Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Väestönvaihtaja]

Helsinkiä ei voi verrata Hongkongiin. Se on pienellä alueella sijaitseva yksi Aasian isoista talouskeskuksia ja siellä asuu todella paljon hyvätuloista ja fiksua porukkaa. Honkkarin torneja ei ole täytetty millään kehitysmaista oleskelemaan saapuneilla somaleilla tai arabeilla. Käsittääkseni Honkkarissa jokainen asuu omalla rahallaan varojensa mukaan. Ja moni asuukin aika ahtaasti.

Honkkarissa ei autoilu ole ensijainen liikkumismuoto, vaikka toki moni varakas silti auton haluaa/haluaisi. Keskiluokkainen ihminen ei siellä kulje autolla usemmiten. Kaupungissa on toimiva, turvallinen ja siisti joukkoliikenne. Metro ei ole täynnä kehitysmaalaista jenginuorisoa. Honkkarissa on myös paljon Helsinkiä miellyttävämpi ilmasto, joten käveleminen ja julkinen liikenne ei harmita yhtä paljon.

Hongkong on esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista. Helsinki ei maailman mittakaavassa ole erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.

Autottomuus on siunaus. Asun julkisen liikenteen solmukohdassa enkä todellakaan halua tai tarvitse autoa. On mukavaa, että voin vain kävellä viereiselle juna-asemalle, odottaa junaa korkeintaan muutama minuutti, ja matkata keskustaan samalla vaikka kännykällä nettiä selaten. Autoilu on vaivalloista tähän verrattuna. Autolla keskustaan ajaminen olisi downgrade.

Hongkongissa asuu vain 3000 afrikkalaista vaikka väkiluku on Suomea suurempi.

[no future]

Uudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa...

No sitähän tässä juuri pelätäänkin. Vain sosiaaliturvaperäisillä maahanmuuttajilla kun on varaa sinne tulla. 

Ja tässä on suora lainaus Helsingin kaavoituspolitiikasta

Kaupungin asuntopolitiikan mukaan uudisrakentamisessa tulisi noudattaa kaavaa, jonka mukaan 25 prosenttia täytyy olla valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asumista, 30 prosenttia välimuotoja ja loput 45 prosenttia vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja.

Tämän voi lukea niin, että 45% Helsingin asukkaista ostaa ensin aivan helkkarin kalliin uuden asunnon tai maksaa todella kovaa markkinahintaista vuokraa. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka maksavat tuloistaa kovat verot. Niillä sitten rahoitetaan tämän lopun porukan asuminen ja eläminen; noin pääsääntöisesti.

Stadin vuokrakämpissä tuskin asuu lainkaan nettomaksajia. Suurin osa niihin asutettavasta aineksesta on ns humanitaarisia matuja ja yhä vähenevässä määrin kotimaisia sosiaalitapauksia.

Viherkommunistien mielestä tuo kaikki on reilua ja eriarvoisuutta vähentävää. Nettomaksajan mielestä tuo on käytännössä kommunisimia. Näitä stadin vuokrakämppiä läimitään sitten ns uudet alueetkin täyteen (mm Kruunuvuoren ranta, Jätkäsaari ja Kalasatama). Mukavaa ostaa ensin 9-10 teur per m2 omistusasunto ja naapurissa elää haittamatut kaupungin kämpissä nettomaksajan verorahoilla. Mukavasti kohtaa tämän porukan, kun käy kaupassa läheisessä supermarketissa (Lidlissä vielä oikein korostetusti).

Jotta nettomaksaja sitten pääsee aamulla autollaan töihin tekemään töitä ja maksamaan veroja, häntä vielä vainotaan tästä autoilusta. Seuraava askel lienee jotkin tietullit ja työpaikan pysäköinnin verotus.

In Finland we have so called reilu meininki, kuten eräs mainos joskus totesi.

Stadin vuokrakämpissähän asuu vaikka kuinka paljon duunissa käyviä veronmaksajia. Parhaimmillaan kolmannessa polvessa, koska noi kämpät on perinteisen tunnetusti ihan liian helppo siirtää eteenpäin. Lisäksi, jos olet vaikka 20 vuotiaana saanut stadin kämpän, niin saat asua siinä periaatteessa koko loppuikäsi ihan riippumatta tulotasostasi. Etenkin keskituloiselle työssäkäyvälle onkin taloudellisesti lähinnä lottovoitto saada stadin asunto jostain hyvältä paikalta, kuten just tuolta vanhasta Hertsikasta.

[no future]

Helsinkiä ei voi verrata Hongkongiin. Se on pienellä alueella sijaitseva yksi Aasian isoista talouskeskuksia ja siellä asuu todella paljon hyvätuloista ja fiksua porukkaa. Honkkarin torneja ei ole täytetty millään kehitysmaista oleskelemaan saapuneilla somaleilla tai arabeilla. Käsittääkseni Honkkarissa jokainen asuu omalla rahallaan varojensa mukaan. Ja moni asuukin aika ahtaasti.

Honkkarissa ei autoilu ole ensijainen liikkumismuoto, vaikka toki moni varakas silti auton haluaa/haluaisi. Keskiluokkainen ihminen ei siellä kulje autolla usemmiten. Kaupungissa on toimiva, turvallinen ja siisti joukkoliikenne. Metro ei ole täynnä kehitysmaalaista jenginuorisoa. Honkkarissa on myös paljon Helsinkiä miellyttävämpi ilmasto, joten käveleminen ja julkinen liikenne ei harmita yhtä paljon.

Hongkong on esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista. Helsinki ei maailman mittakaavassa ole erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.

Autottomuus on siunaus. Asun julkisen liikenteen solmukohdassa enkä todellakaan halua tai tarvitse autoa. On mukavaa, että voin vain kävellä viereiselle juna-asemalle, odottaa junaa korkeintaan muutama minuutti, ja matkata keskustaan samalla vaikka kännykällä nettiä selaten. Autoilu on vaivalloista tähän verrattuna. Autolla keskustaan ajaminen olisi downgrade.

Hongkongissa asuu vain 3000 afrikkalaista vaikka väkiluku on Suomea suurempi.

Hong Kongissa mediaaniansio, eli mitä ihmiset ihan oikeasti tienaa eikä vain se ylin desiili, on Suomea ja etenkin Helsinkiä matalampi. Ja jos Helsingissä asuvana kokee aiheelliseksi mussuttaa pysäköinnin vaikeudesta tai sen hinnasta, niin tosiaan sitä Sipoota riittää lähes kaikkiin ilmansuuntiin niin paljon kuin haluaa.

Kantakaupungissa on pysäköintipaikkoja kadunvarsilla tasan niin paljon kuin niitä on. Kokemuksesta niitä on yleensä ruuhka aikana se yksi vähemmän kuin olisi kysyntää. Mutta kadunvartta ei tule lisää, sitä ei tule lisää kantakaupunkiin, eikä sitä tule tuonne Herttoniemeenkään.  Itse kun autollisena olen asunut eri puolilla kaupunkia 8 km säteellä Steissiltä, ja nyt juuri asun autollisena tässä itäisen kantakaupungin kuplassa, niin se on ollut vähän niinkuin oma valinta asuuko sellaisessa asunnossa mihin kuuluu autopaikka, vai luottaako kaupungin asukaspysäköintiin tai ilmaisiin paikkoihin.

Silloin kun vielä asuin Lauttasaaressa, niin siellä oli pysäköinti täysin vapaata ja ilmaista. Silti sitä paikkaa joutui etsimään lähikaduilta niin, että aina ei aamulla meinannut muistaa minne edellisenä päivänä oli auton jättänyt. Yleensä ikinä ei tarvinnut 300 metriä kauemmas kotiovesta kuitenkaan pysäköidä. Ihan sama tässä Kalliossa, maksullisella asukaspysäköinnillä. Paikan pakettiautolle löytää käytännössä aina jostain tästä 2 korttelin säteeltä omasta talosta, vaikka kadunvarsien täyttöaste onkin korkea. Sitä ihan omaa vakiopaikkaa ei voi varata, jos sellaisen haluaa niin vuokraa sitten tosta parkkihallista Hesarilta.

Jos Hertsikassa Stadin kämpissä asuvat kiukuttelee että vastamuuttaneet opiskelijat vie niiden ikiaikaisen etuoikeuden ilmaiseen pysäköintiin, niin onhan se nyt kornia. Vielä kun alueella jonkun verran autolla työasioissa liikkuneena tiedän, että tuolta ei todellakaan ole pysäköintipaikat loppumassa. Nyt ne vain sattui loppumaan siitä valittajien oman talon edestä, ehkä jopa naapuritalonkin.

[Väestönvaihtaja]

Helsinkiä ei voi verrata Hongkongiin. Se on pienellä alueella sijaitseva yksi Aasian isoista talouskeskuksia ja siellä asuu todella paljon hyvätuloista ja fiksua porukkaa. Honkkarin torneja ei ole täytetty millään kehitysmaista oleskelemaan saapuneilla somaleilla tai arabeilla. Käsittääkseni Honkkarissa jokainen asuu omalla rahallaan varojensa mukaan. Ja moni asuukin aika ahtaasti.

Honkkarissa ei autoilu ole ensijainen liikkumismuoto, vaikka toki moni varakas silti auton haluaa/haluaisi. Keskiluokkainen ihminen ei siellä kulje autolla usemmiten. Kaupungissa on toimiva, turvallinen ja siisti joukkoliikenne. Metro ei ole täynnä kehitysmaalaista jenginuorisoa. Honkkarissa on myös paljon Helsinkiä miellyttävämpi ilmasto, joten käveleminen ja julkinen liikenne ei harmita yhtä paljon.

Hongkong on esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista. Helsinki ei maailman mittakaavassa ole erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.

Autottomuus on siunaus. Asun julkisen liikenteen solmukohdassa enkä todellakaan halua tai tarvitse autoa. On mukavaa, että voin vain kävellä viereiselle juna-asemalle, odottaa junaa korkeintaan muutama minuutti, ja matkata keskustaan samalla vaikka kännykällä nettiä selaten. Autoilu on vaivalloista tähän verrattuna. Autolla keskustaan ajaminen olisi downgrade.

Hongkongissa asuu vain 3000 afrikkalaista vaikka väkiluku on Suomea suurempi.

Hong Kongissa mediaaniansio, eli mitä ihmiset ihan oikeasti tienaa eikä vain se ylin desiili, on Suomea ja etenkin Helsinkiä matalampi. Ja jos Helsingissä asuvana kokee aiheelliseksi mussuttaa pysäköinnin vaikeudesta tai sen hinnasta, niin tosiaan sitä Sipoota riittää lähes kaikkiin ilmansuuntiin niin paljon kuin haluaa.

OT, mutta Hongkongissa on suuret tuloerot. On aloja, joilla Hongkongissa osaava kaveri pääsee nauttimaan sellaisista tuloista, mistä vastaava heppu Suomessa voisi vain haaveilla. Sen sijaan köyhälle HK ei ole mikään miellyttävä hyvinvointivaltio.

[Sivulause]

Minä olen asustellut autoilevana stadissa eri puolilla rapiat kymmenen vuotta, melko siedettävää tuo parkkipaikan löytäminen on asukaspysäköintitunnuksellakin ollut noilla omilla huudeillani.

Onneksi autoiluni on pääosin kohdistunut kaupungista poispäin. Ressaavimpana koen nykyään nuo fillarimotarit jotka tuovat uudenlaista jännitystä autoiluun. Tilannenopeuden käsite ei tunnu olevan tuttu ihan kaikille. Vaikka taajamassa on 50 km/h tai 40 km/h rajoitus, niin en minä autolla vetele kuitenkaan kaikkia töyssyjä, mutkia ja risteyksiä suurinta sallittua nopeutta vaikka kai sen voisi niinkin tehdä. Minun mielestäni nuo fillariväylät ovat paikoin vaarallisia.

[Dr Manhattan]

Helsingin kaupunki voisi palkata no futuren  selitteläätiöpäälliköksi. Sieltä tulee aina sellainen rätinki että sua ei VOI vituttaa, tai ainakaan ei pitäisi. Ei voi kuin hattua nostaa.

Asumalla Helsingissä hyväksyt säännöt. Kyllä pitää olla pitkämielinen että jaksaa. Asunnon ansioton arvonnousu varmasti auttaa nielemään paskan, tai sitten vain oppii nauttimaan paskasta. Koska paskalta se näyttää ja haisee kaikkien niiden mielestä jotka eivät ole rakastuneet ajatukseen tuossa kylässä asumisesta.

Nautin päivittäin Helsingissä työskentelystä, olen siellä asunut (sylkyetäisyydellä Kallion kirkosta), enkä voi ymmärtää miksi kaupungista pitää tehdä aina vain ahtaampi. Myllypuro on hyvä esimerkki, uutta talokolossia nousee niin että kohta ei pihoille aurinko paista. Kehä ykkönen tulvii uuden kampusrakennuksen kohdalla kun asfaltoitu ja betonoitu maa ei ime, tilanne on jatkunut vuosia. Ja kuka ne uudet talot asuttaa, ei ainakaan veronmaksaja.

Tiivis rakentaminen on vastoin luontoa.

[jka]

Stadin vuokrakämpissähän asuu vaikka kuinka paljon duunissa käyviä veronmaksajia. Parhaimmillaan kolmannessa polvessa, koska noi kämpät on perinteisen tunnetusti ihan liian helppo siirtää eteenpäin. Lisäksi, jos olet vaikka 20 vuotiaana saanut stadin kämpän, niin saat asua siinä periaatteessa koko loppuikäsi ihan riippumatta tulotasostasi. Etenkin keskituloiselle työssäkäyvälle onkin taloudellisesti lähinnä lottovoitto saada stadin asunto jostain hyvältä paikalta, kuten just tuolta vanhasta Hertsikasta.

Jaa, että Helsingin vuokrakämppä on lottovoitto. Kukahan mahtaa tuon lottovoiton maksaa? Ja jos se on duunarille lottovoitto niin mikä se on humamamulle joita jokatapauksessa on suurempi osa? Vielä lottovoittoakin suurempaa. Minusta yhteiskunnan pitäisi jakaa tukina minimiä, ei lottovoittoja.

[no future]

Stadin vuokrakämpissähän asuu vaikka kuinka paljon duunissa käyviä veronmaksajia. Parhaimmillaan kolmannessa polvessa, koska noi kämpät on perinteisen tunnetusti ihan liian helppo siirtää eteenpäin. Lisäksi, jos olet vaikka 20 vuotiaana saanut stadin kämpän, niin saat asua siinä periaatteessa koko loppuikäsi ihan riippumatta tulotasostasi. Etenkin keskituloiselle työssäkäyvälle onkin taloudellisesti lähinnä lottovoitto saada stadin asunto jostain hyvältä paikalta, kuten just tuolta vanhasta Hertsikasta.

Jaa, että Helsingin vuokrakämppä on lottovoitto. Kukahan mahtaa tuon lottovoiton maksaa? Ja jos se on duunarille lottovoitto niin mikä se on humamamulle joita jokatapauksessa on suurempi osa? Vielä lottovoittoakin suurempaa. Minusta yhteiskunnan pitäisi jakaa tukina minimiä, ei lottovoittoja.

Sosiaalituilla elävälle on lähtökohtaisesti se ja sama paljon se kämppä maksaa, tukirajojen puitteissa toki. Asumisen jälkeen jää aina sama 500 euroa käteen, koska sossun systeemi nyt toimii niin. En itsekään pidä sitä oikein toimivana järjestelmänä, mutta se humamu, kansaneläkeläinen tai työtön suomalainen ei hyödy taloudellisesti mitään siitä halvasta kaupungin asunnosta.

Sen sijaan työssäkäyvä pystyy periaatteessa jopa puolittamaan asumiskulunsa, jos saa kaupungin kämpän.

[Jorma M.]

Mukavaa ostaa ensin 9-10 teur per m2 omistusasunto ja naapurissa elää haittamatut kaupungin kämpissä nettomaksajan verorahoilla. Mukavasti kohtaa tämän porukan, kun käy kaupassa läheisessä supermarketissa (Lidlissä vielä oikein korostetusti).

Jotta nettomaksaja sitten pääsee aamulla autollaan töihin tekemään töitä ja maksamaan veroja, häntä vielä vainotaan tästä autoilusta. Seuraava askel lienee jotkin tietullit ja työpaikan pysäköinnin verotus.

Kuinka zombien pitää olla ettei vielä tuossakaan tilanteessa tekohymy hyydy? Ja vielä äänestää demareita, vihreitä tai vasureita?

Asuntolainan ja tulevan avioeron kuristuksessa oleva soija hakee unta kun ajattelee vastapäisen talon iloja. Siellä on ramadanit kehissä, musa soi ja mäntä käy kun suomilikat on kylässä   

[Sivulause]

Menee enemmän rahapolitiikan ja toki kaavoituspolitiikan puolelle, mutta yksi syy miksi olen itse insinöörinä tekemässä lähtöä stadista on se ettei tosiaan huvita maksaa noita stadin neliöhintoja.

Monesti ihmettelen pienessä mielessäni kenellä noihin kantakaupungin kämppiin on varaa. Minä saisin Pasilasta, Vallilasta tai vast ehkä jonkun 40- 50 neliötä 25 vuoden lainalla. Joutuu toteamaan että ei kiitos, asunpahan sitten väljemmin jossain mörön perseessä ja punon juoniani.

[jka]

Sosiaalituilla elävälle on lähtökohtaisesti se ja sama paljon se kämppä maksaa, tukirajojen puitteissa toki. Asumisen jälkeen jää aina sama 500 euroa käteen, koska sossun systeemi nyt toimii niin. En itsekään pidä sitä oikein toimivana järjestelmänä, mutta se humamu, kansaneläkeläinen tai työtön suomalainen ei hyödy taloudellisesti mitään siitä halvasta kaupungin asunnosta.

Sen sijaan työssäkäyvä pystyy periaatteessa jopa puolittamaan asumiskulunsa, jos saa kaupungin kämpän.

Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.

[RP]

Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.

Asukas, joka ei maksa vuokraansa ei hyödy siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, on matalampi. Aivan niin kuin hänelle ei olisi haittaa siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, olisi korkeampi.

(Tämä ei sinänä tee järkevämmäksi asuttaa kestotyöttömiä maahanmuuttajia Helsinkiin)

[jka]

Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.

Asukas, joka ei maksa vuokraansa ei hyödy siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, on matalampi. Aivan niin kuin hänelle ei olisi haittaa siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, olisi korkeampi.

(Tämä ei sinänä tee järkevämmäksi asuttaa kestotyöttömiä maahanmuuttajia Helsinkiin)

Tottakai hyötyy. Jos vuoka kerran on 50% markkinavuokrasta kuten tuossa esitettiin ja jotta pääsee ylipäätään vuokralle pitää läpäistä joku seula niin asukas ei ylipäätään edes asuisi tuossa kämpässä markkinaehtoisesti.

[Faidros.]

Tästä ratkaisu pääkaupungin ihmissaasteongelmiin.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/indonesia-siirtaa-paakaupunkinsa-pois-jakartasta-syyna-miljoonakaupungin-lukuisat-ongelmat/8334704#gs.mqx3vu
Jos status siirrettäisiin vaikka Hämeenlinnaan? Helsingistä vihervasemmisiton ja mamujen reservaatti raja-aitoineen.

[no future]

Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.

Asukas, joka ei maksa vuokraansa ei hyödy siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, on matalampi. Aivan niin kuin hänelle ei olisi haittaa siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, olisi korkeampi.

(Tämä ei sinänä tee järkevämmäksi asuttaa kestotyöttömiä maahanmuuttajia Helsinkiin)

Tottakai hyötyy. Jos vuoka kerran on 50% markkinavuokrasta kuten tuossa esitettiin ja jotta pääsee ylipäätään vuokralle pitää läpäistä joku seula niin asukas ei ylipäätään edes asuisi tuossa kämpässä markkinaehtoisesti.

Nyt kun siirrytään sieltä teorioista todellisuuteen: Suomessa kaikki asuvat jossain, maksavat sen joko itse, osin itse tai kela maksaa. Jos minä saan vuokrakämpän kaupungilta 50% hinnalla siitä mitä nyt maksan, niin tottakai työssäkäyvänä hyödyn siitä taloudellisesti. Jos minä kelan rahoilla elävänä opiskelijana asun kaupungin tai hoasin kämpässä tossa naapurissa, mutta voin tukijärjestelmän rakenteen takia yhtä hyvin asua tässä nykyisessä yksityisomisteisessa vuokrakämpässäkin, niin minä en silloin hyödy taloudellisesti mitään ihan sama minkä kolmesta vaihtoehdosta valitsen. Sen sijaan työssäkävijänä, ja jopa pientä asumistukea saavana, voin taloudellisesti laittaa asunnot paremmuusjärjestykseen.

niihin kaupungin kämppiin muuten voi päästä ihan ilman seulaakin (joku tuloraja on, mutta keskituloinen palkansaaja siihen mahtuu). Tässä vuosikymmenien aikana on tullut aika monessa kaupungin tms arava-kämpässä käytyä Helsingissä, ja ihan tavallisia duunareita, insinöörejä, muusikoita sekä toimistotyöntekijöitä niissä on asunut. Aika usein perheellisiä, mutta kuitenkin. Itsekin olen silloin tällöin laittanut nimeni listaan kun on erillishakuja uudiskohteisiin. Helposti voisin ottaa 15€/m2/kk kämpän jostain jätkäsaaresta tai kalasatamasta, ja kas, neliövuokrani puolittuisi heti.

[jka]

Nyt kun siirrytään sieltä teorioista todellisuuteen: Suomessa kaikki asuvat jossain, maksavat sen joko itse, osin itse tai kela maksaa. Jos minä saan vuokrakämpän kaupungilta 50% hinnalla siitä mitä nyt maksan, niin tottakai työssäkäyvänä hyödyn siitä taloudellisesti. Jos minä kelan rahoilla elävänä opiskelijana asun kaupungin tai hoasin kämpässä tossa naapurissa, mutta voin tukijärjestelmän rakenteen takia yhtä hyvin asua tässä nykyisessä yksityisomisteisessa vuokrakämpässäkin, niin minä en silloin hyödy taloudellisesti mitään ihan sama minkä kolmesta vaihtoehdosta valitsen. Sen sijaan työssäkävijänä, ja jopa pientä asumistukea saavana, voin taloudellisesti laittaa asunnot paremmuusjärjestykseen.

Jos kerran saat 50% halvemmalla saman kämpän kuin naapuri niin voit ottaa samaan hintaan tuplasti isomman. Asumistuessa kun ei ole neliörajaa, ainoastaan maksimivuokra per henkilö. Tämän jälkeen voit laittaa sen toisen puolen pimeästi vuokralle tai vaikka hampunviljelyyn. Parhaiten homma onnistuu lapsiperheeltä joiden lapset on jo vanhoja. Helsingin kaupungilta saat näppärästi 4 huoneen asunnon suurperheelle ja kun lapset muuttaa pois niin siellä onkin kolme tyhjää huonetta. Asumistuet toki tippuu kun ne on sidottu väkimäärään, mutta sait 4 huoneen lukaalin puoleen hintaan josta ei siis häädetä pois vaikka asuisit siellä loppuelämäsi yksin ja Kela maksaa sinulle ihan samaa vuokraa kuin maksaisi mistä tahansa pienemmästäkin asunnosta. Joko nautit neliöistä puoleen hintaan tai pistät ne rahoiksi jollain tapaa. Jokainen neliö jonka pistät rahoiksi on suoraan 50% voittoa sinulle. On miljoona muutakin tapaa hyötyä tuosta taloudellisesti vaikka vuokran maksaa kuka tahansa.

Jos joku saa ihan mitä tahansa 50% alle markkinahintojen niin tuon toisen 50% maksaa silloin joku muu ja tämän hyödyn voi pistää myös rahoiksi ihan kaikissa tapauksissa riippumatta siitä saitko tuon hyödykkeen ilmaiseksi vai maksoitko itse sen 50% tai mitä tahansa näiden väliltä. Jos joku ei tuota hyötyä pistä rahoiksi niin se ei silti muuta tosiasiaa miksikään.

LISÄYS: Niin, ja siis jo pelkästään tuolla että saat samaan hintaan tuplasti isomman kämpän jos haluat on suoraan rahassa mitattava hyöty vaikka sitä ei suoraan käteen tulisikaan. Tämä siis jo kun verrataan kahta pelkästään Kelan tuilla elävää suoraan ja vaikka kumpikaan ei teksi yhtään mitään sen kummempaa. Helsingin vuokrakämpässä puoleen hintaan asuva voittaa faktisesti myös taloudellisesti verrattuna kaveriinsa joka asuu samalla Kelan maksivuokralla siis puolet pienemmässä kämpässä.

[Jorma M.]

Asumistuessa kun ei ole neliörajaa, ainoastaan maksimivuokra per henkilö. Tämän jälkeen voit laittaa sen toisen puolen pimeästi vuokralle tai vaikka hampunviljelyyn. Parhaiten homma onnistuu lapsiperheeltä joiden lapset on jo vanhoja. Helsingin kaupungilta saat näppärästi 4 huoneen asunnon suurperheelle ja kun lapset muuttaa pois niin siellä onkin kolme tyhjää huonetta. Asumistuet toki tippuu kun ne on sidottu väkimäärään, mutta sait 4 huoneen lukaalin puoleen hintaan josta ei siis häädetä pois vaikka asuisit siellä loppuelämäsi yksin ja Kela maksaa sinulle ihan samaa vuokraa kuin maksaisi mistä tahansa pienemmästäkin asunnosta.

Tällainen ei muuten enää onnistu Hgissä. Jos ja kun on saatu toimettomaan talouteen asumistukea X vuokraan Y, ja jos lapsia muuttaa kotoa, alkaa Kelasta uhkailu että pienentyneen perheen on muutettava halvempaan asuntoon. Ja käyttävät ihan termejä "ylikallis" ja "kohtuuton". Kela tosin tajuaa käyttää termiä "liian kallis" eikä sitä että "liian iso".

Ja jos Kelalle sanoo että "hei tota, ei olla saatu julkiselta puolelta pienempää asuntoa halvemmalla koska asuntojono, tarkistakaa tiedoistanne että me ollaan kaupungin jonossa", niin Kela ilmoittaa että "ei kiinnosta, muuttakaa halvempaan, tai muuten asumistukia "kohtuullistetaan". Käytännössä siis suomalainen perhe pakotetaan Hgistä esim Mäntsälään. Ja nyt kun joku sanoo, että "ihan oikein työttömille!", niin mamuille näin ei tehdä.

[jka]

Asumistuessa kun ei ole neliörajaa, ainoastaan maksimivuokra per henkilö. Tämän jälkeen voit laittaa sen toisen puolen pimeästi vuokralle tai vaikka hampunviljelyyn. Parhaiten homma onnistuu lapsiperheeltä joiden lapset on jo vanhoja. Helsingin kaupungilta saat näppärästi 4 huoneen asunnon suurperheelle ja kun lapset muuttaa pois niin siellä onkin kolme tyhjää huonetta. Asumistuet toki tippuu kun ne on sidottu väkimäärään, mutta sait 4 huoneen lukaalin puoleen hintaan josta ei siis häädetä pois vaikka asuisit siellä loppuelämäsi yksin ja Kela maksaa sinulle ihan samaa vuokraa kuin maksaisi mistä tahansa pienemmästäkin asunnosta.

Tällainen ei muuten enää onnistu Hgissä. Jos ja kun on saatu toimettomaan talouteen asumistukea X vuokraan Y, ja jos lapsia muuttaa kotoa, alkaa Kelasta uhkailu että pienentyneen perheen on muutettava halvempaan asuntoon. Ja käyttävät ihan termejä "ylikallis" ja "kohtuuton". Kela tosin tajuaa käyttää termiä "liian kallis" eikä sitä että "liian iso".

Ja jos Kelalle sanoo että "hei tota, ei olla saatu julkiselta puolelta pienempää asuntoa halvemmalla koska asuntojono, tarkistakaa tiedoistanne että me ollaan kaupungin jonossa", niin Kela ilmoittaa että "ei kiinnosta, muuttakaa halvempaan, tai muuten asumistukia "kohtuullistetaan". Käytännössä siis suomalainen perhe pakotetaan Hgistä esim Mäntsälään. Ja nyt kun joku sanoo, että "ihan oikein työttömille!", niin mamuille näin ei tehdä.

Kelalla on taulukot asumistuen enimmäisvuokrasta per nuppi per paikkakunta. Ei siinä voi kukaan saada Kelalta liikaa "ylikalliiseen" asuntoon jos sääntöjä noudatettaisiin. Käsittääkseni ongelma on harkinnanvarainen toimeentulotuki josta on tullut enneminkin normi jolla maksetaan asumiskuluja yli tuon standardikustannuksen. Tällöin Kelalla on insentiivi kehoittaa muuttamaan halvempaan asuntoon. Tai pelkästään poistamalla tuo harkinnanvarainen ylimenevä osuus niin tuensaaja on pakotettu muuttamaan tai sitten kaivaa omaa kuvettaan. En epäile ollenkaan etteikö normit tältä osin olisi erilaisia kantiksen ja mamun suhteen.

Jos jo asut 50% alennuksella Helsingin vuokrakämpässä niin mistäänhän et saa tuon edullisempaa asuntoa. Et vaikka muuttaisit pienempäänkin. Paitsi ehkä Mäntsälästä.

[Titus]

Suomalaistutkimus: Asuminen huono-osaisella alueella lisää riskiä lapsen ylipainon kehittymiselle
23.1.202217:04ASUMINENTYÖTERVEYSASUNTOJEN HINNATTIEDE
Tutkimuksen tulokset tulisi tutkijan mukaan huomioida kaupunkisuunnittelussa.

Uusi Turun yliopiston tutkimus osoitti, että asuminen huono-osaisella asuinalueella on merkittävä riskitekijä epäsuotuisalle painonkehitykselle alle kouluikäisillä lapsilla.

Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lasten painon kehitykseen yli 11 000 varsinaissuomalaisen lapsen aineistosta.

"Asuinalueen huono-osaisuus mitattiin alueen aikuisväestön koulutus- ja tulotason sekä työttömyystietojen avulla. Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä", kertoo tutkimuksesta vastannut kliinisen laitoksen dosentti, vanhempi tutkija Hanna Lagström tiedotteessa.

Lasten kasvutiedot saatiin lastenneuvoloiden kansallisesta rekisteristä.

Hyväosaisilla alueilla lapset olivat syntyessään painavampia, mutta jo neljän vuoden iässä painon kehitys tasaantui.

"Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen kehitysympäristön lapsille ja ylipainon riski kasvaa ennen kouluikää sosioekonomisesti huono-osaisilla asuinalueilla. Tutkimuksemme tulokset olisi tärkeää huomioida muun muassa kaupunkisuunnittelussa ja näin huolehtia eriarvoisuuden pysäyttämisestä jo lapsuudesta alkaen", Lagström sanoo.

Tutkimus perustuu Varsinais-Suomen syntymäkohortti (SFBC) 2008–2010 -aineistoon. Tutkimuskohortti koostuu kaikista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kolmen vuoden aikana syntyneistä lapsista. Tässä tutkimuksessa mukana oli jokaiselta äidiltä tänä aikana syntynyt ensimmäinen lapsi.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaistutkimus-asuminen-huono-osaisella-alueella-lisaa-riskia-lapsen-ylipainon-kehittymiselle/958aa79d-744c-4f85-bbfa-fd9e4d0d76de


kaupunkisuunnittelullahan se estetään, että kakarat ei liho...

[Outo olio]

Uutta ja hienoa saatiin, ikävä vain että se on epäkäytännöllistä. Onneksi budjettiin on varattu oma rahansa tuleville muutoksille. Ainakin osa virheistä, joista varoitettiin etukäteen, pystytään korjaamaan jälkikäteen.

Kulttuuri|Arkkitehtuuri

Kun "pyörryttävän upeiksi" kuvatut Kuvataide­akatemian uudet tilat avattiin, opiskelijat järjestivät mielen­osoituksen: Talossa on niin hankala opiskella, että he pitävät itseään "ulkopuolisina haitta­tekijöinä"

Monet opiskelijat ovat vuokranneet työhuoneita, koska syksyllä Sörnäisissä avautuneen Mylly-rakennuksen tilat ovat hälyisiä ja ahtaita taiteentekemiseen.

Tero Kartastenpää HS
16:00

--

Taukotilat, "kohtaamot", sijaitsevat jokaisen kerroksen aulassa, keskellä kulkureittiä.

Yhteisöllisyys ja yllätyksellisyys tarkoittavat erityisesti sitä, että tilassa kaikuvat sekalaiset äänet.

"Kun on oltu tauolla kohtaamossa, meille on tultu sanomaan, että voitteko olla hiljaa", Johansson sanoo.

--

Useat Taideyliopiston Helsingin Sanomien haastattelemat opiskelijat ovat sitä mieltä, että uudet tilat vaikeuttavat opiskelua.

"Herää kysymys, kenelle tämä on rakennettu: opiskelijoita varten vai sitä varten, että kuka vain saa tulla katsomaan Suomen kalleinta taidekoulutusta", Johansson sanoo.

Yksityisyyden puute on aiheuttanut monia ongelmia. Yleisissä tiloissa kulkee jatkuvasti ihmisiä, ja taideteoksia on jouduttu siivoamaan käytäviltä.

--

Syksyllä kymmenkunta opiskelijaa vuokrasi itse paremmin soveltuvat tilat koulun ulkopuolelta. Kevätlukukaudelle tiloja on järjestelty uudelleen, mutta edelleenkin muutamat työskentelevät muualla.

Opintoihin kuuluvia viikoittaisia seminaareja on toisinaan jouduttu järjestämään koulun ulkopuolella, koska vapaata tilaa keskustelevalle opiskelijaryhmälle ei ole löytynyt.

Opiskelijat eivät voi juuri vaikuttaa tilojen valaistukseen ja osa valaisimista on säädetty työskentelyn kannalta häiritsevästi. Varastotilaa ei riitä aina edes pienille teoksille.

"Opiskelijat laittavat rättejä ja kankaita roikkumaan, että saisivat suljettua tilaa", Pitkänen-Walter sanoo.

Tilat ovat alkaneet vaikuttaa ilmaisuun. Maalausten koot ovat pienentyneet.

"On paljon opiskelijoita, jotka tekivät tosi isoja teoksia aikaisemmin, mutta nyt ei vain pysty", Pitkänen-Walter sanoo.

--

Korvuota mietityttää, miten avoimessa tilassa voi työskennellä häiriöittä. Moni on ollut "avokonttorimeiningistä" hämillään.

"Harva tekee ryhmätöitä, joissa avoin tila palvelisi jotenkin."

Opiskelijat sanoivat jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa hankkeesta vastaaville, että avoimessa tilassa työskentely voi toimia joissain kouluissa, mutta ei Kuvataideakatemiassa.

--

Tilassa on paljon portaita, joten on aina riski, että joku liukastuu tai kompastuu.

--

Jatkossa on tarkoitus, että tiloihin liittyviä ongelmia käydään läpi työryhmässä. Helmikuussa pidetään jälleen opiskelijoiden kuulemistilaisuus, jossa puhutaan esimerkiksi aulojen muokkaamisesta.

Budjettiin on varattu rahaa muutoksiin, joista isoimmat tehdään kesällä. Ainakin valaistusta säädetään ja akustiikkaa parannetaan.

--

Nyt käyty keskustelu muistuttaa toisen taidealan korkeakoulun Aalto-yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä Väre-rakennuksesta syksyllä 2020. Taideopiskelijat valittivat, että uusi rakennus on esimerkiksi liian avoin.

--

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008534631.html

[Titus]

Halutaan pikaraitiotietä Vihtiin, saadaan raitiovaunukiskoja Topieliuksen kadulle...

As Oy Topeliuksenkatu 15:n käynnissä olevan kartoituksen perusteella jo yhdeksän taloyhtiötä, eli arviolta 1 000 kadun asukasta vastustaa raitiotiekiskojen rakentamista Topeliuksenkadulle.

Kadun kiskotus on pieni osa laajaa Vihdintien kaupunkibulevardihanketta, jonka liikenneratkaisu perustuu Kannelmäestä kaupungin keskustaan Mannerheimintietä pitkin liikennöiviin pikaraitiotievanuihin. Nämä edellyttävät muun ratikkaliikenteen siirtoa Topeliuksenkadulle.

Topeliuksenkatu on kaksisuuntaiselle raitiotieliikenteelle liian kapea eikä kadun rakennuskanta katutason asuinhuoneistoineen sovellu raitiotieliikenteelle. Kadun pohjoisosan erityispiirteisiin kuuluvalla sairaala-alueella ja nykyiselläänkin erittäin vilkkaalla

Tullinpuomin risteysalueella uudet kiskot ja niillä liikkuvat raitiotievanut tulevat vaikeuttamaan kaikkea katujen liikennettä. (no üllatüs)
Eri suunnista sairaala-alueelle tulevan hälytysajoneuvoliikenteen vaikeutuminen voi muodostua jopa hengenvaaralliseksi.

On tarpeetonta rakentaa 150–200 metrin etäisyydelle Mannerheimintien raitiotiekiskoista toinen täsmälleen samansuuntainen kiskopari. Ehdottamamme reitti ei tätä päällekkäisyyttä tuo vaan parantaa kantakaupungin kiskokattavuutta ja lisää joustoa linjaston suunnitteluun. Lisäksi reitillä tavoitetaan myös Topeliuksenkatua enemmän uusia matkustajia!

koko juttu

https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4458177


ajatella, raitiovaunut, pikaraitiotiet, metrot ja lähijunat... kaikki omilla kiskoilla... 

[Paju]

^ Ei nyt sentään Vihtiin asti. Helsingin keskustasta Vihdintietä Kannelmäkeen.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2020-09-18/kaupunkiymparistolautakunta-hyvaksyi-vihdintien-pikaratikan-suunnitelman

[JoKaGO]

Suunnitteli ne meille Tampereellekin pikaratikkaa ja kesken selvityksen huomattiin, että pikaratikka tulisi tuplasti kalliimmaksi kuin "normi"ratikka. Siinä on jokin nopeusraja, olisiko 50km/h, jos se ylitetään, vaaditaan huomattavasti tiukemmat turvallisuusratkaisut.
Koko käärmeen pyssyyn työntämisen ajan kuntalaiset luulivat saavansa "pikaratikan, joka menee hujauksessa Hervannasta Lielahteen". No veetun kallis hidas ratikka saatiin. Kyllä se tänäänkin näkyi kulkevan pyrystä huolimatta, kun itse ajoin Hervannan valtaväylää ja vaihtaessa tietenkin välikaasua antaen 

[Titus]

^ Ei nyt sentään Vihtiin asti. Helsingin keskustasta Vihdintietä Kannelmäkeen.

"Ei vielä" 

Kohta on puistobulevaardia Vihtiin asti kun kaikki vaan suihkii menemään eri raitiolaitteilla 

[no future]

^ Ei nyt sentään Vihtiin asti. Helsingin keskustasta Vihdintietä Kannelmäkeen.

"Ei vielä" 

Kohta on puistobulevaardia Vihtiin asti kun kaikki vaan suihkii menemään eri raitiolaitteilla 

Tunnin junahan etenee taas jossain omissa aikatauluissaan, mutta se varmaan on lähimpänä mitä raiteet mahdollisesti tulee Vihtiä viistämään.

[jka]

Näyttää pako ydinkekeskustojen perslävistä mukavammille asuinalueille jatkuvan kuten ennustelin jo melkein kaksi vuotta sitten koronan alettua. Eikä vain jatkuvan, vaan kiihtyvän. Eikä tilanne tule muuttumaan vaikka korona katoaisi kokonaan koska etätyömahdollisuudet ovat jääneet pysyviksi kuten myös ennustin. Voi jäädä musta pekka käteen ydinkeskustojen vuokrakasarmeja viime vuosina rakentaneille. Asukkaiksi ei ainakaan tule muuta kuin kehariporukkaa kelan tuilla. Kaikki jotka edes vähänkin kynnelle kykenee etsii mukavampaa asumista ihan muualta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

Asuntokauppaan syntyi noidankehä, jolle ei näy loppua – tilanne muuttunut "melkein aggressiiviseksi"

Omakotitaloja on myynnissä paikoin jopa historiallisen vähän, välittäjät arvioivat. Isommat asunnot myydään usein nopeasti.

OSTAJIA OLISI mutta ostettavaa ei. Tilanne on sama kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeista, eikä muutosta ole näkyvissä lähiaikoina.

Pääkaupunkiseudulla on pulaa erityisesti perheasunnoista eli omakotitaloista, rivitaloista ja isoista kerrostalohuoneistoista.

– Perheasuntojen kysyntä on jatkunut hyvin vahvana, ja vaikka korona hellittäisi, ei näytä siltä, että se sammuisi. Taustalla on koronan etätyöbuumi, joka on saanut ostajat liikkeelle, kuutta Kiinteistömaailman myymälää Helsingissä ja etelärannikolla pyörittävä kiinteistövälittäjä Hannu Salo kertoo.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008585769.html

[RP]

Näyttää pako ydinkekeskustojen perslävistä mukavammille asuinalueille jatkuvan kuten ennustelin jo melkein kaksi vuotta sitten koronan alettua. Eikä vain jatkuvan, vaan kiihtyvän. Eikä tilanne tule muuttumaan vaikka korona katoaisi kokonaan koska etätyömahdollisuudet ovat jääneet pysyviksi kuten myös ennustin. Voi jäädä musta pekka käteen ydinkeskustojen vuokrakasarmeja viime vuosina rakentaneille. Asukkaiksi ei ainakaan tule muuta kuin kehariporukkaa kelan tuilla. Kaikki jotka edes vähänkin kynnelle kykenee etsii mukavampaa asumista ihan muualta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

(..)

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008585769.html

Linkkisi takan tosin ei nähdäkseni esiinny sanaa "ydinkeskusta" kertaakaan, ei edes sanaa "keskus muuten kuin osana nimeä Huoneistokesus. Kerrostalovoittoinen alue ei ole synonyymi "ydinkeskustalle"

[jka]

Näyttää pako ydinkekeskustojen perslävistä mukavammille asuinalueille jatkuvan kuten ennustelin jo melkein kaksi vuotta sitten koronan alettua. Eikä vain jatkuvan, vaan kiihtyvän. Eikä tilanne tule muuttumaan vaikka korona katoaisi kokonaan koska etätyömahdollisuudet ovat jääneet pysyviksi kuten myös ennustin. Voi jäädä musta pekka käteen ydinkeskustojen vuokrakasarmeja viime vuosina rakentaneille. Asukkaiksi ei ainakaan tule muuta kuin kehariporukkaa kelan tuilla. Kaikki jotka edes vähänkin kynnelle kykenee etsii mukavampaa asumista ihan muualta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

(..)

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008585769.html

Linkkisi takan tosin ei nähdäkseni esiinny sanaa "ydinkeskusta" kertaakaan, ei edes sanaa "keskus muuten kuin osana nimeä Huoneistokesus. Kerrostalovoittoinen alue ei ole synonyymi "ydinkeskustalle"

Mikä olikaan pointtisi itse asiasta? Porukka etsii omakotitaloja ydinkekeskustoista vai?

[RP]

Mikä olikaan pointtisi itse asiasta? Porukka etsii omakotitaloja ydinkekeskustoista vai?

Jos haluat väittää, että ihmiset pakenevat niihin omakotitaloihin ydinkeskusteojen "perslävistä" ja "vuokrakasarmeista" niin linkkisi ei ollut minkäänlainen todiste sen puolesta.

[Sivulause]

Jännä nähdä tämän etätyökuvion pitkän tähtäimen vaikutukset, if any.

Itse olen muuttamassa pois isolta kirkolta osin tuosta syystä, että työelämään tuli pikavauhdilla landelta käsin- optio. Ei minulle Helsingissä ole vuosiin ollut mitään muuta tenhoa kuin toimivat työmarkkinat. Nyt pystyy vapaammin katselemaan laadukkaampaa asumista kohtuullisin kustannuksin. Keskikokoisen kaupungin palvelut riittävät minulle hyvin, enhän minä tollo ymmärtäisi Kiasmassa muutenkaan näkemääni.

Varmasti pintapaikat tulevat pärjäämään jatkossakin, mutta ennustan että isosti lainoitetuista taloyhtiöistä alkaa kuulua kummia lähivuosina. Tämä ei tule menemään ylilainoitettujen talouksien osalta toivotusti, uskoisin. Säätiöt, eläkevakuutusyhtiöt ja isot keinottelijat korjaa potin. Monelle velalla asuntosijoittavalle jää luu kouraan. Nämä välittäjien kertomukset tukevat tuota näkemystä, moni joutuu ainakin tilapäisesti kaivamaan taskua syvemmältä.

Menee hieman ot, mutta suomalaisten pitäisi ihan kansantaloudenkin kannalta hajauttaa varojaan vaikkapa osakkeisiin, tulisi talouteen liikettä. Kiinteistöspekulointi on lose-lose suomalaiselle, minun mielestäni. Institutionaaliset sijoittajat voittaa.

Tähän etätyökuvioon valtiovalta pystyy tietysti vaikuttamaan kurittamalla autoilijoita, paskomalla tiet ja pistämällä nuo tulevat energiavaatimukset vanhoille taloille käytäntöön täysimittaisina.