News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

Started by Kaptah, 21.12.2008, 22:01:36

Previous topic - Next topic

Isagoge

Quote from: P on 09.02.2023, 02:57:39Usko jo, että logaritminen neljän promillen kaasu ilmakehässä ei merkittävästi ohjaile maapallon lämpötilaa.
Jos pieni alkukevennys sallitaan, niin ilmastoskeptikoiden näkee usein puhuvan "ilmastokultista" ja "ilmastouskovaisista". Jos sinun argumenttisi aloitus on "usko jo", herää kyllä kysymys siitä, että kukahan tässä on kultisti ja uskovainen 😊 ?

Mutta mennäänpä asiaan:
Quote from: P on 09.02.2023, 02:57:39Aikoinaan itsekin tuohon naivismiin nuorena uskoin 80-90-luvun taitteessa, kun Hansen aloitti julistuksensa. Tai siis Hansenin 1984 aloittama CO2-julistus alkoi vallata alaa...

Mukavan tarinan ilmastotutkimuksen historiasta ja sen epäonnistumisista kerroit, mutta kuten niin monet tarinat tänä postmodernin narratiivisuuden aikana, se on suurimmaksi osaksi sepitettä ja poliittis-praktisiin agendoihin perustuvaa valikointia, paitsi tietysti omien kokemustesi osalta. Sanoit ja kysyit minulle/minulta:

Quote from: P on 09.02.2023, 02:57:39^Taas reteesti takki auki CO"-uskonnon julistamista.  :facepalm: Oletko lukenut edes koko ketjua?  :facepalm:

Jos sinä olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että olen tähän ketjuun jo kirjoittanut aika paljonkin mm. kasvihuoneilmiön tutkimuksen historiasta, vesihöyrystä, kiertoratapakotteesta, ilmastomallien ennusteiden toteutumisesta jne. Ilmeisesti et ole rekisteröinyt mitään tästä?

Koska tämän palstan hakutoiminnossa on parantamisen varaa, laitetaan tähän sitten uudestaan näitä jo kerran kirjoittamiani juttuja, nyt ehkä paremmin muotoiltuina. Tähän viestiin kirjoitan kasvihuoneilmiön tutkimuksen historiasta ja ihmisten siihen liittyvistä väärinkäsityksistä, ja se on varmaan viisainta tehdä ainakin kahdessa tai kolmessa osassa. Eli tässä alku:

Ilmastotutkimuksen historiaa CO2:n merkityksen ymmärtämisen näkökulmasta 1: 1820-1910

TL, DR:
-kasvihuoneilmiön olemassaolo huomattiin 1800-luvun alussa
-vesihöyryn ja hiilidioksidin maapallon pintalämpötilaa kohottavat kemialliset/fysikaaliset ominaisuudet löydettiin ja osoitettiin laboratoriokokeilla 1800-luvun loppupuolella
-vesihöyrypitoisuuden kasvun rooli muiden tekijöiden aiheuttaman lämpenemisen palauteilmiönä ymmärrettiin jo 1800-1900-lukujen vaihteessa
-hiilidioksidin ja ihmiskunnan sitä sisältävien päästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus ymmärrettiin jo 1800-1900-lukujen vaihteessa
-kaikki tämä tapahtui, ennen kuin ilmastoa koskeva keskustelu oli politisoitunut, ja viime vuosituhannen vaihteessa ilmaston lämpenemistä pidettiin jopa toivottavana


Hiilidioksidin ilmastoa lämmittävää efektiä koskeva keskustelu ja tutkimus ei ala James E. Hansenista tai niistä muista yhdysvaltalaisista ilmastotutkijoista, jotka tulivat julkisuuteen 1970-luvulla ja 1980-luvulla ennustaessaan ilmaston lämpenemistä ihmiskunnan päästöjen seurauksena.

Ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Jean-Baptiste Joseph Fourier huomasi jo 1800-luvun alkupuolella, että jos ainoa maapallon pintalämpötilaa määräävä tekijä olisi Auringosta tuleva säteily, pintalämpötilan täytyisi olla selvästi alempi, kuin se empiiristen havaintojen perusteella oli1. Niinpä hän esitti, että Maan ilmakehässä täytyy tapahtua jotain, joka nostaa pintalämpötilaa huomattavasti. Sen ajan työkaluilla Fourier ei päässyt tässä pidemmälle. Fourier'n kvalitatiivisessa hypoteesissa mainittua ilmiötä ryhdyttiin kuitenkin vähän epäonnisesti myöhemmin kutsumaan kasvihuoneilmiöksi (se ei itse asiassa toimi kasvihuoneen tavoin). Selvää kuitenkin oli, että ilmakehän kaasujen täytyi jotenkin pidättää lämpöä ilmakehässä. 

Muutama muukin tuon ajan tutkija esitti samantapaista kuin Fourier (esim. Claude Pouillet) mutta seuraava merkittävä askel oli se, että kasvihuonekaasut tunnistettiin. Jo 1856 Eunice Foote osoitti empiirisillä mittaustuloksilla, että hiilidioksidi voi absorboida lämpösäteilyä2.
 
Pian sen jälkeen, 1850-luvun lopussa John Tyndall tietämättömänä Footen tuloksista osoitti kokeellisesti, että vesihöyry ja hiilidioksidi voivat absorboida ja emittoida lämpösäteilyä, ja voivat näin synnyttää ja ylläpitää maapallon ilmakehän kasvihuoneilmiötä3,4,5.

Vesihöyryn merkitys kasvihuonekaasuna keksittiin siis 1800-luvun loppupuolella, ei 1980-luvulla, kuten tulkitsin sinun väittävän. Myös hiilidioksidi tunnistettiin kasvihuonekaasuksi jo 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Seuraavan merkittävän edistysaskeleen sai aikaiseksi Svante Arrhenius6,7,8. Hän luotti aikaisempaan tutkimukseen vesihöyryn ja hiilidioksidin (Arrheniuskin puhui tuolloin vielä hiilihaposta) kasvihuonekaasuominaisuuksista, mutta keskittyi ennen kaikkea hiilidioksidiin, vaikka hiilidioksidin pitoisuuden ja lämmitysvaikutuksen tiedettiin jo tuolloin olevan pienemmän kuin vesihöyryn. Arrhenius kuitenkin tajusi yksinkertaisen vesihöyryyn liittyvän faktan: ajallisesti ja/tai paikallisesti rajalliset lämpenemiset nostavat vesihöyryn pitoisuutta ilmakehässä tietyillä alueilla tai jopa globaalisti hetken ajaksi, mutta vesihöyry tiivistyy nopeasti ja sataa pois ilmakehästä. Jotta ilmakehän vesihöyrypitoisuus pidemmäksi aikaa ja globaalisti nousisi, jonkin muun tekijän täytyy nostaa lämpötilaa ja ylläpitää kasvanutta vesihöyrypitoisuutta. Kun tuohon aikaan tiedettiin myös se, että hiilidioksidi poistuu ilmakehästä hitaasti, Arrhenius suuntasi tutkimuksensa siihen. Ilmakehän vesihöyrypitoisuuden kasvun rooli jonkin muun tekijän aiheuttamana palauteilmiönä keksittiin siis jo 1800-luvun lopussa, ei 1900-luvun lopussa.

Tietääkseni Arrhenius oli ensimmäinen, joka 1800- 1900-lukujen vaihteessa osoitti nykyäänkin karkeasti oikein tehdyillä mutta yliyksinkertaistetuilla laskelmilla, että hiilidioksidin lisääminen ilmakehään lämmittää ilmastoa, ja hän esitti ensimmäisen, nykynäkökulmasta kuitenkin hieman yliampuvan, estimaatin ilmastoherkkyydestä, tai itse asiassa kaksikin sellaista.

Arrhenius on myös toisella tavalla merkittävä hahmo ilmastotutkimuksen kannalta. Tutkimustyössään Arrhenius kiinnitti aluksi huomiota vain tulivuorten päästämään hiilidioksidiin, mutta kollegansa Arvid Högbomin kanssa ja tämän tutkimusten9 perusteella Arrhenius huomasi, että ihmiskunta jo tuolloin päästi suurin piirtein yhtä paljon hiilidioksidia ilmakehään kuin tulivuoret. Arrhenius päätyi tämän perusteella tietääkseni ensimmäisenä ennustamaan, että ilmasto lämpenee ihmiskunnan toiminnan ansiosta, mutta se ei häntä huolettanut.

Sen aikaisten päästöjen tasolla hän arvioi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisen kestävän ainakin 3000 vuotta (kymmenisen vuotta myöhemmin ihmiskunnan päästöt olivat kasvaneet niin paljon, että Arrhenius korjasi arviotaan vuosisadoiksi). Kun Arrheniuksen ja muiden varhaisten kasvihuoneilmiötä tutkineiden väitteet hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta levisivät Euroopassa – vaikka osa luonnontietelijöistä kieltäytyi niitä uskomasta saturaatiohypoteesin takia -, lämpenemistä itse asiassa pidettiin yleisesti toivottavana. Nobel-palkittu kemisti Walther Hermann Nernst jopa esitti maalailuja siitä, että hyödyntämiskelvottomat hiiliesiintymät voitaisiin yrittää sytyttää tuleen, jotta saataisiin maapallon ilmastosta lämpimämpi ja kasvillisuudesta vehreämpi.

Arrheniuksen epäonneksi vesihöyryn kasvihuonekaasuominaisuudet tunnettiin ajan luonnontieteilijäpiireissä kohtalaisesti mutta eräiltä ratkaisevilta osilta liian karkeasti, ja hänen tuloksiaan hiilidioksidin merkityksestä planeetan lämmönsäätelyssä ei laajasti uskottu. Moni merkittävä tutkija katsoi vesihöyryn jo saturoineen hiilidioksidin keskeisen absorptiokaistan. Aikansa kemian ja fysiikan perusteella sitä, että hiilidioksidin absorptiokaista ei ollut vielä saturoitunut, Arrhenius tai kukaan muukaan pystynyt vielä osoittamaan.

Nykyään tiedetään, että hiilidioksidin pääabsorptiokaista on tosiaan jo esiteollisilla pitoisuuksilla maanpinnalla miltei saturoinut, mutta kvanttifysiikan kehityksen kautta ymmärretään, että se voi hieman venyä, ja kasvihuoneilmiötä koskevan tutkimustiedon perusteella tiedetään, että hiilidioksidilisäyksellä on edelleen huomattava efekti siihen, miten korkealta ilmakehästä lämpösäteilyn taajudelle virittyneet fotonit tyypillisesti pääsevät karkaamaan ilmakehästä avaruuteen ja siten kasvihuoneilmiön voimakkuuteen nykypitoisuuksillakin. Tuolloin ilmakehä kuitenkin hahmotettiin homogeenisena kappaleena, mikä oli yksi ratkaiseva este kasvihuoneilmiön todelliselle ymmärtämiselle.

Toinen epäonninen tapahtuma hiilidioksidin kasvihuonekaasuvaikutusta koskevan hypoteesin uskottavuudelle oli Knut Ångströmin järjestämä laboratoriokoe, jossa käytännössä yritetiin toistaa Tyndallin saamia tuloksia.  Ikävä kyllä koejärjestelyssä oli Ångström assistentin, J. Kochin, tekemiä alkeellisia virheitä, joita ei huomattu. Niinpä Tyndallin tuloksia ei saatu toistettua, ja hiilidioksidin lämmittävään efektiin suhtauduttiin laajalti epäilevästi; hyvä esimerkki siitä, että yksittäisiin tutkimuksiin ei kannata luottaa. Kun Ångström julkaisi tuloksensa10, eurooppalainen tiedeyhteisö katsoi yleisesti, mutta virheellisesti, että Arrhenius oli väärässä: uskottiin, että hiilidioksidin lämmittävä efekti on pieni ja häviää miltei kokonaan vesihöyryn efektiin. Tämän takia vasta 1930-luvulla kasvihuoneilmiötä koskeva ymmärrys todella eteni seuraavan askeleen.   

(1) Fourier, J. 1824. Remarques générales sur les températures du globe terrestre et des espaces planétaires. Annales de Chimie et de Physique, 27, 1824, pp. 136-167
(2) Foote, E. 1856. Circumstances Affecting the Heat of the Sun's Rays. The American Journal of Science and Arts, 22(66), pp. 383–384.
(3) Tyndall, J. 1861. On the Absorption and Radiation of Heat by Gases and Vapours, and on the physical connexion of radiation, absorption, and conduction. Philosophical Magazine,  4(22), pp. 169-94, 27.
(4) Tyndall, J. 1863a. On Radiation through the Earth's Atmosphere. Philosophical Magazine, 4(25), pp. 200-206.
(5) Tyndall, J. 1863b. On the Relation of Radiant Heat to Aqueous Vapor. Philosophical Magazine, 4(26), pp. 30-54.
(6) Arrhenius, S. 1901a. Über die Wärmeabsorption Durch Kohlensäure und Ihren Einfluss auf die Temperatur der Erdoberfläche. Förhandlingar Svenska Vetenskapsakademiens, 58, pp. 25-58.
(7) Arrhenius, S. 1901b. Über Die Wärmeabsorption Durch Kohlensäure. Annalen der Physik,  4, pp. 690-705.
(8 Arrhenius, S. 1908. Worlds in the Making. New York: Harper & Brothers.
(9) Högbom, A. 1894. Om Sannolikheten För Sekulära Förändringar I Atmosfärens Kolsyrehalt. Svensk kemisk Tidskrift, 6, pp. 169-77.
(10) Ångström, K. 1900 Über die Bedeutung des Wasserdampfes und der Kohlensäure bei der Absorption der Erdatmosphäre. Annalen der Physik, 3, pp.720-732.

mannym

Quote from: Isagoge on 09.02.2023, 10:06:24
Quote from: P on 09.02.2023, 02:57:39^Taas reteesti takki auki CO"-uskonnon julistamista.  :facepalm: Oletko lukenut edes koko ketjua?  :facepalm:

Jos sinä olisit lukenut koko ketjun, tietäisit, että olen tähän ketjuun jo kirjoittanut aika paljonkin mm. kasvihuoneilmiön tutkimuksen historiasta, vesihöyrystä, kiertoratapakotteesta, ilmastomallien ennusteiden toteutumisesta jne. Ilmeisesti et ole rekisteröinyt mitään tästä?

Pakko sanoa, kovaa tekstiä tyypiltä joka ei ole lukenut lähellekään koko tätä ketjua, toiselle kirjoittajalle joka on tähän ketjuun osallistunut jo vuosikymmenen  ;D ;D ;D

Varsinkin kun saavuit tänne julistamaan asioita joita on käsitelty jo moneen kertaan, ihan samoin argumentein kuin sinua aiemmin tulleet "tieteeseen" sokeasti uskovat. Joilta kysymällä muutamia helppoja kysymyksiä, ei saa vastauksia, muuten kuin epämääräisiä viitteitä auktoriteetteihin, ja arvostettuihin tiedemiehiin, omaan erinomaisuuteenne "tieteen" ymmärtämisessä jne. Osoittaen samalla puhdasta uskoa valitsemianne auktoriteetteja kohtaan.

Tai sanotaan näin, jos osoittaisit skeptisyyttä omia lähteitäsi kohtaan edes 1% verran siitä mitä oikeiden skeptikoiden lähteisiin, voisin jopa ehkä uskoa että olet rehellisellä linjalla. Mutta et ole.

Sillä muistathan tieteessä se joka esittää sillä on todistusvastuu. IPCC ja alarmistit kuten Hausfather esittävät paljon, mutta todistusvastuuta heillä ei ole. Vaan todistusvastuu kääntyy päinvastoin, eli skeptikoiden on todistettava näiden olevan väärässä.
"I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned."

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

"Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free."

artti

Iso kuva on iso kuva. Iso kuva on realiteetti. Ison kuvan oikea näkeminen on keskeistä politiikassa ja taloudessa. Se on oma valinta seuraako ison kuvan väärin näkeviä henkilöitä.

Fossiilisten polttoaineiden ehtymisellä on kaksi ulottuvuutta:
- vaikutus ilmaston lämpenemisessä.
- vaikutus sivilisaatioissa.

Kun sanotaan, että hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä ilmaston lämpenemisessä niin sehän yrittää viedä pohjan fossiilisten polttoaineiden polttamisesta vapautuneen hiilidioksidin merkitykseltä ilmaston lämpenemisessä, ja tätä kautta fossiilisten polttoaineiden ehtymisen merkitykseltä ilmaston lämpenemistä lievittävänä tekijänä.

Itse koen, että ilmastotiede on oikeassa siinä mitä ilmastotiede sanoo, mutta koen samalla, että ilmastotiedettä vaivaa sama ilmiö kuin politiikkaa ja taloutta, joka on pyrkimys väistellä fossiilisten polttoaineiden ehtymistä.

Uratietoinen fossiilisten polttoaineiden ehtymisen väistely on ymmärrettävää siksi, että uratietoinen ei halua kielletyksi (vääränlaisista mielipiteistä) siksi, että sillä olisi vaikutuksia hänen urakehitykseensä.

Se on täysin ilmiselvää, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva maailmantalous kohtaa valtavia haasteita fossiilisten polttoaineiden ehtyessä.

Se on niin, että kun uratietoinen pohtii urakehitykseensä vaikuttavia tekijöitä niin myös uratietoisen pitäisi ymmärtää, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisen väistelijät väistelevät realiteettia. Se on realiteetti, että suurien öljyntuottajamaiden talous romahtaa siksi, että ne perustuvat öljynvientituloihin.

Fossiilisten polttoaineiden ehtymisen merkityksen tunnistavaa uratietoista vaivaava kielletyksi joutumisen pelko (jos uratietoinen puhuisi fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä) hälvenee, kun fossiilisten polttoaineiden ehtyminen konkretisoituu, joka romahduttaa suurien öljyntuottajamaiden (Big Oil) vaikutusvaltaisen aseman. Öljykauppaa käydään Yhdysvaltain dollarilla (petrodollari), ja siksi öljyn ehtymisellä on merkittävä vaikutus Yhdysvaltain dollarille, ja siksi fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on kuuma aihe tältäkin osin.
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti
Provosoiminen on toimintaa, jonka tavoitteena on negatiivinen reaktio (omalla vastuulla)
Pelkureilla ei ole demokratiaa
Tulevaisuusorientoidu positiivisesti

Scruton

Jos hieman kyynisesti ajatellaan niin eikö Suomen pitäisi olla ilmastonmuutoksen suhteellisia voittajia? Toki lumettomat pimeät talvet olisivat masentavia mutta Etelä-Suomesta voisi tulla Euroopan vilja-aitta ja Suomessahan myös riittää puhdasta vettä. Ehkä välittömin uhka liittyisi pakolaisvirtoihin.
"Conservatism starts from a sentiment that all mature people can readily share: the sentiment that good things are easily destroyed, but not easily created."
- Sir Roger Scruton

"Tradition is not the worship of ashes, but the preservation of fire."
- Gustav Mahler

Totti

Quote from: P on 09.02.2023, 02:57:39
Usko jo, että logaritminen neljän promillen kaasu ilmakehässä ei merkittävästi ohjaile maapallon lämpötilaa.

Sellainen pieni täsmennys, että CO2:ta on ilmassa noin 0,4 promillea.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
- kansanviisaus

Roope

Quote from: Roope on 23.12.2022, 12:37:03
QuoteUusi versio ilmasto­ruoka­ohjelmasta valmis – tavoitetta lihan­kulutuksen vähentämisestä laskettu

PITKÄÄN valmisteltua ilmastoruokaohjelmaa yritetään jälleen saada valmiiksi. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) kertoi STT:lle, että uusi versio on lähetetty hallituskumppaneille kuitattavaksi. Vastauksia odotetaan vielä tämän viikon aikana.

STT sai ministeriöstä luettavakseen tämän uuden muille hallituspuolueille lähetetyn version. Edelliseen, toukokuussa käsiteltyyn versioon verrattuna muutoksia on tehty hyvin vähän.

Merkittävin muutos koskee tavoitetta lihansyönnin vähentämisestä. Vielä toukokuisessa versiossa tavoitteeksi oli asetettu lihan kokonaiskulutuksen vähentäminen kolmanneksella nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Nykyisessä versiossa määrällistä tavoitetta ei ole lainkaan, vaan siinä tavoitteeksi on asetettu ainoastaan lihan kokonaiskulutuksen vähentäminen.

Toinen merkittävä muutos koskee julkisille ruokapalveluille, kuten kouluille, oppilaitoksille ja päiväkodeille, suositeltavia vaikuttavuustavoitteita. Toukokuisessa versiossa luki, että linjastossa pääruoan tarjoaminen alkaa vapaasti otettavasta kasvisruoasta. Nykyisestä versiosta tämä lause on poistettu.

[...]

KESKUSTAN hallituskumppanien joukossa on kiinnitetty huomiota nyt tulleen esityksen kiireelliseen aikatauluun. Useammastakin puolueesta todetaan, ettei asiaa ole lähiaikoina juuri käsitelty ja siksi esityksen läpikäynnille halutaan nyt ottaa riittävästi aikaa. Ainakin juuri lihansyöntiä koskevat tavoitteet olivat herättäneet kysymyksiä.

Ilmastoruokaohjelma on pitänyt jo aiemmin julkistaa kahdesti: viime vuoden syyskuussa ja kuluvan vuoden toukokuussa. Molemmilla kerroilla julkistusta on kuitenkin lykätty.
Helsingin Sanomat 23.12.2022

Ja tämäkin ajettiin alas.

QuoteMinisteri Kurvinen: "Lähes mystiset mittasuhteet" saanut ilmastoruokaohjelma ei valmistu

Hallituksen ajama ilmastoruokaohjelma näyttää jäävän puolitiehen, arvioi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) A-studiossa keskiviikkona.

Kurvisen mukaan ohjelma on saanut "lähes mystiset mittasuhteet".

Hallitus sopi neljä vuotta sitten hallitusohjelmaneuvotteluissa, että se laatii yhteisen ilmasto- ja ruokaohjelman. Ohjelman eteneminen on takunnut jo pidemmän aikaa, ja sen julkistamista on lykätty ainakin kahdesti.

Kurvisen mukaan ennen kaikkea visioksi tarkoitetun ohjelman jääminen puolitiehen johtuu suurista näkemyseroista hallituspuolueiden välillä.

– Asia riippuu hallituskumppaneista. He saivat paperin joulukuussa, ja se ei ole heille kelvannut, Kurvinen totesi.

Yle kertoi viime viikolla, että viimeisimmässä versiossa tavoitteeksi on asetettu lihan kulutuksen vähentäminen. Mediassa on aiemmin kerrottu, että edellisessä versiossa tavoite oli lihan kulutuksen vähentäminen kolmanneksella nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.

– En tule tekemään mitään sellaista esitystä, missä on annettu ihmisille joku numeromäärä, mitä lihaa pitää syödä, Kurvinen totesi.

Vihreille tavoite lihan vähentämisestä kelpaisi.

– Itse näen, että olisi tärkeää, että meillä olisi kirjattu tämän tyyppinen selkeä visio, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne totesi keskiviikkona.

Ilmastoruokaohjelman laatiminen on osa hallitusohjelmaa.
Yle 8.2.2023
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

pyrokatti

HS järjesti ilmasto- ja luontokysymyksiä käsittelevän vaalitentin. Kysyttäessä sitoutumista siihen että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, Purraa lukuunottamatta kaikki muut vakuuttivat sädekehä kirkkaasti hehkuen puhdasoppisuuttaan.

Quote
Ovatko puheenjohtajat sitoutuneita jatkamaan työtä sen eteen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035?

Suomi on ilmoittanut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuonna 2035.

Puheenjohtajilta kysytään ensimmäisenä lappuäänestyksellä, ovatko he sitoutuneita jatkamaan tämän toteuttamista seuraavalla vaalikaudella.

Ainoastaan perussuomalaisten Riikka Purra nostaa ylös punaisen lapun.

Kuitenkin HS:n vaalikoneessa esimerkiksi Essayah vastaa olevansa jokseenkin samaa mieltä väitteen "Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035" kanssa. Orpo puolestaan on vahvasti eri mieltä väitteen kanssa, mutta perustelussaan taas sanoo sen olevan turha. Päästövähennykset kannattaa tosiaan toteuttaa siellä missä niillä on todellista vaikutusta.
Quote from: Petteri Orpo
Tavoitetta ei tule lykätä, sillä suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä ovat jo investoinneillaan sitoutuneet tavoitteejn saavuttamiseen. Ilmastopolitiikan pitää olla kustannustehokasta ja päästövähennykset toteuttaa siellä, missä ne ovat tehokkaimpia. Energiamurros ja siirtymä fossiilisista raaka-aineista puhtaaseen energiaan vahvistaa taloutta ja lisää myös turvallisuutta, sillä emme ole niin riippuvaisia esimerkiksi Venäjästä tai muista öljymaista. Suomesta voi tulla puhtaan energian suurvalta, ja voimme omavaraisella puhtaalla energialla houkutella Suomeen teollisuutta sekä investointeja.

Tentin juontajista Petja Pelli oli käynyt oiken paikan päällä katsomassa miltä metsä näyttää (maksumuuri). Onneksi oli metsuri mukana niin dronen kuvatkin saatiin talteen.
Quote
[...]
Heikki Ala-aho kaatoi mailtaan puun, johon HS:n kuvauslennokki oli epäonnisesti juuttunut. Puu jätettiin alueen ensimmäiseksi maapuuksi lahopuun määrää lisäämään.
[...]
Kaadetun männyn iäksi saatiin laskettua 126 vuotta. Vuosilustoista näkyy kasvupyrähdyksenä 1970-luku, jolloin maa on ojitettu. Sitä ennen mänty on kasvanut hyvin hitaasti suopuuna.
[...]
Kari Suomalainen: "Niin hassua ei pilapiirtäjä keksi, ettei se myöhemmin olisi täyttä totta."

Radio

Stanan EU ja erityisesti sen suomalaiset /ceennuolijat eli entiset Neuvostoliiton palvojat. Nyt kodittomat viherkommarit hakevat vallankumoukselleen tukea Rysselistä. Sama laulu jatkuu: kusetetaan sitä samaa kansanosaa samalla sanomalla. Tyhmien työläisten tulee tehdä fanaattisten johtajiensa kanssa vallankumous eli siirtyminen sosialismiin. Siitä seurauksena on pääsy maanpäälliseen taivaaseen eli kommunismiin hämärässä tulevaisuudessa, jolloin joukkohaudat avataan ja sankarityöläiset haudataan uudelleen, osa Kremlin ja loput Kiinan muuriin.
Asiaan, eli kuinka kurjistetaan finntollo: ILMASTOMUUTOS on kauhistus, jonka pieni Suomi osaa ja pystyy torjumaan koko Telluksen ylikiehumisen kurjistamalla työkykyisistä ne työtätekevät.

Pentecost

Nyt se jo sanotaan ääneen eli viherhihhulit haluavat viedä pois autosi ja muuttaa sinut pieneen kopperoon.

QuoteOur findings show that reducing dependence on private vehicles, densifying low-density suburbs while allowing more people to live in existing high-density urban spaces, and improving EV efficiency and reducing battery sizes are the most effective pathways to reducing future lithium demand.

https://subscriber.politicopro.com/eenews/f/eenews/?id=00000185-e562-de44-a7bf-ed7751a00000

QuoteMore Batteries Not Enough, We Want Your Car

A consortium of California university professors and the Climate Community project say that more EVs alone will not solve the climate crisis. They are coming after your car.

https://mishtalk.com/economics/environment-police-want-to-reduce-car-ownership-because-evs-are-not-enough

:facepalm:

On se ihanaa tuo ilmasto-orjan tulevaisuus. Sinun parhaaksesi sanelemme, missä ja miten asut, hengität ja syöt.
KKO:n tuomio
A:n käyttämissä ilmaisuissa on kysymys niin sanotuista arvoarvostelmista, joiden osalta ei lähtökohtaisesti ole mielekästä puhua lausuman totuudellisuudesta.

Roope

Helsingin Sanomat: Yli puolet suomalaisista valmiita tinkimään elin­tasostaan ilmaston vuoksi 15.2.2023

Quote from: Petja Pelli, HSSUOMALAISTEN valmius pakottaviin ja myös omaan elintasoon vaikuttaviin ilmastotoimiin on kasvanut, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa onkin vaikeuttanut talousolosuhteita.

Asia selviää HS:n Kantar Publicilla teettämästä kyselystä, joka toteutettiin tämän vuoden alussa.

Suomalaisista 62 prosenttia arvioi, että ihmisten vapaaehtoiset valinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Vielä kaksi vuotta sitten huomattavasti useampi oli sitä mieltä, että ne riittävät.

HS:n kyselyyn laatimat väitteet ovat huonoja ja kyseenalaisia, varmaankin tarkoituksella.

Quote from: Petja Pelli, HS"Ihmisten vapaaehtoiset valinnat riittävät ilmastonmuutoksen torjumiseen, eikä pakkoja tarvita."

Väitteen voi tulkita aivan kuten haluaa riippuen siitä, mitä tarkoitetaan "ilmastonmuutoksen torjumisella". Vapaaehtoiset valinnatkin epäilemättä torjuvat ilmastonmuutosta, tosin mitättömän vähän, mutta toisaalta tarvitaan globaaleja totalitaristisia pakkokeinoja, mikäli esimerkiksi halutaan pysyä korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisessä, kuten virallinen (ja käytännössä mahdoton) tavoite ainakin Suomessa edelleen muotoillaan.

Eli mitä vastaajat mahtoivat tarkoittaa? En tiedä, mutta eivät ainakaan yhdessä jotain samaa, kuten agendatoimittaja antaa ymmärtää.

Quote from: Petja Pelli, HSSamaan aikaan entistä useampi ilmoittaa olevansa valmis tinkimään omasta elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Näin sanoo nyt yli puolet suomalaisista.

Quote from: Petja Pelli, HS"Olen valmis tinkimään omasta elintasostani ilmastonmuutoksen vuoksi."

Tämä on kelvoton väite, johon vastaaminen kuvastaa korkeintaan asennetta tai tietämättömyyttä, sillä omasta elintasosta tinkimisellä ei vaikuteta ilmastonmuutoksen etenemiseen. Tosin muotoilun "ilmastonmuutoksen vuoksi" voi ymmärtää myös tueksi sinänsä tehottomiksi tiedetyille ilmastoeleille tyyliin "uhraan esikoispoikani ilmastonmuutoksen vuoksi".

Quote from: Petja Pelli, HSTAMPEREEN yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pekka Jokinen ei ole näistä tuloksista yllättynyt.

"Ilmastotietoisuus kasvaa koko ajan, ja se läpäisee yhteiskuntaa selvemmin kuin esimerkiksi viitisen vuotta sitten", hän sanoo.

Siis tietoisuus, ei esimerkiksi tieto. Tietoisuus voi perustua ja tässä tapauksessa perustuukin voittopuolisesti hysteriaan ja ahdistukseen.

Quote from: Petja Pelli, HSHän huomauttaa, että ilmastopoliittinen keskustelu on levinnyt viime vuosina laajasti elämän eri osa-alueille ja myös talouteen. Kyse ei ole enää politiikan erityisosa-alueesta.

Venäjän hyökkäyksen yhteydessä on puhuttu, että se vain lisää tarvetta kiihdyttää vihreää siirtymää, jotta fossiiliriippuvuudesta päästään eroon.

Poliitikkojen näkee yhä useammin pohtivan, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voisi hyödyttää Suomea, jos se synnyttää energiaomavaraisuutta, uusia investointeja ja vientituotteita.

Eli poliitikot valehtelevat.

Yksikään poliitikko ei ole selittänyt, miten "Suomi" eli suomalaiset, jotka joutuvat maksamaan "kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta", saavat takaisin politiikan vuoksi pulittamansa ylimääräiset verot ja kohonneet hinnat mitään kautta. Kaikesta täysin turhasta ja ilmastonmuutokseen oikeasti vaikuttamattomista hankaluuksista puhumattakaan.

Quote from: Petja Pelli, HSJokinen huomauttaa, että vastaukset voisivat olla erilaisia, jos kysymyksessä pureuduttaisiin tarkemmin kuluttamisen eri osa-alueisiin.

"Jos kysytään vaikkapa polttoaineista, siellä on myös tyytymättömyyttä ja protestointipotentiaalia."

Aivan varmasti. Voitaisiin vaikka kysyä, kuinka monta kymmentä miljardia euroa enemmän olet valmis maksamaan siitä, että Suomen päästöt vähenevät Marinin hallituksen äärimmäisen hiilineutraalisuuslinjauksen vuoksi niin-ja-niin-paljon, kun sillä on niin-ja-niin-paljon vaikutusta ilmastonmuutokseen verrattuna EU:n yhteiseen hiilineutraalisuustavoitteeseen. Tätä ei kysytty keväällä 2019, eikä kysytä nytkään.

Quote from: Petja Pelli, HSPROFESSORI Jokisen mukaan on kansainvälisesti yleisesti tunnettu tosiasia, että naisten asenteet ympäristön varjelua kohtaan ovat miehiä myönteisempiä.

"Siinä on ihan systemaattinen ero, joka mainitaan alan perusoppikirjoissakin", hän sanoo.

Hänellä ei ole antaa ilmiölle selitystä, eikä hän halua lähteä sitä arvailemaan.

"Sitä on vaikeampi selittää kuin muita vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi ikä on selittävänä tekijänä loogisempi oman intressin kautta."

Tyypillisesti ilmasto- ja ympäristökyselyissä nuoret sukupolvet ovat vanhoja huolestuneempia ja vaativat enemmän toimia. Heidän täytyy elää muuttuvan ilmaston kanssa keskimäärin pidempään kuin iäkkäämpien ikäluokkien.

Oman intressin kautta selittäminen on keinotekoista, sillä ei ole osoitettu, että nuoremmilla ikäpolvilla olisi ylipäätään realistinen kuva ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Paremminkin syyksi voi olettaa, että nuoret joutuvat vanhempia enemmän alttiiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioittelevalle ilmastopropagandalle (Fridays for Future, Elokapina jne.) kouluissa, kaveripiirissään ja käyttämissään medioissa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Eino P. Keravalta

Hesari:

Quote"Olen valmis tinkimään omasta elintasostani ilmastonmuutoksen vuoksi."

Mutta eihän sen noin pitänyt mennä!

Eikö elintaso päinvastoin nouse jokaisella suomalaisella ilmastonmuutoksen vuoksi, koska meille kerrottiin, että vihreä siirtymä luo valtavasti uutta, vihreää bisnestä, innovaatioita, työpaikkoja ja voittoja, jos vain Suomi on kärkimaana siirtymässä?

Ja juu, kyllä, olen valmis siihen, että elintasoni nousee. Pitäisi olla itsestään selvää, että ratkaisut, jotka laskevat ihmisten elintasoa, pitää poliittisissa pöydissä haudata jo siihen paikkaan, siksi poliitikot on valittu.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Vesa Heimo

Quote from: totuuspuheasiamies on 20.02.2023, 14:04:24
QuoteProfessori Jokisen mukaan on kansainvälisesti yleisesti tunnettu tosiasia, että naisten asenteet ympäristön varjelua kohtaan ovat miehiä myönteisempiä.

"Siinä on ihan systemaattinen ero, joka mainitaan alan perusoppikirjoissakin", hän sanoo.

Miksi naiset paljon enemmän kuin miehet äänestävät ilmastohaitallista maahanmuuttoa kiivaasti lisää ja lisää vaativia puolueita kuten Vihreää liittoa ja Vasemmistoliittoa? Ilmastosuopea Perussuomalaiset taas on miesten suosiossa.

Naiset alkaa nykyisin olla korkeakoulutetumpia kun miehet. Ehkä niillä on parempi käsitys kokonaisuudesta kun kotimaan talebaneilla.
" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.

Väestönvaihtaja

Toisaalta persut on nuorten naisten ykköspuolue, joten ihan noin yksinkertainen asia ei ole. Persut on myös suositumpi naisten parissa kuin vasemmistoliitto. Persujen maine miesten puolueena on siinä mielessä vähän harhaanjohtava.

artti

Fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on suurempi haaste ihmiskunnalle kuin ilmaston lämpeneminen siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on merkittävin ilmaston lämpenemisen lievittäjä, mutta samalla fossiilisten polttoaineiden ehtyminen aiheuttaa merkittävän haasteen energiantuotannolle ja sivilisaatioiden ylläpitämiselle.

Ilmaston lämpenemisen varjolla julkisia varoja verkostolle siirtävä politiikka on puolitotuus, jossa korostetaan puolta, joka on totta, että ilmaston lämpeneminen todellakin johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevien hiilidioksidipäästöjen tehostamasta kasvihuoneilmiöstä, ja siksi siinä vaaditaan fossiilisten polttoaineiden polttamisen rajoittamista samalla, kun vaietaan se merkittävä seikka, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on alkamassa konkretisoitumaan, joka siis pienentää fossiilisten polttoaineiden polttamista ja siinä samalla fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevia hiilidioksidipäästöjä.

Ilmaston lämpeneminen todellakin johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevien hiilidioksidipäästöjen tehostamasta kasvihuoneilmiöstä, mutta fossiilisten polttoaineiden polttamisen rajoittamista vaativalla politiikalla ei ole kuitenkaan perustaa fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituessa siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen pienentää fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevia hiilidioksidipäästöjä.

Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä johtuvan ilmaston lämpenemisen tärkein lievittäjä on fossiilisten polttoaineiden ehtymisen konkretisoituminen. Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt pienenevät joka tapauksessa siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen konkretisoituu muutamassa vuodessa, kun fossiilisten polttoaineiden saatavuus ei enää vastaa kysyntään, ja sitten kaikki puhuvat fossiilisten polttoaineiden saatavuuden heikentymisen tuottamista suurista taloudellisista vaikeuksista.

Olen 100 prosenttisen varma, että ilmastoagenda muuttuu naurettavaksi siinä vaiheessa, kun fossiilisten polttoaineiden ehtyminen konkretisoituu. Siellä on monia fossiilisten polttoaineiden tuottajamaita, joiden sivilisaatio perustuu fossiilisten polttoaineiden vientiin.

Ilmasto tietenkin muuttuu joka tapauksessa siksi, että ilmasto on muuttunut miljardien vuosien aikana suurestikin siitä mitä se oli alunperin. Silloin, kun elämä nousi merestä maalle ilmasto oli hiilidioksidipitoinen ja lämmin kautta planeetan. Korkea hiilidioksidipitoisuus ja auringon lämpö ja korkea sadanta houkutteli kasvit nousemaan maalle, ja kasvien perässä maalle nousi muukin elämä.
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti
Provosoiminen on toimintaa, jonka tavoitteena on negatiivinen reaktio (omalla vastuulla)
Pelkureilla ei ole demokratiaa
Tulevaisuusorientoidu positiivisesti

Luotsi

Quote from: Petja Pelli, HS"Ihmisten vapaaehtoiset valinnat riittävät ilmastonmuutoksen torjumiseen, eikä pakkoja tarvita."

No aivan varmasti eivät riitä, sen kummemmin vapaaehtoisuus kuin pakkokaan. Se muuttuu sittenkin.
Niin että mitähän tuohon oikein olisi pitänyt rastittaa :facepalm:
*** Kommunismi toimii mainiosti - muurahaisilla ***

Lalli IsoTalo

#11745
MTV3:n aamussa Ivan Puopolo kysyi vihreältä keski-ikäiseltä tuomiopäivän äijältä, notta onko olemassa mitään rajaa, jolloin voidaan todeta Suomen tehneen osuuteensa vihreän siirtymän tms. eteen?

Vastaus tiivistettynä ja pelkistettynä kuului jotakuinkin sillä tavalla, että eihän sellaista rajaa voi olla, koska maapallo. Koskaan eivät suomalaiset voida tehdä tarpeeksi maapallon eteen.

Ei koskaan.

Never!
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Pakkomamutus = Kansanmurha
— Valtionvelka = Lapsen velkaorjuus
— Ei omaisuutta = Systeemin orja
— Digital ID = Systeemin orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— DEI, woke, SDP = Tasa-arvon tuho
— Valkoinen =  Rotusyyllinen
— Missä N, siellä R

TapsaT

Venetsian kanavat ovat kuivumassa, ja Italiaa uhkaa vesipula.

Ilmastonmuutos ei toimi siten kuin ilmastotieteilijät "toivoivat" sen toimivan. Venetsiankin ennustettiin jäävän veden alle, vaan toisin on käymässä.

"Tuossa vieressä sulaa jäTTimäinen jäävuori, mitä mä voin tehdä?" kyselee Roni Back arktinen retkikunta sarjassa. Minä voin neuvoa: Palaa takaisin paikalle kun Grönlannissa on talvi, tai maksa ilmastoverosi iloiten, äläkä kysele turhia!

   

ApuaHommmaan

Näin se homma etenee:
https://yle.fi/a/74-20013517
Quote– Hiilituki lisäisi metsän omistamisen kannattavuutta merkittävästi. Tämä olisi metsänomistajille lottovoitto, ihan mahtava juttu, Pihlainen sanoo.

Käytännössä metsänomistajille maksettaisiin siitä, että he hakkaisivat metsiään vähemmän.

Korvausta on väläyttänyt jo aiemmin (siirryt toiseen palveluun) muun muassa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr). "Hiilinielujen kasvatustuki" on kirjattu myös vihreiden elinkeinopoliittiseen ohjelmaan.

Myös Ilmastopaneeli ehdottaa, että metsänomistajille voitaisiin tarjota tukea hiilensidontaan.

Money for nothing and the chicks are free.
Lisää rahaa kotouttamiseeni.

Roope

QuoteMaailma palaa, Eurooppa muuttuu: mitä me teemme?

Hilary A. Mooren teos antaa työkaluja ilmastopoliittiseen keskusteluun ja äärioikeiston vastustamiseen.

Palava maailma, muuttuva Eurooppa: kuinka rasistinen oikeisto hyväksikäyttää ilmastokriisiä ja mitä voimme asialle tehdä -julkaisu on alun perin ilmestynyt saksaksi ja englanniksi Rosa Luxemburg -säätiön kustantamana, ja nyt Vasemmistofoorumi ja KSL-opintokeskus julkaisevat sen suomeksi. Käännöksen on tehnyt Ari Slioor. Suomalaisessa painoksessa on mukana myös Suomen tilannetta käsittelevä osuus, jonka on kirjoittanut Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Tero Toivanen. Lue teos täältä.

Tämän päivän Euroopassa enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin on vakuuttunut siitä, että ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä poliittisia toimia. Tämä ei kuitenkaan merkitse vielä itsessään voittoa. Ympäristökatastrofista huolissaan olevat ihmiset voivat olla vaarallisen vastaanottavaisia rasistisille, ksenofobisille ja jopa fasistisille tavoille hoitaa ilmastokriisiä – erityisesti tilanteessa, jossa äärioikeistolaiset ja populistiset toimijat ympäri Eurooppaa nousevat useammin ja useammin asemiin, joissa heillä on merkittävää poliittista valtaa; tämä on myös lisännyt rohkeutta rasistiseen väkivaltaan kaduilla.

Vasemmistolaisten ja edistyksellisten liikkeiden täytyy olla aikaisempaa taitavampia viestinnässään, tarkempia muodostaessaan poliittisia liittoutumia ja asettaa oikeudenmukaisuus aiempaa selkeämmin ilmastokamppailun keskiöön. Panokset ovat yksinkertaisesti liian korkeat. Tämä julkaisu tarjoaa työkaluja tuohon prosessiin: kartan, jonka avulla tunnistaa, mitä meidän ei tule hyväksyä, kuinka vastustaa radikaalin oikeiston tapoja lähestyä ilmastonmuutosta poliittisesti ja kuinka pitää ilmastonmuutos edistyksellisenä poliittisena kysymyksenä.
Vasemmistofoorumi 26.1.2023

Plussat: Teoksen lopussa käydään läpi perussuomalaisten ilmastopoliittisia argumentteja.

Miinukset: Perussuomalaisten ilmastopoliittisia argumentteja ei edes yritetä kumota muuten kuin hokemalla äärioikeistoa ja vakuuttamalla, että perussuomalaisten huolenaiheisiin voidaan vastata hallitusti ja oikeudenmukaisesti toteutetulla ilmastopolitiikalla, jolloin "politiikassa pääsee voitolle näköala, jossa vähäpäästöinen tulevaisuus on paitsi mahdollinen myös mielekäs ja kaikille tavoittelemisen arvoinen". Ei ole näkynyt, eikä tämä pamflettikaan sellaista näköalaa tarjoa.

QuotePerussuomalainen ilmastopolitiikka olisi saattanut jäädä vähälle huomiolle, elleivät syksyllä 2018 julkaistu IPCC:n 1,5 asteen raportti, nuorten ilmastoliike ja kevään 2019 eduskuntavaalit, joita nimitettiin jo hyvissä ajoin "ilmastovaaleiksi", olisi sähköistäneet suomalaista ilmastokeskustelua aivan uudella tavalla. Perussuomalainen ilmastopolitiikka pääsi ensimmäistä kertaa kunnolla esiin loppuvuodesta 2018, kun kansalaisten ilmastovaatimusten voimistuttua pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kutsui kaikki eduskuntapuolueet yhteiseen ilmastokokoukseen. Sen tuloksena kahdeksan puoluetta allekirjoitti julkilausuman, jossa Suomi sitoutuu toteuttamaan IPCC:n esittämän 1,5 asteen tavoitteen mukaista ilmastopolitiikkaa. Yksi puolue kuitenkin puuttui allekirjoittajien joukosta: Jussi Halla-ahon perussuomalaiset, joka marssi jo aluksi ulos kokouksesta.

Ulosmarssista seurannut huomio sopi perussuomalaisille erinomaisesti. Puolue asettui yksin muiden puolueiden suomalaista ilmastokonsensusta vastaan. Näin perussuomala-set kytkivät ilmastopolitiikan populistiselle puolueelle tyypilliseen asetelmaan, jossa puolue suojelee "kansaa" perinteisten puolueiden järjettömältä politiikalta – tässä tapauksessa ilmastopolitiikalta, joka paitsi alistaa kansallisen päätöksenteon ylikansallisille instituutioille (YK, IPCC, EU) myös kurittaa kansalaisia ja kotimaista teollisuutta, kun ilmastotoimien seurauksena kustannukset nousevat. Perussuomalaiset kutsuivat tuoreeltaan muiden puolueiden ilmastokonsensusta "utooppiseksi", sanoivat sen perustuvan "ideologisiin lähtökohtiin" ja johtavan vain "tehottomiin ja vahingollisiin seurauksiin". Suunnitelmillaan muut puolueet aikovat ajaa lopunkin teollisuuden ulos Suomesta ja seurauksena on "vain lisää työttömyyttä, lisää kiinalaista tuotantoa ja lisää päästöjä". Lopulta ilmastokonsensuksen vastustaminen rajasi perussuomalaiset ulos myös eduskuntavaalien jälkeen muodostetusta Antti Rinteen hallituksesta: hallitustunnustelujen ensimmäisenä kynnyskysymyksenä oli 1,5 asteen globaalin tavoitteen ja Suomea koskevan vuoteen 2035 sijoitetun hiilineutraaliustavoitteen hyväksyminen. Perussuomalaisille nämä eivät käyneet.

Korkeintaan 1,5 asteen lämpenemistavoitetta on yleisesti pidetty jo pitkään käytännössä mahdottomana, mutta Suomessa tällaisesta valheesta kiinni pitäminen on siis muiden puolueiden tavoite ja kynnyskysymys hallitukseen pääsemiseksi.

Kokoomus ja keskusta eivät kertoneet vaalikampanjoissaan, että tulevat vaalien jälkeen vaatimaan Suomelta hiilineutraalisuutta jo vuonna 2035. Tavoitteen saavuttamisen hintalappua ei ole kerrottu vieläkään uusien vaalien jo lähestyessä.

QuotePerussuomalaisten ilmastopopulismissa on kyse politiikan ja julkisen keskustelun määrittelykamppailusta eli vastakkainasettelun luomisesta puolueen ja muiden välille. Perussuomalaiset korostavat muiden – perinteiset puolueet, media, nuoriso tai tutkijat – joutuneen ideologisen ja tunneperäisen "ilmastohysterian" valtaan. Perussuomalaiset puolestaan sanojensa mukaan edustavat ilmastopolitiikassaan realismia ja järjen ääntä. Muut ovat "ilmastopaniikin", "ilmastokiiman", "ilmastopelon", "ilmastotuhon", "ilmastopalvonnan", "moraaliposeerauksen", "pseudouskonnon", "maailmanlopun kultin", "itseruoskinnan", "hulluuden", "harhaisuuden" tai "kiilusilmäisen ilmastopolitiikan" vallassa. Perussuomalaisten esittämä vastakkainasettelu hyväksyttiinkin varsin laajasti eduskuntavaalien alla eri medioissa. Useat lehtien pääkirjoitukset ja kolumnistit kirjoittivat, kuinka muut puolueet ovat kadottaneet ilmastopolitiikassa suhteellisuudentajunsa ja syyllistävät ihmisiä elämäntapavalinnoista.

Missäs se populismi on perussuomalaisten ilmastopolitiikassa? Eikö populismia ole väittää, että me suomalaiset muka hyödymme taloudellisesti asettamalla hiilineutraalisuustavoitteen peräti 15 vuotta EU:n tavoitevuotta aikaisemmaksi?

Enkä tunnista ollenkaan tuollaista valtamediaa, joka kyseenalaistaisi hallituksen äärimmäisen ilmastopolitiikan ja edes mainitsisi suhteellisuudentajua ilmastopolitiikan yhteydessä. Helsingin Sanomat, Yle tai MTV, ei puhettakaan ilmastopolitiikan konsensuksen haastamisesta.

QuoteToisaalta on tärkeää pitää mielessä, että nimitys "radikaali oikeisto" sopii perussuomalaisiin osuvasti myös siinä mielessä, että radikaalin oikeiston tavoitteena on aina myös poliittisen keskustan näkemysten radikalisoiminen. Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset ovat monessa mielessä tässä onnistuneet, kun maahanmuutosta on tehty kuluneen vuosikymmenen aikana suomalaisen päivänpolitiikan keskeinen teema ja samalla osa perinteisistä puolueista on hyväksynyt kriittisemmän asenteen maahanmuuttoa kohtaan.

Ei osu sinne päinkään. Yksikään muista puolueista ei ole omaksunut tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa vaan niissä päinvastoin siedetään vuonna 2023 sellaistakin haittamaahanmuuttoa, jonka torjumista olisi vielä 10-20 vuotta sitten pidetty itsestäänselvyytenä.

Eikä perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka ole eurooppalaisessa vertailussa tosiaankaan radikaalia, mutta Suomen maahanmuuttopolitiikka on.

QuoteSamankaltaista radikalisointia perussuomalaiset tavoittelevat myös ilmastopolitiikassa. Pyrkimyksenä on repiä poliittista keskustaa perussuomalaisten edustaman ilmastoviivyttelyn suuntaan, oli sitten kysymys yksittäisistä ilmastotoimista tai ilmastotavoitteista.

Tiedä tavoitteesta, mutta jo aiemmin mainitun mahdottomaksi tiedetyn tavoitteen asettaneen sopimuksenkin perusteella on selvää, että muilla puolueilla ei ole enää aikomusta tarkistaa ilmastopolitiikkaansa faktojen tasalle.

QuotePerussuomalaisten määrittelemä vastakkainasettelu näkyi kaikissa vaalikeskusteluissa. Kun muut puolueet puhuivat ilmastopolitiikan kunnianhimon nostosta, perussuomalaiset toistelivat, että Suomen päästöt ovat promillen globaaleista päästöistä, ja että vaikka suomalaiset lakkaisivat hengittämästä, ei sillä olisi kummoistakaan vaikutusta. Sen sijaan päästövähennyksiä pitäisi tehdä muualla, kuten Kiinassa ja Intiassa.

Siinä koko hullu asetelma pähkinänkuoressa. Muut puolueet heittelevät huoletta "kunnianhimon" kaltaisia suuria sanoja, mutta toimien hinnasta ja vaikuttavuudesta ei kerrota mitään konkreettista.

On fakta, että Suomen ilmastopolitiikan valinnat eivät näy ilmastonmuutoksen kehityksessä suuntaan tai toiseen. Etenkin Kiinan valinnat ratkaisevat suunnan täysin riippumatta suomalaisten tekemisistä tai argumentoinnista.

QuotePerussuomalaiset ovat kytkeneet ilmastopolitiikan tiiviisti myös perinteiseen EU-vastaiseen linjaansa. EU:n kiristyvä ilmastopolitiikka, jota muut puolueet Suomessa toteuttavat, tuo Suomen kansalaisille Brysselistä "koko ajan vain kalliimpia tervetuliaisia". Viimeisimpänä perussuomalaiset ovat arvostelleet ilmastopolitiikkaa vain yhtenä EU:n uutena keinona uusille "tukivälineille", joilla suomalaisten rahaa siirretään muihin EU-maihin korvaamaan tällä kertaa ilmastopolitiikasta seuraavaa elinkustannusten nousua.

Juuri näin on tapahtunut.

QuoteVihreää nationalismia ei tietenkään olisi ilman kytköstä perussuomalaisten tärkeimpään teemaan eli maahanmuuton vastustamiseen. Eurooppalaisessa radikaalissa oikeistossa tällainen kytkös on tehty jo pidempään. Esimerkiksi Ranskassa Kansallinen liittouma on puhunut "rajojen olevan ympäristön paras liittolainen" ja eurooppalaisen "ekologisen sivilisaation" turva. Samanlaisia äänenpainoja on myös perussuomalaisissa. Niinpä Jussi Halla-ahon mukaan "etelästä pohjoiseen suuntautuva kansainvaellus lisää globaaleja päästöjä" ja siksi sitä on "pyrittävä torjumaan". Halla-aholle "tiukka maahanmuuttopolitiikka on ympäristöteko".

Tämäkin vastaansanomatonta. On ristiriitaista ajaa yhtä aikaa maahanmuuton lisäämistä ja päästöjen vähentämistä ja ympäristönsuojelua.

QuoteToinen tuttu tapa on siirtää keskustelu kotimaisista ympäristöongelmista muualle väittämällä, että "kukaan ei puhu ympäristöongelmien juurisyystä" eli väestönkasvusta, joka on "kaikkien ympäristöongelmien äiti". Mitään ratkaisua perussuomalaiset eivät kuitenkaan asiaan esitä, päinvastoin puolueen tärkeimpiä vaatimuksia on kehitysyhteistyörahoituksen leikkaaminen.

Kehitysapu ei ole ratkaisu väestönkasvuun, eikä kehitysavun tavoitteeksi tai sen saamisen ehdoksi ole asetettu eikä aiota asettaa väestönkasvun leikkaamista, ei ainakaan Suomessa.

QuoteMuihin puolueisiin verrattuna perussuomalaiset pitävät ilmastonmuutoksen hillinnän tarvetta vähiten kiireisenä, uskovat ilmastonmuutoksen aiheuttavan vähiten haittoja, eivätkä pidä ilmastonmuutosta yhtenä suurimmista globaaleista ongelmista. Perussuomalaisten kannattajista 80 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastokeskustelu on vouhotusta. 85 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa. 82 prosenttia puolestaan oli sitä mieltä, että Suomi ja suomalaiset eivät voi tehdä paljoakaan ilmastonmuutoksen torjunnan hyväksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten liioittelu julkisuudessa ja suomalaisten ilmastotekojen vaikuttavuus ovat tosiasiaväitteitä, joihin on olemassa oikea vastaus, joka on näissä tapauksissa myönteinen.

QuoteMikäli perussuomalaiset onnistuisivat tulevaisuudessa aikaisemmin mainitussa ilmastopolitiikan radikalisoinnissa, voisikin se tarkoittaa sitä, että perussuomalaisten kannattajakunnassa havaittava skeptisyys ilmastotoimien merkittävyyttä kohtaan tulee hyväksyttävämmäksi samalla kun ilmasto lämpenee ja vaativissa ilmasto- ja kestävyystoimissa tulisi edetä määrätietoisesti.

Suomen ilmastotoimilla ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmaston lämpenemiseen, ei myöskään perussuomalaisten kannattajakunnan asenteilla tai äänestyskäyttäytymisellä.

QuoteTäysin mahdotonta ei ole myöskään suoran ilmastodenialismin kaikupohjan kasvu, vaikka se Suomen olosuhteissa epätodennäköiseltä näyttääkin. On myös kuviteltavissa, että esimerkiksi Jussi Halla-ahon edustama tietynlainen ilmastopoliittinen fatalistisuus tulee hyväksyttävämmäksi tulevaisuudessa, mikäli sille vain annetaan ilmastopolitiikassa tilaa: ilmasto lämpenee väistämättä, eikä paljoakaan ole tehtävissä, siksi on keskityttävä puolustamaan vain suomalaisten selviämistä nopeasti lämpenevässä maailmassa.

Tästäkään ei ole epäselvyyttä.

QuoteViimeisimmäksi perussuomalaiset ovat hyökänneet Suomen Ilmastopaneelin suosittamaa ja nykyisen Sanna Marinin hallituksen vuoteen 2035 asettamaa hiilineutraaliustavoitetta vastaan. Purra on julistanut, että tavoite tulisi määritellä uudestaan ja siirtää vuoteen 2050 – siis vuoteen, jolloin globaalien päästöjen tulisi olla nettonollassa. Perussuomalaiset perusteevatkin väitettään Suomen ilmastopolitiikan liiasta kunnianhimosta hankaluuksilla, joita tämän politiikan toteuttamisesta saattaa seu rata: esimerkiksi energian hinnan nousulla ja fossiilisiin polttoaineisiin kytkeytyvän työn vähenemisellä. Näin he paitsi harrastavat varsin klassista ilmastoviivyttelyä myös na-kertavat uskottavuutta ilmastonmuutoksen torjunnan kansalliselta poliittiselta ohjaukselta, ikään kuin poliittisesti asetettu tavoite ei nimenomaan olisi tukemassa ja kirittämässä Suomen kaltaisen korkean osaamisen maan talouden ja elinkeinojen muutosta kohti vähäpäästöisyyttä.

Mikäs on nakertaessa, kun Suomen koko muusta EU:sta poikkeavan hiilineutraalisuustavoitevuoden puolesta ei ole esitetty koskaan uskottavia perusteluja. "Muutoksen tukeminen ja kirittäminen" ei ole perustelu vaan osa harhautusta, että me suomalaiset muka jotenkin tienaisimme ääriradikaalin tavoitteen kautta. Emme tienaa, vaan rahat vain siirtyvät meidän taskuistamme toisiin taskuihin Suomessa ja ulkomailla. Ilmastonmuutokseen Suomen tavoitevuodella ei ole mitään vaikutusta, mutta suomalaisten elämiseen ja elämisen kustannuksiin paljonkin.

QuoteOn tärkeää huomata, että korostamalla Suomen marginaalista roolia globaaleista päästöistä ja osoittamalla syyttävää sormea esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan perussuomalaiset pyrkivät kyseenalaistamaan kansainvälisen ilmastopolitiikan perustana olevan oikeudenmukaisuuden. Sen mukaan historiassa ja nykyisyydessä korkeita päästöjä aiheuttaneet rikkaat teolliset maat toteuttavat päästövähennykset etujoukossa – eikä pelkästään historiallisesta velvollisuudesta, vaan siksi, että ne pystyvät parhaiten nopeisiin ilmastotoimiin. Puhumalla Suomen promillen päästöistä sivuutetaankin Suomen kansainvälisesti korkeat asukaskohtaiset ja historialliset päästöt. Sama pätee tietysti myös luonnonvarojen kulutukseen, jossa Suomi on asukaskohtaisesti aivan maailman huippua pitkälti energia- ja resurssi-intensiivisen teollisuuden, mutta myös kotitalouksien korkean kulutusasteen vuoksi.

Suomen muista maista radikaalisti poikkeavaa ilmastopolitiikkaa ei ole perusteltu oikeudenmukaisuudella, mikään muu teollisuusmaa ei ole omaksunut tällaista oikeudenmukaisuuskäsitystä tai Suomen politiikkaa, eikä ilmastonmuutoksen kehitys ole muutenkaan riippuvainen oikeudenmukaisuuskäsityksistä.

QuoteMerkittävä osa suomalaisen kulutuksen ympäristökuormasta aiheutuu myös Suomen rajojen ulkopuolella – näkökulma, jonka perussuomalainen ympäristöpolitiikka aktiivisesti sivuuttaa.

Ei siinä ole sen kummemmin sivuuttamista, koska sillä ei ole merkitystä. Korostaa vain, miten mitättömän vähän Suomen valinnoilla ylipäätään on vaikutusta.

QuotePerussuomalaiset pyrkivät pikemminkin oikeuttamaan suomalaisten nykymuotoiset korkeapäästöiset tottumukset "luonnollisilla" syillä kuten pitkillä välimatkoilla tai kylmällä talvella. Samaan aikaan puolue luo uhkakuvaa maahanmuuttajien mukanaan tuomista kasvavista päästöistä, mikäli he muuttavat Suomen kaltaisen korkeamman elintason maahan. Tässä tärkeää on huomata, että perussuomalainen argumentaatio vie huomion pois jälleen avainasiasta: mikäli suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ei nopeasti muuteta merkittävästi vähemmän päästöjä ja luonnonvaroja kuluttavaksi ei kestävä elämä ole ylipäätään mahdollista, oli sitten kysymys Suomessa jo asuvista tai tänne muuttavista.

Jos suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ei muuteta nopeasti, tapahtuu päästöjen ja luonnonvarojen vuoksi mitä? Ei mitään erikoista. Sen sijaan haittamaahanmuutto kyllä muuttaa Suomea rajusti ja huonommaksi.

QuoteKaikkialla Euroopassa radikaalit oikeistopuolueet toistavat samaa: "me saksalaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset tai suomalaiset olemme tehneet jo ihan riittävästi, ja päästöillämme on vain marginaalinen vaikutus". Jos tämä logiikka viedään loppuun saakka, ja radikaali oikeisto pääsisi päättämään ilmastopolitiikan suunnasta, ei missään maassa lopulta tarvitsisi tehdä mitään. Tämä tietysti tarkoittaisi kansainvälisen ilmastopolitiikan perustan pettämistä ja ilmaston lämpenemisen lopullista karkaamista turvallisten olosuhteiden rajoista.

Kaltevan pinnan argumentointivirhe, eikä kuvaa perussuomalaistenkaan politiikkaa, jossa vain vaaditaan Suomea noudattamaan hiilineutraalisuuden suhteen EU-tavoitetta. Suomen (alle 0,1 % päästöistä ja laskusuunnassa) tai edes koko EU:n (alle 10 % päästöistä ja laskusuunnassa) ilmastotoimet eivät määritä globaalin lämpenemiskehityksen suuntaa. Suuret ratkaisut tehdään muualla.

Suomen muista maista poikkeavalle radikaalille ilmastopolitiikalle ei ole perusteita eikä sellainen ole ainakaan vaikutus ilmastoon, joka tosiaan on vain marginaalinen, käytännössä olematon, ei edes mitattava.

QuoteTällainen kokonaisvaltainen siirtymä on välttämätön seuraavien vuosikymmenten aikana, ja perussuomalainen ilmastopolitiikka heikentää sen hahmottumista. Yhtäältä perussuomalaisten ilmastovaatimusten viestinä on käytännössä, että minkään suomalaisen yhteiskunnan sektorin ei tarvitse juurikaan muuttua.

Kokonaisvaltainen infran uudistuminen tapahtuu joka tapauksessa seuraavien vuosikymmenten aikana, joten emme saavuta hyötyä muutoksen kiirehtimisestä jo seuraavien kymmenen vuoden ajalle. Se tulee vain erittäin kalliiksi, kun toimivaa infraa korvataan kesken elinkaaren keskeneräisellä uudella teknologialla, joka on kohta taas korvattava kypsyneemmällä teknologialla.

QuotePerussuomalaisten esiin nostamat – ja samalla kaikkien vähänkään ilmastokeskustelua seuraavien tunnistamat – huolet ovat tietysti myös aiheellisia. Ilmastopolitiikka uhkaa olemassa olevaa teollista rakennetta ja huonosti toteutettuna se myös voi nostaa kansalaisten elinkustannuksia, lopettaa töitä hallitsemattomasti ja asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan asuinpaikan tai tulotason mukaan. Perussuomalaisten ilmastostrategian pääpaino on näiden uhkakuvien ruokkimisessa ja ilmastopolitiikan vastaisen tyytymättömyyden lietsomisessa, ei näiden ongelmien ratkaisemisessa.

Ongelmille ei ole olemassa järkevää ratkaisua, jos hiilineutraalisuudelle asetetaan järjetön tavoite, kuten on tehty. Nykyinen "ratkaisu" perustuu ihmisten sumuttamiseen, verottamiseen ja velkaannuttamiseen.

QuoteLopputuloksena on agenda, jonka mukaan minkään ei tarvitse muuttua maailmassa, jossa hyvin monen asian täytyy muuttua.

Tämä on paremminkin vasemmistoliiton populistinen viesti, jonka mukaan ongelmat ratkaistaan tulonsiirroilla niin, että kenenkään elämä ei huononnu eikä vaikeudu. Ei onnistu reaalimaailmassa, mutta mikäpä on lupaillessa katteettomia, kun siitä vielä palkitaan vaaleissa äänillä.

QuoteIlmastopolitiikkaa ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa huonosti, vaan sitä voidaan tehdä yhtä hyvin hallitusti ja oikeudenmukaisesti. Suunnitelmallisesti toteutettu oikeudenmukainen siirtymä onkin perussuomalaiselle vihreälle nationalismille myrkkyä. Se joutuu perustaviin vaikeuksiin, kun politiikassa pääsee voitolle näköala, jossa vähäpäästöinen tulevaisuus on paitsi mahdollinen myös mielekäs ja kaikille tavoittelemisen arvoinen.

On selvää, että hiilineutraalisuuden kiirehtiminen Suomen lailla peräti 15 vuotta muuta Eurooppaa edellä maksaa ja paljon verrattuna niihin maihin, jotka etenevät normaalimpaa vauhtia. Vapaaehtoisiksi maksajiksi ei ole tunkua, eikä hinnasta halutakaan puhua mitään. Julkisuuteen tarjotut visiot ja näköalat perustuvat valheisiin ja haihatteluun.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

QuoteIlmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia entistä vähemmän – testaa, millainen ilmastoajattelija itse olet

Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä on laskenut, selviää tuoreesta Ilmastobarometristä.

Tänä vuonna Ilmastobarometriin vastanneista 61 prosenttia katsoi, että ilmastonmuutoksen hillinnän tulisi olla myös seuraavan hallitusohjelman kärkiteemoja. Vuonna 2019 luku oli 70 prosenttia.

Ilmastobarometri on valtionhallinnon tilaama kysely ilmastopolitiikkaan ja kulutuksiin liittyvistä asenteista.
Yle 27.2.2023

Selvästi harvempi oli neljän vuoden takaiseen verrattuna esimerkiksi sitä mieltä, että eläinperäisiä tuotteita pitäisi verottaa enemmän.

Valtamediassa vääränlaisiin vastauksiin reagoitiin marssittamalla uutislähetyksiin Ilmastopaneelin ja Sitran edustajat selittämään melkein samoin sanoin, että tulokset johtuivat siitä, että ihmiset eivät pysty käsittelemään yhtäaikaisesti useampia huolenaiheita, joten he pitävät tuloksista huolimatta ilmastonmuutosta edelleen yhtä tärkeänä kuin ennenkin.

Ilmastopaneelin asiantuntija Annukka Vainio valitti Ylellä, että keskustelussa keskitytään nyt liikaa (Suomen) ilmastopolitiikan kustannuksiin, kun pitäisi puhua siitä, kuinka se "tekee elämisestä edullisempaa" (!) ja "ratkaisee ilmastonmuutoksen" (!). Juu, oli hienoa kuulla taas kerran valtamediasta asiantuntija-auktoriteetilta, että me tienataan Suomen ääriradikaalilla ilmastopolitiikalla, joka ratkaisee ilmastonmuutoksen.




Myös Ilmastopaneeli on kysellyt jotain:

QuoteKysely: Enemmistö suomalaisista tukee ripeämpiä ilmastotoimia – tietämys ilmastopolitiikasta heikkoa

Oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii Suomelta nykyistä ripeämpiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näin katsoo enemmistö eli 60 prosenttia vastaajista Suomen ilmastopaneelin teettämässä kansalaiskyselyssä.

Kokonaisuudessaan vastaajat pitivät Suomen nykyistä ilmastopolitiikkaa keskinkertaisen oikeudenmukaisena. Osan mielestä ilmastopolitiikka on liian kunnianhimoista, kun taas toisten mielestä se ei ole riittävän kunnianhimoista.

Oikeudenmukaisimpana ilmastopolitiikan kokivat kaupungissa asuvat, korkeasti koulutetut ja poliittisesti vasemmalle sijoittuvat vastaajat.

[...]

Vastaajien perustelut saattoivat olla keskenään päinvastaisia, vaikka he olisivat antaneet saman arvosanan ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta.

[...]

–  Suurin osa vastaajista pitää oikeudenmukaisena, että ilmastotoimien hyödyt ja haitat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri ihmisryhmien välillä, ja että eri alueet huomioitaisiin nykyistä paremmin, toteaa Ilmastopaneelin jäsen, professori Jukka Käyhkö tiedotteessa.

[...]

Vastaajien tietämys ilmastopolitiikasta oli kyselyn tulosten perusteella keskimäärin melko heikkoa.

Ilmastopolitiikkaan liittyvät käsitteet eivät olleet vastaajille kovin tuttuja, ja vastauksissa ilmeni myös väärinymmärryksiä. Esimerkiksi runsas neljännes vastaajista oletti, että energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat kasvaneet, vaikka ne ovat todellisuudessa vähentyneet.

Ilmastopaneelin mukaan virheellisten käsitysten korjaaminen olisi tärkeää ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kokemuksen lisäämiseksi.

Vastaajista vain 35 prosenttia koki, että tietoa ilmastopolitiikasta on hyvin saatavilla. Vastaajat, joilla oli enemmän tietoa ilmastopolitiikasta, kokivat sen oikeudenmukaisemmaksi kuin muut.

–  Monipuolinen ja eri kanavia hyödyntävä viestintä voisi auttaa lisäämään ymmärrystä ilmastopolitiikasta ja vahvistaa oikeudenmukaisuuden kokemusta, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, apulaisprofessori Annukka Vainio tiedotteessa.
MTV 2.3.2023

Ilmastopaneeli: Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka turvaa reilun siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan 2.3.2023

Ilmastopaneeli ei kysynyt konkreettisesti Suomen ilmastopolitiikasta ja sen oikeutuksesta vaan valmiiden sapluunojen mukaan siitä, mitä ihmiset pitävät oikeudenmukaisena ilmastopolitiikkana, mikä mahdollistaa mielivaltaiset ja keskenään ristiriitaiset tulkinnat ja vastaukset.

Ilmastopaneeli kommentoi vastauksia, että etenkin ilmastopolitiikkaa kritisoineiden vastaajien tietämys oli heikkoa ja että kustannuksista tiedottamalla ilmastopolitiikka koettaisiin oikeudenmukaisemmaksi. Juuri päinvastoin, kun Suomen ilmastopolitiikan todelliset kustannukset pimitetään tarkoituksella julkisesta keskustelusta ja peitetään vihreän siirtymän ja kuvitellun vetyboomin ylistykseen.

Tänään ilmestyneen Apu-lehden yhtenä otsikkona olikin "Sähköntuotannosta uusi Nokia?", joka toi mieleen Helsingin Sanomien syksyn 2015 otsikon Pakolaiset ovat uusi Nokia. Vuoden 2015 "uusi Nokia" maksoi miljardeja ja tulee maksamaan suomalaisille kymmeniä miljardeja euroja, ja niin myös tämä "vihreän siirtymän" nimissä tehty rahansiirto.

Kyselyssä ei selvitetty lainkaan esimerkiksi vastaajien tietoja ilmastonmuutoksen oletetuista konkreettisista vaikutuksista, vaan tosiasiaväitteet oli muotoiltu tarkoitushakuisesti olkiukkotyyliin "Suomen ilmasto ei tule muuttumaan ilmastonmuutoksen myötä". Kyllähän ilmasto tulee muuttumaan, mutta olennaisempaa on, miten Suomen ilmaston muuttuminen vaikuttaa konkreettisesti elämäämme ja kuinka paljon ilmastoon voi vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan valinnoilla. Oikeat vastaukset tosiasiaväitteisiin ovat, että ei paljonkaan ja ei ollenkaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

L. Brander

#11750
Quote from: Roope on 02.03.2023, 12:15:34
QuoteIlmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia entistä vähemmän – testaa, millainen ilmastoajattelija itse olet

Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä on laskenut, selviää tuoreesta Ilmastobarometristä.

Tänä vuonna Ilmastobarometriin vastanneista 61 prosenttia katsoi, että ilmastonmuutoksen hillinnän tulisi olla myös seuraavan hallitusohjelman kärkiteemoja. Vuonna 2019 luku oli 70 prosenttia.

Ilmastobarometri on valtionhallinnon tilaama kysely ilmastopolitiikkaan ja kulutuksiin liittyvistä asenteista.
Yle 27.2.2023

MitVit?  :facepalm: ;D

QuoteTestaa, ajatteletko ilmastoratkaisusta samalla tavalla kuin muut suomalaiset!

Vastaukset pohjautuvat Ilmastobarometrin tuloksiin.

1. Oletko matkustanut lentokoneella viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Vastaus: kyllä

Kone kertoo seuraavaa:

QuoteOlet todennäköisimmin 15–17-vuotias, akateemisesti koulutettu tai kokoomuksen tai vihreiden kannattaja. Hyvin mahdollista on, että asut pääkaupunkiseudulla, kerros- tai rivitalossa tai tulet hyvin toimeen.

Hieman yli kolmannes 15-17-vuotiaista kertoo matkustaneensa lentokoneella viimeisen vuoden aikana. Osuus on selvästi pienempi kuin vuonna 2019.

Onko tää oikeasti tehty ChatGPT:n päälle?

EDIT: poistettu ylimääräinen lihavointi.
Dystooppinen salamasota

Roope

Yle: Johanna Vuorelman kolumni: Pystyykö demokratia ratkaisemaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksen? 3.3.2023

Oli helppo arvata jo pelkän kirjoittajan perusteella "ihmiskunnan kohtalonkysymys".

Quote from: Johanna VuorelmaPystyykö demokratia koskaan ratkaisemaan ilmasto- ja ympäristökriisin kaltaisen valtavan ongelman? Jotkut odottamaan väsyneet esittävät ratkaisuksi jopa diktatuuria.

Tuollaista kysyvän oma vastaus on yleensä ollut, että ei pysty, joten demokratia on siirrettävä syrjään suuremman hyvän eli vihreän totalitarismin tieltä. Tosin tuollaista kysymystä ei oikeasti ole olemassa reaalimaailmassa vaan ainoastaan elokapinalaisten ja heidän laillaan ajattelevien hysteerikkojen päissä.

Ilmastonmuutos ei ole ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Quote from: Johanna VuorelmaEkologinen kriisi ja ilmastonmuutos eivät ole perinteisiä politiikan kysymyksiä. Niiden ratkaisu vaatii kansalliset rajat ylittävää säätelyä ja yhteistyötä muuttaa vallitsevia normeja. Elämäntapamme Suomessa kuluttaa huimasti enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy tuottamaan vuodessa. Jos kaikki ihmiset eläisivät suomalaisten tavoin, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Myöskään pohdinnalla suomalaisten elämäntavasta ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen etenemisen kanssa. Ilmastonmuutos vähät välittää johannavuorelmien oikeudenmukaisuuskäsityksistä.

Quote from: Johanna VuorelmaMoni tutkija on alkanut epäillä, kykeneekö demokratia ylipäätään ratkaisemaan ympäristö- ja ilmastokriisin kaltaisen valtavan ongelman. Demokratia perustuu eri intressiryhmien väliseen neuvotteluun, joka tuottaa tyydyttäviä kompromisseja. Ympäristökriisissä ei ole samalla tavalla eri intressiryhmiä. Kriisin seurauksista kärsivät kaikki. Kriisiä ei myöskään ratkaista laihoilla kompromisseilla, koska toimilla on kiire.

Liberaali demokratia perustuu yksilönvapauksiin, joista moni haluaa pitää kiinni. Kriisien uhka vaatii kuitenkin yksilöiden vapauden ja vastuun välisen suhteen neuvottelua uudelleen. Vapaus kuluttaa ja tehdä valintoja, jotka ovat ympäristön kannalta kestämättömiä, johtaa lopulta kaikkien meidän vapauksien kaventumiseen. Syvän ympäristökriisin maailmassa voi olla sellaisia pakkoja ja välttämättömyyksiä, joita meidän on vaikea edes kuvitella.

Se, joka tässä tilanteessa lupaa kuitenkin lihansyönnin, yksityisautoilun tai lentämisen jatkuvan vanhaan malliin, voi saada äänestäjät taakseen. Lupaus välittömistä eduista voittaa usein pidemmän aikavälin intressit.

Vuorelman pelottelu vapauksien kaventumisella demokratian ja yksilönvapauksien toteuttamisen vuoksi on tässä tapauksessa perusteetonta. Suomalaisten lihansyönnin, yksityisautoilun tai lentämisen rajoittamisella, kieltämisellä tai lisäämiselläkään ei yksinkertaisesti voi olla havaittavaa yhteyttä ilmastonmuutokseen millään aikavälillä.

Suomalaisille asetettavia rajoituksia ei voikaan perustella millään konkreettisella uhalla vaan korkeintaan keskinäisillä symbolisilla sopimuksilla.

Quote from: Johanna VuorelmaJos kotimaan politiikka ei muutokseen pysty, pysyisikö kansainvälinen politiikka? Sille kunnianhimoinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka vasta vaikeaa onkin. Kansainvälistä politiikkaa riivaa klassinen vapaamatkustajan ongelma: yksittäiset maat pystyvät hyötymään muiden panostuksesta antamatta omaa osuuttaan.

Tätä vasten etenkin Suomen äärimmäinen ilmastopolitiikka näyttää erityisen järjettömältä, kun ilmastonmuutoksesta taloudellisesti hyötyvä Kiina jatkaa päästöjen kasvattamista.

Quote from: Johanna VuorelmaNykyinen tilanne, jossa mittava määrä tietoa ongelman laajuudesta ei johda riittäviin politiikan toimiin, on saanut tuskastuneimmat esittämään ratkaisuksi demokratian korvaamista autoritaarisilla vaihtoehdoilla. Mutta ajattelu, jossa tarkoitus pyhittää keinot, johtaa harvoin haluttuun lopputulokseen.

Sen sijaan ratkaisuna voisi olla pikemminkin lisää demokratiaa. Yli puolet suomalaisista on valmiita tinkimään elintasostaan ilmaston vuoksi. Suomalaiset haluavat poliitikkojen toimivan ilmaston hyväksi, mutta poliitikot empivät tumput suorina.

Vaalien alla asia on erityisen tärkeä. Nyt kansanvaltaisesti valitut edustajat voivat näyttää, että demokratia kykenee ratkaisemaan kohtalonkysymyksiä.

Olipa latteaa.

Suomen kansanedustajilla ei ole minkäänlaista valtaa vaikuttaa ilmastonmuutokseen, koska Suomen päästöt ovat niin mitättömät (alle 0,1 %). Ilmastonmuutokseen ihan oikeasti vaikuttavat poliittiset päätökset tehdään etenkin Kiinassa, joka taas ei ole demokratia. Eikä ilmastopolitiikka ole Suomessakaan enää normaalin demokraattisen prosessin alainen, vaan se on siirretty viime vaalien jälkeen läpi runnotun ilmastolain kautta puolueiden enemmistön päätöksellä politiikan ulkopuolelle.

Suomen kansalta ei kysytty viime vaaleissa, haluaako se hinnalla millä hyvänsä maailman äärimmäisimmän ja kalleimman ilmastopolitiikan, jonka hintaa sille ei ole vieläkään kerrottu. Että ihan turha puhua demokratiasta ilmastopolitiikassa, sillä sitä ei ole.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Eino P. Keravalta

Johanna Vuorelma:

QuoteJos kaikki ihmiset eläisivät suomalaisten tavoin, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Tämä on yleinen harhaluulo.

Todellisuudessa jos kaikki kansakunnat eläisivät suomalaisten tavoin, tarvittaisiin ajan oloon enää 0,1 Maapalloa, koska väestön jatkuva väheneminen ja yhä vähempien saasteiden tuottaminen.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Huppupelikaani

Quote from: Eino P. Keravalta on 03.03.2023, 12:59:49
Johanna Vuorelma:

QuoteJos kaikki ihmiset eläisivät suomalaisten tavoin, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Tämä on yleinen harhaluulo.

Todellisuudessa jos kaikki kansakunnat eläisivät suomalaisten tavoin, tarvittaisiin ajan oloon enää 0,1 Maapalloa, koska väestön jatkuva väheneminen ja yhä vähempien saasteiden tuottaminen.

Eipä näissä suomalaisten ruoskimisessa oteta koskaan huomioon pohjoista sijaintia, pientä väestöntiheyttä ja yleistä korkeaa kehittyneisyyttä. Sen sijaan kahta viimeksi mainittua yritetään väkisin heikentää maahanmuuttopolitiikalla, joka taas saa aikaan lisää ongelmia, myös päästöjä.

Vaihtaisivatko nämä vuorelmat mieluummin keskimääräistä korkeammat, mutta kuitenkin vain promillen suuruiset hiilidioksidipäästöt järjettömään väestönkasvuun, korruptoituneempaan hallintoon ja oikeuslaitokseen, epätasa-arvoon, meressä kelluviin roskalauttoihin, varsinaisten päästöjen lakaisemiseen kirjaimellisesti maan alle, metsien tuhoamiseen heikkotasoisten asumusten lämmitykseen, ryöstökalastukseen ja siinä samalla kaikenlaiseen muuhunkin ryöstelyyn? Ilmeisesti, koska yllä mainitsemistani asioista ei koskaan nouse minkäänlaista kritiikkiä niille, joille se kuuluisi. Nuohan ovat oikeasti pallon sietokyvyn kannalta ratkaisevassa asemassa olevia asioita, ja Suomi on niissä maailman mittakaavassa aivan ylivoimainen keskimääräistä parempaankin maahan verrattuna. Ja kuten sanottua, järjettömyyden kruunaa se, että Suomeakin viedään koko ajan kehitysmaalaisempaan suuntaan massamaahanmuuttokiiman takia. Kyllä ne tietyissä piireissä ahdistusta aiheuttavat meidän CO2:t pienenisivät automaattisesti ajan kanssa muiden verrokkimaiden mukana.

Mikseivät nämä vuorelmat anna  suomalaisille kiitosta siitä, että olemme älykkyydellämme ja sinnikkyydellämme rakentaneet vetisen ja jäisen suon päälle yhden maailman parhaista maista vain muutamassa kymmenessä vuodessa, ja kannusta jälkipolvia toimimaan samalla tavalla?

Totti

Quote from: Roope on 03.03.2023, 12:23:57
Yle: Johanna Vuorelman kolumni: Pystyykö demokratia ratkaisemaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksen? 3.3.2023

Oli helppo arvata jo pelkän kirjoittajan perusteella "ihmiskunnan kohtalonkysymys".

Quote from: Johanna VuorelmaPystyykö demokratia koskaan ratkaisemaan ilmasto- ja ympäristökriisin kaltaisen valtavan ongelman? Jotkut odottamaan väsyneet esittävät ratkaisuksi jopa diktatuuria.

Tuollaista kysyvän oma vastaus on yleensä ollut, että ei pysty, joten demokratia on siirrettävä syrjään suuremman hyvän eli vihreän totalitarismin tieltä. Tosin tuollaista kysymystä ei oikeasti ole olemassa reaalimaailmassa vaan ainoastaan elokapinalaisten ja heidän laillaan ajattelevien hysteerikkojen päissä.

Jos olettaa, että vihreä liike on pyrkimys autoritääriseen poliittiseen ohjaukseen, niin puheet demokratian kyvyttömyydestä "pelastaa maapallo" ovat täysin loogisia. Tämän diskurssin johtopäätöshän on, että jos "maapallo pitää pelastaa", demokratiasta on luovuttava ja ainoa vaihtoehto on silloin jonkinlainen diktatuuri. Ergo, vihreä liike pyrkii autoriarisuuteen eli jonkinlaiseen diktatuuriin.

Vihreän liikkeen diktatuuripyrkimys näkyy muullakin tavalla. Vihreä liikehän on leimallisesti vasemmistolainen ja koska vasemmistolaisuus itsessään on autoritäärinen poliittinen linjaus, vihreyden päähaarasta tulee silloin samalla autoritäärinen. Konkreettisemmin vihreys on pyrkimys asettaa suuri määrä rajoituksia joko sääntöjen kautta tai köyhdyttämällä kansalaiset kovilla taksoilla rajoittaen siten heidän elämänvalintoja.

Tie diktatuuriin meneekin usein erinäisten lakien ja kansalaisten varojen takavarikoinnin kautta koska se tekee kansan riippuvaiseksi valtiosta siirtäen siten vallan kansalta valtiolle eli hallitsijoille.

Jos vihreä liike saisi toimia vapaasti päätyisimme eittämättä jonkinlaiseen diktatuuriin. Kyse olisi todennäköisesti jonkinlainen de facto sosialistinen komiteadiktatuuri, jossa "oikeaoppiset" päättäjät askartelisi erinäisten ekolakien kanssa yrittäen ohjaa ihmisten elämää yhä enemmän kunnes päädyttäisiin Kuuban elintasolle.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
- kansanviisaus

Isagoge

Pahoittelen aluksi, että en nyt pysty käyttämään kovin paljoa aikaa tällä palstalla keskustelemiseen, kun työasiat tähän aikaan vuodesta vievät paljon aikaa ja perheenkin kanssa pitää viettää aikaa. Nyt talviloman lopussa kuitenkin löytyi sen verran aikaa, että sain vastattua yhteen jäsen Mannymin viestin huomioon

Quote from: mannym on 09.02.2023, 09:34:27...Kolmannessa kuvassa on erään Estenbachin suorittama modtran ajo. Neljännessä esitettynä jokaisen 20ppm lisäyksen aiheuttama lämmitys. Mutta odottelen mielenkiinnolla lukujasi noista ppm nousujen aiheuttamasta lämpöpakotteen ja siten lämmön noususta.

Jos olisit reippaasti laittanut sen lähteen mistä tuo peräisin, niin olisi ollut helpompaa vastata. Mutta mitä tulee viestisi kolmanteen kuvaan, niin näyttäisi siltä, että menit graafisessa esittämisessä käytetyistä harhautuskeinoista kaikkein helpoimpaan, eli y-akselin manipulointiin. "Jostain" syystä tuon viestisi kolmannen kuvion laatija on halunnut käyttää y-akselilla skaalaa n. 0-270 W/m2, mikä on tuossa täysin järjetön skaalavalinta. Tuolla y-akselin skaalalla ja tuolla resoluutiolla (kuva lienee kiertänyt kaikki yhdysvaltalaiset skeptikkosivustot) tuosta ei yhtään pysty sanomaan, miten esimerkiksi hiilidioksidin pitoisuuden lisäys 280 ppm -> 419 ppm ilmakehässä vaikuttaa välittömään säteilypakotteeseen.

Jos pysytään vertaisarvioidussa ja sen perusteella julkaistussa tutkimuksessa, niin Zhong & Haigh (2013) julkaisivat laskelmiensa perusteella tämän viestin ensimmäisen kuvion, josta näkyy, että kyllä se CO2:n pitoisuuden nousu esiteollisesta arvosta nykyiseen arvoon on tuonut ihan mukavasti lisäwatteja säteilypakotteeseen, ja tuplaantuminen jatkossa tuo myös. Viestini toisessa kuviossa on suurennos tuosta kuviossa 6a, ja lukemisen helpottamista varten lisäämäni apuviivat.

Mitä tulee viestisi neljänteen kuvioon, sinua on taas vedetty höplästä, jos päättelet tuon perusteella, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisella ei ole mainittavaa efektiä pintalämpötilaan. Se tietysti oli tuon rakeisen kuvion laatijan tarkoituskin. Jos haluat esittää kaksinkertaistumisen koko efektin, se pitäisi tietysti esittää kumulatiivisesti. Näin ihmisiä koijataan.

Jos oikeasti haluaisi katsoa, miten luotettavia "erään Estenbachin" suorittaman Modtran-ajon tulokset ovat, pitäisi myös tietää, millä Modtraniin syötettävissä olevilla parametreillä (esim. leveysastealue, korkeus, CH4-pitoisuus, troposfäärin ja stratosfäärin otsonipitoisuus, vesihöyrypitoisuuden skaalautuminen, pilviolosuhteet jne.) tulos on saatu. Viestini kolmannessa kuviossa on Modtranin karvalakkiversion tähän liittyvä syötetietojen kenttä.

Paholainen piileskelee tässä asiassa yksityiskohdissa.   


mannym

Quote from: Isagoge on 04.03.2023, 21:22:49
Pahoittelen aluksi, että en nyt pysty käyttämään kovin paljoa aikaa tällä palstalla keskustelemiseen, kun työasiat tähän aikaan vuodesta vievät paljon aikaa ja perheenkin kanssa pitää viettää aikaa. Nyt talviloman lopussa kuitenkin löytyi sen verran aikaa, että sain vastattua yhteen jäsen Mannymin viestin huomioon

Ja jätit sitten kuitenkin vastaamatta siihen mitä kysyin ja keskityit ihan muuhun. Kokeillaan, josko se seuraavalla kerralla onnistuisi.

No niin sinut on saatu esittämään lukuja. Nyt kun olet julistanut kuinka osaat tuon niin vastaukset seuraaviin.

Säteilypakotteen muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Pinta lämpötilan muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

QuoteJos olisit reippaasti laittanut sen lähteen mistä tuo peräisin, niin olisi ollut helpompaa vastata. Mutta mitä tulee viestisi kolmanteen kuvaan, niin näyttäisi siltä, että menit graafisessa esittämisessä käytetyistä harhautuskeinoista kaikkein helpoimpaan, eli y-akselin manipulointiin.

"Jostain" syystä tuon viestisi kolmannen kuvion laatija on halunnut käyttää y-akselilla skaalaa n. 0-270 W/m2, mikä on tuossa täysin järjetön skaalavalinta. Tuolla y-akselin skaalalla ja tuolla resoluutiolla (kuva lienee kiertänyt kaikki yhdysvaltalaiset skeptikkosivustot) tuosta ei yhtään pysty sanomaan, miten esimerkiksi hiilidioksidin pitoisuuden lisäys 280 ppm -> 419 ppm ilmakehässä vaikuttaa välittömään säteilypakotteeseen.

Olisi kyllä varsin mukavaa jos kun paholainen piiloutuu yksityiskohtiin, olisit huomannut eschenbachin kuvaajasta jossa lukee Net downward forcing, kun taasen sinun kuvaajassasi instantaneous radiative forcing. Nämä kun ovat tiedäthän eri asioita ja tällä tavalla alarmistit kusettavat.

QuoteMitä tulee viestisi neljänteen kuvioon, sinua on taas vedetty höplästä, jos päättelet tuon perusteella, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisella ei ole mainittavaa efektiä pintalämpötilaan. Se tietysti oli tuon rakeisen kuvion laatijan tarkoituskin. Jos haluat esittää kaksinkertaistumisen koko efektin, se pitäisi tietysti esittää kumulatiivisesti. Näin ihmisiä koijataan.

Kumulatiivisesti? Miksi logaritmista efektiä pitäisi kuvailla kumulatiivisesti? Siinähän se näkyy hienosti kuinka jokainen 20ppm lisää lämpöä ja se on ihan modtran kuvastasi näkyy, tosin minun kuvassani se on celsius asteina ja sinulla watteja per neliö.

QuotePaholainen piileskelee tässä asiassa yksityiskohdissa
.   

Näin se tekee ja sinä epäonnistuit. Odotan mielenkiinnolla esitystäsi ja vastausta kysymykseeni joka on jälleen esitetty mutta johon et selkeästi osaa vastata ilman että kopioit sen jostain.. Muistathan omia sanojasi lainaten.

Quote from: Isagoge on 09.02.2023, 06:33:24

Ei ole vaikea juttu. IPCC:n TAR-raportissa käytetyillä CO2-pitoisuuden muutoksella, kaavoilla ja vakioilla:

Hiilidioksidin aiheuttama säteilypakotteen muutos: ΔF=α·ln(C/Co)=5,35·ln(365/278)= 1,46 W/m2 (ks. IPCC TAR s.358, 357)

Hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos: kaavasta ΔTs/ ΔF= λ (emt. s. 354, λ=0,5) saadaan ΔTs= λ·ΔF=0,5·1,46 = 0,76°K

Joten vielä kerran kun kerroit sen olevan helppoa niin annathan luvut seuraaviin.

Säteilypakotteen muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Pinta lämpötilan muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Veikkaan että vastausta ei tule näihin, vaan keskittyt jälleen kerran johonkin ihan muuhun.
"I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned."

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

"Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free."

Pallopääkissa

Tällä videolla Marko Hamilo kertoo että hiilineutraalius pitäisi aikaansaada re-industrialisaation eli uudelleenteollistamisen kautta eikä tehdä niinkuin Saksa joka on de-industrialisoinut itseään. https://youtu.be/tInmcH2Xmkg?t=500
Kansalliskonservatiivi ja arvokonservatiivi.

ämpee

Mukava uutinen osui silmiin nettiä selatessa.
https://wattsupwiththat.com/2023/03/07/climate-fact-check-february-2023-edition/

Tuo uutisen mukaan Nasan satelliittimittauksissa on ilmennyt, että viime tammikuu, 2023, oli aavistuksen viileämpi kuin tammikuu 1988, jona vuonna ilmastohysterian peruskivi laskettiin.
Tarvittavat linkit sen linkin sisällä joka ylempänä jo on esillä.

Näin ollen "itse itseään lietsova ja alati kiihtyvä sekä aivan kohta peruuttamaton"-ilmastonmuutos vaikuttaa varsin laimealta esitykseltä.
Ainakaan en halua maksaa tuollaisesta esityksestä.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Isagoge

Quote from: ämpee on 09.03.2023, 10:08:09
Mukava uutinen osui silmiin nettiä selatessa.
https://wattsupwiththat.com/2023/03/07/climate-fact-check-february-2023-edition/

Tuo uutisen mukaan Nasan satelliittimittauksissa on ilmennyt, että viime tammikuu, 2023, oli aavistuksen viileämpi kuin tammikuu 1988, jona vuonna ilmastohysterian peruskivi laskettiin.
Tarvittavat linkit sen linkin sisällä joka ylempänä jo on esillä.

Näin ollen "itse itseään lietsova ja alati kiihtyvä sekä aivan kohta peruuttamaton"-ilmastonmuutos vaikuttaa varsin laimealta esitykseltä.
Ainakaan en halua maksaa tuollaisesta esityksestä.

Vuodesta 1988 tähän hetkeen asti maapallon ilmastojärjestelmään on kertynyt lämpöä n. 270 ZJ. Tietenkin meriin, jonne yli 90% kasvihuoneilmiön voimistumisen takia kertyvästä lämmöstä menee.

Kun tuota määrää vähän avaa itselleen, ei kyllä ole ihan laimea juttu.