2020-11-10 Helsingissä 100-150 vaarallisen nuoren joukko, valtaosa mamuja

[Mjane]

^Kannattaa myös huomata kulttuurin vaikutus genetiikkaan ja lapsen fyysiseen kehitykseen. Joissakin kulttuuripiireissä suositaan voimakkaasti serkusavioliittoja, jotka muutamassa sukupolvessa vaikuttavat sairauksien esiintyvyyteen. Lisäksi ymmärrys ravinnon merkityksestä lapsen kehitykselle vaihtelee. Länsimaissa monesti jää ymmärtämättä, että suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole tieteellistä maailmankuvaa. Pitäisi itse asiassa autismin suhteen tehdä tutkimus siitä, mitkä tekijät vanhemmat katsovat merkityksellisimmiksi autismin puhkeamisessa. Vastaukset voisivat avata ikkunan aivan erilaiseen tapaan nähdä maailma ja sen taustalla vaikuttavat voimat.

Kyllä, serkusavioliitoilla on varmasti osansa erilaisten perinnölisten häiriöiden esiintyvyydessä.

Ravinnon vaikutus ei todennäköisesti ole kovin suoranaista (koska nämä lapset ovat Suomessa syntyneitä, ts äidit eivät ole aluravittuja). Epigeneettisten jm mekanismien kautta jonkinasteinen vaikutus toki voi varmaan olla useammankin sukupolven läpi.

Puutteellisen D-vitaamiinin saannin vaikutusta on melko paljon tutkittu eri länsimaissa mm somalien korkean autismiriskin taustalla.

Vanhempien mielestä merkittävin tekijä tässä ryhmässä vaikuttaa olevan "Allah päättää". Sitä ei usein myöskään pidetä kovin erikoisena, että isosta lapsikatraasta joku onkin "vähän outo". Vanhemmat eivät  myöskään pidä asiaa usein kovin traagisena (tässä on toki myös poikkeauksia). Tämä on sinänsä tavallaan ehkä ihan hyväkin asia. Enemmänkin se on ongelma suomalaiselle yhteiskunnalle, että miten hoitaa/mitä tehdä tälle pk-seudulla nopeasti kasvavalle lasten ja nuorten ryhmälle, jolla ei valitettavasti ole juuri minkäänlaisia edellytykisä osallistua yhteiskuntaan ja jonka hoito on (ja tulee olemaan koko elämän läpi) erittäin kallista.

[Outo olio]

Maahanmuuttajaoppilaat oppivat ruotsin kielen ja olivat lopulta ammatillisissa orientaatioissaan vahvemmilla kuin kantaruotsalaiset, koska hallitsivat vähintään kaksi kieltä ja kulttuuria.

Tapio Ahokallio
opetusneuvos, Helsinki

Aluksi en uskonut tätä, koska miten muka ylimääräinen kulttuuriosaaminen vaikuttaisi työpätevyyteen, mutta sitten hoksasin, että varmaan ne työskentely-ympäristötkin ovat monikulttuurisia, ja siellä pärjää parhaiten kun on sekä ammatillinen pätevyys että tuntee kyseiset kulttuurit ainakin jotenkin.

Mutta tämä tarkoittaa, että pärjäätäkseen monikulttuurisessa työympäristössä tarvitaan enemmän oppimista kuin monokulttuurisessa työympäristössä, ja siis jotakin ihan muuta kuin ammatillista oppimista ja pätevyyttä.

[Roope]

[tweet]1604033789734387712[/tweet]

Kaarina Hazard
Eiks paras keino jengirikollisuutta vastaan ole se, että yhä useampi maahanmuuttaja on yliopistossa, eikä se, että yhä useampi maahanmuuttaja on vankilassa? @niinisto

Sanattomaksi vetää.

[simppali]

Kaarina Hazard kai luulee, että yliopistoon mennään säkki-ovista, laitetaan kannikat tuoliin ja aletaan yliopiskelemaan, Hazard on kännykkä kuvien mestari, joten ei kai Kaarinalta voi vaatia enempää, koska älyllinen kapasiteetti on hänen kohdallaan rajallinen.
Muutaman vuoden takaa,, Hazardin väsäilystä,, https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/efa4fb62-65da-4bcd-9904-4a54afd31c79

Ministeriö maksoi 50 000 euroa kännykkävideoista – Kaarina Hazard avautuu nyt uutisoinnista Journalistissa
Kirjoituksessaan Hazard syyttää mediaa siitä, että videot aiheuttivat negatiivisen reaktion.

Minä voin kuvata lattialla olevia sukkia vaikka kymppitonnilla non stoppina,,,mutta ei taida löytyä sitä ministeriötä mikä 10.000€ minulle maksaa.

että yhä useampi maahanmuuttaja on vankilassa

Kyllä vankilassakin voi opiskella.

[Eino P. Keravalta]

Kaarina:

Eiks paras keino jengirikollisuutta vastaan ole se, että yhä useampi maahanmuuttaja on yliopistossa, eikä se, että yhä useampi maahanmuuttaja on vankilassa?

Ei ole.

Paras keino jengirikollisuutta vastaan on se, että kehitysmaalaiset ovat omissa maissaan eivätkä Suomessa.

[Niobium]

Avoin yliopisto kyllä auttaa korkeakoulun opintotielle. Sillä edellytyksellä, että on edes jotain haluja opiskella.

Hazard elää jossain toisessa todellisuudessa, jossa yliopiston pääsykoe on ihonvärin mittaus, eikä halu opiskeluihin.

Jälkeläiseni opiskeli yhden ammatin, tekee niitä töitä opiskelujen ohella. Kolmannella hakukerralla pääsi sisään ja vääntää ihan tosissaan, että edistyy opinnoissaan.

Itse kävin kolme vuotta lukemassa kemiaa ja fysiikkaa, kunnes tapasin yhden tyttösen ja nalli napsahti. Ei yliopistomaailma ole erityisen helppo ja mukava.

Hazardin haaveissa se voi olla, mutta otetaanpa satunnainen 16- vuotias partalapsi ja laitetaan perustason pääsykokeisiin. Kaarina varmaan sillä välin leipoo lämmintä pullaa ja kipaisee kaupasta kylmää maitoa.

[Roope]

Ohisalo vähättelee rikosvastuuta – "Laajasta kritiikistä huolimatta hallitus päätti koronatoimista, joilla on ollut erittäin haitallisia vaikutuksia erityisesti nuoriin"

Ministeri Maria Ohisalo (vihr) väitti vieraillessaan Tampereella, että nuorten katuryöstöissä olisi kyse koronan vaikutusten purkautumisesta. Lisäksi hän selitti ilmiötä sillä, etteivät nuoret saa tarvittavia palveluita.

Kommenteillaan Ohisalo vähättelee rikosvastuuta. Ryöstö on vakava väkivaltainen anastusrikos, josta on säädetty rangaistukseksi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Ryöstössä on kyse rikollisen tahallisesta menettelystä eli tietoisesta valinnasta. Kukaan ei vahingossa ajaudu tekemään ryöstöä koronan vaikutusten purkautumisen, palveluiden puutteen tai muunkaan syyn takia.

[...]

Ryöstö on yksinomaan rikollisen syy. Herää kysymys, vähätteleekö Ohisalo rikosvastuuta ja keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia, kuten vapautta, koskemattomuutta, turvallisuutta ja omaisuuden suojaa. Valtioneuvoston jäsenten tulisi puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä ja jokaisen suomalaisen turvallisuutta eikä keksiä harhaanjohtavia selityksiä niitä loukkaaville vakaville rikoksille.

Petri Rajala
Kirjoittaja on lakimies ja tamperelainen kaupunginvaltuutettu (kok.)

Tamperelainen 18.12.2022

[räsänen]

Petri on oikeassa. Ohisalo ja kumppanit kieroilee ja valehtelee koska media antaa heidän rauhassa kieroilla ja valehdella. Ovat jopa monesti mukana siinä.

Jokaisen journalistin tulisi tuntea syyllisyyttä jokaisesta maahanmuuttajan tekemästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä. Näiden vähättely ja piilottelu on avunanto näihin rikoksiin.

[Roope]

Ruotsi on katujengeissä toista maata

Katujengit aiheuttavat pelkoa, koska Ruotsin ammuskelujen pelätään leviävän Suomeenkin. Niin ei tarvitse käydä, sillä Ruotsi on Euroopassa erityistapaus.

Helsingin Sanomat 18.12.2022

Voi Saska-polo, sillä vaikka Ruotsi on ollut Euroopassa erityistapaus, sitä on ollut myös Suomi toistaessaan ainoana Euroopan maana uskollisesti Ruotsin politiikan virheet etenkin maahanmuuttopolitiikassa. Jopa niin uskollisesti, että niin Sipilän kuin Marininkin hallitus kieltäytyivät kääntämästä turvapaikkapolitiikan suuntaa, kuten Ruotsin uusi hallitus on nyt satoja tuhansia maahanmuuttajia liian myöhään tehnyt.

SUOMESSA varoitellaan Ruotsin tiestä. "Järjestäytynyt rikollisuus voi uhata demokratiaa. Silmämme aukesivat Venäjän suhteen hyökkäyssodan alettua, ja myös tässä asiassa pitää Suomessa reagoida. Olemme Ruotsin tiellä", Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne varoitti.

Samaa sanoi presidentti Sauli Niinistö Ylen kyselytunnilla: "Se (katujengit) on hyvin, hyvin valitettava ja vaarallinen ilmiö. Näköjään me kuljemme vähän Ruotsin perässä."

Onneksi kuitenkin aika paljon. Suomessa tehdään ampuma-aseilla vuosittain 10–15 henkirikosta, joista useimmissa ampujana on mies ja uhrina nainen. Katujengien ammuskeluissa ei Suomessa ole kuollut yhtään ihmistä.

Täsmälleen samaa sanottiin valtamediassa islamistisesta terrorismista Turun torin iskua edeltävinä vuosina, kun satoja ihmisiä lahdattiin Ranskassa. Ehkä jopa Saska itsekin sanoi.

Samaan tapaan on aikoinaan puhuttu myös maahanmuutosta. Sitä on niin vähän, ettei se aiheuta ongelmia, tai jos aiheuttaa, ongelmat ovat maahanmuuttajien pienen väestöosuuden vuoksi merkityksettömän pieniä, pesutupakärhämiä. Tämäkään ei pitänyt paikkaansa, vaan näennäisen pieni porukka aiheuttaa valtavat kustannukset, ja nyt Suomessa ollaan Ruotsin tien tässä pisteessä.

ULKOMAISTA mallia Suomessa on totuttu katsomaan Ruotsista. Tässä asiassa se voi kuitenkin johtaa harhaan. Ruotsin rikollisuustutkimuslaitos Brå julkaisi vuonna 2021 vertailututkimuksen väkivaltarikollisuudesta 22:ssa Euroopan maassa. "Tulokset osoittavat, että Ruotsissa 00-luvun puolivälissä alkanutta ampuma-aseväkivallan kasvua ei voitu havaita missään muussa Euroopan maassa."

Maahanmuuttoa on monessa maassa, mutta muualla se ei ole tuonut mukanaan ammuskelevia jengejä. Ruotsissa jotain on mennyt poikkeuksellisen pahasti pieleen. Suomelle se on hyvä uutinen. Emme ole Ruotsin tiellä, eikä meidän tarvitse sille astua.

Emme ole Ruotsin tiellä, koska emme ole vielä Ruotsin tilanteessa. Typerryttävää logiikkaa.

Totta kai me olemme Ruotsin tiellä, jos toistamme kaiken, mitä Ruotsi on tehnyt. Mihin muuallekaan humanitaarisen suurvallan mainetta tavoitellessa muka päätyisi?

Sisäministeri Krista Mikkonen ratkoi pari päivää sitten blogissaan Suomen turvapaikkapolitiikan suurimmat ongelmat helpottamalla Suomen jo luultavasti Euroopan helpointa perheenyhdistämistä, jakamalla turvapaikanhakijoille vieläkin enemmän käteistä rahaa ja myöntämällä heille työluvat ilman minkäänlaista karenssia. Kaikki ei-toivottua haittamaahanmuuttoa houkuttelevia vetotekijöitä.

Ministeri Mikkonen esitti myös työlupien saatavuusharkinnasta luopumista, mitä ei ole tehty missään muualla kuin Ruotsissa kymmenisen vuotta sitten huonoin seurauksin. Tätä onnetonta päätöstä Ruotsin uusi hallitus on perumassa, mutta meillä siis painetaan samaan vanhaan suuntaan lähes kaikkien puolueiden vaatiessa saatavuusharkinnasta luopumista.

Meidän ei tietenkään tarvitsisi jatkaa Ruotsin tiellä, mutta jokin ihmeellinen voima pitää hallituksen toisensa jälkeen sillä kaikista faktoista, varoituksista ja Ruotsin hyvin tunnetusta kehityksestä piittaamatta.

Sitten tulee toimittaja ja kirjoittaa, että ei tässä ole maahanmuuttajaväkivallasta huolimatta mitään hätää, koska eihän meillä ole vielä yhtä paljon ruumiita kuin Ruotsissa.

[Siili]

Onneksi kuitenkin aika paljon. Suomessa tehdään ampuma-aseilla vuosittain 10–15 henkirikosta, joista useimmissa ampujana on mies ja uhrina nainen. Katujengien ammuskeluissa ei Suomessa ole kuollut yhtään ihmistä.

Täsmälleen samaa sanottiin valtamediassa islamistisesta terrorismista Turun torin iskua edeltävinä vuosina, kun satoja ihmisiä lahdattiin Ranskassa. Ehkä jopa Saska itsekin sanoi.

Samaan tapaan on aikoinaan puhuttu myös maahanmuutosta. Sitä on niin vähän, ettei se aiheuta ongelmia, tai jos aiheuttaa, ongelmat ovat maahanmuuttajien pienen väestöosuuden vuoksi merkityksettömän pieniä, pesutupakärhämiä. Tämäkään ei pitänyt paikkaansa, vaan näennäisen pieni porukka aiheuttaa valtavat kustannukset, ja nyt Suomessa ollaan Ruotsin tien tässä pisteessä.

Olisikohan Saska vähätellyt asiaa samalla tavalla, jos jollain tavoin ääri- tai laitaoikeistoon löyhästikin identifioitu porukka olisi useaan kertaan yrittänyt ampuma-asein listiä vastustajiaan ja aiheuttanut yhdelle neliraajahalvauksen?

[Outo olio]

Ministeri Maria Ohisalo (vihr) väitti vieraillessaan Tampereella, että nuorten katuryöstöissä olisi kyse koronan vaikutusten purkautumisesta. Lisäksi hän selitti ilmiötä sillä, etteivät nuoret saa tarvittavia palveluita.

No mites sitten, jos/kun katujengit keksivät ryhtyä myös puskaraiskaamaan? Aika poliittisesti epäkorrektia taitaisi olla löytää raiskauksen syy yhteiskunnasta, eikä tekijästä itsestään? Ja vaatia "ennaltaehkäiseviä palveluita".

Ministerin lausunto on sikälikin yhteiskuntavaarallinen, että pahimmillaan hengenvaarallisen kulkutaudin vastaisia toimia syytetään ilmiöstä, joka ei oikeasti liity taudinhallintaan mitenkään. Tämä aiheuttaa väitteeseen uskovassa väestönosassa perusteetonta kulkutautihallinnan vastaisuutta. Ensi kerralla voi olla "keuhkoebola" kyseessä, ja Suomessa haaskataan aikaa sen miettimiseen että pitäisikö sittenkään ottaa väestötason käyttäytymisrajoituksia käyttöön, kun viime kerrallahan ne aiheuttivat nuorison syrjäytymistä ja jengirikollisuutta.

[Histon]

Suomessa Tampereella ei ole katujengejä koska sekoittava asuntopolitiikka. Toinen jengiytymisen juurisyy on (*rummun pärinää*) razziimi!  Kyllä se vaikuttaa, että meidän päättäjät oikein tahtomalla tahtoo syöstä Suomen uuteen sisällissotaan. Johan siitä edellisestä onkin rapiat sata vuotta aikaa.

https://yle.fi/a/74-20008459

Jengien juuret

Huono-osaisuutta, rikollisuutta ja kokemus yhteiskunnan ulkopuolisuudesta. Näistä voi syntyä katujengi, joita on tunnistettu Suomessa nyt neljässä kaupungissa.

Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku.

Näissä kaupungeissa toimii tällä hetkellä katujengejä. Poliisi teki ensimmäiset havainnot katujengi-ilmiöstä pääkaupunkiseudulta viime vuoden toukokuussa, kun taas Turun jengiytyminen on tuoreempi ilmiö. Siitä poliisi tiedotti aikaisemmin tällä viikolla.

Tässä jutussa avaamme, mistä syystä katujengejä on muodostunut juuri tiettyihin kaupunkeihin.
[...]
Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että katujengit leimautuvat esimerkiksi tiettyihin kaupunginosiin tai asuinalueisiin ja ne voivat kertoa "omistavansa" jonkun alueen. Jengeillä on käytössään nimi, joka voi viitata kaupunginosaan.

Paikallisuus onkin yksi tekijä, mikä erottaa jengit nuorten tekemistä ryöstöistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät ja ryöstelevät nuoret eivät samalla tavalla pyri identifioitumaan johonkin alueeseen.

Katujengeihin liittyy myös Britanniasta peräisin oleva roadman-kulttuuri. Roadmanilla tarkoitetaan väkivaltaista ja usein teräaseella varustautunutta nuorta miestä. Roadman-kulttuuriin liitetään tietyn merkkiset vaatteet, erilaiset rap-genret, jengien omat käsimerkit ja tatuoinnit.
[...]
Vaikka Tampere on suurempi kaupunki kuin Vantaa tai Turku, siellä jengiytymistä ei ainakaan vielä ole havaittu. Yksi syy siihen voi olla alueellisen segregaation puuttuminen. Sillä tarkoitetaan, että samantyyppiset asukkaat keskittyvät omille asuinalueilleen.

Tähän mennessä katujengejä on muodostunut sellaisille alueille, joissa asuu paljon ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. Jengien syntymisen potentiaalia lisää myös se, mikäli alueella on jo ennestään huono-osaisuutta ja rikollisuutta, kuten huumekauppaa.
[...]
Muun muassa jengejä tutkineen talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuon mukaan osattomuuden kokemus on yksi merkittävä jengitymiselle altistava tekijä. Erityisen haavoittuvaisia osattomuuden tuntemiselle ovat nuoret maahanmuuttajat.

– He voivat kokea, että yhteiskunta kohtelee heitä väärin. Tällöin syntyy uudenlaisia ratkaisutapoja, kuten jengejä: jos meitä ei hyväksytä yhteiskuntaan, voidaan yhteenkuuluvuuden tunne hoitaa toisella tavalla. Sehän on inhimillistä.
[...]
Samoja havaintoja on myös rikoskomisario Markus Antilalla Sisä-Suomen poliisin ennalta estävän toiminnan yksiköstä. Jos tulevaisuuden suunta on hukassa, voi osalle olla houkuttelevampaa tarttua siihen maailmaan, mitä omassa some-feedissä tulee vastaan.

– Nuori näkee vaihtoehtona päivätyön vuosikymmenten ajan pienellä palkalla tai rikollista elämäntapaa ihannoivaa, nopean rikastumisen kulttuuria luovaa jengitoimintaa. Silloin jälkimmäisen valitseminen voi olla itsestäänselvyys.
[...]
Kaikki tähän juttuun haastatellut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nopeita ratkaisuja asiaan ei ole. Tutkija Mikko Salasuon mukaan harva tuntuu ymmärtävän, kuinka monitahoisesti ilmiöön on puututtava.

– Koululla, nuorisotyöllä, eri viranomaisilla ja myös kaikkien meidän asenteilla on merkitystä. Esimerkiksi ilkeät huutelut luovat ulkopuolisuuden tunnetta.
[...]

[Roope]

Helsingin Sanomat: Kriminologi: Älkää rakastuko Tanskan kriminaali­politiikkaan – hyödyistä ei ole näyttöä 19.12.2022

Paitsi että on, mutta haastateltavaksi valittu kriminologi ei vain suostu hyväksymään sitä. Kummasti aina valikoidaan kommentoijiksi tällaisia todellisuuden kiistäviä kaukisia ja salasoita.

TANSKAN malli.

Sen nimiin vannovat nyt sekä Ruotsin uusi hallitus että Suomen perussuomalaiset, joka on tehnyt hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuudesta. Presidentti Sauli Niinistökin on väläyttänyt Tanskan mallia ratkaisuna ongelmiin.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Tanskasta jengirikollisuuden kitkemisessä.

Kaikkien oppositiopuolueiden allekirjoittamassa välikysymyksessä nuoriso- ja katujengi­rikollisuuden selittäjänä pidetään maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa.

Purra haluaa puuttua jengirikollisuuteen muun muassa maahanmuuttoa kiristämällä ja rangaistuksia koventamalla.

"Tässä katsomme mallia esimerkiksi Tanskasta, joka on onnistunut erilaisilla toimilla vähentämään tätä rikollisuutta huomattavasti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jengi­rikoksiin osallistuneet saavat korkeampia rangaistuksia kuin muut, jotka tekevät vastaavanlaisia väkivaltarikoksia", Purra sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Niinistö puolestaan nosti Tanskan toimet rikollisuuden torjunnassa esille Ylen Tasavallan presidentin kyselytunti -ohjelmassa.

"Ensin Tanska, sitten Ruotsi ja Norjakin, ovat asettaneet välttämättömäksi katsomiaan uusia säännöksiä. Jos me täällä ikään kuin jatkamme sitä vanhaa polkua, niin se ei minusta hyvää lupaa. Tällaisten asioiden uudelleen miettiminen on kyllä paikallaan", Niinistö sanoi.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on puhunut kovempien rangaistusten puolesta.

Hallitus vastaa välikysymykseen maanantain täysistunnossa.

MISTÄ kaikesta Tanskan mallissa oikein on kyse?

Tanska on viime vuosina esitellyt useita "jengilakipaketteja", joilla rangaistuksia on kovennettu ja poliisin toimivaltuuksia lisätty.

Entäs Tanskan maahanmuuttopolitiikka, joka tunnetusti eroaa ruotsalaisesta ja suomalaisesta? Siellähän se pihvi on.

Tanskalainen kriminologi David Sausdal on selvittänyt Tanskan jengilakipakettien vaikutuksia Tanskan rikollisuuteen. Sausdal toimii apulaisprofessorina Lundin yliopiston sosiologian laitoksella Ruotsissa.

Joulukuussa ruotsalainen Tidskrift för Kriminalvård -lehti julkaisi Sausdalin artikkelin, jonka otsikko oli: Rakas Ruotsi, älä rakastu liikaa tanskalaiseen kriminaalipolitiikkaan!

Saman ohjeen Sausdal antaa Suomelle.

Sausdalin peruste on seuraava: vaikka poliitikot sekä Ruotsissa että Tanskassa ja nyt myös Suomessa puhuvat kovempien rangaistusten puolesta, niiden hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä.

"Jos väitetään, että Tanskalla on parempi tilanne jengi­väki­vallan suhteen kuin Ruotsilla, koska Tanskalla on kovempi kriminaali­politiikka, silloin käytetään argumenttia, jota ei ole perusteltu tutkimuksella. Tanskan jengi­lakien vaikutuksia ei ole vielä arvioitu."

Kun tanskalaiset poliitikot ja poliisi ylistävät kovempien rangaistusten hyötyjä, he perustavat väitteensä tunteille, eivät faktoille, sanoo Sausdal.

"Poliitikot ja poliisi voivat toki olla oikeassa, mutta sitä me emme vielä tiedä", Sausdal sanoo.

On perusteltu tutkimuksella, mutta sellaiset tutkimukset eivät kelpaa Sausdalille:

RUOTSIN oikeusministeri, maltillista kokoomusta edustava Gunnar Strömmer puhuu voimakkaasti Tanskan mallin puolesta. Hän on myös huomauttanut, että Tanskan jengi­lakien vaikutuksia on kyllä arvioitu. Hän viittaa Tanskan oikeusministeriön raporttiin.

"Sen mukaan viime aikoina esitellyt kolme jengipakettia ovat olleet hyvin tehokkaita", Strömmer sanoi Ruotsin yleisradiolle SVT:lle.

Raportin tiivistelmässä todetaan, että kovennettuja rangaistuksia pidetään tehokkaina, koska niiden ansiosta jengien jäsenet on mahdollista saada pois rikollisesta toiminnasta pitkäksi aikaa, mikä vaikeuttaa jengien rikollista toimintaa.

Sausdalin mukaan Tanskan oikeusministeriö on kuitenkin esitellyt myös monia arviointi­raportteja, jotka osoittavat, että kovemmilla rangaistuksilla on vain pieni tai olematon rikollisuutta vähentävä vaikutus.

Eli on sittenkin tutkittu.

Mutta mitenkäs se maahanmuuttopolitiikka?

SAUSDALIN mukaan puhe kovista rangaistuksista jättää varjoon muut Tanskan tekemät toimet, joiden tehosta on jo tutkimusnäyttöä. Hän nostaa esille kaksi seikkaa, joissa Tanska on onnistunut mutta Ruotsi epäonnistunut.

Kriminaalipolitiikka on hätäratkaisu, Sausdal sanoo. Toimivat ja pitkäjänteiset ratkaisut liittyvät perheisiin, koteihin, asuinalueisiin, päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikkoihin.

"Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointipolitiikka", Sausdal kiteyttää.

Ruotsi ei ole panostanut esimerkiksi maahanmuuttaja-alueisiin riittävästi.

"Ruotsi on pettänyt näillä alueilla asuvat ihmiset."

Tanska aloitti eri asuinalueisiin ja ryhmiin kohdistuvat sosiaalipoliittiset toimet jo varhain, ja ne selittävät Tanskan menestystä Sausdalin mukaan paremmin kuin kovemmat rangaistukset.

Missä sitten tutkimusnäyttö sosiaalipolitiikan ja hyvinvointipolitiikan tehosta?

Niistä puhuminen keinoja ja tavoitteita täsmentämättä on siksikin harhaanjohtavaa, että Tanskassa niillä tarkoitetaan eri asioita kuin Suomessa ja Ruotsissa.

TANSKASSA, Ruotsissa ja Suomessa poliitikot ovat kytkeneet jengiongelman pahentumisen voimakkaasti maahanmuuttoon.

Sausdalin mukaan Tanskan noin 1 400 jengiläisestä suurin osa kuuluu Hell's Angels- ja Bandidos-tyyppisiin järjestöihin.

"Tanskalaisessa jengirikollisuudessa ei ole kyse vain integraatio- ja maahan­muutto­kysymyksistä. Ei ollenkaan."

Totta on kuitenkin, että maahanmuuttajat – tai Tanskan tapauksessa "ei-länsimaalaiset" – ovat yliedustettuina rikostilastoissa, vaikka tilastoista siivottaisiin pois rikollisuutta yleisesti lisäävät tekijät, kuten köyhyys.

"Yliedustus on fakta, mutta sen syistä emme vielä tiedä paljon skandinaavisessa kontekstissa. Niitä selvitetään parhaillaan tutkimuksilla."

Tutkija heittäytyy tyhmäksi. Ongelmissa ei ole kyse vain maahanmuutosta mutta suurelta osin ja kasvavasti on. Juuri siinä osuudessa, johon voitaisiin vaikuttaa helpoimmin rajoittamalla tietynlaista maahanmuuttoa, kuten Tanskassa on tehtykin.

Yliedustuksen perimmäisillä syillä ei ole loppujen lopuksi väliä, eikä niistä muutenkaan päästä koskaan yksimielisyyteen. Riittää, että tiedämme jo, että maahanmuuton määrä ja laatu ratkaisee. Niihin vaikutetaan maahanmuuttopolitiikalla.

Tanska on tiukentanut maahanmuutto­politiikkaansa viime vuosien aikana tuntuvasti.

Sausdalin mukaan jengirikollisuuden ja maahanmuuton linkittäminen yhteen on kuitenkin yksinkertaistus, koska esimerkiksi Ruotsissa jengirikollisuus on täysin poikkeavalla tasolla verrattuna muihin korkean maahanmuuton maihin Euroopassa.

"Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa on jengejä, mutta ei samanlaista väkivaltaisuutta kuin Ruotsissa."

Taas heittäydytään tyhmäksi. Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa ja kaikkialla muualla Euroopassa on ollut erilaista maahanmuuttoa, erilainen kulttuuri ja erilainen suhtautuminen haittamaahanmuuttoon kuin humanitaarisen maahanmuuton supervallassa Ruotsissa. Tämä on ilmiselvää niin tilastojen kuin esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin toisistaan jyrkästi poikkeavan maahanmuuttopolitiikan ja -keskustelun perusteella.

[Roope]

Suomessa Tampereella ei ole katujengejä koska sekoittava asuntopolitiikka. Toinen jengiytymisen juurisyy on (*rummun pärinää*) razziimi!  Kyllä se vaikuttaa, että meidän päättäjät oikein tahtomalla tahtoo syöstä Suomen uuteen sisällissotaan. Johan siitä edellisestä onkin rapiat sata vuotta aikaa.

https://yle.fi/a/74-20008459

Jengien juuret

Valtaosa Suomen katujengiläisistä on ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. He ovat noin 18-22-vuotiaita miehiä, mutta mukana on myös jonkin verran alaikäisiä. Järjestäytyneen rikollisuuden parissa pyörivät taas ovat pääsääntöisesti vanhempia.

Nuorten tekemiin ryöstöihin on osallistunut isolta osin alaikäisiä. Rikosepäilyt ovat kohdistuneet sekä maahanmuuttaja- että suomalaistaustaisiin nuoriin.

[...]

Vaikka Tampere on suurempi kaupunki kuin Vantaa tai Turku, siellä jengiytymistä ei ainakaan vielä ole havaittu. Yksi syy siihen voi olla alueellisen segregaation puuttuminen. Sillä tarkoitetaan, että samantyyppiset asukkaat keskittyvät omille asuinalueilleen.

Tähän mennessä katujengejä on muodostunut sellaisille alueille, joissa asuu paljon ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. Jengien syntymisen potentiaalia lisää myös se, mikäli alueella on jo ennestään huono-osaisuutta ja rikollisuutta, kuten huumekauppaa.

[...]

Rikoskomisario Markus Antila Sisä-Suomen poliisin ennalta estävän toiminnan yksiköstä kertoo, että Tampereella segregaatiota ei ole samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla.

– Meillä on monenlaista kulkijaa edelleen toistensa kanssa tekemisissä. Tampereella on laaja-alaisempaa yhteisöllisyyttä ja siihen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi kaupungin asumispolitiikka.

Ei ole osoitettu, että asumispolitiikan valinnoilla voisi juurikaan vaikuttaa lopputulokseen, jos maahanmuuttoa on liikaa. Maahanmuuttajien katujengejä luovan segregaation puuttuminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että Tampereella on vähemmän maahanmuuttajia ja etenkin tietynlaisia maahanmuuttajia. Poliitikot tosin ovat yrittäneet kaikin keinoin muuttaa tämän muun muassa lisäämällä humanitaarista maahanmuuttoa.

Muun muassa jengejä tutkineen talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuon mukaan osattomuuden kokemus on yksi merkittävä jengitymiselle altistava tekijä. Erityisen haavoittuvaisia osattomuuden tuntemiselle ovat nuoret maahanmuuttajat.

– He voivat kokea, että yhteiskunta kohtelee heitä väärin. Tällöin syntyy uudenlaisia ratkaisutapoja, kuten jengejä: jos meitä ei hyväksytä yhteiskuntaan, voidaan yhteenkuuluvuuden tunne hoitaa toisella tavalla. Sehän on inhimillistä.

Salasuo vertaa ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajanuorten tilannetta muihin nuoriin.

– Monilla suomalaisilla nuorilla on hyvät mahdollisuudet meidän yhteiskunnassa: heidät huomioidaan ja kuunnellaan, ei syrjitä. Moni heistä kokee olevansa osa yhteiskuntaa, jolloin heillä ei ole samanlaista tarvetta jengiytyä.

Sitten ei varmaan kannata tuottaa yhteiskuntaan lisää ihmisiä, jotka tuntevat osattomuutta jopa Suomessa ja Ruotsissa, joissa maahanmuuttajat saavat yhteiskunnalta enemmän rahaa ja tukea kuin missään.

Se, mihin katujengi-ilmiö Suomessa kehittyy, on toistaiseksi arvailujen varassa.

Vaikka poliisi on kertomansa mukaan hyvin ilmiön päällä ja jengien päätekijöiden kiinni saaminen on rauhoittanut tilannetta, ei se poista jengiytymisen pohjimmaisia juurisyitä.

Kun poliisia tarvitaan hätiin, on toiminta jo aika pitkällä.

– Kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Monin paikoin segregaatio on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut, joten vaikka ilmiöön on nyt onnistuttu puuttumaan, ovat tietyt katujengeihin liittyvät riskitekijät edelleen olemassa, KRP:n tutkija Petri Danielsson sanoo.

Eiköhän ole aika lailla selvää, miten ilmiö kehittyy, kun vastaus ilmiöön ja ylipäätään haittamaahanmuuttoon on Suomessa samanlaista hymistelyä kuin Ruotsissa on ollut viime vuosikymmenet.

Kaikki tähän juttuun haastatellut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nopeita ratkaisuja asiaan ei ole. Tutkija Mikko Salasuon mukaan harva tuntuu ymmärtävän, kuinka monitahoisesti ilmiöön on puututtava.

– Koululla, nuorisotyöllä, eri viranomaisilla ja myös kaikkien meidän asenteilla on merkitystä. Esimerkiksi ilkeät huutelut luovat ulkopuolisuuden tunnetta.

Asenteilla on merkitystä vain siinä mielessä, että salasoiden ja hänen kaltaistensa asenteet estävät puuttumasta maahanmuuttopolitiikkaan.

[Roope]

Va­sem­mis­to­lii­tol­ta oh­jel­ma nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­den tor­jun­taan ja en­nal­taeh­käi­syyn

Vasemmistoliiton uusi ohjelma sisältää monenlaisia keinoja nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi ja sen ennalta ehkäisemiseksi.

Vasemmistoliitto julkisti maanantaina ohjelmansa Hyvinvoinnilla rikollisuutta vastaan – vasemmistoliiton ratkaisut nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi ja sen ehkäisemiseksi. Ohjelmassa pohditaan nuorisorikollisuuden syitä ja esitetään 16 kohdan toimet, joilla nuorten rikollisuutta saadaan kuriin ja myös ehkäistyä jo ennalta.

Ohjelman mukaan nuorisorikollisuudesta puhutaan usein hyvin kapeasti ja kovia rangaistuksia painottaen, kun todellisuudessa kysymys on paljon monisyisestä yhteiskunnallisesta ilmiöstä, jota on vaikuttavampaa kohdata monipuolisen keinopaletin avulla.

Ohjelman toimenpide-ehdotukset sisältävät mm. nuorten tutkintaryhmien valtakunnallistamisen, lisää katusovittelua, nuorten rikoksentekijöiden oikeuden ankkuritoimintaan, poliisin exit-toiminnan vahvistamisen, lastensuojelun valmiuksien parantamisen, rangaistusjärjestelmän vaikuttavuuden arvioimisen sekä terä- ja ampuma-aselainsäädännön muutostarpeiden arvioinnin.

Ohjelmapaperissa on haluttu löytää kestäviä, sosiaalipoliittisesti painottuneita ratkaisuja lasten ja nuorten rikollisuuteen. Pahinta sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on, jos rikoksilla oireilevista nuorista tulee rikoksia tekeviä aikuisia. Tämä on kehitys, jota meidän tulee ennaltaehkäistä. Nuorten kohdalla suuntaan on mahdollista vaikuttaa helpommin kuin aikuisten: siksi tärkeää tuntea ilmiön taustat ja valita keinot, jotka oikeasti
toimivat.

Mikään tutkimus ei tue ajatusta, että rangaistusten koventaminen tai rikosvastuuikärajan alentaminen toimisi. Tarvitsemme parempaa varhaista puuttumista ja riittävästi resursoituja erilaisia tukipalveluita.

Lasten ja nuorten rikollinen käyttäytyminen on merkki yhteiskunnan sekä palvelu- ja tukijärjestelmän epäonnistumisesta.

Rikollinen käyttäytyminen on aina oire jostakin. Rikoksiin syyllistyneet lapset ja nuoret ovat aina ensisijaisesti tuen tarpeessa, ja me aikuiset olemme vastuussa siitä, että apu ja tuki kohdentuu oikein sekä riittävän ajoissa. Olemme myös vastuussa siitä, että rikoksia ei koskaan syntyisi ja nuoret saavat elää turvallista arkea. Tarvitsemme nuorten arkeen enemmän turvallisia aikuisia, jotka kuuntelevat nuoria, ja joita nuoret kuuntelevat ja arvostavat.

Vasemmistoliitto 17.12.2022

Vasemmistoliiton nuorisorikollisuusohjelma (pdf)

Oli odotettavaa, että vasemmistoliiton ohjelma ei esitä keinoja puuttua haittamaahanmuuttoon tai edes myöntää puheena olevien jengien koostuvan 95-prosenttisesti maahanmuuttajista, mutta se menee vielä pitemmälle.

Ohjelmassa annetaan ymmärtää, että sosioekonomiset tekijät huomioiden maahanmuuttajanuorten yliedustus rikollisuudessa ei ole merkittävää, ja sen sijaan siinä nostetaankin esille maahanmuuttajanuorten yliedustus väkivallan uhreina.

[Outo olio]

Va­sem­mis­to­lii­tol­ta oh­jel­ma nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­den tor­jun­taan ja en­nal­taeh­käi­syyn

--

Rikoksiin syyllistyneet lapset ja nuoret ovat aina ensisijaisesti tuen tarpeessa, ja me aikuiset olemme vastuussa siitä, että apu ja tuki kohdentuu oikein sekä riittävän ajoissa.

Koskeeko tämä myös seksuaalirikoksia?

[HMV]

Tuossa edellä lainattiin juttuja joissa väitettiin että Tampereella ei ole (mamutaustaisten) katujengejä. Minulla ei ole asiasta omia havaintoja vaikka asunkin virallisesti Tampereella ja olen Tre:lla nytkin.

Eipä siitä pitkä ole, vajaa kuukausi, kun uutisoitiin tällaista (tämä YLE:ltä):

Tampereen seudulta on tullut ilmi lukuisia katuryöstöjä syksyn aikana – rikoskomisario varoittaa nyt erityisesti pikkujoulukansaa

Rikostyyppi on alueella uusi ja poliisi on huolissaan kehityksen suunnasta. Poliisin mukaan tekijät ovat olleet pääosin 15–20-vuotiaita.

JOUNI TANNINEN
21.11. 13:58
Jaa
Nuorten tekemät katuryöstöt ovat yleistyneet Tampereella syksyn aikana, kertoo Sisä-Suomen poliisi tiedotteessa.

Elokuun jälkeen Tampereen alueelta on tullut yli 20 ilmoitusta samankaltaisista katuryöstön tyyppisistä rikoksista. Niissä on uhriksi on valikoitunut ennalta tuntematon, häntä on uhattu pahimmillaan teräseella ja saaliiksi on tavoiteltu rahaa tai muuta omaisuutta kuten matkapuhelimia, reppuja, kalliita merkkivaatteita tai -kenkiä ja kuulokkeita.

Tekijät ovat olleet pääosin 15–20-vuotiaita. Tapauksista liki puolet on marraskuulta.

Monessa tapauksessa on myös tiedossa, että tekijät ovat olleet naamioituneita kommandopipolla tai kasvojen eteen vedetyllä huivilla.
...

https://yle.fi/a/74-20005444

En ole havainnut kenenkään viranomaisen tai päättäjän myöntävän että nuo Tampereen katuryöstäjät olisivat mamutaustaisia mutta jos kerran muissa Suomen suurissa kaupungeissa niin miksei Tampereellakin.

[Olipakerranelämä]

Arvella vain voi, toivossa elää, totuus löytynee kun / jos uskaltaa liikkua ja elää.

Totuuden etsimisessä voi päästä hengestäänkin, asuipa tampereella tai muissakin kaupungeissa nykysuomessa.

Olen siinä onnellisessa asemassa, että ruokakauppa on kadun vastakkaisella puolella.

Kun muutin nykyiseen asuntooni, ruokakaupassa oli vartiomiehiä, koska lähistöön oli perustettu maahanmuuttajien asuntola.

Näin pari pientä kiinniottoa, kun jotkut olivat varastaneet jotain...

En itse koe olevani syyllinen siihen, miten diktatuurivaltioissa on kohdeltu ihmisiä.

Koen kuitenkin henkistä vastuuta siitä, etteivät lapseni, lastenlapseni ja lapsenlapseni joutuisi kokemaan niitä niin Suomen sisällissodan, kuin jatkosotienkaan aikaisia tapahtumia, jotka Isäni joutui aikoinaan kokemaan.   

[Roope]

Mikkonen: Seuraava hallitus voi muuttaa ase­lain­säädäntöä – Edus­kunta keskusteli nuoriso- ja jengi­rikollisuudesta

Välikysymyksessä nuoriso- ja katujengirikollisuuden selittäjänä pidetään maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa.

Helsingin Sanomat 19.12.2022

Ennalta-arvattavasti hallitus kieltäytyi näkemästä maahanmuuttajien väkivaltaa maahanmuuttopolitiikan ongelmana. Syyt ovat kaikkialla muualla, ja mieluiten maahanmuuton ongelmista pitäisi vaieta.

OPPOSITIOPUOLUEIDEN mukaan nuoriso- ja katujengirikollisuutta selittää maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka.

Sisäministeri vastasi väitteeseen toteamalla, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osuuden korostuminen väkivaltatilastoissa on huolestuttavaa ja kertoo siitä, että kotoutumisessa ja kotouttamisessa on kehitettävää.

Mikkonen viittasi lisäksi poliisin arvioon, jonka mukaan Suomessa on noin kymmenen katujengiä, joihin kuuluu eri arvioiden mukaan 100–200 henkilöä. Poliisin mukaan valtaosa heistä on ulkomaalaistaustaisia.

"Heidän rikollisuuttaan selittävät pitkälti samat taustatekijät kuin rikollisuutta yleensäkin", Mikkonen sanoi.

Olennainen ero on, että ulkomaalaistaustaisten Suomessa tekemät rikokset mahdollisti ennen kaikkea se, että he ovat Suomessa maahanmuuttopolitiikan valintojen seurauksena. Näin ei olisi tarvinnut olla.

Oppositiopuolueet viittaavat kritiikissään usein Ruotsiin. Mikkosen mukaan Ruotsista voidaan ottaa opiksi ennaltaehkäisevän työn, asuinalueiden eriytymisen estämisen ja laittomiin aseisiin puuttumisen merkitys.

Ruotsista voidaan oppia, että maahanmuuttopolitiikan virheitä on mahdoton korjata jälkikäteen millään puuhasteluilla. Miten ihmeessä Ruotsi olisi voinut massamaahanmuuton tilanteessa estää esimerkiksi asuinalueiden eriytymisen? Yritetty kyllä on, sillä kaikki Suomessa esitetyt konstit ja kikkailut kuten sosiaalinen sekoittaminen ovat tositilanteessa toimimatonta tuontitavaraa Ruotsista.

EDUSKUNNAN keskustelussa mielipiteitä jakoi, kuinka paljon maahanmuutosta olisi tässä yhteydessä syytä keskustella. Perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa hallituksen vastaus ei miellyttänyt.

"Se ei vastaa kysymykseen, ei hahmota tilanteen vakavuutta, ei tunnusta juurisyitä eikä kehtaa myöntää Suomessa ajetun maahanmuuttopoliittisen linjan häämöttävää henkistä ja taloudellista konkurssia."

Hänen mielestään hallitus on suostunut puhumaan aiheesta vasta, kun "suomalaisen lehdistön otsikot eivät anna muuta vaihtoehtoa, varsinkaan vaalien alla".

Perussuomalaisten mielestä maahantuloa Suomeen pitäisi rajoittaa ja rikospolitiikkaa muuttaa, esimerkiksi rikosoikeudellisen vastuun ikärajan laskea.

Purra sanoi puheenvuoronsa päätteeksi, että salissa oli vaikeaa pitää puheenvuoroa, sillä siellä huudettiin niin paljon.

Sepä se, kun ei vieläkään haluta myöntää ongelmaa maahanmuuton ongelmaksi vaan yritetään hukuttaa keskustelu älämölöön ja harhautuksiin. Ei vain eduskunnassa vaan myös valtamediassa.

ERITYISESTI kokoomus sai hallituspuolueilta arvostelua siitä, että se on lähtenyt mukaan maahanmuuttoa korostavaan välikysymykseen. Esimerkiksi Sdp:n Antti Lindtmanin mielestä vain maahanmuuttoon keskittymällä tullaan työntäneeksi syrjään enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Absurdia. Ruotsin ongelmahan oli juuri tämä, että maahanmuuton ongelmista puhuminen leimattiin maahanmuuttajia vahingoittavaksi ja rasistiseksi. Mitä kautta maahanmuuttopolitiikkaa sitten korjataan? Ruotsissa tosiasioiden minkäänlainen myöntäminen kesti vuosikymmeniä nyt meneillään olevaan vuoteen asti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) viittasi kansanedustaja Marko Kilven pitämään ryhmäpuheenvuoroon. Kilpi totesi, että katujengi-ilmiö on kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikassa.

"Suomen kotoutumispolitiikan punaiseksi langaksi on otettava kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen", Kilpi sanoi.

Kokoomus korosti ennaltaehkäisyä, vaati poliisien määrän lisäämistä ja jengirikollisuuteen liittyvien rangaistusten koventamista. Näitä kannatti puheissaan moni eduskuntapuolue.

Kotouttamispolitiikka on kieltämättä Suomessa perusteiltaan pielessä, mutta se ei korjattunakaan pystyisi ratkaisemaan vääränlaisella maahanmuuttopolitiikalla aiheutettuja ongelmia. Se ei vain ole mahdollista, eikä ole onnistunut missään. Eikä kotouttamispolitiikkaa olla korjaamassakaan vaan vain kaatamassa siihen lisää rahaa, jotta tehdään samaa toimimatonta vanhaa mutta enemmän.

Vain määrätietoinen maahanmuuttopolitiikan täysremontti toimisi ennaltaehkäisyssä. Kaikki muu on laastarihoitoa mukaan lukien poliisien määrä tai rangaistuksien ankaruus.

[Roope]

Pöytäkirjan asiakohta PTK 143/2022 vp Täysistunto Maanantai 19.12.2022 klo 9.59

Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin

Eduskunta

Puhemies Matti Vanhanen

Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Riikka Purran ym. välikysymykseen VK 6/2022 vp nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin.

Sisäministeri Krista Mikkosen vastauksen ja edustaja Riikka Purran puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, ministeri Mikkonen.

10.01
Sisäministeri Krista Mikkonen (esittelypuheenvuoro)

[...]

Arvoisa puhemies! Poliisin arvion mukaan tunnistettuihin katujengeihin kuuluvista henkilöistä valtaosa on ulkomaalaistaustaisia. Heidän rikollisuuttaan selittävät pitkälti samat taustatekijät kuin rikollisuutta yleensäkin: heikko sosioekonominen asema, ongelmien ylisukupolvisuus, asuinpaikka, nuori ikä, miessukupuoli, päihteiden käyttö ja koulupudokkuus. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osuuden korostuminen katujengeissä on huolestuttavaa ja kertoo siitä, että kotoutumisessa ja kotouttamisessa on kehitettävää.

Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kotoutumislain kokonaisuudistuksesta, jonka tavoitteena on nopeuttaa perheiden kotoutumista ja parantaa työvoiman ulkopuolella olevien, muun muassa kotonaan lapsia hoitavien vanhempien pääsyä kotoutumispalveluihin. Varhaiskasvatuksella, perusopetuksella ja muulla koulutuksella sekä perheiden sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen rooli kotoutumisen edistämisessä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on varmistanut koulupolun jatkumisen peruskoulusta toiselle asteelle. Erityisesti on tarve panostaa maahanmuuttajataustaisten lasten kotimaisten kielten oppimiseen ja heidän oppimistulostensa parantamiseen. Siten vahvistetaan heidän etenemismahdollisuuksiaan korkea-asteen opintoihin ja työllistymiseen. 

10.11
Riikka Purra ps :

Arvoisa herra puhemies. Hallituksen vastaus välikysymykseen ei yllätä. Se ei vastaa kysymykseen, ei hahmota tilanteen vakavuutta, ei tunnusta juurisyitä eikä kehtaa myöntää Suomessa ajetun maahanmuuttopoliittisen linjan häämöttävää henkistä ja taloudellista konkurssia. 

Hallituspuolueet ovat vuosia jatkuneen satuilunsa jälkeen joutuneet myöntämään, että maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisuus on lisääntynyt, raaistunut ja alkanut osoittaa merkkejä järjestäytymisestä ensin taparikollisuuden, sitten jengiytymisen ja seuraavaksi vakavamman, järjestäytyneen rikollisuuden ja jopa terrorismin muodossa. Tilastot ja tutkimukset ovat kertoneet yliedustuksesta jo pitkään, mutta se ei ole teitä häirinnyt. 

Näitä tilastoja, tiedän kyllä, ette välitä katsoa. On paljon mukavampaa uskoa hyvään kuin lukea tilastoja siitä, mitä on oikeasti tapahtunut. Suostutte ylipäätään keskustelemaan aiheesta vasta, kun suomalaisen lehdistön otsikot eivät anna muuta vaihtoehtoa, varsinkaan vaalien alla. 

Suurten kaupunkiemme turvallisuustilanne on heikkenemässä, ja nuoret tietävät jo varoa tiettyjä paikkoja tiettyyn kellonaikaan. He piilottelevat merkkivaatteitaan ja puhelimiaan. Pelko todellisen uhan edessä on alkanut ohjata niin nuorten kuin vanhempien käyttäytymistä. Ja vain pieni osa tulee julki. Ja edelleen, yhä edelleen, jotkut haluavat keskittyä semantiikkaan ja miettiä, millä nimellä tätä rikollisuutta pitäisi kutsua. 

Arvoisa hallitus! Uskon, että tiedätte aivan täsmälleen, mikä tilanne on, mistä se johtuu, ja mitä seuraavaksi on tulossa. Suomessa ajettu maahanmuuttopolitiikka on kuin rahtikultti. Olette nähneet elokuvissa, kuinka ihmiset tulevat laivoilla uuteen maailmaan ja alkuvaikeuksien jälkeen sopeutuvat, ja pian he ovat iloisessa työn touhussa kansojen sulatusuunissa. Kultiksi tämä muuttuu siinä vaiheessa, kun tuotte maahan olemattoman koulutuksen ja kielitaidon ihmisiä aivan toisenlaisista kulttuuriympäristöistä ja ojennatte heille lentoaseman tuloaulassa Kelan esitteen, tulkit ja oikeusavustajien armadan, ja sanotte suomalaisille: sopeutukaa tai olkaa hiljaa. [Välihuutoja]

Pääosin kunnollisista ihmisistä koostuva Suomen kansa [Veronika Honkasalo: Miten sivistyspuolue voi olla tässä mukana?] ei jaksa kuunnella vuodesta toiseen, kuinka se toimii väärin, on ennakkoluuloista tai jopa rasistista. Se ei jaksaisi kuunnella yksittäistapausten sääli- ja sankaritarinoita, samalla kun ongelmista vaietaan tai ne peitellään. Ihmiset näkevät tämän. Monet pelkäävät. Monet ovat vihaisia. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia valita; kaikki eivät voi suojautua näiltä ongelmilta hyville asuinalueille tai turvallisiin kouluihin. 

Hallitus! Te esiinnytte suomalaisille tieteeseen, ihmiseen ja viranomaisiin luottavana, mutta pyritte kiistämään ja vähättelemään tutkittua tietoa, sivuuttamaan viranomaisten varoitukset ja ummistamaan silmänne muiden maiden kokemuksilta. Suomella ei ole mitään sellaista ominaisuutta, joka ei takaisi meille tismalleen samat ongelmat samanlaisilla poliittisilla valinnoilla kuin muillekin ne tehneille maille. Se, että tulemme vähän perässä, ei ole mikään puolustus.

Sen sijaan että tunnustatte tosiasiat, haluatte puolustaa politisoituneita tutkijoita tieteen nimissä, samalla tunkea julkishallintoon amerikkalaisperäistä, ahdasmielistä ja tieteellisten kriteerien valossa kyseenalaista woke-hörhöilyä, joka väittää ajavansa tasa-arvoa, mutta on umpirasistista ja totalitaristista. [Välihuutoja] Mieleen tulevat 70-luvun taistolaiset: edistyksen airuet kantoivat taantumuksen tunkkaista viiriä. [Pia Lohikoski: Mitä viiriä te heilutatte, perussuomalaiset? — Petri Huru: Perussuomalaisilla ei ole viiriä!]

Arvoisa puhemies! Tulijoilla on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. Heillä ei ole pakottavaa tarvetta sopeutua maahamme tai työmarkkinoillemme. Heitä kannustetaan pysymään kotona, heitä kannustetaan pysymään omassa kielessään ja kulttuurissaan, heitä holhotaan ja passataan. Ongelmiin ja väärinkäytöksiin ei uskalleta puuttua. Lopputuloksena on tulijoiden oireilu, juurettomuus, vieraantuminen, näköalattomuus, suuremmat toimeentulotukimenot ja monien palveluiden ruuhkautuminen, vankiloiden täyttyminen ja koululaitos, joka ei enää toimi. Kun suomalaiset tai heidän läheisensä todistavat asioita, joita ei muka pitänyt tapahtua, ja rahat loppuvat, maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuusutopian uskottavuus romahtavat.

Ongelma ei ole tippunut taivaasta, vaan se on aktiivisesti tuotu kaupunkiemme toreille, kauppakeskuksiin, koululuokkiin, Kelan luukulle ja poliisiviranomaisille. Ja ei, ei maailma tai Suomi ole muutenkaan mikään lintukoto, eikä kukaan niin väitä. Meillä olisi omat ongelmamme ja suomalaisetkin tekisivät rikoksia. Siitä huolimatta tosiasiat ovat tässä: tämän kaiken hinta euroissa, monien arjen muuttuminen koulurauhan menetyksen, väkivallan uusien uhrien ja lainkuuliaisuuden heikkenemisen muodossa. Vastaukseksi te heiluttelette punavihreää rasismilippuanne ja syyllistätte meitä. Siivoatte virkanimityksillä, vihapuhehuolella, hankerahoituksilla ja suopealla lehdistöllä arvostelijanne pois ja ostatte politiikallenne vielä muutaman ymmärtäjän. Mutta mikään näistä keinoistanne ei poista ongelmaa. 

Arvoisa puhemies! Suomalainen maahanmuuttopolitiikka, joka on täysin imitoitu Ruotsista, on nojannut virheellisiin oletuksiin ja toiveajatteluun. Toteuttamalla täsmälleen samaa politiikkaa kuin Ruotsissa me tulemme saamaan täsmälleen samat ongelmat. Ja jotkut siitäkin hyötyvät: esimerkiksi paisunut verorahoin ylläpidettävä maahanmuuttokoneisto, kotouttamisfirmat, asuntosijoittajat, juristit ja monenlaiset keinottelijat. 

Vaikka te herkästi väitätte, että syyllistämme maahanmuuttajia, [Vasemmalta: Niinhän te teette!] asia ei ole niin. Vika on järjestelmässämme, maahanmuuttopolitiikassamme, kotouttamispolitiikassamme. Mahdottomasta ei saa mahdollista, vaikka siihen käyttäisi vielä enemmän miljardeja ja konsulttien ohjeita. 

Arvoisa hallitus! Suomellakin on edessään muiden pohjoismaiden tavoin maahanmuuttopolitiikan kiristäminen siten, että maahantulomääriin, oleskelulupien myöntämisen edellytyksiin ja maahantulijoiden velvollisuuksiin kiinnitetään aiempaa selvästi enemmän huomiota. Muuta vaihtoehtoa ei ole. 

Tanskassa pitkään noudatettu ja Ruotsissa nyt aloitettu maahanmuutto- ja kriminaalipoliittinen linja ei juuri siitä eroa, mitä me vaadimme. Suomi tulee lopulta perässä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon maatamme ehditään tuhota sitä ennen tai kuinka monta miljardia pysyviä vuotuisia menoja saadaan aikaiseksi, menoja, joita ei edes lasketa kehysten sisään ja joista ehdottamamme leikkaukset saavat teidät edelleen hymyilemään. 

Maahanmuutossa tulijamäärät on sopeutettava suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksiin kotouttaa tänne tulevat ihmiset. Kielitaidottomien ja kouluttamattomien ihmisten maahantulo vieraista kulttuureista on takuuvarma resepti luoda syrjäytyneiden joukko. Kun maahantulomäärät ylittävät kotoutumisedellytykset, syntyy laajasti ja ylisukupolvisesti syrjäytyvä juureton yhteiskuntaluokka, joka on riippuvainen tulonsiirroista ja usein käytännössä eristynyt muusta yhteiskunnasta. Valitettavasti kaikki tämäkin näkyy tilastoista. 

Te luonnollisesti osaatte vaatia kotouttamiseen lisää määrärahoja, mutta käytetyistä miljardeista huolimatta työttömyys, kielitaidottomuus, syrjäytyminen ja muut ongelmat eivät vähene, eivät Suomessa eivätkä missään muussakaan maassa. 

Arvoisa puhemies! Myös rikospolitiikka vaatii kiristyksensä. Pahimmat rikolliset, yllyttäjät ja mahdollistajat pitää tunnistaa ja huolehtia lainsäädännöllä ja viranomaisten yhteistyöllä siitä, että uhka turvallisuudelle lakkaa. Karkottamisen pitää aina olla aito vaihtoehto, kun maahanmuuttaja syyllistyy vakavaan rikokseen tai toistaa rikoksia.

Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja tunnetaan hyvin, ja poliisin mukaan siitä myös muistutellaan kiinniottotilanteissa. Joidenkin nuorten oikea ikäkin on kysymysmerkki, ja yhä useammalla passissa lukee syntymäpäivänä ensimmäinen tammikuuta, kun parempaakaan tietoa ei ole. 

Viranomaisilla on aina oltava keinot puuttua vaaralliseen tilanteeseen. Jos rikosoikeudellisen vastuun ikäraja olisi alempi, nuoresta iästään huolimatta vaaralliset tapaukset eivät välttyisi vastuulta. Ihmiseen luottamisella on aikansa ja paikkansa, mutta kun humanismi lähtee lapasesta, jälki on rumaa, eikä se sovi teidän kalvoesityksiinne uljaasta uudesta huomisesta.

Hyvä hallitus! Sisäministeriö ei ole mikään Kansainvälisen Solidaarisuuden Ministeriö, vaan Suomen sisäisen turvallisuuden ja maamme toimintakyvyn varmistava lukko.

Arvoisa puhemies! Näin ollen teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen:

"Koska hallitus on kykenemätön tunnistamaan juurisyitä kasvaneen nuoriso- ja katurikollisuuden taustalla ja siten torjumaan ja korjaamaan ongelmia vaadittavilla ja tehokkailla toimilla, esitän, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta."

Lisäksi loppuun on todettava, että täällä on hyvin vaikea pitää puheenvuoroa, kun salissa huudetaan niin paljon. [Välihuutoja]

10.21
Heidi Viljanen sd (ryhmäpuheenvuoro):

[...]

Arvoisa puhemies! Hyvinvoiva nuori ei ajaudu rikolliselle tielle. On totta, että jengeissä liikkuu paljon myös ulkomaalaistaustaisia nuoria, niitä nuoria, joiden kasvuympäristö on tutkitusti turvattomampi verrattuna muihin nuoriin, mutta kaikkia maahanmuuttajanuoria yksioikoisesti leimaamalla ongelma ei vähene tippaakaan, päinvastoin. Tällainen politiikka syrjäyttää entisestään näitä nuoria [Vasemmalta: Juuri näin!] ja ajaa heidät juuri sinne, mitä haluamme ehkäistä, eli jengien pariin. He kohtaavat useimmin toistuvaa koulukiusaamista sekä syrjivää käyttäytymistä ja asenteita arjessaan.

Viranomaisten näkemyksen mukaan julkisuudessa nyt käytävä keskustelu on usein hyvin mustavalkoista ja ongelmia yksinkertaistavaa sekä vahingollista nuoria kohtaan. Siksi on surullista seurata, kuinka oikeisto-oppositio käyttää joidenkin nuorten pahoinvointia hyväkseen ja pyrkii tekemään siitä vaaliaseen. [Vasemmalta: Juuri näin!]

Erityisen herkullinen aihe on tietysti perussuomalaisille, jotka yrittävät tehdä nuorisojengeistä pelkästään maahanmuuttokysymyksen, totta kai. Tästä syystä ihmetellä sopii, miksi kokoomus lähti tässäkin kysymyksessä jälleen kerran perussuomalaisten aisankannattajaksi.

Jos haluamme aidosti puuttua jengirikollisuuden syihin, meidän pitää pystyä tehokkaammin ehkäisemään maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä sekä tehdä parempaa ja myös velvoittavampaa kotouttamistyötä perheiden kanssa. Suomen kielen oppimisella on keskeinen rooli kiinnittymisellä yhteiskuntaamme. Rikollisjengit kukoistavat sellaisessa ympäristössä, jossa eriarvoistuminen kasvaa, asuinalueet eriytyvät ja jossa viestimme lapsille ja nuorille on, ettei heillä ole sijaa yhteiskunnassamme.

10.27
Jenna Simula ps (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemmeko menettämässä aiemmin niin turvallisen kotimaamme, maan, jossa voimme luottaa toinen toisiimme, liikkua turvallisesti kadulla mihin kellonaikaan tahansa, maan, jossa voimme vailla huolta lähettää lapsemme koulutielle? Tästä on kysymys, kun puhumme vallitsevasta katuväkivallasta ja maahanmuuttajataustaisista, väkivaltaisista jengeistä. Uutiset ovat pullollaan yhä törkeämpiä ja raaempia ryöstöjä ja pahoinpitelyjä. Nimenomaan maahanmuutto on yhteinen nimittäjä näille ongelmille.

Me perussuomalaiset olemme varoittaneet tästä kehityskulusta jo yli vuosikymmenen ajan. Tämän vuoden aikana olemme vaatineet hallitukselta toimia useaan kertaan. Se tuntuu todella turhauttavalta, sillä nämä ongelmat ovat teidän kaikkien silmien edessä.

Hallitus kyllä puhuu kauniisti. Sen te osaatte, mutta toimivat ja kovat keinot puuttuvat. Pehmeät keinot, kotouttaminen ja vaikkapa hehkuttamanne Ankkuri-toiminta — ne eivät kerta kaikkiaan toimi. Yksikään länsimaa ei ole onnistunut tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kotouttamisessa, ei vaikka rahaa syydettäisiin kuinka paljon tahansa.

Teiltä puuttuvat siis keinot ja ennen kaikkea tahto korjata ongelmia, ja te, hyvä hallitus, ainoastaan pahennatte ongelmaa joka ikinen päivä. Te lisäätte ja houkuttelette maahanmuuttoa, juuri sellaista maahanmuuttoa, mikä näitä ongelmia, kuten lisääntynyttä katuväkivaltaa ja seksuaalirikoksia, nimenomaan aiheuttaa. Pala palalta se romuttaa yhteiskuntarauhan. Pala palalta haitallisella maahanmuutolla tuhotaan turvallinen kotimaamme. Seuraavan hallituksen on muutettava suunta, kun teiltä ei siihen ole tahtoa ja kykyä löytynyt.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä peruspilareita ovat vapaus ja turvallisuus. Vapaus liikkua turvallisesti, avoimet julkiset tilat, kuten koulut ilman turvatarkastuksia ja jatkuvaa vartiointia, luottamus koko yhteiskuntaan — se kaikki rikkoutuu ja on historiaa, jos tälle kehitykselle ei panna pistettä.

Suurin osa suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla. Hallituksen kyvyttömyys toimia horjuttaa siis jo suomalaisten enemmistön turvallisuudentunnetta, eikä syyttä. Haitallisen maahanmuuton ongelmat iskevät juuri niihin suomalaisiin, joilla ei ole varaa valita, missä asua, miten liikkua tai mitä koulua lapset käyvät.

Syy vallitsevaan tilanteeseen on hallituksen ja jokaisen puolueen, joka ei ideologisista syistä kykene tämän ongelman juurisyitä myöntämään. Löysän maahanmuuttopolitiikan myötä yhä useamman suomalaisen nuoren arki on entistä turvattomampi. On täysin naiivia toimia kuten Ruotsissa ja yllättyä, kun lopputulos on samanlainen. Hallituksella on ollut aikaa toimia ja päivittää lainsäädäntöä. Mitään ei ole tehty, päinvastoin: olette löysentäneet lainsäädäntöä. Teidän oma ideologianne menee kansalaisten turvallisuuden edelle. [Vasemmalta: Taitaa olla toisin päin!]

Maahanmuutto ei ole todellakaan mikään luonnonilmiö. Siihen voidaan puuttua, ja perussuomalaisilla on siihen keinot. Maahantuloa ja perheenyhdistämistä on kiristettävä. Ulkomaalaiset rikolliset tulee lähtökohtaisesti karkottaa pysyvästi. Suomalaisen oikeuslaitoksen tulee palauttaa uskottavuutensa myös rikollisten silmissä. Suomen rangaistuskäytännöt ovat muita Pohjoismaita löysempiä, ja sekin on korjattava. Perussuomalaisten kriminaalipoliittisesta ohjelmasta löytyy monia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Nyt on viimein ymmärrettävä, että katujengien lisäksi käymme taistelua aikaa vastaan. Mikäli riittäviin toimiin ei ryhdytä, ilmiö jatkaa kasvamistaan ja yleistymistään. Ongelman korjaaminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin viivytellään ja keksitään tekosyitä. Maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin vastaaminen edellyttää ennen kaikkea kiristyksiä maahanmuutto- ja rikoslainsäädäntöön. Vaikka olemme kiistatta Ruotsin tiellä, voimme yhä korjata tilanteen. Jossain vaiheessa se ei enää ole mahdollista.

10.32
Marko Kilpi kok (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nuoriso- ja katujengirikollisuus nostaa päätään Suomessa. Perinteisten liivijengien rinnalle on noussut uusi ryhmä: pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa vaikuttaa toistakymmentä katujengiä, joissa on noin parisataa jäsentä. Katujengit selvittelevät välejään väkivaltaisesti, ja vaarassa on ollut myös sivullisia. Jengit koostuvat pääosin nuorista aikuisista, joista valtaosalla on ulkomaalaistaustaa.

Samaan aikaan alaikäisten nuorten ja jopa lasten tekemä väkivalta on kasvussa ja raaistunut. Tänä vuonna on ollut ennätysmäärä ryöstöjä, joissa tekijä on ollut alaikäinen. Viime vuonna oli sama tilanne henkirikosten kanssa. Ei ole millään tavalla normaalia, että lapset ja nuoret ryöstävät, puukottavat ja jopa tappavat toisiaan.

Tämä linkittyy osin katujengi-ilmiöön, mutta on merkittäviltä osin myös oma kokonaisuutensa. Ilmiöt ja ongelmat leviävät hyvin nopeasti sosiaalisen median ja verkon kautta. Olennaista on ymmärtää, että taustalla vaikuttaa yleisempi nuorten pahoinvoinnin kasvu. Ongelma ei ratkea ainoastaan viranomaisvoimin. Tässä tarvitaan myös meitä kaikkia.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on varoittanut katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme jo miltei vuosi sitten "Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi" ‑ohjelmassamme joukon sekä pehmeitä että kovia keinoja ilmiön torjumiseksi. [Timo Heinonen: Siihen olisi pitänyt tarttua!] Esityksemme perustuvat edustaja Kari Tolvasen johtaman työryhmän työhön, jossa kuultiin eri alojen asiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta.

Valitettavasti hallitus ei ole esityksiimme tarttunut. Nyt alkavat olla viimeiset hetket reagoida, jotta kehitys voidaan vielä kääntää.

Tältä pohjalta kokoomukselle on luontevaa olla mukana opposition välikysymyksessä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjunnasta. Haluamme hallituksen politiikkaan muutoksen. Ongelma on otettava vakavasti ja korjaaviin toimiin on ryhdyttävä välittömästi.

Arvoisa puhemies! On rehellisesti tunnustettava, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa. On hyvä, että tämä tuodaan selkeästi esiin välikysymyksessä.

On tärkeää myös huomata, ettei maahanmuutto automaattisesti johda nyt nähtävän kaltaisiin ongelmiin. Esimerkiksi Kanada on onnistunut yhdistämään laajan työperäisen maahanmuuton ja turvallisen yhteiskunnan. Tämänkaltaisia malleja on harkittava myös Suomeen, sillä ikääntyvä Suomi tarvitsee tekeviä käsiä myös ulkomailta.

Suomen kotoutumispolitiikan punaiseksi langaksi on otettava kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa.

[...]

Esittämämme toimet ovat edelleen hallituksen vapaasti käytettävissä. Arvoisa hallitus, on aika herätä. Yksinkertaisesti ei voi olla niin, että suomalaisessa kehittyneessä hyvinvointiyhteiskunnassa 12-vuotias lapsi joutuu pelkäämään tulevansa puukotetuksi kahdenkympin takia, kuten saimme viimeksi eilen uutisista lukea. Toimimalla määrätietoisesti nyt voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän.

Kannatan edustaja Purran tekemää epäluottamuslause-esitystä.

10.38
Joonas Könttä kesk (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on ja Suomen pitää olla lain ja järjestyksen yhteiskunta. Maa, jossa rikoksesta rangaistaan. Maa, jossa oikeus toteutuu. Maa, joka on turvallinen ihan meille kaikille. [Timo Heinonen: Nyt ei puutu kuin teot!] Turvallinen Suomi on sitä, että lapset voivat kävellä kouluun. Turvallinen Suomi on sitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä illanviettoa kaupungilla. Turvallinen Suomi ei ole jengi- ja nuorisorikollisuuden Suomi. 

Arvoisa puhemies! Tampereella katuryöstöjä kommandopipot päässä, Turussa törkeitä pahoinpitelyitä, pääkaupunkiseudulla luodit lensivät lähiössä, kun katujengit ottivat yhteen. Näille rikollisille meillä on selvä viesti: Te tulette vastaamaan teoistanne syytetyn penkillä. Rikoksesta seuraa rangaistus. 

Suomi ei ole Ruotsi. Tosiasia silti on, että jengirikollisuus ja katuväkivalta ovat voimakkaassa kasvussa. Meidän on otettava vaaran merkit vakavasti. Tilanteen hallintaan saaminen vaatii kovia otteita ja pehmeitä keinoja. Ennen kaikkea se vaatii toimivia keinoja. Olen puhunut nuorten, vanhempien, poliisin ja tuomareiden kanssa. Ruotsin tie ei ole Suomen tie, jos toimimme päättäväisesti. Ongelmaa ei pidä liioitella mutta ei myöskään vähätellä saati hyssytellä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Kuka vähättelee?] Pitää myös tunnustaa, että kehityksellä on yhteys maahanmuuttopolitiikkaan. Kaikki ei kotouttamisessa ole mennyt putkeen. 

Onneksi jengi- ja nuorisorikollisuus on tauti, johon meillä on lääkkeet. Rangaistuksia on tiukennettava. Rikoslakiin on säädettävä rangaistuksen koventamisperusteeksi jengirikollisuus ja jengien keskinen välienselvittely. [Sanna Antikainen: Teillä on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa!] Laittomasti maassa oleskelevien ja vakaviin rikoksiin syyllistyneiden palautukset on toimeenpantava viipymättä. Vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset on poistettava maasta. 

Oikeusjärjestelmämme pitää toimia oikeudenmukaisesti, tehokkaasti ja reilusti. Keskustan linja on vahvistaa oikeudenhoitoa. Turvaamme rahoituksen syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille ja vankiloille. Kannatamme poliisin toimivaltuuksien laajentamista jengirikollisuuden kitkemiseksi. [Sanna Antikainen: Kannatatte vihervasemmistohallitusta!]

Arvoisa puhemies! Kovien otteiden lisäksi tarvitsemme pehmeitä keinoja. Parempaa yhteistyötä kodin, koulun, sosiaalitoimen ja poliisin kesken. Toimivaa kotouttamista.
...

10.43
Sofia Virta vihr (ryhmäpuheenvuoro):

(ei sanaakaan maahanmuutosta)

10.49
Veronika Honkasalo vas (ryhmäpuheenvuoro):

[...]

Arvoisa puhemies! Niin kuin poliisistakin on todettu, kyllä, ulkomaalaistausta korostuu nuorilla rikoksentekijöillä. Ilmiötä tarkastellessa on kuitenkin tarpeen huomioida, että kun vanhempien sosioekonominen tausta huomioidaan, kapenevat erot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Tähän seikkaan meidänkin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

10.54
Sandra Bergqvist r (ryhmäpuheenvuoro):

[...]

Arvoisa puhemies, rikollisuutta torjutaan monin eri toimin, ei pelkästään maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin toimenpitein. Hallitus on tehnyt tärkeitä panostuksia lapsiperheisiin sekä lapsiin ja nuoriin. Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön harrastustoiminnan Suomen mallin, jolla varmistetaan, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan turvallisessa ympäristössä. Lisäksi on otettu käyttöön korjaavia toimenpiteitä, kuten lastensuojelun henkilöstömitoitus, ja käynnistetty lastensuojelulain kokonaisuudistus ja laajennettu ankkuritoimintaa. Kotouttamisen tehostamiseksi hallitus on syksyllä antanut lakiehdotuksen kotouttamislain kokonaisuudistukseksi.

[...]

Arvoisa puhemies, oppositio kohdistaa syyttävän sormensa maahanmuuttoon, ja maahanmuutto-sanaa käytetään välikysymyksessä jopa 21 kertaa. Se ei ole mikään yllätys, koska välikysymys on tehty perussuomalaisten aloitteesta. Tutkimusten mukaan rikollisuuden taustatekijät liittyvät heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan ja erilaisiin syrjäytymisen muotoihin, mutta sana syrjäytyminen mainitaan välikysymyksessä vain kerran. Olemme pettyneitä siihen, että myös kokoomus on entistä enemmän omaksunut maahanmuuttovastaista retoriikkaa. 

[...]

En välfungerande integrationsstig är även av central betydelse. Det bästa sättet att integreras är ett jobb eller en utbildning där man kan känna gemenskap och på ett naturligt sätt lära sig språket. Vi vill att alla nyanlända ska ges möjlighet till jobb eller utbildning så fort som möjligt. Vi ser dessutom att god stadsplanering spelar en roll i arbetet emot segregering. Målmedveten bostadspolitik i Finland har förebyggt segregation och förhindrat uppkomsten av områden där problem samlas.

11.00
Päivi Räsänen kd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista. Kouluissa järjestetään tappeluita ja joudutaan takavarikoimaan teräaseita.

Vielä muutamia vuosia sitten järjestäytynyt jengirikollisuus liittyi Suomessa liivipukuisiin moottoripyöräjengeihin. Nyt meillä on kasvava määrä rikollisjengejä, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret, jopa lapset, ovat yliedustettuina. Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Rikoksia tehdään jo kaiken kaikkiaan enemmän huumeissa kuin humalassa.

Muutos on ollut huolestuttavan nopea. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä, eikä se nytkään ole reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nyt nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin. On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Toki niin katu- kuin kouluväkivallan tekijöinä on myös kantasuomalaisia. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

[...]

Maahanmuuttajaperheitä on tuettava kasvatusvastuussa ja huomioitava tämä erityisellä tavalla kotouttamistoimissa. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.
...

11.05
Harry Harkimo liik (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Meidän kannattaa ottaa mallia Ruotsista monessa asiassa, mutta tässä asiassa ei.

Viime pääsiäisenä Ruotsi pysähtyi. Eri puolilla Ruotsia leimahti levottomuuksia, joissa poliisien kimppuun hyökättiin kivittämällä ja polttopulloilla. Kuolonuhreitta selvittiin kuin ihmeen kaupalla, mutta kymmeniä poliiseja loukkaantui. Monet poliisin kimppuun hyökänneistä olivat alaikäisiä. Hyökkäys poliisia kohtaan oli pelkän väkivallan lisäksi symbolisesti hyvin vakavaa. Maahanmuuttajat hyökkäsivät myös demokratiaa vastaan. He hyökkäsivät kaikkea sitä vastaan, mitä varten olivat Ruotsiin tulleet ja päässeet.

Pääministeri Magdalena Andersson järkyttyi syvästi ja totesi, että Ruotsin ja ruotsalaisten pitää nyt unohtaa aiemmat totuudet ja alkaa tehdä kovia päätöksiä. Andersson sanoi ääneen sen, mitä siihen asti oli Ruotsissa pidetty vain ruotsidemokraattien puheena: Ruotsiin oli tullut liikaa maahanmuuttajia ja heidän kotouttamisensa oli epäonnistunut. Tällaiset mellakat ja pääministerin tunnustus ovat viimeinen hätähuuto myös meille, ennen kuin yksinkertaisesti olemme liian myöhässä.

Ruotsissa on ajauduttu tilanteeseen, jossa ihmiset elävät samassa maassa, mutta he elävät eri todellisuuksissa. Ruotsi on 2000-luvulla myöntänyt oleskelulupia kiihtyvään tahtiin. 2000-luvun alussa niitä myönnettiin keskimäärin 70 000 vuodessa, kun 2010-luvulla jo keskimäärin 120 000 vuodessa. Tällä hetkellä alaikäisistä lapsista on lähes puolet heitä, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomailla syntyneiden määrä tuplaantui 20 vuodessa, ja joka viides ruotsalainen on syntynyt ulkomailla.

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Ruotsissa on tänä vuonna ammuttu kadulle kuoliaaksi 60 ihmistä jengien välisissä ammuskeluissa. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä on lähiöitä, joihin poliisi ei edes uskalla mennä. Katujengit ovat ottaneet lain omiin käsiinsä, tekevät itse tiesulkuja ja jahtaavat vihollisjengin jäseniä, eikä poliisi uskalla mennä väliin.

[...]

Meidän on aika oppia puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ilman, että heti aletaan syyttää rasismista. Suurin osa katujengien jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia. Se jos mikä kertoo siitä, että olemme epäonnistuneet maahanmuuttajien kotouttamisessa. On liian myöhäistä kuvitella, että tämä katujengiongelma hoituu silkkihansikkain.

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Maassa maan tavalla. Pitää opiskella suomea tai ruotsin kieltä, käydä koulua, harrastaa, opiskella ja mennä töihin. Ilman näiden perusasioiden toteutumista jäädään yhteiskunnan ulkopuolelle, ja silloin sitä hyväksyntää haetaan katujengeistä ja rikollisuudesta. Tässä ei nyt pidä olla liian sinisilmäinen. Suomi on noudattanut Ruotsin kaltaista sallivaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta näin ei voi jatkaa. Tanska ja Norja ovat jo vuosia sitten valinneet tiukemman linjan, ja se on myös Suomen tie. Eri maissa on hyviä malleja esimerkiksi pisteytyksestä, jolla mitataan maahantulijan edistymistä sopeutua uuden kotimaansa arvoihin ja elämäntapaan.

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Aivan eri asia on, että tarvitsemme jatkossa tänne paljon enemmän muualta tulevaa työvoimaa. Mutta silloin puhutaan juuri työvoimasta, ja se on aivan oma juttunsa. 

[Roope]

11.11
Sisäministeri Krista Mikkonen :

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä ryhmäpuheista. Valtaosassa niistä ymmärrettiin, että oleellista on nimenomaan puuttua niihin juurisyihin, mihin puuttumalla voimme estää rikollisuutta ja sitä, että nuoret kohtaavat väkivaltaa ja nuoret itse ajautuvat käyttämään väkivaltaa, ja sen takia lapsiin, nuoriin, heidän palveluihinsa täytyy panostaa, perheiden tukeen täytyy panostaa.

Samanaikaisesti, niin kuin tässä keskustelussa todettiin, meillä täytyy olla poliisilla keinoja puuttua näihin rikoksiin, ja sen takia hallitus on poliisien määrää lisännyt. Sillä on ollut myös suorat vaikutukset siihen, että poliisi on pystynyt ottamaan näistä katujengeistä tekijöitä kiinni, vankilassa tilanne on saatu rauhoitettua ja myös nuorten ryöstöihin liittyen niitä tekijöitä on saatu otettua kiinni. Ja tämä on tärkeää, meidän täytyy huolehtia siitä, että poliisilla on resursseja toimia. Samanaikaisesti meidän täytyy ennen kaikkea varmistaa, että uudet nuoret eivät ajaudu rikollisuuden polulle, ja siinä nimenomaan sillä varhaisella puuttumisella, viranomaisten välisellä yhteistyöllä — poliisin Ankkuri-toiminta yhtenä esimerkkinä — etsivällä nuorisotyöllä, näillä kaikilla, on iso merkitys. Mitä aikaisemmin pääsemme ongelmiin puuttumaan, sen tärkeämpää se on ja sitä enemmän me saamme rikoksia estettyä. Tässä maassa jokaisella nuorella pitää olla paikkansa, pitää olla turvallinen olo, turvallisia aikuisia ympärillä. Jos ei niitä löydy kotoa, niin meidän täytyy varmistaa, että niitä on koulussa, niitä on nuorisotyössä ja niin edelleen.

Tässä keskustelussa emme saa leimata ketään. On totta, että maahanmuuttajien osuus katujengeissä on suuri, ja se kertoo siitä, että kotouttamiseen täytyy panostaa entistä enemmän — se kielenopiskelu on äärimmäisen tärkeää. Mutta me emme saa lähettää tästä salista sellaista viestiä, että kaikki maahanmuuttajat olisivat rikollisia tai kaikki nuoret olisivat rikollisia, kun puhutaan hyvin pienestä joukosta. [Välihuutoja oikealta] Meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on keinoja puuttua näihin, ja sitä työtä hallitus on tehnyt ja tekee.

Minua ihmetyttää vähän se, että opposition piireistä tuli monessa puheenvuorossa, että "olemme jo vuosikausia olleet huolissamme tästä", "olemme jo vuosia sitten esittäneet toimia". Viime hallitus valitettavasti leikkasi esimerkiksi poliisin määrärahoista, leikkasi sieltä lasten ja nuorten palveluista. Sen jälkeen, kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta, poliisien määrää lisättiin, ja se oli oikea toimi, kiitos siitä. [Mika Niikko: Tuo ei pidä paikkaansa, tuo pitää korjata!] Mutta sitä, että tässä kohtaa sitten sanotaan, että "vuosia sitten jo tiesimme", mutta kuitenkaan mitään ei tehty, ihmettelen.

Tämä on meidän yhteinen asiamme, ja tämä hallitus on nyt panostanut lasten ja nuorten palveluihin, kouluun, varhaiskasvatukseen ja myös siihen poliisien määrään, ja tätä työtä meidän täytyy yhdessä jatkaa.

Sisäministeri Mikkonen on aiemminkin esittänyt puheenvuoroissaan eri tavoin kierrellen väitettä, että perussuomalaiset olivat Sipilän hallituksessa esteenä poliisin määrärahojen lisäämiselle.

11.15
Riikka Purra ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Useassa puheenvuorossa vaadittiin toimivaa kotouttamista. Nyt haluaisin kysyä, mitä tämä toimiva kotouttaminen on. Nimittäin te olette tehneet tässä maassa sitä kotouttamispolitiikkaa parikymmentä vuotta: meiltä löytyy uimakerhot ja pyörällä ajamisen opetukset, meiltä löytyy erilaista positiivista syrjintää, vaikka mitä. Mitä se on se toimiva kotouttaminen, jota te peräänkuulutatte?

Toinen seikka on se, että täällä lueteltiin jälleen erilaisia palveluita, palveluita lastensuojelusta, kouluista ynnä muusta. Samaan aikaan, kun me katsomme tilannetta näillä sektoreilla, se on hyvin heikko. Meidän sote-palvelut ovat enemmän tai vähemmän kriisissä. Te luettelette, mitä hyvää te olette tehneet, mutta ette kai te halua meille tulevaisuudessa sellaista yhteiskuntaa, että meidän koko hyvinvointijärjestelmä on rakennettu maahanmuuttajille? Nimittäin suomalaisetkin kaipaisivat joskus niitä palveluita. Vastatkaa: mitä on toimiva kotouttaminen? [Eveliina Heinäluoma: Teiltä puuttuu ratkaisut!]

11.17
Joonas Könttä kesk (vastauspuheenvuoro):

kiitos, arvoisa herra puhemies! On tietysti houkuttelevaa sanoa, että teot puuttuvat, mutta kyllä täällä monessa puheenvuorossa on jo toistettu, että tähän maahan on lisätty poliiseja ennätyspaljon. Poliisin resursseja on lisätty ennätyspaljon. Ettekö te kuuntele vai ettekö te ymmärrä? Niiden leikkausten jälkeen, joita edellinen hallitus aloitti ja vasta puolivälissä lähti korjaamaan, tähän maahan on lisätty poliiseja ja samoiten poliisiresursseja. Tällä linjalla tulee jatkaa: 2030-luvulle mentäessä poliisien määrä tulee nostaa kahdeksaan ja puoleen tuhanteen. Nyt olemme oikealla uralla, ja toimenpiteitä on tehty.

Mutta sekään ei onnistu, että ongelmia hyssytellään ja ollaan hiljaa niistä ongelmista. Kyllä, meillä on tässä maassa jengiväkivaltaa, katujengejä, ja iso osa siitä on myös maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisen ansiota tai syytä. Tähän pitää puuttua, mutta totta ihmeessä samaan aikaan, kyllä, Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa, ja tälle keskusta sanoo tervetuloa.

11.20
Sandra Bergqvist r (vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Det har frågats många gånger vad en lyckad integration egentligen är. Det som det handlar om är ju det att man lär sig språk, det handlar om att när man flyttar hit får barnen vänner, de får en hobby och kan integreras och vara med precis som alla andra. En av de viktigaste sakerna är naturligtvis att föräldrarna också hittar ett jobb, och på det sättet kan delta i samhället precis som vi alla andra. Men det handlar naturligtvis också mycket om att de får information om hur vårt samhälle fungerar.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan kipeästi lisää työvoimaa Suomeen, ja kun meille tulee ihmisiä, niin on tietysti vähän hassua, että heille ei sitten anneta mahdollisuutta myös osallistua työmarkkinaan sillä tavalla kuin pitäisi. Kysyisin, arvoisa puhemies: miten saadaan toimivampi ja joustavampi työmarkkina, niin että myös maahanmuuttajat voivat osallistua tähän?

11.22
Harry Harkimo liik (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa hallitus, jos ette usko oppositiota, niin uskokaa edes tilastoja ja katsokaa, mitä on tapahtunut Ruotsissa. Niin kuin puheessani sanoin, Ruotsissa herättiin vasta viime keväällä tähän maahanmuuttokriittiseen ajattelutapaan myös muissa puolueissa kuin ruotsidemokraateissa. Tanskassa siihen on herätty jo aikoja sitten. Katsokaa tuloksia: Ruotsissa oli 280 ampumatapausta edellisenä vuonna ja tänä vuonna on 378. Tanskassa oli 87 ampumatapausta ja nytten 12. Kai siellä jotain on tehty oikein, joitain asioita? Jos te ette itse halua mitään tehdä, niin ottakaa edes mallia Tanskasta.

11.23
Wille Rydman wr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valitettava tosiasia on se, että länsimaissa viime vuosikymmeninä lisääntynyt nuorisojengirikollisuus linkittyy olennaisella tavalla maahanmuuttoon ja on leimallisesti etnisten vähemmistöjen korostetusti ylläpitämää. Kun näin valitettavasti on, niin on vain tunnustettava se, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä silloin, kun maahanmuuton volyymi on kovin suurta, näkyy olevan sen verran laajoja sopeutumisvaikeuksia, että minkäänlaiset kotouttamistoimenpiteet, mitä Euroopassa on yritetty harjoittaa, eivät ole tuottaneet tulosta siitä huolimatta, että kotouttamistoimenpiteitä on ollut hyvin monenlaisia. Tästä looginen johtopäätös olisikin se, että tietynlainen maahanmuutto tuntuu synnyttävän samanlaisia ongelmia eurooppalaisissa yhteiskunnissa riippumatta siitä, mitä teimme, jolloin onkin olennaista vähentää tämänkaltaista maahanmuuttoa. Kysynkin hallitukselta: mitä aiotte tehdä tämänkaltaisen maahanmuuton määrän merkittäväksi supistamiseksi?

11.25
Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro):

[...]

Mutta, arvoisa puhemies, vaikka on selvää, että näissä nuorisojengeissä on iso osuus, liian iso osuus maahanmuuttajataustaisia nuoria, niin tekemällä tästä kysymyksestä vain maahanmuuttokysymyksen tulemme työntäneeksi syrjään yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria ja pahentaneeksi tätä ongelmaa. Sen vuoksi ihmettelenkin, arvoisa kokoomus, miksi te tässäkin asiassa lähditte kannattamaan perussuomalaisten aisaa. [Vasemmalta: Peesaamaan!]

11.26
Mari Rantanen ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä totean sen, että kukaan ei perussuomalaisten ryhmäpuheessa sanonut, että Ankkuri-toimintaa ei pitäisi olla tai että se ei olisi tehokasta, me vain totesimme, että te jauhatte siitä, aivan kuten tässä edustaja Lindtman äsken, että hän juurisyytä poistaisi Ankkuri-toiminnalla. Niinhän te äsken totesitte.

Kysymys on nyt siitä, että jos me emme tunnusta sitä, että tässä on maahanmuutosta kysymys, ei ole silloin keinoja korjatakaan asioita. Ensin ongelma pitää tunnistaa ja tunnustaa, ja silloin löytyvät myös keinot tähän.

Arvoisa sisäministeri Mikkonen, kysyisin teiltä, kun te olette myös täällä nostanut tätä kotoutumista, niin kuin moni muukin hallituspuolueiden edustaja. Te toitte tämän kotoutumislain uudistuksen: täällä ei ole minkäännäköisiä keinoja, täällä vain lisätään palvelutarjotinta, täällä ei ole velvoittavuutta lisätty laisinkaan. Miksi näin, jos teidän mielestänne sitä pitäisi nyt tehostaa ja muuttaa?

11.27
Petteri Orpo kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että salissa kuunneltiin hyvin huolella edustaja Kilven asiantunteva, laaja-alainen, sivistynyt puhe tähän vakavaan ongelmaan, joka Suomessa on. Se oli erinomainen puheenvuoro, ja siinä oli sisällä ratkaisuja tähän ongelmaan, joka huolestuttaa tällä hetkellä ihmisiä erittäin paljon. Te ihmettelette, miksi kokoomus ottaa osaa tähän keskusteluun ja välikysymykseen. Juuri siksi, että tämä on vakava ja koko ajan pahemmaksi muuttuva ongelma, johon pitää puuttua. Me olemme pyytäneet sitä hallitukselta, me olemme tehneet jo vuosien ja kuukausien ajan ehdotuksia, ja koska meillä on sellainen olo, että näitä ei ole otettu vakavasti, me haluamme olla tässä keskustelussa mukana.

Lukekaa edustaja Kilven puhe. Siinä on paljon hyviä ehdotuksia mutta myöskin sitä näkemystä, missä tässä ongelmassa oikeasti on kysymys. Se lähtee nuorten pahoinvoinnista, laaja-alaisista ongelmista, ja kyllä, pitää voida sanoa ääneen, että tämä liittyy myöskin maahanmuuttoon, tämä kysymys ja nämä ongelmat. Mutta siinä on myöskin ratkaisuja, ja toivon, että hallitus vielä viimeisinä aikoinaan ottaa ne vakavasti ja laittaa liikkeelle kaikki, mitkä mahdollista.

11.35
Ville Tavio ps (vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen aiemmin itse rikosjuristin työssä kohdannut näitä ulkomaalaistaustaisia nuoria rikoskierteessä ja rikosjengeissä. Siellä ei oikeasti ole lainkaan rangaistuksen pelkoa. Suomen oikeuspolitiikka on hyvin löysä, huumausainepolitiikan rangaistukset hyvin löysiä, heitä ei huolestuta lainkaan kiinnijäämiset. Siellä on joukossa, kuten perinteisesti SDP:n ja vihervasemmiston puolelta on korostettu, sellaisia polulta harhautuneita nuoria, joita voidaan auttaa näillä toimilla, mutta siellä on joukossa paljon sellaisia kroonisesti rikoksen polulle joutuneita, täysin kotouttamiskelvotonta väkeä. Siksi se juurisyy ei ole se, kuinka paljon on poliiseja tai sosiaalityöntekijä — ei se ole juurisyy, se on hoito tähän oireeseen, tähän tautiin. Ongelma on siinä, että Suomi summanmutikassa ottaa lisää ja lisää, jatkuvana virtana tulijoita kulttuureista, joista tänne ei sopeuduta. Tämän pitäisi olla nyt ihan itsestäänselvää, tämä tulisi myöntää.

11.36
Kai Mykkänen kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Lindtman sanoi, että nostamalla esiin sen tosiasian tämän nuorisorikollisuusvyyhdin liittymisestä myös huonosti kotoutuneeseen maahanmuuttajaväestönosaan ajetaan jotenkin enemmän kuiluun ihmisiä. [Antti Lindtman: Ei!] Viime vaalien viimeisenä kampanjointi-iltana tuolla Leppävaaran Sellon kulmilla yksi ulkomaalaistaustainen vartija lähestyi, ja minä ajattelin, että nyt varmaan minut heitetään kauemmas kauppakeskuksesta, mutta hän halusikin tulla keskustelemaan. Hänen pääviestinsä oli nimenomaan se — mikä ei ole muuten mitenkään harvinainen — että miksette tee kovempia toimia kotouttamisessa, kovempaa keppiä, jotta tämmöistä ei syntyisi, että täällä laahustaa valtava määrä ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka leimaavat myös hänen lapsensa. [Antti Lindtman: Juuri näin!] Siis huonosti käyttäytyvä vähemmistö leimaa hyvin käyttäytyvän enemmistön, ja siksi ei ole maahanmuuttajien ajamista ongelmiin vaan päinvastoin heidän auttamistaan se, että tiukennetaan kotouttamista, vaaditaan enemmän ja tehdään tepsiviä toimia, joihin voi hakea [Puhemies: Aika!] mallia nyt esimerkiksi Tanskasta tai muista maista. Ruotsi meidän täytyy yhdessä analysoida, koska siellähän on muihin Euroopan maihin nähden epäonnistuttu kaikkien näkökulmasta. 

11.37
Anu Vehviläinen kesk (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilastot ja arki kyllä kertovat, että tässä jengi- ja katuväkivallassa, nuorisojengeissä, maahanmuuttajat ovat enemmistönä. Se on fakta, ja se kertoo siitä, että me emme ole tässä kotouttamisessa riittävällä tavalla onnistuneet. Tämä on minusta perusasia, josta meidän kannattaa olla samaa mieltä.

Sitten haluan nostaa esille sen, että kyllä väkivalta, olipa se kantaväestön edustajan, nuoren, lapsen, tekemää, on aivan yhtä paha asia kuin maahanmuuttajalapsen ja ‑nuorenkin osalta. Ja ajattelen kyllä sillä tavalla, kun olen kuunnellut tätä keskustelua, että kyllä me halutaan viranomaisille paljon yhteistyötä ja hyviä keinoja, ja näin täytyy tehdä, mutta kun on kysymys alaikäisistä lapsista — vaikka 15 vuotta on se rikosoikeudellinen seuraamusikäraja — kyllä vanhemmuus ja se, miten lapsia kasvatetaan suomalaisessa yhteiskunnassa, on yksi tärkeä asia, ja tähän tulee kiinnittää huomiota. Pidän oikeana, että täällä nostettiin esille myös tämä Islannin malli, joka on aiemmin ollut tässäkin salissa paljon esillä. 

11.41
Työministeri Tuula Haatainen :

[...]
Sen lisäksi on kunnissa tapahtuva nuorisotyö. On äärimmäisen tärkeää, että siellä tunnistetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet ja että nuorisotyössä on myös poliisi mukana. Siitä on esimerkiksi Helsingissä ihan hyvää kokemusta, ja sitä pitäisi nyt entisestään vain pystyä vahvistamaan.

Kotoutumislainsäädännöstä kysyttiin. Se on nyt eduskunnan käsissä. Siinä taustalla on eduskunnan hyväksymä kotoutumisselonteko, ja sitä laajennetaan nyt myös työvoiman ulkopuolella oleviin ihmisryhmiin. Erityiskohde on kotona lapsiaan hoitavat äidit, maahanmuuttajataustaiset äidit. Heidän on päästävä irti sieltä kielikoulutukseen, työelämään, jotta he voivat olla osa yhteiskuntaa ja tukea näitä omia kasvavia nuoria entistä paremmin ja pitää kouluun yhteyttä. [Puhemies: Aika! — Mika Niikko: Siinä oli monta projektia taas!]

11.45
Eveliina Heinäluoma sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen ja jengirikollisuus ovat vakavia ilmiöitä, joihin meidän täytyy puuttua nopeasti ja päättäväisesti. Me SDP:ssä keskitymme keinoihin — ratkaisukeinoihin. Tarvitsemme sekä kovia että pehmeitä keinoja. Kovat toimet kohdistetaan sinne jengirikollisuuden ytimeen: aikuisiin, jotka käyttävät nuorten ongelmia hyväkseen. Pehmeillä keinoilla ehkäistään nuorten ajautumista jengien toimintaan.

Tarvitaan siis sekä—että, ei joko—tai. Ja sen takia olenkin samaa mieltä ryhmänjohtaja Mykkäsen kanssa, että tarvitsemme myös panostuksia kotoutumiseen ja varsinkin suomen kielen tai ruotsin kielen oppimiseen, koska kyllä se kielitaito on avain tähän kotoutumiseen laajasti ottaen. Tarvitsemme kaikkia niitä keinoja, joilla olemme tähän asti ennaltaehkäisseet asuinalueiden eriytymistä ja nuorten pahoinvointia.

11.46
Jenna Simula ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa toteutetaan joka ikinen päivä niitä teidän toimianne, joita täällä hehkutatte. Niihin on syydetty rahaa joka vuosi aiempaa enemmän. Onko se auttanut? Ei. [Veronika Honkasalo: On!] Suomessa on koettu terrori- isku, on maahanmuuttajataustaisten tekemiä järkyttäviä raiskausvyyhtejä, kuten Oulussa neljä vuotta sitten, ja nyt keskustelemme jälleen yhdestä ongelmasta: katurikollisuudesta ja jengiytymisestä. Eivät tässä mitkään iltapäiväkerhot ja harrastustakuut auta eikä oikeasti mikään muukaan paitsi maahanmuuttopolitiikan kiristäminen, jotta nimenomaan haitallisen maahanmuuton määrä ei enää hallitsemattomasti kasva. [Mika Niikko: Vaikea tunnustaa tätä tosiasiaa! — Pia Lohikosken välihuuto] Vai haluatteko te ihan oikeasti pitää maamme rajat auki väelle, jolla ei ole minkäänlaista haluakaan kotoutua tai kunnioittaa vastaanottajamaata? Siitähän tässä on kyse. Me voimme lisätä kotouttamista, poliisien määrää, kiristää rangaistuksia, mutta jos rajan yli tulee yhä enemmän nimenomaan sopeutumishaluttomia ihmisiä, silloin Ruotsin tie on täysin varma.

11.51
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen :

Arvoisa herra puhemies! Todellakin jengirikollisuuden kasvu, sekä maahanmuuttaja- että kantasuomalaistaustaisten nuorten liittyminen näihin väkivaltaisesti toimiviin ja rikollisiin jengeihin, on vakava ongelma, ja siihen pitää tarttua, ja hallitus on siihen tarttunut. Ruotsin tielle ei Suomi missään nimessä voi tässä ajautua.
...

11.53
Sisäministeri Krista Mikkonen :

[...]

Ruotsin tiestä puhuttaessa on hyvä muistaa se, minkä edustaja Lohikoski toi tässä myös hyvin esiin, mitä Tanskassakin on huomattu — ja kun itse tapasin Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornbergia, niin hän korosti sitä — että me olemme Suomessa eri tilanteessa muun muassa sen osalta, että me olemme pystyneet huolehtimaan siitä, että meidän asuinalueet ovat moninaisia. Tämä on se suuri vahvuus. Sitten meidän täytyy huolehtia niistä palveluista nimenomaisesti, mitä täällä nostettiin esiin, varhaisesta puuttumisesta. Meillä on paljon keinoja, ja me olemme niitä myös edistäneet, jotta me emme ole siellä Ruotsin tiellä, koska totta kai me kaikki haluamme huolehtia siitä, että väkivaltaisuus vähenee, että me pääsemme näistä katujengeistä irti.

11.57
Sanna Antikainen ps (vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään puhuttu rikoksilla oireilusta. Tällainen rikollisuuden värittäminen vaaleanpunaisella on erittäin vakava asia. Sanottakoon se nyt suoraan: rikoksilla oireilua ei ole olemassa eikä sellaiselle saa antaa mitään siimaa. Kyse on laista ja sen noudattamisesta, ja rangaistusten tulee olla tämän mukaiset.

Kun puhutaan jengien jäsenistä, niin tutkimusten mukaan jopa 95 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja silloin on selvää, että vika on maahanmuuttopolitiikassa. Tässäkään ei auta kotouttaminen tai pään silittely, vaan rajat asettava maahanmuuttopolitiikka. Itselleni on jo hoitajaopinnoissa opetettu, ettei ihminen ole objekti, vaan hän on subjekti. Kotouttaminen ei auta, jos henkilö ei itse halua kotoutua, ja kaikki on lopulta kiinni henkilöstä itsestään. Toivon todella, että ottaisitte nyt vihdoin ja viimein tämän asian vakavasti. Entinen sisäministeri Maria Ohisalo vielä kaksi vuotta sitten kielsi tämän koko jengiytymisen olemassaolon, mutta tietenkin on nyt hienoa, [Puhemies: Aika!] että te olette sentään heränneet. — Kiitos. 

Puhemies Matti Vanhanen:

Pyydän huomioimaan sen, että ei pidä leimata kaikkia maahanmuuttajia sellaisiksi, että he eivät halua kotoutua. [Jani Mäkelä: Kuka on leimannut?] — Äskeisessä puheenvuorossa. [Jani Mäkelä: Ei mennyt näin! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Edustaja Kilpi.

12.03
Wille Rydman wr :

Arvoisa herra puhemies! Olennaistahan tässä on se, että kun me katsomme länsieurooppalaista tai eurooppalaista kehitystä ylipäätäänkin laajemmin, niin mitä laajempi tietyiltä kulttuurialueilta suuntautuva maahanmuutto maahan on päätynyt, sitä isompia ongelmia on tullut, koska valitettavasti vain näyttää olevan niin, että kun tietyiltä alueilta tuleva muuttovolyymi on riittävän iso, niin täysin riippumatta siitä, minkälaisia kotouttamistoimenpiteitä tehdään, ongelmia syntyy. Tämä on huomionarvoista erityisesti sen johdosta, että itse asiassa eri Euroopan maissa on päädytty hyvin erityyppisiin kotouttamisratkaisuihin. On yritetty assimiloida, on yritetty tehdä erilaisia monikulttuurisuusharjoituksia, on ollut vaikka minkälaista, mutta siitä huolimatta lopputulokset ovat jotakuinkin aina samanlaisia, ainakin samat ilmiöt toistuvat maasta toiseen. Ja tästä loogisena johtopäätöksenä luonnollisestikin pitäisi olla, että selvästikään kotouttamistoimenpiteillä tai ‑resursseilla ei saavuteta haluttuja tuloksia silloin, kun itse muuton volyymi on liian iso.

Ylipäätäänkin jos ajatellaan maahanmuuttopolitiikkaa, niin kyllä se vain taitaa olla niin, että koulutettu ja kielitaitoinen ihminen, tuli hän sitten mistä päin maailmaa tahansa, sopeutuu kyllä oikein hyvin, ja vähemmänkin koulutettu ja kielitaidottomampi henkilö, joka tulee kohtalaisen läheiseltä kulttuurialueelta, sopeutuu kyllä vallan hyvin. Mutta sitten jos kulttuurinen etäisyys on hyvin laaja, koulutustaso on matala ja kaiken lisäksi muuton määrä on niin suuri, että luonnollisen kotoutumisen kautta kotoutumista ei tapahdu, niin silloin käytännössä tapahtuu niin, että muuttajaryhmät enemmän tai vähemmän kääntyvät sisäänpäin eivätkä integroidu siihen ympäröivään yhteiskuntaan, vaikka se yhteiskunta merkittäviäkin resursseja käyttäisi yritykseensä kotouttaa tällaista henkilöä osaksi yhteiskuntaa.

Tässä kokonaisuudessa onkin rehellistä myöntää, että kotouttamisen resurssit tosiasiallisesti ovat joka tapauksessa rajallisia. Ja kun kuitenkin aivan keskeistä yhteiskunnan kasassa pysymiselle on se, että muuttajat tulevat myöskin osaksi yhteiskuntaa, niin jos haluamme, että muuttajat todellakin kotoutuvat, niin se on ratkaistava siten, että senkaltaisen maahanmuuton, jonka on osoitettu valitettavasti tuottavan näitä kotoutumisongelmia, määrää myöskin rajataan. Tämä ei tietysti toki tarkoita sitä, etteikö olisi myöskin paljon positiivista maahanmuuttoa: Euroopan sisällä tapahtuva maahanmuutto tai esimerkiksi, sanotaanko, Kaukoidästä tuleva maahanmuutto on osoittanut kyllä voimansa myöskin työvoimaan liittyvissä ongelmallisissa kysymyksissä. Mutta meidän on vaan tunnustettava se, että kulttuuriset erot joskus ovat problemaattisen suuria.

12.06
Mari Rantanen ps :

[...]

Arvoisa puhemies! — Ministeri on tehnyt sellaista työtä, ettei hän ole puuttunut laisinkaan näihin juurisyihin. — Täällä on esitelty erilaisia pehmeitä keinoja, harrastuksia, koulua, lastensuojelua. Nämäkin ovat tärkeitä asioita, ja Ankkuri-toiminta myös, mutta kun nyt tässä kohtaa tarvitaan muutakin toimintaa. Itse asiassa Juhani Vuorisalo, Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja, joka tätä jengirikosvyyhtiä tutki, totesi, että olisiko aika kokeilla jotakin muuta, kuten myös liittyen kotoutumiseen.

Kuten tuossa omassa puheenvuorossani totesin, niin kotoutumislain uudistuksessa, joka tänne nyt tuotiin, ei ole minkäännäköistä velvoittavuutta. Siellä ei ole kytketty naisia niin, että heidän on velvollisuus käydä kielikoulutuksessa. Siellä ei ole kytketty kielikoulutusta niin, että suomen kieli on opittava. Toinen asia, mitä meillä kouluissa on: meillä pannaan ensi vuonna yli 20 miljoonaa euroa omankielisen opetuksen antamiseen. Ei meillä pitäisi olla sellaista tilannetta, että meillä on sellaista oppiainetta kuin "suomi toisena kielenä". Meillä pitäisi olla suomi ensimmäisenä kielenä ja ainoana kielenä, jotta se saataisiin toimimaan. [Pia Lohikosken välihuuto]

Arvoisa puhemies! Palautukset tällä hallituskaudella ovat romahtaneet, rikosperusteiset karkotukset eivät toimi. Jotain näille asioille on kyettävä tekemään sen lisäksi, että me tarvitsemme totta kai poliisin resursseja, poliisin toimivaltuuksia. Me tarvitsemme erityisesti tiedonvaihdon helpottamista eri viranomaisten ohella. Me tarvitsemme myöskin lastensuojelulain kokonaisuudistuksen. Ja me tarvitsemme erityisesti muutoksia harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan, jossa maahanmuuton määrä ja laatu näyttävät ylittävän suomalaisen yhteiskunnan kykeneväisyyden ottaa vastaan enempää, ja tämä nyt on vaan fakta. Toinen asia on se, että kyllä kriminaalipolitiikkaa meidän täytyy pystyä koventamaan, meidän rangaistuksia, näissä rikoksissa ja samoin ottamaan mallia Tanskasta muun muassa sen osalta, että poliisille tulee laajemmat oikeudet koettaa löytää laittomia aseita ihmisiltä [Puhemies koputtaa] niin kaduilla kuin kouluissa. [Pia Lohikosken välihuuto — Puhemies huomauttaa ajasta] Näillä on mentävä.

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä totean, että viime viikolla myös presidentti Niinistö oli erittäin huolissaan siitä, [Puhemies: Kiitoksia!] että meidän lainsäädäntömme on löperömpi kuin muissa Pohjoismaissa.

12.12
Pia Kauma kok :

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa monille aloille, ja sen takia on todella tärkeää, että me puhumme myös maahanmuuton ongelmista. Nimittäin asiantuntijoiden mukaan yli 90 prosenttia katujengien jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia.

Täällä edustaja Mykkänen kertoi aiemmin kokemuksestaan leppävaaralaisessa kauppakeskuksessa, jossa vartija tuli häneltä pyytämään selkeämpiä, vaativampia toimia maahanmuuttajille kotouttamisen suhteen. Mutta meillä on täällä aiemmin tänä vuonna ollut kotouttamisselonteko hallituksen tekemänä käsittelyssä, ja kun sitä käy läpi, siellä on kyllä vain oikeuksia ja velvoitteita yhteiskunnalle asetettuna, ei maahanmuuttajille itselleen. Siellä ei ole mitään velvollisuuksia maahanmuuttajille, ja kuitenkin me olemme tässä tilanteessa. Maahanmuuttajan on opittava kieli, on tehtävä töitä tai opiskeltava, on opittava yhteiskunnan säännöt ja se, että mitkään väkivallan muodot eivät ole hyväksyttäviä.

Arvoisa puhemies! Täällä on useaan otteeseen otettu esiin Tanskan käytännöt. Sekä Tanskassa että Ruotsissa, molemmissa, oli parlamenttivaalit tänä syksynä, ja ainoastaan Ruotsissa tämä katurikollisuus oli teemana, koska Tanskassa sitä ei enää pidetty keskeisenä teemana. Tanska on puuttunut näihin asioihin jo 20 vuotta sitten kriminaalipolitiikalla, sosiaalipolitiikalla ja asuntopolitiikalla. Siinä missä Ruotsissa kuolemaan johtaneita ammuskeluja on ollut 60 tähän syksyyn mennessä, niin Tanskassa niitä on ollut vain muutama tänä vuonna, ja tämä on juuri sen ansiota, että siellä on puututtu myös kovin keinoin tähän katujengirikollisuuteen hyvissä ajoin.
...

12.15
Jouni Ovaska kesk :

[...]

No sitten on tämä maahanmuuttajataustaisten osuus, mikä on järkyttävän suuri. Kun poliisien kanssa olen nyt soitellut viime päivien aikana ja kysellyt heiltä näitä tarkempia tietoja, niin he kyllä sanovat, että se näkyy joka paikassa. Se näkyy myös ihan siinä arjessa, kun he kentällä tekevät työtä. Me emme ole pystyneet näihin ongelmiin pureutumaan tarpeeksi.

Oli vähän ikävää esimerkiksi nyt viikonlopun aikana, kun me keskustassa julkaisimme kymmenen kohdan ohjelman tähän jengi- ja nuorisorikollisuuteen, ja siinäkin yhdessä kohdassa tietysti nostin maahanmuuttajia koskevat asiat esiin, niin sitten tuli syytös siitä, että olen populisti. Että heti syytetään, jos tuo nämä luvut ja faktat ja asiantuntijatiedon, joka meillä on annettavissa ja saatavissa, ja puhun, että tässä on näin suuri joukko maahanmuuttajataustaisia. Syytetään populismista. [Mauri Peltokangas: Näin on tapahtunut jo monta vuotta!]

Tämä on sellainen asia, johon meillä ei Suomessa ole varaa. Jos puhutaan maahanmuuttajien määrästä, meidän luvut ovat aivan erilaiset, kun verrataan esimerkiksi Ruotsiin, ja meidän politiikkammekin on ollut aivan eri kuin Ruotsissa. Se pitää myöskin suhteuttaa tässä, että ymmärretään, että Suomi ja Ruotsi eivät ole samoja ja samassa tilanteessa. Mutta Ruotsi on kyllä se esimerkki, mitä meidän ei pidä noudattaa. Siellä maahanmuuttajat jätettiin omiin lähiöihinsä, ei tarjottu tukitoimia, ei myöskään huomioitu, minkälaista väkeä Ruotsiin tulee ja miten heihin sitten myös viranomais- ja toisaalta sosiaalipuolella, koulupuolella suhtaudutaan. Eli ei oteta mallia Ruotsista, vaan tehdään niin kuin nimenomaan ruotsalaiset asiantuntijat sanovat: älkää tehkö, kuten heillä on tehty. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin alussa, nämä ovat seuraavan hallituksen kysymyksiä hyvin vahvasti. Me tarvitsemme näistä todella vahvat kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan, eli ongelman tunnistaminen ja ne toimenpiteet, keinot, joita toivottavasti sisäministeriö jo tällä loppuvaalikaudella myöskin valmistelee, jotta seuraava hallitus voi sitten aloittaa heti tämän työn ja kirjata yhdeksi tärkeimmäksi kärkiteemakseen lasten ja nuorten aseman parantamisen, heidän palveluidensa parantamisen. Toisaalta ovat sitten nämä kovemmat keinot, mitä tulee rikoksiin ja rangaistuksiin, ja aselainsäädännön uudistaminen ja myöskin tämä koventamisperuste jengirikollisuuteen kuuluessa.

12.20
Inka Hopsu vihr :

Arvoisa puhemies! Me näemme, mitä Ruotsissa on tapahtunut. Jos emme puutu nuorten pahoinvointiin ja varmista maahanmuuttaneiden nuorten hyvää kotoutumista ajoissa, ummistamme silmämme. Ennaltaehkäisy ja sen ehkäisy, etteivät jengit pääse kasvamaan, on oleellista. Jos rikosvastuuta pitää jossain kasvattaa, tulisi sen olla jengeihin rekrytoinnissa, jossa toimijat ovat aikuisia tai rikosvastuun ylittäneessä iässä.

Meidän on turvattava koulujen ja nuorisotyön resurssit.
...

12.26
Pia Lohikoski vas :

[...]

Arvoisa puhemies! Tuen ja palveluiden saatavuus on tietenkin oleellista maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla, jotka korostuvat poliisin tilastojen mukaan alaikäisten väkivaltarikoksista epäiltyjen joukossa. Hallituksen toimet kotoutumisen palveluiden kehittämiseksi ovat tärkeitä. Onneksi meillä on eduskunnan käsittelyssä kotoutumislain uudistus, jossa esitetään valmisteltavaksi kuntien kotouttamisohjelmia, joilla tuetaan työllistymistä, kielitaitoa ja osallisuutta.

Arvoisa puhemies! Meidän on myös muistettava, että aivan olennaista on suomalaisen yhteiskunnan asenteet. Arkipäiväinen rasismi ja kiusaaminen tuottavat lapsille ja nuorille erillisyyden kokemusta, jonka vaikutukset ovat väistämättä haitallisia niin nuorelle itselleen [Puhemies koputtaa] kuin koko yhteiskunnallemme. 

12.31
Mauri Peltokangas ps :

[...]

Arvoisa puhemies! Onko tämä se pääkaupunki, jollainen Suomeen on haluttu? Ryösteleviin katujengeihin kuuluu pääasiassa maahanmuuttajataustaisia nuoria, joten aihe nivoutuu hyvin tiiviisti nimenomaan maahanmuuttopolitiikkaan. Perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet haitallisen maahanmuuton seurauksista, ja usein viestintuoja on joutunut kovan kritiikin ja haukkumisen kohteeksi, rasisti- ja natsikortit lentelevät vieläkin jatkuvasti. Toivottavasti keskusteluilmapiiri asian tiimoilta muuttuisi ja tervehtyisi edes nyt, kun vakavat oireet ovat tulleet esiin. Hyssyttelyn ja maton alle lakaisun aika on nyt ohi. Olemme nähneet jo kauan sitten, mihin liian löysä maahanmuuttopolitiikka johtaa Ruotsissa, jonka yhteiskunta on hyvin vertailukelpoinen omaamme nähden. Muutkin kuin perussuomalaiset ovat ainakin nyt vaalipuheissaan jo ymmärtäneet asian vakavuuden, ja toivon todella, että tämä ei jää vain jälleen puheeksi. Samoin asian vakavuuden ovat huomanneet myös ruotsalaiset, sillä valtiopäivävaalit voitti Ruotsin oikeistoblokki, jonka uudessa hallitusohjelmassa on paljon kiristyksiä sekä maahanmuutto- että kriminaalipolitiikkaan. Tanskassa edes uusi demarihallitus ei aio tehdä löysennyksiä maahanmuuttopolitiikkaansa vaan ylläpitää vielä Ruotsiakin tiukempaa linjaa. Tämä johtuu siitä, että Tanskan politiikka on tässä asiassa ollut niin onnistunutta, että sitä ei lähde kyseenalaistamaan enää mikään vakavasti otettava puolue vaaleissa. Milloin Suomen demarit ottavat mallia ulkomaisista aatetovereistaan? Kysynpähän vain, en pidätä hengitystä.

Arvoisa puhemies! Sisäministerin puheista saa helposti sen käsityksen, että ainakin vihreät jatkavat mielellään ihan samaa rataa kuin tähänkin asti. Se tarkoittaisi lisää löysennyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja lisää lieveilmiöitä. Tosiasioita ei haluta tunnustaa, vaan aihetta kierrellään vähän asian sivusta. Me perussuomalaiset sen sijaan tahdomme antaa poliiseille pakkiin uusia työkaluja, joilla puuttua tähän tilanteeseen heti alkumetreillä. Miksi emme ottaisi mallia vaikka Tanskan onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, josta itse asiassa näyttää tulevan pohjoismainen normi, toivon niin. Jos näemme, kuinka naapuria sattuu se, että hän hakkaa päätään puuhun, kannattaako meidän mennä perässä tekemään samoin? No, sen jälkeen ei ainakaan kannata ihmetellä sitä, että saattaa omaankin päähän jokunen kuhmu nousta. — Kiitos.

12.47
Pihla Keto-Huovinen kok :

Arvoisa puhemies! Suomessa jengirikollisuus on jo todellisuutta yhteiskunnassamme, eikä enää voida puhua pelkistä ennusmerkeistä ja Ruotsin tielle joutumisesta. Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat rajussa kasvussa ja raaistuneet. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on vuodesta 2018 kasvanut yli 40 prosenttia. Myös nuorten tekemien ryöstöjen määrä on tuplaantunut viime vuodesta. Jengeihin ajautuminen uhkaa etenkin maahanmuuttajanuoria, ja Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan Suomessa toimivien 200 katujengin jäsenistä 95 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Maahanmuuttajatausta on jengeissä keskeinen yhdistävä tekijä ja ryhmäytymisperuste, ja meidän onkin rehellisesti tunnustettava epäonnistumisemme kotouttamispolitiikassa.

Kotouttamispolitiikkamme keskiössä on oltava kielen oppiminen, joka on yhteiskuntaan integroitumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kävin viime perjantaina vierailulla eräässä vanhusten tehostetun hoivan yksikössä, jossa kuulin muun muassa, että Filippiineiltä tulleilla hoitajilla, jotka ovat opiskelleet yhdeksän kuukautta kieltä ennen Suomeen tuloa, on monesti parempi kielitaito kuin Suomessa lähihoitajaksi opiskelleella ulkomaalaisella. Näin ei voi eikä pidä olla.

Arvoisa puhemies! Tilannekuva on kestämätön, ja tarvittaviin toimiin on ryhdyttävä määrätietoisesti ja välittömästi, ennen kuin tämä tilanne pahenee. Kokoomus on varoittanut jengirikollisuudesta jo pitkään ja esittänyt oman toimenpide-ehdotuksensa jengirikollisuuden torjumiseksi jo helmikuussa. Jengirikollisuuden kitkemiseksi ei ole helppoja ratkaisuja, mutta yhdistelemällä niin pehmeitä kuin kovia keinoja voimme saavuttaa parhaan lopputuleman.

Meidän pitää aloittaa korjaamalla kotouttamispolitiikka, johon jo aiemmin viittasin, ja samalla vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä. Jengeihin liittyminen ei saa olla kenellekään houkutteleva vaihtoehto, vaan nuorilla tulee olla näkymä tulevaisuuteen. Ennaltaehkäisevän työn tulee tavoittaa nuoret kouluissa ja siellä, missä he liikkuvat, ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti. Nuorten tulee saada mielenterveyspalveluita silloin, kun ne ovat tarpeen. Ei voi olla niin, että nuoret hoitavat mielenterveyttään muun muassa huumausaineilla.
...

12.52
Hanna Kosonen kesk :

Arvoisa puhemies! Reilu vuosi sitten todistin Helsingin keskustassa jengitappelua. Puolenyön aikaan liikkeellä oli paljon ihmisiä, mutta siitäkin huolimatta kaksi jengiä otti yhteen keskellä vilkasta katua. Mies löi jonkinlaisella vyöllä toista ja heitti toisen päin lasista näyteikkunaa. Tilanne oli ohi nopeasti. Poliisi ei ehtinyt paikalle, mutta tilanne taatusti jatkui samassa hengessä myöhemmin. Miksi nämä nuoret voivat niin pahoin, että ryöstely, väkivalta ja rikokset ovat vaihtoehto? Elämän merkityksellisyys on kadoksissa, ja patoutunut energia on purettava johonkin. Elämästä puuttuu järkevä tekeminen, luotettavat ja turvalliset ihmissuhteet ja näkymä tulevaisuudesta. Kun millään ei ole mitään väliä, eivät kovemmat rangaistuksetkaan auta. Siksi on oleellista puuttua siihen, että nuorilla on harrastuksia, ystäviä, yhteisöllisiä kokemuksia, hyvää koulutusta, näkymä työpaikasta ja turvallisia aikuisia ympärillä. 

Mitä on sitten tehty? Hallitus on satsannut poliisien määrään, nuorten erilaisiin palveluihin, koulutukseen, maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja muun muassa maahanmuuttajaäitien koulutukseen. Tällä kaudella on käynnistetty lasten ja nuorten harrastamisen malli, jossa jokainen suomalainen koululainen voi harrastaa mieleistään harrastusta koulupäivän yhteydessä. Tavoitteena on tekemisen riemu sekä yhteisölliset ja onnistumisen kokemukset.

[...]

Kolmanneksi moni nuorten ja maahanmuuttajien palvelu perustuu lyhytjänteiseen hankerahoitukseen. Hankkeilla on kehitetty hyviä, toimivia malleja, joihin työntekijät ovat sitoutuneet ja samalla saaneet kontaktit kohderyhmiin. Hankerahoitus on kuitenkin kaiken aikaa katkolla, ja kaikki työntekijät eivät välttämättä halua olla määräaikaisessa työsuhteessa, vaikka kuinka tekeminen olisi itselle palkitsevaa ja nuorten parissa saataisiin tärkeitä asioita aikaiseksi. Rahoituksen ja toimien pitäisi olla pitkäjänteisiä, ja näkymän pitäisi olla selvä. Kun malli on todettu tehokkaaksi, olisi sille saatava jatkuva rahoitus. 

12.58
Niina Malm sd :

Arvoisa puhemies! Nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuminen on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Tilanne on pahentunut, ja olemme avoimia kaikille toimenpiteille, joita pöydälle tuodaan. Tämä on asia, jossa hihat kannattaa kääriä välittömästi.

Koska asia on yhteiskunnan läpileikkaava ongelma, myös sen ratkaisujen tulee olla läpileikkaavia. Nuorten pahoinvointi- ja rikoskierre näkyy perusopetuksessa, toisella asteella ja nuorisotyössä. Se heijastuu kotona heidän perheisiinsä ja läheisiinsä. Se näkyy poliisin arjessa. Sen vuoksi ongelmaa tulee tarkastella laaja-alaisesti ja toimia on lisättävä jokaisella osa-alueella.

Välikysymyksen otsikkoon on nostettu esille maahanmuutto- ja kriminaalipoliittiset keinot ongelman kitkemiseksi. Se on sekä inhimillisestä näkökulmasta että asiantuntijoiden mukaan liian rajaava näkökulma toimiin ja keinoihin. Tarvitsemme sekä pehmeitä keinoja että kovia keinoja nuorisorikollisuuden kitkemiseksi. Nyt ei auta vain yhden oven kolkutteleminen.
...

[Roope]

13.00
Vilhelm Junnila ps :

[...]

Suomettumisella on yhtymäkohtia maahanmuuttopolitiikkaan, josta on muodostunut yhteiskunnallinen tabu. Ilmiötä voi suomettumisen sijaan kutsua mamutukseksi, kun yhteiskunta sulkee silmänsä ja antaa kansalaisten kohdata pahoinpitelyt, ryöstöt ja raiskaukset. Mamutuksen ajan Suomessa turvapaikanhakijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia. Instituutioita on mamutettu samanmielisillä woke-hörhöillä, jotka keskittyvät syyllistämään tavallista suomalaista. Maahanmuuton ongelmia lakaistaan maton alle, jotta mamutettu yhteiskunta voi keskittyä osoittamaan eriarvoisuutta, kolonialismia, naisvihaa ja syrjäytymistä. Woke-hörhöillä on kollaboraattoreita kansalaisyhteiskunnassa. Siinä veronmaksajien varoja kipataan miljoonia euroja erilaisiin mamutusta ylläpitäviin organisaatioihin. Näitä maksettuja järjestöjä päättäjät sitten kuulevat asiantuntijoina, jotka vaativat lisää rahaa pääosin omille organisaatioilleen. Sitten päättäjät kehuvat kilpaa täällä salissa, kuinka paljon rahaa on kipattu niin sanottuun kotouttamiseen ja kokevat, että ongelmat on nyt ratkaistu. Sosioekonomiset erot kuulemma selittävät asiat.

On tilastojenkin perusteella selvää, että työtätekevä amerikkalainen diplomi-insinööri pystyy keskimäärin noudattamaan yhteiskunnan lakeja ja normeja paremmin kuin kielitaidoton ja kouluttamaton somalimies. Siksi maahanmuuton laatu on osa ratkaisua. Jos asiasta keskustelee suoraan, leimataan ja maalitetaan jopa omaisia ja työnantajia kuin autoritäärisissä valtioissa konsanaan. Jopa demokraattisesti valittuja päättäjiä viedään oikeussaleihin tuomittavaksi, jos heidät jollakin verukkeella voidaan tulkita solvanneen jotakin kasvotonta kansaa tai uskonoppia, vaikka kukaan asianosainen ei olisi asiasta valittanut. Sitten on kaikenlaisia professoreita, joilla ei ole minkäänlaista osaamista maahanmuuton parissa, vaikka he ihmisoikeuksiin vetoamalla niin antavat ymmärtää. Näiltä pyydetään lausuntoja, joissa syyllinen on aina joku muu kuin ne ryhmät tai ryhmittymät, jotka lain rikkomiseen ovat syyllistyneet. Samaan aikaan media sivuuttaa maahanmuuttoon liittyvän substanssin, kun aikakauslehtien palstoilla paistattelevat henkeäsalpaavan myönteiset selviytymistarinat ja vihervasemmistolaisten poliitikkojen ideaalit. Terrorismista ja väkivallasta on korkeintaan vähätteleviä sivumainintoja koskien syrjäytymistä. Tässä kuplassa on kieltämättä mukavampi elää, mutta tosiasiat eivät kaunistelulla muutu paremmaksi, eikä kaikilla ole varaa asua alueilla, joille ongelmat eivät vielä ulotu.

Keskustelussa todettiin, ettei maahanmuuttoa ole yhtä paljon kuin Ruotsissa, että meillä on sitä verrattain vähän. Jos meillä on ongelmia nykyisellä määrällä, niin minkälainen mieli pitää ratkaisuna sitä, että sen lisääminen olisi edes osa ratkaisua, tai — toisinpäin — jos ongelmat eivät ole vielä samassa mittakaavassa rantautuneet Suomeen, eikö olisi järkevää ryhtyä torjumaan ilmiötä ja merkittävästi rajoittaa maahanmuuttoa? Jos puhutaan vaikkapa katujengeistä, niin poliisin mukaan yli 90 prosenttia, jopa 95 prosenttia, niistä koostuu maahanmuuttotaustaisista henkilöistä. Maahanmuutto on siis keskeinen tekijä tässä tilanteessa, siitä ei pääse yhtään mihinkään, vaikka kuinka asia kiistettäisiin ja puhuttaisiin syrjäytyvistä nuorista.

Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheessamme mainittiin vakaviin rikoksiin syyllistyneet ja rikoksia toistavat maahanmuuttotaustaiset henkilöt. Kyllä sisäministeri Mikkosen tulee ymmärtää, ettei ole lemmen ja palveluiden vaan kurin ja kotiinpaluun aika.

13.05
Olli Immonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Katujengien väkivallanteot ovat olleet kasvussa Suomessa, ja ne ovat myös raaistuneet. Poliisin tietoon on tullut tänä vuonna myös enemmän ryöstöjä kuin aiempina vuosina. Poliisin mukaan katujengit koostuvat pääosin maahanmuuttajataustaisista nuorista. Nämä ovat faktoja.

Katujengirikollisuus on seurausta pääosin hallitsemattomasta ja määrällisesti liian suuresta humanitaarisesta maahanmuutosta. Tietyt humanitaarisin perustein Suomeen tulleet maahanmuuttajaryhmät ovat tilastojen mukaan yleisesti yliedustettuina väkivalta‑ ja seksuaalirikoksissa. Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, vaikka kotouttamiseen on käytetty erittäin suuria summia veronmaksajien rahaa. Jatkuva palvelujen paisuttamisen tie ei toimi, se on täysin kestämätön.

Suomen vuosikymmenien ajan harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut katastrofaalisen huonoa, ja maksamme tästä nyt kovaa hintaa. Lisäksi nykyhallitus on pyrkinyt lähinnä peittelemään ja vähättelemään näitä ilmiselviä ongelmia kuin ratkaisemaan niitä. Hallitus on tähän asti nähnyt myös katujengi-ilmiön puhtaasti ideologisena kysymyksenä, josta ei saisi edes keskustella siten, että ongelman juurisyy eli maahanmuutto nostetaan esiin. Tällainen hyssyttely on täysin vastuutonta, ja sen on loputtava.

Hallituksen on aika herätä ja myöntää ääneen, että maamme on ajautunut Ruotsin tielle. Länsinaapurissa katujengien väkivalta ja muut maahanmuuton ongelmat ovat räjähtäneet käsiin.

Arvoisa puhemies! Kotoutumisongelmien kanssa painiskelun sijaan on ensisijaisen tärkeää puuttua katujengirikollisuuden juurisyyhyn eli epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan ja massamaahanmuuttoon kulttuurisesti vieraista kehitysmaista. Maahanmuuton ongelmat, kuten rikollisuus, yleinen turvattomuus, asuinalueiden eriytyminen, maahanmuuttajien syrjäytyminen valtavirtayhteiskunnan ulkopuolelle, radikalisoituminen ja taloudellinen rasite, tulevat pahenemaan niin kauan kuin Suomessa ei puututa tähän ongelman juurisyyhyn.

Maahanmuuton haitalliset ilmiöt voidaan estää tehokkaasti vain maahanmuuttoa merkittävästi rajoittamalla ja poistamalla huonosti kotoutuneita maahanmuuttajia Suomesta. Oleskelulupakäytäntöjä ja perheen yhdistämisiä on tiukennettava sekä palauttamista tehostettava, ja kaikki laittomasti maassa olevat henkilöt on poistettava maasta. Lisäksi vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat on karkotettava Suomesta nykyistä matalammalla kynnyksellä, ja on otettava käyttöön laajennetut valtuudet karkottaa jengien jäseniä.

Katujengirikollisuudesta on tehtävä myös poikkeuksetta rangaistuksen koventamisperuste. Lisäksi rangaistuksia on kovennettava kauttaaltaan varsinkin väkivalta‑ ja seksuaalirikoksissa. Suomen kansalaisuuslakia tulee muuttaa siten, että rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen ei voi saada Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuus on myös voitava jälkikäteen perua tilanteessa, jossa Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset syyllistyvät vakaviin tai toistuviin rikoksiin.

Suomessa on otettava mallia erityisesti Tanskasta, jossa on ryhdytty tiukkoihin toimiin jengirikollisuuden kitkemiseksi sekä maahanmuuttopoliittisin että kriminaalipoliittisin keinoin. Nämä lääkkeet toimivat laajasti erilaisiin maahanmuuton ongelmiin vastatessa. Tanskassa tehdyt toimenpiteet ovat myös todistetusti purreet.

Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että suomalaiset joutuvat elämään kasvavassa pelon ilmapiirissä, jolloin he joutuvat suunnittelemaan omaa liikkumistaan sen mukaan, kuinka turvallisena tai turvattomana kunkin alueen kokevat. Vanhempien ei pidä joutua pelkäämään lastensa turvallisuuden puolesta. Tilannetta ei saa päästää enää eskaloitumaan siihen pisteeseen, että ihmiset joutuvat turvattomuuden takia muuttamaan pois omista kodeistaan. Jokaisen suomalaisen on saatava liikkua kaikkina vuorokaudenaikoina turvallisesti kaduilla. Suomesta tulee rakentaa jälleen turvallinen maa kaikille suomalaisille. Siksi hallitukselta vaaditaan toimenpiteitä nyt heti eikä huomenna.

13.10
Sisäministeri Krista Mikkonen :

Arvoisa puhemies! Niin kuin tänään on täällä salissa keskusteltu, tarvitaan monenlaisia keinoja siihen, että me voimme estää väkivaltarikoksia ja katujengiytymistä. Ja kuten täällä on moneen kertaan todettu, niin erittäin huolestuttavaa on se, että nimenomaan alaikäisten eli alle 18-vuotiaitten väkivaltarikokset ovat lisääntyneet, ja vielä alle 15-vuotiaiden. Samanaikaisesti täällä on tullut esiin se, että tässä katujengi-ilmiössä, joka on viime vuosina kehittynyt, on hyvin paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä niissä jengeissä. Näihin pitää etsiä ratkaisuja ja näihin hallitus on etsinyt ratkaisuja, ja ratkaisuja täytyy olla koko siltä kirjolta.

[...]

Tässä on tullut esille myös Ruotsin tilanne ja millä tavalla Suomi eroaa Ruotsista ja onko meillä uhkaa, että me joudumme samalle tielle. On hyvä muistaa, että Ruotsin maahanmuuttopolitiikka, Ruotsin kotoutumispolitiikka on hyvin erilaista ollut kuin Suomessa. Ruotsissa on ajateltu, että yhteisö itse kotouttaa tulijat, kun meillä taas kotouttamisessa nimenomaan panostetaan siihen, että yhteiskunta huolehtii tuesta, palvelusta, ja nimenomaan asuinalueiden eriytyminen on ollut se, mikä meillä on eri tavalla. Kun Ruotsin poliisin ylijohtajan kanssa puhuin, niin hän nimenomaan korosti sitä, että pitäkää kiinni siitä, että asuinalueet säilyvät monimuotoisina jatkossakin, [Puhemies koputtaa] pitäkää huolta palveluista ja pitäkää huolta poliisien riittävästä määrästä. Nämä ovat kaikki niitä keinoja, mitä me olemme tällä hallituskaudella tehneet, ja uskon todella, että tätä halutaan myös jatkaa tulevan hallituksen toimesta, keitä siellä sitten onkaan, koska se on meidän yhteinen etumme.

Ruotsin maahanmuuttopolitiikka ja kotouttamispolitiikka ovat olennaisilta osin samanlaisia kuin Suomessa, jonne ideat on kopioitu nimenomaan Ruotsista. Ruotsissa ei vain tapahtuneen massamaahanmuuton jälkeen voi enää teeskennellä, että olisi maahanmuuttajalähiöissä pystyttäisiin pitämään palvelut ja poliisit.

13.14
Ari Koponen ps :

Kiitos, arvoisa puhemies! Vaikeistakin asioista täytyy pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä. Päättäjille tämä on erityisen tärkeää, koska ilman todellista tilannekuvaa ei voi tehdä ongelman ratkaisemisen kannalta oikeita päätöksiä. 

Päätökset on tehtävä faktat, ei ideologiat, edellä. Tiedämme, että metsään menee, kun sisäministeri jo aikaisemmin kertoi, että maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa. Tämä on kuin vakavalla naamalla kertoisi, ettei pakkasella ole mitään tekemistä sen kanssa, että talvella on kylmä. Jos tietyistä maista tulevat maahanmuuttajat ovat räikeästi yliedustettuina rikostilastoissa, meidän täytyy pystyä sanomaan se ääneen, ja on toimittava. Uuden selvityksen mukaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksesta epäillyistä oli 27 prosenttia ajanjaksolla 11—20, mutta osuus on kasvanut viime vuosina. Vuonna 20 ulkomaalaiset muodostivat jo 38 prosenttia raiskauksista epäillyistä. Poliisi kuvaa katujengejä parikymppisten, jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisten miesten löyhiksi yhteenliittymiksi.

Itse haluan olla tekemässä ennaltaehkäisevää ja suomalaisten turvallisuutta lisäävää lainsäädäntöä. Tarvitaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennaltaehkäiseviä keinoja, ja niitä on hyödynnettävä määrätietoisesti rinnakkain. On myös tärkeää kysyä: miksi hallituksen maahanmuuttoa lisäävistä päätöksistä puuttuu aina oikeat kustannusarviot, aina?

Ja lopuksi: Näyttää, että seuraavan hallituksen on tehtävä täyskäännös tämän ongelman ratkaisemiseksi. Tämä hallituspohja on näyttänyt, ettei se siihen pysty.

13.16
Jukka Mäkynen ps :

Kiitos, arvoisa puhemies! Jengirikollisuuteen on nyt vihdoinkin havahduttu Suomessa. Tästä ei ole kauaakaan aikaa, kun ulkomaalaisjengejä ei edes myönnetty täällä olevan. Nyt me kuitenkin tiedämme, että ongelma on todellisuutta. Ruotsissa jengirikollisuus on ollut jo kauan todellinen ongelma, eivätkä siellä ole pehmeät arvot eivätkä keinot tepsineet. On yritetty kotouttaa ja rahaa on laitettu järkyttäviä summia säälittäviin kotouttamistoimiin vuosikausia, siis juuri samalla tavoin kuin me täällä kotimaassa myös edelleen tehdään, ja silti tilanne on pahentunut ja pahentuu edelleen, ellei asialle tehdä jotain konkreettista ja hyvinkin pian.

Nykyään esimerkiksi Ruotsin 100 000 asukkaan Södertäljessä ammutaan vuoden aikana ihmisiä hengiltä saman verran kuin Lontoossa, jossa on yhdeksän miljoonaa asukasta — siis saman verran 100 000 ihmisen kaupungissa. Lohduttoman tilanteen pääasiallisena syynä on jengirikollisuus, sillä yli 80 prosenttia ammuskeluista tapahtuu jengiympäristöissä. Onneksi nyt Ruotsin uusi hallitus tulee ottamaan kovat keinot käyttöön, koska muita vaihtoehtoja ei enää ole. Meidän täällä Suomessa täytyy tehdä nyt samoin, sillä pelkkä paapominen ei enää auta.

Kuinka suuri osa meistä kansanedustajista ymmärtää sen tosiasian, että ulkomaalaiset jengirikolliset pitävät Suomen oikeuslaitosta lähinnä vitsinä? Eikä oikeuslaitoksemme ole minkäänlainen pelote heille. Esimerkiksi Espoossa sattui tapaus, jossa kolme maahanmuuttajanuorta tunkeutui 19-vuotiaan suomalaispojan kotiin ja varasti kaiken, minkä vain irti saivat. Tästä tuohtuneena uhrin äiti kirjoitti asiasta sosiaalisessa mediassa ja kutsui murtautujia "Ahmetiksi" ja "Muhmetiksi". Tästä seurasi se, että äidistä tehtiin rikosilmoitus kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja asia on tällä hetkellä syyteharkinnassa. Varmasti moni myös tässäkin salissa yllättyy, kun kerron, että murtautujat ovat vapaalla jalalla ja tuskin mitään merkittäviä tuomioita on edes tulossa. Ja vaikka henkilöllisyydet ovat tiedossa, ei heitä ole edes saatu haastettua oikeuteen. Uskoo ken haluaa, mutta tällainen toiminta on seurausta huonosta maahanmuuttopolitiikasta. Mielestäni rangaistuksen pelon jengirikollisuudesta pitäisi olla tuntuva.

Arvoisa puhemies! Yksi pelottelukeino olisi karkottaminen. Esimerkiksi rikoksiin syyllistynyt nuori, joka ei ole Suomen kansalainen, voitaisiin karkottaa perheineen maasta. Tällaisen rangaistuksen pelko saattaisi vähentää merkittävästi kynnystä rikoksien tekemiseen, ja myös maahanmuuttajanuorten vanhemmat voisivat kiinnostua enemmän lastensa tekemisistä. Arvoisa hallitus, laittakaa tämä harkintaan, ja sosialidemokraatit voivat esittää tämän vaikka omana aloitteenaan, sillä ei ole väliä, vaan pääasia on se, että asiassa päästään eteenpäin.

Arvoisat edustajat, näin ei voi enää jatkua. Nyt pitää ottaa kovat keinot käyttöön ennen kuin tilanne täällä menee yhtä pahaksi kuin Ruotsissa. — Kiitos.

13.20
Jukka Kopra kok :

[...]

Tässä keskustelussa on tänään kuultu lukuisia hyviä ehdotuksia siitä, mitä pitäisi tehdä, ja jos hallitus nyt tulisi järkiinsä, se varmaan kuuntelisi opposition mielipiteitä ja perusteltuja ja hyviä ehdotuksia siitä, miten tämä asia ratkaistaan. [Mari Rantanen: Ei tule järkiinsä!] — En usko, että tulee järkiinsä. — Silti esitän muun muassa sitä, että sen sijaan, että alkaisimme nyt tai hallitus alkaisi mittaviin muutoksiin millään saralla, maahanmuuttopolitiikkaa puhtaasti tiukennetaan soveltuvin osin siten, että nyt ainakin sellaisten henkilöiden maahantulo estetään, jotka eivät todellakaan välttämättä edes aio työllistyä Suomessa vaan tulevat tänne rikoksia tekemään.
...

13.27
Sanna Antikainen ps :

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset olivat pakotettuja tekemään jälleen kerran välikysymyksen, tällä kertaa jengirikollisuudesta. Kun sisäministeri Mikkosen puhetta kuunteli, syykin tuli hyvin selväksi. Hallitus ei edelleenkään ymmärrä, kuinka toimimaton maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa tähänkin ongelmaan. Kun jengien jäsenistä poliisin tietojen mukaan jopa 95 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, on selvää, että silloin vika on juurikin maahanmuuttopolitiikassa. Kun tämä poliisin esille tuoma luku tuotiin eduskunnassa tänään esille, alkoi jälleen kerran vihervasemmistolainen selitysrumba. Sisäministeri Mikkonen intoutui kertomaan, etteivät kaikki maahanmuuttajat ole rikollisia ja ettei kaikkia saa leimata. Kukaan ei tosin tällaista täällä tänään väittänytkään, eikä kyse ole tästä.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan keskustelun aikana jengirikollisuudesta tuotiin esille uusi termi "rikoksilla oireilu". Tällainen rikollisuuden värittäminen vaaleanpunaisella on sekä väärin että vakava asia. Sanottakoon se nyt suoraan, rikoksilla oireilua ei ole olemassa eikä sellaiselle saa antaa mitään siimaa. Kyse on laista ja sen noudattamisesta, ja rangaistusten tulee olla tämän mukaisia. Jos rikoksentekijä on alaikäinen, on selvää, että rikoksiin puuttuminen eroaa aikuisten vastaavasta, mutta tässäkin kohtaa on muistettava, ettei pelkkä päänsilitys auta, vaan rikoksiin syyllistyneelle lapselle tai nuorelle on asetettava hänen kehitykselleen sopivat rajat.

Arvoisa puhemies! Keskustelun aikana tuotiin myös esille useaan kertaan lastensuojelu. Ministeri Kiuru kertoi, kuinka hallitus on jo aloittanut lastensuojelulain kokonaisuudistuksen. Tosiasiassa sen olisi pitänyt olla jo käynnissä, kuten viime kesänä uutisoitiin. Tämäkin jää seuraavan hallituksen harteille. Mutta lyhyesti haluaisin sanoa, että uudistuksen lankana on oltava ruohonjuuritason työntekijöiden ehdotukset lain muuttamiseksi. Tilanne kentällä on nimittäin se, ettei aikuisilla ole lainmukaisia tarpeellisia työkaluja puuttua lasten ja nuorten vakavaan ja jopa vaaralliseen käytökseen tehokkaasti, esimerkiksi päihteiden käyttöön. Tämä on myös oma kokemukseni lastensuojelun työntekijänä, jollaisena siis toimin ennen kansanedustajuuttani.

On myös sanottava tähän esille tuotuun lastensuojelukeskusteluun, että itselläni on tämän työkokemukseni lisäksi kokemusta lastensuojelun asiakkuudesta. Elin 15—17-vuotiaana lastensuojelulaitoksessa vanhempieni alkoholismin takia. Kun jouduin pahoinpidellyksi, niin muutin sitten sinne laitokseen. Tiedän siis jotakin siitä, millaista on elää tässä tilanteessa, ja ehkä sitä voisi kuvailla sanoilla "huono-osaisena eläminen". Vaikka näin oli, niin koen jälkeenpäin katsottuna, että siinä kohtaa elämässäni tärkein asia oli lastensuojelulaitoksen asettamat rajat ja säännöt — ei vain pelkkä terapia, jota sitäkin tarvitaan, vaan myös sääntöjen ja rajojen asettaminen ja noudattaminen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on toistellut jengikeskustelussa taikasanaa "kotouttaminen". Jos katsoo Ruotsin kotouttamista, niin on selvää, ettei se oikein näytä auttavan. Miksi ei? Ongelma lähtee jo suhtautumisesta ja kielenkäytöstä. Itselleni on jo hoitajaopinnoissa opetettu, ettei ihminen ole objekti vaan subjekti. Tässä keskustelussa esiin nostetun kotouttamisen sijaan olisi puhuttava vain kotoutumisesta, ja se, ettei kotouttaminen auta, johtuu siitä, ettei silloin henkilö ole itse halukas osallistumaan siihen. Ei siis ole olemassa sitä objektia, jota kotoutetaan, vaan on olemassa subjekti, ihminen, joka omalla toiminnallaan kotoutuu. Jos vielä mietitään lisää tätä asiaa, niin tietenkin tähän myös yhteiskunta voi asettaa tai antaa tiettyjä työkaluja, jolla henkilö kotoutuu. Näitä ovat esimerkiksi kielen opetus, mutta loppujen lopuksi tämä työ kuuluu ihmiselle itselleen. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

16.33
Jari Kinnunen kok :

Arvoisa puhemies! Tässä salissa kävi ilmi hyvin, että poliisin ammattia ei juurikaan arvosteta, kun ei edes debattipuheenvuoroa saanut tässä aikaisemmin. — Nyt on pakko sanoa, että vastuuministeri toi hyvin esille katujengeihin liittymisen syitä ja kuvasi kohtuuhyvin sitä ilmiötä itsessään, ja olin myös iloisesti yllättynyt siitä, että hän mainitsi, että katujengeihin kuuluvista suurin osa on jo aikuisikään ehtineitä maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä. Se oli poikkeuksellista ministeriltä. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että kaikki maahanmuuttajanuoret eivät ole rikollisia, ja se meidän on syytä pitää aina mielessä. 

Arvoisat kuulijat! On syytä jo ymmärtää, että meille on muodostunut varjoyhteiskunta tai varjoyhteiskuntia, joissa eletään omien sääntöjen mukaan. Tämän viestin ovat tuoneet eduskuntaan maahanmuuttajataustaiset naiset erään valiokuntakäsittelyn yhteydessä. 

On hyvä huomata, että maahanmuuttajataustaiset alaikäiset tekevät usein rikoksia näille katujengeille. Jengiin halutaan päästä, ja ainoa tie on rikosten tekeminen. Niin sanottu roadman-kulttuuri kukoistaa, ja sekin ajaa alaikäisiä raakoihin rikoksiin. Alaikäisillä tarkoitan alle 15‑vuotiaita, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuuiässä vielä. Myydään huumeita, ryöstetään toisia lapsia ja nuoria, ja rahallinen hyöty huumekaupoista valuu aikuisille katujengiläisille. 

[...]

Olen vuodesta 82 ollut seuraamassa rikostorjuntaa ja nähnyt, kuinka moottoripyöräjengit ovat tähän maahan rantautuneet. Ne ovat kaivaneet itsellensä poterot ja soluttautuneet joka paikkaan. En haluaisi kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta, mutta näin tapahtuu myös katujengien kanssa, jollemme nyt reagoi. 

Päinvastoin kuin ministeri totesi, me olemme jo Ruotsin tiellä. Nyt kysymys kuuluu: kuinka pitkälle aiomme sitä tietä kulkea?

16.47
Jenna Simula ps :

Arvoisa puhemies! Suomalaisissa vankiloissa on suhteettoman suuri määrä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Seksuaalirikoksissa maahanmuuttajataustaiset ovat niin ikään yliedustettuina vuodesta toiseen. 

Tänään olemme keskustelleet katuväkivallasta ja jengiytymisestä, mikä on selkeästi jälleen kerran surkean maahanmuuttopolitiikan seurausta. Kaduilla kulkee entistä enemmän ihmisiä, jotka kantavat mukanaan teräaseita ja laittomia ampuma-aseita, valmiina myös käyttämään niitä hyvin matalalla kynnyksellä. Kyse ei enää ole edes vain jengien välienselvittelyistä, joissa niissäkin voi olla sivullisia uhreja, vaan myös yhä raaimmista ryöstöistä ja sivullisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä. 

Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että Suomi on ison ongelman edessä, ja sisäinen turvallisuusympäristömme on muuttumassa. Turvattomuus on lisääntynyt ja silmät ovat auenneet monilta, mutta toimet tämän kehityskulun katkaisemiseksi puuttuvat. Syy on ilmeinen: hallituspuolueet eivät halua kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa. On aivan turha puhua poliisien määrän lisäämisestä, ankkuritoiminnasta, nuorisotyöstä, saati iltapäiväkerhoista ja harrastustakuusta ellei maahanmuuttopolitiikkaa viimein kiristetä. Mikään määrä kotouttamista tai poliiseja ei tule kääntämään tätä kehitystä, sillä maahan marssii joka päivä lisää sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Sellaisia ihmisiä on turha edes yrittää kotouttaa. Se on rahan tuhlausta, suomalaisten veronmaksajien rahan tuhlausta.

Oulun raiskausvyyhti kuohutti koko Suomea neljä vuotta sitten. Tänä päivänä katuväkivalta ja jengit puhuttavat koko Suomea. Tässä välissä ei ole tapahtunut yhtään mitään sellaista, millä oltaisiin aidosti ennaltaehkäisty uusia seksuaali- tai väkivaltarikoksia, sillä ainoa toimiva tapa ennaltaehkäistä on se, ettei maahan enää houkutella ja oteta sellaisia ihmisiä, jotka eivät tänne halua edes lähtökohtaisesti sopeutua. Hallitus puhuu kauniita työ- ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta, mutta tosiasiassa Suomeen tulee yhä enenevissä määrin sosiaaliturvaperäistä maahanmuuttoa. Hallitus on keskittynyt tekemään lisää porsaanreikiä ja uusia tuloväyliä lainsäädäntöön, vaikka seurauksista on varoittanut jopa suojelupoliisi.

Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu, että maahanmuutto otetaan tässä salissa kuin ylhäältä annettuna, kuin luonnonilmiönä. Luonnollista toki on, että ihmiset liikkuvat tai ainakin yrittävät liikkua valtioiden rajojen yli, mutta valtioiden on voitava rajoittaa maahantuloa ja myös tehtävä kaikkensa turvatakseen oman maansa kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus. Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, ei koko maailman oppilaitos, eikä meidän pidä pilata maatamme ilmiöillä ja ongelmilla, mitä monien maahanmuuttajien lähtömaissa esiintyy. Nykyisenkaltainen määrä humanitääristä maahanmuuttoa on pienelle maallemme yksinkertaisesti liikaa.

16.57
Mikko Lundén ps :

[...]

Poliisin tilastojen mukaan Suomessa toimii 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Suomen Turussa. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan jengien jäsenistä peräti 95 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Poliisin tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaisilla on yliedustus tietyissä rikoksissa, kuten nuorten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tänään puhunut paljon toimenpiteistään ongelmiin liittyen. Käytännössä hallitus on kuitenkin luonut lisää vetovoimatekijöitä humanitääriselle maahanmuutolle, muun muassa perheenyhdistämiset ja paperittomien terveyspalvelut, ja siten pahentanut ongelmaa. Ongelman juurisyy on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka, mutta punavihreä hallitus ei tunnista maahanmuuton yhteyttä katujengiongelmaan ideologisista syistä. Itse asiassa hallitus kiisti viimeiseen asti katujengien olemassaolon ja tuntuu heränneen siihen vasta nyt. 

Hallitus haluaa ratkaista asian kotouttamisen resursseja lisäämällä, mutta herää kysymys, mihin näyttöön perustuu se optimismi, että kaikista muista Länsi-Euroopan maista poiketen kotouttaminen ratkaisee kaikki ongelmat, jos heikosti kotoutuvan väestön määrä jatkaa kasvuaan. Voi vain kysyä, mikä määrä resursseja on riittävästi ja milloin tulee tuloksia. Suomi on meinaan OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa, jos tarkastellaan vaikka Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden ihmisten työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai rikollisuutta. Tämä ei ole ihme, kun kansan kielten opettelua ei edellytetä, vaan tulkkauspalvelua tarjotaan vaikka maailman tappiin ja huonoon koulumenestykseen ratkaisu on oma, helpotettu arvosteluasteikko. Suomi kohtelee maahanmuuttajia jonkinlaisina passiivisina, paapottavina uhreina sen sijaan, että heitä kohdeltaisiin aktiivisina toimijoina, joilla on edellytykset ja velvollisuus opiskella, työllistyä ja elättää itsensä ja perheensä.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat kysyneet aiheesta useita kertoja saamatta mitään vastausta. Hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt mitään, ainakaan vaikuttavaa, vaikka aikaa on ollut vuosikaupalla. Tällä hetkellä nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat rajussa kasvussa ja raaistuneet. Väkivaltaa ihannoidaan, kynnys sen käyttöön on madaltunut ja vakavat väkivaltarikokset kohdistuvat yhä useammin sivullisiin. Vasta nyt muut puolueet tulevat perussuomalaisten linjoille, eikä katujengien olemassaoloakaan enää juurikin kiistetä. Myös tasavallan presidentti Niinistö kertoi olevansa siitä huolissaan ja arvioi, että kuljemme tässä asiassa Ruotsin perässä. Seuraamusjärjestelmää pitäisi hänen mielestään tarkastella uudestaan niin, että se on linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Tässä muutamia ratkaisuja, Ruotsin uuden hallitusohjelman kirjauksia jengiväkivallan kitkemiseksi: Lisätään pakkokeinojen käyttöä rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi. Lisätään ulkomaalaisten rikollisten karkotuksia. Tuplataan jengirikollisille tuomittavat rangaistukset. Lisätään poliisien mahdollisuuksia etsiä aseita ihmisiltä tai ajoneuvoista. Salassapitolainsäädäntöön lisätään viranomaisten mahdollisuuksia vaihtaa tietoja keskenään. Alennetaan kynnystä vangitsemiselle. 

Perussuomalaiset haluavat tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja ja kansalaisuuden saamisen ehtoja. Nuhteettomuuden lisäksi on vaadittava, että on riittävä kielitaito sekä opiskelu- ja työhistoria. Jengirikollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä on tiukennettava ja poliisin toimivaltuuksia on laajennettava. Kotouttamispolitiikkaan tarvitaan iso korjaussarja. Kotoutumisessa tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota vastuisiin ja velvollisuuksiin.

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana vielä Ruotsin uudesta hallitusohjelmasta, joka tulee auttamattomasti liian myöhään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Maahanmuuttoa tullaan sopimuksen mukaan rajoittamaan voimakkaasti ja pakolaisten määrä painetaan EU:n ja kansainvälisten sopimusten minimivaatimusten tasolle. Tarkoituksena on myös karkottaa maassa luvatta oleskelevat. 

Tähän loppuun tahdon lainata erästä puheenjohtajaa: "Pohjimmiltaan kyse on siitä, että karkotuspäätöksen saaneita ihmisiä on vaikea saada ulos maasta, jos he eivät syyllisty rikoksiin. Täytyy siis löytää muita keinoja, joiden avulla ongelma ratkaistaan." Näin ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi Svenska Dagbladetissa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies!

17.12
Vilhelm Junnila ps :

Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on käynyt selväksi, on välikysymys hyvinkin tarpeellinen tässä tilanteessa. Kun tässä samanaikaisesti kuitenkin käsitellään myös budjettia, on hyvä syynätä siihen, mitä sieltä löytyy.

Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että 20—24-vuotiaana Irakista tulevan maahanmuuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on 690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen 844 000 euroa, siis negatiivista. Keskimääräisen Somaliasta tulevan maahanmuuttajan elinkaarivaikutus on 951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden 1 340 000 euroa. Kuten näistä luvuista käy ilmi, siinä on aivan selkeä ero, onko kysymys työperäisestä maahanmuutosta vai tällaisesta sosiaaliperusteisesta maahanmuutosta.

Valtion budjetissa maahanmuutto löytyy suoraan vain kahdesta menoerästä: sisäministeriön maahanmuuton määrärahoista, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanottomenoista ja Maahanmuuttoviraston menoista, sekä työ‑ ja elinkeinoministeriölle kotouttamiseen varatuista määrärahoista. Nämä budjetista suoraan löytyvät menot koskevat vain kolmea—neljää ensimmäistä maassaolovuotta. Suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi lankeavat negatiiviset julkisen talouden nettovaikutukset kuitenkin huomattavan paljon pidemmältä ajalta, eivät vain muutamalta ensimmäiseltä vuodelta. Valtion budjettikehys ei siten paljasta kuin murto-osa maahanmuuton kustannuksista. Perussuomalaiset pitävätkin tärkeänä, että kustannukset esitetään kokonaisuudessaan. Perussuomalaisella maahanmuuttopolitiikalla olisi mahdollisuus saada huomattavasti suurempia säästöjä kuin budjetissa mainituista maahanmuuton menoista voidaan päätellä.

Arvoisa puhemies! Koska niin sanotut humanitääriset maahanmuuttajat maksavat keskimäärin 20 maassaolovuodenkin jälkeen vain vähän veroja ja saavat paljon tulonsiirtoja heikon työllisyytensä vuoksi, laskua maksetaan vuosikymmeniä. Yksi humanitäärinen maahanmuuttaja maksaa veronmaksajille keskimäärin 20 000 euroa vuodessa. Kun tämä lasketaan yli koko eliniän ja otetaan huomioon myös näiden maahanmuuttajien lasten heikko pärjääminen, yksi humanitäärinen maahanmuuttaja maksaa suomalaisille veronmaksajille vähintään miljoona euroa. [Petri Huru: Ohhoh!] Luvut ovat minimisummia, koska niissä huomioidaan vai suorat julkisen talouden vaikutukset, ei esimerkiksi väkivaltarikosten uhrien kuntouttamiseen uppoavia euroja.

Laittomasti maassa oleskeleville oleskelulupien, toimeentulon ja terveydenhuollon tarjoaminen toimivat vetovoimatekijöinä. Ne edistävät laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden jäämistä Suomeen sen sijaan, että heidät pyrittäisiin poistamaan maasta. Suomalaisien veronmaksajien tehtävänä ei olekaan kustantaa laittomasti maassa olevien palveluita, vaan palvelut tulisivat suomalaisen yhteiskunnan jäsenille, jotka rahoittavat kyseiset palvelut verovaroillaan. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi ottaa säilöön ja poistaa maasta viipymättä päätöksen jälkeen. Viranomaisille tulisi säätää velvollisuus ilmoittaa poliisille havaitsemistaan laittomasti maassa olevista henkilöistä. Siltä osin kuin kyse on toisen EU-jäsenvaltion kansalaisista, kaikki heidän terveyden‑ ja sosiaalihuollostaan aiheutuvat kustannukset tulee periä takaisin heidän kotivaltioiltaan sen sijaan, että kustannus jää suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi.

Edes Suomeen töihin tulevat maahanmuuttajat eivät ole julkisen talouden ja veronmaksajien kannalta läheskään aina hyödyksi varsinkaan silloin, kun on kyse Euroopan ulkopuolelta tulevasta halpatyövoimasta. Suurin osa Euroopan ulkopuolelta Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta on nimenomaan halpatyövoimaa. Tiedämme lisäksi tilastojen perusteella, että Euroopan ulkopuolelta tuleva halpatyövoima tulee kalliiksi. Näiden maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu parin vuoden maassaolovuoden jälkeen kantaväestön työllisyysasteen alle. Tällöin nettotulonsiirrot verrattuna kantaväestöön ovat noin 5 000 euroa enemmän yhdeltä maahanmuuttajalta vuodessa.

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislaissa on laiton maahantulo säädetty rangaistavaksi teoksi. Sen sijaan laiton maassa oleskelu ei ole laissa säädetty rikos. Vaadimmekin, että myös laiton maassaolo säädetään rikokseksi, josta seuraa mahdollisuus pidättää epäilty tutkintavankeuteen ja rangaista sekä karkottaa maastamme. Maamme muuttuneessa turvallisuustilanteessa tämä on entistäkin tärkeämpää.

17.17
Arto Pirttilahti kesk :

[...]

Kotouttamisen toimenpiteitten tehostaminen: Siinä on kanssa paljon tekemistä, eli millä tavalla me otamme vastaan tänne ulkolaiset ihmiset perheineen tai yksistään ja millä tavalla me saamme heidät integroitua yhteiskuntaan. Tässä on kahdesta asiasta vähän kiistelty tänään: siitä, että meillä on työperäinen maahanmuutto, mutta sitten on tämä toinenkin maahanmuuttotapa, mitä meille tulee.

Rikollisten ja vakavaan rikollisuuteen syyllistyneiden mutta myös laittomasti maassa olevien palautusjärjestelmää pitää tehostaa, kuten tuossa edustaja Hoskonenkin äsken mainitsi.

Ruotsissa on tämä asuinalueitten eriytyminen, ja se tulisi meillä myös torjua. Pitäisi olla eri alueilla niin sanotusti sekaväestössä mukana. Tästähän on ollut tutkimuksiakin, että jos, sanotaan, hyvin toimeentulevilla alueilla on maahanmuuttajia, myös heidän toimeentulonsa on kehittynyt ja hekin ovat integroituneet paremmin yhteiskuntaan.

Vastaanottokeskusten toiminnan hajauttaminen on yksi asia, ja siihen on hyvä panostaa, ettei siinäkään tulisi tätä jengiytymistä. Sitten nämä vastaanottokeskukset: jos niitten jälkeen saa maahantuloluvan, niin kyllähän ne yleensä sitten sen jälkeen... Kun meilläkin on Mänttä-Vilppulassa 300 henkilöä vastaanottokeskuksessa, niin tulivat sitten Turkuun, Tampereelle, Helsinkiin sen jälkeen ja varmaan sittemmin omiin etnisiin ryhmiinsä. Sisäministeriössä täytyy kyllä aloittaa tämä seuranta tarkemmin. Ja näkisin vielä sitten, että tällainen strategia jengirikollisuuden torjumiseksi tulee tehdä nyt välittömästi tämän hallituksen aikana ja se pitäisi laittaa toimeen ensi hallituksen aikana.

17.22
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka :

Arvoisa puhemies! Käytän vähän poikkeuksellisesti puheenvuoron täältä edustajan paikalta, edustajana, joka asuu Helsingissä ja joka on Helsingin kaupunginvaltuutettu. Nimittäin ryhmäpuheenvuoroissa kuultiin näkemyksiä Kirkkonummelta, Kuopiosta ja Kankaanpäästä, mutta varmaankin kun puhutaan Helsingistä, haluan tuoda mukaan helsinkiläisen kokemusasiantuntijan näkökulman. Tämä ei siis ole mikään hallituksen linjaus vaan henkilökohtainen kokemukseni. Se on vähän erilainen kuin mitä tässä salissa on tähän asti kuultu.

Minulla on 25 vuoden kokemus maahanmuutosta. Asun Helsingin Koskelassa. Se oli vielä 70—80‑luvuilla Suomen väkivaltaisimpia lähiöitä. Ihan suomalaisin voimin saatiin aikaan verisiä jengitappeluita omalla kerrostaloalueella, tai sitten lähdettiin riehumaan Maunulaan. Veteraanit muistavat, että tilanne alkoi parantua vasta kun riittävän moni päätyi vankilaan riittävän pitkäksi aikaa.

Kukaan ei halunnut asua Koskelassa vapaaehtoisesti. Sinne siis asutettiin somalialaisia pakolaisia 90‑luvun alussa sekä ulkomaalaisia opiskelijoita. Myös virolaisten ja venäläisten osuus on edelleen suuri. Omistusasuntojen suurin houkutus on myös pienituloiselle lapsiperheelle järjellinen neliöhinta. 

Ja mitä on tapahtunut? Kutsun kenet tahansa välikysymyksen tekijöistä käymään tässä pelottavassa slummissa — edessä voi olla suuri pettymys. Tämä maahanmuuttajalähiö on hyvin rauhallinen ja hiljainen. Asukkaat ovat ylpeitä asuinpaikastaan. 

Mistä tämä myönteinen käänne? Varhainen puuttuminen. Koskela oli alun alkaen pelkkä vuokralähiö, jonne jo valmiiksi syrjäytyneet perheet joutuivat. Se oli segregaatiota, joka on kaikkialla maailmassa ongelmien syy ja seuraus. Helsingin kaupungin määrätietoinen linja on ollut sosiaalinen monimuotoisuus, ja niinpä Koskelaan rakennettiin myös omistusasuntoja ja senioriasuntoja. Mutta Koskelan menestystarinan ydin on kasvatus ja varhaiskasvatus. Meillä on päiväkoti ja koulu samassa pihapiirissä ja koulussa sata oppilasta. Kyse on myös johtamisesta: Vanhin lapseni on nyt 22 ja kuopukseni yhdeksän. Molemmilla on ollut sama rehtori, ja useimmat opettajat ovat viihtyneet koulussa yli kymmenen vuotta. 

Olen täällä eduskunnassa puhunut enimmäkseen taloudesta ja veroista. Arvoisa puhemies, ensimmäinen puheenvuoroni oli hätähuuto subjektiiviselle päivähoito-oikeudelle, jonka Sipilän hallitus poisti mutta onneksi tämä hallitus palautti. Oikeus varhaiskasvatukseen poistettiin juuri heiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat, niiltä perheiltä, joilla ei ole voimavaroja tukea lasten tietojen ja taitojen kehitystä, oppimista ja ryhmässä toimimista. Kaikille avoin ja mieluiten maksuton varhaiskasvatus on parasta varhaista puuttumista. 

Kaikkien kolmen lapseni ryhmässä ja luokissa on aina ollut maahanmuuttajaenemmistö. Kun lapset ovat yhdessä kolmivuotiaasta kymmenvuotiaaksi, on lähtötasojen eroja voitu tasoittaa ja pienessä koulussa jokaista lasta ottaa huomioon. 

Törmäsin äskettäin esikoiseni luokkakavereihin. On helppo leimata maahanmuuttajat rikollisiksi, kuten tässä salissa on tehty, mutta miksi emme puhu Ahmedista, joka on nyt kiinteistönvälittäjänä vastuullinen yrittäjä? Miksi me emme puhu Amrosta, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa työn ohessa ja tekee opettajan sijaisuuksia? Siinä ovat Koskelan jengin uudet kasvot. 

Kaikki ei ole hyvin Koskelassakaan. Koronan jälkeen nuoret oireilevat, ja on pahoinvointia. Mutta, hyvät kollegat, mikä on meidän tehtävämme tämän kansakunnan eturivissä? Pelottelu on helppoa mutta ratkaisujen tukeminen vaikeampaa. 

17.30
Petri Huru ps :

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Onko Suomi Ruotsin tiellä? Olemmeko menettämässä sen turvallisen yhteiskunnan, jossa aiemmin voi vilpittömästi luottaa lähimmäiseen ja kulkea huoletta kellon ympäri lähiössä tai kaupunkien keskustassa tai jättää jopa kodin oven lukitsematta kauppareissun ajaksi? Kun lukee tämän päivän uutisia lisääntyvästä katuväkivallasta tai maahanmuuttajataustaisesta ja alati raaistuvasta jengirikollisuudesta, voi todeta, että kyllä, olemme Ruotsin tiellä. Jos ei ole ennenkään hallituksella ollut tahtoa paneutua maahanmuuton ongelmien juurisyihin, niin sama meno jatkuu edelleen. [Mika Kari: Höpö höpö!]

Eduskunnan keskusteluissa on tänäänkin kuulunut vain pehmeisiin keinoihin perustuvat kotouttamisen parantamistoimet, joihin hallitus näyttää olevan valmis syytämään loputtomasti rahaa. Kovina keinoina hallituksen suunnalta kuuluu ainoastaan laittomien aseiden hallussapidon rangaistusten koventaminen — ei puhettakaan siitä, että esimerkiksi henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistuksia kovennettaisiin tai että näihin rikoksiin syyllistyviä ulkomaalaistaustaisia vaikkapa poistettaisiin maasta tehokkaammin. Sen sijaan hallitus on esimerkiksi parantanut laittomasti maassa olevien terveyspalveluja, kun edes kotimaassa eivät omat kansalaiset saa palveluita.

Tekemillään toimilla hallitus ainoastaan lisää vetovoimatekijöitä, kun edes kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita ei poisteta maasta, saati oteta säilöön. Lisäksi mahdollisuus tehtailla loputtomasti uusia turvapaikkahakemuksia lisää yhteiskunnan kustannuksia ja ruuhkauttaa muutenkin ylityöllistettyä oikeuslaitosta tai julkista oikeusapua.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt hallitukselle vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi, mutta nämä ehdotukset ovat kaikuneet kuuroille korville hallituksen toteuttaessa ideologista maahanmuuttopolitiikkaansa. Ellei hallitukselta edelleenkään löydy tahtoa pureutua maahanmuuton aiheuttamiin haittoihin perussuomalaisten esittämin keinoin, niin tulevaisuudessa on odotettavissa yhä pahempia ongelmia ja turvallisuuden heikentymistä.

17.39
Hanna Holopainen vihr :

[...]

Vielä totean tähän lopuksi, että tänään on ajoittain käytetty aika rajua kieltä maahanmuuttajista, ja ei voi muuta sanoa kuin että täällä yhteiskunnassa aika moni taho tekee töitä sen eteen, että saadaan houkuteltua maahantulijoita työhön tänne Suomeen, ja tämäntyyppinen keskustelu kyllä tekee sen työn aika vaikeaksi.

17.57
Mikko Kinnunen kesk :

Arvoisa puhemies! Tänään on käyty tärkeää keskustelua katu- ja jengiväkivallasta. Jokaisen pitää saada asua kotimaassamme turvassa. Kaima, edustaja Kinnunen, puhui kyllä asiaa. Ennaltaehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhain. 

Meitä on täällä verrattu aika paljon Ruotsiin, johon on muuttanut 2000-luvulla kaksi miljoonaa ihmistä. Meille muuttajia on ollut siitä kymmenesosa, eli olemme aika erilaisessa maastossa. Toki me voimme oppia toisiltamme. Suomen ei kannata tehdä samoja virheitä, mitä Ruotsissa on tehty. Siellä poliisi ei ole pysäyttänyt rikollisia riittävän ajoissa. Rangaistukset ovat olleet osin lepsuja, ja maahanmuuttajat on jätetty yksin kurjistuviin lähiöihin. Ongelmia on myös vähätelty. Viranomaiset ovat jumiutuneet byrokratiaan. Väkivalta on lisännyt väkivaltaa. Meidän ei tarvitse toistaa naapureitten virheitä, mutta varmasti siellä on myös tehty sellaista työtä, josta voimme ottaa mallia.

Suomessa on jengejä isommissa kaupungeissa, vähäisissä määrin myös tuolla pohjoisessa. Jos tänne alkaa kehittyä sellaisia lähiöitä, joissa kasvaa nuoria, jotka eivät integroidu, pääse mukaan yhteiskuntaan, eivätkä opi kieltä, niin tilanne on hälyttävä. Tällainen kehityskulku tulee estää. Siihen toki voi vaikuttaa ihan kaupunkisuunnittelun ja yhteisöllisyyden tukemisen avulla, mutta meidän tulee tehdä kaiken kaikkiaan vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa ja kotouttamista sen osana. Meidän tulee muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko. Kaikkia maahanmuuttajaryhmiä ei tule niputtaa yhteen. Huolehditaan siitä, että tänne muualta tulevat pääsevät mukaan ja kiinnittyvät aktiivisesti yhteiskuntaan, että jokainen juurtuu, löytää paikkansa ja asettuu tänne vastuulliseksi työtä tekeväksi ja veronsa maksavaksi kansalaiseksi, että päästään työn syrjään ja koulutukseen kiinni mahdollisimman pian.

Vastaanottokeskuksia kannattaisi uudelleen hajauttaa ympäri maan. On ollut suuri virhe lakkauttaa kodinomaisia ja pieniä yksiköitä tuolta harvemmalta seudulta, jossa on ollut paikallisia ystäväperheitä, joissa on tehty yhteisöllisesti työtä. Tällainen on esimerkiksi mielessä Pudasjärvellä. Se olisi hyvä saada takaisin. 
...

18.02
Vilhelm Junnila ps :

Arvoisa puhemies! Kun tuossa äsken edustaja Kinnunen asetti aika paljon toiveita poliisille, ja tuolla toinen Kinnunen näyttää olevan takarivissä, niin kyllä täytyy sanoa, että aika paljon poliiseilta nykyään vaaditaan, erityisesti tämän maahanmuutto-ongelman ratkaisemisessa, [Mikko Kinnunen: Et kuunnellut kaikkea!] vaikka käytännössä silloin on aika paljon jo mennyt pieleen, kun ollaan siinä poliisivaiheessa, ja kuten tunnettua, suurin osa, valtava enemmistö, kaikista asioista ja lieveilmiöistä ei koskaan edes poliisille saakka tule. 

Tuossa edustaja Elomaa myös mainitsi Varissuon, ja se on myös itselleni erityinen kosketuspinta maahanmuuttoon. Olen siellä useita vuosia asunut ja nähnyt jo siinä mittakaavassa, millainen kehitys maahanmuuttopolitiikassa aikoinaan oli ja mihin suuntaan se on nykyään menossa. Ruotsissa vastaava esimerkki on vaikka Södertälje, joka 90-luvulla oli työtätekevä, erityisen virkeä kaupunginosa ja sittemmin ajautui huumerikollisuuden pariin, ja nyt kun siellä kävin, kun siellä sattuu sukulaisia edelleen asumaan, niin kaikki käytännössä miettivät sieltä pois muuttamista. 

Ruotsi on mainittu useaan kertaankin esimerkkinä. Kun Pohjoismaiden neuvosto siellä kokousti, lähdin itsekin vähän lähiökierroksille. Otin kellon ja puvun pois ja laitoin hupparin päälle. Täytyy kyllä sanoa, että täällä tekisi erittäin hyvää useille edustajille tutustua ihan omakätisesti, miltä näyttää nykyään ruotsalainen maahanmuuttajavaltainen lähiö. Se voisi herättää kyllä näkemään asioita myös toisenlaisin silmin. Kun olen käynyt islamilaisissa maissa ja yhdysvaltalaisissa lähiöissä, niin kyllä näillä kohtalaisen samansisältöiset yhdysmerkit ovat. Tämä on oikeasti erittäin vakava asia. 

Tuossa edustaja Ovaska, joka sieltä takarivistä äsken huuteli välihuutoja, tivasi aiemmin myös ratkaisuehdotuksia. Tässähän jätimme budjettiin vastalauseen, ja kehotan tutustumaan vastalauseen lausumaehdotuksiin 41, 42, 43, 44 ja 45. Nämä viisi ratkaisuehdotusta poimin tässä teidän käytettäväksenne, kun olette todennut, että jotakin tarvitsee tehdä. Tässä on aika hyvä malli lähestyä:

"Eduskunta edellyttää, että kaikki suojeluperusteiset oleskeluluvat myönnetään määräaikaisesti niin, että lähtömaiden tilanteen rauhoituttua väliaikaista suojelua saanut palaa kotimaahansa."

"Eduskunta edellyttää, että hallitus alkaa valmistella ulkomaalaislain kiristämistä siten, että laittomasti maassa oleskelu johtaisi tosiasiallisiin rangaistuksiin, maasta poistoon ja myöhemmän maahantulon estämiseen."

"Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, luvattomasti maassa olevien henkilöiden poistamista maasta."

"Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee selvityksen sosiaaliturvajärjestelmän muuttamisesta asumisperusteisesta kansalaisuusperusteiseksi."

"Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jolla minimoidaan humanitaarinen maahanmuutto ja muutetaan se väliaikaiseksi, ja työperäisessä maahanmuutossa korostetaan kykyä tulla toimeen työtulolla ja palautetaan ajalliset sekä tulorajalliset karenssit."

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että joulu lähestyy, ja silloin meistä moni lähtee omalta paikkakunnaltaan tapaamaan sukulaisia. Valitettavasti moni maahan tullut, suojeluperusteisen oleskeluluvan saanut lähtee myös kotimaahansa, esimerkiksi Mogadishuun. Onhan se aika kummallista, että jos hakee Suomesta suojelua sen vuoksi, ettei kykene omassa kotimaassaan asumaan, niin loma-aikana on kuitenkin täysin ok ja tervetullutta sinne palata. Kyllä tämä kertoo myös jotakin Suomen tosiasiallisesta suhtautumisesta näihin oleskelulupiin. — Kiitos. 

18.30
Vilhelm Junnila ps :

Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 ruotsidemokraattien kansanedustaja Kent Ekeroth tuli vieraakseni seminaariin, jonka aihe oli, olemmeko Ruotsin tiellä. Muistan silloin erityisesti sosiaalidemokraattien suunnasta ne jatkuvat herjat ja leimakirveet, jotka tähän aiheeseen silloin liittyivät. Itse asiassa tämä tilaisuuskin oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että sinne etsiytyi paikalle Antifan porukkaa mielenosoituskyltteineen, jotka sitten aiheuttivat kaikenlaista kalabaliikkia, mutta onneksi järjestyksenvalvojien ja poliisin yhteistyöllä heidät saatiin rakennuksesta puhdistettua pois. Nämä ongelmat ovat siis olleet hyvin kauan tiedossa. Perussuomalaiset ovat vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, puhuneet Ruotsin ongelmien toistamisesta.

Näihinhän liittyy se, että lasten koulumenestys on heikkoa, syrjäytyminen periytyy sukupolvilta toisille, ja sitten usein näillä henkilöillä ei ole minkäänlaisia valmiuksia työelämään. Yksikään valtio ei ole onnistunut näissä kotouttamistoimenpiteissä, mitä täällä nyt on julistettu ratkaisuna. Täällähän on puhuttu, että me emme nyt tee Ruotsin virheitä, kun teemme näitä pehmeitä ja muita keinoja, mitä täällä on, mutta mitkä ovat toimivat kotouttamiskeinot? Tähän pyydän vastausta. Meiltä on pyydetty ratkaisumalleja, joita olemme tarjonneet, mutta mitä nämä kotouttamiskeinot ovat? Meidän ratkaisumme yleensä liittyvät maasta poistamiseen ja maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseen eivätkä tähän pään silittämiseen. Kysymys kuuluukin: Mitä te ette tee samoin kuin Ruotsissa on tehty? 

Palautan mieleen tämän välikysymyksen perimmäisen syyn. Sehän on osoittaa epäluottamusta hallitukselle näiden asioiden hoidosta. Tästä keskustelusta saa välillä sellaisen mielikuvan, että täällä on jotenkin kohtuullisen hyvin pärjätty, kun emme ole vielä Ruotsin tiellä, ja sitten esitetään näitä erilaisia toimenpiteitä. Mutta vastatkaa siihen kysymykseen: Mitä te teette toisin kuin Ruotsissa on tehty? Nämä kuulemani asiat täällä tänään eivät juurikaan eroa siitä, mitä Ruotsissa on 10—15 vuotta sitten tehty. Mitä olette tehneet estääksenne maahanmuuton suurimpia ongelmia aiheuttaneista lähtömaista? Yksikään näistä kotouttamiskeinoista täällä ei nosta ja ota kantaa tähän asiaan. Miksi?

Arvoisa puhemies! Otan vielä esiin yksityiskohdan Ruotsista, nimittäin siellä rikosoikeudellinen vastuu on 15 vuotta. Ajatelkaa, että aseen käytöstä ei edes käydä oikeudenkäyntiä silloin, kun asetta käyttänyt henkilö on nuorempi kuin 15 vuotta. Sen vuoksi teidän kannattaa myös suhtautua perussuomalaisten ehdotukseen, että tätä ikärajaa myös Suomessa laskettaisiin.

18.34
Jari Kinnunen kok :

Kiitos, arvoisa puhemies! Korjaan nyt heti tässä edustaja Junnilaa: Me olemme Ruotsin tiellä. Nyt on vain kysymys siitä, kuinka pitkälle me menemme sillä Ruotsin tiellä. Tämä katujengiliikehdintä osoittaa sen, että me olemme siellä jo.

Pikkasen jäin haikailemaan nyt, kun Migristä on paljon puhuttu ja siellä vihdoinkin on huomattu, että ei oikein homma toimi, sitä aikaa, kun poliisi teki vielä päätöksiä ja käännytti ihmisiä. Olin itse silloin Tampereella ulkomaalaisyksikön päällikkönä, ja siellä säännönmukaisesti kävi eduskunnan oikeusasiamies kyselemässä, miksi Tampereelta käännytetään näin paljon ihmisiä, jolloin totesin, että kun laki on tällainen Suomenmaassa, niin kannattaa mennä sinne muihin poliisilaitoksiin kysymään, miksi sieltä ei käännytetä ihmisiä. Meillä ei varmaan tämä aika palaa, toivottavasti Migri kuitenkin tormistautuu ja ryhtyy tekemään asioita oikein.

No tässä salissa on nyt kuitenkin aika lailla yksimielisesti puhuttu pehmeistä keinoista ja sitten näitten olemassa olevien kovien keinojen paremmasta käytöstä, ja nyt kun te vanhemmat edustajat olette jossakin vaiheessa täällä saaneet aikaiseksi tämmöisen parlamentaarisen Liikenne 12 ‑suunnitelman, olisiko mahdollista laatia tämmöinen parlamentaarinen maahanmuutto- ja turvapaikkastrategia, jossa sitten vastattaisiin näihin haasteisiin ja etsittäisiin semmoinen yhteinen näkökulma siihen, mitenkä nämä tavoitteet asetetaan ja mitenkä laaditaan tiekartta ihmisille tämmöiseen hyvään integraatioon? Saa käyttää, saa olla käyttämättä.

18.36
Jukka Gustafsson sd :

Herra puhemies! Eilen päättyi jalkapallon MM-kisat hienolla finaaliottelulla. Se tuli mieleeni tuossa, kun tiedän, että erityisesti pääkaupunkiseudun urheiluseuroissa, muussakin kuin jalkapallossa, on mukana tuhansia maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Minulla on ollut ilo myöskin Tampereella... Tampereen Pallo-Veikot on Ilveksen ohella toinen merkittävä kasvattajaseura Tampereella, ja meillä on siinä seuratoiminnassa myöskin mukana satoja maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria, ja meillä on jopa seuran faniporukassa tällainen oma rumpuryhmä, joka koostuu maahanmuuttajalapsista ja nuorista, ja minulla on heistä erittäin hyvä kokemus. Olen useiden kanssa jopa ystävystynyt fanibussimatkoilla. 

Minä haluan sanoa tämän positiivisen äänisävellajin sen takia, kun tämän keskustelun ehkä nurja puoli on ollut se, että tässä kuitenkin ylikorostuu tietyllä tavalla maahanmuuttajanuorten rooli. Me tiedämme, että tässä jengirikollisuudessa heidän osuutensa on merkittävä, mutta sen rinnalla pitää nähdä tämä valtava valoisa puoli, johon äsken viittasin. Ja jos ja kun se pitää paikkansa, minkä keskustan kansanedustaja Mikko Kinnunen sanoi, että Ruotsiin tietyn ajan puitteissa kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa tuli, niin virhehän se oli tietysti, ja eihän se pysynyt kuntien käsissä ollenkaan, ja se asuntopolitiikka erityisesti on ollut kertakaikkisen onnetonta. 
...

18.55
Tuomas Kettunen kesk :

Puhemies! Kun edustaja Junnila kysyi, mitä tekisitte, kun kaikki, mitä olemme esittäneet, ei toimi, niin kysyisinkin kyllä perussuomalaisten lääkkeistä. Esititte tämän vähän aikaisemmassa puheenvuorossa. Esitätte, että turvapaikanhakija lähtisi takaisin lähtömaahan tai muualle odottamaan päätöstä. No, mitä kun heitä ei oteta vastaan? Suomessa lakikin kieltää palauttamasta hengenvaarallisiin olosuhteisiin. Viime vaalikaudella perussuomalaiset halusivat leikata turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. No, sehän vedettiin pois eduskunnasta perustuslain vastaisena. Olette myös esittäneet aikoinaan turvapaikanhakijoiden eristämistä autiolle saarelle. Silläkö tämä sitten ratkeaisi? Kyllä Suomea on laeilla rakennettava, ja tämä ongelma vaatii nyt monipuolisia ratkaisuja. — Eikö niin, edustaja Junnila? [Vilhelm Junnila pyytää vastauspuheenvuoroa]

18.57
Heikki Vestman kok :

Arvoisa puhemies! Turvalliset kadut ovat suomalaisille kalliit, niitä ei saa menettää. Katujengit ovat kasvava turvallisuusuhka varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla. Lähiöiden turvallisuus on viime vuosina heikentynyt. Vaatteita ryöstetään päältä, sivullisiin kohdistetaan väkivaltaa, on välienselvittelyjä, nöyryyttämistä, poliisia häiritään. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan mukaan katujengien jäsenistä jopa 95 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. On tunnistettava ja tunnustettava, että katujengi-ilmiö liittyy epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan. Ilmiöön puuttumiseen tarvitaan kovempia keinoja, niitä pehmeitä keinojakin toki tarvitaan, mutta ensisijaisesti haluan kiinnittää huomiota koviin keinoihin.

Arvoisa puhemies! Minkä takia? Sen takia, että Suomen ei pidä toistaa Ruotsin katastrofaalisia virheitä. Useisiin Ruotsin kaupunkeihinhan on muodostunut alueita, missä katujengit ja klaanit ovat muodostaneet rinnakkaisyhteiskuntia. Nämä alueet eivät ole enää laillisen yhteiskuntajärjestyksen näpeissä. Ja samaan aikaan, kun tällainen ilmiö on Ruotsissa päässyt kehittymään, Ruotsi on kaatanut miljardeittain veronmaksajien kruunuja erilaisiin kotoutumisohjelmiin, palveluihin, sosiaalitukiin. Näiden pehmeiden keinojen vaikutukset näyttävät olleen rajallisia. Sen sijaan Tanskassa on turvauduttu toisenlaisiin keinoihin. Siellä on tehty premissimuutos maahanmuuttopolitiikkaan, muutettu isosti sitä politiikkaa, jota Tanska harjoittaa, ja tehty myös kriminaalipolitiikkaan tiukennuksia.

Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole myöhäistä muuttaa suuntaa, mitä tulee humanitaarisen maahanmuuton politiikkaan ja kotoutumispolitiikkaan. Kotoutumiseen tarvitaan velvoitteiden rinnalle enemmän kotoutujan, maahantulijan, velvoitteita oikeuksien rinnalle. Lähtökohdan pitää olla se, että maahantulija kotoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan, ei toisinpäin. Suomessa pitää noudattaa Suomen sääntöjä. Täällä pitää oppia kieli, täällä pitää tehdä töitä itsensä elättämiseksi. Sen lisäksi humanitaarisen maahanmuuton määrään pitää kiinnittää huomiota. Kokoomus on linjannut, että rajat ylittävään turvapaikanhakuun perustuva mekanismi pitää minimoida. Kansainvälisen suojelun pitäisi olla väliaikaista, ja sen jälkeen, kun sen tarve on poistunut, tulisi palata lähtömaahan.

19.00
Sofia Vikman kok :

Arvoisa puhemies! On tunnustettava rehellisesti, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa. On paikallaan, että tämä tuodaan esiin myös välikysymyksessä.

On tärkeää huomata, ettei maahanmuutto itsessään automaattisesti johda nyt nähtävän kaltaisiin ongelmiin. Esimerkkinä Kanada on onnistunut yhdistämään laajan työperäisen maahanmuuton ja turvallisen yhteiskunnan. Tämänkaltaisia malleja meidän on harkittava myös Suomeen, sillä ikääntyvä Suomi väistämättä tarvitsee myös tekeviä käsiä ulkomailta. Yhtenä jengirikollisuuden torjuntaohjelmamme kokonaisuutena kokoomus onkin esittänyt myös kotoutumispolitiikan korjausliikettä.
...

19.10
Toimi Kankaanniemi ps :

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hanna Holopaiselle totean, että te olette nyt täysin väärässä. Ei tarvita perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan ja tähän nuorisorikollisuuteen liittyvään suunnanmuutokseen lisää mitään miljardeja, ei rahaa ollenkaan. Päinvastoin. Jos toteutetaan perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma, ne linjaukset, niin tulee valtava säästö, [Petri Huru: Juuri näin!] jolla voimme ratkaista monia ongelmia. Voi olla, että täällä kotimaisen jengirikollisuuden osalta tulee joitakin lisäpanostuksia. Poliisi varmasti tarvitsee joka tapauksessa lisää voimaa, kun tämä yhteiskunta muuttuu huonompaan suuntaan muistakin syistä, mutta ei, ei sellaisia miljardeja, mistä te puhutte, ja tämä pitää tehdä — sitä me peräänkuulutamme tällä välikysymyksellä, että muutetaan, tämä maahanmuuttopoliittinen suunta välittömästi. Sitten voidaan ottaa nämä rangaistuskysymykset ja muut, jotka on myös hoidettava.

Arvoisa puhemies! Olen varsin tyytyväinen eduskunnan käymään keskusteluun tänään. Minusta eduskunta on osoittanut ryhdikästä tosiasioiden tunnustamista tämän välikysymyksen aiheen, vakavan aiheen, ympärillä, etsinyt ratkaisuja, ja paljon on tullut ihan kaikista ryhmistä sellaisia ajatuksia, esityksiä, jotka ovat toteuttamiskelpoisia, jotka tuovat tämän ongelman sillä tavalla esille, että kaikki voivat ottaa siihen kantaa. Meillä on vain yksi ongelma: se on se, että hallitus on täysin toisilla linjoilla kuin käsittääkseni koko eduskunta. [Mika Kari: Tuskin kuitenkaan!] Näin valitettavasti on, mutta hallitus vaihtuu keväällä.

Arvoisa puhemies, vielä kolmas asia: Nyt on syytä lähteä Ruotsin tielle, nykyisen Ruotsin hallituksen linjalle, joka on ruotsidemokraattien linja. Sille kannattaa lähteä, pois siltä tieltä, johon sosiaalidemokraatit naapurimaamme vei, ja nyt ottaa se uusi linja meilläkin, ja se on pitkälti...voidaan ottaa Tanska — siellä on sosiaalidemokraatit olleet vallassa myös — tehneet viisasta politiikkaa monessa mielessä, mutta Ruotsissa vaihtui syksyllä linja, ja se on nyt se, mitä kannattaa tarkkaan seurata, kun ne siellä korjaavat niitä virheitä, mitä on menneinä vuosina tehty. Meillä on myös sen aika, että suunta muutetaan ennen kuin ne virheet ovat niin suuria, ettei niitä enää pystytä korjaamaan. — Kiitos.

19.15
Heikki Vestman kok :

Arvoisa puhemies! Edustaja Kari kysyi sen perään, millaisia esityksiä ja toimenpiteitä on kokoomuslaisten sisäministerien toimesta tehty aiemmin. Viime kauden lopulla kokoomuslaisen sisäministerin johdolla valmisteltiin ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden torjuntaohjelma, ja luen nyt tästä ohjelmasta, joka löytyy tuolta valtioneuvoston sivuilta edelleenkin, muutaman kohdan — muutaman kohdan konkreettisista toimenpiteistä, niistä kovista keinoista, jotka tämä hallitus on jättänyt toteuttamatta, jotka edellinen hallitus, Sipilän hallitus, laittoi alulle mutta jotka tämä hallitus laittoi pöytälaatikkoon. Muutamia otteita: 

1) "Valmistellaan ulkomaalaislakiin tarvittavat muutokset, joiden nojalla kansainvälisen suojelun asema voidaan poistaa henkilöltä, joka on syyllistynyt törkeään rikokseen saatuaan kansainvälisen suojelun aseman Suomessa."

2) "Valmistellaan ulkomaalaislakiin tarvittavat muutokset, joiden nojalla voidaan estää ulkomailla oleskelevan henkilön palaaminen Suomeen peruuttamalla henkilölle myönnetty oleskelulupa tai lakkauttamalla suojeluasema, jos henkilön katsotaan vaarantavan kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta."

3) "Tehdään tarvittavat lakimuutokset, joilla mahdollistetaan henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja mahdollistetaan säilöönoton jatkaminen enintään 12 kuukauden ajan."

4) "Laajennetaan ilmoittautumisvelvollisuuden ja asumisvelvollisuuden käyttöä maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja maasta poistumisen valvomiseksi."

5) "Selvitetään mahdollisuudet säätää vankeusrangaistus laittoman maassaolon rangaistukseksi EU:n paluudirektiivin vireillä olevan muutoksen perusteella."

6) "Tehdään tarvittavat lakimuutokset, joilla varmistetaan, että henkilö, jolla ei ole enää oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta," — laittomasti maassa oleva siis — "menettää kotikuntansa Suomessa sekä siihen liittyvät palvelut ja oikeudet pois lukien välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon liittyvät palvelut."

7) "Valmistellaan tarvittavat ulkomaalaislain muutokset ja muut toimenpiteet seuraavien edellytysten lisäämiseksi pysyvälle oleskelulle kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa oleville: suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen peruskurssin suorittaminen ja kurssikokeen hyväksytty suoritus; usean vuoden opiskelu- ja työhistoria Suomessa oleskelun ajalta työikäisille."

Nämä kaikki toimenpiteet, jotka kokoomuslaisen sisäministerin toimesta laitettiin vireille, on tämä hallitus haudannut. Ja tämä on yksi syy, minkä takia kannatan tätä epäluottamuslausetta. Tämä hallitus ei ole tuonut eduskunnan käsittelyyn ainuttakaan konkreettista, niin sanottua kovaa toimenpidettä, [Puhemies koputtaa] jolla tätä uutta kasvavaa rikollisuuden muotoa ja turvallisuusuhkaa saataisiin torjuttua.

19.19
Hanna Holopainen vihr :

Arvoisa puhemies! Otin vielä puheenvuoron, koska edustaja Kankaanniemi viittasi aiempaan puheenvuorooni. 

Huomaan, että perussuomalaiset haluavat pelkistää tämän kysymyksen nuorisorikollisuuden torjumisesta pelkästään maahanmuuttokysymykseksi. [Toimi Kankaanniemi: Ei! — Petri Huru: Ei pidä paikkaansa!] Se on ongelmallista siksi, että silloin emme ihan ymmärrä sitä juurisyytä, mikä tähän ilmiöön on johtanut, emmekä myöskään pysty torjumaan sitä. Juuri tämän vuoksi nuorisojärjestöt ovat ottaneet yhteyttä nyt ennen tätä välikysymyskeskustelua ja pyytäneet, että keskusteltaisiin nimenomaan suomalaisen nuorison pahoinvoinnista ja siitä, kuinka siihen pystytään vaikuttamaan. Toisaalta koronan aiheuttamat rajoitukset ovat rasittaneet suomalaisten nuorten mielenterveyttä ja jaksamista ja kuormittaneet heitä, mutta toisaalta tämä on myöskin ollut pidemmän aikavälin tulos siitä, että nuorten elämässä on paljon kuormitustekijöitä. Myöskin aiempien hallituskausien leikkaukset erilaisiin nuorten palveluihin ja koulutusjärjestelmän muutokset ovat aiheuttaneet tätä kuormitusta. 

Nuoret pyytävät, että heidän pahoinvointinsa otetaan vakavasti. Se pahoinvointi oireilee monella eri tavalla. Rikollisuus on yksi osa sitä. Muita ilmenemiskeinoja ovat esimerkiksi päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ja jaksamisongelmat, joista nuoret kärsivät. Olisi tärkeätä puhua näistä kaikista samalla kertaa, jotta pystymme oikeasti puuttumaan siihen. Nuoret ansaitsevat sen, että heidän ongelmansa otetaan vakavasti ja niihin puututaan sen sijaan, että tämä pelkistetään ikään kuin keskusteluksi pelkästään maahanmuuttopolitiikasta. On totta, että meillä on ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka ovat jo toisen sukupolven maahanmuuttajia. Yhteiskunnassa se kotouttaminen ei ole onnistunut, jos heidän kokemuksensa on se, että he ovat jääneet syrjään ja eivät pysty osallistumaan täysivaltaisena jäsenenä tähän yhteiskuntaan. Totta kai tähän pitää puuttua, rikollisuuteen pitää puuttua, mutta se, että tarjotaan pelkästään yksinkertaisia ratkaisuja tähän moniulotteiseen ongelmaan, on väärin.

Täällä on aika paljon puhuttu tänään rangaistusten koventamisesta. Kuitenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan niissä yhteiskunnissa, joissa on kaikkein kovimmat rangaistukset, on myöskin paljon rikollisuutta, eli ihan kaikkineen se rangaistusten koventaminen ei ole se tie, jolla kriminaalipolitiikkaa tehdään tehokkaasti.

[Roope]

Svenska Yle ottaa vahvasti kantaa välikysymyskeskusteluun maahanmuuttajaväkivallasta.

Toimittaja Thomas von Boguslawski arvosteli eilen tv-uutisissa, että PS:n puheenjohtaja Riikka Purra ei esittänyt lähteitä todetessaan, että tehottomasta kotouttamisesta on tullut Suomelle miljardikustannukset. Toimittaja kummasteli, että perussuomalaiset esittivät keskustelussa monia vastaavia väitteitä, vaikka "sekä Suomessa että ulkomailla on todistetusti monia hyvin kotoutuneita maahanmuuttajia". Jutusta sai käsityksen, että puhemies Matti Vanhanen olisi moittinut Purraa maahanmuuttajien leimaamisesta, vaikka Vanhasen sekoilu liittyi toiseen tilanteeseen.

Yle Areenassa puolestaan on toimittaja Magnus Swanljungin analyysi, jonka teemana on, kuinka "perussuomalaiset ovat tehneet pelosta poliittisen aseen", vaikka "Suomi on turvallisempi kuin koskaan".

Så görs vår rädsla för gängvåld till ett politiskt vapen

Gängvåldet har seglat upp som en av de hetaste frågorna inför vårens riksdagsval. Enligt Sannfinländarna och resten av oppositionen måste ungdomsbrottsligheten och gatuvåldet stävjas med hårdare straff och tuffare invandringspolitik - fast Finland är tryggare än någonsin. Riksdagen ska därför rösta om regeringens förtroende. Vill vissa partier göra oss räddare för att kunna använda våldet som politiskt vapen? Eller finns det fog för kraven på hårdare straff? Svenska Yles politikreporter Magnus Swanljung analyserar.

Nyhetspodden 19.12.2022

[Jaska Pankkaaja]

Pakko todeta että Purran puhe oli jälleen erinomainen. Marinistien ja muiden paskaläyryuskovien päätä, eli ehkä n. 68% äänesteliöstä, ei käännä mikään eikä kukaan. Ei ainakaan puhe.

[Aallokko]

Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro):
"Mutta, arvoisa puhemies, vaikka on selvää, että näissä nuorisojengeissä on iso osuus, liian iso osuus maahanmuuttajataustaisia nuoria, niin tekemällä tästä kysymyksestä vain maahanmuuttokysymyksen tulemme työntäneeksi syrjään yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria ja pahentaneeksi tätä ongelmaa. Sen vuoksi ihmettelenkin, arvoisa kokoomus, miksi te tässäkin asiassa lähditte kannattamaan perussuomalaisten aisaa."

Toisin sanoen, jos keskitytään ongelmien aiheuttajiin, siis mamurikollisiin, nämä suuttuvat ja tekevät rikoksia entistä enemmän. Tällaista selkärankaisuutta eduskunnassa...

Vrt. Lääkäri: "Te tupakoitte ja teillä on nyt havaittu alkanut keuhkosyöpä. Mutta eipä nyt panna liikaa painoarvoa sille tupakoinnille. Syötte myös leipää ja voisimme oikeastaan keskittyä tarkastelussamme siihen, jotta ei tuo keuhkosyöpä enempää aktivoituisi."

[capitalist artist]

Presidentti Sauli Niinistökin taitaa olla nuivaantunut tämän aiheen tiimoilta.

[Huppupelikaani]

Presidentti Sauli Niinistökin taitaa olla nuivaantunut tämän aiheen tiimoilta.

Sitten vaan selkeää puhetta asiasta. Etenkin pitää kertoa selväsanaisesti millä keinoilla asia laitetaan kuntoon. Ne kryptiset muka ketään ärsyttämättömät jaarittelut pitää jättää taakse. Ja oikeasti nuiva ja tilanteen tasalla oleva ei mainitse keinovalikoimassaan kotouttamista missään muodossa.

[aged]

Jo toissa vuosikymmenellä naurettiin taajaan näitä viirapääosaston kommentteja. Eli aina kun tuli puhetta matujen aiheuttamista ongelmista, oli vastaus sanasta sanaan 'lisää rahaa kotouttamiseen'. Ei ole homma muuttunut. Nyt vaan ei enää tohdita sanoa suoraan tuota sanontaa. Jengirikollisuuteen liittyvissä uutisissa voi nyt lukea saman asian vähän eri tavoin muotoiltuna:

- kotouttamisessa on yhä kehitettävää
- kotoutuminen vaatii resursseja
- on panostettava kotoutumiseen
jne.

Enää ei onneksi tarvitse lukea siitä, kuinka Suomessa osataan kotouttaminen ja kuinka tulemme välttämään muiden tekemät virheet. Tai ainakin joku järjissään oleva voisi kuvitella näin tämän katujengikeissin jälkeen. Toisaalta - eipä tuon viirapääosaston tarinoita ole ennenkään todellisuus rajoittanut.

[Blanc73]

Suomen punavihreiden asenne on edelleenkin sama, joka vastaavasti Ruotsissa johti katastrofiin. Turvapaikkajärjestelmää käytetään häikäilemättä pysyvään siirtolaisuuteen ja tulijoilla on vain oikeuksia, eikä mitään velvollisuuksia vastaanottavassa yhteiskunnassa. Skandinaviassa pitäisi politiikka muuttaa siten, että turvapaikka on määräaikainen eikä vapaalippu loisimaan loppuelämäksi muiden kustannuksella. Tieto muutoksesta leviäisi todella nopeasti lähtömaihin ja turvapaikkalottoajien määrä tipahtaisi oleellisesti.

[Blanc73]

Inspector Taponen jatkaa tapostelua.
[tweet] 1605142885590044672[/tweet]