Uutta kansallista energiapolitiikan ohjelmaa Suomelle

[Nikolas]

Tässä ketjussa yritetään olla positiivisia ja ratkaisukeskeisiä. Tiedetään kyllä, mitä virheitä ja syntejä energiapolitiikassa on tehty, mutta ei jäädä voivotellen piehtaroimaan niihin. Tässä ketjussa keskitytään tulevaisuuden ratkaisuihin, sellaisiin joita jo seuraava hallitus voi ryhtyä toteuttamaan, jos vain poliittista tahtoa riittää.

Kokoan tähän aloitukseen joitain jo aiemmin Hommaforumilla esitettyjä mahdollisuuksia. Koosteen erityinen arvo on siinä että lukijoiden ei tarvitse itse haeskella ja keräillä kaikkea sieltä täältä, kun oleellisimmat löytyvät tästä ketjusta ja suuri osa heti aloitusviestistä.


Seuraavien ydinreaktoreiden ei tarvitse olla OL3 kokoluokkaa.

Valtioneuvoston ja eduskunnan epäviisaiden perusvirhe vuonna 2002 oli rajoittaa uusien reaktorien lukumäärä yhteen, jolloin TVO päätteli että sen yhden täytyy olla sitten mahdollisimman suuri. Suomalaisista riippumaton onneton sattuma oli että silloinen Arevan johtaja halusi napata projektin firmalleen tarjoamalla niin matalaa myyntihintaa laitokselle että kilpailijat vetäytyivät pelistä. Mikäli Suomen ydinvoiman lisäkapasiteetin tarve olisi hoidettu muutamalla pienemmällä reaktorilla, mitään OL3 näytelmää ei olisi koskaan tarvinut nähdä.

Nestepolttoaineet voisivat olla kotimaassa valmistettuja ja lisäksi 100 % kotimaisia.

Biomassa, mukaanlukien turve, on erinomaisen kätevä hiilen lähde. Biomassaa voi kerätä tuolta ympäristöstä, ja talteen otetusta hiilestä voikin sitten valmistaa monenlaista tarpeellista hyödykettä. Nestepolttoaineiden lisäksi voidaan valmistaa muitakin hiilipitoisia tuotteita. Valmistuksen prosesseissa kuluu niin paljon energiaa että suuri osa tarvittavasta energiasta kannattaa tuottaa muilla keinoilla kuin biomassaa polttamalla. Kyllähän keinoja löytyy, esimerkiksi ydinvoimaloita. Niitä voisikin rakentaa lisää.

Puu on siitä hyvää raaka-ainetta että siitä voi rakentaa monenlaista. Turve taas näyttää enemmän sellaiselta hiilen välivarastolta ja matalien vesistöjen täyttöaineelta.

Näin sähköautobuumin aikana lienee melkeinpä kerettiläistä kehua polttomoottoreita ja esittää vaihtoehtoja polttoaineiden tuotantoon. Siitä huolimatta:

Kannatan metanolin käyttöä polttoaineena, lähinnä sen turvallisuuden vuoksi ja toisaalta myös siksi että Suomessa kasvanut biomassa on kelpo hiilen lähde. Primäärienergian tuottamiseen tarvitaan suomalaisia ydinvoimaloita ja sitten edelleen vedyn tuotantoon suomalaisia tuotantolaitoksia.

Mutta vaihtoehtojakin on, myös täysin hiilettömiä. Hydratsiinista en viitsi paljon puhuakaan, koska sen turvallisuus on vähintään kyseenalainen. Mutta ammoniakki, vaikka tunnetusti myrkkyä sekin on, ei ole hydratsiinin kaltainen hirvitys.

Joitain vuosia sitten ammoniakkia polttaviin mäntämoottoreihin keksittiin uudenlainen polttoprosessi. Siinä puristusvaiheessa sylinteriin suihkautetaan ensiksi vähän ammoniakkia jolloin saadaan sylinteriin laiha ammoniakin ja ilman iseos, pitkälti samaan tapaan kuin HCCI-moottoreissa. Mutta toisin kuin HCCI-moottoreissa, tämä pieni ammoniakkiannos tarvitaan vain sytytyksen edistäjäksi. Pieni määrä ammoniakkia palaa spontaanisti puristussytytyksellä lähellä männän yläkuolokohtaa, jolloin lämpötila ja paine palotilassa nousevat. Männän noustua yläkuolokohtaan alkaa ammoniakkipolttoaineen toinen ruiskutus, jolloin suurempi annos palaa samaan tapaan kuin dieselmoottorin polttoaine. Tässä paloprosessissa on siis kaksi vaihetta, joista ensimmäinen muistuttaa HCCI-moottorin ja jälkimmäinen dieselmoottorin prosessia. Ammoniakkimoottorissa tarvitaan korkea puristussuhde, suunnilleen 35:1 joka on dieselmoottorillekin epätavallisen korkea mutta paljon pienempi kuin ammoniakkimoottorissa tulisi olla ilman tätä kaksivaiheista prosessia. Koemoottorin sylinterin iskutilavuus  oli puoli litraa joten prosessi vaikuttaisi sopivan myös maantieliikenteessä käytettäviin pieniin moottoreihin.

Ammoniakkimoottori on hieno keksintö mutta silti kannatan täysin kotimaista metanolin tuotantoa.

Suomessa ei ole fossiilisia energialähteitä, mutta Suomessa on turvetta.

https://yle.fi/uutiset/3-12375791

Tuossa analyysissä siis entistä hurjempi vihreä siirtymä nojaa amerikkalaisen liuskekaasun käyttöön. Ihmettelenpä vaan että mikä se sellainen vihreä siirtymä on olevinaan? Näyttääkö siltä että suomalainen turve ei kelpaa mutta amerikkalainen liuskekaasu onkin sitten niin vihreää?

On syytä laskea tuulivoiman todelliset kokonaiskustannukset.

Tavallinen virhe tuulivoiman ja aurinkovoiman kannattajilla on energian varastointitarpeen unohtaminen. Jos Suomessa kaikki sähkö tuotettaisiin yksinomaan tuulivoimaloilla ja aurinkovoimaloilla, tarvittaisiin valtavia energiavarastoja. Silloin ei voitaisi piilottaa energian varastoinnin kustannuksia. Epätodennäköisyydestään huolimatta tämä on juuri se skenaario jonka kokonaiskustannukset tulisi laskea auki. Sitä kautta saadaan selville kuinka edullisia nämä energiantuotannon muodot ovat.

Pähkinä: Miten tuulivoimaloiden tappamat linnut ja muut luontoarvojen menetykset huomioidaan niissä laskelmissa?

Kun Onkaloon sijoitetaan käytettyjä ydinvoimaloiden polttoaineita, on viisainta suhtautua käytettyihin polttoaineisiin tulevaisuuden energialähteenä ja varastoon niiden välivarastona eikä loppusijoituspaikkana.

Hyötöreaktoreilla, joissa uraani hyödynnetään liki 100%:sesti, vs nykyiset n,5% hyödyntävät, niin pelkästään "ydinjätettä" riittäisi koko maailman tarpeisiin vuosisadoiksi. https://planeetta.wordpress.com/2014/05/12/ydinjateongelman-ratkaisu-seka-1600-vuotta-ydinsahkoa-ilman-uraanikaivoksia/

Juuri tästä syystä epäilen, kuinka viisasta on loppusijoittaa ydinvoimaloiden käytettyä polttoainetta Onkaloon ja muihin vastaaviin luoliin. Tosin se on ihan hyvä, jos sitä luolaa ajatellaan turvallisena välivarastona. Onkalollekin voi löytyä jotain aivan muuta käyttöä.

Parempi on hyödyntää ylös louhittu uraani kokonaan, jolloin onkaloihin haudattavaa jätettä ei jää.

Vetytaloudella on vuosikymmenien juuret mutta metanolitalous on sen käytännöllisempi versio.

Metanolitalous on tavallaan vetytaloudesta johdettu spin-off, ikään kuin vetytalouden käytännöllisempi versio. Siispä tuotetaan vetyä, ja sen sijaan että pyrittäisiin varastoimaan ja siirtämään vetyä sellaisenaan, valmistetaan vedystä metanolia ja dimetyylieetteriä, jotka ovatkin vetyyn verrattuna huomattavasti kätevämpiä liikennepolttoaineita.

Käytettyjen ydinpolttoaineiden hyödyntämiseen tarvitaan nopeita hyötöreaktoreita.

Ruotsalainen firma pyrkii markkinoille lyijyjäähdytteisen reaktorin avulla.

https://www.leadcold.com/sealer.html

Kannattaa klikkailla niitä huonosti näkyviä täppiä siinä vaaleansinisen yläpalkin alareunassa.

Heillä on lyijyjäähdytteisen reaktoriytimen korroosiosuojaukseen liittyvä keksintö. heidän reaktorikonseptissaan hyödynnetään pieniä reaktoreita kevyellä huollolla pitkän aikaa, ja sitten lopulta reaktorille tehdään täysi remontti. Mielestäni kannattaisi edelleen kehittää tuotetta erikokoisiin ja myös paikalla huollettaviin.

Tässä reaktorityypissä hyödynnetään nopeita neutroneita ja siksi onkin mahdollista parannella reaktoria. Myöhemmissä malleissa voitaisiin hyödyntää korkea-aktiivista ydinjätettä ja pilkkoa ongelmalliset isotoopit reaktorissa sellaisiksi joista ei tule ongelmaa, ja samalla saadaan tuotettua energiaa ongelmallisten isotooppien halkaisusta.

Uudelle ydinvoimalalle on jo tonttikin katsottu valmiiksi.

Kuulemma Rosatomin hanhi karahti kiville, joten mitäs jos sille samalle tontille tuotaisiinkin ruotsalainen reaktori? Kun kyseessä on kumminkin pienehkö reaktori, samalle tontille mahtuisi niitä useita. Tietysti asiasta pitäisi taas kerran vääntää valtioneuvostossa ja eduskunnassa mutta saavathan he siitä palkkaakin.

Suomen energiantuotannon tulevaisuuden skenaarioihin on otettava mukaan myös uudet ydinreaktorit.

On tietenkin hyvä asia että tutkijat pohtivat ja laskeskelevat Suomen energiantuotannon tulevaisuutta erilaisten skenaarioiden kautta. Näin tuleekin tehdä, ja tämä toimintatapa on täysin ymmärrettävä.

Mutta sitä en ymmärrä, että kaikista tutkijoiden skenaarioista puuttuu ydinvoimalakapasiteetin lisääminen ja kaikki mahdollisuudet mitä se toisi mukanaan. Ei löydy sanaakaan ydinenergiasta tästä GTK:n tiivistelmästä:

28.4.2022
Tutkijat loivat kuusi skenaariota siitä, miten fossiilisista polttoaineista voitaisiin täysin luopua Suomessa

Suomella on ainutlaatuista potentiaalia teollisuuden tuotannon jatkamiseen ilman fossiilisia polttoaineita. Jotta tähän tilanteeseen päästään, raaka-aineita ja energiaa vaaditaan kuitenkin enemmän kuin nykyisin ajatellaan ja on strategisen suunnittelun mukaista. Jotta kaikki fossiiliset polttoaineet (öljy, kaasu, hiili ja turve) voidaan korvata eri kohteissa Suomessa, tarvitaan Suomeen suuri määrä uutta teollista infrastruktuuria, joka on rahoitettava, rakennettava ja sitten pidettävä toiminnassa. Neljä tutkijaa loi fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta Suomessa kuusi skenaariota.

...

Lähde: https://www.gtk.fi/ajankohtaista/tutkijat-loivat-kuusi-skenaariota-siita-miten-fossiilisista-polttoaineista-voitaisiin-taysin-luopua-suomessa/

Kuusi skenaariota mutta ei yhtäkään ydinreaktoria. Lestijärven kokoluokan tuulipuistot mainitaan kyllä joka välissä. Tiedän kyllä Lestijärven, mutta sitä en tiennyt että Lestijärveä on menty pilaamaan tuulipuistolla, jota käytetään nykyään tuulivoimantuotannon referenssinä.

GTK:n varsinaiseen raporttiin on linkki tuolla sivulla, ja siinä mainitaan kyllä ydinvoimalat (lähinnä OL3) moneen otteeseen. Ydinvoimakapasiteetin lisääminen ei ole kuitenkaan mukana näissä skenaarioissa.

Jotta vetytalouteen tai mieluummin metanolitalouteen voitaisiin siirtyä, on otettava käyttöön parhaat vedyn tuotantomenetelmät.

Nyt on aika kova juttu: Vedyn tuottoa elektrolyysillä 98 % hyötusuhteella ja niinkin matalassa kuin +85 °C lämpötilassa.

En aivan osannut odottaa näin rajua eikä näin pian.

Täältä voi hakea PDF:n ilmaiseksi: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8924184/

Nyt alkaa olla tarvittavat palikat kasassa. Tarvitaan lisää primäärienergiaa siis ydinreaktoreita ja tarvittavat tuotantolaitokset kotimaahan.

Jotta täyssynteettiset polttoaineet saadaan taloudellisesti kilpailukykyisiksi, tarvitaan korkean hyötysuhteen menetelmiä tuotannon kaikissa vaiheissa.

Yritän selittää tiivistetysti, miksi tuo saavutus on merkittävä. Tuollaisia hyvin korkeita hyötysuhteita veden hajottamisessa vedestä vedyksi ja hapeksi on perinteisesti odotettu saavutettavan korkean lämpötilan elektrolyysissä siten että lämpötilan korkeus on todella haastava elektrolyysissä käytettäville materiaaleille. Esimerkiksi +800 °C ja sitäkin korkeammista lämpötiloista on haaveiltu, ja vaikka korkeita hyötysuhteita onkin siten saavutettu, elektrolyysin materiaalit ovat kovilla, ja eksoottisista materiaaleista tulee kustannuksia. Mutta kurkkaamassaani tutkimusraportissa hyötysuhde oli saatu niin lähelle sataa prosenttia ettei oikeastaan paremmalla ole väliä, lämpötilan ollessa vain +85 °C, ja juuri tämä tekee asiasta merkittävän. Ei tuollainen lämpötila enää aiheuta mitään ongelmia. Monet muovitkin pärjäävät aivan hyvin noin matalassa lämpötilassa.

Metanolin suurin vaara johtuu Suomen alkoholipolitiikasta.

Metanolin kelpoisuutta polttoaineeksi on epäilty siksi kun metanoli on myrkkyä ja vuosittain monet saavat metanolimyrkytyksen, ja jotkut jopa kuolevatkin siihen. Mutta tämä ei ole millään tavoin metanolipolttoaineen vika vaan jokseenkin täysin suomalaisen alkoholipolitiikan vika.

Suomalaisessa alkoholipolitiikassa on kieltolain jälkeen nostettu laillisten alkoholijuomien hintaa verotuksella. Korkeat hinnat ovat ajaneet köyhimpiä alkoholisteja hakemaan pimeitä pulloja Algoth Niskan perinteitä vaalien, vaikka toisinaan pimeissä pulloissa on metanolia, ja jotkut vielä köyhemmät ovat kajonneet tuulilasinpesunesteisiin yms. denaturoituihin litkuihin, joiden kelvottomuus juomaksi on usein varmistettu metanolilla. Kyseessä on ollut siis kaiken aikaa alkoholipolitiikan aiheuttama ongelma.

Jos huoltoasemilla myytäisiin 100% metanolia moottoripolttoaineeksi, ei kukaan olisi niin tyhmä että hakisi pääkallohanasta halvat viinat pirskeisiinsä.

Nykyään tuontienergiasta riippuvaisen Suomen tulee ottaa energiaomavaraisuus tavoitteekseen.

Fossiilisten ehtyminen on tietenkin pitkän aikavälin asia. Ei se mene niin että yhtäkkiä ja yllättäen tulee tynnyrin pohja vastaan ja sitten "se loppu, kaik meni". Vähitellen kustannukset kasvavat. Välillä voidaan keksiä uusia menetelmiä ja on keksittykin, mutta ei se edessä häämöttävää lopputulosta miksikään muuta. Ehtyminen on vääjäämätön fakta.

Puheenjohtaja von der Leyenin puhe GLOBSEC 2022 Bratislavan foorumissa

...

Olemme pääsemässä eroon – ja meidän on päästävä eroon – riippuvuudestamme Venäläisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä on syvin leikkaus, jonka voimme tehdä Venäjän taloudelle, koska Venäjän talous ei ole kovin nykyaikainen talous;  se ei ole kovin monipuolinen talous; mutta se on fossiilisiin polttoaineisiin perustuva talous. Jos siis haluamme iskeä Kremlin sotakirstuun, jos haluamme tyhjentää Putinin sotakirstun, meidän on päästävä eroon riippuvuudestamme venäläisistä fossiilisista polttoaineista.

...

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/speech_22_3411

Aluksi Ursula puhuu asiaa: Kyllä, meidän on todellakin syytä hankkiutua eroon riippuvuudesta. Mutta sitten heti perään tulee silkkaa tuubaa. Vaikka Eurooppa lakkaa ostamasta Venäjän öljyä tai kaasua, se ei vahingoita Venäjän taloutta eikä huoleta Putinia. Venäjän kaasu ja öljy kelpaavat edelleen muille maille. Venäjä saa ne kaupaksi. Eurooppa taas joutuu ostamaan kaasut ja öljyt muualta harjoittamiensa pakotteiden vuoksi, ja joutuu maksamaan korkeammat kuljetuskustannukset ja todennäköisesti korkeamman myyntihinnan myös. Tästä kärsii Euroopan talous, ja Venäjälle aiheutuu vain pientä lisävaivaa kaupankäynnin järjestelyihin.

Tämä meneillään oleva öljyriippuvuudesta irroittautuminen olisi tietenkin pitänyt aloittaa jo kymmeniä vuosia sitten.

Suosittelen kurkkaamaan Robert Zubrinin teosta Energy Victory vuodelta 2007. Teoksessaan Zubrin kertoo miksi ja miten. Vaikka teos on hieman Amerikka-keskeinen, voi sen oppeja soveltaa muuallakin.

Omasta riippuvuudesta johtuvia huolia on turha yrittää ulkoistaa.

Kyllähän se tiedetän yleisesti että erilaisista riippuvuuksista irti pääseminen on hyväksi riippuvaisille itselleen. Mutta on turha kuvitella että sitä omaa vahvistumista voisi käyttää jotenkin huomattavana vipuvartena toista vastaan. Kuvittele että joku narkomaani pääsee eroon huumeista ja alkaa sitten uhitella jollekin huumediilerille.

Keksin tälle takaperoiselle idealle nimenkin. Se on eurooppalainen öljysaarto. Se on luonteeltaan ostoboikotti, joka kohdistuu sellaiseen hyödykkeeseen tai hyödykkeisiin (tässä tapauksessa öljyyn ja kaasuun) jota ostaja kipeästi tarvitsee ja jonka myymisessä myyjällä ei ole mitään ongelmaa. Verratkaa tätä vaikka Japanin öljysaartoon, joka johti Japanin ja Yhdysvaltojen väliseen sotaan.

On hyviä syitä miksi seuraavien ydinreaktoreiden tulee olla vain kohtuullisen kokoisia eikä mahdollisimman suuria.

Oletettavasti jatkossa sitten rakennetaan pienempiä ydinreaktoreita. Eipä se haittaa. Mutta tulevien hallitusten tulee olla myötämielisempiä uusille ydinreaktoreille.

Olkiluoto 3 on niin suuri voimalaitos, ettei Suomen sähköverkon järjestelmäsuojaus kestäisi toista vastaavaa

"En näe, että tässä tilanteessa olisi mahdollista rakentaa toista yhtä isoa laitosta", kertoo johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridiltä.

Olkiluoto 3:sta tulee yli 1 600 megawatin laitos, noin 650 megawattia suurempi kuin Suomen aiemmat suurimmat. Tämän mahdollistamiseksi Fingrid on rakentanut uusia siirtoyhteyksiä ja varavoimaa, minkä lisäksi toteutetaan 350 megawatin niin sanottu järjestelmäsuoja. Kaikkiaan Olkiluoto 3:n verkkoon liittäminen vaati puolen miljardin euron verkkoinvestoinnit. Järjestelmäsuojassa on kyse siitä, että jos Olkiluoto 3:ssa tulisi vikaa ja se kytkeytyisi pois sähköverkosta, Fingrid kytkisi välittömästi irti 350 megawattia teollisuuden kuormia.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/1c0250ee-f01a-49d7-9f6e-e583be13c70b

Ydinvoimaloiden lupaprosesseja on syytä muuttaa järkevämmiksi.

Olkiluoto kolmonen juontaa alkunsa siitä että eduskunta antoi luvan yhden reaktorin rakentamiseen. Reaktorin tehoa ei määritelty etukäteen.

Mikään ei olisi estänyt eduskuntaa määrittelemästä vaikka niin että lupa olisi annettu yhteensä 3 GW sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen ja sitä kapasiteettia varten olisi saanut rakentaa 1–10 reaktoria. Todennäköisesti siinä tapauksessa yksittäisen reaktorin teho olisi ollut noin 400–800 MW ja niitä olisi rakennettu jokin riittävä määrä.

Sähköajoneuvojen tulevaisuudessa voi olla vaikka mitä yllätyksiä tulossa, mutta niille on vaihtoehtoja.

Tarkistakaa itse jos ette usko: Sähköautot ovat massiivisia. Sähköautojen akut ovat melkoisia möykkyjä kuljetettaviksi. Ja paloturvallisuus sitten: Eiköhän metanoli piekse paloturvallisuudessa akkuautot helposti ja kevyesti.

Ehkä Suomella ei ole varaa yksin ryhtyä kehittämään uutta ydinvoimalatekniikkaa mutta tiivis yhteistyö joidenkin muiden maiden kanssa voisi tuoda samat hyödyt kohtuullisemmalla taloudellisella panoksella.

Sillä aikaa kun Euroopassa kiivaasti pystytellään uusia tuulivispilöitä, sekoillaan toimivien ydinvoimaloiden sulkemisen kanssa, ja leikitellään että Venäjän öljystä ja kaasusta päästään noin vain poliittisella päätöksellä, samaan aikaan Yhdysvalloissa siirrytään kohti seuraavaa vaihetta ydinvoimalatekniikan kehityksessä:

https://www.powermag.com/interest-in-does-versatile-test-reactor-heats-up/

Kyseessä on päätös koereaktorista, jolla voidaan kokeilla useita erilaisia reaktorityyppejä. Koereaktoreita on ennenkin rakennettu mutta ei tällaista.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, päätös rakentamisesta tehdään lähiaikoina, ja koelaitos voidaan ottaa käyttöön jo ennen vuotta 2027.

Tiedetään että Suomen maaperässä on uraania. Radonkaasuun liittyvät ongelmat johtuvat maanalaisista uraaniesiintymistä. Nopeilla hyötöreaktoreilla kotimainen uraani saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman tarkkaan.

Luonnon uraanista vain pieni osa, noin 0,7 % on mielenkiintoisinta fissiiliä ²³⁵U isotooppia. Loput onkin sitten sitä ²³⁸U isotooppia, joka on niin tylsää ja halpaa että sillä voi roiskia vaikka irakilaisia panssarivaunuja. Mutta tuokin halvempi ja yleisempi isotooppi on fertiiliä, mikä tarkoittaa sitä että sopivalla neutronipommituksella siitä saadaan fissiiliä plutoniumin ²³⁹Pu isotooppia, ja siitä saadaan reaktorissa halkaisemalla energiaa ja niitä tarpeellisia nopeita neutroneita joita hyödyntämällä halvemmasta fertiilistä uraanista saadaan fissiiliä plutoniumia. Mutta tämä ei siis onnistu niillä reaktoreilla mitä meillä Suomessa nykyään on, vaan tarvitaan uudenlaisia reaktoreita. Nopea hyötöreaktori on sen nimi.

Eikä siinä kaikki. Toriumille voidaan tehdä sama temppu.

Käytetyssä ydinpolttoaineessa on joitain hankalia isotooppeja ja halpaa uraania sekaisin. Parasta olisi altistaa se kovalle neutronisäteilylle, poistaa kuona-ainekset kemiallisesti ja sitten viedä uudestaan reaktoriin polttoaineeksi. Mielenkiintoinen knoppitieto: Nopeassa hyötöreaktorissa voidaan tuottaa fertiileistä isotoopeista enemmän polttoainetta kuin se kuluttaa. Samalla prosessi tuottaa koko ajan energiaa ulos. Tämä mahdollistaa tulevien sukupolvien nopeiden hyötöreaktorien polttoaineen saannin pitkälle tulevaisuuteen. Tällä tavoin harmillisimmista isotoopeista päästään lopullisesti eroon. Onkaloon ei välttämättä tarvitsisi viedä mitään, mutta voisihan sitäkin edelleen hyödyntää superturvallisena välivarastona.

Kotimaista turvetta voitaisiin hyödyntää myös metanolitaloudessa.

Hox: Suomi on suomaa, suomaassa on paljon soita, ja soissa meillä on valtaisat turvevarannot.

Turpeessa on runsaasti hiiltä, ja kuivattu turve on sellaisenaan kelpo polttoainetta. Mutta turpeesta on parempaankin. Turve on kätevä hiilen lähde.

Vetytaloudestakin on puhetta piisannut. Vedyn tuotantoon on viime vuosina ja vuosikymmeninä panostettu, ja ponnistelut alkavat vähitellen tuottaa tulosta. On kehitetty useita toistensa kanssa kilpailevia kikkoja tuottaa vetyä taloudellisesti, ympäristöystävällisesti, jne. Meillä Suomessa on valmiiksi edullinen hiilen lähde, biomassa (ml. turve). Biomassaa meillä on siis oikeastaan aika runsaasti asukaslukuun nähden, ja siksi meillä on hyvät asemat siirtyä paljon hypetetystä vetytaloudesta sen käytännöllisempään jatkokehiteltyyn versioon eli metanolitalouteen.

Metanolin tuottamiseen tarvitaan vetyä ja hiiltä, ja siinä missä Saksa hyödyntää kivihiilivarantojaan, Suomessa on biomassaa. Ilmakehän hiilen (tai siis hiilidioksidin) sieppaaminen kiertokautta merivedestä tai suoraan ilmakehästä ovat edelleen vaihtoehtoja, mutta hiilen kerääminen biomassasta on edellisiin verrattuna valmista teknologiaa. Yhteyttävät kasvit sieppaavat hiilidioksidia ilmasta toistaiseksi tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin mitkään ihmisen kehittämät laitteet.

Suomalaiset äänestäjät täytyy saada uskomaan että jos nykyinen energiapolitiikka ei tyydytä, eduskuntavaaleissa asiaan voi pyrkiä vaikuttamaan. Äänestäjän täytyy valita oikein.

Monissa kommenteissa todetaan kyynisesti, että sitä saa, mitä tilaa.

Koskee myös Suomea. Myös tulevissa eduskuntavaaleissa.

Keskustelua energiariippuvuudesta eroon pääsemiseksi on viritelty kauan.

Hyysärin pääkirjoituksesta:

Säästöjä tarvitaan, koska moni EU-maa on riippuvainen venäläisestä energiasta. Tästä pitäisi päästä eroon.

Näitä asioita on pohdittu aiemminkin.

Öljyriippuvuudesta irti pääseminen on aivan paras motiivi Suomelle ja useimmille muillekin länsimaille. Se, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tämän tavoitteen kanssa sopusoinnussa, on lähinnä sellainen "hyvä juttu", jota voi käyttää tai olla käyttämättä tehokeinona väittelyissä ja puheissa.

Luettavaa:
• Zubrin, Robert: Energy Victory: Winning the War on Terror by Breaking Free of Oil. Amherst, New York: Prometheus Books, 2007. ISBN 978-1-59102-591-7.
• Partanen, Rauli & Korhonen, Janne: Musta hevonen. Helsinki: Kosmos, 2016. ISBN 978-952-7144-17-6.

Tämä aihe on ollut keskusteluissa jo pitkään. Mitä kertoo äskettäin hereille hätkähtäneistä se, että tämä asia on tullut heille uutena ja yllätyksenä?

Kansallismieliselle oma kansa on erityinen.

Mutta toisaalta, ehkä meidän tulisi muistaa Tytti Tuppuraisen suuri viisaus: Oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista.

Viisaus on siis siinä että demarin viisaus täytyy kääntää päinvastaiseksi jotta siitä saadaan käyttökelpoinen viisaus: Oma kansa ensin -ajattelu on erittäin tarpeellista.


Ammoniakki soveltuu valtamerilaivojen polttoaineeksi. Ammoniakki on myös välivaihe typpilannoitteiden tuotannossa.

Australiassa on kehitetty uusi menetelmä ammoniakin tuottamiseen.

Nykyään lähes kaikki ammoniakki tuotetaan maakaasusta. Kaasu on halpaa ja Haber-Bosch prosessi riittävän hyvä, mutta kuten monessa muussakin yhteydessä, fossiilisia halutaan korvata jollain muulla.

Uudessa menetelmässä kyetään valmistamaan ammoniakkia sähkövirralla erittäin korkealla hyötysuhteella.

• https://www.greencarcongress.com/2022/08/20220805-monash.html
• https://www.monash.edu/science/news/current/monash-university-scientists-achieve-new-ammonia-breakthrough

Tämä on tietenkin erinomaista ja hyvää. Ammoniakkia tarvitaan typpilannoitteisiin, ja ammoniakkia halutaan käyttää myös rahtilaivojen polttoaineena.

Kaikki tällaiset uudet Power-to-X sovellukset kuluttavat tietenkin valtavasti sähköä. Tämä osaltaan entisestään korostaa luotettavan ja edullisen perusvoiman tärkeyttä. Ei niitä tuotantolaitoksia haluta himmailemaan vain siksi että sattumoisin lähimmissä tuulipuistoissa ei tuule.

Osa järkevästä energiapolitiikasta olisi myös sitä että ei pidä olla mukana huonossa kerhossa ja sen huonossa politiikassa:

Brysselissä sammutetaan toimivia ydinvoimaloita ideologisista syistä näin talven kynnyksellä. Mitäköhän eurooppalaisissa takahuoneissa oikein tapahtuu?

Näin toimitaan vaikka hyvin on tiedossa että todella vaikea energiakriisi on lähellä.

Miettikää kuinka paljon mätää täytyy olla Euroopan valtioiden hallituksissa, kun ne antavat tämän jatkua.

– Tuossa suoraan edessämme on julma rotko.
– Joo joo, älä häiritse, kyllä vakionopeussäädin on vaan hieno keksintö.

Mitä YK:n pääsihteeri sanoikaan 20. syyskuuta 2022 ?

Sijoita ratkaisuihin, jotka johtavat kestävään talouskasvuun.

Saanen viitata kolmeen.

Ensimmäinen niistä on uusiutuva energia.

Se luo kolme kertaa enemmän työpaikkoja, on jo halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet ja on tie energiavarmuuteen, vakaisiin hintoihin ja uusiin teollisuudenaloihin.

Arvoisa herra pääsihteeri, en haluaisi sanoa teitä valehtelijaksi, mutta havaitsin puheessanne virheen. Niillä uusiutuvan energian menetelmillä joita tähän asti on käytetty ja niiden osuutta lisätty, olemme päässeet energiantuotannon varmuudesta epävarmuuteen ja vakaista hinnoista epävakauteen. Lisäämällä tätä samaa lääkettä saamme lisää epävarmuutta ja hintojen epävakaisuutta.

Omavaraisuus olisikin tervetullutta.

Ajatelkaa positiivisesti: Tulevat sähkökatkokset ovat vain oireita kasvavasta omavaraisuudesta.

Se oli sarkastinen heitto. Sähkökatkokset ovat konkreettisia todisteita energiapolitiikan epäonnistumisesta.


Polttomoottoreita tarvitaan yhä.

Mehän emme tiedä mihin akkutekniikka vielä yltää. Mutta metanoli ja dimetyylieetteri ovat erinomaisen käyttökelpoisia vedyn jatkojalosteita. Metanoli kelpaa sellaisenaan ottomoottoreihin, dimetyylieetteri dieselmoottoreihin, ja ne molemmat yhdessä kelpaavat RCCI-moottoreihin. Tämäntyyppiset ratkaisut olisivat erinomaisen sopivia moottoriajoneuvoihin, hyvin pienellä teknologiapanostuksella. Täyssynteettinen lentopetroli olisi lentokoneisiin sopivaa polttoainetta, ja myös sen valmistamiseen kuluu vetyä. Valtamerilaivoja voidaan jatkossa tankata ammoniakilla, jonka valmistamiseen myös kuluu vetyä.

[ApuaHommmaan]

Tärkeä asia tähän liittyen on, että massiivisesta propagandasta johtuen Suomessa ei ole, tai on hyvin vähän tahoja joiden sanomisiin kannattaa luottaa. Pätee yleisestikin, mutta erityisesti energia-asioissa joissa on niin paljon rahaa varastettavaksi.

[Nikolas]

Minua kummastuttaa, että siinä missä Kiina etenee johdonmukaisesti hyödyntääkseen toriumia energiantuotannossa, samaan aikaan Euroopassa näperrellään tuurivoiman kanssa. Ikään kuin lintuja kuoliaiksi pieksevät tuulivoimalat olisivat jotenkin yleviä laitoksia.

Toriumin käyttöön energiantuotannossa tarvitaan nopeita hyötöreaktoreita, ja sen tyyppisillä voimaloilla voitaisiin käyttää myös luonnon uraani (mukaan lukien se köyhä ²³⁸U jota yleensä pidetään vain tylsänä rikastuksen sivutuotteena) kokonaan. Niin kuin ei tuossa olisi kylliksi, nopeilla reaktoreilla saadaan muiden ydinvoimaloiden käytetty polttoaine hyödynnettyä, ja ongelmallisina pidetyt isotoopit halkaistua.

https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Chinese-molten-salt-reactor-cleared-for-start-up

Japanilaiset sijoittavat ns. "punaiseen vetyyn" mikä käytännössä tarkoittaa ydinvoimalla tuotettua vetyä.

https://www.youtube.com/watch?v=_uTZWaJU6ho

Tuollaisesta mahdollisuudesta olen toistuvasti selittänyt (myös tässä ketjussa), ja onpa hyvä nähdä että se otetaan tosissaan ainakin jossain päin maailmaa. Niin että miksi ei myös meillä?

[Augustus]

Sähköstä,

jos muistelen menneiden vuosikymmenten sähkölaskuja, niin ei ennen sähkön hinta pomppinut sinne tänne, vaan hinta oli hyvin vakaa johon pystyi luottamaan täysin. Nykyään on nähtävästi kaikki toisin. Juurisyynä tähän näen kaikenlaiset sähköpörssiviritelmät ja vihreän siirtymän. Pääpahiksena pidän kuitenkin tuota pörssipeliä, jossa käydään kauppaa oletetuista sähköhinnoista tulevaisuudessa/ties missä ym. eli altistutaan kaikkein pahimmalle kikkailuille, jossa käytännössä lyödään vetoa tulevaisuuden sähköhinnoista ym. Vihersiirtymä tuo mukanaan sitten kaikki realismin vastaiset hörhöilyt, jotka vain pahentaa tilannetta.

Putin sotineen sotkee myös markkinataloutta ja siten markkinatalouden mekanismit eivät toimi toivotulla tavalla , tai oikestaan toimivat, mutta kenellekkään ei varmaan tullut mieleenkään kaikenlaisissa energian yhteismarkkinaviritelmissä sellainen tekijä kuin sota Euroopassa.

Sähkö ja energia yleensäkin on sellainen perushyödyke, jota pitää olla saatavilla kuluttajalle kohtuulliseen hintaan. Sellainen on mahdollista, koska, kuten sanoin alussa, näin kävi 50-60-70-80-90-00-luvuilla, siis jotain tuolloin tehtiin paremmin kuin nykyään

Mielestäni energiabisnes pitää kansallistaa ja unohtaa viherhörhöily ja sitten valtion pitää panostaa vakaaseen energian tuotantoon. Tämä kuulostaa sosialismilta, mutta energian suhteen olen sosialismin kannalla.

[ApuaHommmaan]

Mielestäni energiabisnes pitää kansallistaa ja unohtaa viherhörhöily ja sitten valtion pitää panostaa vakaaseen energian tuotantoon. Tämä kuulostaa sosialismilta, mutta energian suhteen olen sosialismin kannalla.

Kansallistamiseen puolueet voisivat suostua, mutteivät koskaan siihen, että viherperseily lopetettaisiin, tai ainakin sitä rajoitettaisiin merkittävästi. Liikaa rahaa heille pelissä.

Rosvoparonitkin ovat enemmän inhimillisiä, kuin ideologian ja korruption pauloissa olevat poliitikot.

[Lasse]

Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää jäsen Nikolaksen kykyä ja intoa potkia tätä matopurkkia eteenpäin!

Olen tässä aiheessa itse sortunut bipolaariseen syndroomaan, kun aina itse innostuessa ei kuitenkaan sitten mikään etene eikä ketään kiinnosta, käytännön tasolla tehdä jotain, oikeasti. Syytän toki lähinnä itseäni.

Minua kummastuttaa, että siinä missä Kiina etenee johdonmukaisesti hyödyntääkseen toriumia energiantuotannossa, samaan aikaan Euroopassa näperrellään tuurivoiman kanssa. Ikään kuin lintuja kuoliaiksi pieksevät tuulivoimalat olisivat jotenkin yleviä laitoksia.

Toriumin käyttöön energiantuotannossa tarvitaan nopeita hyötöreaktoreita, ja sen tyyppisillä voimaloilla voitaisiin käyttää myös luonnon uraani (mukaan lukien se köyhä ²³⁸U jota yleensä pidetään vain tylsänä rikastuksen sivutuotteena) kokonaan. Niin kuin ei tuossa olisi kylliksi, nopeilla reaktoreilla saadaan muiden ydinvoimaloiden käytetty polttoaine hyödynnettyä, ja ongelmallisina pidetyt isotoopit halkaistua.

https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Chinese-molten-salt-reactor-cleared-for-start-up

Japanilaiset sijoittavat ns. "punaiseen vetyyn" mikä käytännössä tarkoittaa ydinvoimalla tuotettua vetyä.

https://www.youtube.com/watch?v=_uTZWaJU6ho

Tuollaisesta mahdollisuudesta olen toistuvasti selittänyt (myös tässä ketjussa), ja onpa hyvä nähdä että se otetaan tosissaan ainakin jossain päin maailmaa. Niin että miksi ei myös meillä?

Tuo Kiinan LFTRi polkaistiin pystyyn kolmessa-neljässä vuodessa, perustuen lähinnä jenkeiltä imuroituihin failehin, ja Oak Ridgessä jo viiskytluvulla rallattaneeseen testireaktoriin.

Ennen sitä vaan tehtiin, eikä jääty venyttelemään essaria...

Onhan noita ydinjätteen kierrätyslaitoksia ollut, mutta niillä on ollut aika arveluttava maine säteilevän aineen vuotajina.


https://fi.frwiki.wiki/wiki/Usine_de_retraitement_de_la_Hague

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sellafield

Nykyään tuskin kukaan haluaa tuollaista naapuriinsa?

Just.

En tiedä, kuinka paljon toimittelija-Roosa itse ymmärtelee neutroonien ja isotooppien maailmasta

IFR ja muut hyötöreaktorit syövät U238:ia ihan ok.

https://en.wikipedia.org/wiki/Breeder_reactor

Jotkut nopean spektrin sulasuolareaktorit järsivät perinteisten voimaloiden jätettä minimaalisella käsittelyllä:

https://www.elysiumindustries.com/

Mutta mulla on mielessä jotain vielä parempaa Suomelle just nyt.

(Kunhan jäsen foobarin kanssa saadaan rahoituspuoli kondikseen, niin Atomiveljet ry. laittaa ison vaihteen silmään...)

Äh, jos mikään ei estelisi, niin uusi kansallinen energiapolitiikka olisi lyhykäisyydessään tämä:

Uuden ydinvoiman ja turvevarojen rationaalinen hyötykäyttö turvaamaan Suomen energiantarpeen, mukaanlukien sähkö, kaukolämpö ja moottoripolttonesteet, aikajanalla, no, vaikka, seuraavaksi tuhanneksi vuodeksi, sisällyttäen niinsanotun ydinjätteen hyödyntäminen ja deaktivointi turvallisesti.

Heh, otetaan kansalaiset messiin Mankala-periaatteella, niin päästään nauttimaan kohtuuhintaisesta lauantaisaunasta, ja perheen farmariautoon tankataan suodeiseliä, että päästään hiihtoreissulle Lappiin, yhden tankkauksen taktiikalla...

[Sukkavilla]

Paljonko eri metanolin valmistusprosesseissa aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, jos mietitään kokonaispäästöjä nollasta poltettuun metanoliin ja verrataan vaikkapa etanoliin?

Etanolin valmistaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä niin paljon, että on kyseenalaistettu bioetanolin käyttäminen polttoaineena kun ajatellaan ilmastonmuutoksen hidastamista ja hiilidioksidipäästöjen alentamista.

Nyt on aika kova juttu: Vedyn tuottoa elektrolyysillä 98 % hyötusuhteella ja niinkin matalassa kuin +85 °C lämpötilassa.

Metanolitalous on tavallaan vetytaloudesta johdettu spin-off, ikään kuin vetytalouden käytännöllisempi versio. Siispä tuotetaan vetyä, ja sen sijaan että pyrittäisiin varastoimaan ja siirtämään vetyä sellaisenaan, valmistetaan vedystä metanolia ja dimetyylieetteriä, jotka ovatkin vetyyn verrattuna huomattavasti kätevämpiä liikennepolttoaineita.

Yhdessä metanolin valmistamistavassa käytetään häkää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli

Ilmakehän hiilitasapaino ei häiriinny, jos metanolin massatuotannossa tarvittavan hiilimonoksidin tuotantoon käytetään energiakasveja esimerkiksi puuhakkeen tai vaikkapa jätepaperin muodossa. Vaikka niiden sijaan hiilimonoksidin tuottamiseen käytettäisiinkin kivihiilivaroja tai öljyä, olisi kasvihuonekaasupäästöjen vähennys dramaattinen verrattuna perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Suurpiirteistä ja mielenkiintoista. Häkä tulisi kerätä jo käytössä olevien fossiiliprosessien sivutuotteena.

[JoKaGO]

Paljonko eri metanolin valmistusprosesseissa aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, jos mietitään kokonaispäästöjä nollasta poltettuun metanoliin ja verrataan vaikkapa etanoliin?

Etanolin valmistaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä niin paljon, että on kyseenalaistettu bioetanolin käyttäminen polttoaineena kun ajatellaan ilmastonmuutoksen hidastamista ja hiilidioksidipäästöjen alentamista.

Mihin tuo boldaamani perustuu? Metanoli on CH3OH ja etanoli C2H5OH. Miten enemmän hiiltä vaativa prosessi aiheuttaa CO2-päästöjä?

[Nikolas]

Paljonko eri metanolin valmistusprosesseissa aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, jos mietitään kokonaispäästöjä nollasta poltettuun metanoliin ja verrataan vaikkapa etanoliin?

Suurin osa (lähes kaikki) maailman metanolin tuotannosta perustuu maakaasun hyödyntämiseen, eli maakaasusta sitä valmistetaan. Metaanin sisältämä hiili siirtyy metanoliin.

Voidaan käyttää myös eri prosesseja, jolloin tarvittava vety voidaan hankkia muilla keinoilla, esimerkiksi elektrolyysillä, ja tarvittava hiili voidaan kerätä biomassasta, koska yhteyttävät kasvit ovat tehokkaita ilmakehän hiilen kerääjiä. Periaatteessa fossiilisiin ei tarvitsisi edes koskea. Tämä kokonaisuus edellyttää päästötöntä sähköntuotantoa, ja siksi mielenkiinto kääntyy uudelleen ydinvoiman puoleen.

[Lasse]

Muistaakseni menneinä aikoina hengenmiehet keskustelivat vakavissaan siitä, että kuinka monta enkeliä mahtuu tanssimaan nuppineulan nupilla.

Metaanissa on hiili ja neljä vetyä, ei oranssissa maakaasussa ole mitään fysikaalista eroa siniseen, vihreään tai punaiseen, ja jos ryhdytään keskustelemaan, mihin kaikkeen sitä runsasta halpaa sähköä, Deus Ex Machina, sitten käytetään, kun olemme voittaneet lotossa, mennään metsään. (Ja en nyt tarkoita, että skutsiin...)

Kansallinen energiapolitiikka. Suomelle.

Ydinenergialaki on uudistumassa, tämä tiedetään. Siinä hommassa ei nyt saisi sekoilla tai mokata, tämä on lähes elämän ja kuoleman kysymys.

Tai jos lausutaan, että kyse on rahasta, niin jopa vielä tärkeämpi.

Eli millä primäärienergia tullaan tuottamaan? Nykyisellä systeemillä, joka on syöksymässä rotkoon, ei tulla tekemään ratkaisevia muutoksia ja jos tarkoitus olisi, kuten haluaisin, että ydinvoimassa mentäisiin Ranskankin ohi, niin kuinka temppu tehdään?

Toki voidaan larpata, että liito-oravien papanavoima on niin kirkkaanvihreää, että se pyhyydellään meidät valaisee, mutta sitten mua ei taas kiinnosta mikään...

Fokus.

Hocus Pocus.

[Sukkavilla]

Mihin tuo boldaamani perustuu?

1. Viljelypäästöt, traktorin kuluttama polttoöly -> CO2
2. biomassan jauhaminen ja muu prosessointi (sokerin ja/tai maltaiden valmistaminen) -> CO2
3. käyminen (vesilukko pulputtaa) -> CO2
4. tislaaminen (kuluu polttopuita) -> CO2
5. moottorin käynnistäminen -> kompensoitava CO2

Neljä ensimmäistä kohtaa katsotaan yleensä sormien välistä.

[Lasse]

Omaa höpinääni:

Omaa turaustani vanhemmasta ketjusta:

Eniveis, mielestäni Suomen tulisi ottaa tulevaisuuden avaimet omiin käsiinsä, ja aloittaa julmettu energiateollinen SuuriLoikka^TM.

Mikäs siinä, otetaan vain ja ainoastaan nuoria hyvin koulutettuja maahanmuuttajia ja sähkö tuotetaan atomivoimaloilla. Sopii mulle kyllä.

S'right, niin kauan kun eurosta löytyy vielä pulssi, otetaan velkaa niin maan perusteellisesti, perustetaan uuden sukupolven ydinvoimalaitosprosesseja kehittävä science driver-projekti ja palkataan siihen esim Saksasta työttömäksi jääviä atomitutkijoita ja insinöörejä. Tavoitteena FullSpectrum-ydinteknologiateollisuus malminlouhinnasta rikastamiseen, jälleenkäsittelyyn, käyttäen uraania ja thoriumia, tavoitteena energiaomavaraisuus.

Aivan ensimmäiseksi haluaisin kuulla perussuomalaisilta järkevän, pitkän tähtäimen energiastrategian Suomelle.

Ja koska järkevyydestä ei varmaan ole konsensusta, esitän muutaman oman preferenssini.

1) Katsotaan, miten Ranska on rakentanut oman perusvoimainfrastruktuurinsa. (sähkön osalta)

2) Päätetään jatkaa ja monimuotoistaa nyt alulla olevaa ydinvoimarenesanssia Suomessa. Tässä on keskustelun paikka, jossa järki ja tunteet kohtaavat. (Tai törmäävät.)

3) Tutkitaan, valitaan ja suunnitellaan uuden sukukupolven, korkean lämpötilan modulaarinen ydinvoimalatyyppi. Näitä löytyy maailmalta. Jättikokoiset reaktorit ovat varmaan ihan hyviä, mutta pienemmät modulaariset sopisivat paremmin myös kaukolämmön ja prosessihöyryn hyödyntämiseen.

4) Näitä rakennetaan riittävä määrä, sijoitukset kantaverkon ja kaukolämmöntarpeen mukaan.Usean pienen yksikön rakentamisessa sarjatuotannon edut tulevat esille.

5) Tutkitaan voisiko ed. mainittua prosessihöyryä käyttää turpeen jalostamiseksi suodieseliksi ja muiksi polttonesteiksi.

6) Tyyppireaktoreilla voisi olla useita eri omistajia, lisensoidusti, mutta loppusijoitus tulisi olla keskitetty.

7) Rahoitus voisi olla osin yksityinen, osin julkinen. Rahoitukseen voitaisiin kehittää kansalaisille markkinoitu (mahdollisesti verovapaa) joukkovelkakirjalaina, tai suunnattu osakeanti. (vaikka esim. teemalla www.veronpalautukset_ydinosakkeiksi.fi)

8 ) Valtio voisi hankkia ydinkäyttöisiä jäänmurtajia, vaikka sellaisia, jotka tekisivät kesällä lauhdesähköä valtakunnanverkkoon.

9) Jotta päästäisiin nopeammin liikkeelle, voitaisiin olemassa olevien laitosten konversiota harkita:
http://www.coal2nuclear.com/

Yksi toinen aiheeseen liittyvä linkki, jos kiinnostaa:
http://atomicinsights.blogspot.com/

Laitanpa vielä tämän:

Rod Adamsin kirjoitus hiilen konversiosta öljyksi ydinvoimalla:
Combine domestic coal with nuclear energy to make oil
http://atomicinsights.com/2012/03/combine-domestic-coal-with-nuclear-energy-to-make-oil.html

Suomessa voisimme käyttää turvetta lähtömateriaalina.

[Kemolitor]

Mihin tuo boldaamani perustuu? Metanoli on CH3OH ja etanoli C2H5OH. Miten enemmän hiiltä vaativa prosessi aiheuttaa CO2-päästöjä?

Valmistusprosessit ovat aivan erilaisia. Etanolia edelleen tehdään aika paljolti käymisreaktiolla lähtöaineena joku hiilihydraatti, esimerkiksi glukoosi, tällöin sivutuotteena tulee hiilidioksidia. Siksi tarvitaan pönttöön vesilukko, jotta se hiilidioksidi pääsee tulemaan ulos.

Metanolia sen sijaan tehdään esimerkiksi hiilimonoksidin ja vedyn välisellä reaktiolla, jolloin ei synny hiilidioksidia.

Veikkaisin, että tästä on kyse. Valmistusmenetelmät ovat aikalailla erilaisia, vaikka ovat melkein samanlaisia yhdisteitä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etanoli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli

[RP]

Sähköstä,

jos muistelen menneiden vuosikymmenten sähkölaskuja, niin ei ennen sähkön hinta pomppinut sinne tänne, vaan hinta oli hyvin vakaa johon pystyi luottamaan täysin. Nykyään on nähtävästi kaikki toisin. Juurisyynä tähän näen kaikenlaiset sähköpörssiviritelmät ja vihreän siirtymän. Pääpahiksena pidän kuitenkin tuota pörssipeliä, jossa käydään kauppaa oletetuista sähköhinnoista tulevaisuudessa/ties missä ym. eli altistutaan kaikkein pahimmalle kikkailuille, jossa käytännössä lyödään vetoa tulevaisuuden sähköhinnoista ym.

Kysymys on ihan vain siitä, että tuotantoa ei saada vastaamaan kysyntää (paitsi niin korkeilla hinnoilla, että kysyntää tippuu pois.

Menneinä vuosikymmeninä tätä ongelmaa ei ollut kun sähkön tuotanto perustu vesivoimaan (hyvin säädettävissä), erilaisiin polttolaitoksiin (hyvin säädettävissä) ja sitten vähän myöhemmin ydinvoiman (ei säädettävissä, mutta tuotanto oli ainakin vakaata, eikä sahannut yös-alas kysynnästä riippumatta. Tällöin, jos peruskapasitteettia on riittävästi, niin hinta elää korkeintaan polttoaineiden hintojen mukaan.

Nyt kapasiteettia ei ole edes keskimnäärin riittävästi (OL3:a odottaessa), ja siitä, mikä on, hyvin suuri osa on tuulivoimaa, eikä sähkön varastointia käytännössä ole saatu ratkaistua.

[Lasse]

Tässä toinen Kiinan ratkaisu:

The first commercial version will be China's HTR-PM, being built at Shidaowan in Shandong province. It has been developed by Tsinghua University's INET, which is the R&D leader and Chinergy Co., with China Huaneng Group leading the demonstration plant project. This will have two reactor modules, each of 250 MWt/ 105 MWe, using 8.9% enriched fuel (420,000 elements) giving 90 GWd/t discharge burnup. With an outlet temperature of 750ºC the pair will produce steam at 566ºC to drive a single steam cycle turbine at about 40% thermal efficiency. This 210 MWe Shidaowan demonstration plant is to pave the way for an 18-unit (3x6x210MWe) full-scale power plant on the same site, also using the steam cycle. Plant life is envisaged as 40 years with 85% load factor.

http://www.coal2nuclear.com/

Näköjään tämäkin rallattelee jo:

https://atomicinsights.com/chinas-high-temperature-reactor-pebble-bed-modular-htr-pm-achieves-its-first-criticality/

On the morning of September 12, 2021, reactor number 1 of the eagerly awaited HTR-PM project was taken critical for the first time. Initial criticality for any new reactor is a big deal for the people involved in the project; this one is a big deal for the future of nuclear energy. It might also become a big deal for humanity's ability to effectively reduce CO2 emissions enough to slow climate change.

HTR-PM is a demonstration reactor that uses two identical gas-cooled high temperature modular reactors to produce the heat for a modern, subcritical, 200 MWe steam turbine. The steam system operates at the same temperature and pressure as many recently constructed coal heated steam plants that China has been mass producing for more than a decade as it rapidly industrialized and became one of the world's leaders in manufacturing, metals production and chemicals.

(jatkuu artikkelissa)

China's HTR-PM reactor achieves first criticality
https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Chinas-HTR-PM-reactor-achieves-first-criticality

The No.1 reactor achieved first criticality at 9.35am on 12 September, China Huaneng announced. It noted this milestone was reached 23 days after the start of fuel loading.

The company said the demonstration project will now conduct zero-power physical tests to verify the core and control rod performance and the availability of nuclear instrument monitoring system equipment. China Huaneng added it will "continue to standardise the follow-up commissioning and trial operation of the demonstration project to ensure the first grid-connected power generation in 2021."

Construction of the demonstration HTR-PM plant - which features two small reactors that will drive a single 210 MWe turbine - began in December 2012. China Huaneng is the lead organisation in the consortium to build the demonstration units (with a 47.5% stake), together with China National Nuclear Corporation subsidiary China Nuclear Engineering Corporation (CNEC) (32.5%) and Tsinghua University's Institute of Nuclear and New Energy Technology (20%), which is the research and development leader. Chinergy, a joint venture of Tsinghua and CNEC, is the main contractor for the nuclear island.

China Huaneng noted the localisation rate of HTR-PM equipment reached a level of 93.4%. It noted that as the world's first pebble-bed modular high-temperature gas-cooled reactor, the demonstration project used more than 2000 sets of equipment for the first time, and more than 600 sets of innovative equipment, including the world's first high-temperature gas-cooled reactor spiral coil once-through steam generator. It also features the first high-power, high-temperature thermal electromagnetic bearing structure for the main helium fan, as well as the world's largest and heaviest reactor pressure vessel.

Cold functional tests - which aim to verify the reactor's primary loop system and equipment as well as the strength and tightness of its auxiliary pipelines under pressure higher than the design pressure - were completed at the HTR-PM's two reactors on 19 October and 3 November last year, respectively. Hot functional tests, which simulate the temperatures and pressures which the reactor systems will be subjected to during normal operation, started in January.

China's nuclear regulator, the National Nuclear Safety Administration, issued an operating licence for the HTR-PM on 20 August. The loading of the first spherical fuel elements into the first reactor started the following day.

The HTR-PM has the advantages of inherent safety, a high equipment localisation rate, modular design and adaptation to small and medium-sized power grids. It also has broad range of potential commercial applications, including power generation, cogeneration of heat and power, and high-temperature process heat applications.

A further 18 such HTR-PM units are proposed for the Shidaowan site. Beyond HTR-PM, China proposes a scaled-up version called HTR-PM600, which sees one large turbine rated at 650 MWe driven by some six HTR-PM reactor units. Feasibility studies on HTR-PM600 deployment are under way for Sanmen, Zhejiang province; Ruijin, Jiangxi province; Xiapu and Wan'an, in Fujian province; and Bai'an, Guangdong province.

https://en.wikipedia.org/wiki/HTR-PM

Kaksi tuollaista reaktoria Hanasaareen, korvaamaan kahta kattilaa, ja HeyPresto!, Skodan turbiinit jatkavat hyörimistä, eikä hiilikasaa enää kaivata...

Kun Hanan konversio on valmis, niin toiset kaksi Salmisaareen, ja Stadi on hiilineutraali, ZeroCarbon ja FullHD-Kosher.

[ohkurin_narsi]

Thoriumin käyttöhän jäi unholaan ydinenergian alkuaikoina ihan yhdestä isosta syystä - siitä ei synny ydinaseisiin kelpaavaa materiaalia. Sama konsepti näkyy myös varhaisissa (ja uudemmissakin) ydinvoimaloissa, niissäkin on monasti uhrattu hyötysuhdetta jotta saataisiin ydinaseiksi jalostettavaa jätettä.

Thoriumia olisi tarjolla luokkaa 3x enemmän louhittavaksi. Thoriumreaktorin luonne myös tarkoittaa että olemassaolevaa ydinjätettä pitäisi jatkojalostaa "sytykkeeksi" Th reaktoriin. Hyötysuhde on teoriassa 100x parempi käytetyn polttoaineen määrään verrattuna tyypilliseen uraanivoimalaan.

Tämmöisestä pitäisi saada ehdottomasti kasaan joku Euroopan laajuinen uusi tutkimus/kehitysohjelma. Arvelen kyllä että kommunistipiipertäjille se ei kelpaa, mieluummin asutaan savimajoissa.

Toinen aspekti on fuusio, ja siinä en niin paljoa usko Tokamakkeihin kuten ITER:iin. Max Planck -instituutin Wendelstein 7-X stellaraattori näyttää sen sijaan lupaavalta, siellä suunnitellaan jo steady-state operaatiota. Toki fuusio on aina 20 vuoden päässä - ollut jo vuosikymmeniä.

Lyhyellä aikavälillä kuitenkin ainoa ratkaisu on pienydinvoima...

[Lasse]

Kerran vielä: teknillisiä mahdollisuuksia on vaikka ja kuinka, samoin myriadi käyttökohteita uuden, uljaan atomikauden sähkölle, lämmölle, punavedylle, atomi-ammoniakille ja megawatti-metanolille.

Samoin voimme reaktori-runkata erilaisten jäähdytin- ja hidastinaineiden ominaisuuksista, mikä on toki kivempaa, kuin nylkyttää raastinta vasten. Ja tarkoitan lähinnä itseäni, mutta tosiaan tämä juhla nyt vaan pitäisi saada starttaamaan...

---------------------------------

Eniten tarvitsemme kahta asiaa:

1) Valistettua kansaa mahdollisuuksista (ja uusien ratkaisuiden vanhaa settiä paremmasta turvallisuudesta).

2) Kansallisen tahtotilan aikaansaamalla vipuvoimalla poliitikot lahjotaanuhkaillaankiristetään, öh, voimallistetaan siihen, että energiarenesanssin mahdollistava uudistettu ydinenergialaki menee läpi nopeasti, laadukkaana.

-----------------------

Muutos on mahdollista, hyviä asioita tapahtuu.

Ja lapset, vielä yksi video katsottavaksi, ennen kuin Nukku-Matti heittää unihiekat simmuille:

Thorium + HALEU = Clean Core Thorium Energy: Mark Nelson @ TEAC11
https://www.youtube.com/watch?v=nAUDuaqpVW8

1,573 views  Nov 12, 2022
Clean Core Thorium Energy: Unlocking the potential of nuclear power by transforming today's existing reactors into advanced systems. https://cleancore.energy

Mark Nelson of https://radiantenergygroup.com is an amazing communicator. I'm a fan, following him on Twitter, where he goes by the handle EnergyBants...

https://twitter.com/energybants

...and the many podcasts he's joined, such as his appearances on DECOUPLE.

As an example of what Mark might typically get up to, Radiant Energy wrote a nice little report, "Life Extension and Restoration of Germany's Reactors. Can it Be Done?" (Answer: Yes.) https://www.radiantenergygroup.com/re...

On 2022-10-13 (Oct 13th, 2022) Mark announced at Thorium Energy Alliance Conference #11, that a new type of nuclear fuel, ANEEL, was "waiting to go into a test reactor TODAY."

ANEEL combines HALEU (High-Assay Low-Enriched Uranium) with Thorium to address some of the disadvantages of heavy-water reactors such as CANDU.

I'm Canadian. Canada makes CANDU. I'd very much like to see a CANDU constructed in my home province of Alberta. To say I'm excited about this is an understatement, as I think ANEEL makes it more likely Alberta will one day be generating clean energy from a CANDU.

Prose from the presentation slides follows...

Clean Core changes the smallest component (fuel pellet) of a reactor system with world-leading safety and a modular core that can be refuelled during operation.

Meltdowns like those suffered at TMI or Fukushima Daiichi cannot occur in a PHWR, making it an excellent choice for countries to deploy and Clean Core to focus on.

Clean Core's fuel requires no modifications to the PHWR platform. Instead, Clean Core will be replacing the natural uranium fuel pellets with our proprietary fuel pellets.

Each one-centimeter ANEEL fuel pellet can power a household for a year.

~10% Reduced Operating cost through fuel.

~88% Reduced Waste management and storage.

Improved Safety: Proliferation resistance & accident tolerance.

(Does Mark Nelson proclaim this is "accident tolerant fuel"? No he does not, because he's NOT an idiot, and is aware of downside to the industry when such phrases are used... However, ANEEL does happen to be... accident tolerant fuel. Let's just keep this between us.)

Without modifying a reactor, Clean Core's ANEEL fuel provides significant cost & performance benefits to the PHWR (including CANDU) platform.

Mehul Shah: Founder & CEO
Executive with 3 decades of experience scaling major multinational enterprises.
Seed investor & strategist responsible for Clean Core's business development.

Elina Teplinsky: Legal Counsel
Partner in Pillsbury's Energy & International Nuclear Projects practices.
Internationally recognized expert in nuclear trade & export control issues.

Dr. Paul Chan: Head of Technology
RMC of Canada Professor and award-winning Canadian nuclear scientist.
Oversees R&D strategy and acts as the technical point-of-contact for ANEEL Fuel.

Dr. Koroush Shirvan: Head of Fuel Design
MIT Professor and internationally recognized nuclear fuel and design expert.
Oversees ANEEL Fuel performance and multi-physics simulation capability.

From regulators to technologists, each member of Clean Core's team is a leader in their respective field and an invaluable asset to the success of the ANEEL fuel.

[Nikolas]

Monesti teollisuus on nopeampi ja notkeampi päätöksissään, verrattuna politiikkaan.

Tämä juttu on kuluvan vuoden tammikuulta:

Merillä alkaa mullistus – vihreästä ammoniakista on tulossa laivojen uusi polttoaine

Uusiutuva ammoniakki ja metanoli syrjäyttävät dieselin laivojen polttoaineena, kun varustamot etsivät päästöttömiä tapoja kuljettaa lasteja maailman merillä.

Konepajayhtiö Wärtsilän Vaasan tehtaalla testataan uutta laivamoottoria, jonka polttoaineeksi sopivat vihreä ammoniakki tai vihreä metanoli nykyisten meridieselin ja nestemäisen maakaasun eli LNG:n lisäksi.

Uusista polttoaineista odotetaan läpimurtoa meriteollisuuden pyrkimyksissä siirtyä päästöttömiin kuljetuksiin.

– Ammoniakki on siitä hyvä polttoaine, että hiilidioksidipäästöjä ei synny lainkaan. Se on myös helposti varastoitavissa, sanoo Wärtsilän tutkimus- ja kehitysjohtaja Juha Kytölä.

Wärtsilä julkistaa tänä vuonna uuden laivamoottorin, jossa voidaan käyttää tulevaisuuden polttoaineita. Suurimmat odotukset liittyvät juuri uusiutuvan metanolin ja uusiutuvan ammoniakin käyttämiseen polttoaineena. Ensimmäiset ammoniakkia käyttävät laivat toimitetaan asiakkaille parin vuoden kuluessa.

Asiakkaat vaativat hiilivapaita kuljetuksia

Turkulaisessa laivasuunnittelukonsernissa Deltamarinissa mietitään, miten siirtymä kohti hiilineutraalia merenkulkua käytännössä toteutetaan. Siirtymä näyttää toteutuvan selvästi nopeammin kuin aiemmin uskottiin.

– Kiire on suunnitella ja kiire on erityisesti kehittää uusia teknologioita. Kun itse laivanrakennussopimuksia ruvetaan tekemään, päästään nopeasti eteenpäin, sanoo Deltamarinin toimitusjohtaja Janne Uotila.

Uotila ennakoi, että varustamojen varautuminen päästöttömään merenkulkuun alkaa näkyä tänä vuonna uusiin teknologioihin pohjautuvien alusten tilausmäärien lisääntymisenä. Yhtiöllä on käynnissä useita sopimusneuvotteluja telakoiden ja varustamoiden kesken, ja ensimmäisiä aluksia rakennetaan jo parhaillaan.

Globaalisti suunnittelutoimistoilla on työstettävänä uusia aluksia määrä, joka vastaa noin kymmentä prosenttia alustonnistosta. Vuosittain laivoja tilataan noin kaksi tuhatta.

Merenkulku on tulossa lähivuosina päästökaupan piiriin ja vuonna 2050 liikenteen pitäisi olla kokonaan päästötöntä. Koska uudet alukset ovat käytössä vuosikymmeniä, varustamot edellyttävät jo nyt tulevaisuuden määräysten huomioimista, ettei laivoihin jouduta myöhemmin tekemään kalliita muutostöitä.

– Teemme tällä hetkellä paljon alkupään konseptisuunnittelua varustamoille. Toimeksiantojen määrä liittyen uusiin polttoaineisiin ja energiaratkaisuihin on räjähdysmäisesti kasvanut. Vähintään 80-90 prosenttia toimeksiannoista liittyy näihin, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Esa Jokioinen Deltamarin Ltd:stä.

Yksi keino alentaa polttoaineen kulutusta on hyödyntää menneiden vuosisatojen käyttövoimaa eli tuulta.

Niin hämmästyttävältä kuin se saattaa kuulostaakin, roottoripurjeet siivittävät jo lähivuosina monien uusien rahtialusten matkaa valtamerillä.

– Tuulipropulsiot tekevät uutta tulemista takaisin merenkulkuun. Ne toimivat hyvänä avustajana sille muulle voimanlähteelle mikä aluksessa on, on se sitten mäntämoottori tai joku muu ratkaisu, sanoo Esa Jokioinen.

Uusiutuva metanoli kuljettaa suuria konttialuksia

Konttialusvarustamo A.P. Møller - Mærsk A/S on tilannut 19 valtamerialusta, joista suurimpiin mahtuu kerrallaan 17 000 TEU-yksikköä eli 20 jalan konttia. Aluksiin tulee monipolttoainemoottori, jolloin ne voivat käyttää vähärikkistä bunkkeriöljyä tai uusiutuvaa metanolia, kun sitä on saatavilla. Ensimmäiset alukset valmistuvat telakalta vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Mærskin päätös uusiutuvan metanolin käyttöönotosta on saanut myös monet muut varustamot tilaamaan vastaavia aluksia.

– Juuri konttilaivoissa nähdään metanoli vahvana trendinä ja päävaihtoehtona. Muutos on alkanut viimeisen vuoden aikana, sanoo Esa Jokioinen.

Mutta miksi vety ei kiinnosta laiva- ja moottorisuunnittelijoita?

– Vety vaatii ammoniakkia enemmän tilaa, ja tankit vievät laivasta arvokasta hyötytilaa, sanoo Juha Kytölä.

Vedyllä ei todennäköisesti ole suurta käyttöä kansainvälisissä merikuljetuksissa alhaisemman energiatiheyden vuoksi.

Ammoniakin ongelmana on aineen myrkyllisyys, mutta Kytölän mukaan se kyetään huomioimaan aluksen turvallisuutta suunniteltaessa. Metanoli puolestaan sopii hyvin pitkiä merimatkoja kulkevien valtamerialuksien polttoaineeksi.

– Se on helpoin vaihtoehtoisista polttoaineista. Varastoitavuuten ja myrkyllisyyteen liittyvät haasteet ovat pienempiä kuin ammoniakilla ja saatavuus on parempi.

Polttoaineen jakeluverkosto vasta rakenteilla

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että meriliikenteessä alusten energiankulutuksesta jopa 40-45 prosenttia saatetaan kattaa uusiutuvalla ammoniakilla vuonna 2050.

Vaihtoehtoisia uusiutuvia polttoaineita käyttäviä aluksia alkaa liikennöidä merillä jo vuoden kuluessa, mutta suuri haaste tulee olemaan polttoaineen saatavuus.

– Alueellisesti jakeluinfra syntyy nopeasti, mutta globaalisti menee vähintään vuosikymmen, että kaikkia polttoaineita on saatavilla maailmanlaajuisesti, pohtii Esa Jokioinen suunnittelun haasteita.

Uusiutuvien meripolttoaineiden vähäisen tarjonnan takia laivat suunnitellaan toimimaan useammalla polttoaineella.

– Maantieteellisesti näemme erilaisia aluksia riippuen siitä, mitä polttoainetta milläkin mantereella on saatavilla. Osa aluksista käyttää ammoniakkia, osa metanolia ja osa kulkee pidempään LNG:llä, pohtii Deltamarin toimitusjohtaja Janne Uotila.

Sen sijaan sähkökäyttöisiä laivoja tuskin nähdään valtamerillä. Nykyisten akkujen alhainen energiatiheys verrattuna nestemäisiin polttoaineisiin tekee niistä sopivia vain muutamien satojen kilometrien pituisille lyhyille reiteille.

Uusien alusten tilauspäätökset vauhdittavat tuotantokapasiteetin lisäämistä

Konttialusvarustamo Mærsk on tehnyt yhdeksän kumppanuussopimusta laivojen tarvitseman uusiutuvan metanolin tuottamisesta. Esimerkiksi yhdysvaltalainen SunGas Renewables rakentaa varustamon tarpeita varten tuotantolaitoksen, jonka vuotuinen vihreän vedyn tuotantokapasiteetti on noin 390 000 tonnia.

Lannoitevalmistaja Yara puolestaan on käynnistänyt kolme kolme vihreän ammoniakin pilottihanketta Norjassa, Hollannissa ja Australiassa.

Vihreiden polttoaineiden tuotantoa syntyy myös Suomeen, kun niiden valmistamisessa tarvittavaa tuulivoimaa tulee enemmän tarjolle.

Green North2 Energy rakentaa Naantaliin tuotantolaitoksen, joka valmistaa uusiutuvalla sähköllä tuotettua vihreää ammoniakkia. Yrityksen asiakkaana on varustamo Meriaura, jonka vihreää ammoniakkia polttoaineena käyttävän rahtialuksen on tarkoitus aloittaa liikennöinti vuonna 2024.

St1 suunnittelee Suomen ensimmäistä synteettisen metanolin tuotantolaitosta Lappeenrantaan kaupungin tuntumassa sijaitsevalle kaivosalueelle, jossa se hyödyntää kalkkikivestä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä.

Laitos tuottaisi vuosittain noin 25 000 tonnia synteettistä metanolia, joka on tarkoitus käyttää laivojen polttoaineena.

Laitoksen pitäisi olla toiminnassa kesään 2026 mennessä, sanoo energiamurroksen liiketoimintajohtaja Riitta Silvennoinen St 1:ltä.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20010399

[Möhömaha]

1. Turve määritellään uusiutuvaksi (kuten Ruotsissa) ja rakennetaan turvevoimaloita. Rakentajat saavat takuun, että päätöksiä ei pureta ainakaan lyhyellä aikavälilla (~30 vuotta).
2. Hanhikiven ydinvoimala rakennetaan ilman Rosatomia (ja tietysti Arevaa).

[Lalli IsoTalo]

Rakentajat saavat takuun, että päätöksiä ei pureta ainakaan lyhyellä aikavälilla (~30 vuotta).

Kun hallitukset vaihtuvat, päätökset vaihtuvat. Tähän varmaan tarvittaisiin jotain enemmän takuuksi kuin hallituksen pyhä päätös. Ehkäpä maailmanluokan sopimusrikkomussakko tms.?

[artti]

Politiikka ja tiedotusvälineet iskostavat kansaan erittäin rajoittunutta ajattelua. Politiikka ja tiedotusvälineet iskostavat keskiaikaisella tavalla rajoittunutta ajattelua siksi, että politiikan ja tiedotusvälineiden agenda on omia valta ainoastaan itselleen pimittämällä kansalta tärkeätä tietoa.

Raadin pitäisi itse osata ajatella monta askelta pidemmälle ja näin ennakoida pidemmän aikavälin mittakaavoja ja teknologioiden laajempia käyttömuotoja.

Fuusioteknologia on ikuisesti ihmiskunnan tärkein valtavirtateknologia, joka lentää tähtienvälisissä avaruusaluksissa kaikkialle maailmankaikkeuteen. Tietenkin tällä hetkellä fuusioteknologian aikakauden aamunkoitossa fuusioteknologia on haastava teknologia, jonka tutkimus vaatii kalliin infrastruktuurin rakentamista. Esimerkiksi ITER fuusiotestireaktorin rakentaminen ja sen laitteiden valmistus maksaa miljardeja euroja, jonka rahoittajana toimii kansainvälinen yhteisö. Kun sähköä tuottavan fuusioreaktorin hyötysuhdetta miettii niin fuusioreaktorin hyötysuhde on sitä parempi kuta kauemmin plasma palaa. Plasman sytyttämiseen käytetyllä sähköllä saa sitä enemmän sähköä kuta kauemmin plasma palaa. Fuusioteknologian potentiaali on valtava. Fuusioteknologialla voi tehdä monia asioita, kuten tuottaa sähköä, tuottaa avaruusalusten työntövoimaa, tuottaa metalleja atomitasolta alkaen. Fuusioteknologia on teknologia, josta tulee ikuisiksi ajoiksi suuren mittakaavan valtavirtateknologia.

Raadin pitää nyt osata erottaa toisistaan energiantuotantomuodot, joilla on edellytykset ainoastaan marginaaliseksi energiantuotantomuodoksi ja energiantuotantomuodot, joilla on edellytykset valtavirran energiantuotantomuodoksi.

Teknologian käyttöolosuhteiden kannalta erittäin rajoittunutta energiantuotantomuotoa ei voi tarjota valtavirran energiantuotantomuodoksi.

Energiantuotantoteknologiaa, joka perustuu vaihteleviin luonnonvoimiin, kuten tuuli ja auringonpaiste, ei voi tarjota valtavirran energiantuotantomuodoksi siksi, että tuuli ja auringonpaiste ovat vaihtelevia luonnonvoimia.

Energiantuotantomuotoa, jonka käyttämää resurssia on niukasti, ja joka siksi ehtyy erittäin nopeasti, ei voi tarjota valtavirran energiantuotantomuodoksi.

Energiantuotantoteknologia, joka perustuu nykyisen energiantuotantoteknologian tuottamiin jätteisiin, ei voi nousta valtavirran energiantuotantoteknologiaksi siksi, että ne jätteet ehtyvät.

Fissiotekniikka perustuu uraaniin, jonka pitoisuus maankuoren kivessä on niin niukka, että uraanin louhinta vaatii mittavaa kivien louhimista ja murskaamista ja uraanin erottelua. On tietenkin uraanikaivoksia, joissa uraanin pitoisuus kivessä on korkeampi. Rikkaimmat uraanikaivokset ovat pian tyhjennetty, ja sen jälkeen on edessä yhä köyhempien uraaniesiintymien louhiminen. Fissioteknologia itsessään on rajoittunut teknologia, jolla on melko vähän muita käyttömuotoja verrattuna fuusioteknologiaan.

[Lasse]

Fissiotekniikka perustuu uraaniin, jonka pitoisuus maankuoren kivessä on niin niukka, että uraanin louhinta vaatii mittavaa kivien louhimista ja murskaamista ja uraanin erottelua. On tietenkin uraanikaivoksia, joissa uraanin pitoisuus kivessä on korkeampi. Rikkaimmat uraanikaivokset ovat pian tyhjennetty, ja sen jälkeen on edessä yhä köyhempien uraaniesiintymien louhiminen. Fissioteknologia itsessään on rajoittunut teknologia, jolla on melko vähän muita käyttömuotoja verrattuna fuusioteknologiaan.

(korostus minun)

Fissiotekniikka perustuu uraaniin?

Ei. Ei todellakaan.

Miksi et perehdy edes puolta tuntia perusjuttuihin? Ja sama fuusiopuolella.

Fissiotekniikka perustuu fissioituvien ytimien hallittuun halkomiseen, käyttäen muotoiltua neutronivuota, jota voidaan säädellä.

Fissioituvia isotooppeja on monia erilaisia, ja hyötämällä saadaan lisää.