2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[maan]

Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.

Suomen lukutaidon Pisa-tulos laski 16 pisteellä 2009-2018. Lähde:(https://yle.fi/uutiset/3-11092248)
Samaan aikaan kantaväestön lukutaidon Pisa-tulos laski 11 pisteellä. Lähde (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa18-ensituloksia.pdf)

Eli maahanmuuttajien määrän kasvu selitti muutoksesta suoraan noin 30 prosenttia ja välillisesti luultavasti enemmän.

[RP]

Tuohon edelliseen liittyen piirsin graafit "virallisista" PISA-tuloksista (yhtenäiset viivat) ja kantaväestön osuudesta (katkoviivat).

Muita osia raportista katsoen, alueellinen tulosten kehitys ei erityisemmin hyvin sovi selitykseen, että maahanmuutto (tuon suoran vaikutuksen lisäksi) olisi muuten heikkenemisen takana (jos olisi, pääkaupunkiseudulla pitäisi mennä erityisen huonosti - ei mene). Paremmin sopii se, että suhteellisesti katsoen ruotsinkieliset koulut ovat parantaneet menestystään suomenkielisiin verrattuna (niissä ei juuri maahanmuuttotaustaisia näy).

[Kallan]

Tuli tähän liittyen Sivistystyöantajien oma mainos/somepostaus vastaan, sinänsä itse julkaisun aiheessa ei ole mitään väärää. Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä. Tosin, postaus kyllä kertoo epäsuorasti siitä, että Sivistystyönantajat Sivistan johto elää omissa utopioissaan, mikä selittänee puolestaan PISA-tulosten negatiivisen kehityksen.

*Muistinvirkistys: myös egyptiläiset yms. laskevat itsensä afrikkalaisiksi.

[justustr]

Inkluusiota koulumaialmassa voisi verrata samaan vaikkapa jääkiekossa. Kuvitellaan tilanne että jokaisessa lätkäjoukkueessa olisi ainakin pari pelaajaa jotka ei osaa luistella ja joita ei kiinnosta koko laji pätkääkään. Valmentajat sitten käyttäisivät kaiken aikansa yrittäessään opettaa näille edes luistelun perusteita jolloin muu joukkue ml. tulevat Teemu Selänteet (tai sellaisen potentiaalin omaavat) sitten pelailisivat omatoimisesti. Mitä tällainen malli tarkoittaisi  jääkiekolle? Lajin taso romahtaisi välittömästi. Yksi sukupolvi ja Suomi ei mahtuisi enää mukaan edes MM kisoihin.

Tämä on se mitä tapahtuu paraikaa koulumaailmassa. Kaikki resulssit keskitetään heikoimman aineksen pitämiseen pinnalla ja normaali sekä lahjaks aines jätetään tuuliajolle. Pisa-tulosten ykkönen vajoaa sukupolvessa pohjamutiin. Kaikenlainen paskasstaniakehitys on toki tietyn hönöjoukon (Q-uskovaiset ja muu salaliittoihin uskova roskaväki sekä tietysti vihervasemmisto) suuri unelma, mutta hyvinvointiyhteiskunnalle malli on tuhoisa.

[Väestönvaihtaja]

Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.

Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.

[Roope2]

Viron koulut menivät Suomen ohi – selvitys etsii syitä Pisa-menestykseen


Useiden työelämäliittojen tilaama selvitys etsii vastauksia muun muassa siihen, miksi Viro on noussut Suomen ohi koulutuksen mallimaaksi, ja miksi Suomi on pudonnut koulutuksen ja osaamisen kärjestä.

...

Vuoden 2018 Pisa-tutkimuksissa Suomi sijoittui osaamisalueiden keskiarvossa vertailussa sijalle 10, Viro oli noussut sijalle 5 eli Euroopan maista ykköseksi.

...


SELVITYKSESSÄ todetaan, että suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen on heikentynyt vuodesta 2006 lähtien. Matematiikan osaaminen on heikentynyt Suomessa suhteellisesti eniten. Samaan aikaan Virossa huippuoppilaiden osuus on kasvanut.

...


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009241427.html



Kaikenlaista hedelmätöntä väittämää varhaiskasvatuksesta ja itseohjautuvuudesta / opettajavetoisuudesta. Mutta ei tutkittu tai tuotu esille, kuinka paljon vertailuporukoilla Virossa / Suomessa on somali-/afgaani-/irakilaisverta suonissaan.

[Uuno Nuivanen]

Viron koulut menivät Suomen ohi – selvitys etsii syitä Pisa-menestykseen

Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä. Mikä se on?   

[Kallan]

Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.

Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.

Kiitos; kovasti oon koittanut bongata useampanakin päivänä mutta ei oo näkynyt. Joskus  kauan, kauan sitten pääsykoevalvojana ollessani niitä näin mutta muuten on ollut hiljaista.

[Väestönvaihtaja]

Tästä mallia heikkenevien oppimistulosten kanssa painiville suomalaisnuorille. Noin kovaa tahtia ei tarvitse pitää, mutta ahkeruuden avulla normaalimpaankin tahtiin suoritetut opinnot sujuu hyvin.

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009243026.html

Matikkanero Aiko Konttinen, 17, kävi lukion liki vuodessa
Syksyn ylioppilas Aiko Konttinen harkitsee kvanttifysiikan opiskelemista Helsingin yliopistossa. Sieltä voisi lähteä vaihtoon Japaniin.

Syksyn yo-kirjoitusten jälkeen Aiko Konttinen matkusti vajaaksi kahdeksi kuukaudeksi Japaniin mummiansa tapaamaan. Namiko Konttinen kuvasi tyttärensöä Ghiblin museossa Tokion tuntumassa. Siellä esitellään animaatiostudio Ghiblin töitä. KUVA: NAMIKO KONTTINEN

Aiko Konttinen, 17, on yksi tämän syksyn ylioppilaista Raision lukiossa, ja lakitus lukiolla on maanantaina. Konttinen kävi lukiota vain hieman toista vuotta, sillä peruskoulun päästötodistuksen hän oli saanut Vaisaaresta viime vuoden keväällä.

Poikkeuksellisen pikainen lukio: syksy, talvi, kevät ja syksy. Miksi tällainen tahti?

"Aluksi oli suunnitelmana, että lähtisin Japaniin yliopistoon. Niissä lukukausi alkaa keväällä, ensinnäkin siksi halusin valmistua joulukuussa. Toiseksi minusta tuntui, että minulle tulisi tylsää lukiossa", kertoo Konttinen.

YLIPÄÄNSÄ Konttinen on tykännyt opiskella, varsinkin matikkaa.

"Minulla oli mahdollisuus saada Raision lukiosta matikan kursseja jo silloin kun olin yläkoulussa ja tehdä yläkoulun tunneilla lukion matikkaa. Ajattelin että voisi joitain muitakin pakollisia kursseja ottaa, ja yhtäkkiä minulla oli niitä kursseja aika paljon ja sitten pystyin valmistumaan puoleentoista vuoteen."

Matikassa Konttinen onkin haka. Peruskoulun ysiluokkalaisena tammikuussa 2021 hän voitti Matemaattisten aineiden liiton MAOL:in valtakunnallisen matematiikan kilpailun, ja jo lukion ensimmäisenä syksynä hän kirjoitti pitkän matematiikan. Siitä tuli laudatur.

Onko matematiikka sinulle itsestäänselvää tai helppoa?

"Ei tietenkään, olen vain aina ollut kiinnostunut matikasta. Minun isoveljeni Akira on kaksi vuotta vanhempi, ja olen katsonut vierestä ja opiskellut isoveljen asioita. Taisi olla joskus seiskalla tai kasilla, kun sanoin äidille että haluaisin hakea yliopistoon Japaniin. Hän etsi minulle joitakin materiaaleja mitä voi opiskella japaniksi, mutta loppujen lopuksi en opiskellut niitä vaan vain matikkaa. Matikka oli harrastus, tykkäsin ajatella niitä tehtäviä."

OTTIKO TAHTI LUJILLE?

"Välillä joo, koska en kauheasti suunnitellut asiaa. Jossain vaiheessa minulla taisi olla yksi jakso tyyliin 12 lukion kurssia, sitten kaikki yläkoulun jutut, ja sitten vielä opiskelin vapaa-ajalla kaikkea muuta matikkaa. En varmaan silloin harrastanut mitään. Siinä vaiheessa otti koville, mutta sain sen kyllä tehtyä. Se meni lopulta yllättävän sujuvasti."

Uupuminen ei ole aivan tuntematon juttu.

"Jossain vaiheessa uuvuin ja otin vähän enemmän taukoa. Jossain vaiheessa oli taas enemmän motivaatiota. Ihan olen pärjännyt ja olen menossa korottamaan. Pystyn aloittamaan varsinkin nyt kun minulla on ollut taukoa."

ETUNIMI AIKO on japanilaista perua. Aiko Konttinen on syntyperäinen raisiolainen, mutta hänen äitinsä on japanilaissyntyinen. Tytärkin puhuu japania lähes kuin syntyperäinen.

"Olen puoliksi japanilainen. Sen takia minulle annettiin japanilainen nimi. Kotona olen puhunut suomi-japani-sekoitusta."

Konttinen on sekä Suomen että Japanin kansalainen.

"Minulla on aina ollut molemmat passit enkä ole miettinyt sen enempää kuinka ihmeellistä se on, mutta maailmankuva voi kyllä laajentua kun katsoo kahden maan uutisia ja politiikkaa."

Syksyn kirjoitusten jälkeen Aiko Konttinen matkusti vajaaksi kahdeksi kuukaudeksi Japaniin ja palasi kotiin keskiviikkona. Hän oli mumminsa luona Osakassa. Opiskelukaupungikseen hän ei ole Osakaa halunnut.

"Alun perin harkitsin opiskelupaikaksi Tokiota. Nyt olen miettinyt, että voisin hakea Suomeen ja sitä kautta lähteä vaihtoon. Opiskelisin luonnontieteitä, olen ajatellut kvanttifysiikkaa."

Siihen vaan kiinnitin huomiota, että en muista nähneeni kylläkään missään mustia afrikkalaisia* oikeasti opiskelemassa johtuen ilmeisesti heidän onnettomasta kyvystään ajatella pitkällä aikavälillä.

Käväseppä jonkun yliopiston kampuksella niin näet.

Kiitos; kovasti oon koittanut bongata useampanakin päivänä mutta ei oo näkynyt. Joskus  kauan, kauan sitten pääsykoevalvojana ollessani niitä näin mutta muuten on ollut hiljaista.

Okei. No, ehkä jonain päivänä näet ja maailmankuvasi laajenee sitä myöten. Onnea etsintöihin! Kyllä niitä ahkeria ja tunnollisia tummaihoisia opiskelijoita on.

[DuPont]

Samanlaisia menestystarinoita löytyy afrikkalaisista, lähi-itäläisistä ja romaneistakin... 

[Vesa Heimo]

Kaikenlaista hedelmätöntä väittämää varhaiskasvatuksesta ja itseohjautuvuudesta / opettajavetoisuudesta. Mutta ei tutkittu tai tuotu esille, kuinka paljon vertailuporukoilla Virossa / Suomessa on somali-/afgaani-/irakilaisverta suonissaan.

Sehän oikeastaan seuloutuu kun ottaa verrokiksi suomesta niitä kuntia joissa on kaikkein vähiten maahanmuuttajataustaisia. Jos "verenperintö" on merkittävästi vaikuttava tekijä, niin kantasuomalaisimmat kunnat ovat pärjänneet PISA- testissä kaikkein parhaiten.

[Väestönvaihtaja]

Samanlaisia menestystarinoita löytyy afrikkalaisista, lähi-itäläisistä ja romaneistakin... 

Jep, niin varmasti löytyy. Kaikista ryhmistä löytyy menestyviä ihmisiä.

Japanilaistaustaisen ihmisen menestyminen matematiikassa ei ole järin suuri yllätys, sillä Japani on muiden Itä-Aasian maiden tavoin matematiikan PISA-testeissä kärkisijoilla. Suomi on jäänyt matematiikassa jälkeen. Sitä voi sitten itse kukin pohtia miksi Suomi ei pärjää matematiikassa yhtä hyvin kuin nämä Itä-Aasian maat.

Lukiosta puheen ollen, mainittakoon Ressussa opiskelleen lukuisia mamutaustaisia. Ainakin kiinalaistaustaisilla toisen polven mamuilla on ollut hyvä edustus Ressun lukiossa. Sinne mieliäkseen on peruskoulun päättötodistuksen oltava erinomainen.

[Vesa Heimo]

Japanilaistaustaisen ihmisen menestyminen matematiikassa ei ole järin suuri yllätys, sillä Japani on muiden Itä-Aasian maiden tavoin matematiikan PISA-testeissä kärkisijoilla. Suomi on jäänyt matematiikassa jälkeen. Sitä voi sitten itse kukin pohtia miksi Suomi ei pärjää matematiikassa yhtä hyvin kuin nämä Itä-Aasian maat.

^Parhaissa kouluissa aivan erilainen työkulttuuri, ja esim. Kiinan tapauksessa ei testata satunnaisotantaa vaan valikoituja kouluja.

[Väestönvaihtaja]

Japanilaistaustaisen ihmisen menestyminen matematiikassa ei ole järin suuri yllätys, sillä Japani on muiden Itä-Aasian maiden tavoin matematiikan PISA-testeissä kärkisijoilla. Suomi on jäänyt matematiikassa jälkeen. Sitä voi sitten itse kukin pohtia miksi Suomi ei pärjää matematiikassa yhtä hyvin kuin nämä Itä-Aasian maat.

^Parhaissa kouluissa aivan erilainen työkulttuuri, ja esim. Kiinan tapauksessa ei testata satunnaisotantaa vaan valikoituja kouluja.

Jep. Tosin siellä on kärjessä myös kiinalaisenemmistöiset Taiwan, Singapore, Hongkong ja Macao. Näiden lisäksi Japani ja Etelä-Korea pärjää erinomaisesti.

Mikä selittää heidän menestyksensä? Kyse on koulutusta arvostavasta kulttuurista. Vanhempien ankarat vaatimukset opintomenestyksestä voivat olla lapsille kuormittavia, mutta toisaalta siitä voi hyötyä hyvien opiskelupaikkojen ja uramenestyksen muodossa. Toisaalta kaveripiirikin vaikuttaa. On helpompi opiskella ahkerasti jos myös kaverit opiskelevat ahkerasti eivätkä esimerkiksi ihaile katujengielämää.

Tästä kannattaisi suomalaisten ja muiden maahanmuuttajien ottaa mallia. Suomessa venäläis-, afrikkalais- ja lähi-itätaustaiset eivät pärjää opinnoissaan yhtä hyvin kuin aasialaistaustaiset mamut. Suvakeille ja valkoisille nationalisteille tämä on kiusallista.

[Mjane]

Pääkaupunkiseudun pienistä vaikeasti autistisista ja kehityshäriöisistä lapsista 92,7% on ulkomaalaistaustaisia.

Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä

Lähtökohdat Maahanmuuttajataustaisten potilaiden osuuden ja lähetemäärän kasvuun on kiinnitetty huomiota Uuden lastensairaalan autismi- ja kehityshäiriöpäiväkeskuksessa.

Menetelmät Kävimme läpi vuoden aikana päiväkeskuksessa hoidettujen 3–6-vuotiaiden potilaiden (n = 455) tiedot ja vertasimme tausta- ja riskitekijöitä Hus-alueen koko samanikäiseen väestöön.

Tulokset Potilaista autismikirjon häiriö (ASD) oli 306:lla, joista 233 oli kehitysviiveisiä. Heistä 209 (89,7 %) oli syntynyt Suomessa, mutta vain 7,3 %:lla molemmat vanhemmat ja 11,6 %:lla äiti oli kotoisin Suomesta. Potilaiden vanhempia oli 75 maasta. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden äitien lapsilla oli noin 50-kertainen vaikean ASD:n riski verrattuna suomalaistaustaisten äitien lapsiin. Verrattuna koko samanikäiseen väestöön maahanmuuttajataustaiset lapset, joilla oli ASD, olivat useammin poikia, esikoisia ja syntyneet loppuvuodesta, pienipainoisina, sektiolla tai imukuppiavusteisesti. Heidän äideistään 27,9 %:lla oli ollut raskausdiabetes.

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/?utm_medium=newsletter&utm_source=uk&utm_campaign=uk49ke-2022&m=OTg2NCwyYTE1ZmY1M2RiNzYzZTJmMTJiY2NjZDUzYmZjNjU4ZQ%3D%3D

[Outo olio]

Verrattuna koko samanikäiseen väestöön maahanmuuttajataustaiset lapset, joilla oli ASD, olivat useammin poikia, esikoisia ja syntyneet loppuvuodesta, pienipainoisina, sektiolla tai imukuppiavusteisesti. Heidän äideistään 27,9 %:lla oli ollut raskausdiabetes.

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/?utm_medium=newsletter&utm_source=uk&utm_campaign=uk49ke-2022&m=OTg2NCwyYTE1ZmY1M2RiNzYzZTJmMTJiY2NjZDUzYmZjNjU4ZQ%3D%3D

Tuo kuulosti aika korkealta määrältä, mutta en tiedä aiheesta mitään, joten ryhdyin etsimään tietoa siitä kuinka yleistä raskausdiabetes on kaiken kaikkiaan. Diabetesliiton sivuilta löytyi yksi arvio:

Mikä on raskausdiabetes?

Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka yleensä häviää synnytyksen jälkeen. Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella. Noin joka viidennellä odottavalla äidillä veren sokeripitoisuus lisääntyy siinä määrin, että hänellä todetaan raskausdiabetes. Yleensä raskausdiabetes puhkeaa jo ensimmäisen raskauden aikana ja se uusiutuu useimmiten myös seuraavissa raskauksissa. 

https://www.diabetes.fi/diabetes/raskausdiabetes#2d8ab153

Ja:

Raskausdiabetekselle altistavat:

    liikapaino
    suvussa oleva taipumus diabetekseen
    yli 40 vuoden ikä
    aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi
    aiempi raskausdiabetes
    sokeri aamuvirtsassa
    munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).

Eli kaikenkaikkiaan vähän alle 20%, mutta maahanmuuttajilla noin 28%. Eli suurinpiirtein 50% yliesiintyvyys, mamuilla on puolet enemmän tuota(kin) kuin muilla.

[Jack]

Vanhempien ankarat vaatimukset opintomenestyksestä voivat olla lapsille kuormittavia, mutta toisaalta siitä voi hyötyä hyvien opiskelupaikkojen ja uramenestyksen muodossa. Toisaalta kaveripiirikin vaikuttaa. On helpompi opiskella ahkerasti jos myös kaverit opiskelevat ahkerasti eivätkä esimerkiksi ihaile katujengielämää.

Jos lapsi kasvaa pienipalkkaisen yksinhuoltajaäidin kanssa, "vanhempien ankarat vaatimukset" eivät täysin toteudu. Työn uuvuttama äiti ehkä huokaisee jopa helpotuksesta, kun poika viihtyy illat kaltaistensa jenginuorten seurassa eikä oleskele iltakaudet perheen ahtaassa asunnossa.

Mustat miehet eivät tyypillisesti ole uskollisinta mahdollista perheenisäainesta, minkä johdosta suurin osa mustista lapsista kasvaa pelkästään äitinsä kanssa.

Yhdysvalloissa mustien perheet alkovat hajota 1950-1960 -luvuilla, kun perinteiset uskonnolliset normit eivät enää riittäneet pitämään avioliittoja kasassa. Länsimaisen ydinperheen mallihan oli istutettu aikoinaan orjien elämään kirkon ideologian mukaisesti. Se oli korvannut mustille luonnollisemman afrikkalaisen mallin.

https://www.blackpast.org/african-american-history/moynihan-report-1965/

https://en.wikipedia.org/wiki/Black_matriarchy

[Lalli IsoTalo]

Tutkimus: "Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin.

Ja nyt sitten miljardin euron veikkaus:

[ ] Suomen PISA-tulosten hajonta johtuu haittamamujen laadusta.
[ ] Suomen PISA-tulosten hajonta johtuu hyötymamujen syrjinnästä.

Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa.

[sancai]

Ketjuun liittyen tuli taas vastaan mielenkiintoinen Pisa-tilasto.

Tiesittekö, että amerikkalaisen koululaitoksen huonous on myytti? Kun tarkastellaan tilastoja rodun mukaan, valkoiset amerikkalaiset pärjäävät PISA-testissä paremmin kuin suomalaiset, japanilaiset ja eteläkorealaiset. Ainoastaan kiinalaiset, virolaiset ja Amerikan aasialaiset päihittävät valkoiset amerikkalaiset. Mustien amerikkalaisten surkea suoriutuminen vetää Amerikan muuten huipputasoiset oppimistulokset eurooppalaiselle keskitasolle.

[Lalli IsoTalo]

Ketjuun liittyen tuli taas vastaan mielenkiintoinen Pisa-tilasto.

Tiesittekö, että amerikkalaisen koululaitoksen huonous on myytti? Kun tarkastellaan tilastoja rodun mukaan, valkoiset amerikkalaiset pärjäävät PISA-testissä paremmin kuin suomalaiset, japanilaiset ja eteläkorealaiset. Ainoastaan kiinalaiset, virolaiset ja Amerikan aasialaiset päihittävät valkoiset amerikkalaiset. Mustien amerikkalaisten surkea suoriutuminen vetää Amerikan muuten huipputasoiset oppimistulokset eurooppalaiselle keskitasolle.

Epäilen, että "Finland" tuolla ei tarkoita suomenrotuisia, vaan Suomen kansalaisuuden saaneita. Mutta kylläpä hävettää, että USAssa on ihmisiä tuolla tavalla tilastoissa rotueroteltu, hyi hyi.

[RP]

Mustien amerikkalaisten surkea suoriutuminen vetää Amerikan muuten huipputasoiset oppimistulokset eurooppalaiselle keskitasolle.

Mustat ja latinot. Jälkimmäinen ryhmä ei ole yhtä huonosti pärjäävä, toisaalta se on noista kahdesta suurempi.

[Roope2]

Ja nyt sitten miljardin euron veikkaus:

[ ] Suomen PISA-tulosten hajonta johtuu haittamamujen laadusta.
[ ] Suomen PISA-tulosten hajonta johtuu hyötymamujen syrjinnästä.

[ ] Suomen PISA-tulosten hajonta johtuu OECD-maiden vähimmästä maahanmuuttajilta vaadittavasta omasta panoksesta toimeentuloedellytystensä varmistamiseksi

[Uuno Nuivanen]

Selvittää, selvittää, vaan ei soisi selviävän. Mikä se on?   

Tuore raportti kertoo kylmää kieltä: Näin Suomen oppimistulokset romahtivat
Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Ministeriön mukaan syitä on selvitettävä.

Viime vuosikymmeninä suomalaisessa koulutuksessa oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustason nousu on pysähtynyt, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tuore raportti.

OKM on julkaissut ensimmäisen Sivistyskatsauksen, jossa luodaan kokonaiskuva ministeriön hallinnonalan kehityksestä.

Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Useissa tutkimuksissa todettu lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden, joissain aineistoissa kahden vuoden, oppimista.

OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo raportin esipuheessa, että monet Suomelle perinteiset vahvuudet, kuten koulutuksen laaja autonomia ja opettajien korkea koulutustaso, ovat vahvistuneet 2000-luvulla, mutta oppimistulokset ovat heikentyneet ja erityisesti heikommin pärjäävien lasten ja nuorten osuudet kasvaneet.

– Oppimistulosten edelleen heikentyessä on välttämätöntä arvioida kriittisesti sekä kehitystä että aiempia käsityksiämme hyvien oppimistulosten syistä, Lehikoinen sanoo esipuheessa. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/03d4ec18-07ad-4117-95e4-41bb4967c692

[Roope2]

Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta: "Osassa kouluista alkaa olla pulaa hyvistä opettajista. Se luo eroja koulujen kesken."

Koulujen välisiä eroja voitaisiin Salmela-Aron mukaan tasoittaa sillä, että kunkin koulun tarpeet huomioitaisiin yksilöllisesti.


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009322569.html



Voi noita tasapäistäjiä. Eli jos on hyvä koulu, jossa hyviä opettajia, niin suoritetaan pakkovaihto: hyvät opettajat huonoon kouluun ja huonon koulun opettajat hyvään kouluun.

[DuPont]

Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta: "Osassa kouluista alkaa olla pulaa hyvistä opettajista. Se luo eroja koulujen kesken."

Koulujen välisiä eroja voitaisiin Salmela-Aron mukaan tasoittaa sillä, että kunkin koulun tarpeet huomioitaisiin yksilöllisesti.

Mutta ei tarkoita erityisluokkia, tarkkista?
Eikö se aikoinaan toiminut paremmin?
Vai mitä tuo professorin lause tarkoittaa? Vai tarkoittaako se mitään?

[sutki]

"Osassa kouluista alkaa olla pulaa hyvistä opettajista. Se luo eroja koulujen kesken."

Ketkä siis ovat hyviä opettajia? Entä mitä ne loput opettajat sitten ovat?

Kai ongelma poistuu kun nostetaan koulutusvatimuksia lastentarhojen tapaan. 

[Emo]

Ennen oli hyviä opettajia, vaikkei minunkaan kaikki opettajat olleet edes päteviä opettajia.
Oli apukoulut appareille, oli jo peruskoululaisille tasokurssit, muistaakseni matikassakin oli yläasteella kolme tasokurssia: suppea, keski ja laaja.

Oli kuri, 1980-luvun alussa tosin kurinpito alkoi jo yläasteella olla osalle opettajista ihan kokopäivätyötä osan porukan kanssa. Mutta tasokurssit auttoivat oppilaita, esim. minä joka matikkaa halusin oppia ja opin, en ollut samassa matikanryhmässä luokan klovnejen kanssa.

Oli ilmaiset KIRJAT peruskoulussa ja itse ostetut KIRJAT lukiossa. Kännyköitä ei ollut, läheteltiin kavereiden kanssa tunnilla paperilappuja. KIRJOITTAMISEEN KÄYTIMME KYNÄÄ, LASKUTKIN LASKETTIIN KYNÄLLÄ PAPERILLE!

Ja josjossain koulussa oli neekeri tai muslimi, niin sielläpä sitten oli, eikä koko yhteiskunta maannut rähmällään niiden edessä, vaan olivat joukossa kuten muutkin normaalit ihmiset, ilman mitään hysteriaa ja rajoitteita että mitä kukakin saa sanoa ja mitä sanoja käyttää.

Eilen joku idiootti tv:ssä sanoi, että koululaitosta on pakko uudistaa nyt! Vaikka uudistamisella tähän kuraan on upottu.
NYT ON AIKA PALAUTTAA KOULU 1970/1980-luvun kouluksi! Se tuotti hyvää satoa, sen kertoo PISA-tulokset ja sen voin kertoa minäkin.

[Will Rogers]

"Osassa kouluista alkaa olla pulaa hyvistä opettajista. Se luo eroja koulujen kesken."

Ketkä siis ovat hyviä opettajia? Entä mitä ne loput opettajat sitten ovat?

Kai ongelma poistuu kun nostetaan koulutusvatimuksia lastentarhojen tapaan. 

Tämä on jotain alan sisäistä koodikieltä, joka ei aukea "maallikoille". Hyvin verhotusti sillä voidaan myös tarkoittaa sitä, että kun vielä 90-luvulla miehillä oli 40% kiintiö opettajankoulutukseen, täysin perustellusti koska oppilaista 50% on poikia, niin nykyisin miesopettajia saa etsiä täikammalla koulujen henkilökunnasta. Tottakai se näkyy tuloksissa ja alan arvostuksessa.

[Niobium]

Ennen oli hyviä opettajia, vaikkei minunkaan kaikki opettajat olleet edes päteviä opettajia.
Oli apukoulut appareille, oli jo peruskoululaisille tasokurssit, muistaakseni matikassakin oli yläasteella kolme tasokurssia: suppea, keski ja laaja.

Oli kuri, 1980-luvun alussa tosin kurinpito alkoi jo yläasteella olla osalle opettajista ihan kokopäivätyötä osan porukan kanssa. Mutta tasokurssit auttoivat oppilaita, esim. minä joka matikkaa halusin oppia ja opin, en ollut samassa matikanryhmässä luokan klovnejen kanssa.

Oli ilmaiset KIRJAT peruskoulussa ja itse ostetut KIRJAT lukiossa. Kännyköitä ei ollut, läheteltiin kavereiden kanssa tunnilla paperilappuja. KIRJOITTAMISEEN KÄYTIMME KYNÄÄ, LASKUTKIN LASKETTIIN KYNÄLLÄ PAPERILLE!

Ja josjossain koulussa oli neekeri tai muslimi, niin sielläpä sitten oli, eikä koko yhteiskunta maannut rähmällään niiden edessä, vaan olivat joukossa kuten muutkin normaalit ihmiset, ilman mitään hysteriaa ja rajoitteita että mitä kukakin saa sanoa ja mitä sanoja käyttää.

Eilen joku idiootti tv:ssä sanoi, että koululaitosta on pakko uudistaa nyt! Vaikka uudistamisella tähän kuraan on upottu.
NYT ON AIKA PALAUTTAA KOULU 1970/1980-luvun kouluksi! Se tuotti hyvää satoa, sen kertoo PISA-tulokset ja sen voin kertoa minäkin.

Agree tuolle tasosysteemille. Mutta vaikka minä en ollut mikään luokan pelle, niin huonosti meni yläasteen lyhyt matikka. Niitä massoja varten palkattiin niitä opettajia, jotka näkivät jo, että tästä porukasta ei varsinaisia lahjakkuuksia erotu joten v@ttuako tässä.

Lukiosta läpi nippa-nappa lyhyellä matikalla, mutta paradoksaalisesti kemiassa vuosikurssin paras.

Kun opettaja jaksoi selittää, niin kemian matematiikka oli lapsellisen helppoa.

Matematikan opettaja derivoi ja integroi pöksyt märkinä, eikä koskaan osannut kertoa, mitä tässä itseasiassa tapahtuu? Ei siinä motivaatio kauhean pitkälle riitä.

Päädyin kemian alalle, vaikka matematiikan  ka. oli 5.

Sittemmin olen linja-apinan asemassa käynyt  selittämässä tehtaan kemistille, että miten nämä jutut oikeasti lasketaan puskuriliuoksissa.

Koulutuksessa pitäisi olla silmää lahjakkuuksile, eikä vain soseuttaa koko ikäryhmää samaan kattilaan ja lopuksi maustaa kielitaidottomilla riippapainoilla, joista yksikin luokassa istuva sitoo opettajan kädet häiriköinnllä.

Häiriköstäkin voi tulla ihan pätevä rekkakuski, mutta se vaatii opettajalta osaamista sekä edellyttää häirikön tajuavan, että nyt pitää kuunnella, mitä tolla m#lkulla on asiaa? Ja se vaatii kielitaitoa.

[Roope]

Eilen joku idiootti tv:ssä sanoi, että koululaitosta on pakko uudistaa nyt! Vaikka uudistamisella tähän kuraan on upottu.
NYT ON AIKA PALAUTTAA KOULU 1970/1980-luvun kouluksi! Se tuotti hyvää satoa, sen kertoo PISA-tulokset ja sen voin kertoa minäkin.

Valtamedia on antanut viime päivät kyseenalaistamattomasti näkyvyyttä hallituksen edustajille, joiden mukaan oppimisen romahdus johtuu muka 90-luvulla vähentyneistä määrärahoista, jotka ovat juuttuneet aiempaa alemmalle bkt-tasolle. Väite ei selitä edelleen jatkuvaa alamäkeä. Muissa maissa on saatu parempia tuloksia vähemmällä rahalla, joten vika on ainakin pääosin ihan muualla kuin määrärahoissa. Vinkki vian suunnasta voi olla Suomen hurja ja koko maailmassa poikkeuksellinen ero tyttöjen ja poikien pärjäämisessä.

Tv-uutisissa haastateltiin opettajaa, joka kertoi opetuksen muuttuneen valtavasti 90-luvulta, jolloin hän aloitti työnsä. Opettajan mukaan ennen opetettiin aineita, mutta nykyään "rakennetaan pohjaa oppimiselle". Opettaja puolusti järjenvastaisesti nykyisiä opetusmetodeja, jotka kuulemma ovat vanhoja parempia, vaikka oppimistulokset kertovat ihan muuta. Tulosten paranemiselle pitää kuulemma vain antaa lisää aikaa (!). Tuli mieleen kotouttamishömpän puolustus.