aavistuksen verran toisenlaisen kuvan, kuin Hesarin taannoinen joulu-talent -juttu. Sen mukaan monikulttuurisuus on heille niin arkipäiväistä, että kaikki asiat tulevat suoraan selkärangasta.

[Nikopol]

Tämä juttuhan on blogistani tutun Leena Sharman kynästä. Sen ohella pitää lukea tuo varsinainen (sic) juttu joka on tuon pdf-linkin takana.

Monikulttuurisen koulun itsejulistautuneena asiantuntija-Hommaajana (Hommistina? Hommakkona? Hommona?) julistan Sharman artikkelin kosheriksi. Lukekaa koko paketti, etsikää joukosta kukkahatut ja realistit, katsokaa miten toimittaja itse näkee tilanteet koulun arjessa. Erittäin puhuvia kommentteja suoraan päälkallonpaikalta.

Kertokaa kavereillekin: tämä juttu on hyvä. Käsittelen laajemmin kun ehdin.

[ihminen]

Tämä juttuhan on blogistani tutun Leena Sharman kynästä. Sen ohella pitää lukea tuo varsinainen (sic) juttu joka on tuon pdf-linkin takana.

Monikulttuurisen koulun itsejulistautuneena asiantuntija-Hommaajana (Hommistina? Hommakkona? Hommona?) julistan Sharman artikkelin kosheriksi. Lukekaa koko paketti, etsikää joukosta kukkahatut ja realistit, katsokaa miten toimittaja itse näkee tilanteet koulun arjessa. Erittäin puhuvia kommentteja suoraan päälkallonpaikalta.

Kertokaa kavereillekin: tämä juttu on hyvä. Käsittelen laajemmin kun ehdin.

Tulikin Sharman juttua lukiessani Jälki-istunto Blogisi mieleen, odotan mielenkiinnolla tarkempaa Hommistista? kommentointiasi.

[antero]

Monet maahanmuuttajat tarvitsisivat Luotosen mielestä aikalisän, mahdollisuuden käydä peruskoulua hieman kauemmin.

Siis niinku voi vittu, oikeesti, eikö byrokraatit viitti tajuta edes noin yksinkertaista asiaa?
Kyllähän sen nyt jo terve järkikin sanoo että täysin toisenlaisesta kulttuurista tulevaa lasta ei voi millään pistää samanlaiseen tuubiin kuin mitä hansuomalaisia lapsia pistetään.

Ja toisaalta, hansuomalaisille lapsillekkin olisi jo aikoja sitten pitänyt tarjota takaisin tasokurssimeininki, jolloin sen yksilön oma oppimistahti määrää sen etenemisnopeuden.

Varsinkin nykyisin kun koulu ja luokkakoot suurenevat koko ajan, niin tasokurssitusmeininki olisi helppo toteuttaa.

Jopa suomen armeijakin, jota on totuttu pitämään "älä ajattele, tottele käskyä" -paikkana on mennyt siinä järkevään suuntaan että kaikkia luusereita ei enää väkisin pakolla raahata mukana, koska ymmärretään että se aiheuttaa vain paskaa kaikille.
Ja ne hitaammat pistetään omaan komppaniaan, ja nopeemmat omaan jne. Jolloin saadaan maksimoitua hyöty kaikista yksilöistä.

[Kerpo]

Näytti olevan Suomen Kuvalehdellä melkoisen maahanmuuttokeskustelupainotteinen numero. Viikon Hän oli Mahdi Abdile, joka oli ensimmäisiä Suomeen tulleita somalipakolaisia. Haastattelun perusteella vaikutti fiksulta tyypiltä. Abdile kertoi, miten suomalaisten suhtautuminen pakolaisiin muuttui äkkiä ystävällisestä vihamieliseksi laman iskettyä. Yhtäkkiä ei enää voinut kävellä kaupungilla yksin skinheadien takia. Ihmiset menettivät työpaikkansa ja näkivät, kuinka pakolaisia hyysättiin hotellissa, ja kohdistivat vihansa näihin. Meidänkin pitää muistaa kohdistaa kaunamme päättäjiin - ei yksittäisiin maahanmuuttajiin. Tuskinpa kaupungilla huutelu auttaa pakolaisten määrään tai afgaanien työllisyystilanteeseen.

Ja sitten itse artikkeliin. Minusta on huolestuttavaa, miten helsinkiläiskoulut ovat jakautumassa heikkotasoisempiin maahanmuuttajakouluihin ja parempiin kouluihin. Syynä tietenkin on alueiden eriarvoistuminen ja heikommassa tilanteessa olevien maahanmuuttajien valumisessa samoille alueille halvempiin vuokralähiöihin.

Mikä sitten neuvoksi? Pitäisikö valtion takaamien maahanmuuttajien asuntolainojen yhtäkkiä tasoittaa ihmisten jakautumista ja edesauttaa integraatiota? Minusta syy yksinkertaisesti on kaupungin ajattelemattomassa lähiökaavoituksessa, jossa samanlaisia betonikerrostaloja rakennetaan vierekkäin suurelle alueelle, ja niihin perustetaan kaupungin vuokra-asuntoja maahanmuuttajille.

Kaupunkisuunnittelussa pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota alueiden sisäiseen heterogeeniyteen. Eri hintaluokkaisia ja tasoisia kerros- ja rivitaloja täytyy rakentaa kaavoitettaville alueille sekaisin. Kielitaidottomille uussuomalaisille tarjottavia vuokra-asuntoja pitäisi jakaa ympäri kaupunkia suomalaisten keskuuteen, ja ensimmäisen polven maahanmuuttajien määrä pitäisi pitää alle 20% jokaisessa talonyhtiössä. Vuokra-asuntoja kontrolloimalla sen ei pitäisi olla mahdotonta. Asialle kuitenkin on tehtävä jotain jo nyt slummiutumisen estämiseksi.

Maahanmuuttajat ovat keskittymässä tiettyihin Helsingin kaupunginosiin ja siellä jopa yksittäisiin kaupungin vuokrataloihin.

Asialle siis voidaan tehdä jotain kaupungin tekemillä rajoituksilla.

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maahanmuuttajat+kerääntyvät+Helsingissä+samoihin+vuokrataloihin/1135221953292

[Rauli]

Luin tuon otsikossa mainitun jutun ja täytyy myöntää, että mietteliääksi vetää. Leena Sharma on mielestäni tehnyt ihan kelpo kirjoitelman.

Tunsin aikoinani erään tuolta Myllypuron yläasteelta valmistuneen naisihmisen. Hän kertoi, että hänen n. 30 oppilaan yläasteluokalta "menestynein" oppilas oli lukenut itsensä merkonomiksi ja oli töissä Helsingin Pantin tiskillä. Vielä nytkin minun on vaikea uskoa tätä, kun suunnilleen puolet ikäluokasta saa jossain vaiheessa paikan yliopistosta.
Kuinka sitten tänään? Sharma kirjoitti artikkelissaan, että koulussa on 278 oppilasta ja heistä kolmasosa on maahanmuuttajia. Koulussa puhutaan 22 eri kieltä ja opettajat käyttävät oppilaiden kanssa suomea ja englantia tullakseen ymmärretyiksi.

Opettajat puhuvat maahanmuuttajien lasten tuomasta "rikkaudesta" mutta samaan hengenvetoon he myöntävät, että koulun oppimistulokset jäävät jälkeen keskiarvosta. Ja koulussa opetusryhmien koko on 14 oppilasta. Keskimääräistä korkeammalla panostuksella oppilasta kohti saadaan keskimääräistä huonommat tulokset.

Onko ihme, että vanhemmat, joilla on varaa, siirtävät lapsensa kaunistellen ilmaisten "perinteiseen" kouluun. Jo aikaisemmin huonossa maineessa ollut lähiö ja koulu saa aina vain huonomman maineen. Tämä on itseään ruokkiva kierre.

Jutusta oli mielenkiintoista lukea, kuinka poika, jota oli käsketty käytävälle perusteli päivystävälle sosionomille, että syy hänen poistamiselleen luokasta oli opettajan "rasismi". Oppilaat polttelevat välitunnilla sisäänkäynnin vieressä tupakkaa. Uskomatonta.
Siitä nyt ei ole niin kauan sitten, kun olin yläasteella. Silloin miesopettajat veivät pahimmat tapaukset "pannuhuonepuhutteluun". Itse jouduin kerran puhuteltavaksi pannuhuoneeseen ja kyllä se palautti murrosikäisen takaisin arkeen.

Suosittelen lukemaan Sharman jutun.

[Lexor]

Lisäksi löytyy:
Minun kouluni on nyt heidän

http://www.suomenkuvalehti.fi/files/library/attachments/026_035SK0809L.pdf

Olihan meidänkin aikana, mutta ei sen tään tuollaista.. liekelty pdf:stä muutamia kohtia.

"Ketä vittu kiinnostaa, jos venäläiset nauraa", hänen vieressään istuva afgaanityttö Nigin sähähtää.

Pojat keskeyttävät korttipelin ja alkavat viskoa paperipalloja tyttöjen päähän. Opettaja käskee lopettamaan.

"I don't give a fuck. Voiksmä mennä röökille?" Daniel-niminen poika kysyy ja roikottaa tupakkaa alahuulessaan.

"Ei täällä mitään rangaistuksia saa, jotain merkintöjä vaan kirjaan", pari luokasta poistettua tyttöä kuittaa asian. He eivät ilmiselvästi koe tulleensa juuri rangaistuiksi. Sen sijaan suomea venäläisittäin murtava
kiharapäinen poika purnaa aulassa päivystävälle sosionomi Anna Asikaiselle.
"No mitä sä teit?", Asikainen kysyy. "En mitään, se opettaja on vaan niin rasisti." "Ei tunneilta ketään ilman syytä ulos heitetä."
"En vittu tehny mitään. Se on rasisti!"

"Maahanmuuttajia käsitellään suomalaisessa poliittisessa keskustelussa kovin varovasti. Ei uskalleta sanoa suoraan mitään, pelätään rasistileimaa. Vaikka meillä olisi vielä mahdollisuus välttää muualla tapahtuneet virheet, kuten gettoutuminen." Hukan mielestä Myllypuron koulu toimii äärirajoilla.

"Jos halutaan oikeasti integroida nämä nuoret yhteiskuntaan, tulijamääriä ei voi
tästä kasvattaa."

Paljon aikaa maailmalla viettänyt Hukka muistuttaa, että vaikka Suomeen otettaisiin joka vuosi kymmeniä tuhansia pakolaisia, maailman ongelmat eivät sillä ratkeaisi. "Onko määrä ainoa arvo?" hän kysyy. Jotkut vanhemmat pelkäävät, että Myllypuron tapaisissa kouluissa suomalaisoppilaat eivät saa riittävän hyvää opetusta, koska opettajien aika menee kielitaidottomien maahanmuuttajien auttamiseen. Onkohan peloissa perää?

Opetushallituksen Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus -tutkimuksessa viime vuodelta
todetaan, että jopa neljäsosa maahanmuuttajista jää ilman toisen asteen koulutusta.

Täällähän ovat nämä samat kauhukakarat! "Olkaa hiljaa! Daniel, pää kiinni!
Nyt tarkistetaan kuka on tehnyt läksyt. Ja essee-vastaukseksi ei muuten riitä kolme riviä. Ensi vuonna osa teistä on lukiossa, siellä ei paljon muuta tehdä kuin kirjoitetaan esseitä." S2-tunnilla riehunut yhdeksäs luokka opiskelee nyt maantietoa Samu Tirrosen johdolla. Normaalin alkuhälinän jälkeen tunti sujuu rauhallisesti, kukaan ei pelaa korttia tai huutele hävyttömyyksiä. Vain eturivin afgaanityttö on heittäytynyt teinipissikseksi ehkä siksi että luokan edessä
on mies.

"Nyt yrität käyttäytyä, ettet joudu käytävään kuten viime tunnilla", opettaja komentaa

"Kyyyyllä kuuultaseni", kuuluu venyttelevä vastaus, juuri niin ärsyttävällä äänellä kuin tuon ikäisen tytön suusta voi päästä. Oppilaat pakertavat hiljaisuudessa heille määrättyä tehtävää. Danielilla tosin ei taaskaan ole kirjaa mukana. Hän leikkii välillä saksilla ja välillä nukkuu, mutta on hiljaa
eikä häiritse muuta luokkaa.

Ei muuta kuin vanhan ajan kuri takaisin käyttöön. Karttakepistä sormille niin että tuntuu. Koulujen ongelma on auktoriteettien puute. Vaikea sanoa jutun mukaan, mutta tuntuu että näitä häiriköitä on maahanmuuttajien puolelta huomattavan paljon enemmän kuin suomalaisten osalta. Omaa kouluaikaa kun muistelee, niin olikos se 3 henkeä pelkästään meidän luokalta kun siirrettiin tarkkailuluokalle.

Levotonta oli meidänkin aikana, mutta muistaakseni edes pahimmat tapaukset eivät haistatelleet suoraan opettajalle. Minulla ei ole vertailukohtaa miten nykypäivänä nuoret koulussa käyttätyävät. Itse kun kävin peruskoulua, niin ala-asteen ryhmä koko oli yli 30 oppilasta ja yläasteellakin se oli 20 päällä.

[antero]

Ja sitten itse artikkeliin. Minusta on huolestuttavaa, miten helsinkiläiskoulut ovat jakautumassa heikkotasoisempiin maahanmuuttajakouluihin ja parempiin kouluihin. Syynä tietenkin on alueiden eriarvoistuminen ja heikommassa tilanteessa olevien maahanmuuttajien valumisessa samoille alueille halvempiin vuokralähiöihin.

Minusta tuo ei ole sinäsä huolestuttavaa. Sehän vain kertoo sen että on olemassa eritasoisia oppilaita, ja kaikkia oppilaita ei voi millään puristaa samaan tuubiin.

Toki tuokin havainto voidaan toimenpiteillä kääntää ihan aivan täysin vituiksi. Eli aletaan kehittämään koulutusta edelleen siitä lähtökohdasta että kaikki on saatava samaan tuubiin.

Jos haluaa olla kiltti perseitä nuoleskeleva hymistelijä-poliitikko, niin silloinhan vastuun voi nimenomaan välttää sillä että kannattaa edelleen yhteen tuubiin puristamista.

Ja kaikilla on taas niiin muukaavaa, oi jospa oisin saanut olla muukaanaa, siihen asti että koulutussysteemi räjähtää lopullisesti käsiin.

Mutta kuka on se ensimmäinen opetusministeri joka uskaltaa lähteä ajamaan tuota...? Sitä odotellessa...

[hammerzeit]

Minusta tuo ei ole sinäsä huolestuttavaa. Sehän vain kertoo sen että on olemassa eritasoisia oppilaita, ja kaikkia oppilaita ei voi millään puristaa samaan tuubiin.

Totta tuokin, mutta tuollaisessa koulussa on kenenkään - motivaatiosta ja tasosta riippumatta - mahdollista saada hyvää opetusta, koska kaikki resurssit menevät häiriköiden, kielitaidottomien ja muiden ongelmatapausten hoitamiseen. Ei tuollaista jaksa kauaa kukaan opettaja tai oppilas, ei varsinkaan kukaan joka oikeasti haluaisi opettaa tai oppia.

Tämä voisi vielä olla ihan OK, jos näitä ongelmatapauksia (tai ongelmaluokkia) olisi muutama, mutta niitä alkaa olla tietyissä kouluissa aivan joka tasolla, aivan joka luokalla. Mistä rahat, mistä opettajat, mistä paikat niille oppilaille, jotka haluvat oppia koulussa? Eikä tilanne ole suinkaan paranemaan päin kun Helsingin ja Turun kouluihin dumpataan jatkuvasti lisää oppilaita, jotka eivät osaa kirjoittaa tai lukea, niiden normaalien han-suomalaisten häiriköiden lisäksi.

Lyhyt vastaus ketjun aloitusviestiin: ei pysty. Ei se pysty kasvattamaan kaikkia suomalaislapsiakaan. Tarvittaisiin aivan himputisti lisää rahaa ja henkilökuntaa, sekä tukea vanhemmilta, niin niiden opettajan päälle räkivien suomalaisten taltuttamiseksi kuin koulussa lusmuavien ulkomaalaisten kotouttamiseksikin. Ja sitähän ei ole tulossa.

[antero]

Minusta tuo ei ole sinäsä huolestuttavaa. Sehän vain kertoo sen että on olemassa eritasoisia oppilaita, ja kaikkia oppilaita ei voi millään puristaa samaan tuubiin.

Totta tuokin, mutta tuollaisessa koulussa on kenenkään - motivaatiosta ja tasosta riippumatta - mahdollista saada hyvää opetusta, koska kaikki resurssit menevät häiriköiden, kielitaidottomien ja muiden ongelmatapausten hoitamiseen. Ei tuollaista jaksa kauaa kukaan opettaja tai oppilas, ei varsinkaan kukaan joka oikeasti haluaisi opettaa tai oppia.

Tämä voisi vielä olla ihan OK, jos näitä ongelmatapauksia (tai ongelmaluokkia) olisi muutama, mutta niitä alkaa olla tietyissä kouluissa aivan joka tasolla, aivan joka luokalla. Mistä rahat, mistä opettajat, mistä paikat niille oppilaille, jotka haluvat oppia koulussa? Eikä tilanne ole suinkaan paranemaan päin kun Helsingin ja Turun kouluihin dumpataan jatkuvasti lisää oppilaita, jotka eivät osaa kirjoittaa tai lukea, niiden normaalien han-suomalaisten häiriköiden lisäksi.

Ja sekin on lähtökohtaisesti väärin jos oletetaan kaikki räkänokat ovat samaa laatua.

Jos olisi tasokurssit, niin luuletko että häiriköt ja kielitaidottomat ja muut ongelmatapaukset olisivat edelleen sekaisin samassa luokassa?

Räkänokatkin kesyyntyvät yllättävän hyvin jos saadaan samantyyppiset räkänokat samaan tilaan ja opettelemaan samaa asiaa, oli se sitten mitä tahansa.

Miksi kaikilla pitäisi olla sama määrä samoja aineita samalla etenemisnopeudella???
Se nimenomaan on se lähtökohta joka luo koko ongelman.

Jos joku on lahjakas jossain aineessa, niin antaa sen tykittää sitä ainetta. Ja jos mieli muuttuu jossain vaiheessa, niin sitten tykittää jotain muuta ainetta. Ei se potentiaalia kannata hukata siihen että väännetään se väkisin johonkin muottiin ja pakotetaan tykittämään jotain ainetta joka ei kiinnosta.

Nykyinen tuubiinpuserrusmallihan johtaa siihen että pitää väkisin painaa jotain ainetta jotta pysyisi sillä vaaditulla tasolla juuri siinä aineessa.
Ja vastaavasti jos haluaisi tykittää jotain mielenkiintoista ainetta, niin siihenkään ei anneta mahdollisuutta.

Jossan aineessa lahjakkaasta oppilaasta tulee helposti häirikkö siinä vaiheessa kun turhautuu tohon vitun tuubisysteemiin.

Toki on niitäkin jotka lähtökohtaisesti kotinsa/kasvatuksensa/jne takia on valmiiksi häiriköitä. Mutta jos niillekkin lyödään sopiva porkkana eteen niin kyl se paremmin kelpaa kuin keppi.
Nykyinen systeemi tarjoaa vain puisia porkkanoita kaikille. En yhtään ihmettele että luokkakoon noustessa vitututussekoitus pilaa oppitunnit kokonaisuudessaan.

Jos eri asioihin ja eri asioihin vittuuntuneet oppilaat saadaan eri ryhmiin niin sillä minimoidaan vitutuksen aiheuttama häiriköinti, ja ryhmäkokoa pystytään kasvattamaan huomattavasti verrattuna nykyiseen systeemiin.

Ja kuten sanottu niin 9-10 keskiarvolla tykittävä matemaattisesti lahjakas tavallinen hyväkäytöksinen keskiverto oppilas on helposti häirikkö siinä vaiheessa kun tunnilla loppuu haasteet ja virta ja vitutus pitää purkaa heittelemällä kuminpaloja ja pulisemalla ja häiritsemällä muita, ja sitten pääseekin kuraattorin/terkkarin/rehtorin/psykologin kanssa juttelemaan kun pikku Jukka-Maria-Fredi on "häirikköoppilas jolla on _ongelmia_!!!". Ja sama toistuu turhautuneesta tunnista toiseen.

[hammerzeit]

Ongelma onkin siinä, että tasoluokat toimivat vain kun niitä tasoja on. Kun valtaosa koulusta uppoaa siihen alimpaan kategoriaan, homma ei välttämättä enää toimi niin hyvin. Opettajilla ei kuitenkaan ole keinoja pistää häiriköitä kuriin, varsinkaan jos samalla pitäisi yrittää opettaa kenties parempikäytöksisiä mutta pihalla olevia mamuoppilaita.

Miksi kukaan lastensa parasta haluava motivoituneen opiskelijan vanhempi jättäisi lapsensa tuollaiseen kouluun tietäen, mihin valtaosa resursseista menee ja millainen ympäristö muuten on? Tuloksena on ns. slummikouluja, joissa saisi olla käytössä todella kovat keinot jotta homma toimisi.

[Saippuakupla]

Oheisesta linkistä löytyy maahanmuuttajamäärien vertailu koulupiirien Lauttasaari ja Mellunkylä välillä. Lisäksi linkki artikkeliin, jossa käsitellään erityisopetusta koskevan perusopetuslain muutosesitystä. Siinähän tiivistetysti integroitaisiin erityisopetusta tarvitsevat oppilaat yleisopetuksen ryhmiin...

http://hommaforum.org/index.php?topic=2427.0

[antero]

Ongelma onkin siinä, että tasoluokat toimivat vain kun niitä tasoja on. Kun valtaosa koulusta uppoaa siihen alimpaan kategoriaan, homma ei välttämättä enää toimi niin hyvin. Opettajilla ei kuitenkaan ole keinoja pistää häiriköitä kuriin, varsinkaan jos samalla pitäisi yrittää opettaa kenties parempikäytöksisiä mutta pihalla olevia mamuoppilaita.

Miksi kukaan lastensa parasta haluava motivoituneen opiskelijan vanhempi jättäisi lapsensa tuollaiseen kouluun tietäen, mihin valtaosa resursseista menee ja millainen ympäristö muuten on? Tuloksena on ns. slummikouluja, joissa saisi olla käytössä todella kovat keinot jotta homma toimisi.

Jos olisi tasokurssit, niin luuletko että häiriköt ja kielitaidottomat ja muut ongelmatapaukset olisivat edelleen sekaisin samassa luokassa?

Tota mietippä hetken; koska "todella kovat keinot" ovat toimineet noin niinku pitkällä tähtäimellä?
Ja se että sinä ehdotat "todella kovia keinoja" ratkaisuksi on vain merkki siitä että sinulla ei riitä ymmärrys näkemään ongelman todellista syytä, ja koska et näe todellisia syitä sinulla ei tietenkään ole mitään mahdollisuutta tarjota mitään järkeenkäypää ratkaisua asiaan.

Vielä kerran rautalangasta: Mitkä tahansa pässit ja lampaat menee nätisti laumana, kunhan niitä ajaa sopiva paimen ja koira.
Jos se paimen hakkaa niitä lampaita, pässejä ja koiraa sillä kepillä, niin eihän siitä hommasta tule yhtään mitään.

Joten; haluatko ottaa käyttöön "todella kovat keinot" ja hakata lapsia kepillä.

Vai haluatko "kouluttaa" paimenen ja koiran sopivalla tavalla, jolloin taasen lampaat ja pässit pysyy aisoissa...?


Ja muutoinkin; siinä vaiheessa kun joku on jo sössinyt asian, niin otetaan ne kovat keinot käyttöön. Mutta ei se sitä sössimistä paranna. Se sössiminen on edelleen olemassa, ja tuottaa vain uusia häirikkölapsia joita pitää hakata entistä enemmän.
Onko järkeä vai ei?

Sen sössimisen pystyy korjaamaan kunhan vain kykenee näkemään sen. Ja samalla poistuu hakkaamisen tarve.

[JulianAlexander]

Ei nyt Anteron mielipidettä ymmärrätänyt??

Siis miten sitten asiat paremmin hoitaisit?!

[Simo Hankaniemi]

Ongelmaan ei ole, eikä voi olla mitään muuta ratkaisua kuin maahanmuuttajien määrän pitäminen pienenä. Jos tästä ei haluta pitää kiinni, voi yhtä hyvin nostaa kädet pystyyn ja ryhtyä kouluttamaan lisää mellakkapoliiseja ja varustamaan kansalliskaartia.

Sattuneesta syystä tiedän, että oppineisuuden hyväksyttävää tasoa on erittäin vaikea pitää yllä etnisesti suomalaisissakin luokissa. Oppilaiden kyky esim. kirjoittaa on käsittämättömän huono, jos vertaa sitä saman ikäisiin 1970-luvun oppikoululaisiin. Nykyisen seitsemäsluokkalaisen taso on usein lähellä kakkosluokkalaista. Mitä tällainen kaveri sitten tekee kahden vuoden kuluttua, kun peruskoulu päättyy ja pitäisi suunnistaa varsinaisiin opintoihin. Kun tällaisia suomalaisiakin on paljon, niin miten paljon vaikeampaa homma on kielitaidottomalle maahanmuuttajalle. Ei tule mitään.

Jos maahanmuuttopolitiikka halutaan pitää entisenä, kuten Vanhanen haluaa, pitää vain hyväksyä se, että Suomeen ollaan luomassa laajaa rikollista ja syrjäytynyttä alaluokkaa. Tähän luokkaan putoaa myös melko suuri määrä etnisesti suomalaisia. Keskiluokan osuus taas tullee kutistumaan. Rikkaat alkavat suosia linnoitusmallisia asuinkomplekseja, aidattuja ja vartioituja alueita. Kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet vähenevät. Ympäristö alkaa yhä selkeämmin rasittua, eikä siitä huolehtimiseen enää riitä psyykkisiä eikä aineellisia resursseja. Yöaikaan alkaa lennellä mustia tunnuksettomia helikoptereita, joita ei virallisesti ole olemassa.   

[Saippuakupla]

Syksyllä 2007 kahdeksan prosenttia peruskoululaisista eli 46 100 oppilasta oli siirretty erityisopetukseen. Vaikka peruskoululaisten määrä väheni, erityisopetukseen siirrettyjen määrä kasvoi edellisvuodesta 1 400:lla. Kasvu on jatkunut yli kymmenen vuoden ajan. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistui 22 prosenttia oppilaista eli 128 600 peruskoululaista lukuvuonna 2006-2007. Myös osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta. Yhteensä erityisopetukseen ja ja osa-aikeiseen erityisopetukseen osallistui lukuvuonna 2006-2007 vajaa 30 % kaikista peruskoululaisista. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista

Valitettavasti Tilastokeskukselta ei saa erittelyä maahanmuuttajien erityisopetukseen sijoittumisesta, ei edes erillistä määrää saati ensisijaista erityisopetukseen sijoittamisen syytä. Eniten kuitenkin lisääntyi niiden erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä, joilla oli kielen kehityksen häiriöistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Tästä voisi löyhästi päätellä, että maahanmuuttajilla juuri tämä syy on se keskeinen syy siirtopäätöksessä. Suurin osa ns. maahanmuuttajista tarvitsee jonkin asteista erityistä tukea perusopetuksessa, poislukien täällä syntyneet, jotka pärjäävät huomattavasti paremmin, koska osaavat kielen. Tätä em. määrää (30 %) kun pohditaan suhteessa opettajakunnan kokooon, niin vaikuttaa jo tällä hetkellä siltä, että suomalainen peruskoulu natisee liitoksistaan! Erityisesti tuntien peruskoulujen resurssit, ei siellä voida määrittää yksittäiselle peruskoululle sen suurempaa kotouttamistehtävää, koska opettajien aika kuluu perusopetuksen järjestämiseen, opettamisen. Yksinkertaisesti maaahanmuuttajien jatkuvasti kasvava määrä olisi pysäytettävä! Lisäksi olisi pohdittava ylipäätänsä suomalaisen peruskoulujärjestelmän toimivuutta ja vastaavuutta nykypäivän tarpeisiin.

Tähän soppaan kun vielä lisätään tuo erityisopetusta koskevan perusopetuslain muutosesitus, joka on lausuntokierroksella, niin soppa happanee entisestään. Kyseisen lakimuutoksen keskeinen asia on erityisopetusta tarvitsevien opppilaiden integroiminen yleisopetuksen ryhmiin. HHmm, mitenhän tämä vaikuttaisi yleisopetuksen oppilaisiin kun siellä koetataan kotouttaa vuosi sitten Suomeen saapunutta, kieltä hyvin heikosti puhuvaa, murrosiän kynnyksellä kipuilevaa ja vastentahtoisesti koulussa istuvaa 14 v. somalinuorta? Villi visio asiasta vaikuttaa siltä, että ongelmat yleisopetuksenkin puolella lähtevät suoraan kasvuun jo ihan oppitunneilla tapahtuvien häiriöiden (anteeksi, erityiseen tukitarpeeseen annettavan erityistuen) vuoksi.

Ei tämä hyvälle vaikuta! Tästä suorana seurauksena esim. asunnnon ostamista harkitsevat perheet tarkistavat tulevaisuudessa ensimmäisenä kyseisen alueen maahanmuuttajien määrän sekä alueella että koulussa. Tämän seurauksena alkaa syntyä asuinalueita, joilla maahanmuuttajien määrä on todella korkea, koska valtaväestö ei halua muuttaa niille alueille. Siinä sitten rakennetaan taas erilaisia tukitoimia ja tukijärjestelmiä tähän kehitykseen puuttumiseen, koska oletettiin, että ehkä näin ei kävisikään...

Paras kouttaminen on saman tien lähtömaahan kotiuttamista valtion tarjoamalla lentolipulla!

http://www.stat.fi/til/erop/2007/erop_2007_2008-06-10_tie_001.html

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2009_7/132168.htm

Edit: poistettu moderaattoriväri

[antero]

erityisopetusta koskevan perusopetuslain muutosesitystä. Siinähän tiivistetysti integroitaisiin erityisopetusta tarvitsevat oppilaat yleisopetuksen ryhmiin...

Nimenomaan se väärä suunta. Kaippa niiden pitää saada sössiä asiat ennen kuin ne huomaa sössineensä.

[antero]

Ei nyt Anteron mielipidettä ymmärrätänyt??

Siis miten sitten asiat paremmin hoitaisit?!

Copypaste:
Kyllähän sen nyt jo terve järkikin sanoo että täysin toisenlaisesta kulttuurista tulevaa lasta ei voi millään pistää samanlaiseen tuubiin kuin mitä hansuomalaisia lapsia pistetään.

Ja toisaalta, hansuomalaisille lapsillekkin olisi jo aikoja sitten pitänyt tarjota takaisin tasokurssimeininki, jolloin sen yksilön oma oppimistahti määrää sen etenemisnopeuden.

Varsinkin nykyisin kun koulu ja luokkakoot suurenevat koko ajan, niin tasokurssitusmeininki olisi helppo toteuttaa.

Jopa suomen armeijakin, jota on totuttu pitämään "älä ajattele, tottele käskyä" -paikkana on mennyt siinä järkevään suuntaan että kaikkia luusereita ei enää väkisin pakolla raahata mukana, koska ymmärretään että se aiheuttaa vain paskaa kaikille.
Ja ne hitaammat pistetään omaan komppaniaan, ja nopeemmat omaan jne. Jolloin saadaan maksimoitua hyöty kaikista yksilöistä.

[antero]

Suurin osa ns. maahanmuuttajista tarvitsee jonkin asteista erityistä tukea perusopetuksessa, poislukien täällä syntyneet, jotka pärjäävät huomattavasti paremmin, koska osaavat kielen.

Niin jos olisi tasokurssit, niin kaikki oppilaat sais vetää omaa tahtia.
Hansuomalaisetkin.

Lisäksi olisi pohdittava ylipäätänsä suomalaisen peruskoulujärjestelmän toimivuutta ja vastaavuutta nykypäivän tarpeisiin.

Ei mitään lisäksi, vaan nimenomaan sitä olisi pohdittava ensin, ja sen jälkeen toteutettava muutokset.

Villi visio asiasta vaikuttaa siltä, että ongelmat yleisopetuksenkin puolella lähtevät suoraan kasvuun jo ihan oppitunneilla tapahtuvien häiriöiden (anteeksi, erityiseen tukitarpeeseen annettavan erityistuen) vuoksi.

Nykyisellä systeemillä aivan varmasti.

Siinä sitten rakennetaan taas erilaisia tukitoimia ja tukijärjestelmiä tähän kehitykseen puuttumiseen, koska oletettiin, että ehkä näin ei kävisikään...

Ikävä kyllä. Ei puututa sössimisen syyhyn, vaan pyritään vain paikkailemaan sössimisen seurauksia.

[antero]

Ongelmaan ei ole, eikä voi olla mitään muuta ratkaisua kuin maahanmuuttajien määrän pitäminen pienenä. Jos tästä ei haluta pitää kiinni, voi yhtä hyvin nostaa kädet pystyyn ja ryhtyä kouluttamaan lisää mellakkapoliiseja ja varustamaan kansalliskaartia.

Maahanmuuttajien määrähän on jo nyt pieni, mutta siltikin se aiheuttaa suhteessa paljon ongelmia ja kuluja, mikä taas kertoo siitä että nykyisillä resursseilla asiat tehdään ihan päin vittua.
Ja sitä ei ole suvaittu nähdä yltiöpäisen suvaitsevuuden vuoksi, koska jos joku näkisi ongelman olisi hän saman tien rasisti. Ja koska ongelmaa ei suvaita nähdä, niin ei ole myöskään mitään mahdollisuutta korjata ongelmaa.

Sattuneesta syystä tiedän, että oppineisuuden hyväksyttävää tasoa on erittäin vaikea pitää yllä etnisesti suomalaisissakin luokissa. Oppilaiden kyky esim. kirjoittaa on käsittämättömän huono, jos vertaa sitä saman ikäisiin 1970-luvun oppikoululaisiin. Nykyisen seitsemäsluokkalaisen taso on usein lähellä kakkosluokkalaista.

Jällen yksi peruste tasokurssien puolesta.

Mitä tällainen kaveri sitten tekee kahden vuoden kuluttua, kun peruskoulu päättyy ja pitäisi suunnistaa varsinaisiin opintoihin. Kun tällaisia suomalaisiakin on paljon, niin miten paljon vaikeampaa homma on kielitaidottomalle maahanmuuttajalle. Ei tule mitään.

Jälleen yksi peruste tasokursseille.

Ja toisaalta, eikös nykyinen paskaduunari-siivoojankin koulutus ole monivuotinen? Kertoo ehkä yhden esimerkin nykyisen suomalaisen koulutusjärjestelmän järjettömyydestä.

Jos maahanmuuttopolitiikka halutaan pitää entisenä, kuten Vanhanen haluaa, pitää vain hyväksyä se, että Suomeen ollaan luomassa laajaa rikollista ja syrjäytynyttä alaluokkaa. Tähän luokkaan putoaa myös melko suuri määrä etnisesti suomalaisia. Keskiluokan osuus taas tullee kutistumaan. Rikkaat alkavat suosia linnoitusmallisia asuinkomplekseja, aidattuja ja vartioituja alueita. Kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet vähenevät. Ympäristö alkaa yhä selkeämmin rasittua, eikä siitä huolehtimiseen enää riitä psyykkisiä eikä aineellisia resursseja. Yöaikaan alkaa lennellä mustia tunnuksettomia helikoptereita, joita ei virallisesti ole olemassa.

Vanhanen on halunnut pitää maahanmuuttopolitiikan entisellään vain sen takia että se on ollut lähimenneisyydessä poliittisesti korrekti ja suotuisa ratkaisu keskustapuolueelle. Ts kansa on saanut sitä mitä on tilannut. Ikävä kyllä demokratia toimii niin.

Jo tällä hetkellä alkaa tilanne olla muuttunut ja jotta Vanhanen pystyisi pitämään keskustapuolueen edes jotenkin poliittisesti korrektina ja säilyttää keskustapuolueen suosiota, on Vanhasen pakko pikku hiljaa muuttaa myöskin maahanmuuttopoliittista linjausta.

[STP]

Kannattaa lukea varsinainen Suomen Kuvalehden artikkeli, joka netin kautta löytyy PDF-muodossa. Lisäksi lehdessä viikon Hän oli asiaan liittyvä.

Itselläni kihahti seuraavan kappaleen kohdalla; "Kymppiluokan oppilaan Timo Avdon
mielestä ruokalan pitäisi tarjota muslimioppilaille parempaa sapuskaa.
"Esimerkiksi silloin kun muille on sianlihaa, meille muslimeille voisi olla vaikka
kalkkunaa, ettei tarttis vetää jotain hikisiä porkkanapihvejä", hän purnaa. "Tämä on uskontosyrjintää! Katsotaan vaikka lakikirjasta." "
Samanlaisen tuntemuksen koin katsoessani maahanmuuttoiltamia viikolla. Somalibaby lateli aivan vastaavanlaisia sammakoita suustaan.

[Saippuakupla]

No niin, tässähän tuo kaupungin virkamiehen näkemys/laskelma tuosta erityisen tuen aiheuttamasta kulujen kasvusta!

Kaupungin lasku kasvaa

Kaupungille maahanmuuttajien määrän lisääntyminen tietää kasvavaa laskua. Suomea puhuva oppilas maksaa 7 000 euroa vuodessa, ulkomaalaisperäinen 10 500 euroa.

Korkeampien kustannusten syynä on kotouttava opetus, suomen kielen opettamisen kustannukset ja oman äidinkielen opettaminen. Myös uskonnonopetuksen järjestäminen lisää kustannuksia.

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200802057202663_hi.shtml

[Karkea]

Tästä suorana seurauksena esim. asunnnon ostamista harkitsevat perheet tarkistavat tulevaisuudessa ensimmäisenä kyseisen alueen maahanmuuttajien määrän sekä alueella että koulussa. Tämän seurauksena alkaa syntyä asuinalueita, joilla maahanmuuttajien määrä on todella korkea, koska valtaväestö ei halua muuttaa niille alueille. Siinä sitten rakennetaan taas erilaisia tukitoimia ja tukijärjestelmiä tähän kehitykseen puuttumiseen, koska oletettiin, että ehkä näin ei kävisikään...

Juuri tässä elämäntilanteessa voin todeta, että kyllä. Aivan kylmän kyynisesti olen ottanut selvää tulevan asuinalueen väestön laadusta, enkä todellakaan toisi perhettäni asumaan millekään levottomalle ongelmaseudulle.

Paras kouttaminen on saman tien lähtömaahan kotiuttamista valtion tarjoamalla lentolipulla!

Sinne sitten vaikka Suomen suurlähetystön kylkeen jonkinlainen ensi- ja turvakoti ja johtoon muudan asiantuntija-Thors: kaikki olisivat onnellisia ja paljon halvemmalla!