2020-11-10 Helsingissä 100-150 vaarallisen nuoren joukko, valtaosa mamuja

[N. O. Hääppönen]

Tampereella siihen viitattiin ja Helsingissäkin on ollut mainintoja.

Luulen siis, että seuraava askel on väittää, että kyse on vain roadhenkilö -kulttuurista. Eli veikkaukseni on, että poliisin uusin tehopumppu turvautuu selittelyyn pidätysten ja pamputtelun sijasta.

Poliisilta uusi ryhmä katujengien kitkemiseen
Helsingin poliisi keskittää jatkossa jengirikollisuuden tutkintaa yhdelle ryhmälle.
...– Meidän pitää ottaa tämä tilanne haltuun, kun ilmiö on vasta alkutekijöissään, sanoo poliisikomentaja Lasse Aapio Helsingin poliisin tiedotteessa.
...
Koordinaatioryhmässä on mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto.
...
Aapion mukaan henkilöillä on usein vaikutusvaltaa sosiaalisessa mediassa. Hän mainitsee myös gangstarapin yhtenä ominaisena piirteenä katujengeille.

Vaikka viime aikoina on uutisoitu paljon alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvusta, ei poliisi katso tapausten liittyvän yksiselitteisesti katujengeihin.
...

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3e9cb659-2c32-4f79-b8a7-fe316349b62e

[ikuturso]

Taas suoltaa poliisi paskaa. Milloin tästä Eiollaruotsintiellä^TM narratiivista päästään eroon? Onko se kissan nostaminen pöydälle niin vaikeaa? Onneksi kukaan ei taida kuitenkaan enää iletä puhua löyhistä kaveriporukoista.

https://yle.fi/a/74-20006350

Poliisi on havainnut uusia katujengejä Helsingin seudulla

Helsingin poliisilaitos on perustanut uuden ryhmän katujengi-ilmiön kitkemiseksi. Poliisin mukaan muissa isoissa kaupungeissa on viitteitä samanlaisesta ilmiöstä kuin pääkaupunkiseudulla on jo nähty.

2020 Poliisi: Meillä ei ole katujengejä
2021 Poliisi: Meillä ei ole katujengejä
2022 Poliisi: Meillä ei ole katujengejä
2022 YLE: Helsingin poliisilaitos on perustanut uuden ryhmän katujengi-ilmiön kitkemiseksi. Poliisin mukaan muissa isoissa kaupungeissa on viitteitä samanlaisesta ilmiöstä kuin pääkaupunkiseudulla on jo nähty

Nyt siis poliisi kertoo, että useissa kaupungeissa on viitteitä samanlaisesta katujengi-ilmiöstä, mitä pääkaupunkiseudulla on jo ollut pidempään.

Koskahan poliisi lopettaisi valehtelemisen
Koskahan poliitikot lopettaisivat valehtelemisen
Koskahan media lopettaisi valehtelemisen.

Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa luotto poliisiin ja poliitikoihin on maailman huippuluokkaa.

Hölmölä 2.0 beta

-i-

[Lalli IsoTalo]

Helsingin poliisi keskittää jatkossa jengirikollisuuden tutkintaa yhdelle ryhmälle.

Noit ryhmiä pitäisi perustaa paljon enemmän, kaikkiin kriisipesäkkeisiin.

[Uuno Nuivanen]

Ryhmän johtajaksi valitaan varmaankin mikäliekomissaari Jari Taponen.

[N. O. Hääppönen]

Ryhmän johtajaksi valitaan varmaankin mikäliekomissaari Jari Taponen.

Koordinaatioryhmässä on mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto.

Taponen on ennalta estävän toiminnon johtaja, joten mukana on. Joku voisi todeta ihan ääneen, että ennalta estävä toiminto on epäonnistunut ja se on syytä lakkauttaa.

Ping sisäministeriö.. äh, ei sittenkään mitään.

[Roope]

Pääkirjoitus: Nuorten rikoskierteiden katkaisemiseen ei ole taikakonsteja

Suomessa on täällä syntyneitä ja kasvaneita nuoria, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään. Rikollinen maailma saattaa näyttäytyä helppona ja houkuttelevana vaihtoehtona.

RIKOSTILASTOT ovat viime vuosina olleet karua luettavaa. Poliisin tietoon on tullut pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen paljon alaikäisten tekemiä ryöstörikoksia. Myös nuorten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt ja raaistunut.

[...]

Aiheesta ei voida puhua keskustelematta samalla maahanmuutosta. Vieraskielisillä vanhemmilla voi olla vaikeuksia kiinnittyä työelämään ja ylipäätään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajataustaisten perheiden köyhyys on Suomessa yleisempää kuin OECD-maissa keskimäärin.

Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta. Suomessa on täällä syntyneitä ja kasvaneita nuoria, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään. Köyhyys ja juurettomuuden tunne voivat johtaa näköalattomuuden kokemukseen, ja rikollinen maailma saattaa silloin näyttäytyä helppona ja houkuttelevana vaihtoehtona.

KEINOT nuorisorikollisuuden kitkemiseen tiedetään. Ennalta ehkäisevään työhön on ohjattava lisää resursseja. Palvelujärjestelmää on kehitettävä niin, että se ottaa entistä paremmin huomioon maahanmuuttajataustaisten tarpeet. Poliisi haluaa viedä kouluihin lisää laillisuuskasvatusta. Koulujen ja poliisin väliseen yhteistyöhön onkin tärkeää panostaa.

Ennaltaehkäisyn näkökulmasta vieläkin olennaisempaa on varmistaa, että varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Koululla on merkittävä asema syrjäytymisen ehkäisyssä, koska koulu tavoittaa koko ikäluokan. Myös nuoriso- ja sosiaalityön resursseista on huolehdittava.

Rikoksia tehtailevien porukoiden liepeillä on nuoria, jotka ovat vaarassa livetä rikolliseen maailmaan. Jalkautuvat nuorisotyöntekijät voivat kiskaista heidät takaisin yhteiskuntaan.

Nuorisorikollisuuden kuriin saamiseen ei ole mitään yhtä taikatemppua. Siihen tarvitaan kokonaisvaltaista otetta ja päättäväistä työtä.

Helsingin Sanomat 29.11.2022

"Aiheesta ei voida puhua keskustelematta maahanmuutosta", mutta pääkirjoitustoimittaja tekee juuri sen, kun levittelee käsiään, vaikka väkivallassa kyse on maahanmuuttopolitiikan valintojen seurauksista.

Väärien valintojen seurausten korjaamiseen ei ole taikakonsteja tai edes tunnettuja toimivia keinoja, joten pitäisi lopettaa väkivaltaa aiheuttava maahanmuuttopolitiikka. Mutta siitä ei edes keskustella, vaan keskustelu ohjataan kaikkeen muuhun puuhasteluun.

Pääkirjoituksessa tiedetysti toimiviksi väitettyjen keinojen kuten nuoriso- ja sosiaalityön resurssien ja laillisuuskasvatuksen tehokkuutta ei ole osoitettu missään. Myös yhä syvemmälle sukeltavassa Ruotsissa niillä on vain puolusteltu yhteiskunnalle vahingollisen maahanmuuttopolitiikan jatkamista.

[Lalli IsoTalo]

Ennalta ehkäisevään työhön on ohjattava lisää resursseja.

Mitä enemmän mamut ryöstelevät kantasuomalaisia, sitä enemmän kantasuomalaisten on annettava rahaa ryöstelymamuille ja paapojilleen, verotuksen ja budjetoinnin kautta.

Kuulostaa voittajan strategialta.

[simppali]

Onko katumamujengejä , vai eikö ole?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/katujengi-ilmiota-kitketaan-nyt-ulkomaisen-yhteistyon-avulla-ruotsin-poliisilta-tullut-selkea-viesti-suomeen/8581486#gs.jgkuwq
Hieman sekavia ovat nämä poliisin ulostulot katujengeihin liittyen.

Enimmäkseen maahanmuuttajataustaisia
Poliisin mukaan katujengien keskeiset henkilöt ovat noin parikymppisiä miehiä, joilla on maahanmuuttajatausta.

Välillä ryösteleviä nuorisoporukoita sotketaan virheellisesti katujengeihin, vaikka kyse on poliisin mukaan eri asioista.

– Katujengi on useamman henkilön muodostama ryhmä, jolla on oma nimi ja identiteetti. He tekevät rikoksia yhdessä tai yksin ja leimautuvat tietyille asuinalueille. Eri asuinalueiden ryhmät ottavat keskenään yhteen väkivaltaisesti, Heinikari kuvailee.

Heinikarin mukaan Suomessa ei enää todellakaan voida kiistellä siitä, onko meillä katujengejä vai ei.

– Viime vuonna tämä ilmiö alkoi ja on täysin selvää, että katujengi-ilmiö on meillä olemassa.

(lainaus Jari Taponen)

Taposen arvion mukaan Suomessa ei ole yhtään kaikki viisi kohtaa täyttävää jengiä eli katujengiä, eikä Ruotsissakaan puhuta "katujengeistä". Yleensä Suomen jengeillä ei ole nimeä tai symbolia, eivätkä ne hallitse mitään asuinaluetta tai kadunpätkää.

Oudoksi on tuo vääntö mennyt, onko Suomessa, vai eikö ole matu,,siis, katujengejä.

[Tomatoface]

^ Kun ainoa työtehtävä, mikä piti hoitaa, menee vihkoon. Jäljelle jää savuverhon levitys ja yritys viedä kaikki keskustelu sivuraiteelle ja semantiikkaan.

Tämä on erityisen tuttua kaikille maahanmuuttajia tänne haalineille.

"You had only one job.."

[Eino P. Keravalta]

Simppali:

Oudoksi on tuo vääntö mennyt, onko Suomessa, vai eikö ole matu,,siis, katujengejä.

Jos matujengillä tarkoitetaan kaduilla liikkuvaa, toisensa tuntevaa joukkiota, joka suunnittelee ja toteuttaa esimerkiksi ryöstöjä, silloin maahanmuuttajien jengejä on ollut Suomessa jo 1990-luvulta alkaen.

Mistä tiedän tämän? Koska 90-luvun lopulla jouduin Järvenpäässä somalijengin ryöstöyrityksen kohteeksi yöllä ravintolasta palatessani. Tämä ei ole uusi ilmiö, kuten jokainen järkevä ihminen tietää. Nyt on kulunut 30 vuotta ja vieläkin kiistellään siitä, onko jengejä vai eikö ole. Tai 'asiantuntijat' kiistelevät. Normaalit ihmiset ovat olleet asiasta tietoisia jo monia, monia vuosia.

[Timo Rainela]

Jussi Halla-aho kirjoitti Scripta-blogissaan jo 2006 ruotsalaisista katujengeistä ja ryöstökulttuurista.

Mukana myös Lundin yliopiston tutkimus aiheesta:  "Sodimme ruotsalaisia vastaan: nuoret ryöstäjät siitä, miten ja miksi he tekevät rikoksia".


https://www.facebook.com/jussi.hallaaho

Maahanmuuttajanuorten lisääntyvään katuväkivaltaan haetaan helppoja, turvallisia ja akuutteja selityksiä kuten korona ja sen torjuntatoimenpiteet. Ehkä joku on esittänyt syyksi ilmastonmuutosta tai Ukrainan sotaakin.

Todellisuudessa ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Tapaukset vain lisääntyvät, koska ongelmallisten maahanmuuttajaryhmien koko kasvaa eikä integroitumista tapahdu. Suomi on OECD-maiden surkeimmin epäonnistunut kotouttaja, ja meillä ongelmat jatkuvat poikkeuksellisen suurina myös toisen polven maahanmuuttajien keskuudessa.

Jos Suomi yrittäisi oppia jotakin Ruotsin kokemuksista myös oikeasti eikä vain Hesarin pääkirjoituksissa, ilmiö ei olisi niin suuri mysteeri ja ullatus.
Lundin yliopisto julkaisi 2005 sosiologi Petra Åkessonin tutkimuksen "Vi krigar mot svenskarna : unga rånare om hur och varför de begår brott" ("Sodimme ruotsalaisia vastaan: nuoret ryöstäjät siitä, miten ja miksi he tekevät rikoksia").

Raportti löytyy alla olevasta linkistä pdf-muotoisena. Käsittelin sitä Scripta-blogissani vuonna 2006. Koska aihe on ajankohtainen, liitän tähän suomentamiani otteita Åkessonin tutkimuksesta. Rikoksia tekevät malmöläisnuoret pääsevät siinä itse ääneen. Rikokset ovat tekotavaltaan hyvin samanlaisia kuin ne, joita voimme tällä hetkellä todistaa Suomessa. Todennäköisesti motiivitkin ovat.
* * *
Petra Åkesson: Vi krigar mot svenskarna, 2005

Tutkimuksessa viitataan poliisin ja sosiaalityöntekijöiden raportteihin, joiden mukaan ryöstöistä on tullut monille malmöläisnuorille osa arkipäivää, eivätkä uhrit aina katso, että niistä kannattaisi tehdä rikosilmoitusta. Tekijät ovat useimmiten nuoria maahanmuuttajia, jotka haluavat päästä nopeasti käsiksi materiaaliseen hyvinvointiin, ja jotka rahoittavat näitä pyrkimyksiä ryöstämällä muita nuoria.

Ryöstöjä tehdään kaikissa kaupunginosissa, kaikkina vuorokaudenaikoina. Ryöstäjät ovat 90-prosenttisesti poikia, tavallisesti 15-17-vuotiaita. Noin puolet ryöstöistä kohdistui koulutovereihin päiväsaikaan. Noin puolessa tapauksista välittömässä läheisyydessä oli aikuisia, mutta nämä joko eivät ymmärtäneet, mitä on tekeillä, tai katsoivat parhaaksi olla puuttumatta siihen.

Vuonna 1999 Tukholmassa ja Malmössä tehtyjen poliisitilastojen ja kyselyjen mukaan 10% 15-17-vuotiaista pojista ja 5% samanikäisistä tytöistä oli ryöstetty. Suunnilleen yhtä suuri osuus nuorista oli itse ollut osallisena ryöstöissä. Malmössä 69% epäillyistä oli syntynyt ulkomailla. [Tämän luvun ulkopuolelle jäävät siis maahanmuuttajille Ruotsissa syntyneet lapset.] Nuoret, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet Ruotsissa, joutuivat todennäköisimmin ryöstetyiksi.

Poliisiraporttien mukaan ryöstäjät ovat harvoin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisina. Sen sijaan ryöstetyt ovat useammin humalassa. Ryöstöt tapahtuvat useimmiten kaduilla, toreilla ja puistoissa. N. 90 prosentissa tapauksista ryöstäjiä oli useampia kuin yksi. Ryöstäjät uhkailevat tavallisesti uhria, n. 20-30 prosentissa tapauksista veitsellä. Veistä käytettiin n. 10 prosentissa tapauksista. Tutkimukset osoittavat, että vuosien 1995 ja 1999 välisenä aikana väkivallan käyttö ryöstöjen yhteydessä on vähentynyt. Vuosien 1998-1999 välisenä aikana yleistyi toimintatapa, jossa joukko nuoria valitsee uhrin, uhkailee häntä ja vaatii kännykkää lainaksi. Uhri pelästyy ja luopuu puhelimesta ja muista ryöstäjien vaatimista esineistä. Tavallisin ryöstön kohde oli puhelin, 60% Tukholmassa ja 33% Malmössä.

Åkesson haastatteli tutkimustaan varten 11 ryöstöjä tehnyttä nuorta. Hän solmi kontaktinsa osin koulukuraattorien, osin jo tavoittamiensa nuorten välityksellä. Åkesson mainitsee, että haastateltavia oli helppo löytää, koska haastattelut tehtiin kouluajalla ja ne soivat vapautuksen opetuksesta. Haastateltavat ovat 15-17-vuotiaita, ulkomailla syntyneitä poikia. He tulevat useista Malmön kaupunginosista, ja haastattelut ovat anonyymejä.

Pojat kertovat viettävänsä aikaa kaupungilla, kunnes he näkevät uhriksi sopivia nuoria. Kysymykseen, suunnittelevatko he ryöstöjä etukäteen, he vastaavat:
"Ei, me vain ryöstämme jonkun; näemme ruotsalaisia, jotka vaikuttavat rikkailta tai joilla on hienot kännykät, ja sitten me ryöstämme heidät."
"Ei, me vain ryöstämme heidät; jos se on ruotsalainen, lähdemme liikkeelle..."

Nuoret eivät päätä ennakkoon, missä ryöstö tapahtuu, tai mitä tavaroita he ryöstävät. Åkesson kysyy, ryöstävätkö pojat vain ruotsalaisia. Kaikki ovat sitä mieltä, että ruotsalaisia on helpointa ryöstää, koska nämä ovat niin peloissaan ryöstötilanteessa. Haastatellut käyttävät sanoja "pelokas" ("rädda"), "nynny" ("mesiga") ja "tyhmä" ("dumma") kuvaillessaan ruotsalaisia. Eräs poika kertoo, että "ruotsalaiset eivät tee mitään; ne vain antavat meille tavaransa, ne ovat niin nynnyjä".
Toinen poika kertoo lähtevänsä usein kavereidensa kanssa keskikaupungille "pitämään hauskaa".
"Kuljemme kuusistaan, ja sitten ehkä näemme toisen porukan; valitsemme jonkun tyypin ja sanomme, että otamme hänen puhelimensa, ja sitten me saamme puhelimen."

Pojat vaikuttavat vakuuttuneilta siitä, että heillä on mahdollisuus ryöstää kenet hyvänsä milloin hyvänsä. He kokevat ryöstämisen helpoksi ja yksinkertaiseksi, eivätkä näe tarvetta suunnitella tekoja etukäteen. Viisi poikaa kertoo, että nuorten ryöstäminen on heille hauska leikki.

Ryöstely on nuorille spontaania ja suunnittelematonta toimintaa. He eivät suhtaudu siihen kuin liiketoimintaan, vaan näkevät sen elämäntapanaan.

Poikien mukaan ryöstöt on tehtävä ripeästi, sillä "kun ruotsalaisen ryöstää, muut ruotsalaiset juoksevat tiehensä". Osa pojista kertoo, että poliisihelikopteri on kerran ajanut heitä takaa, ja että heidän kavereitaan on pidätetty. He sanovat, että heidän on nykyään oltava varovaisia, sillä "poliisi tietää keitä olemme, he jahtaavat meitä".

Nuoret kertovat erilaisista tavoista hämätä uhria.
"Joskus kysymme heidän nimeään, missä he asuvat ja mitä he tekevät; puhumme heille kiltisti; he menevät harhautukseen ja uskovat, että olemme kilttejä."
Hetken kuluttua he vaihtavat äänensävyä ja kertovat uhrille haluavansa tämän tavarat. Poikien mukaan uhrit ovat usein niin hämmennyksissään, etteivät käsitä, mitä on tekeillä. Muutaman kerran uhri on kieltäytynyt luovuttamasta tavaroitaan, minkä vuoksi he ovat olleet pakotettuja käyttämään väkivaltaa.

Toiset pojista pyytävät kännykkää lainaksi tai kysyvät kelloa. Jos uhri ei tottele, heidän on lyötävä. Toisinaan heillä on mukana veitsiä, jotka he saattavat painaa uhrin kurkulle.
"Panemme heidät makaamaan maahan, uhkailemme heitä, otamme tavarat ja juoksemme. Sanomme: pane tavarat maahan ja peräänny kaksi metriä."

Nuorten jengeissä vallitsee luja yhteenkuuluvuudentunne ja me-vastaan-he-henki sekä vihamielinen suhtautuminen muihin ryhmiin. Pojat kertovat:

"Kun olemme kaupungilla ja ryöstämme, käymme sotaa; sodimme ruotsalaisia vastaan."

Kaikki haastateltavat kertovat tekevänsä ryöstöt oman asuinalueensa ulkopuolella, lähinnä Malmön keskustassa. Kysymykseen, mitä valta hänelle merkitsee, yksi pojista vastaa:

"Valta on minulle sitä, että ruotsalainen katsoo minua, menee makuulle ja suutelee jalkojani."

Pojat käyttäytyvät provosoivasti ja luovat itselleen kuvan, että heidän on pakko elää tällaisissa olosuhteissa. Niinpä joka kerta, kun he kohtaavat ruotsalaisnuoren, kyseessä on taistelu tai sota. Yksi pojista sanoo, että "ne ovat niin peloissaan; ne eivät uskalla mennä ulos; ruotsalaiset, joita ryöstämme, ne eivät uskalla mennä ulos".

"Kehon läpi kulkee ihana tunne, kun me ryöstämme; sitä tuntee itsensä tyytyväiseksi ja iloiseksi; tuntuu siltä, että on onnistunut, tuntuu yksinkertaisesti hyvältä."
"On niin helppoa ryöstää ruotsalaisia, se on niin helppoa."
Kysymykseen, mikä ryöstelyssä on parasta, pojat vastaavat:
"Raha ja kännykät; parasta on, kun saa rahaa; on ihanaa, kun on rahaa; haluamme rahaa."
"Kun on rahaa, voi tehdä juttuja; rahaa tarvitaan, että voi tehdä siistejä juttuja, ostaa tupakkaa."

Osa pojista valittelee, että "ruotsalaiset eivät pidä meistä, he vihaavat meitä; jos olemme jossakin, ruotsalaiset luulevat, että aiomme lyödä heitä tai ryöstää heiltä jotakin; poliisi pysäyttää meidät aina, vaikkemme ole tehneet mitään". Kaikki yksitoista ovat vihaisia siitä, että heitä jatkuvasti syytetään sellaisistakin teoista, joissa he eivät ole olleet osallisia.

EDIT otsikointia muokattu

[Lalli IsoTalo]

Jussi Halla-aho, ruotsalainen tutkimus ja Scripta-blogi vuodelta 2006.

Pysyvä linkki (jonka saa kirjoituksen aikaleimasta): https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/pfbid02pi7X5EuhLX9vZcdAb6rmtScEusJ9hEy3fhi7Zbw7GiQiqxtH8SXvtGLNzhw6GMbGl

[Penan kaveri Eki]

Hesarin pääsivulla oleva pääkirjoituksen puffi on eri kuin pääkirjoituksen otsikko tai ingressi:

Pääkirjoitus | Nuorten rikoskierteiden katkaisemiseen ei ole taikakonsteja
Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla on istuttu syksyllä juttua katujengien keskinäisestä ammuskelusta.

https://www.hs.fi/

Suomessa on täällä syntyneitä ja kasvaneita nuoria, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään. Rikollinen maailma saattaa näyttäytyä helppona ja houkuttelevana vaihtoehtona.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009226515.html

Tämähän oli nähtävissä jo 90-luvulla Kurdien saapuessa joukolla Suomeen (Ei naikkosia eikä rahaa, yhdistettynä kulttuuritaustaiseen kuumaan temperamenttiin). Jos ei ole hihasta heittää taikakonsteja, niin pystyisiköhän nokialainen nuoriso-ohjaaja auttamaan tilanteeseen?

[N. O. Hääppönen]

Ryhmän johtajaksi valitaan varmaankin mikäliekomissaari Jari Taponen.

Jos Taposen jutuista ottaa paskapuheet pois, ei jää kuin suu auki.

Merkillepantavaa sen twitterissä on, että vastauksia ei kuulu, kun joku kysyy asiallisestikin.

[Roope]

Helsingin Sanomat 29.11.2022

"Aiheesta ei voida puhua keskustelematta maahanmuutosta", mutta pääkirjoitustoimittaja tekee juuri sen, kun levittelee käsiään, vaikka väkivallassa kyse on maahanmuuttopolitiikan valintojen seurauksista.

Sama meininki Ylen Politiikkaradiossa:

Poliitikot vääntävät katurikollisuudesta: Onko katujen turvattomuus ongelma?

Nuoret ryöstävät toisia alaikäisiä, mutta poliisin mukaan katujen turvallisuus on kuitenkin hyvällä tasolla. Aiheesta keskustelevat Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.), eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen (ps.) ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, nuorisotutkija Veronika Honkasalo. Toimittajana on Antti Pilke.

Yle Areena 28.11.2022

Karmeaa kuultavaa, niin pihalla Honkasalo tyhmyyttään ja Razmyar viran puolesta ovat.

Razmyar ja Honkasalo väistävät kaikin keinoin ongelman ilmeisen maahanmuuttopoliittisen ulottuvuuden. Eivät edes kritisoi Rantasen esittämiä maahanmuuttajien tehokkaampia palautuksia vaan vaikenevat niistä.

8:10
Honkasalo esittää nuoret rikolliset hyväksikäytettyinä uhreina. Samoin Razmyar esitti heidät vain vanhempien jengiläisten käskyjen toteuttajina.

8:40
Honkasalo: "Mitä tulee maahanmuuttotaustaan, niin kukaan ei ole kieltänyt, etteikö siitä voisi keskustella, mutta tämä on suomalaisen yhteiskunnan ongelma, me ollaan vastuussa tästä ongelmasta."

11:40
Razmyar: "Ruotsin tiellä emme ole, mutta on ehdottomasti opittava niistä kokemuksista, mitä siellä on ollut!"
Razmyarin mukaan Rinkebyn ongelmat johtuvat palvelujen katoamisesta.

"Niin kauan kuin kolmio (jokin virkamiesten puuhastelumalli) pysyy kolmiona, se ei ole Ruotsin tie."

13:15
Honkasalo: enemmän resursseja moniammatilliselle työlle

14:10
Honkasalo: "Ei pidä paikkaansa, että mitään ei ole tehty. Kaikki muut puolueet esittäneet suurta huolta nuorten pahoinvoinnista, mielenterveysongelmista  ja ylisukupolvisesta köyhyydestä ja listannut erilaisia ratkaisuja, mutta näistä mikään ei perussuomalaisille kelpaa, vaan heille on vain tämä yksi kehikko, jonka puitteissa he tätä asiaa tarkastelevat." (ei sano ääneen maahanmuuttoa)

16:00 Razmyar
"Toivon realismia. Muiden maiden virheistä täytyy oppia. Emme saa tehdä samoja virheitä, mutta sinä et voi sanoa saman lauseen aikana että ne keinot ovat niin, että kotoutumiseen puututaan tai kotoutumiseen panostetaan, kun ne ovat juuri niitä keinoja, että meidän täytyy panostaa kotoutumiseen!"

18:00
Honkasalo: "Nimenomaan kotouttamispalveluihin pitää satsata enemmän ja sen pitää olla laadukkaampaa."

"Perussuomalaiset sen sijaan haluaa lakkauttaa rahoituksen kotouttamiskoulutukselta ja palveluilta systemaattisesti ja aina."

22:40
Honkasalo Rantasen esittämistä perussuomalaisten keinoista: "Kuulostaa siltä, että ei oo tää tematiikka hallussa!"

25:40
Razmyar: "En ole missään vaiheessa sanonut, emmekö me olisi [Ruotsin tiellä]! Juuri nyt emme ole!"

Razmyar antoi ymmärtää, että toimivat keinot väkivallan hallitsemiseksi ovat yleisesti tiedossa, homma on vain tekemistä vaille valmis, ja intti, että emme siksi ole Ruotsin tiellä. Näitä Razmyarin keinoja ovat tutusti palvelujen ja kotouttamistoimien lisääminen, vaikka ne eivät ole toimineet Ruotsissakaan.

Kun ruotsalaiset olivat jossain konferenssissa sanoneet Razmyarille, että "olisimmepa vielä siinä tilanteessa kuin te, että voisimme vielä tehdä jotain", he eivät tarkoittaneet palveluita ja kotouttamispuuhasteluja vaan maahanmuuttopolitiikkaa, minkä Razmyar esitti tahallaan väärin.

[Sivulause]

Hirveän paljon harmia aiheutunut noista huonolaatuisista kotoutumispalveluista.

No onneksi seuraava sato kotoutumispalveluita on ilmeisesti hyvälaatuinen koska voimme oppia muiden virheistä. Emmekä ole Ruotsin tiellä, takapyörä taisi hetkeksi livetä sinne mutta pääsimme ruopimalla melko vaivatta takaisin tälle paremmalle ei-Ruotsin-tielle.

Mitä useamman kuunkierron tätä vähä-älyistä höpötystä seuraa niin sitä enemmän tuntuu siltä että näin tämän kuuluukin mennä. Tai siis ei tämä muutoin voisikaan mennä. Nuokin älyköt on varta vasten palkattu horisemaan tuota soopaa.

[simppali]

Honkasalolta kaikkien rimojen alitus,

Honkasalo: "Mitä tulee maahanmuuttotaustaan, niin kukaan ei ole kieltänyt, etteikö siitä voisi keskustella, mutta tämä on suomalaisen yhteiskunnan ongelma, me ollaan vastuussa tästä ongelmasta."

Ei Suomalainen yhteiskunta ryöstä, kuten katumatujengit (paitsi ehkä verotuksen muodossa), Honkasalon mielestä maahanmuuton tuomat ongelmat pitää tavallaan jyvittää Suomalaisille.
Lisää fyrkaa kotoutukseen, sos. juttuihin, kouluissa tapahtuvaan monikulttuurisuus kasvatukseen ja vastuun ottamiseen porukasta, joka haluaa lähes kaiken, mutta ei käytännössä tee itse mitään.

[Lalli IsoTalo]

Honkasalolta kaikkien rimojen alitus,

Honkasalo: "Mitä tulee maahanmuuttotaustaan, niin kukaan ei ole kieltänyt, etteikö siitä voisi keskustella, mutta tämä on suomalaisen yhteiskunnan ongelma, me ollaan vastuussa tästä ongelmasta."

Honkasalo on itse asiassa oikeassa, tosin eri tavalla kuin tarkoitti. Me suomalaiset olemme luoneet tämän ongelman tuomalla tänne sopeutusmiskelvotonta, rikollista paskasakkia, joka on sodassa Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia vastaan.

[Niobium]

Vaikka sitä asiaa kuinka hierottaisiin naamaan, niin ei mene perille. Jari Taposen juttuihin uskotaan ihan hyvin.

Minulla olisi taktiikka, että jätettäisiin mouhuamatta. Viimeisten kuukausien aikana selvää faktaa pöytään, sellaista, mitä vihervasemmisto ei pysty väistämään millään.

Keskusta on jo rekan edessä. Se on selvää.

[aged]

Tämä uutinen on sitä samaa pskan jauhamista, mitä ketjussa on lainattu jo monasti ja mitä kukaan ei jaksa enää lukea. Joten lainaan vain nämä törkeimmät valkopesukohdat. Perähikiän mummo on taas kauhuissaan, että mikä tähän suomalaiseen nuorisoon on mennyt.

Nuorison tekemien ryöstöjen määrä tuplaantui Vantaalla


Rikoksesta epäillyt ovat pääsääntöisesti nuoria suomalaisia.

+++

Epäillyt ovat valtaosin poikia tai miehiä ja epäiltyjen kansalaisuus on suurimmassa osassa tapauksista ollut Suomi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f9384f38-5e05-4672-af68-a89054635062

[Fiftari]

^Pääsääntöisesti... Pelataan taas vähän termistöillä. Mutta jos veneessä on reikä niin ei se venettä pelasta että porataan siihen lisää reikiä. Jotta saadaan kokonaiskuva ongelmasta, pitäisi tilastoinnin olla raa'an loogista. Onko millainen lähtötausta yms.

[Betonikostaja]

Honkasalolta kaikkien rimojen alitus,

Honkasalo: "Mitä tulee maahanmuuttotaustaan, niin kukaan ei ole kieltänyt, etteikö siitä voisi keskustella, mutta tämä on suomalaisen yhteiskunnan ongelma, me ollaan vastuussa tästä ongelmasta."

Honkasalo on itse asiassa oikeassa, tosin eri tavalla kuin tarkoitti. Me suomalaiset olemme luoneet tämän ongelman tuomalla tänne sopeutusmiskelvotonta, rikollista paskasakkia, joka on sodassa Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia vastaan.

Antaa Honkasalon meuhkata vielä vaalienkin aikana. Rikastusta tapahtuu koko ajan. Neekerit eivät raiskatessaan katso, onko vaalit vai ei. Yhtään raiskausta en toki toivo, mutta kyllä nämä villi-ihmiset pystyvät pelaamaan nuivien pussiin. Äbäläwäbälä bula bula bula.

[Radio]

Kun kaikki menee päin helvettiä aletaan kailottaa yhteisvastuuta, eli me kaikki kantasuomalaiset olemme syyllisiä rasismiin niinkuin femakot yms. sen määrittelevät. Se on suomalaisen yhteiskunnan ongelma, me ollaan vastuussa tästä ongelmasta.
Vastaan syytökseen: SYYTÖN. En ole koskaan ollut kultamunakultin jäsen, enkä minkään lajin punaviherkommunisti eli yhteiskuntamme tuholainen.

[Totti]

Kun kaikki menee päin helvettiä aletaan kailottaa yhteisvastuuta

Yleisellä tasolla haluaisin kommentoida tuohon, että nykyään "menestynyt" poliitikko on sellainen, joka ei ota vastuuta yhtään mistään.

Kun tietämätön ja osaamaton poliitikko (siis lähes kaikki) tekee huonoja päätöksiä, hän pyrkii ensin peittämään ne olla kommentoimatta niitä. Jos joku esittää kritiikkiä niin aletaan vähättelemään omaa roolia, siirretään vastuu muille, vedotaan yhteiseen vastuuseen ja lopulta "ajan henkeen".

Retoriikka siis etenee niin että kun esim. ministeri teki huonon päätöksen, niin kuulijalle kerrotaan että:

- "me päätimme" - päätöksen tekikin joku kollektiivi, esim. hallitus, jolloin ministerin omaa merkitys mokaan vähätellään.

- "päätettiin" - päätöksen tekikin joku epämääräinen poppoo jossain eli annetaan ymmärtää, että joku porukka johon ministerillä ei ollut vaikutusvaltaa päätti hänen puolestaan, eli vastuu siirretään muille.

- "meidän pitää" - päätös oli huono, mutta se oli jostain syystä pakko tehdä. Usein vedottaan maineeseen tms., jolla luodaan mielikuva pakottavasta tilanteesta vaikka oikeasti oli kyse esim. siitä, että ministerin palkintovirka Brysselissä piti varmentaa.

- "meidän pitää olla mukana" / "solidaarisuus" - tämä on jatkumo edelliselle, jossa ei pelkästään ollut pakko tehdä huono päätös vaan se oli lisäksi kansan etu ja tehtiin sillä korkeammalla ulkoistetulla (se porukka jossa pitää olla mukana) viisaudella, jota kansalla ei ollut.

- "ajat muuttuvat" - ajan henkeen vetoamisella mitätöidään päätöksentekijän agenssi kokonaan ja luodaan mielikuva, että asiat pitää hoitaa huonosti koska universaalinen tilanne vain on sellainen, eli seurataan kun lastu laineilla eikä mitään voi. Ajatteleva kansalainen miettii tietysti silloin, mitä päättäjällä ylipäätään tehdään, jos hän ei päätä mistään.


Kannattaa kuunnella poliitikkojen debatteja jatkossa kun esitetään kritiikkiä heidän päätöksistään. Takuuvarmasti edellä oleva bullshit-bingo tulee aika täyteen, jolloin tietää, että poliitikko on mokaillut muttei halua kantaa vastuuta päätöksistään.

[Roope]

Yle: Sisäministeri Krista Mikkonen: Suomen katujengeissä on parisataa ihmistä – "Jengi on tarjonnut turvan, mihin kiinnittyä" 3.12.2022

Vieläkös Taponen pitää kiinni siitä, että Suomessa ei ole katujengejä? On aika yksin.

Keitä nämä ihmiset ovat?

– Näissä jengeissä on enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Perimmäiset syyt siellä takana ovat ne, että henkilö ei ole kiinnittynyt yhteiskuntaan ja on näköalattomuutta.

– Jengi on tarjonnut turvan ja yhteisön, mihin kiinnittyä.

Mitä tästä voidaan päätellä siitä, miten kotouttaminen on onnistunut Suomessa?

– Paljon enemmän täytyy tehdä työtä, että yhteiskuntaan pystyy kiinnittymään paremmin. Ettei tarvitse lähteä etsimään hyväksyntää ja paikkaansa jengeistä.

Mikään määrä kotouttamista ei riitä, ei ole riittänyt Ruotsissakaan, eikä ylipäätään ole näyttöä, että siinä tehtäisiin oikeita asioita tehokkaasti.

On välttämättä puututtava maahanmuuttopolitiikkaan, joka tuottaa tällaisia ongelmia. Se, että ei puututa, on valinta, jolla on seurauksensa eli lisääntyvä katuväkivalta.

Sisäministeri Krista Mikkonen ei katso, että Suomi olisi menossa suoraa päätä "Ruotsin tielle".

Ruotsissa on tiettyjä alueita, joissa Ruotsin poliisin mukaan on "rinnakkaisyhteiskuntia", joita rikollisjengit johtavat.

– Ei ole vääjämätöntä, että joku tilanne kehittyy johonkin suuntaan. Me voimme puuttua näihin asioihin, ja sitä tässä vahvasti tehdään.

On vääjäämätöntä, että tilanne kehittyy haittamaahanmuuton kumuloitumisen myötä Ruotsin suuntaan, kun ratkaisut ovat samoja kuin Ruotsissa, sieltä kopioituja.

Sisäministerin mukaan Suomen ja Ruotsin tilanne eroaa esimerkiksi siinä, että Suomessa on "sekoitettu erityyppisiä asuntoja" asuinalueille.

– On vuokra-asuntoa, omistusasuntoa. Ei ole päässyt syntymään sellaista asuinaluetta, jossa olisi pelkästään esimerkiksi maahanmuuttajia. Se on ollut Ruotsin tapa hoitaa tämä asia.

Ei se ole ollut Ruotsin tapa ainakaan 50 vuoteen vaan väistämätön lopputulos vuosikymmenten massamaahanmuutosta.

Sosiaalisen sekoittamisen malli on tuontitavaraa Ruotsista, jossa ajatus kehitettiin 70-luvulla. Mallin toimivuudesta ei ole näyttöä nopeasti kumuloituvan haittamaahanmuuton olosuhteissa.

Ruotsin ero Suomeen ei ole politiikassa vaan siinä, että samankaltainen Euroopan ulkopuolinen maahanmuutto on siellä vuosikymmeniä pitemmällä.

Ykkösaamun yleisökysymyksessä haluttiin tietää, miksi Suomessa ei ole pystytty estämään jengirikollisuuden kasvua.

– Haaste on ollut esimerkiksi se, että poliisin resursseja on aivan viime vuosiin asti leikattu merkittävästi, Mikkonen sanoi.

Ei pidä paikkaansa, mutta eduskuntakeskustelussa Mikkonen yritti uskomattomasti vierittää tilanteen perussuomalaisten eduskuntaryhmän syyksi.

Mikkonen katsoo, että jengirikollisuuden torjunnassa poliisien määrän lisäksi on tärkeää, että kotouttamiseen on riittävästi määrärahoja.

Suomessa ja Ruotsissa käytetään kotouttamiseen enemmän määrärahoja kuin missään muualla maailmassa, mutta mikään ei ole tarpeeksi, eikä tuloksia näy. Tällainen politiikka on umpikujassa.

[Lalli IsoTalo]

Mitä enemmän kotoutat, ymmärrät, rahoitat ja paapot, sitä vähemmän kotoutuvat.

Kotouttamisteollisella kompleksilla on asiassa niin suuret intrsessit, että se ei asiaa tietenkään voi ymmärtää.

Suomeen tarvitaan kotiuttamisteollinen kompleksi.

[ämpee]

Krista Mikkosen mukaan "jengi on tarjonnut turvan johon kiinnittyä".
Turvan miltä ?

Ne seuraavat jengit ymmärtää paremmin koska ne tarjoavat turvaa tuolta ensimmäiseltä jengiltä.

[Lalli IsoTalo]

Krista Mikkosen mukaan "jengi on tarjonnut turvan johon kiinnittyä".
Turvan miltä ?

Rakenteelliselta rasismilta, tietenkin!

[Jorma M.]

Mitä enemmän kotoutat, ymmärrät, rahoitat ja paapot, sitä vähemmän kotoutuvat.

Kotouttamisteollisella kompleksilla on asiassa niin suuret intrsessit, että se ei asiaa tietenkään voi ymmärtää.

Suomeen tarvitaan kotiuttamisteollinen kompleksi.

Kotouttamiskompleksin yhteydessä pitää mainita muitakin jotka täydentävät kuvion:
- verenimijyyskompleksi (kok, kepu)
- kullikompleksi (heteronaiset)
- erotiikkakompleksi (LGBT)

[rätkä]

Mikkonen oli hyvin liikuttuneessa tilassa uutisissa juuri äsken. 10 jengiä ja 200 jäsentä. Kotouttamiseen on saatava lisää rahaa ja tarjottava turvaa jo ihana pienestä pitäen. Tirautti oikein kyyneleenkin tehostaakseen vaatimustaan.