Kuinka monta intialaista työvoimapulan paikkaajaa Suomi tarvitsee?

[Nikolas]

Ministeri Tuula Haatainen läksi Intiaan imuroimaan Suomeen työvoimapulan paikkaajia. Mutta kuinka monta Suomi tarvitsee?

[Outo olio]

Valitsin vaihtoehdon nolla, ja selitän valintaani: pidän teoriassa mahdollisena ajatusta että Suomelle voisi olla hyödyksi ministeritason rekryreissu Intiaan, mutta niin kauan kuin tarkoituksena on "Suomen pelastaminen" niin lopputulos tulee olemaan huono. Intiassa(kaan) ei ole niin suurta määrää sellaisia osaajia joita Suomi tarvitsee, että maa eli talous sillä "pelastuisi", ja toisekseen, yhden etnisen ryhmän massamaahanmuutto toisi mukanaan rinnakkaiskulttuurin ja maa eli yhteiskunta menisi iäksi pilalle (vielä enemmän kuin on jo nyt mennyt).

Jos rekryreissun tavoitteena olisi saada luonnontiedetohtoreita Intian savusumua pakoon tai jotain tämänkaltaista, reissu voisi olla hyvinkin onnistunut, kaikkien osapuolien kannalta. Mutta kun tavoitteena on normaali-ihminen-maisteriduunari -henkilöiden massamaahanmuutto, ja osa sitten perheenyhdistelee sukuaan, niin lopputulos jää jonnekin plusmiinusnollan lähelle, ja saamme riesaksemme kulttuurieroista johtuvaa kitkaa. Parhaassakin tapauksessa "syöksykierre loivenee, mutta ei oikene, yläviistoon kohoamisesta puhumattakaan".

[Titus]

oikea osaaja tekee etänä. tänne on turha raahata ketään.

[JoKaGO]

Nolla, zero, nada ... Jos firmat noita kaipaisivat, niin ne menisivät itse sinne rekrymään. Ei näköjään kaipaa, joten ei jatkoon!
Seuraava!

[sancai]

Valitsin vaihtoehdon nolla, ja selitän valintaani: pidän teoriassa mahdollisena ajatusta että Suomelle voisi olla hyödyksi ministeritason rekryreissu Intiaan, mutta niin kauan kuin tarkoituksena on "Suomen pelastaminen" niin lopputulos tulee olemaan huono. Intiassa(kaan) ei ole niin suurta määrää sellaisia osaajia joita Suomi tarvitsee, että maa eli talous sillä "pelastuisi", ja toisekseen, yhden etnisen ryhmän massamaahanmuutto toisi mukanaan rinnakkaiskulttuurin ja maa eli yhteiskunta menisi iäksi pilalle (vielä enemmän kuin on jo nyt mennyt).

Jos rekryreissun tavoitteena olisi saada luonnontiedetohtoreita Intian savusumua pakoon tai jotain tämänkaltaista, reissu voisi olla hyvinkin onnistunut, kaikkien osapuolien kannalta. Mutta kun tavoitteena on normaali-ihminen-maisteriduunari -henkilöiden massamaahanmuutto, ja osa sitten perheenyhdistelee sukuaan, niin lopputulos jää jonnekin plusmiinusnollan lähelle, ja saamme riesaksemme kulttuurieroista johtuvaa kitkaa. Parhaassakin tapauksessa "syöksykierre loivenee, mutta ei oikene, yläviistoon kohoamisesta puhumattakaan".

Ongelma on, että Suomessa vaatimukset työvoiman osaamistasolle ovat samat kuin muissa länsimaissa, mutta työstä saatava korvaus heikompi. Jos intialainen "huippuosaaja" on oikeasti huippuosaaja, saa hän töitä myös houkuttelevammasta maasta. Suomen ainoa vetovoimatekijä on ilmainen koulutus (nimelliset lukukausimaksut eivät vaikuta, kun stipendejä jaetaan kuin ilmaisia ämpäreitä) ja korkea ja vastikkeeton sosiaaliturva pysyvän oleskeluluvan haltijoille. Ainoa tapa saada merkittäviä määriä työvoimaa esimerkiksi Intiasta on hyväksyä ihmisiä, jotka eivät kelpaa muihin länsimaihin, mutta yllätys, yllätys, he eivät sovellu suomalaisillekaan työmarkkinoille ilman huomattavaa veronmaksajien kompensointia työnantajille.

Esimerkiksi Australiassa on täysin natsimainen ja jopa totalitäärinen byrokratia, mutta ei se maan houkuttelevuutta kumoa, koska palkat ovat muhkeita ja hyviä työpaikkoja tarjolla. Australia suosittelee maahanmuuttojuristin palkkaamista, koska byrokratia on niin monimutkaista. Jokainen Australian koronapolitiikkaa, tai vaikka Australian rajavartijat-tosi-tv-ohjelmaa seurannut tietää, miten Australian byrokratia toimii.

[Jorma M.]

Päivän uutisiin näköjään lukeutuu että HUS:n kaikki päivystykset täynnä ja sekaisin.

Ehkä arvostettu valtiopäiväedustajatar Tuula tuo Intiasta mukanaan työvoimaa auttamaan? Hän saisi vaatteissaan salakuljetettua ainakin pari-kolme. Ja sitten matkatavaroissaan ehkä 1-2. Erityisavustajaksikin voisi naamioida yhden sellaisen 45-kiloisen hindun.

Satans mördare.

[Eino P. Keravalta]

Voidaan ottaa Sadhguru Jaggi Vasudev.

Ei muita.

[Jorma M.]

Lisäys. Nyt otsikot kertovat että Hgin liikenne seis ja joku ûberpelastuspäällikkö kehottaa autoilijoita olematta autoilemaan Vantaalta Helsinkiin. Ehkä Tuula Haatainen voisi piilottaa hameensa alle, perseensä lomaan pari hiekoittavaa hindunaista? Oma jälkikasvu just tekstas ettei Stadissa voi "pakollisilla luennoilla käydä Kumpulan kampuksella ilman neliraajahalvausta ellei pidä kaksin käsin kiinni portaiden kaiteista".

Äkkiä sieltä Kalkutasta ja Bombaysta ja Bangaloresta (nimet muutettu koska rasismi) kolaajia ja hiekoittajia!!

[vihapuhegeneraattori]

Ihan sama.. parempi että tulee intialaisia kuin somaleita jos maa aiotaan tulijoilla täyttää.

[Uuno Nuivanen]

Ihan sama.. parempi että tulee intialaisia kuin somaleita jos maa aiotaan tulijoilla täyttää.

Ei somalien tulo sillä lakkaa, että aletaan haalimaan myös intialaisia.

[Siener]

Muistan jokunen vuosi sitten nähneeni brittiläisen dokumentin. Siinä pidginenglishiä puhuvia intialaisia opetettiin aitoon brittiääntämykseen, tavoitteena saada heistä halpatyövoimaa call centereihin.

Ja hyvinhän nuo oppivat, ja ahne työnantaja taas sai rahansa = ei niin, että paha sai palkkansa.

Senkin tiedän, että Nokia loistonsa päivinä rekrytoi intialaisia huippuosaajia, yksi oli muinoin jopa työtoverini. Aivan huipputyyppi, jatkoikin siitä sitten Britanniaan.

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Vaan tämä pöljyys on sitten sitä aitoa suomalaispoliitikoiden tyhmyyttä. Tusinoittain halvemmalla? Samat elinkustannukset kuin kantasuomalaisilla jne.

Mistään kotouttamisvalheesta ei edes kannata puhua, aidosti töihin tai opiskelemaan tullutta ei tasan tarkkaan tarvitse "kotouttaa".

T. Itselleni täysin vieraaseen maahan ja kieleen vuodeksi vaihto-oppilaaksi lähtenyt, Opin kielen ja kulttuurin, koska itse halusin, ja se oli se juurisyy lähtööni.

[Jaska Pankkaaja]

134 217 728 on juuri sopiva määrä!  Julkishallinto tarvitsee juuri tämän määrän cuck-sdpee äänestelijöitä!!!1 Ikävä kyllä persut ja muut nazzit eivät elätä heitä, velkapiikki menee kiinni, IMF ja kumppanit tekevät budjetit lähitulevaisuudessa. Makeat maistiaiset tulevasta jo ensi talvena. Kyllä kelpaa: kia-kokoomuksen ja punkero-demarin vihreä siirtymä alkaa bruttopalkan suuruisista sähkölaskuista ja kymmenien % inflaatiosta, sitten asiat menevät huonompaan suuntaan..

[Roope]

Kuulostaa tutulta.

Tarinan mukaan intialainen kuningas Shiram pyysi myös matemaatikkona tunnettua suurvisiiri Sissa ben Dahiria kehittämään uuden strategisen lautapelin ja lupasi tälle pelin keksimisestä suuren palkkion. Sissa ben Dahir keksi shakin. Ruhtinas ihastui peliin ja kysyi keksijältä, mitä tämä halusi palkkioksi. Keksijä pyysi palkkioksi "ainoastaan" niin monta vehnän (tai tarinan eräiden versioiden mukaan riisin) jyvää kuin saadaan koko shakki­laudalta, jos niitä asetetaan sen ensimmäiselle ruudulle yksi, toiselle ruudulle kaksi, kolmannelle neljä, neljännelle kahdeksan ja edelleen jokaiselle ruudulle kaksi kertaa niin monta kuin edelliselle ruudulle. Ruhtinas ensin arveli tällaisen palkkion olevan niin vähäinen, että hän jopa ihmetteli, miksi keksijä ei pyytänyt suurempaa palkkiota. Todellisuudessa se kuitenkin osoittautui niin suureksi, että tällaisen vilja­määrän toimittaminen pelin keksijälle oli mahdotonta.

Wikipedia – Shakkipelin keksijän palkkio

Mikään ei ole mahdotonta huutavan työvoimapulan paikkaamisessa.

[Siener]

Haataisen hymistelyreissun sijaan näyttäisin tämän videon: https://www.youtube.com/watch?v=dIPM_va4H6c

Ja Intian lisäksi laajaan levitykseen myös Afganistaniin, Somaliaan jne.

[Väestönvaihtaja]

Niin monta kuin yritykset ovat valmiita palkkaamaan. Intialaiset sopeutuvat Suomeen erinomaisesti.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009231937.html

Halutut ja hyvin tienaavat
Espoossa asuvien intialaisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Heidän joukossaan on asiantuntijoita, joiden Suomi ei halua karkaavan muualle.

ETUKÄTEISTIEDOT olivat kliseisiä. Joulupukki, revontulet, puhdasta vettä ja erinomainen ilmanlaatu. Paljon metsää, tuhansien järvien maa.

Nämä asiat Rono Chakraborty, 44, tiesi Suomesta ennen kuin hän muutti tänne Intiasta reilu viisi vuotta sitten.

"Ja tietenkin Nokian, kaikki tietävät sen olevan Suomesta. Ensimmäinen kännykkäni oli nokialainen."

Nyt Chakraborty asuu perheineen Espoon Olarissa ja työskentelee kaivos­teknologiayhtiö Metso Outotecilla. Yhtiöllä on lukuisia hankkeita ympäri maailmaa, ja kymmenet alaiset raportoivat Chakrabortylle Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Lähi-idästä.

SUOMEEN Chakrabortyn toivat onni ja sattuma. Vuosia Outotecilla työskenneltyään hänelle avautui mahdollisuus edetä urallaan ja lähteä Espooseen.

Chakraborty järkeili, että Suomen rauhallisuus, turvallisuus ja hyvä koulutusjärjestelmä takaisivat hyvät oltavat hänelle, hänen vaimolleen Sampada Chakrabortylle ja nyt 13-vuotiaalle tyttärelleen Kaavya Chakrabortylle.


Ylipäätään täkäläinen työkulttuuri on Chakrabortyn mielestä lempeä. Tyystin erilainen kuin Intiassa, jossa on samankaltaisia piirteitä kuin Japanissa: työlle omistaudutaan lähes kellon ympäri.

Suomessa organisaatioissa taas on matala hierarkia ja turhia muodollisuuksia vältetään. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on itsestäänselvyys.

CHAKRABORTY on malliesimerkki henkilöstä, jollaisia Espoo ja Suomi kaipaavat. Korkeakoulutettu asiantuntija, joka muuttaa Suomeen vaativien töiden perässä. Heitä on tietoisesti houkuteltu tänne juuri Intiasta.

Etenkin intialaisasiantuntijoita vetävät puoleensa it- ja insinöörialojen työpaikat Espoossa. Muun muassa Tietoevry, Kone ja Fortum ovat pystyttäneet sinne pääkonttorinsa. Lisäksi on roppakaupalla pienempiä yrityksiä. Espoon elinkeinorakenne eroaa tässä suhteessa monista muista Suomen kaupungeista, Haapalehto sanoo.

PALKKAPUSSI etenkin intialaisilla miehillä on suomalaisiin verrattuna tuhti, varsinkin jos he ovat olleet Suomessa vasta muutaman vuoden: alle kuusi vuotta Suomessa asuneiden intialaismiesten mediaanitulot olivat Espoossa yli 110 000 euroa vuodessa. Puolet heistä siis ansaitsi tätä enemmän ja puolet vähemmän.

Vertailun vuoksi: Espoossa asuvien suomalaismiesten mediaanitulo oli runsaat 46 000 euroa.

Veroille ei mahda mitään, mutta syöväthän ne toisinaan motivaatiota, Chakraborty toteaa. Suomessa on kuitenkin paljon asioita, joita ei muualla maailmassa saa rahallakaan. Siksi hän ilmoittaa olevansa iloinen veronmaksaja.

Monille Suomen kireä verotus nousee kuitenkin kynnyskysymykseksi. Esimerkiksi Lähi-idässä monessa maassa työntekijällä on nollavero, jota vastaan on Suomessa vaikea kilpailla.

Chakraborty on työskennellyt Saudi-Arabiassa, jossa hyvin kevyt verotus pitää monet osaajat maassa.

Teemu Haapalehto myöntää, että päätelmässä voi olla perää. Hän tarjoilee silti vaihtoehtoisen tulkinnan: tilasto voisi kertoa siitä, että hyväpalkkaisia intialaisosaajia on vasta viime vuosina alettu tosissaan rekrytoida.

"Elinkeinoelämässä on viime vuosina ehkä ymmärretty uudella tavalla, mikä merkitys sillä on kansainvälisessä kilpailussa, että näitä ihmisiä tulee Suomeen", Haapalehto sanoo.

Yritykset eivät välttämättä vielä kymmenen vuotta sitten hahmottaneet intialaisasiantuntijoiden arvoa, hän pohtii. Tämän vuoksi heitä ei ehkä ole yritettykään haalia aktiivisesti Suomeen.

Haapalehdon mukaan onkin "kovin toivottavaa", että nyt muutaman vuoden Suomessa olleet kovapalkkaiset osaajat näkyisivät tilastoissa myös muutaman vuoden päästä.

Suomi ei ole toiveineen yksin, vaan intialaista työvoimaa hamuavat myös muut maat. Tulijoita on, sillä Intiassa on ylitarjontaa korkeakoulutetuissa osaajissa.

"Mutta emme voi köllötellä ja ajatella, että ongelmat on ratkaistu. Meidän täytyy huolehtia, että Suomi on kilpailukykyinen suhteessa muihin maihin, jotka ovat kiinnostuneita samasta osaamisesta", Haapalehto sanoo.

CHAKRABORTYN perheellä on suomalaisista lähinnä vain hyvää sanottavaa. Osa on ehkä ujoja mutta sitä on kunnioitettava, Rono Chakraborty sanoo.

Intialaiset tapaavat hänen mukaansa olla yltiösosiaalisia, mutta suomalaisten kanssa sille on oltava oikea aika ja paikka.

"Pitää olla valppaana ja sosiaalinen vain, jos sille on todella mahdollisuus. Emme voi änkeä itseämme sosiaalisiin tilanteisiin."

Perheen kotoutumisessa ovat auttaneet niin suomalainen koulujärjestelmä, työpaikan tuki kuin seudun eläväinen intialainen yhteisö. Intialaiset kokoontuvat tämän tästä illanistujaisiin ja juhliin.

"Tavallaan en tunne olevani poissa kotoa", Rono sanoo. "Ellei pimeyttä lasketa."

[Kallan]

Ison osan IT-alan hommistahan voi teetättää nykyään sujuvasti etänä, luulisi nyt korona-ajan oppien menneen perille. En näe mitään syytä, miksi 1990-lukulaisesti tänne pitäisi enää ketään raahatuttaa varta vasten.

[Väestönvaihtaja]

En näe mitään syytä, miksi 1990-lukulaisesti tänne pitäisi enää ketään raahatuttaa varta vasten.

Yritykset näyttävät näkevän syytä.

Tämä aihe on hyvä esimerkki hommafoorumin etnonationalistisesta kuplasta.

[Kallan]

En näe mitään syytä, miksi 1990-lukulaisesti tänne pitäisi enää ketään raahatuttaa varta vasten.

Yritykset näyttävät näkevän syytä.

Tämä aihe on hyvä esimerkki hommafoorumin etnonationalistisesta kuplasta.

Koska intialaiset ovat halpaa työvoimaa, sen takia ja osalle helppo maksaa liian vähän palkkaa kun eivät tiedä oikeuksistaan. Tiedät varmasti tämän itsekin. Seuraamukset? No, sanotaanko nyt vaikka näin: laita intialainen asialle, niin joudut itse korjaamaan perässä. Ja projektille alkaa tulemaan hintaa, kun ensin selvitetään mitä kaikkea on tehty päin mäntyä, mikä on kokonaiskuva ja miten tämä homma korjataan toimivaksi jotakuinkin aikataulun puitteissa.

[Väestönvaihtaja]

En näe mitään syytä, miksi 1990-lukulaisesti tänne pitäisi enää ketään raahatuttaa varta vasten.

Yritykset näyttävät näkevän syytä.

Tämä aihe on hyvä esimerkki hommafoorumin etnonationalistisesta kuplasta.

Koska intialaiset ovat halpaa työvoimaa, sen takia ja osalle helppo maksaa liian vähän palkkaa kun eivät tiedä oikeuksistaan. Tiedät varmasti tämän itsekin. Seuraamukset? No, sanotaanko nyt vaikka näin: laita intialainen asialle, niin joudut itse korjaamaan perässä. Ja projektille alkaa tulemaan hintaa, kun ensin selvitetään mitä kaikkea on tehty päin mäntyä, mikä on kokonaiskuva ja miten tämä homma korjataan toimivaksi jotakuinkin aikataulun puitteissa.

Lueppa tuo ylle postattu HS:n artikkeli. Suomessa asuvat intialaiset miehet tienaavat enemmän kuin suomalaiset miehet. Erityisesti maassa lyhyen aikaa olleet tienaavat hyvin.

"PALKKAPUSSI etenkin intialaisilla miehillä on suomalaisiin verrattuna tuhti, varsinkin jos he ovat olleet Suomessa vasta muutaman vuoden: alle kuusi vuotta Suomessa asuneiden intialaismiesten mediaanitulot olivat Espoossa yli 110 000 euroa vuodessa. Puolet heistä siis ansaitsi tätä enemmän ja puolet vähemmän.

Vertailun vuoksi: Espoossa asuvien suomalaismiesten mediaanitulo oli runsaat 46 000 euroa."

[Uuno Nuivanen]

Suomessa asuvat intialaiset miehet tienaavat enemmän kuin suomalaiset miehet.

Jaa ne kaikki vai?   

Mutta totta kai intialainen tai mikä hyvänsä aasialainen voittaa suomalaisen 6-0 joka suhteessa.

[Outo olio]

Lueppa tuo ylle postattu HS:n artikkeli. Suomessa asuvat intialaiset miehet tienaavat enemmän kuin suomalaiset miehet.

Niin, koska maahan on tullut vain niitä joilla on täällä oikeasti jotakin fiksua tekemistä. Menestystarina, joka pitäisi kopioida jokaisen muunkin alkuperämaan ja etnisen ryhmän kohdalla.

[Golimar]

Intialaista bisnestä.

X

Aihe: 2016-02-04 VS: Vantaalaista pizzeriaa syytetään törkeästä ihmiskaupasta

X

https://hommaforum.org/index.php/topic,110806.0.html

[Dangr]

Lontoossa jo enemmän intialaisia asunnonomistajia kuin englantilaisia.

""The largest group of property owners in London are Indians, who are represented by those who have lived in the UK for generations, NRIs, investors from other countries, students, and families who travel to the UK for education," according  to London-based residential developer Barratt London.

"English and Pakistani people are next in number," Barratt London noted adding that, Indian investors, who reside in both the UK and India, are prepared to spend anywhere between GBP 290,000 and GBP 450,000 for a one, two, or three-bedroom property in London."

https://www.tbsnews.net/world/more-indians-own-property-london-english-492558

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Business_Standard

[Nikolas]

Lontoossa jo enemmän intialaisia asunnonomistajia kuin englantilaisia.

Lontoossa tavallisille englantilaisille vähitellen konkretisoituu, mitä elintila tarkoittaa käytännössä. Mutta jos he tarvitsevat noin paljon työvoimapulan paikkaajia, minkäs sille sitten voi?

[Lahti-Saloranta]

"PALKKAPUSSI etenkin intialaisilla miehillä on suomalaisiin verrattuna tuhti, varsinkin jos he ovat olleet Suomessa vasta muutaman vuoden: alle kuusi vuotta Suomessa asuneiden intialaismiesten mediaanitulot olivat Espoossa yli 110 000 euroa vuodessa. Puolet heistä siis ansaitsi tätä enemmän ja puolet vähemmän.

Vertailun vuoksi: Espoossa asuvien suomalaismiesten mediaanitulo oli runsaat 46 000 euroa."

Miksi intialaisen tienestejä verrataan suomalaisen ansioihin, miksi sitä ei verrata alle 6v Suomessa asuneiden somalien tai irakilaisten tienesteihin, siis palkkatyöllä ansaittuihin. Sieltähän tuli koulutettua porukkaa, vähintään koneinsinööri  joka toinen.

[Radio]

Esimerkki-intialainen on ollut töissä Outotecillä ja siirtynyt Suomen toimipisteeseen. Ammattia ei mainita eikä palkkaakaan. Ei mikään koodari, vaan jonkinlainen pomo, kun on satoja alaisia ympäri maailman. Suomalaisen pörssiyhtiön työntekijä ei taida olla mikään turha mies, ei ainakaan "siirtolainen". Palkka on maailmanluokkaa ja houkutuksena 4v veroprosentti 32.
Intialaiset viihtyvätkin Suomessa alle 6v. Silloin palkat putoavat alan normiin.
Lyhyet oleskelut johtuvat osin työvoiman liikkuvuudesta kv. yrityksissä ja projektiluontoisista hankkeista.
Suomessa joku Supercell maksaa tosiosaajille tarpeeksi yli normin mutta vaatii myös vastinettä rahalle. Häntäpäätä pitää Tecnotree, jonka kuukausipalkat ovat alle 1  700 euroa. Selitys on, että yhtiön henkilöstöstä vain kuusi prosenttia työskentelee Suomessa ja 70 prosenttia Intiassa.
Huippuosaajat eivät tule Suomeen Valtion työvoimatoimiston kautta.

[Paawo]

Vastasin että 256 on hyvä määrä.
Sen verran väkeä mahtuu muutamaan lähiökerrostaloon jos ei työvoimapula poistukaan.

Ja varmasti ovat (mikäli siis töiden perässä alkujaankaan tuotetaan) mukavampia naapureita kuin mitä ne kuudettasataa tai neljättäkymmentä vuotta kotoutumistaan ahkerasti jatkavat etuuksiennostajat.

[Totti]

Lueppa tuo ylle postattu HS:n artikkeli. Suomessa asuvat intialaiset miehet tienaavat enemmän kuin suomalaiset miehet. Erityisesti maassa lyhyen aikaa olleet tienaavat hyvin.

"PALKKAPUSSI etenkin intialaisilla miehillä on suomalaisiin verrattuna tuhti, varsinkin jos he ovat olleet Suomessa vasta muutaman vuoden: alle kuusi vuotta Suomessa asuneiden intialaismiesten mediaanitulot olivat Espoossa yli 110 000 euroa vuodessa. Puolet heistä siis ansaitsi tätä enemmän ja puolet vähemmän.

Vertailun vuoksi: Espoossa asuvien suomalaismiesten mediaanitulo oli runsaat 46 000 euroa."

Tilastoja ei pidä vain toistaa vaan ne pitäisi myös ymmärtää. Koska lankesit suoraan Hesarin tilastoansaan et selvästikään ymmärrä tilastoista mitään. Argumentointivirheesi oli alkeellinen.

Selitän sinulle miksi Hesarin tilasto oli ansa ja sellaisena harhauttavaa agendajournalismia eikä yleistettävä tosiasia.

Hesarin luvut intialainen vs. suomalainen 110 000 / 46 000 eivät ole vertailukelpoisia koska intialaiset Suomessa eivät edusta tarpeeksi kattavaa sosioekonomista jakaumaa. Heitä on yksinkertaisesti liian vähän ja he ovat tulleet Suomeen valikoituneina korkeapalkkaisiin töihin, jolloin tulotkin ovat keskimäärin korkeammat.

Intialaisiahan on koko maassa noin 8000 hlöä ja pieni osa asuu Espoossa, jossa on teknologiafirmoja. On siis selvä, ettei Espoon intialaiset millään tasolla kuvaa intialaisten keskipalkkoja jos heidän maahanmuutto olisi suurempi.

Täsmälleen sama asetelma pätee suomalaisille, jotka asuvat Delhin Espoon kaltaisessa esikaupungissa. Hekin ovat muuttaneet sinne pääasiassa työnperään eikä suinkaan kadunlakaisijoiksi vaan esimiehiksi, jolloin suomalaisen miehen keskipalkka Delhissä on paljon suurempi kun intialaisen miehen palkka Delhissä.

Hesari käytti siis hyvin valikoivaa tilastoa luodakseen mielikuvan, että intialaiset kansanryhmänä aina tuovat rahaa mukanaan jättipalkkojen muodossa. Annettiin siis täysin harhaanjohtavasti ymmärtää että 100 000 intialaista olisi samanlaisia veronmaksajasankareita kun se kourallinen, joka nyt on palkattu Espoon teknologiayrityksiin.

Työperäiseen maahanmuuttoon pätee se, että se tiukasti rajoitettuna nostaa maahan tulleiden mamujen palkan yli maan keskiarvon. Tämä johtuu siitä, ettei ulkomaalaisia kannata / voi tiukan maahanmuuttonormiston puitteissa palkata hanttihommiin vaan heidät haetaan nimenomaan korkean osaamisen töihin. Ts. ulkomaalainen palkataan osaamisen ei halvan palkan takia.

Kun maahanmuuton ehtoja lievennetään, maahanmuuttajien palkka alkaa laskemaan koska heitä voidaan palkata myös heikkopalkkaisimpiin töihin. Kun ehtoja lievennetään tarpeeksi, heidän palkka jopa alittaa kantaväestön palkan vaikka maahanmuutto olisi työperäistä. Tämä johtuu siitä, että lievien ehtojen tilanteessa työnantajat eivät enää pelkästään hae kalliita asiantuntijoita vaan nimenomaan halpoja duunareita mihin tahansa hommiin. Ts. palkkauksen peruste ei ole erityisosaaminen vaan halpa hinta. Koska mamu aina on altavastaaja suomalaisilla työmarkkinoilla, joissa hän kilpailee kantaväestön kanssa, hän joutuu tyytymään heikompaan liksaan ja päätyy myös helpommin työttömäksi.

Toisin sanoen, löysä työperäinen maahanmuuttopolitiikka, eli suuri työperäinen maahanmuutto, ei edistä sitä osaamistason nostoa mitä sinä väität sen edistävän. Ei lähimainkaan.
Suuri työperäinen maahanmuutto vain kasvattaa halpaduunarien määrän, siis niiden työntekijöiden määrän, joilla aina on suurempi riski päätyä irtisanottavaksi ja lomautettavaksi eli veronmaksajien elätettäväksi. Tästä on erinomaisen paljon empiiristä evidenssiä mm. Ruotsista ja Saksasta.

Tiukat työperäiset ehdot taas nostavat osaamistasoa koska palkkauksen valintakriteeri on eri. Tämä korkeamman osaamisen porukka on myös se, joka harvemmin päätyy lomautetuksi ja työttömäksi juuri asiantuntijuutensa takia. Monesti he toimivat jopa niin, että jos työttömyys kuitenkin iskisi, he muuttavat toiseen maahan työn perään eikä jää lainkaan veronmaksajien riesaksi.

Järkevä ja kansallistaloudellisesti kannattava työperäinen maahanmuutto pitäisi siis olla hyvin rajoitettu ja kovilla ehdoilla kuten korkeilla palkka- tai koulutusvaatimuksilla. Tämä on jotain ihan muuta kun mm. sinä ole tällä palstalla selitellyt.

[Väestönvaihtaja]

^ Sinun kannattaisi opetella lukemaan, niin ehkä se katkeruutesikin helpottaisi. Intialaiset osaajat eivät ole halpaa työvoimaa, minkä heidän tulotasonsa osoittaa.

Työperäisen maahanmuuton osalta ei ole tarvetta koviin palkka- tai koulutusvaatimuksiin. Työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kansantaloudelle voit lukea vaikka Vesa Kanniaisen kirjoituksen, jossa hän on avannut työperäisen maahanmuuton kansantaloudellista vaikutusta. Kanniainen on taloustieteen emeritusprofessori. Kirjoituksen löydät googlella.

Yhdysvalloissa asuu 4,8 miljoonaa intialaista ja he ovat mediaanitulotilaston kärjessä.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_ethnic_groups_in_the_United_States_by_household_income#Detailed_ancestry

[Econ101]

[...]Työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kansantaloudelle voit lukea vaikka Vesa Kanniaisen kirjoituksen, jossa hän on avannut työperäisen maahanmuuton kansantaloudellista vaikutusta. Kanniainen on taloustieteen emeritusprofessori. Kirjoituksen löydät googlella.
[...]

Sinun kannattaisi opetella referoimaan. En kaipaa lukulistoja. Lisäksi voisit opetella oheistamaan linkin asiaan, johon viittaat.

En ole varma, mutta luulen että kyse on sellaisista taloustieteellisistä teksteistä, joissa työperäisen maahanmuuton on havaittu hyödyttävän vastaanottavaa kansantaloutta. Näin yleisellä tasolla todettuna väite/tulos on aika tyhjä. Because devil is in the details.

Halpatyövoiman maahantuonti voi hyödyttää kansantaloutta aggregaattitasolla, pihi porvari saa etnisen safkansa edullisempaan hintaan, mutta enpä muista että näissä tutkimuksissa olisi kaivettu vaihtoehtoiskustannusta sille, että joku markkina on laitettu p*llun päreiksi, tarkoittaen sitä, että palkkataso on romutettu ja kantikset on näin häädetty alalta, ja matutkin tekevät tulosta miten tekevät.

Lisäksi joku USAssa havaittu tutkimustulos ei kyllä sellaisenaan ole pätevä Suomessa. Kannustinvaikutukset niin verotuksen kuin sosiaaliturvan osalta ovat meillä viturallaan, USAssa ei niinkään.