2010-07-05 HS Kulttuuri: YT:n Barbaarit sohaisee maahanmuuttopolitiikkaa

[skrabb]

TEATTERI

Barbaarit – Kaikki käsi kädessä yhteiseen hautaan. Ylioppilasteatterin esitys Mustikkamaan kesäteatterissa. Käsikirjoitus ja ohjaus Inkariina Simola. Näyttämöllä Annika Aapalahti, Antti Autio, Iida Rauhalammi, Jussi Lankoski, Ella Lahdenmäki, Elisa Miettinen, Niina Mönkkönen, Laura Rantanen, Maija Tverin, Pyry Äikää ja Kiira Sirola.

Barbaarit sohaisee maahanmuuttopolitiikkaa
Ylioppilasteatterin kesäproduktio on näyttävää rymistelyä.
Maria Säkö

Pää alaspäin ristiinnaulittu mies huutaa Mustikkamaan esiintymispaikan edessä. Vaikuttaa lupaavalta. On aika siirtyä katsomoon.

Inkariina Simola hyödyntää viimeisessä Ylioppilasteatterin taiteellisen johtajan ominaisuudessa ohjaamassaan esityksessä samoja elementtejä kuin aiemmissakin töissään. Barbaarit – Kaikki käsi kädessä yhteiseen hautaan liittää historian tapahtumia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tyylilaji on jännärimäisesti etenevä satiiri.

Barbaarit on kommentti tämän päivän maahanmuuttokeskusteluun. Siinä ateenalaiset päätyvät ensin auttamaan barbaareja ottamalla heitä pakolaisleiristä kaupunkiinsa.

Pian alkavat vaikeudet. Teoksessa tarkastellaan, mitä tapahtuu, kun vähemmistö haluaa väkisin syöttää demokratiakäsityksensä kaikille.

Lavalle hahmottuu maahanmuuttokeskustelun eri näkökantoja: on sosiaalitantta Angelia (Annika Aapalahti), pasifisti Damian (Antti Autio), sotaveteraani Themistocles (Jussi Lankoski), kiihkoisänmaallinen Alex (Laura Rantanen) ja feministi Philomena (Niina Mönkkönen). Ateenaan otettu barbaariperhe vastaa pahimmanlaatuista kiihkoislamistista joukkoa. Tosin perheessäkin on eroja: tytär pyrkii vapauteen ja kahdesta pojasta toinen on sovinisti, toinen pehmompi.

Yhteiseloa mutkistavat ennen muuta naisten ja miesten erilaiset säännöt.

Barbaarit irrottaa huumoria stereotypioista ketään tai mitään säästämättä. Esitys toimii kuitenkin turhan yleisellä tasolla, vaikka Simola on punonut vetävän juonen.

Parhaimmillaan Simolan työt ovat olleet elokuva-, kirjallisuus- ja mytologiaviittauksineen varsinaisia aivomyrskyjä, stimuloivia ja kirpeitä ajankohtaisia puheenvuoroja, joissa parodia ei ole koskaan osunut vain yhteen maaliin. Tällä kertaa monikerroksisuus jää vähän laimeaksi.

Onhan toki paljon hyvää: etenkin näyttelijäntyö. Se kulkee rennosti, selkeästi ja persoonallisesti.

Rytmillisesti oivaltava kohtausten vaihtelu ja tilan monipuolisen nokkela käyttö tekevät kesäesityksestä huolitellun. Ympyränmuotoista lavaa reunustaa valkoinen suikaleiksi leikattu kangas, joka tuo ikään kuin pylväät ja ilmavuutta kokonaiskuvaan. Puvuilla suorastaan herkutellaan.

Simolan ohjauksista ei ole puuttunut halua kommentoida ajan ilmiöitä. Taidemaailman omituisuudet ja Idols-kulttuurin imu ovat saaneet niissä räyhäkästä käsittelyä. Nyt maahanmuuttoteemainen esitys etenee ehkä turhan coolisti – vaikka yleisö helleaallon lämmössä vellookin.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Barbaarit+sohaisee+maahanmuuttopolitiikkaa/1135258356662

[Martti Munne]

Miten olis hommakerhon teatteri-ilta? Kiinnostaako?

[Teemu Lahtinen]

Miten olis hommakerhon teatteri-ilta? Kiinnostaako?

Kyl.

[cgm]

Eikös osuvampi aihe olisi Goottien (eli myös "barbaarien") kansanvaelluksesta johtunut Rooman valtakunnan tuho?

[Simo Hovari]

Oottelin tässä arvostelua lievästi sanottuna kylmä rinki perseen alla, ja täältähän sen ekana sai lukea! 

t. Inka

Homma on katsos aina ajan tasalla!

Tervetuloa foorumille!

[Martikainen]

Eikös osuvampi aihe olisi Goottien (eli myös "barbaarien") kansanvaelluksesta johtunut Rooman valtakunnan tuho?

Ehkä osuvampi, mutta otollisempi Disapproved by Mokuväki-leimalle.

[Kallioinen Käsi]

Aika vähälle jää kriitikolla itse näytelmän kommentointi. Näin todellista ohilaukausta on harvemmin tullut nähtyä keneltäkään valtalehden kriitikolta, joten näytelmä on kyllä osunut kipeään paikkaan ja kovaa  
Pitääpä laittaa liput tilaukseen

[Ääriuskomaton]

Tervehdys Inkalle ja koko hienolle perinteelle!

Täältä tullaan tänäkin vuonna ja vaikka esitys olisi suvaitsevaiston ilotulitus, tulen ensivuonnakin.
Hienoa jos agendaan on mahtunut "avoimia silmiäkin". Saattaa olla osalle yleisöstä kammottavaa persulaisuutta.

Tänä vuonna lupaan kerätä kaikki tutut mukaan!

Tervetuloa Hommaan!

[Entti]

Ehkä tässä vähitellen alkaa kehkeytyä jotain viherpaniikkia/opportunistista profiilinnostoa, eli Inkariinan ja YTn parodia alkaisi toteuttaa itseään:

http://www.facebook.com/profile.php?id=586129246&v=wall&story_fbid=122330794478309#!/profile.php?id=586129246&v=wall

Vihreä vaikuttaja Tuomas Rantanen on hieman kiihottunut ja sijaisloukkaantunut. "Fasistista taidetta"

[Teemu Lahtinen]

No koskas Teatteri-Homma toimeenpannaan?

[Roope]

Aihe on pinnalla. Hämeenlinnan Pirttikoskella soppaan on heitetty rasismin lisäksi vielä vaalirahoituskorruptio, uuden puolueen perustaminen ja suvaitsevaisuus. Päähenkilön nimi Eenokki Suopunki on viittaus maahanmuuttopolitiikasta itselleen nostetta hakevaan demaripoliitikko Iisakki Kiemunkiin, joka on Hämeenlinnan valtuuston puheenjohtaja.

Vaikka Pirttikosken kesäteatterin tämän kesän näytelmän päähenkilö on hyvin rasistinen ja populistinen, on näytelmän keskeinen teema suvaitsevaisuus. Ensi-iltansa saava Sankareita ja Sponsoreita -näytelmä jännittää kesäteatterikonkari Seppo Holttista.

- Pakko on sanoa, että on pikkusen on perhosia vatsassa, mutta onneksi tämän ikäsellä miehellä ne on varmaan jo koiperhosia, naureskeli Seppo Holttinen ensi-ilta-aamun tunnelmiaan.

Holttinen ehtii näyttelemäänkin itse kirjoittamansa ja ohjaamansa kesäteatterinäytelmän esityksissä. Pirttikosken kesäteatterin valttikorttina on ollut aina näytelmän ajankohtaisuus, sillä Holttinen on halunnut repiä aiheet parhaillaan elettävästä ajasta.
[...]
Kuvateksti:
Seppo Holttisen käsikirjoittaman ja ohjaaman Pirttikosken kesäteatterin näytelmässä selviää kuinka rasistiakin mielipiteitä laukova poliitikko suhtautuu oman jälkikasvunsa tyttö- ja poikaystäviin, jotka eivät ehkä isän mielestä aivan oikeanlaisia ole.

YLE Häme: Hauskan tekeminen ei ole helppoa

Eenokki Suopunki on leskimies, kahden jo aikuisen lapsen isä ja ennen kaikkea kovassa nosteessa oleva kuntapäättäjä, joka on päättänyt laajentaa vaikutusvaltaansa asettumalla itse perustamansa puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Mies on tunnettu räväköistä kannanotoistaan. Pitävätpä monet häntä armottomana populistinakin, josta ei puutu myöskään rasistisia piirteitä.

Omasta mielestään Eenokki nyt vain sattuu olemaan toista maata, kuin poliitikot yleensä. Miehen mottona onkin - Reilu peli ja jäitä hattuun - Vaalirahoituksen suhteen hän toki on erityisen salliva. Mies on valmis ottamaan rahoitusta vastaan niin paljon, kuin sitä ylipäätään vain saa. Sehän on vain merkki fiksuudesta mitä enemmän sponsoreita saa itselleen hankittua. Vaalirahoituskatot ovatkin hänen mielestään länsimaisen demokratian vastaisia.

Hyvissä ajoin alkanutta vaalityötä alkavat kuitenkin rassata sellaiset jutut, joihin Eenokilla on omasta mielestään ollut aina hyvin selkeät ja jämäkät mielipiteet. Nyt nuo asiat vain pukkaavatkin päälle omassa elämässä koskettaen myös ja erityisesti kaikkein läheisimpiä ihmisiä. Miten on, onko Eenokilla nyt katto korkealla ja seinät leveällä, niin kuin hän TV:ssäkin mainostaa.

Tämä näytelmä on eräänlainen tarina suvaitsevaisuudesta tai suvaitsemattomuudesta kumpi sitten kulloinkin sattuu kyseessä olemaankaan, sillä senkin voi kait mieltää niin monella tavalla riippuen ihan siitä miltä kantilta ja mitä taustaa vasten sitä kulloinkin peilataan.

Reilu peli ja jäitä hattuun,.... se meidän kaikkien olisi kuitenkin hyvä useammin muistaa huolimatta siitä, mitä uskontoa, aatesuuntaa tai maailmankatsomusta sitten edustammekaan.

T: Seppo Holttinen (käsikirjoittaja ja ohjaaja)

http://www.pirttikoskenkoulunkummit.fi/Kesateatteri.htm

[Martti Munne]

No koskas Teatteri-Homma toimeenpannaan?

Miten olis keskiviikko 12.8? Teatteri alkaa klo 19.00, ja sen jälkeen voisi vielä normikerhoilla.

Ilmoittautumiset tähän ketjuun. Yli kahdeksan hengen ryhmät saavat 2 euron alennuksen per katsoja. Meidän perheestä tulee 2 osallistujaa.

[Roope]

Blogiarvio:
Barbaarit-näytelmän arvio ja maahanmuuttoon sekä kulttuurien kohtaamiseen liittyvien mielipiteideni kartoitus

Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Vaatinee tasoineen hieman enemmän pureskelua kuin Zambesi.

[Teemu Lahtinen]

No koskas Teatteri-Homma toimeenpannaan?

Miten olis keskiviikko 12.8? Teatteri alkaa klo 19.00, ja sen jälkeen voisi vielä normikerhoilla.

11.8. on keskiviiko ja 12.8 on torstai... Periaatteessa molemmat käynevät, kai tuolta vielä kerhoonkin ehtii.

[Martti Munne]

Mokasin tän. Mun kotiPC on huonossa hapessa, enkä ollut lomaillessani huomannut päivämäärävirhettäni ajoissa. Huomenna teatteriin on menossa ainakin pari henkilöä Muutoksen riveistä. Itse en silloin valitettavasti pääse, mutta eiköhän heidän seuraansa saa liittyä.

[ike60]

Kävin eilen katsomassa Barbaarit. Katsomo oli silmämääräisesti arvioiden yli 90-prosenttisesti täynnä. Jos ehdin, kirjoitan vielä arvion, mutta nyt joudutte tyytymään tiivistelmään: se oli hyvä.

Muistutus kaikille:

Barbaarit-näytelmää esitetään enää tänään ja huomenna!

Menkää katsomaan jos hommaforumin keskeiset teemat, huumori ja oivallukset vähänkään kiinnostavat. Lisätietoja saa ylioppilasteatterin sivuilta.

[perdido]

Teatteriesitykset tulevat ja menevät - toivottavasti tuon näytelmän pääsisi painettuna lukemaan.
Eihän se tietenkään ole "sama", mutta kuitenkin...

[veppi]

Teatteriesitykset tulevat ja menevät - toivottavasti tuon näytelmän pääsisi painettuna lukemaan.
Eihän se tietenkään ole "sama", mutta kuitenkin...

oli tosi hyvä esitys

.muutos paitoja nky katsomossa tasan 2 sekä planeta ja poika.

[Roope]

Teatteri

Pelko jäytää sielua. Kajaanin kaupunginteatteri, ensi-ilta 18.9. teatteritalossa. Käsikirjoitus: Rainer Werner Fassbinder. Suomennos: Jukka-Pekka Pajunen. Ohjaus: Kaisa Korhonen.

Tämä on tapahtunut Kajaanin kaupunginteatterin ensi-illoissa äärimmäisen harvoin, jos koskaan: koko yleisö nousee seisaalleen kiittämään esityksestä.

Näin kävi Fassbinder-ensi-illassa, Kaisa Korhosen ohjaamassa Pelko jäytää sielua -esityksessä. Syitä on kaksi.

Katsojien eleen voi nähdä rasismia vastustavana tekona. Kaikkein liikuttunein oli toista pääosaa, arabialaista Alia, näyttelevä Yasin Asgari, joka myös todellisuudessa on maahanmuuttaja, Kajaaniin päätynyt afgaanipakolainen.

Vaikka tätä teatteriesitystä eivät tulisi katsomaan ne, jotka sitä erityisesti tarvitsisivat – maahanmuuttovastaiset tai ulkomaalaispelon jähmettämät alkuasukkaat tai populismia lietsovat perussuomalaiset – on tähdellistä, että teatteri tuo oman puheenvuoronsa mamu-keskusteluun. Hienoa on sekin, että tämä esitys on tehty juuri Kajaanissa, missä rasismi on vuosien mittaan toistuvasti leimahtanut ikäviksi yhteenotoiksi.

Esitys on hyvä, pienine rosoineenkin. Ne on helppo sivuuttaa, sillä sympaattisesta tulkinnasta välittyy poikkeuksellinen lämpö. Pelko jäytää sielua on vahva kannanotto inhimillisyyden ja yhteisöllisyyden puolesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja rakkauden merkityksestä.
[...]

Kainuun Sanomat

[Tunkki]

Hoh mikä käsite, "lietsoa populismia"

[Roope]

Hämeenlinnan Pirttikoskella soppaan on heitetty rasismin lisäksi vielä vaalirahoituskorruptio, uuden puolueen perustaminen ja suvaitsevaisuus. Päähenkilön nimi Eenokki Suopunki on viittaus maahanmuuttopolitiikasta itselleen nostetta hakevaan demaripoliitikko Iisakki Kiemunkiin, joka on Hämeenlinnan valtuuston puheenjohtaja.

Vaikka Pirttikosken kesäteatterin tämän kesän näytelmän päähenkilö on hyvin rasistinen ja populistinen, on näytelmän keskeinen teema suvaitsevaisuus. Ensi-iltansa saava Sankareita ja Sponsoreita -näytelmä jännittää kesäteatterikonkari Seppo Holttista.

- Pakko on sanoa, että on pikkusen on perhosia vatsassa, mutta onneksi tämän ikäsellä miehellä ne on varmaan jo koiperhosia, naureskeli Seppo Holttinen ensi-ilta-aamun tunnelmiaan.

Holttinen ehtii näyttelemäänkin itse kirjoittamansa ja ohjaamansa kesäteatterinäytelmän esityksissä. Pirttikosken kesäteatterin valttikorttina on ollut aina näytelmän ajankohtaisuus, sillä Holttinen on halunnut repiä aiheet parhaillaan elettävästä ajasta.
[...]
Kuvateksti:
Seppo Holttisen käsikirjoittaman ja ohjaaman Pirttikosken kesäteatterin näytelmässä selviää kuinka rasistiakin mielipiteitä laukova poliitikko suhtautuu oman jälkikasvunsa tyttö- ja poikaystäviin, jotka eivät ehkä isän mielestä aivan oikeanlaisia ole.

YLE Häme: Hauskan tekeminen ei ole helppoa

Eenokki Suopunki on leskimies, kahden jo aikuisen lapsen isä ja ennen kaikkea kovassa nosteessa oleva kuntapäättäjä, joka on päättänyt laajentaa vaikutusvaltaansa asettumalla itse perustamansa puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Mies on tunnettu räväköistä kannanotoistaan. Pitävätpä monet häntä armottomana populistinakin, josta ei puutu myöskään rasistisia piirteitä.

Omasta mielestään Eenokki nyt vain sattuu olemaan toista maata, kuin poliitikot yleensä. Miehen mottona onkin - Reilu peli ja jäitä hattuun - Vaalirahoituksen suhteen hän toki on erityisen salliva. Mies on valmis ottamaan rahoitusta vastaan niin paljon, kuin sitä ylipäätään vain saa. Sehän on vain merkki fiksuudesta mitä enemmän sponsoreita saa itselleen hankittua. Vaalirahoituskatot ovatkin hänen mielestään länsimaisen demokratian vastaisia.

Hyvissä ajoin alkanutta vaalityötä alkavat kuitenkin rassata sellaiset jutut, joihin Eenokilla on omasta mielestään ollut aina hyvin selkeät ja jämäkät mielipiteet. Nyt nuo asiat vain pukkaavatkin päälle omassa elämässä koskettaen myös ja erityisesti kaikkein läheisimpiä ihmisiä. Miten on, onko Eenokilla nyt katto korkealla ja seinät leveällä, niin kuin hän TV:ssäkin mainostaa.

Tämä näytelmä on eräänlainen tarina suvaitsevaisuudesta tai suvaitsemattomuudesta kumpi sitten kulloinkin sattuu kyseessä olemaankaan, sillä senkin voi kait mieltää niin monella tavalla riippuen ihan siitä miltä kantilta ja mitä taustaa vasten sitä kulloinkin peilataan.

Reilu peli ja jäitä hattuun,.... se meidän kaikkien olisi kuitenkin hyvä useammin muistaa huolimatta siitä, mitä uskontoa, aatesuuntaa tai maailmankatsomusta sitten edustammekaan.

T: Seppo Holttinen (käsikirjoittaja ja ohjaaja)

http://www.pirttikoskenkoulunkummit.fi/Kesateatteri.htm

Tänä kesänä Pirttikoskella esitetään näytelmä "Boomereita Woke-kulttuurin puristuksessa", joka jo etukäteen kovin kuohuttaa:

Kesäteatterissakaan huumori ei voi olla viaton kaapu, jonka suojissa voi tehdä mitä vain

IITTALALAINEN Pirttikosken kesäteatteri nousi otsikoihin (HS Kulttuuri 6.5.) ensi kesän esityksensä rasistisesti nimetyn henkilögallerian ja ennakkoluuloille rakentuvan juonikuvauksen myötä.

Rasismi on historiallisesti rakentunut järjestelmä, jossa ihmisiä tai ihmisryhmiä arvotetaan kuviteltujen tai todellisten etnisten tai rodullisten ominaisuuksien perusteella alempiarvoisiksi. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten ennakkoluuloina, vihapuheena tai syrjintänä työmarkkinoilla. Rasismi on juurtunut suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnan käytäntöihin, mutta rasismin vastaisessa toiminnassa olemme vasta alussa.

Teatterin piirissä keskustelu rasismista on lisääntynyt viime vuosina, samoin kuin ymmärrys antirasististen toimintatapojen opettelun tärkeydestä. Nyt jo tiedostetaan, että esittämällä rasistista kuvastoa ja kertomalla rasistisia tarinoita ylläpidetään rasistisia rakenteita. Stereotypioihin ja ennakkoluuloihin nojautuvat vähemmistöhahmot eivät kuulu enää 2020-luvun näyttämöille.

Vireä kesäteatteritoiminta moninkertaistaa Suomen teatteritarjonnan kesäisin. Kesäteatteriesitykset tarjoavat usein huumorin sävyttämiä elämyksiä sadoilletuhansille katsojille joka vuosi. Huumori ei ole kuitenkaan viaton kaapu, jonka suojissa voi tehdä mitä vain. Myös huumori ehdottaa näkökulmia ja maailmankuvia. Se voi purkaa ennakkoluuloja tai vahvistaa niitä. Lopputulos voi olla rasistinen, vaikka teatteriesityksen tekijät eivät olisi sitä sellaiseksi tarkoittaneet.

Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu lanseerasivat syksyllä 2021 Olen antirasisti -kampanjan. Haastamme Suomen kesäteatterit kampanjaan mukaan pian alkavan kesäteatterikauden kunniaksi. Viimeistään nyt on aika syventää tietämystä ja ymmärrystä rasismista sekä kehittää kaikkien teattereiden antirasistisia käytäntöjä. Katsojat ovat sen ansainneet, samoin kuin koko yhteiskunta.

Riikka Kunelius
väitöskirjatutkija

Sanna Ryynänen
yliopistonlehtori
Itä-Suomen yliopisto

Helsingin Sanomat, mielipide 12.5.2022

[JT]

"Stereotypioihin ja ennakkoluuloihin nojautuvat vähemmistöhahmot eivät kuulu enää 2020-luvun näyttämöille", toteavat Riikka Kunelius ja Sanna Ryynänen.

Höpsistä. Minkäänlainen taiteellinen holhoaminen tai poliittinen sanelu teatterin tekijöitä kohtaan ei kuulu 2020-luvulle.
Eikä nämä woke-rouvat päätä näistä asioista. Kumpikaan heistä ei edes ole tuppukylän kesäteatteriohjaajaa kummoisempi teatteritaiteen auktoriteetti.
Luultavasti jopa päinvastoin.

Riikan ja Sannan kannattaisi nyt ottaa paperipussit kauniisiin käsiinsä ja hengitellä niihin, syvään ja rauhallisesti. Ja pesaista hiekka sieltä pois.

[foobar]

^ Eivät taida rouvat tajuta että kommenteillaan he implisiittisesti antavat ymmärtää että teatteri kuten muutkin taiteenlajit ovat heistä kokonaisuudessaan institutionalisoituja aloja joiden sisällä toimijoilla ei ole oikeastaan olemassaolon oikeutusta ilman ylhäältä päin tulevaa käskytystä tai ainakin siihen ennakoivasti mukautumista. Länsimaisessa ajattelussa tällaista ajatusta esim. taiteiden suhteen on pidetty outona, mutta esim. Suomessa suomettumisen aikana sementoitujen rakenteiden sisältä käsin toimivat tahot eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Kaksinaamaisuuden toki kruunaa se että tämän päälle vielä osattaneen kertoa kuinka taiteiden tehtävä ja kunnia-asia on kritisoida yhteiskunnan rakenteita. Niin, niitä rakenteita joita ylhäältä päin määräävä (mutta suhteessa ei-taidepiireihin potentiaalisesti hyvinkin marginaalinen) logiikka on päättänyt kritisoida.

Se ettei tykkää jostain ei tarkoita sitä että se pitäisi estää, eikä välttämättä edes sitä että sitä pitäisi paheksua, mutta kun suomalaisesta taiteen tukijärjestelmästä ja sen ympärille rakentuneesta tukitaiteesta on tullut toimijoilleen elämän ja kuoleman kysymys ei asiaa edes osata pohtia moisesta kulmasta. Ilmeisesti aivan kaiken kuuluu a) olla poliittista ja b) järjestelmän määräämää. Kuulostaa mielestäni kaikelta muulta kuin nykyaikaiselta ajattelulta (jopa suhteessa siihen mitä taidepiirit itse väittävät ajavansa).