Moniavioisuus vs yksiavioisuus

[Valkea]

Minulla oli eilen moniavioisuusketjuun kirjoittaessani päänsärky (ei alkoholista johtuva), joten en ollut tyylillisesti parhaimmillani. Homman lukijat ja kirjoittajat ansaitsevat paremman selvityksen aiheesta. Selvitys on suppea ja tiivistetty, mutta antaa paremman käsityksen yksi- ja moniavioisuuteen liittyvästä dynamiikasta. Palaan aiheeseen todennäköisesti myöhemminkin, koska se on tärkeä ja liittyy moneen yhteiskunnalliseen asiaan. Sanon esityksessäni myös melko itsestään selviä asioita, jotta kokonaisuus hahmottuu.

* Moniavioisessa yhteiskunnassa vaimot ja naiset keskittyvät suhteellisen harvalukuisille miehille. Menestyäkseen puolisokilpailussa miehet tarvitsevat suhteellisesti enemmän resursseja, koska useamman vaimon pitäminen on kalliimpaa kuin yhden. Koska suuri tai suurin osa miehistä jää ilman vaimoa, kilpailu resursseista ja puolisoista on kovaa. Jääminen ilman vaimoa ja lapsia on geneettinen kuolema/ sukuhaaran loppu, joten miehet ovat valmiita tarvittaessa riskeeraamaan elämänsä saadaakseen vaimon. Resurssien lisäksi kilpailussa tarvitaan (Kuvaan tarvittavia tekijöitä pelkistettyinä, mutta moniavioisissakin yhteiskunnissa on vaihtelua joissain rajoissa):

- Yhteistyötä luotettavien muiden henkilöiden kanssa. Yksilöillä ei ole mahdollisuuksia menestyä kovassa etnisessä kilpailussa. Luotettavia ja kiinteitä suhteita on  pääasiassa sukulaisten, etnisen ryhmän ja uskonnollisen ryhmän sisällä. Ulkopuoliset nähdään useimmiten lähtökohtaisesti vihollisina ja epäluotettavina. Ulkopuolisille valehdellaan, heitä vastaan hyökätään, ja heitä vastaan suojaudutaan ja puolustaudutaan monilla tavoilla.

- Aggressiivisuutta, dominointikykyä ja valtaa. Valta korvaa resursseja. Se jolla on paljon valtaa, ei tarvitse hankkia itse ollenkaan resurseja, hän saa ne muilta. Aggressiivisuus, dominointikyky ja valta auttavat hankkimaan resursseja ja puolisoita; lisäävät puolustus- ja hyökkäyskykyä; ja mahdollistavat muiden ihmisten elämän, toiminnan ja ajattelun järjestämisen omalle yhteisölle edullisilla tavoilla. Muiden dominointi psykologisin ja fyysisin keinoin. Karisma; fyysiset ominaisuudet; fyysinen koko; pelottava aggressiivisuus, vallan herättämä kunnioitus; äkkipikaisuus ja väkivaltaisuus omaa ja heimon kunniaa puolustettaessa; ja älykkyys strategisena johtana.

- Juonittelukykyä, salajuonia, valehtelua, ansoja, kieroilua, manipulointia ja huijausta politiikassa, resurssien hankkimisessa, kaupassa, vallan lisäämisessä ja vallan anastamisessa, aluevaltauksissa, vaimojen ryöstämisessä ja ottamisessa ulkopuolisilta (vaimoista on usein puute), yleensäkin kanssakäymisessä ulkopuolisten kanssa jne. Tällainen ympäristö suosii evolutiivisesti kolmea osin toisiinsa liittyvää psykologista ominaisuutta: vainoharhaisuutta (paranoiaa) lähentelevää epäluuloisuutta ulkopuolisia kohtaan; vastustuskykyä sanalliselle indoktrinoinille, ideologioille, ulkopuolisten järjestämille houkutuksille jne.; vaistomaista oman sukulais-, yhteisö-, heimo-, ja etnisen ryhmän ja jossain määrin myös uskonnollisen ryhmän suosimista (uskonnollinen ryhmä on usein "ideologisesti" heimo- ja etnisyystasolta laajennettu valta- ja yhteistyöjärjestely laajemmalla tasolla). Näiden vaikutuksen voi tiivistää esim. ajatukseen: "Mikään mitä sinä ulkoryhmän jäsen sanot, teet tai millä sinä yrität minua houkutella, ei pysty saamaan minua luopumaan yhteisöni jäsenyydestä, puolustamisesta, suosimisesta ja lojaalisuudesta sitä kohtaan."

Moniavioisessa yhteiskunnassa eloonjäämisen ja menestymisen suhteen tärkein vastustaja ja toiminnan kohde ovat muut ihmiset, eivät ympäristöolosuhteet ja resurssien hankkiminen.

Perinteisesti yksiavioisessa niukkojen resurssien ja harvan populaation pohjoisessa yhteiskunnassa, kuten Suomessa, tilanne on toisinpäin. Ympäristö ja resurssien hankinta ovat tärkeimmät toiminnan kohteet. Me suomalaiset olemme typerän luottavaisia ulkopuolisiin; suomalaisia on suhteellisen helppoa manipuloida sanoilla toimimaan vastoin omaa ja suomalaisten yhteistä lyhyen ja pitkän tähtäimen etua; suomalaisten etnosentriset vaistot ovat keskimäärin suhteellisen heikkoja; suomalaiset ovat haavoittuvaisia etnosentristen kansojen poliittiselle kilpailulle ja vähittäiselle yhteiskunnan valtaukselle; suomalaiset miehet eivät puolusta naispooliaan yhteisöjen sisäryhmäavioliitoilla ja suojelulla, joten etnosentristen kansojen jäsenet pitävät suomalaisia naisia vapaasti anastettavina ja käytettävinä; suomalaiset eivät puolusta yhteisiä resurssejaan yhteisöjen avulla ja usein myös henkilökohtaisia resurssejaan liian heikosti; suomalaiset eivät puolusta aggressiivisesti omaa ja yhteisönsä kunniaa (joka liittyy naispooliin, resursseihin, yhteisön integriteettiin jne.); suomalaiset taipuvat melko helposti oman alueensa antamiseen ulkopuolisille, kunhan heidät saadaan vakuutettua "eliitin" taholta siitä, että se on heille hyväksi; suomalaiset ovat luonnostaan suhteellisen antelia ja ystävällisiä ulkopuolisia kohtaan; jne.

Tämä kaikki voidaan johtaa Suomen evolutiivisesti niukkojen resurssien ja harvan populaation ja karun ympäristön tekijöistä. Lasten eloonjäämiseen ja menestymiseen on tarvittu yhden miehen täysi työ yhdelle naiselle tehtyjen lasten turvaamisessa. Lasten kasvatus kestää pitkään ja vaatii korkean panostuksen vanhemmilta. Lapset tarvitsevat suhteellisen korkean tieto-taito-teknologia tason selvitäkseen ja menestyäkseen. Ihmisten täytyy elää suhteellisen harvassa, jotta resurssit riittävät. Yhteistyötä muiden suomalaisten kanssa tehdään, mutta se perustuu suhteellisen löyhään ja vaihtelevaan yhteistyöhön; yhteistyökuviot vaihtelevat resurssien saannin mukaan. Yhteistyötä voidaan tehdä melko vapaasti myös ei-suomalaisten kanssa ja heidän on suhteellisen helppoa päästä suomalaisiksi. Yhteistyön ehtona on ideologinen/ sanallinen/ tavallaan tilanteiden, yhteistyökuvioiden ja tarpeiden mukaan vaihteleva mielen uudelleenohjelmointi, jossa yleensä korostetaan vastavuoroisuutta ja rangaistaan suunnilleen samalla tavalla sisä- ja ulkoryhmän vapaamatkustajia sekä muita ideologian/sääntöjen mukaan väärintekijöiksi määriteltyjä. Vastavuoroisuus ja vapaamatkustajien rankaiseminen on tärkeää etnosentrisillekin yhteisöille, mutta sisä- ja ulkoryhmiin suhtautumisessa on ratkaisevia eroja, jotka estävät ulkopuolisten siirtymisen sisäryhmän jäseneksi; sisäryhmää ja sen jäseniä suositaan kaikissa tilanteissa; sisäryhmän jäsenelle annetaan aina enemmän anteeksi väärintekoa (edellyttäen että korjaa tapansa) kuin ulkoryhmien jäsenille (joille ei anneta juuri ollenkaan anteeksi, ja jonka väärinteot muistetaan ikuisesti [suuremmat ulkopuolisten väärinteot yleensä liitetään osaksi uskontoa]).

Ongelmana on se, että vaikka me ymmärrämme tämän, meidän on vaikeaa toimia vastoin omia taipumuksiamme. Olemme siis edelleen keskimäärin haavoittuvaisia, vaikka ymmärrämme nämä.

- Moniavioisessa etnisen kilpailun yhteiskunnassa naiset ja miehet kohdistavat lapsiin suhteellisesti vähemmän resursseja, kasvatusta ja kasvatusaikaa kuin niukkojen resurssien yksiavioisissa yhteiskunnissa. Lasten suurella määrällä pyritään korvaamaan laatua. Suuri määrä ja vähäisempi laatu tarkoittaa sitä, että kynnys "tuhlata" lapsia väkivaltaisissa prosesseissa on vähäisempi. Tieto-taitoon ja teknologiaan panostetaan vähemmän, ja luontainen aggressiivisuus ja dominointikyky ovat hallitsevampia.

Nainen (myös suomalainen) pyrkii luonnostaan pariutumaan itseään statuksessa korkeamman miehen kanssa; statuksessa korkeimman kanssa, jos se vain suinkin on mahdollista. Nainen inhoaa miestä, joka on hänen kanssaan tasa-arvoinen, ja tämän takia tasa-arvon kannattaminen on miehille tyhmää. Nainen on valmis tinkimään miehen lapsilleen suomasta elatuksen ja ajan määrästä, ja hyväksymään sen, että miehellä on monta vaimoa ja/tai rakastajatarta, jos miehellä on korkea status. Nainen on kyllä tyytymätön omaan osaansa jalkavaimona tai vähäpätöisenä sivurakastajana, ja lasten saamiin vähäisiin resursseihin ja kasvatukseen isältään, mutta evolutiivisissa prosesseissa riittää se, että nainen tulee raskaaksi. Naisen onnellisuudella ei ole merkitystä. Nainen ei ole luonnostaan uskollinen. Nainen pyrkii usein vaihtamaan korkeamman statuksen mieheen, jos se on mahdollista. Nainen pyrkii usein pettämään miestään korkeamman statuksen miehen kanssa oman miehen tietämättä, jos tälle toiminnalle ei ole riittäviä rajoituksia. Luonnontilainen nainen ei ole kunnioitettava. Luonnontilaista naista voisi ehkä kutsua tiivistetysti saalistavaksi huoraksi. Miesten kunnioittava ja herrasmiesmäinen suhtautuminen naisiin on mahdollista vain yksiavioisessa yhteiskunnassa, jossa on voimakas avioliittoinstituutio.

Nainen tietää kaikkien lapsiensa olevan hänen, mutta mies ei voi olla siitä täysin varma. Miehet ja yhteiskunta ovat perinteisesti käyttäneet monenlaisia keinoja isyyden varmistamiseksi; avioliittoinstituutiota, joka rajoittaa muiden miesten oikeutta ja pääsyä naiseen (avioliittoinstituutiolla on toki muitakin tarkoituksia, kuten lasten edun, yhteiskunnan rauhallisuuden ja stabiiliuden turvaaminen, jne.); yllättäviä tarkastuksia; mustasukkaisuutta; naisen liikkumisen rajoittamista; olemista naisen kanssa mahdollisimman paljon; runsasta seksiä, vaikka ei edes mieli tekisi (tämä vähentää naisen seksuaalisia himoja, eli lisää tyydyttyneisyyttä ja vähentää täten syrjähypyn todennäköisyyttä ja pitää naisen sukupuolielimet täynnä miehen siittiöitä kaikkina aikoina, joka vähentää ulkopuolisen miehen siittämismahdollisuuksia mahdollisen syrjähypyn sattuessa); järjestämällä naisille turvallista naisseuraa; menemällä naisen mukana kaikkialle, missä on potentiaalisia seksikumppaneita naisille; kasvattamalla naisia siveyteen; vaatimalla avioliiton ehtona kunniallisuutta ja siveellisyyttä naiselta; jne.

Tämä siis yksiavoisessa vahvan avioliiton, niukkojen resurssien ja suhteellisen vähäisen miesten ja etnisten ryhmien välisen kilpailun yhteiskunnissa. Näemme, että tämä tehtävä muuttuu moniavioisissa, kovan miesten ja etnisten ryhmien välisen puoliso- ja resurssikilpailun yhteiskunnissa mahdottomaksi, jos naisilla on länsimainen vapaus. Naiset eivät pelkästään petä, vaan heitä varastetaan ja otetaan väkisin. Mm. tämän takia naiset muuttuvat niissä tarkoin valvotuiksi strategisiksi resursseiksi. Naisia hunnutetaan; sukulaiset valvovat naisia aina; naisten liikkumista rajoitetaan; avioliitot tapahtuvat vain sisäryhmän välillä joko yhteisön johtajan määräyksestä yhteisön strategisten etujen mukaisesti tai sitten jollain vapaammalla tavalla, mutta avioliitot pysyvät joka tapauksessa sisäryhmän jäsenten välisenä; naisten koskemattomuutta ja ulkopuolisten katseita heitä kohti vastustetaan väkivaltaisesti; avioliittoon vaaditaan immenkalvon koskemattomuutta; jne. Vain sellaiset yksilöt menestyvät, säilyvät ja lisääntyvät, jotka kuuluvat vahvaan yhteisöön.

Myös miehet ovat luonnontilaisena siveettömiä ja taipuvaisia tekemään raskaaksi mahdollisimman monta naista ilman lasten huoltajuutta.

- Moniavioiset yhteiskunnat tuottavat siis ylijäämämiehiä, jotka eivät ole saaneet vaimoja. Ehkä heidän yhteisönsä oli liian heikko, ehkä he eivät syntyneet hallitsevaan "eliittiin", ehkä he eivät olleet riittävän aggressiivisiä, väkivaltaisia ja dominoivia; ehkä heillä ei ole yhteisöä ollenkaan, he olivat orvoiksi yksilöiksi syntyneitä; ehkä he eivät manipuloineet ja punoneet juonia tarpeeksi ovelasti ja tehokkaasti; ehkä heillä oli esteitä tai puutteita resurssien hankkimisessa; ehkä poliittiset yhteistyökuviot pettivät; ehkä muut ryhmät vainosivat heitä yhdessä ylivoimalla liian paljon; jne.

Mitä yksittäinen naiseton ylijäämämies voi tehdä?

* Hän voi pyrkiä poliittisella juonittelulla ja väkivallalla vallankumoukseen.

* Hän voi taistella muilla, mahdollisesti väkivaltaisilla tavoilla.

* Hän voi tavallaan kastroida itsensä henkisellä tasolla, ja alkaa auttamaan lähisukulaisia ja yhteisönsä jäseniä, joilla on vaimo/ vaimoja ja lapsia.

* Hän voi ryhtyä tai joutua homoseksuaaliksi. Homoseksualismi ja homoseksuaalinen saalistus on yleistä moniavioisissa kovan kilpailun yhteiskunnissa.

* Hän voi perustaa yhteisön tai vahvistaa olemassaolevaa yhteisöään erilaisilla tavoilla.

* Hän voi yrittää liittyä johonkin yhteisöön, esim. sellaiseen jonka kanssa hänen heimonsa, etnisyytensä ja uskontonsa täsmää.

* Hän voi lähteä yksiavioiseen ja vähäisen etnisen kilpailun maahan, esim. Suomeen, johon on helppo päästä, ja jossa puolison saaminen ja nykyään resurssienkin saaminen on helppoa.

* Jokin edellisten sekoitus.

Jne.

Mitä moniavioinen kovan kilpailun yhteiskunta voi tehdä ylijäämämiesongelmalle?

* Sallia jossain määrin anarkistisen kaikkien sodan kaikkia vastaan, joka johtaa nopeasti yhteisöjen muodostumiseen, joka rauhoittaa ja stabiloi tilanteen jossain määrin. Etnosentrisiä yhteisöjä muodostuu näihin yhteiskuntiin joka tapauksessa.

* Puolisuosia homoseksualismia esim. uskonnon avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että homoseksualismi on de facto suosittu vaihtoehto, mutta kuitenkin syntiä. Kaikki julkinen menee uskonnon ehdoilla, jokaisen on osallistuttava siihen. Homoseksualismia harjoitetaan piilossa yksityisesti. Uskonnon opetuksiin on sidottu yhteiskunnan vakauden ylläpitäminen. Väkivaltaiset ja epävakaat homoseksualismia harjoittavat miehet tekevät syntiä koko ajan, joten he joutuvat ahkeran uskonnon harjoittamisen avulla sovittamaan syntiään jatkuvasti ja tulevat samalla noudattaneeksi myös uskonnon sääntöjä, jotka lisäävät yhteiskunnan vakautta.

* Perustaa brutaalin diktatuurin, joka rauhoittaa tilannetta pakkovallalla. Demokratia ei toimi tällaisissa yhteiskunnissa, ellei se johda vahvaan diktatuurityyppiseen ylivaltaan.

* Kirjoittaa uskontoon, että uskonnon harjoittajat ovat jatkuvassa ja ikuisessa pyhässä sodassa uskonnon ulkopuolisten ihmisten kanssa ja heidän on valloitettava ulkopuolisten kansojen maat, resurssit ja/tai naiset, joko soluttautumalla, yhteistyöllä ja oveluudella, jos he ovat liian heikkoja suoraan sodankäyntiin tai sodankäynnillä, jos he ovat riittävän vahvoja. Tämä prosessi toimii myös ilman uskonnon kehotusta vaistomaisena yhteisöjen jäsenten muutto- ja yhteistyöprosessina.

Jokin näiden sekoitus.

Jne.

Ja näin mm. ylijäämämiehet muuttavat em. yhteiskunnista Suomeen. Atomisoituina yksilöinä, ja universaaliin ajatteluun ja sovitteluun taipuvaisina suomalaiset eivät pysty vastustamaan etnosentrisiä yhteisöjä; niiden asuinalueiden valtauksia; lisääntymisvauhtia; yksisuuntaista naisten saalistusta ja/tai sisäryhmäavioliittoja; yhteistyön tehokkuutta; poliittisia taka-ajatuksia ja likaista peliä; voimakasta ja ehdotonta uskonnollista ja/tai ideologista suuntautumista; sanallista ja ideologista manipulointia; vaistomaista etnosentrisyyttä; jne.

*****

Jne.

*****

Siten nämä ja monet muut syyt puoltavat yksiavioisten suomalaisyhteisöjen perustamista.

[Valkea]

Huom. hyvä lukija, laitoin alunperin tekstin raakaversion tähän ketjuun. Korjasin ja muutin sitä melko paljon, joten jos aloitit sen lukemisen ennen n. klo 4.10 22.3., kannattaa harkita sen uudelleen lukemista.

[Valkea]

Lisäys:

Isyyden varmistaminen on aviomiehelle tärkeää, koska muuten aviomies voisi joutua käyttämään montakymmentä vuotta elämästään hukkaan jonkun vapaamatkustaja miehen lasten kasvattamiseen. Jos lapset eivät ole miehen, mies on oikeutettu hylkäämään naisen ja lapset, eikä ole moraalisesti tai muutenkaan velvoitettu elättämään naista ja lapsia, eikä kasvattamaan ja opettamaan lapsia. On siis naisenkin etu, että lapset todella ovat aviomiehen.

[suomelle]

Mitä yksittäinen naiseton ylijäämämies voi tehdä?
* Hän voi ryhtyä tai joutua homoseksuaaliksi. Homoseksualismi ja homoseksuaalinen saalistus on yleistä moniavioisissa kovan kilpailun yhteiskunnissa.

Tuo on usei(mmi)ssa muslimimaissa hyvin yleinen vaihtoehto (toivoisin, ettei tuohon tulisi paljoa vastaväitteitä, ainakaan henkilöiltä jotka eivät ole asiaa henkilökohtaisesti näkien ja kokien todenneet olevan toisin kuin minä). Kun mies (urospuolinen) on  lähtökohtaisesti eläin, hän tyydyttää luonnolliset tarpeensa/viettinsä jollakin tavalla joka tapauksessa ja seksi toisen uroksen kanssa on lähimpänä sitä normaalia seksiä.

Kokonaan toinen asia ovat sitten homot, ne mieskehoon syntyneet, joiden alkukehitysvaiheessa on tapahtunut hormonaalinen häiriö, eli testosteronin ja estrogeenin normaali suhde on järkkynyt. Sille asialle ei juurikaan voida mitään. Samoin on luonnollisesti naishomojen, eli lesbojen kohdalla.

Uskoisin, että suurin osa suomalaisista (myös muista) miehistä nuoruudessaan on suhtautunut ja suhtautuu homouteen ja homoihin tyyliin 'vitun homot', kuten oli minunkin laitani, kunnes tajusin, ettei homo itse ole itsestään homoa tehnyt, vaan nimen- ja yksinomaan tuo hormoonien temppuilu ennen syntymää ja syntymän jälkeisen elämän alkuvaiheissa.

Meneeköhän tämä nyt jo vähän off-topic? No, ei liene haitaksi.

Niin siitä yksin vs ryhmässä? Noo, kait tuon kuvan näet

[Valkea]

Nim. Suomelle on oikeassa. Tarkoitin tosiaan homouteen ryhtyvillä tässä artikkelissa sellaisia miehiä, jotka olisivat yksiavioisessa yhteiskunnassa olleet heteroseksuaaleja tai pieni vähemmistö enintään biseksuaaleja. Tämä erotuksena siitä pienestä vähemmistöstä (n. 1-3%? eri kansojen keskuudessa), joka on homoseksuaaleja syntyjään tai muokkautuu sellaiseksi ennen murrosikää.

[sr]

* Moniavioisessa yhteiskunnassa vaimot ja naiset keskittyvät suhteellisen harvalukuisille miehille. Menestyäkseen puolisokilpailussa miehet tarvitsevat suhteellisesti enemmän resursseja, koska useamman vaimon pitäminen on kalliimpaa kuin yhden. Koska suuri tai suurin osa miehistä jää ilman vaimoa, kilpailu resursseista ja puolisoista on kovaa. Jääminen ilman vaimoa ja lapsia on geneettinen kuolema/ sukuhaaran loppu, joten miehet ovat valmiita tarvittaessa riskeeraamaan elämänsä saadaakseen vaimon. Resurssien lisäksi kilpailussa tarvitaan (Kuvaan tarvittavia tekijöitä pelkistettyinä, mutta moniavioisissakin yhteiskunnissa on vaihtelua joissain rajoissa):

Kun kirjoitat "keskittyvät", niin tarkoitatko, että ovat keskittyneet jossain historiallisissa moniavioisissa yhteiskunnissa, vai, että tiedät noin käyvän moniavioisessa nykyaikaisessa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa? Mormonit ovat kai lähimpänä tätä, mutta heilläkin kai touhuun liittyy kaikenlaista pakotusta. Toisin kuin väität, en todellakaan usko naisten olevan mitenkään automaattisesti onnellisia moniavioisessa liitossa, ennemminkin asia vaikuttaisi olevan päinvastoin.

Minusta tässä on siis selvästi erotettava se, puhutaanko vain moniavioisuuden sallimisesta nykyaikaisessa yhteiskunnassa, vai moniavioisuudesta jossain naisia alistavassa yhteiskunnassa.

Mitä tuohon keskittymiseen tulee, niin lasten määrää ei Suomessa mikään rajoita. Silti ihmiset hankkivat yleensä vain keskimäärin kaksi lasta. En näe mitään erityistä syytä, miksei sama pätisi tuohon moniavioitumiseenkin, jos se jostain syystä sallittaisiin. Todennäköisesti valtaosa ihmisistä valitsisi silti yksiavioisuuden, jos sukupuolet ovat tasa-arvoisia. Etenkään valtaosa naisista nykyisessä yhteiskunnassa ei varmasti olisi mitenkään erityisen kiinnostunut jakamaan miestä muiden naisten kanssa.

Nainen (myös suomalainen) pyrkii luonnostaan pariutumaan itseään statuksessa korkeamman miehen kanssa; statuksessa korkeimman kanssa, jos se vain suinkin on mahdollista. Nainen inhoaa miestä, joka on hänen kanssaan tasa-arvoinen, ja tämän takia tasa-arvon kannattaminen on miehille tyhmää.

Eli nainen inhoaa miestä, joka on hänen kanssaan tasa-arvoinen, mutta olisi sitten tuosta vaan valmis siihen, että luopuu ehkä tärkeimmästä asiasta omassa elämässä, eli monopoliasemasta yhteen mieheen, tyydyttääkseen miehen halua elää useamman vaimon kanssa.

Vai tarkoitatko, että koko viime vuosisadan naisten taistelu tasa-arvon puolesta ei ollut naisista lähtöisin, koska he eivät sitten haluakaan tasa-arvoista asemaa miehen kanssa? Mistä se sitten tupsahti? Miesten aloitteestako?

Nainen on kyllä tyytymätön omaan osaansa jalkavaimona tai vähäpätöisenä sivurakastajana, ja lasten saamiin vähäisiin resursseihin ja kasvatukseen isältään, mutta evolutiivisissa prosesseissa riittää se, että nainen tulee raskaaksi. Naisen onnellisuudella ei ole merkitystä. Nainen ei ole luonnostaan uskollinen.

Täh? Mieshän tuossa ei ole uskollinen, jos hänellä on useampi vaimo. Ihan määritelmällisesti hän ei ole tuolloin uskollinen yhdellekään vaimoistaan, vaan avoimesti pettää heitä kaikkia.

Sitä paitsi logiikkasi on täyttä roskaa muutenkin. Jos naiselle riittää se, että hän tulee raskaaksi ja miehiä on yllin kyllin tarjolla, niin eihän hänen ole mikään tarve silloin tuppautua onnettoman jalkavaimon rooliin. Yllä oleva toimisi jotenkin, jos koittaisit todistella, että moniavioisuus, jossa naisella on usea mies, olisi sitä tai tätä. Mutta tätä ei taas jatko tajunnanvirtasi kestä, koska se perustuu taas sen varaan, että miehet ovat naisettomina onnettomia.

Tämä tekstini ei ollut tarkoitettu sen puoleen kannanotoksi moniavioisuuden puolesta kuin sitä vastaankaan, vaan ainoastaan osoittamaan Valkean päättelyn puutteet. Moniavioisuuden hyväksyminen nykyaikaisessa yhteiskunnassa voi olla huono juttu, mutta Valkean esittämät perustelut eivät sitä osoittaneet.

[Kullervo Kalervonpoika]

Kiitos veli Valkealle (taas kerran) hyvästä avauksesta.

Senor sr.: Lue uudestaan tuo Valkean krjoitus. Nyt tuntuu (uskontoketjuunkin viittaamisen riskilläkin) siltä, että Sinulle liike on ymmärrystä ja päämäärää tärkeämpi asia.

[Valkea]

Nöyrästi otan vastaan Kalervonpojan kiitoksen.

*****

Nim. sr: "Kun kirjoitat "keskittyvät", niin tarkoitatko, että ovat keskittyneet jossain historiallisissa moniavioisissa yhteiskunnissa, ..."

- Esim lähi-idässä. Se, että vaimot eivät ole keskittyneet siellä enemmän, johtuu pitkälti endogamisten tai muuten de facto avioitumista rajoittavien yhteisöjen ja heimojen tasa-arvoistavasta vaikutuksesta. Eli  riippumatta siitä minkälainen niiden politiikka on länsimaisen liberaalin näkökulmasta, niillä on lähi-idässä tasa-arvoistava ja yhteiskuntaa rauhoittava vaikutus; myös niissä tapauksissa, joissa yhteisön sisällä sallitaan moniavioisuus (moniavioisuuden osuus ja vaimojen keskittyminen yhteisöjen sisällä on vähäisempää kuin ilman yhteisöjä).

"... vai, että tiedät noin käyvän moniavioisessa nykyaikaisessa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?"

- Sinun lauseesi voidaan kirjoittaa uudestaan muotoon "... vai, että tiedät noin käyvän radikaalin eriarvoisessa nykyaikaisessa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?" Moniavioisuus on radikaalia eriarvoisuutta. Jos ja kun moniavioisuus yleistyy Suomen kaltaisessa maassa, ennustan, että suomalaiset käytännöt ja politiikat hidastavat sitä melko pitkään, luoden jonkinlaisen sekatilanteen, mutta sen etenemistä ei voi pysäyttää ilman pitkälle menevää suomalaisten yhteistyötä.

"Mormonit ovat kai lähimpänä tätä, mutta heilläkin kai touhuun liittyy kaikenlaista pakotusta. ... en todellakaan usko naisten olevan mitenkään automaattisesti onnellisia moniavioisessa liitossa, ennemminkin asia vaikuttaisi olevan päinvastoin."

- Mormoninaiset ovat onnellisia moniavioisissa avioliitoissa (niissä mormoniyhteisöissä, joissa sitä esiintyy). Moniavioisia mormoninaisia on yritetty houkutella turvakodeilla ja reach out valistus- ja houkutuskampanjoilla pois yhteisöistä, mutta turvakodit ovat ammottaneet tyhjyyttään. Tämä johtuu siitä, että mormoniyhteisöt pystyvät tuottamaan työllään ja tuotannollaan runsaasti ja suhteellisen tasa-arvoisesti resursseja naisille ja lapsille, ja yhteisö kasvattaa ja tukee lapsia tasa-arvoisesti ja yhteisvoimin, sekä siitä, että samaan perheeseen kuuluvat naiset kehittävät elämääsä ja työhönsä reviirejä, jotka vähentävät naisten välisiä ristiriitoja. Tässä tilanteessa moniavioiset naiset ovat onnellisia ollessaan naitettuna ja saadessaan lapsia korkeimman statuksen miehille. Jossain määrin naisvaltainen moniavioinen mormoniyhteisö on länsimaisen löysän yhteiskunnan ja heikon etnisen kilpailun mahdollistama hetkellinen tyyni tilanne naisille, jonka lisääntyvä etninen kilpailu ja moniavioisuuden (eli myös heidän itsensä tuottamat ylijäämämiehet) seuraukset pyyhkivät pois, korvautuen dominoivilla miesten johtamilla yhteisöillä.

"Mitä tuohon keskittymiseen tulee, niin lasten määrää ei Suomessa mikään rajoita. Silti ihmiset hankkivat yleensä vain keskimäärin kaksi lasta."

- Resurssit kyllä rajoittavat korkean panostuksen lasten hankintaa nykyäänkin. Sosiaalivaltio (pääasiassa, paitsi alimmassa sosiaaliluokassa), ehkäisy, kulttuurin degeneroituminen, hedonismi,  urapyrkyryys, raha- ja rihkamakulutuskilpailu, kaupunkien ahtautumisen aiheuttama psykologinen tilanne jne. vähentävät lasten hankintaa.

"En näe mitään erityistä syytä, miksei sama pätisi tuohon moniavioitumiseenkin, jos se jostain syystä sallittaisiin."

- Niin, et ehkä omista lähtökohdistasi pysty ymmärtämään mitä etninen kilpailu, ylijäämämiehet, ja aggressiiviset, dominoivat ja laajentumishaluiset yhteisöt merkitsevät, vaikka selittäisen sen sinulle. Taipumuksesi ja koko tähänastinen kokemusmaailmasi ovat liian erilaisia. En minä sinua syytä, olen vain suomalaisena hiukan surullinen puolestasi.

"Todennäköisesti valtaosa ihmisistä valitsisi silti yksiavioisuuden, jos sukupuolet ovat tasa-arvoisia."

- Nykyisessä urbaanissa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa on jo alkanut kehitys kohti de facto moniavioisuutta mm. sukupuolten tasa-arvon takia (Kts. seuraava vastaus ja jäljempänä linkittämäni kirjoitus).

"Eli nainen inhoaa miestä, joka on hänen kanssaan tasa-arvoinen, mutta olisi sitten tuosta vaan ... Vai tarkoitatko, että koko viime vuosisadan naisten taistelu tasa-arvon puolesta ei ollut naisista lähtöisin, ..."

- Evolutiiviset tavoitteet tai ominaisuuksien vaikutukset ovat joskus keskenään ristiriitaisia. Esim. iso koko on usein edullinen taistelussa muita vastaan, mutta sen kasvattaminen ja ylläpitäminen kuluttaa paljon resursseja ja energiaa. Naisella on pariutumisessa ristiriitaisia tavoitteita. Nainen pyrkii saamaan lapsilleen menestyneimpien miesten geenit, jotta lapsista tulisi mahdollisimman menestyviä. Nainen ja lapset tarvitsevat miehen tuottamia resursseja. Lapset tarvitsevat miehen kasvatusta ja opetusta menestyäkseen. Menestyvimpiä miehiä on pieni vähemmistö, joten he eivät pysty huoltamaan ja kasvattamaan läheskään kaikkia naisia ja lapsia. Tasa-arvo pyrkii varmistamaan naisille riippumattomuuden miesten tuottamista resursseista (sosiaalituet ja muut tulonsiirrot, hyvinvointivaltion palvelut, "positiivinen" diskriminaatio, naisten erityistuet ja naisiin panostaminen, jne.) ja siten pitkälti miehistä, joka johtaa siihen, että naiset lisääntyvässä määrin pyrkivät hankkimaan lastensa geenit menestyvimmiltä ja/tai dominoivilta ja aggressiivisilta miehiltä sivurakastajina tai de facto jalkavaimoina.

Nykyisessä yhteiskunnassa naisen on vaikeaa arvioida miehen todellista menestyskykyä; miten verrata esim. tulonsiirtojen vaikutuksesta tasoittuneita miehiä tai korkeasti koulutettua lääkäriä selvästi rikkaampaan humpuukipoppia laulavaan mieheen. Tällainen häiritsee naisia vaistomaisella tasolla. Tasa-arvon voidaan katsoa toimivan naisille vähä-älyisten tai liian vähäisen luontaisen dominanssin omaavien miesten suodattimena. Vähä-älyiset miehet, jotka eivät pysty ajattelemaan tarpeeksi monimutkaisesti nähdäkseen tasa-arvon ohi, tekevät itsestään tasa-arvoisia naisten kanssa, ja pudottavat siten itsensä pois puolisokilpailusta. Luontaisesti dominoivat miehet joko viis veisaavat tasa-arvosta, ja toimivat kuten heidän luonteensa määrää tai sitten he toistavat pintapuolisesti vaadittuja tasa-arvolatteuksia, mutta jatkavat käytännössä miehekästä dominointia. Näin naiset pystyvät valitsemaan älykkäimmät ja/tai dominoivimmat miehet itselleen. Naiset eivät käytä tätä universaalisti, mutta tätä esiintyy myös; sitä enemmän mitä älykkäämmistä naisista on kysymys ja muut naiset vaistojensa mukaisesti.

"Täh? Mieshän tuossa ei ole uskollinen, jos hänellä on useampi vaimo. Ihan määritelmällisesti hän ei ole tuolloin uskollinen yhdellekään vaimoistaan, vaan avoimesti pettää heitä kaikkia."

- Kokonaisuutena kirjoitin siis: "Nainen ei ole luonnostaan uskollinen. Nainen pyrkii usein vaihtamaan korkeamman statuksen mieheen, jos se on mahdollista. Nainen pyrkii usein pettämään miestään korkeamman statuksen miehen kanssa oman miehen tietämättä, jos tälle toiminnalle ei ole riittäviä rajoituksia." Pettäminen tarkoittaa sitä, että pettää lupauksen tai tekee jotain sopimuksen vastaista toisen tietämättä. Useimmiten menestyvän miehen monet naiset tietävät oikein hyvin, että hänellä on monia naisia. Monet naiset miehellä ovat yksi menestyksen merkki joka houkuttelee (lisää) naisia.

"Sitä paitsi logiikkasi on täyttä roskaa muutenkin. ... Yllä oleva toimisi jotenkin, jos koittaisit todistella, että moniavioisuus, jossa naisella on usea mies, olisi sitä tai tätä. Mutta tätä ei taas jatko tajunnanvirtasi kestä, koska se perustuu taas sen varaan, että miehet ovat naisettomina onnettomia."

- Jätän perustelujeni logiikan muiden arvioitavaksi ja vertailtavaksi.

*****

Voin tarvittaessa luetella sinulle evoluutiopsykologian papereita ja tiettyjä kirjoja, jotka valaisevat tätä asiaa, mutta mielestäni seuraava paperi antaa selkeätajuisen yleisesityksen aiheesta. Suomeksi aiheesta ei valitettavasti ole taidettu paljoa kirjoittaa. Valitse nimetty pdf -tiedosto (Linkki ei ole suositus kaikelle sille mitä kyseiseltä sivustolta löytyy):

F. Roger Devlin, Sexual Utopia in Power

http://www.toqonline.com/archive/2006/summer-06/

[sr]

"... vai, että tiedät noin käyvän moniavioisessa nykyaikaisessa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?"

- Sinun lauseesi voidaan kirjoittaa uudestaan muotoon "... vai, että tiedät noin käyvän radikaalin eriarvoisessa nykyaikaisessa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?"

Ei voi olla yhtä aikaa tasa-arvoinen ja eriarvoinen. Lauseesi on täysin absurdi.

Moniavioisuus on radikaalia eriarvoisuutta. Jos ja kun moniavioisuus yleistyy Suomen kaltaisessa maassa, ennustan, että suomalaiset käytännöt ja politiikat hidastavat sitä melko pitkään, luoden jonkinlaisen sekatilanteen, mutta sen etenemistä ei voi pysäyttää ilman pitkälle menevää suomalaisten yhteistyötä.

Moniavioisuus yhdistettynä naisten alistamiseen on eriarvoisuutta. Täysin vapaiden ihmisten toimintana se ei sitä mitenkään itsestäänselvästi ole. Mutta hyvä tietää, että kaikki höpinäsi olikin vain luuloa, eikä sinulla ollut faktoja juttujesi taakse.

- Mormoninaiset ovat onnellisia moniavioisissa avioliitoissa (niissä mormoniyhteisöissä, joissa sitä esiintyy).

Mihin tämän perustat?

Moniavioisia mormoninaisia on yritetty houkutella turvakodeilla ja reach out valistus- ja houkutuskampanjoilla pois yhteisöistä, mutta turvakodit ovat ammottaneet tyhjyyttään.

Tämä ei osoita mitään heidän avioliittonsa onnellisuudesta, vaan siitä, että he ovat tiukasti kiinni uskonnollisessa yhteisössä. Tuo tiukka sidos yhdistettynä painostukseen lienee se syy, miksi he ovat alunperin moniavioitumiseen edes suostuneet.

Tämä johtuu siitä, että mormoniyhteisöt pystyvät tuottamaan työllään ja tuotannollaan runsaasti ja suhteellisen tasa-arvoisesti resursseja naisille ja lapsille, ja yhteisö kasvattaa ja tukee lapsia tasa-arvoisesti ja yhteisvoimin, sekä siitä, että samaan perheeseen kuuluvat naiset kehittävät elämääsä ja työhönsä reviirejä, jotka vähentävät naisten välisiä ristiriitoja.

Luuletko tosiaan avioliittojen onnellisuuden olevan kiinni resurssien määrästä? Rikkaiden avioliitot kaatuilevat siinä, missä köyhienkin.

- Resurssit kyllä rajoittavat korkean panostuksen lasten hankintaa nykyäänkin. Sosiaalivaltio (pääasiassa, paitsi alimmassa sosiaaliluokassa), ehkäisy, kulttuurin degeneroituminen, hedonismi,  urapyrkyryys, raha- ja rihkamakulutuskilpailu, kaupunkien ahtautumisen aiheuttama psykologinen tilanne jne. vähentävät lasten hankintaa.

Niin? Sinulta meni pointti kokonaan ohi. Nuo kaikki varmaan pätevät, mutta niin ne pätevät avioliittoihinkin. Otetaan vaikka tuo hedonismi. Tärkein syy, miksi harva olisi valmis moniavioitumiseen on juuri se, että kolmas pyörä parisuhteessa ei todennäköisesti tuo mitään onnellisuutta. Pointtini oli se, että nykyisessä yltäkyltäisessä yhteiskunnassa ihmiset hankkivat keskimäärin vain pari lasta, vaikka resurssien puolesta he voisivat hankkia paljon enemmän. Eikä mikään laki estä sitä myöskään. 100 vuotta sitten paljon köyhemmissä oloissa samojen ihmisten isoisovanhemmat hankkivat paljon enemmän lapsia. Selvästikään siis mikään resursseihin liittyvä evoluutiopaine ei siis ohjaa evoluutiota tällä hetkellä. Eikä ohjaisi siis vaikka moniavioisuus sallittaisiin.

- Niin, et ehkä omista lähtökohdistasi pysty ymmärtämään mitä etninen kilpailu, ylijäämämiehet, ja aggressiiviset, dominoivat ja laajentumishaluiset yhteisöt merkitsevät, vaikka selittäisen sen sinulle. Taipumuksesi ja koko tähänastinen kokemusmaailmasi ovat liian erilaisia. En minä sinua syytä, olen vain suomalaisena hiukan surullinen puolestasi.

Kyllä minä ymmärrän, mitä nuo merkitsevät, mutta en näe mitään syytä, miksi Suomi muuttuisi tuollaiseksi yhteiskunnaksi vain moniavioisuuden sallimalla. Miksi olet suomalaisena surullinen puolestani? Minä olen jo lisääntymiseni hoitanut. 

"Todennäköisesti valtaosa ihmisistä valitsisi silti yksiavioisuuden, jos sukupuolet ovat tasa-arvoisia."

- Nykyisessä urbaanissa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa on jo alkanut kehitys kohti de facto moniavioisuutta mm. sukupuolten tasa-arvon takia (Kts. seuraava vastaus ja jäljempänä linkittämäni kirjoitus).

Eli onko nyt väitteesi se, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän se harrastaa moniavioisuutta? Eli ne islamilaiset maat, joissa homma on sallittua, ovat tasa-arvoisempia kuin me?

- Evolutiiviset tavoitteet tai ominaisuuksien vaikutukset ovat joskus keskenään ristiriitaisia. Esim. iso koko on usein edullinen taistelussa muita vastaan, mutta sen kasvattaminen ja ylläpitäminen kuluttaa paljon resursseja ja energiaa. Naisella on pariutumisessa ristiriitaisia tavoitteita. Nainen pyrkii saamaan lapsilleen menestyneimpien miesten geenit, jotta lapsista tulisi mahdollisimman menestyviä. Nainen ja lapset tarvitsevat miehen tuottamia resursseja. Lapset tarvitsevat miehen kasvatusta ja opetusta menestyäkseen. Menestyvimpiä miehiä on pieni vähemmistö, joten he eivät pysty huoltamaan ja kasvattamaan läheskään kaikkia naisia ja lapsia. Tasa-arvo pyrkii varmistamaan naisille riippumattomuuden miesten tuottamista resursseista (sosiaalituet ja muut tulonsiirrot, hyvinvointivaltion palvelut, "positiivinen" diskriminaatio, naisten erityistuet ja naisiin panostaminen, jne.) ja siten pitkälti miehistä, joka johtaa siihen, että naiset lisääntyvässä määrin pyrkivät hankkimaan lastensa geenit menestyvimmiltä ja/tai dominoivilta ja aggressiivisilta miehiltä sivurakastajina tai de facto jalkavaimoina.

Eli vaikka teoriasi pätisi, moniavioisuuden sallimisella ei ole mitään merkitystä, koska mielestäsi petolliset naiset hankkisivat haluamansa geenit aggressiivisilta (miksi?) miehiltä joka tapauksessa.

Mutta pääkritiikkini on edelleen se, että luulet ihmisten elävän jotenkin irrallaan kulttuurista. Kulttuurievoluutio on muuttanut paljon sitä, missä ympäristössä elämme. Kuten kirjoitin, ihmiset eivät enää maksimoi lasten lukumäärää. Osa ihmisistä jää jopa vapaaehtoisesti lapsettomiksi. Tämä on täysin kulttuurin tulosta. Jos geenit olisivat niskan päällä, niin emme tietenkään tekisi noin, vaan lisääntyisimme jopa enemmän kuin entisaikaan, koska resursseja riittää hyvin kaikkien jälkeläisten kasvattamiseen lisääntymisikäisiksi. Ja sama juttu tietenkin myös parimuodostuksessa. Siinäkään emme ole vapaita kulttuurin vaikutuksista, vaan esim. juuri onnellisuuden tavoittelu menee tuollaisten biologisten viettien yli.

Vaikka teoreettisesti voisi olla hyväksi omille geeneille mennä jalkavaimoksi jollekin korkean statuksen miehelle, naisen oma elämä on silloin paljon kurjempaa kuin yhden miehen kanssa. Enkä edes usko enää, että on edes omille geeneille hyväksi mennä jalkavaimoksi. Vaikka aggressiivisuus on voinut olla evoluution suosima piirre menneisyydessä ja siksi on kannattanut hankkia lapsilleen isä, jolla on sitä ajavia geenejä, ei ole mitenkään itsestäänselvää, että tuosta piirteestä on hyötyä tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Nykyisessä yhteiskunnassa naisen on vaikeaa arvioida miehen todellista menestyskykyä; miten verrata esim. tulonsiirtojen vaikutuksesta tasoittuneita miehiä tai korkeasti koulutettua lääkäriä selvästi rikkaampaan humpuukipoppia laulavaan mieheen. Tällainen häiritsee naisia vaistomaisella tasolla. Tasa-arvon voidaan katsoa toimivan naisille vähä-älyisten tai liian vähäisen luontaisen dominanssin omaavien miesten suodattimena. Vähä-älyiset miehet, jotka eivät pysty ajattelemaan tarpeeksi monimutkaisesti nähdäkseen tasa-arvon ohi, tekevät itsestään tasa-arvoisia naisten kanssa, ja pudottavat siten itsensä pois puolisokilpailusta. Luontaisesti dominoivat miehet joko viis veisaavat tasa-arvosta, ja toimivat kuten heidän luonteensa määrää tai sitten he toistavat pintapuolisesti vaadittuja tasa-arvolatteuksia, mutta jatkavat käytännössä miehekästä dominointia. Näin naiset pystyvät valitsemaan älykkäimmät ja/tai dominoivimmat miehet itselleen. Naiset eivät käytä tätä universaalisti, mutta tätä esiintyy myös; sitä enemmän mitä älykkäämmistä naisista on kysymys ja muut naiset vaistojensa mukaisesti.

Onko sinulla jotain faktaa tämän väitteesi tueksi? Selailin sen antamasi linkin läpi ja se oli samanlaista hienolta kuulostavaa diipadaapaa kuin sinunkin juttusi ilman minkäänlaisia viitteitä mihinkään konkreettisiin tieteellisiin tutkimuksiin siitä, pitääkö mikään hänen sanomansa oikeasti paikkaansa.

Eli anna nyt jokin oikea tutkimus esim. tuosta viimeisestä väitteestäsi, eli mitä korkeampi naisen ÄO on, sitä todennäköisemmin he pariutuvat dominoivan miehen kanssa.

- Kokonaisuutena kirjoitin siis: "Nainen ei ole luonnostaan uskollinen. Nainen pyrkii usein vaihtamaan korkeamman statuksen mieheen, jos se on mahdollista. Nainen pyrkii usein pettämään miestään korkeamman statuksen miehen kanssa oman miehen tietämättä, jos tälle toiminnalle ei ole riittäviä rajoituksia." Pettäminen tarkoittaa sitä, että pettää lupauksen tai tekee jotain sopimuksen vastaista toisen tietämättä. Useimmiten menestyvän miehen monet naiset tietävät oikein hyvin, että hänellä on monia naisia. Monet naiset miehellä ovat yksi menestyksen merkki joka houkuttelee (lisää) naisia.

Eli tarkoitatko oikeasti sitä, että jos nainen tietää miehellä olevan muita sukupuolikumppaneita, tämä tekee hänestä entisestään puoleensavetävämmän saati parantaa naisen onnellisuutta? Jos siis menestyvä mies sanoo vaimolleen, että aikoo tästä lähdin käydä vieraissa, niin sinustako tämä siis parantaa vaimon hyvinvointia?

Voin tarvittaessa luetella sinulle evoluutiopsykologian papereita ja tiettyjä kirjoja, jotka valaisevat tätä asiaa, mutta mielestäni seuraava paperi antaa selkeätajuisen yleisesityksen aiheesta.

Minua ei kiinnosta jonkun toisen kirjoittama samanlainen tajunnanvirta kuin sinun juttusi oli. Se, mikä kiinnostaisi, oli kova tiede asiaan liittyen. Tieteellisellä menetelmällä tehdyt tutkimukset, jotka osoittavat väitteesi tosiksi, eikä vain se, että kyllähän ne kuulostaa hienolta, joten kyllä ne varmaan sitten on totta.

[Virkamies]

Mikähän siinä on, että sr vetää aina naruistani niin, että joudun vastaamaan. Rajaan nyt kuitenkin tiukasti.

Luuletko tosiaan avioliittojen onnellisuuden olevan kiinni resurssien määrästä? Rikkaiden avioliitot kaatuilevat siinä, missä köyhienkin.

Tämä ei pidä aivan paikkansa. Paremmin toimeentulevien avioliitot eivät kaadu yhtä usein kuin huonommin toimeentulevien.

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200725306

Eli onko nyt väitteesi se, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän se harrastaa moniavioisuutta? Eli ne islamilaiset maat, joissa homma on sallittua, ovat tasa-arvoisempia kuin me?

Et tunnu hahmottavan tilannetta ollenkaan. Luonnontilassa naiset ja miehet pariutuvat niin, että vain osalle miehiä on useita naisia, koska naiset haluavat parhaimman mahdollisen miehen eivätkä tyydy keskinkertaiseen. Heidän kilpailunsa keskenään tästä parhaasta itselleen mahdollisesta miehestä voi olla kovaa ja joskus pitää sitten hyväksyä vain se jakaminen.

Useimmiten luonnontilassa tilanne ratkeaa niin, että haluttu uros vaihtaa kumppaniaan muutaman vuoden välein. Jos jäljelle jäänyt nainen kykenee tulemaan toimeen yhteisössä ilman miestä, niin hän varmaan elää mahdollisesti syntyneen lapsensa kanssa siinä yhteisössä tai sitten jää miehen talouteen saadakseen elantonsa.

Totta kai aina kun nainen pakotetaan valitsemaan kumppaninsa, oli se sitten moniavioinen malli tai yksiavioinen malli, on kyseessä tämän itsemääräämisoikeuden jyrääminen, joka ei ole sitä tasa-arvoa. Kannattaa kuitenkin hahmottaa, että moniavioisuutta voi olla kahdenlaista, sellaista, jossa nainen itse valitsee osansa ja sellaista jossa hänet pakotetaan siihen.

[sr]

Luuletko tosiaan avioliittojen onnellisuuden olevan kiinni resurssien määrästä? Rikkaiden avioliitot kaatuilevat siinä, missä köyhienkin.

Tämä ei pidä aivan paikkansa. Paremmin toimeentulevien avioliitot eivät kaadu yhtä usein kuin huonommin toimeentulevien.

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200725306

Ok, en yllä olevalla tarkoittanut tuota, vaan sitä, että rikkaus ei ole mikään tae siitä, ettei avioliitto mene mönkään.

Et tunnu hahmottavan tilannetta ollenkaan. Luonnontilassa naiset ja miehet pariutuvat niin, että vain osalle miehiä on useita naisia, koska naiset haluavat parhaimman mahdollisen miehen eivätkä tyydy keskinkertaiseen. Heidän kilpailunsa keskenään tästä parhaasta itselleen mahdollisesta miehestä voi olla kovaa ja joskus pitää sitten hyväksyä vain se jakaminen.

Mihin luonnontilaisuuteen nyt viittaat ja mitä sillä on tekemistä nykyaikaisen länsimaisen yhteiskunnan kanssa (siis riippumatta siitä, onko moniavioisuus laillista vai ei)?

Keskustelimme jo joskus aiemmin evoluutiosta ja minun kantani on edelleen se, että kulttuurievoluutio on nopeudellaan jyrännyt geeneihin perustuvan evoluution niin, että jälkimmäinen ei enää nykyisin pääse vaikuttamaan luonnonvalintaan. Mihin tahansa se jonain hetkenä ohjaakin, kulttuurievoluutio muuttaa ympäristöä niin nopeasti, että luonnonvalinta ei ehdi tehdä mitään muutoksia geeneihin, koska tarvitsee usean sukupolven aikaisen valintapaineen saadakseen mitään aikaiseksi. Kun tähän vielä yhdistää sen, että tällä vuosisadalla ihminen tulee lopullisesti "kesyttämään" geenin, voi nuo jutut luonnontilaisista ihmisistä lopullisesti jättää.

Useimmiten luonnontilassa tilanne ratkeaa niin, että haluttu uros vaihtaa kumppaniaan muutaman vuoden välein. Jos jäljelle jäänyt nainen kykenee tulemaan toimeen yhteisössä ilman miestä, niin hän varmaan elää mahdollisesti syntyneen lapsensa kanssa siinä yhteisössä tai sitten jää miehen talouteen saadakseen elantonsa.

En ole samaa mieltä. Ihminen eroaa muista nisäkkäistä ja jopa lähimmistä sukulaisistaan siinä, että ihmislapsen kasvattamisessa aikuiseksi on kova työ, koska  siinä kestää niin kauan. Tästä syystä naisen paras strategia ei ole samalla tavoin tuo kuin se voisi olla vaikka simpanssilla. Ja samasta syystä yksiavioisuus on varsin vallitseva muoto ihmisten keskuudessa, vaikka toki moniavioisuutta ja syrjähyppyjä ihmiselläkin esiintyy.

Mutta tämä menee taas samalla tavoin metsään kuin Valkeakin meni, eli katsotaan jotain luonnontilaisia ihmisiä ja koitetaan siitä päätellä, miten nykyaikaisessa urbaanissa yhteiskunnassa elävä ihminen käyttäytyy. Kuten jo Valkealle esitin, nykyihminen hankkii vain pari lasta, vaikka resurssit riittäisivät paljon useamman hengissä pitämiseen ja lisääntymisikään kasvattamiseen. Jotkut ihmiset valitsevat vapaaehtoisesti jopa lapsettomuuden kokonaan. Mitä tahansa moniavioitumisesta on mahdollisesti hyötyä evoluutiossa, sillä, että ylipäätään tekee lapsia, on takuulla moninkertaisesti enemmän merkitystä. Ja jos kulttuuri on pystynyt tuohon noin merkittävästi vaikuttamaan, niin olisi uskomatonta, että sitten tässä moniavioisuusjutussa nykyaikaiset ihmiset heittäytyisivät elämään kuin kivikautiset lisääntymisstrategioita maksimoivat, jos tämä vain lainsäädännöllä sallittaisiin.

Totta kai aina kun nainen pakotetaan valitsemaan kumppaninsa, oli se sitten moniavioinen malli tai yksiavioinen malli, on kyseessä tämän itsemääräämisoikeuden jyrääminen, joka ei ole sitä tasa-arvoa. Kannattaa kuitenkin hahmottaa, että moniavioisuutta voi olla kahdenlaista, sellaista, jossa nainen itse valitsee osansa ja sellaista jossa hänet pakotetaan siihen.

Niin, en todellakaan näe mitään syytä, miksi nykyaikainen nainen vapaaehtoisesti valitsisi moniavioisuuden. Tai sanotaan niin, että jotkut harvat saattaisivat ehkä valitakin, mutta tällä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Moniavioisuuden "hyöty" oli menneisyydessä se, että silloin pystyy joko saamaan resursseja lasten kasvatukseen (jos on kyse oikein korkean statuksen miehestä) tai sitten varmistamaan hyvät geenit lapsilleen (jos jostain syystä resursseja on niin yllin kyllin, että nainen pystyy kasvattamaan lapset ilman miehen apua). Resurssien määrä ei rajoita kenenkään naisen lastentekoa, eikä toisaalta ole mitenkään itsestäänselvää, mitkä geenit ovat parhaita nykyaikaisessa yhteiskunnassa, joka on aika lailla totaalisesti erilainen kuin se kivikautinen, jonka oloihin geenimme ovat optimoitu.

Paljon tärkeämmäksi tekijäksi parivalinnassa tulee naisen oma onnellisuus, enkä näe mitään syytä, miksi joitain poikkeuksia lukuunottamatta moniavioisuus pesisi tässä yksiavioisuuden. Etenkään siis nykytilanteessa, jossa a) tuloeroja vielä aktiivisesti tasoitellaan ja b) naiset itse ovat merkittävässä roolissa perheen tulojen hankinnassa, jolloin korkean statuksen miehestä ei ole yhtä paljoa hyötyä naisen omalle materiaaliselle hyvinvoinnille kuin joskus muinoin, kun ei ollut tulonsiirtoja ja mies oli pääroolissa perheen tulonhankkijana. Onnellisuuteen on paljon vaikutusta sillä, että oma puoliso todellakin on oma, eikä hänen rakkauttaan joudu jakamaan muiden kanssa. Tällä sosiaalisella hyvinvointiseikalla on paljon enemmän merkitystä nykyisin kuin sillä mahdollisella materiaalisella ekstralla, jota moniavioisuudella mahdollisesti saavuttaisi saati sillä, että lapsilla olisi hitusen paremmat geenit sellaiseen ympäristöön, joka ei enää nykyaikana vallitse.

Kun biologiset seikat ovat jääneet sivurooliin, en oikeastaan näe mitään syytä, miksei moniavioisuus voisi jopa toimia toisinpäinkin. Periaatteessahan prostituutio on tämän äärimuoto, eli nainen tarjoaa seksiä usealle miehelle (jotka kaikki tietävät muista miehistä) taloudellisia resursseja vastaan.

[sr]

Eihän siinä sanottukaan, että kyseessä olisi naisen paras strategia. Lue uudelleen.

Jos puhutaan tilanteesta, johon ei liity kenenkään pakottamista, niin kyllä silloin moniavioisuuteen suostuminen onnistuu vain, jos se on myös naiselle paras strategia.  Alkuperäinen Valkean jutustelu lähti liikkeelle ennen kaikkea naisen toiminnan analysoinnista. Ymmärrän moniavioisysteemin toiminnan silloin, kun dominoiva mies oikeasti estää naisia pariutumasta muiden miesten kanssa, mutta tällä ei ole enää mitään tekemistä nykyaikaisen länsimaisen yhteiskunnan kanssa, vaikka voikin selittää jotain islamilaisista maista.

Montako yksinhuoltajaäitiä tuolla on...

No, montako? Itse en usko, että kovinkaan montaa, vaan valtaosalla yh-äideistä tavoitteena on ennemminkin uuden isäpuolen saaminen lapsille, mikä ei tietenkään ole yleensä mitenkään helppoa. Ei niitä kunnollisia Penoja joka oksalla roiku. Jotenkaan en usko, että jotain sinkkumaisia yhden yön juttuja voi harrastaa tuosta vaan, jos on lapsia kotona ja jos oikeasti elämä on "lasten ehdoilla elämistä".

[sr]

No, montako?

Todella monta.

No, olipa tarkka ilmaus.

Mutta minäpäs en rupeakaan sinun kanssasi tästä tämän enempää vääntämään, kun taidatkin olla enempi teoriapuolen miehiä näissä asioissa. 

Niin, miehellä harvemmin on käytännön kokemusta yh-äitinä olemisesta. Jos nimesi on Jari Leino, niin sinäkin olet sitten mies, ja täsmälleen sama pätee sinuunkin.

Toki itse tunnen yh-äitejä, eikä kuvauksesi kyllä päde heistä yhteenkään.

[Virkamies]

Jos puhutaan tilanteesta, johon ei liity kenenkään pakottamista, niin kyllä silloin moniavioisuuteen suostuminen onnistuu vain, jos se on myös naiselle paras strategia.

Ei. Se onnistuu jos se on paras juuri sille naiselle mahdollinen strategia. Totta kai teorian mukaan nainen haluaa eksklusiivisen parisuhteen juuri siihen hänen mielestään parhaimpaan urokseen. Joskus ne miehet eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita hänestä niin paljon, että haluaisivat eksklusiivisen suhteen.

Seuraa valinta, ottaako nainen miehen kilpaillakseen tästä muita naisia vastaan vai tyytyäkö johonkin vähemmän sopivaan. Jotkut naiset löytävät itselleen sellaisen, jonka kanssa selkeä monogaaminen parisuhde onnistuu, mutta jotkut mielummin eivät tyydy mihinkään keskinkertaiseen vaan saattavat joko jakaa tämän ajan horisontaalisella tasolla toisten naisten kanssa tai sitten vertikaalisella tasolla. Tarkoittaen, että vaikka päällisin puolin nainen eläisi muutaman vuoden yhden miehen kanssa, niin käytännössä tilanne voi muistuttaa moniavioista tilannetta, jossa yksi mies elämänsä eri vaiheissa lisääntyy eri naisten kanssa ja joukko muita miehiä jää naista ilman.

Alkuperäinen Valkean jutustelu lähti liikkeelle ennen kaikkea naisen toiminnan analysoinnista. Ymmärrän moniavioisysteemin toiminnan silloin, kun dominoiva mies oikeasti estää naisia pariutumasta muiden miesten kanssa, mutta tällä ei ole enää mitään tekemistä nykyaikaisen länsimaisen yhteiskunnan kanssa, vaikka voikin selittää jotain islamilaisista maista.

Moniavioisuutta on niin pakotettuna kuin pakottamattakin. Yksiavioisuutta on niin pakotettuna kuin pakottamattakin. Sinulla on aivan liian suppea kuva moniavioisuudesta. Nykyaikaisissa länsimaisissa yhteiskunnissa on sellainen yksinkertainen yhtälö totta, että naisista suuremmalla osalla miehiin verrattuna on ollut merkittäviä ihmissuhteita ja lapsia. Mieti sitä hetken ja mietiskele sen implikaatioita vielä enemmän.

[Leikkimielinen pihapeli]

- Moniavioiset yhteiskunnat tuottavat siis ylijäämämiehiä, jotka eivät ole saaneet vaimoja. Ehkä heidän yhteisönsä oli liian heikko, ehkä he eivät syntyneet hallitsevaan "eliittiin", ehkä he eivät olleet riittävän aggressiivisiä, väkivaltaisia ja dominoivia; ehkä heillä ei ole yhteisöä ollenkaan, he olivat orvoiksi yksilöiksi syntyneitä; ehkä he eivät manipuloineet ja punoneet juonia tarpeeksi ovelasti ja tehokkaasti; ehkä heillä oli esteitä tai puutteita resurssien hankkimisessa; ehkä poliittiset yhteistyökuviot pettivät; ehkä muut ryhmät vainosivat heitä yhdessä ylivoimalla liian paljon; jne.

Kyllä niitä orpoja ja äpäriä syntyy ihan Suomessakin, ja ihan samalla tavalla nuo luettelemasi ongelmat koskettavat orpoja ja äpäriä myös Suomessa. Ei täälläkään ilman perittyä omaisuutta voi elämässä pärjätä.

Jotenkaan en usko, että jotain sinkkumaisia yhden yön juttuja voi harrastaa tuosta vaan, jos on lapsia kotona ja jos oikeasti elämä on "lasten ehdoilla elämistä".

Paskapuhetta. Yh-äideilläkin varmaan on isiä, äitejä, veljiä, siskoja, lapsilla on kummisetiä ja -tätejä, jne. Itsekin yh-äidin lapsena olin usein pienenä viikonloput kummisedän ja -tädin luona hoidossa. Siinä iässä en sitä asiaa vielä sen syvällisemmin funtsinut, mutta vanhemmiten olen kyllä ymmärtänyt, miksi äiti minut sinne vei hoitoon. Tuskin hän ainakaan kuorolaulua perjantai- ja launtai-iltasin lähti harrastamaan.

Ja vielä tuohon rahamiehen omaamien resurssien vetovoimaan, niin kyllähän niillä arvonsa on nykypäivänäkin. Hjallis Harkimo, Jari Kurri, need I say more? Valetta on myös sr:n väite, että "resurssien puute ei rajoita yhdenkään naisen lasten hankkimista". Saattaa pitää paikkansa jonkun Jakomäen pirihuoran kohdalla, joka laskee toimeentulonsa sossun tukien varaan, mutta kyllähän fiksut naiset laskevat hyvin tarkkaan, kuinka monen lapsen elättämiseen on varaa.

[sr]

Nykyaikaisissa länsimaisissa yhteiskunnissa on sellainen yksinkertainen yhtälö totta, että naisista suuremmalla osalla miehiin verrattuna on ollut merkittäviä ihmissuhteita ja lapsia. Mieti sitä hetken ja mietiskele sen implikaatioita vielä enemmän.

Onko sinulla jotain tilastoja tästä, eli miten suuri ero on? Lapsista varmasti jotain hyviä tilastoja onkin. Suhteiden suhteen tilastointi on varmaan vaikeampaa, koska pitäisi määritellä, mitä suhde oikein tarkoittaa. Avioliittoako?

Yksi selitys ainakin lapsiin on se, että nainen voi halutessaan hankkia lapsia, vaikkei haluaisikaan mitään miestä vierelleen (joko satunnaisen seksisuhteen tai keinohedelmöityksen kautta). Miehelle tämä on tietenkin mahdotonta. Hänelle lapsen saamisen ainoa keino on pysyvä suhde naisen kanssa. Nämä lapset eivät kuitenkaan lisääntyisi mihinkään moniavioisuuden seurauksena.

Mitä noihin ihmissuhteisiin tulee, niin vaikka tuo pätisi, niin luonnollisesti samaan aikaan ei yksiavioisessa systeemissä voi olla eri määrää miehiä suhteessa verrattuna naisiin suhteessa. Eli naiset ovat suhteen ulkopuolella aivan yhtä paljon kuin miehetkin, vaikka suhteiden lukumäärät kertoisivatkin toista. Niinpä siis naiset ovat "ilman miestä" ihan yhtä paljon kuin miehetkin ilman naista.

[Leikkimielinen pihapeli]

Yksi selitys ainakin lapsiin on se, että nainen voi halutessaan hankkia lapsia, vaikkei haluaisikaan mitään miestä vierelleen (joko satunnaisen seksisuhteen tai keinohedelmöityksen kautta). Miehelle tämä on tietenkin mahdotonta. Hänelle lapsen saamisen ainoa keino on pysyvä suhde naisen kanssa.

Siis että tä? Kyllä jollain Urho Kekkosella ja Tauno Palollakin lapsia oli varmaan noin 30 kappaletta mieheen, mutta eivät he varmasti kaikkien näiden lasten äitien kanssa olleet pysyvässä suhteessa. Kyllä mies voi lapsia saada ilman pysyvää suhdettakin, mutta silloin hän ei vain pääse olemaan näiden kanssa tekemisissä.

Mitä noihin ihmissuhteisiin tulee, niin vaikka tuo pätisi, niin luonnollisesti samaan aikaan ei yksiavioisessa systeemissä voi olla eri määrää miehiä suhteessa verrattuna naisiin suhteessa.

Sinä et siis laske suhteeksi esim. sitä, jos joku menestyvä perheenisä käy vaikkapa joka toinen viikonloppu pamputtamassa jotain rakastajatarta?

[sr]

Jotenkaan en usko, että jotain sinkkumaisia yhden yön juttuja voi harrastaa tuosta vaan, jos on lapsia kotona ja jos oikeasti elämä on "lasten ehdoilla elämistä".

Paskapuhetta. Yh-äideilläkin varmaan on isiä, äitejä, veljiä, siskoja, lapsilla on kummisetiä ja -tätejä, jne. Itsekin yh-äidin lapsena olin usein pienenä viikonloput kummisedän ja -tädin luona hoidossa. Siinä iässä en sitä asiaa vielä sen syvällisemmin funtsinut, mutta vanhemmiten olen kyllä ymmärtänyt, miksi äiti minut sinne vei hoitoon. Tuskin hän ainakaan kuorolaulua perjantai- ja launtai-iltasin lähti harrastamaan.

Niin, sinä olit todennäköisesti sitten enemmänkin taakka äidillesi sen sijaan, että hän olisi elänyt "sinun ehdoillasi", kuten minun lainaamani määritelmä oletti. Yh-äideillä ei varmaan hirveästi ole aikaa viettää lasten kanssa (jos siis puhutaan jostain itsensä työllään elättävästä), ja jos viikonloputkin menevät sitten johonkin omaan hurvitteluun, niin en enää kutsuisi tätä juurikaan lasten ehdoilla elämiseksi.

Ja vielä tuohon rahamiehen omaamien resurssien vetovoimaan, niin kyllähän niillä arvonsa on nykypäivänäkin. Hjallis Harkimo, Jari Kurri, need I say more?

Mitä yksittäiset esimerkit kertovat yhtään mistään mitään (ja mitä juuri noista kahdesta herrasta pitäisi päätellä)? Maailman rikkain mies, Bill Gates on edelleen naimisissa sen naisen kanssa, jonka kanssa alun perin meni naimisiin. Jos Virkamiehen kirjoittama pätee, eli rikkaat eroavat vähemmän kuin köyhät, niin tämä näyttäisi viittaavan ennemminkin siihen, että rikkaat ovat vähemmän vaihtamassa puolisoa kuin köyhät.

Valetta on myös sr:n väite, että "resurssien puute ei rajoita yhdenkään naisen lasten hankkimista". Saattaa pitää paikkansa jonkun Jakomäen pirihuoran kohdalla, joka laskee toimeentulonsa sossun tukien varaan, mutta kyllähän fiksut naiset laskevat hyvin tarkkaan, kuinka monen lapsen elättämiseen on varaa.

Fiksuilla naisilla olisi varaa kasvattaa paljon enemmän lapsia lisääntymiskykyisiksi kuin nyt tekevät. Tämä on täysin selvää. Heidän elämänsä olisi varmaan köyhempää ja siten onnettomampaa kuin nyt on, mutta ei evoluutio sitä katso. Oleellinen pointti oli siinä, että nykyihminen ei suinkaan maksimoi sitä, että saisi kasvatettua maksimaalisen määrän jälkeläisiä lisääntymisikäiseksi, vaan lisääntymistä kontrolloi paljon enemmän oman onnellisuuden maksimointi.

[Leikkimielinen pihapeli]

Fiksuilla naisilla olisi varaa kasvattaa paljon enemmän lapsia lisääntymiskykyisiksi kuin nyt tekevät. Tämä on täysin selvää. Heidän elämänsä olisi varmaan köyhempää ja siten onnettomampaa kuin nyt on, mutta ei evoluutio sitä katso.

Sulla on tuossa nyt aika harhainen käsitys. Evoluutio katsoo nimenomaan sitä omaisuuden määrää. Varsinkin miehillä homma menee niin, että mitä enemmän on perittyä vaurautta, sitä parempi on asema pariutumismarkkinoilla. Jos siis fiksu ja suht hyvin toimeentuleva nainen päättäisi kahden lapsen sijasta hankkia vaikka viisi, niin näillä viidellä lapsella olisi pariutumismarkkinoilla huonommat asemat kuin niillä kahdella.

Tämä ero tulisi jo ihan siitä, että siinä missä niille kahdelle lapselle olisi varaa maksaa harrastuksia kuten golf ja purjehdus, viiden lapsen perheessä jouduttaisiin tyytymään halvempiin harrastuksiin. Mitä kalliimpia harrastuksia lapsilla on, sitä elitistisempiin piireihin hän kasvaa lapsesta asti sisään, ja sitä paremmin hän tulee elämässään pärjäämään.

[sr]

Yksi selitys ainakin lapsiin on se, että nainen voi halutessaan hankkia lapsia, vaikkei haluaisikaan mitään miestä vierelleen (joko satunnaisen seksisuhteen tai keinohedelmöityksen kautta). Miehelle tämä on tietenkin mahdotonta. Hänelle lapsen saamisen ainoa keino on pysyvä suhde naisen kanssa.

Siis että tä? Kyllä jollain Urho Kekkosella ja Tauno Palollakin lapsia oli varmaan noin 30 kappaletta mieheen, mutta eivät he varmasti kaikkien näiden lasten äitien kanssa olleet pysyvässä suhteessa. Kyllä mies voi lapsia saada ilman pysyvää suhdettakin, mutta silloin hän ei vain pääse olemaan näiden kanssa tekemisissä.

Kuka tällaisia lapsia haluaisi? Ymmärrän, että sellaisia voi syntyä vahingossa, mutta kuka mies sellaisia itselleen haluaa?

Kuten kirjoitin, nainen, joka haluaa itselleen lapsen, voi sellaisen helposti hankkia, vaikka sitten Kekkoselta. Mies ei voi. Tämä selittää eron siinä, kuinka monella naisella on lapsia verrattuna miehiin, vaikkeivät kyseiset naiset mitään jalkavaimon asemaa missään nimessä haluaisikaan.

Sinä et siis laske suhteeksi esim. sitä, jos joku menestyvä perheenisä käy vaikkapa joka toinen viikonloppu pamputtamassa jotain rakastajatarta?

Tuo on seksisuhde, ei mikään mielekäs parisuhde. Tuollaisten yleisyys ei ole kiinni moniavioisuuden laillisuudesta, koska homma tapahtuu salassa. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että jos moniavioisuus laillistettaisiin, se rakastaja pääsisi tai edes haluaisi jalkavaimon asemaan.

[Leikkimielinen pihapeli]

Yksi selitys ainakin lapsiin on se, että nainen voi halutessaan hankkia lapsia, vaikkei haluaisikaan mitään miestä vierelleen (joko satunnaisen seksisuhteen tai keinohedelmöityksen kautta). Miehelle tämä on tietenkin mahdotonta. Hänelle lapsen saamisen ainoa keino on pysyvä suhde naisen kanssa.

Siis että tä? Kyllä jollain Urho Kekkosella ja Tauno Palollakin lapsia oli varmaan noin 30 kappaletta mieheen, mutta eivät he varmasti kaikkien näiden lasten äitien kanssa olleet pysyvässä suhteessa. Kyllä mies voi lapsia saada ilman pysyvää suhdettakin, mutta silloin hän ei vain pääse olemaan näiden kanssa tekemisissä.

Kuka tällaisia lapsia haluaisi? Ymmärrän, että sellaisia voi syntyä vahingossa, mutta kuka mies sellaisia itselleen haluaa?

Sellaista miestä sanotaan aisankannattajaksi. Kyllä niille Kekkosen ja Palon lapsien äideilläkin varmaan on monilla ollut myös aviomiehet lapsia kasvattamassa. Naisen lisääntymisstrategiassa on aika yleistä se, että haetaan geenit lapselle joltain alfaurokselta, ja hommataan lasten elättäjäksi ja kasvattajaksi joku, joka pystytään pitämään pysyvässä parisuhteessa.

[sr]

Sulla on tuossa nyt aika harhainen käsitys. Evoluutio katsoo nimenomaan sitä omaisuuden määrää. Varsinkin miehillä homma menee niin, että mitä enemmän on perittyä vaurautta, sitä parempi on asema pariutumismarkkinoilla. Jos siis fiksu ja suht hyvin toimeentuleva nainen päättäisi kahden lapsen sijasta hankkia vaikka viisi, niin näillä viidellä lapsella olisi pariutumismarkkinoilla huonommat asemat kuin niillä kahdella.

No, katsotaanpa tätä väitettä. Otetaan pari oletusta. Jokainen täysikasvuinen ihminen haluaa itselleen puolison, mieluiten parhaan mahdollisen, mutta jos vapaana ei ole sopivia, suostuu ottamaan huonommankin. Tämän seurauksena kummallakin sukupuolella ei voi olla pulaa puolisosta. Vaikka siis pätisi se, että menestyvillä miehillä olisi useita puolisoita, tämä tarkoittaisi toki sitä, että menestymättömät miehet jäisivät ilman, mutta ei sitä, että kaikille naisille ei riittäisi puolisoa. Ja mitä vähemmän menestyvät miehet kahmivat puolisoita, sitä enemmän riittää myös vähemmän menestyville. Toinen oletus on se, että käytännössä kaikki jälkeläiset selviävät lisääntymisikään riippumatta vanhempien varallisuudesta. Nykyaikaisessa suomalaisessa yhteiskunnassa tämän pitäisi päteä.

Eli kun kaikille naisille riittää puoliso, ja 5:n lapsen katraassa 2.5 lasta (eli 50%:n todennäköisyydellä 2, 50%:n todennäköisyydellä 3) on tyttö, niin viisi lasta tekemällä varmistaa 2.5:n jälkeläisen tulevan lisääntymään. Siis vaikka tämä johtaisi siihen, että pojat eivät köyhempien vanhempien vuoksi saisi lainkaan puolisoa ja toisaalta riippumatta tyttö-poika-jakaumasta se kahden lapsen äiti saisi molemmat lapsensa lisääntymään, silti tämä olisi luonnonvalinnan kannalta menestyksekkäämpi strategia.

Ja tietenkään yhteiskunta ei muutenkaan ole sellainen, että lapsimäärän 2.5-kertaistaminen aiheuttaisi sen, että varallisuus laskisi niin paljon, että ne lisäpojat jäisivät ilman puolisoa. Nyky-yhteiskunta on niin meritokraattinen, että vanhempien varallisuuden vaikutus jälkeläisten menestykseen on vähentynyt. Jos yksittäistapauksia katsotaan, niin otetaan vaikka se itse mainitsemasi Jari Kurri. Hän tulee käsittääkseni ihan tavallisesta keskituloisesta perheestä ja on tullut upporikkaaksi puhtaasti omien jääkiekkokykyjensä ansiosta. Yhteiskuntamme muuttuminen meritokraattiseksi on muuten yksi syy sen menestykseen. Ilman sitä suuri osa väestön kyvyistä menee hukkaan.

Tämä ero tulisi jo ihan siitä, että siinä missä niille kahdelle lapselle olisi varaa maksaa harrastuksia kuten golf ja purjehdus, viiden lapsen perheessä jouduttaisiin tyytymään halvempiin harrastuksiin. Mitä kalliimpia harrastuksia lapsilla on, sitä elitistisempiin piireihin hän kasvaa lapsesta asti sisään, ja sitä paremmin hän tulee elämässään pärjäämään.

Suurin osa Suomessa asuvista ihmisistä, joilla on lapsia, ei harrasta purjehdusta (golfista en tiedä). On siis täysin selvää, etteivät nämä harrastukset ole mitenkään välttämättömiä päästäkseen lisääntymään.

[sr]

Sellaista miestä sanotaan aisankannattajaksi. Kyllä niille Kekkosen ja Palon lapsien äideilläkin varmaan on monilla ollut myös aviomiehet lapsia kasvattamassa.

Ei, vaan tarkoitit, että kuka mies haluaa lapsia irtosuhteistaan? Tästähän tässä oli kyse. Itse veikkaisin, että jokaisesta irtosuhteesta syntyneestä lapsesta oli Kekkoselle ennemminkin harmia kuin että hän olisi sellaisen halunnut.

Naisen lisääntymisstrategiassa on aika yleistä se, että haetaan geenit lapselle joltain alfaurokselta, ja hommataan lasten elättäjäksi ja kasvattajaksi joku, joka pystytään pitämään pysyvässä parisuhteessa.

Nykyaikaisen yhteiskunnan "haettavat" geenit (jos näillä viitataan geeneihin, jotka ovat hyödyllisiä yhteiskunnassa menestymiseen) ovat aika lailla erilaisia kuin ne, jotka biologisesti vetävät puoleen naisia, koska ne olivat optimoituneet kivikautiseen yhteiskuntaan. Saati, että nainen tietäisi, mitä ne haluttavat geenit ovat silloin, kun omat lapset ovat täysikäisiä.

Ja kun kirjoitat "yleistä", niin kuinka suuri osa suomalasista on tuollaisen strategian tulos?

[Leikkimielinen pihapeli]

Eli kun kaikille naisille riittää puoliso, ja 5:n lapsen katraassa 2.5 lasta (eli 50%:n todennäköisyydellä 2, 50%:n todennäköisyydellä 3) on tyttö, niin viisi lasta tekemällä varmistaa 2.5:n jälkeläisen tulevan lisääntymään. Siis vaikka tämä johtaisi siihen, että pojat eivät köyhempien vanhempien vuoksi saisi lainkaan puolisoa ja toisaalta riippumatta tyttö-poika-jakaumasta se kahden lapsen äiti saisi molemmat lapsensa lisääntymään, silti tämä olisi luonnonvalinnan kannalta menestyksekkäämpi strategia.

Niillä lapsilla olisi kyllä ihan hyvät saumat lisääntyä, mutta he tekisivät sen vain vähemmän laadukkaiden kumppanien kanssa, ja näin suvun edustajien taso laskisi -> ei hyvä.

Ja tietenkään yhteiskunta ei muutenkaan ole sellainen, että lapsimäärän 2.5-kertaistaminen aiheuttaisi sen, että varallisuus laskisi niin paljon, että ne lisäpojat jäisivät ilman puolisoa. Nyky-yhteiskunta on niin meritokraattinen, että vanhempien varallisuuden vaikutus jälkeläisten menestykseen on vähentynyt.

Vähentynyt verrattuna mihin? Käsittääkseni vanhempien varallisuuden merkitys jälkikasvun menestykseen on tällä hetkellä suurempi kuin 1970-80-luvuilla, mikä on ihan luonnollista, koska tuloerot ovat laman jälkeen kasvaneet. Urheilu on toki ala, jossa voi ihminen päästä merkittävään sosiaaliseen hissiliikkeeseen, mutta keskimäärin sosiaaliluokka periytyy Suomessa aika vahvasti.

Jari Kurriin liittyen kannattaa muistaa sellainen seikka, että kyllä ammattikiekkoilijaksikin pääseminen edellyttää vanhemmilta taloudellisia satsauksia. Esim. omista kavereistani ne, joita muksuna pyydettiin mukaan Ilveksen ikäkausiykkösjoukkueisiin, eivät lähteneet sinne, koska heidän vanhemmillaan ei ollut siihen varaa.

Suurin osa Suomessa asuvista ihmisistä, joilla on lapsia, ei harrasta purjehdusta (golfista en tiedä). On siis täysin selvää, etteivät nämä harrastukset ole mitenkään välttämättömiä päästäkseen lisääntymään.

Tietystikään lisääntymään pääseminen ei edellytä elitistisiä harrastuksia, mutta niiden avulla on paljon helpompi päästä pariutumaan eliittiin kuuluvien ihmisten kanssa. Tuossa on ajasta 4:10 eteenpäin kiteytetty aika hyvin harrastusten merkitys lapsen kehitykselle:

http://www.youtube.com/watch?v=SuZWUpP5cpA

[sr]

Niillä lapsilla olisi kyllä ihan hyvät saumat lisääntyä, mutta he tekisivät sen vain vähemmän laadukkaiden kumppanien kanssa, ja näin suvun edustajien taso laskisi -> ei hyvä.

No, kerropa minulle, mitkä ovat hyviä geenejä 20 vuoden päästä? Osaatko sanoa, minkälaiset geenit olisivat hyviä lapsellesi (saati, että osaisit erottaa näiden geenien olemassaolon jostain potentiaalisesta parittelukumppanista)? Minä veikkaan, että menet kivikautiseen yhteiskuntaan optimoituneen vetovoiman mukaan, eikä ole mitenkään itsestäänselvää, että sen ajan hyvät geenit ovat enää niitä nykyisin.

Vähentynyt verrattuna mihin?

Siihen verrattuna, mitä se oli jotain 50-100 vuotta sitten, kun köyhillä ei ollut mahdollista hankkia koulutusta ja siten meritokratia ei voinut toteutua. Nykyisin kuka tahansa tarpeeksi kyvykäs voi hankkia korkeakoulutuksen, joka tuottaa korkeat tulot työelämässä.

Käsittääkseni vanhempien varallisuuden merkitys jälkikasvun menestykseen on tällä hetkellä suurempi kuin 1970-80-luvuilla, mikä on ihan luonnollista, koska tuloerot ovat laman jälkeen kasvaneet. Urheilu on toki ala, jossa voi ihminen päästä merkittävään sosiaaliseen hissiliikkeeseen, mutta keskimäärin sosiaaliluokka periytyy Suomessa aika vahvasti.

Ja tämän tieteellinen todistus oli missä? Takuulla se ei periydy lähellekään samassa mitassa kuin kehitysmaissa tai edes Suomessa joskus 50-100 vuotta sitten. Oikeastaan kuulisin mielelläni yhdestäkin maasta, jossa sosiaaliluokan periytyminen on vähäisempää kuin Suomessa.

Jari Kurriin liittyen kannattaa muistaa sellainen seikka, että kyllä ammattikiekkoilijaksikin pääseminen edellyttää vanhemmilta taloudellisia satsauksia. Esim. omista kavereistani ne, joita muksuna pyydettiin mukaan Ilveksen ikäkausiykkösjoukkueisiin, eivät lähteneet sinne, koska heidän vanhemmillaan ei ollut siihen varaa.

Jääkiekko voi olla laji, jossa varusteet maksavat niin paljon, ettei kaikkein köyhimmillä ole niihin varaa. Keskiluokkaisilla kyllä on ja jollain Kurrin tasoisella pelaajalla kyse on hurjasta hypystä, jos nousee keskiluokasta hänen tulotasolleen.

Vastaava ei päde koulutukseen. Suunnilleen kaikilla lapsilla on varaa mennä lukioon ja sitten yliopistoon, jos vaan lukupää riittää. Tämä on paljon varmempi tie hyviin tuloihin kuin urheilu, vaikka tietenkin huippu-urheilijat pyörivät paljon enemmän iltapäivälehtien lööpeissä kuin lääkärit, lakimiehet ja insinöörit.

[Leikkimielinen pihapeli]

No, kerropa minulle, mitkä ovat hyviä geenejä 20 vuoden päästä? Osaatko sanoa, minkälaiset geenit olisivat hyviä lapsellesi (saati, että osaisit erottaa näiden geenien olemassaolon jostain potentiaalisesta parittelukumppanista)?

Sellaiset geenit ovat hyviä lapselle, joiden kantaja on varakasta sukua. Nämä geenit erottaa helposti: riittää, kun näkee mahdollisen kumppanin vanhempien talon, auton ja kesämökin. Niistä voi päätellä hyvin pitkälle sen, millainen tämän mahdollisen kumppanin tulevien lasten elintaso tulee olemaan joskus 30 vuoden kuluttua suhteessa ikätovereihinsa, sillä sosiaaliluokka on periytyvä ominaisuus.

Ja tämän tieteellinen todistus oli missä?

Aamulehden Alakerta-palstalla siitä yhteiskuntatieteilijät kirjoittavat tasaisin väliajoin.

Vastaava ei päde koulutukseen. Suunnilleen kaikilla lapsilla on varaa mennä lukioon ja sitten yliopistoon, jos vaan lukupää riittää. Tämä on paljon varmempi tie hyviin tuloihin kuin urheilu, vaikka tietenkin huippu-urheilijat pyörivät paljon enemmän iltapäivälehtien lööpeissä kuin lääkärit, lakimiehet ja insinöörit.

Niin, kyllä persaukisen yh:n lapsilla on varmaan rahaa lukiokirjoihin ihan siinä missä piikkareihinkin. Lukiokirjojen avulla voi päästä lääkikseen, piikkareiden avulla olympialaisten 100 metrin juoksun finaaliin. Jostain syystä sen paremmin lääkiksessä kuin 100 metrin finaalissakaan ei näy persaukisten yksinhuoltajien lapsia, mutta tärkeintä kai on se, että periaatteessa heillä on kuitenkin mahdollisuus päästä sinne.

[sr]

Ja tämän tieteellinen todistus oli missä?

Aamulehden Alakerta-palstalla siitä yhteiskuntatieteilijät kirjoittavat tasaisin väliajoin.

No, annapa linkki, niin katsotaan, mihin tutkimuksiin he oikein perustavat juttunsa. Jonkun omasta päästä keksimät jutut eivät juuri kiinnosta.

Niin, kyllä persaukisen yh:n lapsilla on varmaan rahaa lukiokirjoihin ihan siinä missä piikkareihinkin. Lukiokirjojen avulla voi päästä lääkikseen, piikkareiden avulla olympialaisten 100 metrin juoksun finaaliin. Jostain syystä sen paremmin lääkiksessä kuin 100 metrin finaalissakaan ei näy persaukisten yksinhuoltajien lapsia, mutta tärkeintä kai on se, että periaatteessa heillä on kuitenkin mahdollisuus päästä sinne.

100 metrin finaalissa on tuntunut olevan jamaikalaisia. Ovatko he siis varakkaampia kuin keskimääräiset suomalaiset? Usain Bolt on jonkun maalaisen kaupanpitäjän poika.

Täysin hunningolla ovat vanhemmat ovat tietenkin oma lukunsa, mutta he ovat niin pieni ryhmä väestöä, että heihin tuijottamalla ei juuri voi sanoa mitään lasten mahdollisuuksista. Muistaakseni itse olet mainostanut olevasi köyhän yh-äidin lapsi ja tulosi ovat suomalaista mediaanituloa korkeammat. Selvästikin siis sosiaalinen nousu on ainakin sinun kohdallasi onnistunut varsin hyvin.

[Leikkimielinen pihapeli]

No, annapa linkki, niin katsotaan, mihin tutkimuksiin he oikein perustavat juttunsa. Jonkun omasta päästä keksimät jutut eivät juuri kiinnosta.

Nuo Aamulehden Alakerta-jutut eivät käsittääkseni näy netissä, mutta esim. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy ihan kiinnostavaa dataa:

http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=3

Muistaakseni itse olet mainostanut olevasi köyhän yh-äidin lapsi ja tulosi ovat suomalaista mediaanituloa korkeammat. Selvästikin siis sosiaalinen nousu on ainakin sinun kohdallasi onnistunut varsin hyvin.

Eivät sosiaalista asemaa määritä pelkät tulot. Itse asun esim. ~28 000 euron nettotuloilla 80 000 euron kämpässä. Moni asuu paljon pienemmillä tuloilla tuplaten arvokkaammassa asunnossa.

[PaulR]

Eivät sosiaalista asemaa määritä pelkät tulot. Itse asun esim. ~28 000 euron nettotuloilla 80 000 euron kämpässä. Moni asuu paljon pienemmillä tuloilla tuplaten arvokkaammassa asunnossa.

Tämä on ihan totta. Onhan se sukujuhlissa tai hautajaisissa ihmeellistä, että jotkut kertovat tulleensa sinne aamukoneella köpiksestä, jossa olivat olleet aamukaffeelta jonkin prinsessan kanssa.

Tosissaan, eikä itsetehostusta.

[sr]

No, annapa linkki, niin katsotaan, mihin tutkimuksiin he oikein perustavat juttunsa. Jonkun omasta päästä keksimät jutut eivät juuri kiinnosta.

Nuo Aamulehden Alakerta-jutut eivät käsittääkseni näy netissä, mutta esim. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy ihan kiinnostavaa dataa:

http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=3

Puhutaan koulutuksesta, ei sosiaalisesta asemasta. YH-tutkijaäidin (tunnen muuten yhden tällaisen!) lapset siis tulevat hankkimaan korkean koulutuksen, vaikka tutijoiden palkat ovatkin surkeita, eikä hän siis elä todellakaan mitään rikasta elämää. Paperitehtaan duunarin lapsi elää todennäköisesti rikkaammissa oloissa kuin tuon tutkijan lapsi.

Ja huomaa tässä myös se, että äidin koulutuksella on suurempi merkitys kuin isän. Sinun juttusihan liittyy aina mieheen. Hyvintoimeentulevan korkeasti koulutetun miehen ja peruskoulutetun missin lapsi ei koulutu samalla tavoin korkeasti kuin jos molemmat olisivat tavallisia kohtuullisesti koulutettuja keskituloisia.

Eivät sosiaalista asemaa määritä pelkät tulot.

Pääosin määräävät. Vähänkään merkittäviä perintöjä on vain jollain pienellä vähemmistöllä, jolla ei ole kokonaisuuden kannalta juuri merkitystä. Pienemmillä perinnöillä taas ei voi mitään ylellistä elintasoa ylläpitämään, jos tulot ovat pienet.

Itse asun esim. ~28 000 euron nettotuloilla 80 000 euron kämpässä. Moni asuu paljon pienemmillä tuloilla tuplaten arvokkaammassa asunnossa.

No, hanki kalliimpi kämppä, jos tuota arvostat. Noilla tuloilla pitäisi kyllä saada laina kalliimpaankin asuntoon. Ja asuminen on vain yksi pieni osa elintasoa. Vaikka asuisi 200 000 euron velattomassa kämpässä, niin jollain kymppitonnin vuosituloilla joutuisi silti elämään varsin niukkaa elämää. Ainakin niukempaa kuin sinä jopa velanhoitokulujesi jälkeen.