2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[tavallinen jantteri]

Kun aamulla luin Hesarista sarjakuvat niin päättelin heränneeni rinnakkaiseen universumiin. En edes onko tämä lopulta oikea ketju tälle, mutta mitä ihmettä?

HS ja Tiedelehti. Otsikko vain koska maksumuuri:
https://alasin-delivery.datadesk.hs.fi/3309d71c-a73b-42d7-8289-3cd29a70a873/index.html

Perimä säätelee niin älyä kuin sinnikkyyttä ja iloa oppia...

Ja toinen muurin edessä oleva otsikko joka sotii kaikkea sitä vastaan mitä Hesari on meille opettanut:
https://alasin-delivery.datadesk.hs.fi/14171153-59b2-444d-9f7a-d47723e3d1ec/index.html

Turussa on koulu, jossa kieltä osaamattomille maahanmuuttajalapsille puhutaan vain suomea – Ja se tuottaa tulosta...

[RP]

En tiedä onko näin, mutta asian voi nähdä vittuilun sijaan myös niin että RKP on tunnistanut ruotsin hyödyttömyyden ja haluaa ruotsinkielisten oppivan suomea. Paremman väen asenteelle sopii vain pukea se suomenkielisiä väheksyvään muotoon.

Kuinka yleistä on, että tuo olisi ongelma? Työelämässä en ole vielä kohdannut suomenruotsalaista, joka ei olisi tuntunut de-facto kaksikieliseltä.

[Niobium]

Jos asuu koko elämänsä lapsesta saakka maassa, jossa on selkeästi valtakieli, televisiosta ja radiosta saa kyllä todella hartaasti etsiä pelkästään oman vähemmistökielen ohjelmaa sekä rajoittaa kaikki kanssakäyminen tiukasti.

Sillä tavalla voi olla oppimatta valtakieltä. Ja se johtaa kauniisti sanottuna sisäsiittoisuuteen. Ruotsalaispykälä edesautti tätäkin kehityssuuntaa.

Vanhan väitteen mukaan suomalaiset ovat lapsesta lähtien olleet jatkuvassa kielikylvyssä, kun televisiossa on ollut tekstitys dubbaamisen sijaan.

Sitä odotellessa, että Yle aloittaa arabiankielisen dubbaamisen, toki eri murrevaihtoehdoilla.

[DuPont]

Tällainen kuva löytyi Twitteristä:

[RP]

Kuinka yleistä on, että tuo olisi ongelma? Työelämässä en ole vielä kohdannut suomenruotsalaista, joka ei olisi tuntunut de-facto kaksikieliseltä.

Niin sitä en osaa sanoa. Olen vain kuullut että suomenkielisten pakkoruotsille yksi perustelu on, että ruotsinkielisten on kuitenkin käytettävä aikaa suomen opiskeluun. Suomessa on tietysti osattava kirjakielisuomea, ei vain puhuttua. Virallista kieltä opitaan koulussa.

Suomenkieliset saisivat etumatkaa jos voisivat opiskella sillä ajalla jotain hyödyllistä kieltä. No, joku hiton hyvä syyhän tälle täysin turhalle harjoitukselle on. Ja saksan oppiminen se ei ole.

Minulle kelpaa sen muodollisen kielitasa-arvon ylläpito, kun tunnustetaan realiteetit johtuen kielten puhujien määrästä. Olkoon suomenkieli myös vapaaehtoinen ruotsinkielisessä opiskelussa. Harva sitä jättäisi pois (ja jos se puhtaasti koulun varassa olisi, taito olisi kuitenkin surkea, kuten ruotsistakin tiedämme).

Ahvenamaallakin selkeä enemmistö opiskelee suomea, vaikka siellä se on täysin vapaaehtoista, oma pikku akvaario on virallisesti puhtaasti ruotsinkielinen ja suuntautuminen lähilänsinaapuriin on varmasti paljon suurempaa kuin edes Manner-Suomen länsirannikolla. Siitä vähemmistön vähemmistöstä, joka vapaaehtoisena jättäisi suomen pois ja joutuisi tämän kanssa ongelmiin, ei pidä tehäd perustuslaillista kysymystä tai riippaa enemmistön koulunkäynnille.

(ja menee taas ketjun aiheen ulkopuolelle niin pahasti, että tuskin täällä asiasta jatkan enempää)

[Uuno Nuivanen]

Pitkä juttu, yksinkertainen syy löydetty. Kuitenkin se kaikkein ilmeisin syy loistaa jälleen kerran poissaolollaan.

IL-reportaasi: Viro pärjää Suomea paremmin Pisa-tutkimuksessa – taustalla yksinkertainen syy
Viro saavuttaa hyviä Pisa-tuloksia vaikka Viron peruskouluissa eivät viihdy opettajat eivätkä aina oikein oppilaatkaan.

Viron ja Suomen kouluissa ja opetuksessa, sekä jo lastentarhoissa, on huomattavia eroja.
Viron kouluissa opettajat ovat vaativampia kuin Suomen kouluissa, ja Suomessa koulunkäynti on helpompaa.
Virolaisopettajien mukaan Virossakin liikutaan kohti pohjoismaisia opetuskäytäntöjä

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d9e90ab5-b6e8-4be7-ba62-a4ed107fe93d

[Lalli IsoTalo]

Arto Satonen (kok.)

Opettajien viesti on selvä:

1. Inkluusiosta eroon - erityisluokat takaisin
2. Luokkakoko pienemmäksi
3. Digiopetukseen malttia - kännykät pois tunneilta!

[Muhmutti]

Suomen koulutus on muutenkin romutettu, kun opettajien auktoriteetti on otettu pois. Omana kouluaikana 1990-luviulla opettajia kuunneltiin ja toteltiin. Suomen kouluihin tarvittaisiin Great Teacher Onizukan kaltaisia opettajia.

Muina suurina virheenä inkluusio, liian suuret ryhmäkoot ja liiallinen digitalisaatio. Abdurzalien kasvava määrä vain pahentaa haasteita. Sitte nuorten mielenterveyshaasteet siihen päälle, niin saamme nauttia oikein maittavasta keitoksesta. Ja tuota keitosta tulee riittämään ihan kylliksi tuleville vuosikymmenille.

[Lalli IsoTalo]

Älykännykkä tyhmentää.

Bill Gates and Steve Jobs raised their kids with limited tech — and it should have been a red flag about our own smartphone use

Updated May 15, 2020

- Interviews with Bill Gates, Steve Jobs, Sundar Pichai, and other tech power players reveal that Silicon Valley parents are strict about technology use.

- A book suggests the signs may have been clear years ago that smartphone use should be regulated.

- There may be a way to integrate tech into the classroom, however, that avoids its harmful effects.
...
The World Health Organization recently advised parents to limit screentime to just one hour a day for children under five. Though one large study found little correlation between screen-time and mental health impacts, other research has found that an eighth-grader's risk for depression jumps 27% when he or she frequently uses social media.
...
It should be telling, Clement and Miles argue, that the two biggest tech figures in recent history — Bill Gates and Steve Jobs — seldom let their kids play with the very products they helped create.
...
In 2007, Gates, the former CEO of Microsoft, implemented a cap on screen time when his daughter started developing an unhealthy attachment to a video game. He also didn't let his kids get cell phones until they turned 14.
...
Spiegel and his wife Miranda Kerr impose an hour and a half of screen time per week on their kids, he told the Financial Times.
...
Jobs, who was the CEO of Apple until his death in 2012, revealed in a 2011 New York Times interview that he prohibited his kids from using the newly-released iPad. "We limit how much technology our kids use at home," Jobs told reporter Nick Bilton.

[haermae]

Laitanpa tähän ketjuun, sillä voihan tuolla jutussa kerrotulla olla jotain vaikutusta pisa-tuloksiinkin.

En tunne seutua, joten ei tietoa koulun matu-konsentraatiosta. Jutussa ei puhuta matuista mitään.

Väkivalta rehottaa yläkoulussa niin, ettei välituntisin uskalleta käydä edes vessassa

Huolestunut äiti Elina Ahvamaa vaatii selvitystä Raision yläkoulun turvallisuus­tilanteesta. Hänen tietämänsä mukaan oppilaita pahoinpidellään välitunneilla ja useimmat oppilaista kokevat jatkuvaa väkivallan uhkaa eikä välituntisin uskalleta käydä vessassa.

Ahvamaa sanoo kuulleensa oppilailta, että koulussa käydään avointa huumekauppaa ja tupakan ja nuuskan välittäminen rehottaa. Koulu tunnetaan yhtenä Suomen suurimmista yläkouluista. Siellä on kolmella vuosiluokalla yli 700 oppilasta.
...
"On tönimistä, tuuppimista, lyömistä. Yksi ystävä sanoi, että siellä on ihan nuorisovankilameininki", Ahvamaa sanoo. Turvakameroiden paikat esimerkiksi tiedetään.

"Väkivallanteot tapahtuvat kameroiden näkökentän ulkopuolella."

Huumeista Ahvamaa sanoo, että oppilaat tietävät keneltä niitä voi ostaa.

"Tappelut liittyvät usein huumevelkojen perimiseen."
...
"Meno on todella levotonta. Usealta yläkoululaisen vanhemmalta olen kuullut, että niin sanotut tavallisetkin oppilaat kärsivät.
...
"Lieviä väkivaltatilanteita on useita viikossa. Tänä syksynä on tehty useita rikosilmoituksia. Kameravalvontaa on, mutta sitä saisi olla enemmän. On jouduttu kamerakuvia selvittämään varmasti viikoittain."

[DuPont]

Linkki, lähde?

Tuossa:
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009143294.html

[Lalli IsoTalo]

Ehkäpä tämä mahtuu tänne taustoa selittäväksi tekijäksi.

The winning teams in the latest Pan-African mathematics Olympiad contained no black people at all 1:30

Each year, teams of students from secondary schools in Africa compete in a mathematics competition across the entire continent. This year, the teams from Morocco, Tunisia and South Africa were the winners.

[Betonikostaja]

Laitanpa tähän ketjuun, sillä voihan tuolla jutussa kerrotulla olla jotain vaikutusta pisa-tuloksiinkin.

En tunne seutua, joten ei tietoa koulun matu-konsentraatiosta. Jutussa ei puhuta matuista mitään.

Raisio on Turun seudun Vantaa, se kertoo varmaan riittävästi. Raisio on myös se epäonninen, jolla ei ole juuri lainkaan merenrantaa, kun Turulla, Naantalilla ja Kaarinalla taas on.

Sieltä tuskin merkittävästi löytyy PISA-tuloksia nostavaa jengiä, ja eiköhän koulujen rikastusastekin ole aika suuri.

[Äpyli]

Opetusministeri Andersson ja inkluusion puolustus, osa CDXVIII. Ei mitään uutta auringon alla.

Minun kooderin likinäköiseen silmäpariini näyttää siltä, että opetusministeri Andersson ja kumppanit ovat ohjelmoineet päättymättömän silmukan.

1. Asennetaan systeemiin inkluusio.
2. Todetaan, ettei systeemi toimi. Systeemin testaajat eli loppukäyttäjät raportoivat lukemattomista virheistä systeemissä.
3. Palataan kohtaan 1 ja laitetaan lisää rahaa. Korjataan lainsäädäntöä systeemin ulkopuolella. Virheitä ei korjata koska niitä ei systeemissä ole olemassa.
4. Todetaan, ettei systeemi toimi. Systeemin testaajat eli loppukäyttäjät raportoivat lukemattomista virheistä systeemissä.
5. Palataan kohtaan 1 ja laitetaan lisää rahaa. Korjataan lainsäädäntöä systeemin ulkopuolella. Virheitä ei korjata koska niitä ei systeemissä ole olemassa.
6. Todetaan, ettei systeemi toimi.
7. Palataan. .. jne.

HS: Opetusministeri Li Andersson puolustaa inkluusiota ja vaatii siihen 200 miljoonaa lisää rahaa

OPETUSMINISTERI Li Andersson (vas) puolustaa niin sanotun inkluusion edistämistä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Andersson esittää, että seuraavan hallituksen tulisi budjetoida 200 miljoonaa euroa lisää pysyviä menoja oppimisen tuen uudistamiseen. Sillä tulisi hänen mukaansa ainakin pystyä pienentämään ryhmäkokoja ja asettamaan lakiin erityisopettajamitoitus, eli määräämään, kuinka monta erityisopettajaa oppilaita kohden tulee olla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön perjantaina julkaisemassa raportissa esitetään, että inkluusiota on Suomessa vahvistettava. Raportin mukaan inkluusio ei Suomessa tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla, ja sen toteuttamiseen tarvitaan lisää rahaa ja työntekijöitä.
...
Anderssonin mukaan tällä hetkellä tilanne on se, että inklusiiviset opetusjärjestelyt eivät toimi. Tämä johtaa niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin väsymiseen. Syy on sekä hänen että työryhmän tekemän raportin mukaan se, että oppimiseen tukeen ei ole laitettu tarpeeksi rahaa.

Oppimisen tuen uudistuksen pitäisi ministerin mukaan seuraavan hallituskauden tärkein koulutuspoliittinen hanke, ja asiasta pitäisi sopia hallitusneuvotteluissa.

INKLUUSIOTA on arvosteltu myös muun muassa siksi, että sen on katsottu ajavan koululuokkia levottomiksi.
...
"Samalla, kun koulutuksesta on aiemmilla hallituskausilla leikattu, tuen tarpeen päätöksen saaneiden määrä on kasvanut. Totta kai tämä näkyy koulun arjessa."

Suomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta. Jos kuitenkin haluaisimme purkaa inkluusion, se tulisi Anderssonin mukaan myös kalliiksi.

"Joka viidennellä peruskoulun oppilaalla on jokin tuen päätös. Jos heidät kaikki laitettaisiin nyt erityisluokille, se veisi valtavasti rahaa, eikä olisi tarkoituksenmukaista."
...
VALTIOVARAINMINISTERIÖ esitteli tällä viikolla ehdotuksensa uusiksi menosäännöiksi, joilla velan kasvua leikataan miljardeilla euroilla joka hallituskausi. Ministeriön mukaan hallitusten tulisi pidättäytyä menolisäyksistä.

Ministeriön mukaan poliitikkojen pitäisi myös pidättyä antamasta kunnille merkittäviä uusia tehtäviä. Andersson on eri mieltä: hänen mukaansa lainsäädäntöä täytyy nimenomaan tarkentaa, jotta kunnille annettavat rahat varmasti menevät oppimisen tuen kehittämiseen.
...
NYKYINEN hallitus on lisännyt oppimisen tukea varhaiskasvatuslain uudistuksessa. Siinä niin sanottu kolmiportainen tuki laajeni myös varhaiskasvatukseen.

Nyt tehdyt ehdotukset jäävät seuraavalle hallitukselle, mikäli se haluaa niihin tarttua. Miksi Anderssonin johdolla ei uudistettu myös peruskoulun oppimisen tukea?

"Me tarvitsimme ensiksi tämän asiantuntijoiden tekemän pohjatyön. Pitää tietää, mitkä ovat epäkohdat ja tarvittavat toimenpiteet, ennen kuin voi tehdä lainvalmistelua."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009180625.html

[Lalli IsoTalo]

Inkluusio tarkoittaa, että kaikki oppilaat inklusoidaan jälkeenjäävien ryhmään, ja kaikki opettajat  inklusoidaan uidduutuneiden ryhmään.

Käytännön kommunismia. Länsimaisen sivistyksen tuhoamista.

Nyt tarvitaan de-inklusaatiota ja de-anderssointia.

[Augustus]

Inkluusio tarkoittaa, että kaikki oppilaat inklusoidaan jälkeenjäävien ryhmään, ja kaikki opettajat  inklusoidaan uidduutuneiden ryhmään.

Käytännön kommunismia. Länsimaisen sivistyksen tuhoamista.

Nyt tarvitaan de-inklusaatiota ja de-anderssointia.

Näin on. Parempi termi olisi kuitenkin eksluusio (tai exluusio). Sana tulee esimerkiksi englantiin keskiajan latinasta, termi inkluusio on myöhempää (+200v )perua. Sanat likimääräiseltä perusmerkitykseltään merkitsevät (ulos)sulkemista tai (sisään)sulkemista.

Marinin hallituksesta tuli mieleen sellainen, että mitä tarkoittaisi demarinointi, onko se Marinin vaikutuksen eliminointia vai onko se jonkinlaista demari-ideologian levittämistä, vai pitäisikö tässä jälkimmäisessä tapauksessa puhua demaroinnista,  luultavasti jälkimäinen. Demaroitu kunta kuulostaa SDPn linnakkeelta ja demarinointi kuulostaa marinadin poistamiselta. Hmm, onko Marinin vaikutuksen poistaminen (demarinointi) sama kuin marinadin poistaminen pihvistä, symbolisesti edes?

Joo siinäpä pohtimista, hyvää yötä kaikille.   

[Outo olio]

Opetus- ja kulttuuriministeriön perjantaina julkaisemassa raportissa esitetään, että inkluusiota on Suomessa vahvistettava. Raportin mukaan inkluusio ei Suomessa tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla, ja sen toteuttamiseen tarvitaan lisää rahaa ja työntekijöitä.

--

Suomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta. Jos kuitenkin haluaisimme purkaa inkluusion, se tulisi Anderssonin mukaan myös kalliiksi.

"Joka viidennellä peruskoulun oppilaalla on jokin tuen päätös. Jos heidät kaikki laitettaisiin nyt erityisluokille, se veisi valtavasti rahaa, eikä olisi tarkoituksenmukaista."

Eikö se vaadi suunnilleen saman verran rahaa oli erityisoppilas pienryhmässä tai isossa ryhmässä? Pienryhmässä olisi vähemmän ihmisiä ympärillä, eli vähemmän hälyä ja stimulaatiota. Stimulaatiohaasteinen pärjäisi paremmin, vaikka kumpikin vaihtoehto vaatisi ihan yhtä paljon rahaa ja opettajia. Anderson puhuu kuin jättiryhmä jotenkin rauhoittaisi mukana olevia oppimisvaikeuksisia, mikä on tolkuton väite, ja sitten heti kuitenkin vaatii paljon lisää rahaa, jotta homma saadaan toimimaan.

Inkluusion kehittäminen vaatii paljon enemmän rahaa, ja inkluusion purkaminen vaatisi paljon enemmän rahaa. Kuinka paljon rahaa eri vaihtoehdot vaatisivat, ja kuinka hyvä lopputulos eri vaihtoehdoilla saavutettaisiin? Omasta yläasteestani muistan että "pahikset" olivat joissakin oppiaineissa pienryhmässä ja oppivat.

[simppali]

Klassikko,,kansainväliset sopimukset

Suomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta

Ministeri Andersson on varmasti valmiina esittämään ne kansainväliset sopimukset, jotka määräävät/velvoittavat Suomen sitoutumisen inkluusioon,
Toivottavasti ministeri Andersson voi vastata erääseen kysymykseen jonka lähetin 2.10.2022, koskien peruskoulun, lukion, yliopiston, ammattikorkeakoulun outoa rakennetta..peruskoulusta saadaan säälivitosia , ja koulutettavan on opiskeltava 18 vuotiaaksi.
Mitään muuta ei tule, kuin turhaantuneita opettajia, joiden on käytännössä pakko antaa muhamedille ja abudille joku arvosana..vaikka edm. fiktiiviset oppilaat eivät osaa lukea.

[Roope]

Pääkirjoitus: Koululaisten osaamisen rapistumiseen on puututtava aiempaa kovemmalla otteella

Tuorein Pisa-vertailu on vielä työn alla, mutta jo edellisessä vertailussa paljastui huolestuttavia tietoja osaamisen heikentymisestä ja huonosti lukevien isosta joukosta.

TAVALLISESTI näihin aikoihin odotettaisiin jännityksellä OECD-maiden Pisa-vertailun tuoreimpia tuloksia. Peruskoulun päättövaiheessa olevien tai peruskoulun juuri päättäneiden 15-vuotiaiden osaamisesta aina kolmen vuoden välein tehtävä vertailu on kiinnostanut Suomessa jo pitkään. Ensin vuoden 2006 huipputulosten takia, ja sitten sen jälkeen alkaneen osaamisen heikentymisen vuoksi.

Koronaviruspandemia kuitenkin muutti aikatauluja. Vuodelle 2021 suunnitellut Pisa-testit siirrettiin tälle vuodelle, joten tuoreita tuloksia saadaan vasta ensi vuoden lopulla. Pientä toivoa paremmasta on saatu Koulutuksen arviointikeskuksen valtakunnallisesta mittauksesta, jossa heikkeneminen on pysähtynyt. Tosin heikentymisen pysähtyminen tarkoittaa, että koululaisten osaaminen on yhä selvästi alle 2000-luvun alun tason. Harva asiantuntija uskookaan, että uudet Pisa-tulokset osoittavat trendin kääntyneen.

Tilanne on huolestuttava, vaikka Suomi toki kuuluu edelleen Pisa-vertailussa maailman parhaiden joukkoon. Kärkipaikoilta putoaminen tuntuu ikävältä, mutta huolestuttavaa on ennen kaikkea suomalaisnuorten oppimistulosten heikentyminen.

[...]

Jo 14 prosenttia Suomen yhdeksäsluokkalaisista lukee niin huonosti, että se vaikeuttaa yhteiskunnassa toimimista. Siis joka seitsemännen nuoren lukutaito on sillä tasolla, ettei hän todennäköisesti pärjää peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa tai työelämässä.

ASIANTUNTIJAT ovat esittäneet tilanteelle erilaisia selityksiä (Tiede 1.11.).

Oppimistulosten heikentyminen on kulkenut yhtä matkaa internetin ja erityisesti sosiaalisen median käytön yleistymisen kanssa. Kun kaikki maailman tieto tuntuu löytyvän taskussa aina kulkevasta älypuhelimesta, koulu on asiantuntijoiden mukaan menettänyt asemaansa tiedon lähteenä. Osa asiantuntijoista arvelee älypuhelinten muuttaneen suhtautumista oppimiseen yleensäkin. Ne ovat myös muuttaneet opiskelutapoja, kun tiedonhankinnan osaaminen on alkanut korostua muistamisen sijaan. Joitakin asioita pitäisi kuitenkin opetella edelleen ulkoa.

[...]

Muitakin syitä on esitetty. Kuten koulun suhteen aina, taustalla on usein oma kokemus. On syytetty opetussuunnitelman perusteita sekä niiden huonoa toteuttamista. On syytetty inkluusiota mallina ja toisaalta sen väärää toteuttamista. Jotkut epäilevät uusia koulurakennuksia ja valtavia yhdistettyjä luokkia, toiset taas kurin vähyyttä ja liiallista leimaamisen pelkoa, jonka vuoksi peruskoulusta voi päästä ilman toimivaa lukutaitoa.

Todennäköisesti oppimistulosten heikentymisen taustalla on useita syitä. Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.

PERUSKOULUNSA päättävien osaamisen huonontuminen on vakava ongelma. Huonosti lukevien osuus on jo hälyttävällä tasolla. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa osaajia, mutta nyt osaamistaso heikkenee. Seuraavan hallituksen on syytä ottaa tähän puuttuminen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan.

Helsingin Sanomat 6.11.2022

Todennäköisesti oppimistulosten heikentymisen taustalla on useita syitä. Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.

Epäilemättä haittamaahanmuuton vaikutusta vähätellään kaikin keinoin kuten vetoamalla maahanmuuttajaoppilaiden pieneen osuuteen.

Todellisuudessa huonosti pärjäävät ja huonosti motivoituneet maahanmuuttajaoppilaat voivat vaikuttaa Pisa-tuloksiin omien tulostensa lisäksi vaikuttamalla kokonaisten luokkien oppimiseen. Tätä ei luonnollisestikaan haluta selvittää, joten emme tiedä maahanmuuton todellista vaikutusta Pisa-tuloksiin.

[Eino P. Keravalta]

Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla

Tämähän toki kuuluu viralliseen totuuteen: maahanmuutolla ei voi eikä saa olla mitään negatiivisia vaikutuksia yhtään mihinkään. Virallinen totuus esittää, että maahanmuutolla voi olla ainoastaan Suomea ja suomalaisia hyödyttäviä vaikutuksia. Kaikki maahanmuutto on hyödyllistä, koska kaikki maahanmuutto on hyödyllistä, siitä ollaan yksimielisiä. Jos maahanmuutto joskus olisikin haitallista, se ei ole maahanmuuton syytä, vaan suomalaisten rasismin syytä, koska suomalaiset rasistit eivät ole ymmärtäneet olla yksimielisiä muiden kanssa siitä, että kaikki maahanmuutto on aina ja kaikissa tapauksissa vain ja ainoastaan suomalaisia hyödyttävää. Joten miksi etsiä syytä maahanmuutosta, koska olemme kaikki yksimielisiä siitä, että ideologisesti on mahdotonta syyttää heikkolaatuista maahanmuuttoa mistään. Lukutaidottomilla, väkivaltaa ja klaaniajattelua ratkaisukeinoinaan käyttävällä, ÄO70-porukalla ei voi olla mitään vaikutusta yhtään mihinkään, vaikka heitä olisi yli puolet koulun oppilaista, kuten joissakin paikoissa on ja määrät vain kasvavat.

[Muhmutti]

Minun käsittääkseni se on rasistinen äärioikeisto, joka haittaa koululaisten oppimista ja syrjäyttää maahanmuuttajanuoret. Siksi on budjetoitava riittävästi varoja, jotta rasistinen äärioikeisto saadaan tukahdutettua kouluista. Inkluusio on tuohon tarkoitukseen toimivin ratkaisu. Kansainväliset sopimuksetkin vaativat rasistisen äärioikeiston tukahduttamista.

[Pakkanen]

Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.

Aika legendaarista settiä.

Ulkomaalaisten osuus väestöstä on tosiaan pieni. Ei äkkiä uskoisi että voivat vaikuttaa yhteiskuntarauhaankaan. Mutta niinpä vaan on pääasiassa ulkomaalaisista nuorista muodostustuvat rikollisnilkkijengit tulleet myös suomalaisten ongelmaksi. Ja poliisin.

Tämä siis siitäkin huolimatta, vaikka maahanmuuttajien osuus on pieni.

Ja onhan sekin aika uskomatonta, että vaikka ulkomaalaisten osuus on niin pieni, niin ne tekevät silti lähes puolet kaikista seksuaalirikoksista ja lähes kaikki julkisissa paikoissa tehdyistä. Joukkoraiskauksista puhumattakaan. Joka itse asiassa on ihan oma ihmettelyn aiheensa. Pienestä lukumäärästään huolimatta maahanmuuttajat löytävät helposti joukkoraiskauskumppaneita yhteisöstään.

Tämäki siis siitäkin huolimatta, vaikka maahanmuuttajien osuus on pieni.

Ja kolmas hämmästellyn aihe on vankilat. Vaikka ulkomaalaisten osuus väestöstä on niin pieni, niin ne täyttävät silti suomalaiset vankilat. Jopa uskomaton neljännes vankiloissa istuvista on ulkomaalaisia.

Tämäki siis siitäkin huolimatta, vaikka maahanmuuttajien osuus on pieni.

Neljäs kummastelun kohde on taksiala. Vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä on niin pieni, niin jotenkin ne pystyi pilaamaan taksinkin!

Näitä aiheita olisi vaikka kuinka paljon. Jotenkin ne vaan sen tekee. Tuleekin mieleen sanonta korin yhdestä mädästä omenasta.

Mutta PISA tulokset. Ne on kokonaan eri juttu. Kaikkihan ovat yhtä mieltä siitä ettei nuorten oppimistulosten heikentyminen voi johtua maahanmuuttajista. KOSKA MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OSUUS ON NIIN PIENI  Joten syyttäkäämme suomalaisnuoria. Eteenkin poikia. Eli tulevia etuoikeutettuja!

Emme ole Ruotsin tiellä
Meille ei voi syntyä ongelmalähiöitä
Maahanmuuttajat ei syyllisty rikoksiin tavanomaista enempää
Suomessa ei ole ulkomaalaistaustaisia nuorisorikollisjengejä
Heikentyneet oppimistulokset ei voi johtua maahanmuuttajaopiskelijoista

[F1nka]

Suomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta. Jos kuitenkin haluaisimme purkaa inkluusion, se tulisi Anderssonin mukaan myös kalliiksi.

"Joka viidennellä peruskoulun oppilaalla on jokin tuen päätös. Jos heidät kaikki laitettaisiin nyt erityisluokille, se veisi valtavasti rahaa, eikä olisi tarkoituksenmukaista."

Joko Li Andersson ei tunne oman ministeriönsä alan sanastoa eikä vaivaannu opettelemaankaan tai hän valehtelee. Suurin osa perusopetuksen tukipäätölsistä on tehostetun tuen päätöksiä. Tehostettu tuki on monesti väliaikaista ja saattaa tarkoittaa vaikkapa yhtä tukiopetustuntia viikossa tai tukimateriaalia. Erityisen tuen piirissä taasen ainakin pitäisi olla ne oppilaat, jotka tarvitsevat esimerkisi ohjaajaa vierelleen tai eivät hallitse sosiaalisia tilanteita isoissa porukoissa. Kaikkia oppilaita, joilla on tuen päätös, ei siis kukaan ole ohjaamassa pienluokkaan. Paitsin opetusministerin kuvitelmissa 

Mihin taas katosi sanavarastosta litania: "Olemme rikas maa, meillä on varaa"?

[Outo olio]

Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että Pisa-muutosta on turha yrittää selittää maahanmuutolla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus on niin pieni.

Vrt.

Yhtä mieltä ollaan oikeastaan vain siitä, että koettua arkiturvallisuuden heikentymistä ei voida selittää pimeän aikaan tapahtuneilla katuryöstöillä ja puskaraiskauksilla. Mainittuja rikoksia kuitenkin tapahtuu yhä vain hyvin vähän.

[Niobium]

Yksikin lapsi, joka ei edes tule toimeen perusasioissa suomen kielellä, sitoo opettajan kädet.

Millä ihmeellä opettaja voi vetää kolmeakymmentä muuta eteenpäin, kun yksi ei ymmärrä mitään?

Viime viikolla todistin tilannetta, jossa nuorisoporukka häiriköi julkisessa tilassa. Kun mentiin huomauttamaan, niin nuori väitti, ettei puhu suomea, koska äitinsä on venäjänkielinen. Virkailija tähän, että on kuullut tämän herran juttelevan selvällä suomen kielellä kavereidensa kanssa.

Että se siitä.

[F1nka]

^Väittäisin, että asenne vaikuttaa enemmän kuin kielitaito. Olen itsekin ollut puolikielisenä porukan mukana ja koskaan kukaan ei kokenut tarpeelliseksi kutsua järjestyksenvalvojia pitämään kuria.

[Lalli IsoTalo]

Yksikin lapsi, joka ei edes tule toimeen perusasioissa suomen kielellä, sitoo opettajan kädet.

Millä ihmeellä opettaja voi vetää kolmeakymmentä muuta eteenpäin, kun yksi ei ymmärrä mitään?

Ei millään. "No Child Left Behind" tarkoittaa tasa-arvoista "lobotomiaa" kaikille, ellei ymmärtämättömiä ohjata omansa tasoiselle luokalle.

[Äpyli]

Yksikin lapsi, joka ei edes tule toimeen perusasioissa suomen kielellä, sitoo opettajan kädet.

Millä ihmeellä opettaja voi vetää kolmeakymmentä muuta eteenpäin, kun yksi ei ymmärrä mitään?

Tämä on erinomainen kysymys. Usein oletetaan, että ainoastaan oppimiskyvyiltään heikoin aines tarvitsee tukea opintoihinsa. Vaikka se on osaksi totta, se ei ole koko totuus. Oppimiskyvyltään ja -valmiuksiltaan heikot/keskiverrot/lahjakkaat törmäävät jokainen opinnoissaan ongelmiin, mutta ongelmat ovat laadultaan ja määrältään kovin erilaisia.

Omien kokemusteni mukaan lahjakkaiden joukko jää usein vähemmälle huomiolle kuin se ansaitsisi ja tarvitsisi. Se on hieman ironista, sillä itse asiassa juuri se lahjakkaiden joukko pystyy ja haluaa (on motivoitunut) hyödyntämään laadukasta ohjausta oman oppimisen tukena tehokkaammin kuin muut joukot. Käytännössä siis inkluusio tarkoittaa sitä, että käytetään valtava määrä resursseja ohjaukseen usein aika heikosti reagoivaan ainekseen (todellisten, mitattavien oppimistulosten kannalta - toki feelgood-faktori on asia erikseen).

Keskiverto aines pystyy jossain määrin hyödyntämään vertaistukea, mikä vähentää tuen tarvetta. Lahjakas toisaalta pystyy jäämään jumiin sellaisiin asioihin, joissa ei voi hyödyntää vertaistensa tukea -- tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että lahjakkaita on vähemmän kuin keskivertosakkia. Lisäksi - omiin havaintoihin perustuen, tämä on siis mutua - lahjakkaiden joukossa on paljon ujoja, hiljaisia, intovertti-tyylisiä lahjakkuuksia, jotka usein kärsivät isojen luokkien hälisevästä ja omaan oppimiseen keskeytyksiä tuottavasta sosiaalisesta ympäristöstä. On vaikea kuvitella, että iso inklusiivinen monikulttuurinen luokka valtavine tuentarpeineen, kieli- ja kulttuurieroineen, häiriökäyttäytymisineen, oppimisen motivaatio-ongelmineen jne. olisi hyvä oppimisympäristö kenellekään.

[Roope2]

Voitaishan ajatella semmoista uutta peruskoulupolittista lähtökohtaa, että kullekin ikäluokalle määriteltäisiin tavoitetaso, joka olisi niin alhainen, että pelkällä puuhastelulla, pelaamisella ja kivan tekemisellä sen kaikki saavuttaisivat, eikä tarvittaisi kovin aktiivista läsnäoloakaan. Ja vuoden kuluttua sitten siirryttäisiin seuraavalle hieman vaativammalle tasolle, jne.

Jos joukossa kuitenkin olisi oppilaita, jotka ryhtyisivät henkisesti kipuloimaan liian hitaasta etenemisvauhdista, niin heillä olisi mahdollisuus siirtyä ns. Tarkkailuluokalle, jossa opetus- ja vaatimustaso olisi korkeampi. Se voisi jopa sijaita bussimatkan päässä omasta kotikoulusta. Näin kaikentasoiset lapset voisivat onnellisina suorittaa uudistetun oppivelvollisuutensa tai jotkut jopa ylikin.

Ongelma ehkä syntyisi siitä, että  ajanmyötä kunkin tason "tarkkiksilla" olisi 97 %:a ikäluokasta,  mutta varmasti sillekin Li ideoisi jonkun luovan, vasemmistohenkisen ratkaisun.   

[Lalli IsoTalo]

... ns. Tarkkailuluokalle, jossa opetus- ja vaatimustaso olisi korkeampi. Se voisi jopa sijaita bussimatkan päässä omasta kotikoulusta. Näin kaikentasoiset lapset voisivat onnellisina suorittaa uudistetun oppivelvollisuutensa tai jotkut jopa ylikin.

Jeps. Kuten varmaan tiedätkin, ennen tarkkailuluokka oli se mihin siirrettiin häiriköt.

Ja jos ei suorittanut ehtoja, siis jos oli yksi tai useampi nelonen todistuksessa, jäi luokalleen. Mutta se luokalleen jääminen oli sikäli huono idea, että vuoden, kaksi tai kolme ikäluokkaansa vanhemmat häiriköt häiriköivät nuorempiaan ihan pelkästään sillä että olivat päätä pidempiä.

Ja lopuksi, oppikoulun sisäänpyysykokeessa parhaiten pärjänneet ohjattiin eliittikouluihin, joissa saivat sitten opiskella muiden skarpimpien kanssa, parhaiden opettajien ohjauksessa.