2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Kallan]

^Tähän omien havaintojeni perusteella vaikuttaa melkoisesti se, että ainakin mena-maalaisille tuntuu pitkäjänteinen toiminta olevan hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Näyttäisi siltä, että he elävät ainoastaan hetkessä, mutta muuten tulevan hahmottaminen näyttäisi olevan hankalaa, kuten myös abstraktien asioiden ymmärtäminen. Tämä siis oman kokemuksen perusteella tehty havainto. Varmaan, ehkä, tai sitten ei, aina jossain on poikkeuksia.

[Golimar]

Oppivelvollisuuden laajentaminen toi kouluihin ennakoimattomia ilmiöitä – "Murrosikää ei ole otettu uudistuksessa lainkaan huomioon"
Lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia kuormittavat toinen toistaan seuraavat uudistukset. HS selvitti, miten uudistusrumba on muuttanut koulujen arkea.

TILAAJILLE

Ruotsin kielen lehtori Jani Jylhä opettaa ruotsin verbien taivutusta pelkästään sähköisillä oppimateriaaleilla. Vielä viime syksynä valtaosa hänen opiskelijoistaan valitsi perinteisen paperisen oppikirjan. KUVA: KARI PULLINEN

Maija Aalto HS, Marja Salomaa HS
2:00 | Päivitetty 10:13
RUOTSIN tunnilla Tikkurilan lukiossa Vantaalla torstaiaamu alkaa verbien taivutuksella. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat avaavat sähköistä oppimateriaalia vielä totutellen, koska uusi digikirja on vasta otettu käyttöön.

Myös lehtori Jani Jylhä saa opiskella uusia tapoja. Vielä viime lukukaudella kaksi kolmasosaa ruotsin pänttääjistä oli valinnut paperisen kirjan.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008409153.html

X

STT, Ayla Albayrak
7:03
Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on kuluneena vuonna eriytynyt huomattavasti, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista.

Karvin mukaan oppilaat ovat nyt jakautuneet matematiikassa aiempaa paljon selvemmin heikosti, keskimääräisesti tai erittäin hyvin menestyviin.

–  Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat yhdeksännen luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia kuudennen luokan tai jopa kolmannen luokan tasoa vastaavissa tehtävissä, sanoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Karvin tiedotteessa.

Ilmiötä selittää osaltaan koronapandemia ja etäopiskelu, mikä on joillekin oppilaille osoittautunut haasteellisemmaksi kuin toisille. Ne oppilaat, joilla on vähemmän motivaatiota, itsesäätelytaitoja tai tukea perheeltään, näyttävät jääneen jälkeen, arvioinnissa todettiin.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008461816.html

[RP]

Muutamia poimintoja. Alueellisistaa eroista (Lapin ja Itä-Suomen huonot tulokset, myöskin se, että S2-oppilaiden siivoaminen aineistosta ei vaikuta lukuihin kovinkaan paljoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimäärin) voi päätellä, että kaikkea huonoa ei voi redusoida maahanmuttoon. Silti, S2-oppilaiden tulokset ovat hyvin huonot (ja voinee arvata, että jos s2 oli jaettu alaryhmiin, osalla niistä vielä selvästi huonommat) ja nämä laskevat pääkaupunkiseudun tuloksia tuntuvasti. Helsingissä yläasteiden väliset tasoerot (tai ehkä oikeammin oppilasaineksen väliset tasoerot) ovat kasvaneet selvästi:

Näyttää siltä, että koulujen selitysosuus metropolialueen ulkopuolella on pysynyt samankaltaisena viimeisimmissä arvioinneissa tai lisääntynyt vain marginaalisesti (2012: 6,4 %, 2015: 6,6 %; 2021: 6,7 %).
Sen sijaan metropolialueella ja erityisesti Helsingissä ja Vantaalla koulun selitysosuus on kasvanut moninkertaiseksi (Helsinki: 15,1 %; Vantaa: 11,9 %) vuosista 2012 (Helsinki: 4,8 %; Vantaa: 1,6 %) ja 2015 (Helsinki: 3,0 %).

Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät"  kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.

https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/12/MATEMATIIKKA-COVID-19-PANDEMIAN-VARJOSSA-27_2021.pdf

[kartiokulmio]

Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

Veikkaisin että vaatimustasoa on alennettu niin että eivät enää osaa laskea, riiippumatta rodusta. Samalla aiheutetaan parinkymmenen vuoden viiveellä muunkin osaamisen laskemista. Looginen päättelykykykin saattaa heiketä, epäilyttää ihan tuon koronapolitiikankin vuoksi, ennen osasivat karanteeneilla poistaa tauteja. Nyt sitten hallitsijat itse juoksevat viruslinkoina tunnetuissa paikoissa.
Olisi hyvä verrata myös 40 vuoden ja 60 vuoden takaisia tuloksia, epäilen niihin olevan eroa vielä enempi.

[RP]

Olisi hyvä verrata myös 40 vuoden ja 60 vuoden takaisia tuloksia, epäilen niihin olevan eroa vielä enempi.

Edes 40 vuoden takaa ei taida olla mitään dataa mihin verrata. 60 vuoden takaa voisi korkeintana mitata parhaimpien osaamista joihinkin oppikoulu/ylioppilaskirjoituskokeisiin, mutta opetettavien asioiden muuttumisen takia vertailu ei olisi kovin reilu. Mitään koko väestöä koksevaa koulukoetta ei nykyisten 9. luokkalaisten ikäryhmässä ollut.

[Chrattac]

Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

Tuossa artikkelissa Metsämuuronen arvelee, että matematiikan osaaminen on siirtynyt sovellusten ja mobiiliteknologioiden käyttöön. Sanotaanko näin, että trendi nykynuorten keskuudessa on se, etteivät osaa edes niitä käytellä. Tietotekniikan taidot ovat ala-arvoisia, osasyynä on se, että sovelluksia käytetään perin yksipuolisesti ja ne kaikki on tehty sellaisiksi, että huoneenlämpöä vastaavalla ÄO:llakin operoivat ihmiset osaa niitä käyttää. Todellisuudessa suurimmalla osalla nuorista ei ole edes alustavaa käsitystä, miten ne laitteet, joita käytetään yhden täppäyksen periaatteella toimivat. Esimerkiksi kansiorakenteet ovat ihan kummallisia, eli se missä tiedostot sijaitsevat tietokoneissa – kaikki ladataan vain työpöydälle tai latauskansioon eikä tiedostoja löydetä, jos oletuslatauskansio on ollut jokin muu tai jokin ohjelmisto vaikka tallentaa omaan polkuunsa töitä. Työelämässä tarvittavien perus toimistosoftien käyttäminen on jo lähes mahdotonta, eikä ymmärretä lainkaan vaikkapa tietoturvan tai yksityisyydensuojan päälle*.

En siis sano sitä, että kaikkien pitäisi osata vääntää Linuxin CLI:llä softaa ja koodata, mutta argumentti siihen että "osataan käyttää sovelluksia ja siksi ei osata vaikkapa matematiikkaa" on väärä. Oma sukupolveni (90-luvun vaihde) on sitä porukkaa, jotka vielä oikeasti joutuivat selvittelemään ja säätämään koneiden toimintaa, jos jokin softa ei vaikka skulannut. Puhuttiin aikanaan siitä, että rohkeus käyttää laitteita oli ihan toista maata ja on se nykyäänkin. Jos mulle heitetään monimutkaisempaakin kuluttajaelektroniikaa nenän eteen, ei mene kauan kuin sen toimintalogiikka aukeaa ilmankin käyttöohjeita. Tässä toki on se ongelma, että joskus tulee sekoiteltua laitteita, mutta mikäs siinä kun on tottunut säätämään.

* Nämä olisi kyllä sellaisia, että pitäisi ihan koululaitoksessa opettaa tietoturvaa vähintään perustasolla ellei syvällisemminkin. Syystä, että nykyään lähes jokainen työntekijä jokaisella työpaikalla on tavalla tai toisella vastuussa yrityksen tietoturvasta ja suojaukset ovat niin vahvoja kuin niiden heikoin lenkki.

[Roope]

Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät"  kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.

Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvosanojen korottaminen kokeissa osoitetusta osaamisesta on ollut hyväksyttyä ja jollain tavalla ohjeistettua jo ainakin toistakymmentä vuotta sitten. Muistan tutkimuksen, jossa maahanmuuttajataustaisten keskimääräiseksi eroksi osoitettuun osaamiseen todettiin noin yksi arvosana ylöspäin. Koska osa maahanmuuttajataustaisista pärjää normaalisti, suosimisen voi olettaa kertyvän tietynlaisen taustan huonosti menestyville oppilaille, joten osalla yksilöistä erot osoitettuun osaamiseen ovat vielä suurempia.

Ja tuosta on tosiaan jo yli kymmenen vuotta, kun nykyiset paineet maailman parhaan koulun kulissien ylläpitoon ovat haittamaahanmuuton moninkertaistuttua vielä paljon suuremmat.

[potta]

Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvosanojen korottaminen kokeissa osoitetusta osaamisesta on ollut hyväksyttyä ja jollain tavalla ohjeistettua jo ainakin toistakymmentä vuotta sitten. Muistan tutkimuksen, jossa maahanmuuttajataustaisten keskimääräiseksi eroksi osoitettuun osaamiseen todettiin noin yksi arvosana ylöspäin. Koska osa maahanmuuttajataustaisista pärjää normaalisti, suosimisen voi olettaa kertyvän tietynlaisen taustan huonosti menestyville oppilaille, joten osalla yksilöistä erot osoitettuun osaamiseen ovat vielä suurempia.

Ja tuosta on tosiaan jo yli kymmenen vuotta, kun nykyiset paineet maailman parhaan koulun kulissien ylläpitoon ovat haittamaahanmuuton moninkertaistuttua vielä paljon suuremmat.

ja selvittelystä on kulunut jo niin paljon aikaa, että uutiset aiheesta ovat vanhentuneet:

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa

alkuperäinen tutkimus on sentään vielä jäljellä:

https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

sivuilta 50-51 (ei pdf, vaan aineiston sivunumerot):

Äidinkielen ja kirjallisuuden kouluarvosanojen keskiarvossa ero kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä oli hyvin pieni, ja kantaväestön oppilaat
saivat keskimäärin jopa hieman alhaisempia arvosanoja kuin maahanmuuttajataustaiset oppilaat (ks. kuvio 18). Yhdeksännellä luokalla opiskelleilla
toisen sukupolven maahanmuuttajilla äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan keskiarvo oli hieman korkeampi kuin kantaväestön oppilailla ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla.
...
Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin

[RP]

Tässä tutkimuksessa sanottiin, että huonojen kolujen oppilaat saavat parempia arvosanoja helpommin kuin hyvien koulujen. Jossakin aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajat saavat parempia arvosanoja kuin kantaväestö. Koska maahanmuuttajat keskittyvät huonompiin kouluihin (tai huonommat koulut ainakin pääkaupunkiseudulal ovat niitä, joihin maahanmuuttajat ovat keskittyneet) on hankala sanoa, kummasta varsinaisesti on kysymys tai missä määrin molemmat vaikuttavat. Käsittääkseni missään ei ole yritetty selvittää, antavatko opettajat mamuille parempia arvosanoja kun kantaväestön edustajille samassa luokassa, vai onko kysymys siitä, että kun ongelmaluokan opettaja yrittää jakaa kiitettäviä ja tyydyttäviä "normaalin" määrän opiilaille, joiden joukossa ne ovat todellisuudessa harvassa, tästä "hyötyvät"  kaikki, mutta tuossa koko joukossa maahanmuuttajat vain ovat turhan hyvin edustettuja.

Onhan tuota selvitetty tai ainakin käynyt ilmi muun ohessa, ja tästä on ollut keskustelua aiemminkin.

Huom. Alkuperäisen painotus minulla tuossa oli sanoilla "samassa luokasa". Se ei ollut vahinko.

Luultavasti muistamme saman tutkimuksen, mutta pointti jää, että jos ei erikseen yritetä erottaa huonon luokan ja toisaalta maahanmuuttajataustaisuuden vaikutusta, niin on paha sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Hypoteettisissa tapuksissa, jossa opettajat gaussinkäyrättävät luokkansa sen absoluuttisesta osaamistasosta välittämättä ja täysin rotu- ja maahanmuuttoneutraalisti, suurimpia hyötyjien joukossa ovat Varissuon ja itähelsingin koulut ja toisaalta jos opettajat arvioisivat kantasuomalaiset niiden absoluuttisen osaamistasoon nähden täysin oikein, mutta antaisivat +1 jokaiselle s2-oppilaalle, tuloksissa nähtäisiin, että huonoissa kouluissa saa paremman arvosanan helposti. En ole nähnyt tutkimusta, jossa näiden kahden mekanismin painoarvoa todellisuudessa olisi pyritty selvittämään.

[migri]

Vuoden opettajan lista PISA-romahduksen syistä...

[Siili]

Vuoden opettajan lista PISA-romahduksen syistä...

Minusta kuvakaappauksessakin voisi kertoa, mistä kopsattu.

EDIT:   Lähde oli Opettaja-lehti vuodelta 2013.  Ohessa keskustelua artikkelista. 

https://www.google.com/search?q=ari+uotila+opettaja&newwindow=1&sxsrf=AOaemvKoTYEmBhrWA_l_hd4kOxwBb_aBag%3A1639463584203&ei=oDq4YaXCC8CNxc8P7LS12AU&ved=0ahUKEwilkrvk1eL0AhXARvEDHWxaDVsQ4dUDCA4&uact=5&oq=ari+uotila+opettaja&gs_lcp=Cgdnd3Mtd2l6EAMyBggAEBYQHjoICAAQgAQQsAM6BwgAELADEB46BQgAEIAESgQIQRgBSgQIRhgAUMsGWIglYPgsaAFwAHgAgAFaiAHsBZIBATmYAQCgAQHIAQfAAQE&sclient=gws-wiz

[Hippo]

Vuoden opettajan lista PISA-romahduksen syistä...

Tuohon pitäisi lisätä vielä koko järjestelmäideologiaan rakennettu sisäinen ongelma. Opetussuunnitelmien perusteissa ei usein edes vaadita kaikkien asioiden kohdalla niiden oppimista vaan niihin tutustutaan. Osaamisen lisääminen ei siis ole enää tavoite eikä osaamattomuus estä etenemistä vuosiluokilta toisille ja perusopetuksen päättötodistuksen saamista.

Nykyään ammatillisessa koulutuksessa arvioidaan jokaisen uuden opiskelijan lähtötaso henkilökohtaisesti ja laaditaan HOPS (henkilökohtainen opetussuunnitelma). Tämä siksi, että perusopetukseen päättöarvosanoista ei voida päätellä mitään henkilön osaamistasosta.

[Mjane]

"Maahanmuuttajataustaiset" ovat toki tietenkin hyvin heterogeeninen ryhmä, ja vaikka tätä ei varmasti koskaan julkaistaisi niin olisi mielenkiintoista tietää, miten eri alaryhmät pärjäävät suhteessa ns kantasuomalaisiin opiskelijoihin. Jos eri tutkimuksissa on osoitettu, että keskimäärin osaamistaso on noin -15%, niin luulisin, että esim. kiinalaistaustaiset pärjäävät keskimäärin noin +5-10%, venäläiset-virolaiset ehkä +/- 0-5%, bangladeshilaiset jms -10-15% ja somalit -30% verrattuna kantasuomalaisiin.

[Golimar]

Todella fantastista sanoisi Siilinjärven lapsinero.

X

Tasokas fysiikan opetus on uhattuna: Jyväskylän yliopistossa laadituntuoreen raportin mukaan(siirryt toiseen palveluun) matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla.

Raportin laatijoiden lehtori Hannu Moilasen ja professori Pekka Neittaanmäen mukaan matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys toimii perustana eri teknologioiden kehittämisessä ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa.

– Suomen taloudellinen kivijalka on matemaattisessa osaamisessa ja korkeassa teknologiateollisuudessa. Olemme erittäin huolissamme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Jyväskylän normaalikoulun ja Jyväskylän yliopiston lehtori Hannu Moilanen.

Neittaanmäen mukaan opettajien määrän vähenemisellä voi olla hyvin laajat vaikutukset myös muille aloille.

– Jos kouluihin ei saada riittävästi päteviä opettajia, koulutuksen taso laskee. Se heikentää Suomen osaamista ja kilpailukykyä usealla alalla tulevaisuudessa. Esimerkiksi ratkomassa ilmastonmuutoskysymyksiä, toteaa Neittaanmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12231533

[Kallan]

PISA-tuloksiin liittyen; todella hyvä avoin kirje matematiikan opettajilta päättäjille, missä kerrotaan miksi matematiikan osaamisen taso on laskenut: https://eukleideskirjat.fi/Avoin_kirje.pdf

Tässä myös toinen hyvä artikkeli: https://journal.fi/tt/article/view/76505/37780

Ja tässä vähän pidempi raportti vuodelta 2016 (uudempikin varmaan on olemassa?): LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT / Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2015". Lähde: https://karvi.fi/app/uploads/2016/04/KARVI_2016.pdf

[RP]

"Maahanmuuttajataustaiset" ovat toki tietenkin hyvin heterogeeninen ryhmä, ja vaikka tätä ei varmasti koskaan julkaistaisi niin olisi mielenkiintoista tietää, miten eri alaryhmät pärjäävät suhteessa ns kantasuomalaisiin opiskelijoihin. Jos eri tutkimuksissa on osoitettu, että keskimäärin osaamistaso on noin -15%, niin luulisin, että esim. kiinalaistaustaiset pärjäävät keskimäärin noin +5-10%, venäläiset-virolaiset ehkä +/- 0-5%, bangladeshilaiset jms -10-15% ja somalit -30% verrattuna kantasuomalaisiin.

Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

[Väestönvaihtaja]

Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

Harmi että virolaiset ja ruotsalaiset sekä kiinalaiset ja thaimaalaiset on lumpattu samaan ryhmään. Uskon kyllä virolaisten ja thaimaalaisten pärjäävän hyvin opinnoissaan joihinkin ryhmiin verrattuna, mutta uskon kiinalaisten ja ruotsalaisten pärjäävän vielä paremmin. Hyvä kuitenkin että on edes tälläistä dataa eikä tavanomaista kaikkien niputtamista vieraskielisten alle.

Pisa-tuloksissa Kiina on ykkössijalla kaikissa aineissa. Thaimaa on sijoilla 54-67 aineesta riippuen. Kyllä thaimalaaisetkin varmasti pärjäävät hyvin moneen muuhun maahanmuuttajaryhmään nähden, mutta uskon kiinalaisten pärjäävän vielä paremmin. Viro pärjää hyvin, ehkä virolaiset saattavatkin pärjätä hyvin ruotsalaisiin maahanmuuttajiin nähden.

https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary

Suomalainen peruskoulu on kupla, jonka maahanmuutto puhkaisee.

[Mjane]

Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

Harmi että virolaiset ja ruotsalaiset sekä kiinalaiset ja thaimaalaiset on lumpattu samaan ryhmään. Uskon kyllä virolaisten ja thaimaalaisten pärjäävän hyvin opinnoissaan joihinkin ryhmiin verrattuna, mutta uskon kiinalaisten ja ruotsalaisten pärjäävän vielä paremmin. Hyvä kuitenkin että on edes tälläistä dataa eikä tavanomaista kaikkien niputtamista vieraskielisten alle.

Pisa-tuloksissa Kiina on ykkössijalla kaikissa aineissa. Thaimaa on sijoilla 54-67 aineesta riippuen. Kyllä thaimalaaisetkin varmasti pärjäävät hyvin moneen muuhun maahanmuuttajaryhmään nähden, mutta uskon kiinalaisten pärjäävän vielä paremmin. Viro pärjää hyvin, ehkä virolaiset saattavatkin pärjätä hyvin ruotsalaisiin maahanmuuttajiin nähden.

https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#PISA_2018_ranking_summary

Suomalainen peruskoulu on kupla, jonka maahanmuutto puhkaisee.

En ehkä suoraan allekirjoittaisi oletustasi virolaisia selkeästi paremmin pärjäävistä ruotsalaisista huomioiden, että kyseisessä tutkimuksessa (Pisa 2012) Virossa asuvat virolaiset suoriutuivat huomattavasti paremmin kuin Ruotsissa asuvat kantaruotsalaiset (kategoria "infödda", tässä toki riitti se, että vain toinen vanhempi on ruotsalainen).

On toki totta, että Virosta on Suomeen muuttanut suhteessa enemmän matalapalkkatyöntekijöitä, joten on todennäköistä, että Suomessa asuvien virolaisten koulutus-ja osaamistaso on jkv matalapi kuin ns kotivirolaisten.

https://www.skolverket.se/download/18.6bfaca41169863e6a65ab3c/1553965313197/pdf3126.pdf

[Outo olio]

Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

Ai tämän(kin)kö takia Valtiontalouden tarkastusvirasto piti yliviikaroida? Meni, virasto mokoma, tutkimaan ihan vääriä juttuja, ja piti siksi tuhota ennen kuin aiheuttaa vielä enemmän tuhoa väestönvaihtoagendalle.

[Lalli IsoTalo]

Tämä on yksi harvoja (tai ainoa?) tutkimus, jossa tätä on yritetty katsoa. Toki tässäkin pienempien/kantaväestöstä vähiten poikkeavien ryhmien osalta ns. "tilastollinen merkittävyyss" jää monin paikoin uppumaan. Varsinainen ainesto jo kohta vuosikymmenen takaa:
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

Varmuuskopio.

[qwerty]

Mikä hymiö sopii tähän parhaiten? vai vai Nyt tasapäistetään maassa olevia oikein huolella!

KKV 627/2021 vp

Miten hallitus aikoo puuttua varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alueelliseen ja etniseen
eriytymiseen sekä siihen liittyviin ongelmiin ja

aikooko hallitus estää nykyisen segregaatiokehityksen entistä pahemman eskaloitumisen
puuttumalla ongelmien juurisyyhyn eli määrällisesti ja laadullisesti kestämättömään maa-
hanmuuttoon kirjallisessa kysymyksessä esitetyillä tavoilla?

Olli Immonen ps

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti koulutuspolitiikassa kiinnitetään huomiota siihen, että alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman (Oikeusoppia –ohjelman) oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi joulukuussa 2019 toteuttamaan hallitusohjelman tavoitteita varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen aloilla. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaan (Oikeus oppia- ohjelma) on käytettävissä 232 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022. Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaan on käytettävissä 155 miljoonaa euroa.

Oikeus oppia -ohjelmassa asetetun Koulutuksellisen tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella hallitusohjelman tavoitteita koskien tunnistettua eriarvoistumiskehitystä koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, sukupuolten välisissä osaamiseroissa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla. Lisäksi työryhmän tulee laatia lainsäädäntöehdotus positiivisen erityiskohtelun ja tasa-arvon edistämistoimien vakiinnuttamiseksi vaikuttavaksi osaksi perusopetuksen valtion-osuusrahoitusjärjestelmää sekä laatia ehdotus positiivisen erityiskohtelun mallin vakiinnuttamiseksi varhaiskasvatuksen alalla. Työryhmän työn taustoittamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö asetti apulaisprofessori Venla Berneliuksen Helsingin yliopistosta selvityshenkilöksi tehtävänään tuottaa pitkän aikavälin kuvaa eriarvoistumiskehityksen vastaista työtä varten, pohtia kansallisen tasa-arvotyön alueellisia ja sosiaalisia lähtökohtia ja vertailla niitä kansainväliseen evidenssiin sekä tuottaa tietoa alueellisten ja koulujen välisten erojen kehittymisestä. Berneliuksen yksi keskeisiä johtopäätöksiä on, ettei laadultaan vakaa koulutus- ja varhaiskasvatusjärjestelmä yksin riitä torjumaan yhteiskunnallisen ja alueellisen eriytymisen tuottamaa painetta eikä kouluvalikoinnin tuottamaa yhä lisääntyvää koulujen eriytymistä. Olennaista on vakiinnuttaa myönteisen erityiskohtelun rahoitus pysyväksi sekä käynnistää hallinnonalojen yhteisiä, vaikuttavia toimia ja vahvistaa kaupunkisuunnittelun ja sivistystoimen yhteistyötä paikallisella tasolla.

Huhtikuussa 2021 hallituksen eduskunnalle antamassa koulutuspoliittisessa selonteossa vahvistetaan tarve vakiinnuttaa myönteisen erityiskohtelun rahoitus siten, että koulutusjärjestelmän edellytykset tasata yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, mm. kuntien sisäisen segregaation, vaikutuksia vahvistuvat. Tasa-arvorahan vakiinnuttamisen kautta tavoitteena olisi lisätä avustuksen vaikuttavuutta ja ennakoitavuutta, jotta koulutuksellista tasa-arvoa vahvistavia toimia pystyttäisiin suunnittelemaan ja ennakoimaan ja vakiinnuttamaan paikallisella tasolla. Koulutuksellista tasa-arvoa perusopetuksessa on tuettu erilaisin avustuksin vuodesta 2009 lähtien.

Rahoitus on riippunut kullakin hallituskaudella määritellystä rahoitustasosta ja tavoitteesta. Avustusta on myönnetty vuodesta 2016 alkaen opetuksen järjestäjille koulukohtaisten indikaattorien perusteella. Opetuksen järjestäjä on voinut kohdentaa saamansa avustuksen haluamallaan tavalla näiden koulujen esi- ja perusopetukseen sekä niiden toiminta-alueella varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävään esiopetukseen. Valtion erityisavustusta on ollut mahdollista käyttää esimerkiksi opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajuuteen, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin sekä koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Valtionavustuksen avulla on edistetty tasa-arvoa ja erityisopetuksen laatua tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata opettajia sekä myös koulunkäyntiavustajia. Valtionavustuksella on tuettu haasteellisilla toiminta-alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Avustusta on myönnetty niiden yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi, joissa tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä olevan oppilaan/oppilaiden opetus järjestetään osittain tai kokonaan tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita. Avustus mahdollistaa yksilöllisemmän lasten ja nuorten oppimisen tukemisen ja auttaa vahvistamaan oppimista alueilla, joilla oppimistulokset uhkaavat jäädä matalammiksi.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen kaudella myönteisen erityiskohtelun rahoitusta on myönnetty osana Oikeus oppia –ohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen erityisavustuksia kaksi kertaa yhteensä noin 139 miljoonan euron arvosta. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen on jaettu valtion erityisavustusta
vuodesta 2019 lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuullut laajasti tutkijoita ja sidosryhmiä sekä lapsia ja nuoria Oikeus oppia –työryhmän valmisteluiden yhteydessä. Näkemys myönteisen erityiskohtelun määrärahan vaikuttavuudesta ja vakiinnuttamisen merkityksestä on laajasti jaettu koulutuksen kentällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee myönteisen erityiskohtelun rahoituksen vakiinnuttamista koskevaa hallituksen esitystä parhaillaan. Sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut 2000-luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä. Yhteiskunnan sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen heijastuu oppimistuloksiin. Koulutuksellinen epätasa-arvo näkyy erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa, joissa on paljon pienituloisuutta tai sosiaalisia ongelmia; koulujen ja päiväkotien kannalta merkittävää on siis niiden lähialueen, oppilasalueen, sosioekonominen eriytyminen. Segregaatio tuo haasteita koko kouluyhteisölle, ja erot näkyvät sekä henkilökunnan kuormittumisena että lasten heikompina kouluvalmiuksina. Koulusegregaation ehkäisy ja koulutuksellisten mahdollisuuksien kannattelu vaatii kouluihin kohdistuvien toimien lisäksi myös sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja koulunäkökulman huomioimista kaupunkisuunnittelussa sekä koulujen potentiaalin tunnistamista (miten tuo tehdään kun kaikki ovat samanarvoisia?!) on aluekehittämisessä ja yhteisön hyvinvoinnin tukemisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen hallinnonalojen välisen yhteistyön sekä kaupunkivaltio –yhteistyön vahvistamiseksi koulusegreaation ehkäisemisessä. Yhteistyöhanke toteutetaan
Oikeus oppia –ohjelman (OKM) ja Lähiöohjelman (YM) toimin. Valtion ja kuntien kumppanuusperiaatteella vahvistetaan käytettävissä olevan tiedon nykyistä parempaa jakamista, levittämistä ja hyödyntämistä. Hankkeessa vahvistetaan yhteistyötä koulusegregaation ehkäisemisen kannalta olennaisten kuntien ja kaupunkien toimialojen välillä. Lisäksi vahvistetaan ja tuetaan yhteistyötä, tutkimusta, tiedonvaihtoa ja tiedon analysointia ja seurantaa koulusegregaation ennaltaehkäisemisestä kiinnostuneiden kuntien ja kaupunkien välillä. Yhteistyöhankkeessa on mukana 8 suurta ja keskisuurta kaupunkia tai seutukuntaa, joille on marraskuussa 2021 jaettu valtionavustuksina 1,2 miljoonaa euroa hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät maahan muuttaneiden perusopetuksen oppilaiden oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia tukevan toimenpideohjelman. Vuosille 2022–2026 ajoittuva ohjelma suunnataan erityisesti vuosiluokkien 7-9 oppilaille. Toimenpideohjelmalla vahvistetaan erityisesti vieraskielisten sekä vasta maahan tulleiden oppilaiden kielitaitoa, opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia sekä perustaitoja sekä varmistetaan sujuvia siirtymiä toiselle asteelle, sekä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen. Toimenpideohjelma on osa perusopetuksen Oikeus oppia –ohjelmaa. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perustaitojen toimenpideohjelmaan on varattu 13 miljoonaa euroa. Uuden kohdennetun toimenpideohjelman tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja vastikään Suomeen muuttaneiden oppilaiden oppimisen tukemiseksi sekä vieraskielisten oppilaiden perustaitojen ja kielitaidon vahvistamiseksi, jotta yksikään nuori ei jäisi ilman jatko-opintovalmiuksia.

Helsingissä 7.1.2022
Opetusministeri Li Andersson

Juttuvinkki @Matias Turkkila putiikille

Veronmaksajien rahoilla saa haluttuja johtopäätöksiä. Joihin on hyvä vedota - tutkittua tietoja verukkeella - kun riistetään tuhansille tovereille veronmaksajien rahoja.

Mafiakin on siedettävää porukkaan näihin verrattuna. Heiltä saa sentään vastikkeen suojelurahasta. Punaisilta ei saa.

[Siili]

Päivän Hesarissa julkaistiin anonyymien peruskouluopettajien laatima kirje otsikolla "Oppimistulokset eriytyvät alueellisesti, eikä laadukaskaan opetus kykene estämään sitä", joka kertoo vakavista ongelmista eriytyvissä oppilaitoksissa. 

Opetamme alueilla, joille koulumenestystä heikentävät sosioekonomiset riskitekijät ovat kasaantuneet, kaikilla mittareilla. Aihe on nykytilanteessa arka, sillä ongelmien esiin tuomisen pelätään lisäävän ennakkoluuloja, koulujen leimautumista ja koulushoppailua ja johtavan opettajan ammatin vetovoiman heikkenemiseen. Niin työmme yleisen arvostuksen kuin oppijoiden yhdenvertaisuudenkin vuoksi on ongelmat kuitenkin kohdattava ja niihin puututtava, ennen kuin se on myöhäistä.

Kouluissa, joissa opetamme, suomenkielisissä koulutetuissa ja keskiluokkaisissa perheissä kasvaneet oppilaat ja opiskelijat ovat yhä harveneva vähemmistö. Yritämme mahdollistaa oppimista ryhmissä, joissa suomen kieltä usein vasta harjoitellaan. Muuttoliikenne on alueillamme vilkasta: uusia oppilaita aloittaa ja vanhoja muuttaa pois jatkuvasti. Pätevien opettajien ja oppilashuollon työntekijöiden rekrytointi on viime vuosina vaikeutunut. Perheiden voimavaroista ja oppijoiden lähtötasosta riippumatta oppimisen ja opetuksen tavoitteet ja kriteerit ovat kaikille samat. Käytännössä kuitenkin tavoitteet on suhteutettava siihen, mitä oppijoiltamme on kohtuullista odottaa. Etenemme opinnoissa hitaammin ja karsimme sisältöjä. Mukautamme ja tuotamme itse opetusmateriaalia. Yritämme pitää kaikki mukana.

Tilanne kouluissamme on niin polarisoitunut, että oppilashuollon tukea ja vaativaa erityistä tukea ei riitä kaikille tarvitseville. Kolmiportaisen tuen malli alkaa menettää merkityksensä, jos lähtökohtana on, että yli puolet oppilaista tarvitsee vähintään tehostettua tukea edistyäkseen opinnoissaan.

Tietoisuus siitä, että emme useinkaan yllä opetussuunnitelman tavoitteisiin, on ammattitaitoiselle opettajalle hyvin raskas kantaa. Osan kollegoistamme työn määrä ja eettiset ristipaineet uuvuttavat lopullisesti. Opetustyön koettu merkityksellisyys sekä oman ja toistemme työn arvostus saa meidät vielä jatkamaan, mutta muitakin resursseja, kannustimia ja ennen kaikkea rakenteellisia alueellisia muutoksia tarvitaan. Pedagoginen erityisosaamisemme ei yksin riitä paikkaamaan oppimisen lähtökohtien epätasa-arvoa, johon jokainen lapsi ja nuori itse on syytön.

Helsingin strategiassa tavoitteena on maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia. Vaadimme päättäjiltä nyt välittömiä toimia, ettei koulutuksen tasa-arvosta tingittäisi yhdessäkään helsinkiläisessä koulussa nyt eikä tulevaisuudessa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008544932.html

Kuulostaa varsin epätoivoiselta.  Olisi mukava tietää, millaisia rahallisia satsauksia tarvittaisiin, jotta kaikissa kouluissa saataisiin oppimisolosuhteet ja sitä kautta tulokset samalle tasolle, kuin ne olivat joskus vuosituhannen vaihteessa.  Eli: olisiko moinen reformi taloudellisten realiteettien rajoissa?

[Mjane]

En oikein tiedä, mihin ketjuun tämän laittaisi, mutta kirjoitan nyt tänne kun aiheena lapset ja kehityspoikkeavuudet:

Helsingin Uutiset kertoo, että vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna monella Uuden Lastensairaalan osastolla. Esimerkiksi kerrotaan, miten neurologisia potilaita hoitavan Vuori-Päiväkeskuksen potilaista 53% on vieraskielisiä. Artikkelista ei tule selkeästi esiin, että kyseisessä paikassa tutkitaan pk-seudun kaikista vaikeimpia pienten lasten kehityspoikkeavuuksia, käytännössä kehitysvamma ja vaikea autismin kirjon häiriö. Vieraskielisten osuus 53%  ei ehkä kuulostakaan näin hurjalta, mutta ainakin pari vuotta sitten osaston potilaista ulkomaalaistaustaisia (ainakin toinen vanhempi ulkomaalainen) oli 85%.

Lisäksi vieraskieliset ovat yliedustettuna mm. Infektio-ja hematologisella osastolla sekä yhteispäivystyksessä. Ei ole ihan halpaa tämäkään, ei.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4448770

[haermae]

Helsingin Uutiset kertoo, että vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna monella Uuden Lastensairaalan osastolla. Esimerkiksi kerrotaan, miten neurologisia potilaita hoitavan Vuori-Päiväkeskuksen potilaista 53% on vieraskielisiä. Artikkelista ei tule selkeästi esiin, että kyseisessä paikassa tutkitaan pk-seudun kaikista vaikeimpia pienten lasten kehityspoikkeavuuksia, käytännössä kehitysvamma ja vaikea autismin kirjon häiriö. Vieraskielisten osuus 53%  ei ehkä kuulostakaan näin hurjalta, mutta ainakin pari vuotta sitten osaston potilaista ulkomaalaistaustaisia (ainakin toinen vanhempi ulkomaalainen) oli 85%.

Lisäksi vieraskieliset ovat yliedustettuna mm. Infektio-ja hematologisella osastolla sekä yhteispäivystyksessä. Ei ole ihan halpaa tämäkään, ei.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4448770

5 % populaatiosta tuottaa puolet (vai 85 %?) kehitysvammaisista lapsista.

Aiemmin meille kerrottiin, että maahanmuutto tervehdyttää suomalaisten sisäsiittoista geeniperimää. Vaikuttaa uskottavalta, sanoi anglisti kun artikkelin luki.

No, nuo rodunjalostajat ei juuri enää huutele. Nykyään on muotia sanoa matujen torjuvan työvoimapulaa.

Ehkä noistakin kehitysvammaisista matuista saa aikanaan muutaman käsiparin johonkin [edit: proverbiaaliseen] lapiotyöhön joka ei koulutusta eikä älyä vaadi. Mutta luultavammin kyllä päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle siinä vaiheessa kun lapsilisän maksatus loppuu.

Me tienataan tällä?

[Golimar]

Ehkä noistakin kehitysvammaisista matuista saa aikanaan muutaman käsiparin johonkin lapiotyöhön joka ei koulutusta eikä älyä vaadi. Mutta luultavammin kyllä päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle siinä vaiheessa kun lapsilisän maksatus loppuu.

Me tienataan tällä?

Mitä nyt +18 vuoden työkokemuksella kaukolämpöhommista voin kertoa niin ne urakoitsijan lapiomiehet eivät olleet tyhmiä vaan monetkin ihan fiksuja tyyppejä.

[Outo olio]

Mitä nyt +18 vuoden työkokemuksella kaukolämpöhommista voin kertoa niin ne urakoitsijan lapiomiehet eivät olleet tyhmiä vaan monetkin ihan fiksuja tyyppejä.

Itse en ole alalla enkä ole kertaakaan ollut "montussa", mutta aina kun olen kävellyt kadulla työmaan ohi, olen pannut merkille, miten paljon siellä on muutakin, kaikenlaisia putkia ja kaapeleita, ristiin rastiin ja jopa useammassa kerroksessa. Näin joskus noin kuusi metriä syvän kaivannon jossa muistaakseni meni putkia ja kaapeleita neljässä eri kerroksessa, minulla on siitä kuvakin, ja siis alimman kerroksen putket olivat ne mitä varten jalkakäytävä oli kaivettu auki, sadevesiviemäri kaiketi, en tunne asiaa tarkemmin. Katutason ja alimpien putkien välillä olivat sitten ne kolme muuta kerrosta, jotka oli pitänyt tilapäisesti tukea työmaan ajaksi, jotta eivät sorru työmaamonttuun ja mene rikki.

Vuosia sitten Martinlaaksossa kuljin autolla ohi ja en voinut ottaa kuvaa, mutta näin todella koomisen näyn kun oli jokin infratyömaa ja maan sisästä suihkusi vettä ylös suoraan taivaalle, putkirikko ilmeisesti siis, ja vieressä kaivinkoneen (kantasuomalaisoletettu) kuljettaja istui koneen hytissä ovi auki, puoliksi hytistä ulkona, ja piteli käsissään jotain aanelosia ja katseli niitä intensiivisesti, näytti siis siltä kuin hän olisi vertaillut keskenään urakkapiirustusta ja infrakarttaa ja miettinyt että puuttuuko toisesta jokin putki, kun vesi nyt suihkuaa, vai jäikö se häneltä vain huomaamatta.

Infra-alakaan ei ole sellainen, että sinne tarvittaisiin ulkomaalaistaustaista väkeä, joka ei älynsä puolesta välttämättä kelpaisi alkuperämaansakaan työmarkkinoille.

[Lalli IsoTalo]

Infra-alakaan ei ole sellainen, että sinne tarvittaisiin ulkomaalaistaustaista väkeä, joka ei älynsä puolesta välttämättä kelpaisi alkuperämaansakaan työmarkkinoille.

Markan duunari, satasen vahinko.

[Blanc73]

Suomen Pisa on uusi Titanic. Haittamamut eivät olleetkaan uusi Nokia...

Isät kertovat: Espoolaisissa kouluissa kovaa väkivaltaa, tilanteisiin ei puututa riittävästi – "Suuri enemmistö kärsii"
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762

Kaksi espoolaista isää kertoo Länsiväylälle, että heidän lastensa luokilla on entistä rauhattomampaa ja kouluissa esiintyy jopa suoranaista väkivaltaa.
-------------------

Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka eivät pärjää muun luokan mukana eivätkä saa tarvittavaa tukea.

– Suuri enemmistö, joka haluaisi käydä koulua, kärsii siitä, että muutamat ovat siellä elämöimässä, toinen isä sanoo.

– Valtaosa maahanmuuttajien lapsista käyttäytyy hyvin, ja on myös sekoilevia suomalaisia lapsia, mutta liian iso osa maahanmuuttajien lapsista elää Espoon kouluissa sellaista elämää, että kukaan ei voi tai uskalla tehdä heille mitään, ja se on huolestuttavaa.

– Tämän lystin maksava keskiluokka rupeaa kyseenalaistamaan, onko homma enää hallussa.

Toinen ongelma on isien mukaan se, että lapset käyttävät entistä kovempaa väkivaltaa.

– Töniminen on kuulunut poikaporukoihin aina, mutta tiettyjen uusien etnisten ryhmien saapumisen jälkeen mukaan on tullut silmitöntä väkivaltaa, kostamista ja jengiytymistä, toinen isä katsoo.

– Maahanmuuttajat ovat alkaneet liikkua kouluissa jengeissä, jotka ovat hyvin usein teräaseilla aseistautuneita ja pitävät kouluja ihan panttivankeinaan, toinen heistä kertoo.
----------------------

Toinen isä kertoo, että hänen poikaansa lyötiin koulussa ilman syytä keskelle kasvoja. Koulu oli hänen mukaansa haluton selvittämään tapausta.

– Valvoja näki kaiken, mutta koulua kiinnosti ainoastaan selvittää, onko poika jotenkin provosoinut lyöjää. Asioita käsitellään ainoastaan siltä kulmalta, mitä kantasuomalainen on tehnyt.
-----------
Isät harmittelevat sitä, että häiriköiden toimiin ei heidän mukaansa uskalleta puuttua, koska pelätään rasistiksi leimautumista.

– Narratiivi on lähes aina se, että maahanmuuttajataustainen lapsi on rasismin tai ainakin rakenteellisen rasismin uhri, riippumatta siitä, mitä tosiasiat kertovat. Tilanne on täysin epäreilu.

Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho vastaa samassa jutussa esitettyisiin väitteisiin:

Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajia.

– En allekirjoita, että kaikki häiriköt olisivat maahanmuuttajia. Kyllä kantasuomalaisetkin osaavat häiritä opetusta, Rinta-aho toteaa.

Espoon kaupungilla on selvitetty levottomuuden syitä. Yhdeksi syyksi on tunnistettu puutteellinen opetuskielen hallinta.

– Jos opetuskielen hallinta on niin huono, että ei kykene seuraamaan opetusta, on riski, että nuoren ihmisen energia kohdistuu muualle.

Valtakunnallisena ongelmana on se, että jos maahanmuuttajaperhe laittaa lapsen varhaiskasvatukseen, perhe menettää kotihoidon tuen, Rinta-aho mainitsee.

 – Se ei varmaan ole ollut tarkoitus, mutta järjestelmä on sellainen, että se estää lapsen oppimista ja kielitaitojen puutteita joudutaan korjailemaan läpi perusopetuksen. Sosiaaliset tulonsiirrot ja oppiminen pitäisi erottaa toisistaan ja rakentaa uusi järjestelmä.

Toisen isän mukaan koulua kiinnosti hänen poikansa pahoinpitelyssä vain se, onko poika käyttäytynyt rasistisesti.

Rinta-aho kertoo olevansa pahoillaan, jos isälle on jäänyt tuollainen kuva.

– Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi niin kuin oikeusvaltiossa on. Meillä väkivallan tekijä on aina väkivallan tekijä riippumatta ihonväristä tai uskonnosta. Suosittelen kääntymään rehtorin puoleen ja pyytämään, että asia selvitetään uudelleen. Luotan täysin rehtoreiden kykyyn hoitaa näitä asioita.

[ikuturso]

Kyllä näkee, että opetusministeri on kommunisti. Eliitille hunajaa ja loppu kansa tasapäistetään työläismuurahaisiksi. Kaikille harmaa sarkapuku ja hattu päähän ja kommunistin utopia on valmis.

-i-

[Blanc73]

Ongelma on siinä, että rasismisyytösten pelossa koululaitos ei aseta samoja vaatimuksia ja käyttäytymiskoodistoa kehitysmaalaisille kuin kantasuomalaisille. Tämä sama ongelma näkyy siinä miten käsitellään maahanmuuttajien rikollisuutta. Rikolliset ovat näissä jutuissa ikään kuin uhreja.  Eli suvakkienkin mielestä haittamamut ovat impulsiivisia "retardeja", joilta ei voi vaatia ns normaalin ihmisen käytöstä?