2014-01-28 Kansalaisjärjestö Finnwatch - mitä mieltä?

[Isäntä ja loinen]

Tällaista haluaisin tiedustella hompansseilta. Eli millä mielellä seuraatte kansalaisjärjestö Finnwatchin edesottamuksia?

Kyseessähän on siis "yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva yhdistys, joka pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun"(wikipedia).

Haulla löysin yleiselle Finnwatch-keskustelulle varatun ketjun, mutta tällä äänestyksellä haluaisin selvittää, että suhtaudutaanko foorumilla Finnwatchin toimintaan myönteisesti, neutraalisti vaiko kielteisesti? Näistä "tutkimustuloksista" vedän sitten omia johtopäätöksiäni.
Tosin tuohon yleiseen ketjuun on tullut vain muutama viesti, joten tämän "kyselytutkimuksen" hypoteesina on, että järjestön toiminta ei juuri herätä tunteita. 

Järjestön viimeisin tempaushan liittyy thaimaalaisen ananasmehutoimittajan väitettyihin ihmisoikeusloukkauksiin. Tuoreessa muistissa on myös Finnwatchin laatima veroparatiisiselvitys koskien suuria suomalaisyrityksiä.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Tällaista haluaisin tiedustella hompansseilta. Eli millä mielellä seuraatte kansalaisjärjestö Finnwatchin edesottamuksia?

Mikäli sen julkaisemat tiedot ovat paikkansapitäviä, niin se tekee hyvää työtä. Sitä työtä mitä vaikkapa median luulisi tekevän.

Mikäli se muuntelee totuutta tai kertoo ihan perättömiä, niin se on syvältä.

[Tosiasiallinen Nuiva]

On hyvä, että jotkut yritykset eivät huijaa kiertämällä lakeja ja sääntöjä. Kaikille samat säännöt on sääntöjen toimivuuden ensimmäinen ehto.

Toisaalta Finnwatch tutkii yrityksiä ns. etnisen taustan pohjalta eli ulkomaalaiset yritykset ovat suojassa. Voisi kuvitella, että orjatyövoimaa käyttävät karvakäsipitseriat olisivat erityisen tarkkailun alla, mutta ei.

Lisäksi tuo kohta " pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun" kertoo, että kyse on poliittisesta lobbausjärjestöstä.

[vainukoira]

Finnwatch tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa

Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö.

Pyrimme edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

http://www.finnwatch.org/

Finnwatcin bisnesidea on vaikuttaa keskusteluun, sensuroida väärää keskustelua, käydä metakeskustelua keskustelusta eikä itse aiheesta.

Laskun maksaa valde.

[Roope]

Kansalaisjärjestö Finnwatch toivoo, että suomalaisyritysten vastuu huolehtia ihmisoikeuksista kirjattaisiin lakiin.

Sen mukaan tällä voitaisiin ehkäistä lapsityövoiman käyttöä halpamaissa.

-Useat yritykset myöntävät avoimesti, että niiden vastuullisuusvalvonta ulottuu vain ensimmäiseen tuotantoportaaseen. Lapsityövoimaa esiintyy kuitenkin sitä enemmän mitä alemmaksi tuotantoketjussa mennään. Yleisimmin lapsityövoimaa esiintyy maataloudessa, yritysvastuuta tutkivan Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo.

Hänen mukaansa Suomessa ollaan parhaillaan valmistelemassa YK:n periaatteiden pohjalta mallia, jonka tarkoituksena on lisätä yritysten juridista vastuuta myös kolmansissa maissa.

-Kohut lapsityövoiman käytöstä osoittavat, että asiaa ei voi jättää yritysten vapaaehtoisuuden varaan.

MTV3: Järjestö: Yritysten vastuu ihmisoikeuksista saatava lakiin 28.4.2014

Suomalaiset yritykset sitoutuisivat noudattamaan paitsi isäntämaan lakeja, myös suomalaista lakia, jonka mukaan niillä olisi ulkomailla ei vähempää kuin "vastuu huolehtia ihmisoikeuksista". Tästähän suomalaiset ihmisoikeusjuristit riemastuisivat.

[nollatoleranssi]

Suhtaudun posiitivisesti Finnwatchin toimintaan.

Onhan se varsin erikoista, että suomalaisyritykset nettisivuillaan ja ohjeissaan mainitsevat miten toimivat eettisesti oikein, mutta totuus on sitten aivan toisenlainen: huono työolot, lapsityövoiman käyttö, marginaaliset palkat jne. Samaan aikaan lakkautetaan yhtiöitä Suomesta ja siirretään niitä näihin halpatuotantomaihin.

Mitään eettisiä pelisääntöjä ei pitäisi kirjata lakiin, koska muutkin yritykset niitä rikkovat kuin suomalaisyritykset. Mutta Finnwatch voisi osaltaan harjoittaa nykyisenkaltaista toimintaa eli olla vähän kuin median kanssa vahtikoiria paikan päällä ja tutkia, että noudatetaanko sääntöjä vai ei.

Pidän suomalaista moraalia hivenen korkeampana kuin ulkomaalaista ja tästä moraalista on syytä ainakin yrittää pitää kiinni.

[Nimityspäivä]

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/finnwatchin-toiminnan-rahoitus-jaihin-dramaattisia-vaikutuksia/2063779

Ajatuksia?

Finnwatchin Suomessa tapahtuvaa toimintaa rahoittava rahoituskanava on jäädytetty. Tieto on Ulkoministeriöstä, tiedottaa Finnwatch.

Kyseessä on kehitysyhteistyövaroista maksettava viestintä- ja globaalikasvatustuki, josta järjestömme on saanut tukea 50-60 000 euroa vuodessa.

Finnwatchin mukaan VGK-tuen jäädyttämisen lisäksi Finnwatchin jäsenjärjestöjen budjeteista ollaan leikkaamassa 30-40 prosenteista ja lisäksi järjestöjen EU-hankkeiden omavastuuosuutta koskeva tuki on huhujen mukaan loppumassa.

Finnwatchin mukaan leikkauksilla ja niiden kerrannaisvaikutuksilla on dramaattinen vaikutus Finnwatchin toimintaan. Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö.

[Alkuasukas]

Asiaa. Jostainhan se raha pitää säästää.

[RP]

Finnwatch on ainakin viime päivinä aktiiviselta alueilta, joiden en olisi kuvitellut kuuluvan sen toiminnan piiriin:
https://www.amnesty.fi/keskeiset-ihmisoikeushaasteet-puuttuvat-hallituksen-ohjelmasta/

Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch

[Roope]

Ilmastokriisiä ei ratkaista ilman globaalin eriarvoisuuden ratkaisemista, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér kertoo parhaillaan neuvoteltavasta maailmanlaajuisesta yritysverojärjestelmän uudistamisesta.

Voima 28.4.2022

Finnwatchin Sonja Finérin (ex-Vartiala) mukaan ilmastonmuutos voidaan estää vain, jos ihmisiä ja yrityksiä verotetaan kovemmin.

En ihan ymmärrä, kuinka tuon olisi tarkoitus toimia, mutta katsotaan.

Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa puolet maailman varallisuudesta. Yli puolet aikuisväestöstä puolestaan omistaa vähän yli prosentin. Samaan aikaan rikkain kymmenesosa on vastuussa yli puolesta hiilipäästöistä.

"Näiden ongelmien ratkaiseminen on ilmastokriisin ratkaisemisen ytimessä. Jos globaalia eriarvoisuutta ei saada ratkaistua niin ei saada ilmastokriisiäkään", toteaa Finnwatch-kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Häntä turhauttaa, jos ilmastokriisin syyksi tai aiheuttajaksi esitetään väestönkasvua tai sitä, että köyhien maiden elintaso nousee.

"Me rikkaat maat tuotamme valtavasti enemmän päästöjä kuin ne maat, joissa päästöt kasvavat. Väestönkään ei oleteta enää kasvavan niin paljon kuin joskus ajateltiin."

Ilmastonmuutoksen syyksi ei esitetä väestönkasvua tai köyhien maiden elintason nousemista, mutta ne tietysti pahentavat tilannetta myös ilmastonmuutoksen osalta, siinä missä rikkaiden maiden päästöt ja kantaväestön määrä ovat laskussa.

Jos ilmastonmuutoksen haitaksi esitetään "ilmastopakolaisuus" eli käytännössä resurssien puutteesta johtuva siirtolaisuus, niin totta kai väestönkasvu aiheuttaa sitä. Väestöräjähdyksen seurauksien vähättely on älyllisesti epärehellistä.

Yritysvastuuta valvovalle Finnwatchille nimenomaan yritystoiminnan verotus on se työkalu, jolla tulo- ja varallisuuseroja kavennetaan.

"Oikeudenmukaisessa siirtymässä keskeistä on yritysten ja niiden omistajien verottaminen. Voittojen ja pääomatulojen verotuksella voidaan rahoittaa tulonsiirtoja ja helpottaa ihmisten selviytymistä kustannusten noustessa. Myös julkisen sektorin hyvinvointipalveluiden ja koulutuksen mahdollistaa verotus."

Keskustelu muuttuu sekavaksi, kun suurempia tulonsiirtoja perustellaan sekaisin sekä hiilipäästöjen vähentämisellä että epämääräisemmin oikeudenmukaisuudella. En ole oikein vakuuttunut, että pelkkä rahan jakaminen toisella lailla vähentäisi automaattisesti päästöjä, eikä Finérkään selitä mekanismia.

Finér huomauttaa, että myös elinkeinoelämä hyötyy suoraan verovaroin kustannettavan hyvinvointivaltion vahvoista julkisista palveluista ja vakaudesta.

"Kun katsotaan, mitä Venäjällä on tapahtunut tässä viime viikkoina, niin onko sekään ihanneyhteiskunta, että harvat maksavat veroja ja yhteiskunnan varallisuutta pystyy käärimään omaan taskuunsa? Voihan sillä syödä ostereita vähän aikaa jollain jahdilla, mutta lopputulos on sitten tällainen – ei kovin hyvä taloudelle."

Voi myös kysyä, mikä on optimi verotuksen taso tavoitteiden saavuttamiseksi. Aika harva jos kukaan pitää Venäjää tällaisen optimin edustajana.

Yritykset hyötyvät siitä, että yhteiskunnassa ei ole suuria jännitteitä ja toimintaympäristö on ennustettava.

"Maailman onnellisimmassa maassa on hyvä yrittää, kun ei koko ajan joku yritä ryöstää ja vetää välistä. On koulutettua työvoimaa ja valtio pitää huolen työvoiman terveydenhoidosta ja lasten päivähoidosta. Sivistynyt yrittäjien edustaja kyllä ymmärtää tämän. Kaliforniassahan IT-jampat keksivät, että mitäs jos kerättäisiin yhdessä rahaa, että järjestetään lasten päivähoito. Keksivät siis verotuksen", Finér naurahtaa.

Kuulostaa siltä, että eivät keksineet verotusta vaan ostivat omilla rahoillaan kimpassa tarvitsemaansa palvelua sen sijaan, että olisivat maksattaneet sitä muilla.

Finérin mukaan OECD-tasolla neuvotellaan parhaillaan globaalin verojärjestelmän uudistuksesta. Minimiyhteisöverosta on jo päästy sopimukseen: se tulee olemaan 15 prosenttia.

"Käytännössä se lopettaa nykyisen veroparatiisitalouden. Jos joku maa ei verota osuuttaan, voi maa, jossa pääkonttori toimii, verottaa sen. Tämä ei kannusta kansainväliseen voiton siirtoon."

Parhaillaan EU:ssa neuvotellaan uudistusta koskevasta direktiivistä, jotta suurimpien yritysten verovälttelyyn pystyttäisiin puuttumaan. Finér on toiveikas sen suhteen, että jossain tulevaisuudessa siintää aika, jolloin "kilpajuoksu pohjalle" on kolkkoa menneisyyttä.
...
"Kehitysmaaliikkeen pitkäaikainen toive ja haave on, että asioista voitaisiin sopia entistä enemmän YK-tasolla eikä vain rikkaiden maiden kesken OECD:ssa. Se on kaukainen haave eikä tällä hetkellä realismia, koska YK:lla ei ole sellaista asemaa, resursseja eikä osaamista. Mutta se on periaatteellinen uudistus, joka jossain vaiheessa tarvittaisiin."

Kaiken kaikkiaan Finér on kuitenkin toiveikas, sillä suunta vaikuttaa maailmalla olevan enemmän sääntelyä kohti kuin siitä pois.

"Varmasti finanssikriisi ja talousjärjestelmän ongelmien havaitseminen ovat vaikuttaneet, mutta tarvittaisiin vielä sellainen iso ymmärrys siitä, että varallisuutta on jaettava. Emme voi tuottaa hyvinvointia kaivamalla lisää ja lisää luonnonvaroja ja kasaamalla valtavasti varallisuutta yhdelle prosentille, jolta sitä hieman valuu alas. Se on aivan liian tehoton tapa tässä ekologisessa kriisissä."

Ai, että YK:ssa päätettäisiin globaaleista veroista ja rahan jakamisesta köyhiin maihin? Että sellainen toive ja haave.

Finérin mukaan tapoja ratkaista ilmastokriisi on suurin piirtein kaksi.

"Jos ihmisoikeuksia halutaan kunnioittaa, eli jos ei haluta Mad Max -tyyppistä ratkaisua, jossa osa porukasta linnoittautuu jonnekin torniin puhtaan veden ja muiden resurssien kanssa ja loput ovat omillaan, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jakaa vähän tasaisemmin tämän yhteisen planeetan resursseja."

Voin kuvitella tuollaisen skenaarion väkilukunsa moninkertaistavaan Nigeriaan ilmastonmuutoksen kanssa tai ilman, mutta en Suomeen, paitsi jos hölmöt päättäjämme kutsuvat Afrikan kylään. Ilmastonmuutoksen kanssa sillä ei kuitenkaan ole tekemistä.

Visio ei ole vakuuttava, mutta vielä vähemmän vakuuttava on luulo, että meillä Suomessa ja Euroopassa olisi muka valta ja mahdollisuus jopa ihan vain verotuksen tasoa rukkaamalla muuttaa Afrikan ja koko maailman kehityksen suunta.

[Luotsi]

"Jos ihmisoikeuksia halutaan kunnioittaa, eli jos ei haluta Mad Max -tyyppistä ratkaisua, jossa osa porukasta linnoittautuu jonnekin torniin puhtaan veden ja muiden resurssien kanssa ja loput ovat omillaan, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jakaa vähän tasaisemmin tämän yhteisen planeetan resursseja."

Tadaa! Ratkaisu siis on globaali kommunismi! Kuten aina ja kaikkeen ennenkin, tiedostavan etujoukon johdossa ilman muuta. Paikallisesti kokeiltu & erinomaiseksi havaittu.

[Lalli IsoTalo]

Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa puolet maailman varallisuudesta.

Verottakaa sitten sitä yhtä prosenttia, ja jättäkää länsimaiden keskiluokka rauhaan.

[Roope]

"Jos ihmisoikeuksia halutaan kunnioittaa, eli jos ei haluta Mad Max -tyyppistä ratkaisua, jossa osa porukasta linnoittautuu jonnekin torniin puhtaan veden ja muiden resurssien kanssa ja loput ovat omillaan, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jakaa vähän tasaisemmin tämän yhteisen planeetan resursseja."

Tadaa! Ratkaisu siis on globaali kommunismi! Kuten aina ja kaikkeen ennenkin, tiedostavan etujoukon johdossa ilman muuta. Paikallisesti kokeiltu & erinomaiseksi havaittu.

Niinhän se on, mutta k-sana ei vain ole laajemmin suosiossa.

Tuon Voima-lehden jutun oli kirjoittanut lehden päätoimittaja Emilia Kukkala kuten myös tämän:

Ääririkkaus tuhoaa meidät kaikki

"Mikä olisi oikea tapa kertoa sorrosta? Onko tämä uhriutujakeskustelu vain vaatimus vallassa olevilta, että heidän tulisi saada kertoa, mikä on oikea tapa puhua asioista ja epäkohdista? Mieluiten sellainen tapa, jolla kenenkään ei tarvitse syyllistyä ja joka ei lopulta muuta mitään. 'Hei, anteeksi, halusin vain sanoa, että olisi tosi jees ansaita työllä riittävä toimeentulo, mutta siis jos teidän puolesta sopii ja arvostan kyllä että Teillä on hyvät oltavat.'" (Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie teoksessaan Noin 10 myyttiä feminismistä [2018])

Jos katsomme maapallon kantokykyä, sitä kuka tuottaa päästöjä ja kuluttaa liikaa, graafi tuloluokista muistuttaa hyvin laakeaa cocktail- tai samppanjalasia. (En todellakaan tiennyt, miltä sellainen näyttää. Googlasin sopivan kielikuvan.) Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan rikkain kymmenys on vastuussa puolesta päästöistä, köyhin puolikas ei kymmenyksestäkään.

Siksi väestönkasvun kauhistelu on pelkkä irvokas yritys kääntää katse pois todellisesta ympäristöongelmasta, rikkaiden ylikuluttavasta ja saastuttavasta elämästä. Ne, joilla on eniten, projisoivat ongelman niihin, joilla on vähiten. Rikkaille ongelma on lasia pystyssä pitävä jalka, miljardit ihmiset köyhyydessä. Ei köyhyys, vaan köyhät. Se, mitä rikkaat eivät ymmärrä, on, että heidän hyvinvointinsa lepää näiden miljardien köyhien harteilla, heidän varassaan, viime kädessä elonkehän varassa.

Kaikessa politiikassa on loppujen lopuksi kysymys resurssien jakamisesta, eikä ekokatastrofi ole poikkeus. Se, mikä on oikeudenmukaista kenenkin mielestä, on pääsääntöisesti liikuttavan suoraan sidoksissa ihmisen omaan sijaintiin tuloluokkien samppanjalasissa.

[...]

Jos olisi keskitytty äärimmäisen rikkauden vähentämiseen eikä äärimmäisen köyhyyden, ekokatastrofi olisi jo ratkaistu – kuten ehkä äärimmäinen köyhyyskin. Samat rakenteet, jotka tuottavat rikkautta, tuottavat myös köyhyyttä ja pitävät ihmisiä siellä.

[...]

Luokasta ei päästä eroon "suvaitsemalla" köyhiä ja rikkaita yhtä lailla vaan purkamalla rakenteet, jotka tuottavat eriarvoisuutta. Luokkasorrosta ei päästä eroon lopettamalla eri luokkaan kuuluvien syrjiminen vaan lopettamalla luokat. Ja jos rikkaiden eläminen muiden kustannuksella – valtavat tulonsiirrot, erityiskohtelu, alipalkkaus ja niin edelleen – estettäisiin, asia ratkeaisi itsestään.

[...]

Näyttäkää minulle yksikin rikas, jonka rikkaus on täysin tämän omaa ansiota. Joka ei ole koskaan nauttinut mitään apua yhteiskunnalta: ei veroja, verohelpotuksia tai -vähennyksiä, mitään muita tulonsiirtoja missään muodossa, yritystuet luonnollisesti mukaan lukien. Joka ei ole hyödyntänyt yhteisesti kustannettua infrastruktuuria, erikoissairaanhoitoa, hoivapalveluita tai koulutusta, joka ei ole tarvinnut kenenkään muun työpanosta päästäkseen asemaansa.

Näyttäkää se rikas tai edes keskiluokkainen ihminen, joka ei ole tarvinnut muita ihmisiä koskaan mihinkään, jonka elämässä ei onni ole kertaakaan potkaissut eikä sattumalla ole ollut pienintäkään sijaa edes siinä määrin, että olisi säästynyt ihan pahimmilta sairauksilta, onnettomuuksilta ja traumoilta – toki kaikille siunaantuu niitä osansa, se on elämää.

Näyttäkää tämä ihmeellinen ihminen, joka on synnyttänyt itsensä autiolle saarelle ja kasvattanut siellä paitsi itsensä, myös mukavan omaisuuden. Häntä olisi mukava onnitella kädestä pitäen, että hyvä ihminen, te olette todella itse, aivan yksin omalla työllänne ja viisaudellanne ansainnut tuon kaiken – kiitos nyt silti äiti Maalle tai isä Jumalalle tästä saaresta kuitenkin, jätehuollon olette varmaan järjestänyt?

Ja entä miten tämä hiilipuoli, onko tullut paljonkin päästeltyä menemään?

Kansan Uutiset 28.5.2022

Tarina ei kerro, kuinka "äärimmäisen rikkauden vähentäminen", "eriarvoisuutta tuottavien rakenteiden purkaminen", "luokkien lopettaminen" ja "rikkaiden muiden kustannuksella elämisen estäminen" on tarkoitus toteuttaa käytännössä, mutta voin kuvitella.

[Pentecost]

Yritysvastuuta valvovalle Finnwatchille nimenomaan yritystoiminnan verotus on se työkalu, jolla tulo- ja varallisuuseroja kavennetaan.

Hohhoijakkaa...niillä yrityksillä on sellainen paha tapa, että voittomarginaali yleensä asetetaan sellaiseksi, että toiminta kannattaa.

Enemmän veroja johtaa tuotteen tai palvelun kallistumiseen, kun toiminta halutaan pitää kannattavana. Kuka maksaa?

Katso peiliin! Loppukuluttaja se maksaa nämäkin verot.

[Sivulause]

Yritysten verottaminen on siinä pisteessä kaikkine suomalaisine mausteineen, että pian täällä on kaikki S-ryhmällä töissä.

Ainoastaan isoksi skaalatut bisnekset voivat pärjätä. Pikkufirmoilla on monumentaalinen systeeminen riski koitua omistajiensa kohtaloksi.

Juuri minkäänlaista bisnestä ei voi polkaista pystyyn ilman pääomaa eli velkaa, ja lainsäädännössä on pienelle yritykselle se tuhat miinaa joihin ajamalla saa firman kuseen, talot pankille, perheen hankeen ja sitä rataa.

Suomessa yritystoiminnalla rikastuneita on kourallinen, takana yleensä vuosikymmenten työ, tuuria ja hikeä. Suomalaista pääomaa taas on niukalti, joten menestyvät firmat päätyvät ulkomaiseen omistukseen.

Näiden vasureiden maailmankuva on varkaan maailmankuva. Jollakin on, ja siten minullakin on oltava.

Kateus vie kalatkin vedestä, sano.

[Pentecost]

Näin yrittäjänä seuraava juttu...

Ainoastaan isoksi skaalatut bisnekset voivat pärjätä. Pikkufirmoilla on monumentaalinen systeeminen riski koitua omistajiensa kohtaloksi.

...tavallaan pitää paikkansa. Jotta yritystoiminta vaikkapa kuluttajakaupassa kannattaa, pitää alkupääoman olla noin puolen miljoonan euron luokkaa. Aika monelle tuollainen summa on mahdoton saavuttaa ilman velkaa. Jos taas on tuollainen summa nettona taskussa, niin osaisin neuvoa helpompiakin tapoja käyttää sitä sijoittamiseen kuin yrityksen aloittaminen.

Sitä rahaa kun menee ihan älyttömästi ihan pieniinkin asioihin. Oman liikkeeni pelkkä muutto isompiin tiloihin ja pienet muutostyöt sekä muutaman kalusteen hankkiminen kustansi noin 50000 euroa. Osa tietysti oli hankintoja uusiin tuotteisiin, mutta tuosta saa mittakaavaa siihen, että kuinka paljon menisi jos homman aloittaisi alusta.

Liikevaihdosta omalla kohdalla jää noin 20-30% bruttotuottoa ja siitä sitten verot pois, niin ei paljoa naurattaisi jos liikevaihto jää alle sadantonnin vuodesssa. Kannattava pisnes vaatii noin 250-300K myyntiä per työntekijä.

Saa suorittaa, jos jotenkin kadehtii yrittäjiä. Kyseessä on vuosien projekti ja alussa saa varautua elämään pyhällä hengellä. Jos siis on tavallinen ihminen.

[Nikolas]

Sitä rahaa kun menee ihan älyttömästi ihan pieniinkin asioihin.

Olen tullut sellaiseen käsitykseen, että yritystoiminta on (tahallaan ja tarkoituksella) kuormitettu erilaisilla kiinteillä kustannuksilla, jotka tuntuvat pienyrittäjästä raskailta ja suuryrityksille ne ovat suhteellisen pikkujuttuja. Tästä seurauksena lähes mikä tahansa yritystoiminta on kannattavampaa suuryrityksille. Suuret yritykset kykenevät kilpailemaan ulos markkinoilta pienemmät haastajansa, jotka sitten kaatuvat talousvaikeuksiinsa. Toisinaan syntyy myös pieniä yrityksiä, jotka erinomaisen tuotteensa ansiosta kykenevät pääsemään pienuuden noidankehästä ja kasvamaan suurten joukkoon. Mutta tämä on raakaa peliä niille pienyrittäjille, joille kelpaisi pienyrityksen pitäminen pienenä.

[Pentecost]

Noita kustannuksia ja vaatimuksia riittää. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa pienen kahvilan avaaminen. Tarvitsee olla ilmastoinnit, terveystarkastuksen täyttävät keittiöt kalliine laitteineen ja tietty luvat sekä tarkastukset parinsadan kuluineen kerta.

Isot yhtiöt lisäksi pärjäävät säännellyillä aloilla, joissa byrokratia ja luvitus on massiivista. Pienelle yritykselle ne ovat todella kalliita kuluja.

Sitten erikseen se, että isoilla on varaa suuriin kertaostoihin huomattavasti isommin alennuksin kuin pienellä. Suuri liike voi myydä tuotetta pienen maksamalla tukkuhinnalla.

Näitä riittää.

[AcastusKolya]

Niin, ja pieni yritys voi joutua isomman firman "uhriksi" ihan jo sillä, että jälkimmäinen parantaa omia taselukujaan myöhästyttämällä velkojen maksua pienemmälle, koska pienempi ei uskalla asiasta metelöidä ison asiakkaan menettämisen pelosta. Em. asian kertoi taloushallinnon luennoitsija amk:n oppitunnilla. Ko. tyyppi ei pelännyt kertoa näkemyksiään.

Asiasta itse asiaan. Suoraan sanottuna v*tuttaa tuo aiemmin ketjussa lainatut Finnqatchin ja Kansan Uutisten suvakit, jotka itkevät kehareitten itseaiheutettua kurjuutta. Kehareita muka riistetään rikkaittentoimesta, mutta todellisuudessa nuo "rikkaat" pitävät yllä keharimaita. Ilman länsimaista lääketiedettä kehareita kuolisi laumoittain ja käytännössä kaikki keharimaitten vientitulot tulevat länsimaitten taloudellisten aktiviteettien seurauksena. Samaten ruokahuolto on täysin riippuvainen länsimaisista innovaatioista tai ruuan viennistä. Etenkin Afrikassa ei ole minkäänlaista itse kehitettyä teknillistieteellistä toimintaa, joka on ehdoton edellytys nykyaikaisen sivistysvaltion luomiselle.

[Golimar]

Kommunistien puuhakerho.

[tweet]1800389925231317400[/tweet]

https://x.com/sonjafiner/status/1800389925231317400