2010-03-25 HS mielipide: Pakolaisten suojelu ja kehityspolitiikka eri asioita

[rähmis]

Kehitysmaat majoittavat neljä viidesosaa maailman pakolaisista. Vesa Karttunen (HS 22. 3.) kyseenalaisti pakolaisten vastaanottamisen Suomessa kokonaisuudessaan.

Pakolaisia on 40 miljoonaa, joista 16 miljoonaa on paennut kotimaastaan. Kansainvälisistä pakolaisista valtaosa elää kehitysmaiden leireillä ja kaupunkislummeissa. Moni ei voi palata kotimaahansa eikä rakentaa normaalia elämää pakolaisenakaan. Ratkaisua etsitään hakeutumalla siirtotyöläisiksi tai turvapaikanhakijoiksi, pieni osa pääsee pakolaiskiintiöön.

Globaaliin pakolaisongelmaan ei ole keksitty täydellisiä ratkaisuja.

Maailmassa ei liene yhtään valtiota, joka vastaanottaisi pakolaisia ja turvapaikanhakijoita mielellään tai pitäisi kotouttamista helppona tehtävänä. Vastuuta jaetaan velvollisuudesta ja humanitaarisista syistä.

Miten perustelemme esimerkiksi jordanialaisille, kenialaisille tai kolumbialaisille, joiden kotimaissa elää jo nyt miljoonia pakolaisia, että me emme halua osallistua talkoisiin, ja lähialueilla on kannettava vielä enemmän vastuuta?

Pakolaiskriisi voisi syntyä myös lähempänä – jos naapurimaassamme olisi miljoonia pakolaisia, todennäköisesti vaatisimme heidän sijoittamistaan muuallekin kuin Suomeen.

Turvapaikkajärjestelmää arvostellaan siitä, ettei se ratkaise maailman ongelmia. Ei kukaan väitäkään, että kansainvälisen suojelun järjestelmän tarkoitus on poistaa konfliktit ja köyhyys. Pakkosiirtolaisuuden syihin vaikutetaan ensisijaisesti kauppa- ja kehityspolitiikalla.

Perusteeksi torjua pakolaiset omalta maaperältämme ei riitä se, ettei kaikkia maailman kärsiviä ei voida auttaa. Samalla perusteella voitaisiin lopettaa kaikki yhteiskunnallinen toiminta, joka ei poista koko ongelmaa.

Väitetään, että maahan tulevat turvapaikanhakijat ovat maansa hyväosaista eliittiä – tai vaihtoehtoisesti lukutaidottomia köyhiä. Todellisuus on kaikkea näiden ääripäiden väliltä, ja kotoutuminen hyvin yksilöllistä.

Turvapaikkapäätöksen ratkaisevat perusteet suojelun tarpeelle, ei esimerkiksi varallisuus tai koulutustausta. Pelkkä köyhyys ei siis ole suojelun peruste.

Eva Lindberg
toiminnanjohtaja
Pakolaisneuvonta ry

Hesari (digilehti)

[Ernst]

Kyllä minä olisin täysin valmis ottamaan suojelua tarvitsevaa väkeä Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä. Ei olisi paljon itua lähettää heitä vaikkapa Uuuteen Seelantiin. Minusta lähiauttaminen on luontevaa ja toimivaa. Kun me olemme onnistuneet pitämään suhteellsien rauhan ja ihmisoikeudet, meidän pitäisi myös  saada nauttia niiden seurauksista ilman pikemminkin väestönsiirtoihin rinnastettavia tulomuuttoja maailman liikaväestöalueilta. Jos sikäläinen väestönkasvu ei kriisiydy paikan päällä (venttiili vuotaa paineen pois pohjoiseen), se ei ratkea ikinä ja maapallo tuhoutuu. Tässä asiassa sääli on vakava ja tappava sairaus.

[Roope]

Turvapaikkapäätöksen ratkaisevat perusteet suojelun tarpeelle, ei esimerkiksi varallisuus tai koulutustausta. Pelkkä köyhyys ei siis ole suojelun peruste.

Eva Lindberg
toiminnanjohtaja
Pakolaisneuvonta ry

Päätökset tekevän Maahanmuuttoviraston käsitys asiasta:

Ulkomaalaisviraston maaraporttien mukaan Afganistanin, Irakin tai Somalian sisäinen tilanne ei ole niin paha, että oleskelulupa myönnettäisiin sen takia. Kyse on siitä, että palauttaminen ei ole käytännössä, teknisistä syistä mahdollista, vaikka jotkut maat ovat siinä onnistuneet.

- Viime kädessä ongelma voi olla se, että monet turvapaikanhakijat valitsevat Suomen turvapaikkamaakseen, koska he tietävät, että täällä on lupa odottamassa, Jaana Vuorio toteaa.

MTV3: Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain 8.11.2005

[Pliers]

Turvapaikkapäätöksen ratkaisevat perusteet suojelun tarpeelle, ei esimerkiksi varallisuus tai koulutustausta. Pelkkä köyhyys ei siis ole suojelun peruste.

Eva Lindberg
toiminnanjohtaja
Pakolaisneuvonta ry

Hesari (digilehti)

Niinpä niin. Näille ihmisille annetaan "vain" oleskelulupa. Yhteiskunnan kannalta on aivan sama, millä statuksella ihminen on Suomessa, jos hänestä aiheutuu enemmän kuluja kuin tuloja.

[BeerBelly]

Miten perustelemme esimerkiksi jordanialaisille, kenialaisille tai kolumbialaisille, joiden kotimaissa elää jo nyt miljoonia pakolaisia, että me emme halua osallistua talkoisiin, ja lähialueilla on kannettava vielä enemmän vastuuta?

Kolumbian pakolaiset ovat lähes kaikki maan sisäisiä pakolaisia ja Keniassakin lähes kolme neljäsosaa. Ja mitä vastuuseen tulee, niin eiköhän köyhissä maissa olevia pakolaisleirejä ylläpidetä hyvin pitkälle teollisuusmaiden maksaman kehitys- ja muun avun turvin.

[Mika.H]

Perusteeksi torjua pakolaiset omalta maaperältämme ei riitä se, ettei kaikkia maailman kärsiviä ei voida auttaa. Samalla perusteella voitaisiin lopettaa kaikki yhteiskunnallinen toiminta, joka ei poista koko ongelmaa.

[/quote

Noin tulee tapahtumaankin kun meidänkin rahat loppuvat.

[Iloveallpeople]

Perusteeksi torjua pakolaiset omalta maaperältämme ei riitä se, ettei kaikkia maailman kärsiviä ei voida auttaa.

Eli Eva Lindbergin mielestä on parempi auttaa pienempää joukkoa kuin isompaa. Aika erikoinen logiikka. Tai sitten nämä kuvittelevat todellakin jossakin olevan sen taikaseinän, josta riittää rahat auttamaan jokapuolella.

[Nauris]

Miten perustelemme esimerkiksi jordanialaisille, kenialaisille tai kolumbialaisille, joiden kotimaissa elää jo nyt miljoonia pakolaisia, että me emme halua osallistua talkoisiin, ja lähialueilla on kannettava vielä enemmän vastuuta?

Tietääkseni länsimaat osallistuvat talkoisiin merkittävällä panoksella antamalla rahallista ja muuta tukea näille maille. En ole täysin varma, mutta luulisin UNHCR, IOM ja muiden hyysärijärjestöjen länsimaiden rahoilla hoitavat suurimman osan talkoista.

Pakolaiskriisi voisi syntyä myös lähempänä – jos naapurimaassamme olisi miljoonia pakolaisia, todennäköisesti vaatisimme heidän sijoittamistaan muuallekin kuin Suomeen.

Tietenkin on toivottavaa, että lähellä sijaitsevat maat osallistuvat myös Suomen lisäksi auttamiseen. Samalla tavalla kuin Jemen ja Kenia ovat antaneet somaleille luvan oleskella maassaan.

Auttaminen kuitenkin tulee aina olla näin suurissa pakolaismäärissä väliaikaista. Heti kun kotimaassa alkaa olla turvallista, niin suurimman osan on palattava, koska se ei ole hyvä asia yhteiskunnan kannalta, jos pakolaisuuden takia maahan syntyy liian suuri etninen vähemmistö.

Samalla rahalla -julistekilpailu ^^^
Kehitysapu vai turvapaikat?
Ruotsi haluaa turvapaikanhakijoille lastenkodin Afganistaniin
Kokoomusnuorten johtaja luopuisi kiintiöpakolaisista
Karjalainen: Vihanlietsonta on lopetettava