James Webb teleskoopin laukaisu - Ihmiskunnan iso askel

[Savi]

Ajattelin että voisin tehdä James Webb teleskoopin jouluaaton kello 14.20 suunnitellusta laukaisusta keskustelun.

James Webb -avaruusteleskooppi on tarkoitettu Nasan Hubble-avaruusteleskoopin seuraajaksi. JWST:tä on suunniteltu vuodesta 1996, ja se on tarkoitus laukaista 24. joulukuuta 2021 kello 14.20. JWST:n pääpeili on 6,5-metrinen, ja se kykenee tekemään havaintoja infrapuna-alueelta aina näkyvän valon pitkille aallonpituuksille saakka.

Tämä projekti on mielestäni upea esimerkki siitä mihin ihmisinä yhdessä pystymme.

Moderaattoreille:
Miksi kylänraitille? Tämä teleskooppi antaa ihmiskunnalle merkittävää tietoa siitä millainen maailman kaikkeus oli hyvin varhaisessa vaiheessa. Projekti on aikamme yksi merkittävimmistä ja tuo meille merkittävästi tietoa maailmankaikkeudestamme ja yksilöiden siitä millaiset olosuhteet vallitsevat exoplaneetoilla.

[Tabula Rasa]

Tähtitiede ja muut kovat tieteet ja niiden saavutukset tiedossa ovat aina kunnioitettavia saavutuksia. Etenkin aikana jossa sosiaalipöljyys on jälleen nousussa ja sen väitetään olevan toimivan tiedon veroista.

[Lalli IsoTalo]

Katselu valovuosia taaksepäin on hienoa saavutus! Mutta milloin aletaan katselemaan valovuosia eteenpäin? 

[Shemeikka]

James Webb-teleskooppi mahdollisesti ratkaisee, onko muualla avaruudessa kehittynyttä elämää.

Ehkä jo muutaman vuoden sisällä avaruudesta joko löytyy naapureita tai saamme saamme tietää olevamme ypöyksin.

Huumoria joulun kunniaksi: jos avaruudesta löytyy elämää, pääsemme Hommalla murehtimaan Maahan muuttajia, maahanmuuttajien lisäksi.

[toumasho]

Ranskalla on nyt oiva tilaisuus maksaa potut pottuina varastettujen sukellusvenekauppojen osalta. En oikeasti pidä mitenkään varmana, että JWST pääsee muutamaa kilometriä korkeammalle. Yksi parin sadan miljoonan kantoraketti, jolla saadaan 10 miljardin euron kuitti jenkkimulkuille (ranskalaisten näkökulmasta) voi olla vastustamaton diili.

[Dangr]

Mielenkiintoinen vekotin, kaikkea sitä ihminen pystyy rakentamaan.

Jos sillä näkee tarpeeksi kauas menneisyyteen, niin ehkä näemme Dannyn syntymän?

[Pellonpekko]

Tuo on hieno uutinen. En tiennyt edes, että laukaisupäivä on tänään - sitä on viivytetty niin kauan jo. Toivottavasti onnistuu hyvin ja saamme lisää tietoa. Pitänee jopa katsoa laukaisu. Piru vie mikäli menee joulun ilotulitteiksi koko kallis projekti    No kyllä siitäkin selviäisi, mutta ei noita ole varaa tai mahdollisuuksia kovin usein valmistaa ja laukaista eli paras olisi toimia    Suuri osa rahoista kun menee tällä planeetalla aseteollisuudelle, eikä oikein voi Venäjän ja Kiinan uhan takia rajoitella liikoja aseteollisuuttakaan ns. lännessä - ainakaan tällä hetkellä.

On hyvin tärkeää saada myös ihmiskuntaa muille taivaankappaleille (planeetoille, kuille, avaruusasemille, jne.), jotta voimme selvitä pidempään. Vain yksi kunnon meteoriitti tai vastaava (supertulivuoren maksimaalinen purkauskin olisi haastava paikka), ja koko ihmiskunta hyvin pitkälle voi olla vainaa. Sääli juttuhan se sinällään olisi.

Tietenkin tuo muidenkin paikkojen kuin Maan asuttaminen on ei pelkästään satojen vuosien projekti, vaan paljon pidempikin. Mutta alkuun se on hyvä saada eli jotain hyvää Elon Muskin kaltaisista fanaattisesti tuollaisiin asioihin suhtautuvista.

Ja niistä avaruusotuksista  Mikäli sellaisia on ja haluavat väkisin muuttaa planeetallemme, niin sillä kertaa meillä ei ole enää realistisia mahdollisuuksia estää "Maahan muuttoa". On meinaan sen verran suuret erot teknologiassa    Mutta ei pidä maalata jouluna liikaa piruja tai illegal alieneja seinälle. Hyvää joulua kaikille 

[Eino P. Keravalta]

https://www.bbc.com/news/science-environment-59754467

The new observatory has been designed to look deeper into the Universe than its predecessor and, as a consequence, detect events occurring further back in time - more than 13.5 billion years ago.

Kapine siis näkee 13,5 miljardin valovuoden etäisyydellä olevia kohteita.

Koska en tiedä, kysyn nyt tietäviltä kaksi kysymystä, jotka ihmetyttävät minua ja kenties jotain muutakin sielua:

1: Miten tämä laite pystyy näkemään jotakuinkin kaukaisimpia objekteja, koska avaruudessa on biljoonia ja biljoonia galakseja, jotka ovat noiden äärimmäisen kaukaisten objektien edessä niin, ettei niitä voi nähdä? On kuin ihminen seisoisi huoneessa ja yrittäisi tehokkaalla kaukoputkella nähdä betoniseinän läpi.

2: Miten tämä laite pystyy selviytymään ehjänä paria minuuttia kauemmin, koska avaruudessa kiitää valtavalla nopeudella eri kokoisia hiukkasia, jotka puhkovat reikiä täyteen kaiken, millä ei ole suojaavaa ilmakehää turvanaan? On kuin tätä laitetta ampuisi 50 000 haulikkoa käytännössä jatkuvasti.

Olen pihalla. Kertokaa. Kiitos.

[kirveles]

Jälleen mahtava osoitus länsimaiden teknologisesta ylivertaisuudesta.

Webb-teleskoopin edeltäjä Hubble laukaistiin vuonna 1990, jonka saavutukset mm. universumin iän ja laajenemisnopeuden määrittämisessä tunnetaan hyvin.

Jos Webbin myötä pääsisimme lähemmäksi totuutta siitä mitä pimeä energia ja pimeä materia ovat, se voisi muuttaa koko ihmiskunnan kehityskulun.

EDIT: Einolle vastaten:

1. En ole fysiikan asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmiö nimeltä "gravitaatiolinssi" aiheuttaa sen että valo ikään kuin väistää massiivisia objekteja ja sallii teleskooppien nähdä näiden objektien taakse. Wikipedia-artikkelissa on hyvä havainnollistava kuva tästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Gravitaatiolinssi

2. Käsittääkseni tämä lentävien hiukkasten ongelma koskee lähinnä planeetan kiertorataa ja siellä olevaa avaruusromua. Kiertoradan ulkopuolella pitäisi olla äärimmäisen epätodennäköistä törmätä mihinkään. Sen sijaan auringosta tuleva ja muu kosminen säteily on vakava uhka, ja nämä laitteet ovatkin viimeisen päälle säteilyltä suojattuja.

[JoKaGO]

https://www.bbc.com/news/science-environment-59754467

The new observatory has been designed to look deeper into the Universe than its predecessor and, as a consequence, detect events occurring further back in time - more than 13.5 billion years ago.

Kapine siis näkee 13,5 miljardin valovuoden etäisyydellä olevia kohteita.

Koska en tiedä, kysyn nyt tietäviltä kaksi kysymystä, jotka ihmetyttävät minua ja kenties jotain muutakin sielua:

1: Miten tämä laite pystyy näkemään jotakuinkin kaukaisimpia objekteja, koska avaruudessa on biljoonia ja biljoonia galakseja, jotka ovat noiden äärimmäisen kaukaisten objektien edessä niin, ettei niitä voi nähdä? On kuin ihminen seisoisi huoneessa ja yrittäisi tehokkaalla kaukoputkella nähdä betoniseinän läpi.

2: Miten tämä laite pystyy selviytymään ehjänä paria minuuttia kauemmin, koska avaruudessa kiitää valtavalla nopeudella eri kokoisia hiukkasia, jotka puhkovat reikiä täyteen kaiken, millä ei ole suojaavaa ilmakehää turvanaan? On kuin tätä laitetta ampuisi 50 000 haulikkoa käytännössä jatkuvasti.

Olen pihalla. Kertokaa. Kiitos.

Se onkin juuri sitä "raketti-tiedettä". Jos tietäisin ja osaisin vastata, en olisi täällä, vaan NASAn kovapalkkainen insinööri jossan Floridassa 

[ämpee]

James Webb-teleskooppi mahdollisesti ratkaisee, onko muualla avaruudessa kehittynyttä elämää.

Ehkä jo muutaman vuoden sisällä avaruudesta joko löytyy naapureita tai saamme saamme tietää olevamme ypöyksin.

Huumoria joulun kunniaksi: jos avaruudesta löytyy elämää, pääsemme Hommalla murehtimaan Maahan muuttajia, maahanmuuttajien lisäksi.

Maahan muuttajien odottamisessa tulee aika pitkäksi sillä niin lohduttoman tyhjä on avaruus materiaalin paljoudesta huolimatta.
Muistinvaraisesti lähin aurinkoa sijaitseva tähti on 4,3 valovuoden päässä, ja jos kuvittelemme siellä olevan planeettoja ja siten elämää, ja jos vielä kuvittelemme sen elämän olevan, toisin kuin meillä täällä, jopa älyllistä, niin jo tuo etäisyys nostaa muurin matkailun eteen.

Nopeuden nostaminen 10%:n valon nopeudesta on lähes mahdoton tehtävä, mutta jos kuvitellaan sen onnistuvan, niin etäisyys lähimpään tähteen on vain 43 vuotta.
Mikäli nopeutta avaruusalukselle saadaan vain kunnioitettavat 1% valon nopeudesta, niin etäisyys onkin jo 430 vuotta.

Käytännössä tuollaisia nopeuksia pitää kuvitella, niiden saavuttaminen onkin sitten jo Toinen Juttu.
0,1% valon nopeudesta on noin 300 km sekunnissa, ja tällöin lähin mahdollinen aurinkokunta on 4.300 vuoden päässä.

Lisähaastetta asiaan tuo se tosiseikka, että nopeuden saavuttamiseen menee oma aikansa ja nopeuden pysäyttämiseen tarvitaan sama määrä energiaa kuin sen nopeuden saavuttamiseen tarvittiin, ja taas sama määrä aikaa.
Elikkä etäisyys 4.300 vuotta on 4.300+, jotain, käytännössä.

Aika ja etäisyydet tekevät avaruusmatkailusta mahdottoman nykyisten fysikaalisten lakien puitteissa.
Ehkäpä ne "tulevaisuuden tekniikat" ratkaisevat tämänkin asian.
Niitä odotellessa.

[Tragedian synty]

Jos Webbin myötä pääsisimme lähemmäksi totuutta siitä mitä pimeä energia ja pimeä materia ovat, se voisi muuttaa koko ihmiskunnan kehityskulun.

Pimeän aineen salaisuus on paljastettu jo kaksi vuotta sitten Dilbert-sarjakuvassa. Jos kyseinen varsin järkeenkäypä teoria on totta, en ole lainkaan toiveikas, että pimeä aine voisi muuttaa ihmiskunnan kurssin.

[Pellonpekko]

"On kuin tätä laitetta ampuisi 50 000 haulikkoa käytännössä jatkuvasti.
"

No tuskin siellä noin täyttä on tai matkaaminen tosiaan vaatisi parempia suojia. Mitä aikaisempaan kysymykseen tulee, niin avaruus on järjettömän iso paikka eli läheskään kaikki ei mene kyllä päällekkäin. Etäisyydet eri galaksien välillä ovat yleensä todella isoja. Mutta toivotaan muilta jotain asiantuntevampaa vastausta kuin mitä itse kykenisin parhaimmillanikin antamaan. Itsekin olen kiinnostunut hyvistä vastauksista, koska en sellaisia pysty esittämään tästä aiheesta.

Tuo BBC-linkki oli kyllä hieno. Katsoin sitä kuvaa (siinä voi hiirellä liikuttaa miltä näyttää näkyvällä valolla ja infrapunalla sama kuva). Infrapunakuvat eivät ehkä ole yhtä visuaalisesti hienoja, mutta tietoa tulee kyllä reilusti enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja paljon kauempaa myös (ihan kauimmaksi ei edelleenkään tuolla näe ja lähinnä näkymä on menneisyyteen tietenkin, koska ikävät fysiikan nopeusrajoitukset).

Siis mikäli saavat tuon teleskoopin toimimaan. Itseäni hieman huolestuttaa se, ettei tuota voi nykyteknologialla mennä huoltamaan laisinkaan eli pienikin virhe voi johtaa siihen, että kaikki kusee. Hubblea huollettiin kyllä, mutta käsittääkseni tuon huoltaminen on lähes mahdotonta elinaikanaan. Aika tarkkaan ovat saaneet laskea mikäli James Webb-teleskoopin pitäisi toimia 10 vuotta ilman huoltoa. Toivotaan toivotaan toki...

[Lalli IsoTalo]

Toivotaan, että siinä ei ole focus viturallaan heti lähdössä kuten hubblessa oli. 

[Pellonpekko]

Toivotaan, että siinä ei ole focus viturallaan heti aluksi, kuten hubblessa oli. 

Heh, se on sitten siinä tapauksessa liki 8 miljardia euroa avaruuteen ilman mitään kunnon hyötyä. Elleivät ole kehittäneet virheistä oppien etänä hallittavan focuksen korjauksen - luulisi olevan melko tärkeä ominaisuus.

Sattuuhan sitä myös täällä maan päällä erilaisiin tarkoituksiin samankaltaisia miljardiluokkien "sattumuksia" 
No toivottavasti ei tällä kertaa.


Alempaan Lallin viestiin:
"Suomella menee tuo raha vuodessa mamukseen mokutukseen ja eu-kaivoon"
No tuonkaltaisia "sattumuksia" vähän ajattelinkin. Kyllä mieluummin laittaisin samat rahat vaikka sitten avaruustutkimukseen tai moneen muuhunkin järkevämpään. Sellaisesta voi saada paljon hyötyjäkin.

[Lalli IsoTalo]

Pikkurahoja! Suomella menee tuo raha vuodessa mamukseen mokutukseen ja eu-kaivoon. Martelaan piereminen siihen päälle sitten vielä.

[Tunkki]

Jos sillä näkee tarpeeksi kauas menneisyyteen, niin ehkä näemme Dannyn syntymän?

Jos tuo teleskooppi on jopa oletettua parempi, voi maailma nähdä Keith Richards:n syntymän.

[DuPont]

Toivotaan, että siinä ei ole focus viturallaan heti lähdössä kuten hubblessa oli. 

Niin. Webb tulee olemaan niin kaukana, ettei sitä päästä korjaamaan.

[Titus]

NASA Live
NEXT LIVE EVENTS

(All times Eastern U.S. time, which equates to UTC-5.)

Dec. 25, Saturday
3 a.m. – Update on the fueling of the Ariane 5 rocket for the James Webb Space Telescope launch from Kourou, French Guiana
3:15 a.m. – James Webb Space Telescope highlights and launch pad views from Kourou, French Guiana
6 a.m. – Coverage of the launch of the James Webb Space Telescope on an Ariane 5 rocket from the Guiana Space Center in Kourou, French Guiana (launch scheduled at 7:20 a.m. EST) Goddard Space Flight Center/Space Telescope Science Institute/Kourou, French Guiana
9 a.m. – Webb Space Telescope post-launch briefing from Kourou, French Guiana

+7h meidän ajaksi

https://www.nasa.gov/nasalive

[Titus]

jos olisi niin ihmeellisesti, että emme olekkaan tämän laajentuvan avaruuden keskipisteessä niin mihin suuntaan tuo suunnataan ?

siihen reunaan joka on lähimpänä meitä vai kauimpana ?

eikö ne kuitenkin ole samanikäiset noinniinkuin teknisesti ajatellen ?

[Outo olio]

Ranskalla on nyt oiva tilaisuus maksaa potut pottuina varastettujen sukellusvenekauppojen osalta. En oikeasti pidä mitenkään varmana, että JWST pääsee muutamaa kilometriä korkeammalle. Yksi parin sadan miljoonan kantoraketti, jolla saadaan 10 miljardin euron kuitti jenkkimulkuille (ranskalaisten näkökulmasta) voi olla vastustamaton diili.

Emmä usko. Eivät he ole noin pikkumaisia. Ja tekniikan hajoaminen olisi Ranskalle arvovaltatappio, maahan haluaa olla tärkeä kaikessa. Kyky päästä avaruuteen on yhtä iso juttu supervallan maineelle kuin sukellusveneet, tai isompi.

[toumasho]

Koska en tiedä, kysyn nyt tietäviltä kaksi kysymystä, jotka ihmetyttävät minua ja kenties jotain muutakin sielua:

1: Miten tämä laite pystyy näkemään jotakuinkin kaukaisimpia objekteja, koska avaruudessa on biljoonia ja biljoonia galakseja, jotka ovat noiden äärimmäisen kaukaisten objektien edessä niin, ettei niitä voi nähdä? On kuin ihminen seisoisi huoneessa ja yrittäisi tehokkaalla kaukoputkella nähdä betoniseinän läpi.

2: Miten tämä laite pystyy selviytymään ehjänä paria minuuttia kauemmin, koska avaruudessa kiitää valtavalla nopeudella eri kokoisia hiukkasia, jotka puhkovat reikiä täyteen kaiken, millä ei ole suojaavaa ilmakehää turvanaan? On kuin tätä laitetta ampuisi 50 000 haulikkoa käytännössä jatkuvasti.

Olen pihalla. Kertokaa. Kiitos.

Tässä paras esimerkki on Hubblen Deep Field -kuva. Avaruusteleskooppi suunnattiin sellaiseen kohtaan taivasta, josta tiedettiin entuudestaan, että siinä ei silloisilla laitteilla näkynyt muuta kuin pimeää avaruutta. Järkytys oli suuri, kun kohdassa näkyi yli kymmenen tuhatta galaksia. Valotusaika oli 11.3 päivää.

Eli vastaus tuohon ensimmäiseen on, että vaikka teoreettisesti meillä tulee seinä vastaan, niin avaruus on vain niin järkyttävän iso paikka ja alkuräjähdyksen jälkeinen laajeneminen on jatkunut niin kauan, että emme nykyisillä laitteilla (Hubble) kykenen näkemään tuota "seinää", eli sitä ajankohtaa, jossa avaruus on sisältöineen niin tiivis, että tulee kirjaimellisesti valoa säteilevä seinä eteen. Samalla saapuvien fotonien määrä on niin pieni, että emme kykene havaitsemaan tuota seinää enää muuten kuin avaruuden taustasäteilynä. Eli mihin ikinä katsommekaan avaruudessa, niin sieltä tulee n. kolmen kelvinin lämpötila vastaan.

Koska valolla on sellainen ominaisuus, että sen aallonpituus muuttuu pitkillä matkoilla (miljardeja valovuosia), niin lopputulos on se, että mitä kauemmas katsomme, niin sitä punaisempina kaukaiset kohteet näkyvät, kunnes ne katoavat ihmissilmän näkemältä spektriltä kokonaan. Tämäkin huomattiin vasta Hubblen ansiosta, vaikka teoria oli olemassa jo ennen havaintoja. Sillä ei kyetty  näkemään kuin vain tietyn valovuosimäärän päähän, kunnes mittalaitteen sensorista loppui aallonpituudet.

James Webb avaruusteleskoopin valosensorien spektriprofiili on viritetty pelkästään ei-ihmissilmälle näkyvän valon havaitsemiseen. Laitteen pitäisi nähdä yli kymmenen miljardia valovuotta kauemmas kuin Hubble. Tämä on ihmiskunnalle järisyttävää tietoa tuottava laite, koska teorioista huolimatta me emme tiedä, että mitä tuolla pimeässä avaruudessa lymyilee. Eli James Webb tulee katsomaan täsmälleen samoihin "tyhjiin" kohtiin, jotka ovat sitä Hubblelle ja muille kaukoputkille. Mitä hirviöitä siellä onkaan selviää n. puolen vuoden kuluttua.

Ensimmäinen kuva, jonka JWST tuottaa, on tähdestä otettu kuva, joka näkyy kahdeksaantoista kertaan. Tämä on testi, jolla nähdään, että kaukoputki on avautunut, mutta peilielementtien suuntaus on vielä synkronoimatta. Seuraavat puoli vuotta laitetta hinkataan etänä kuntoon ja kesällä pitäisi alkaa selvitä, että mitä Lovecraftimaisia avaruuden hirviöitä miljardien valovuosien päässä piileskelee. Tai sitten jokin tuntematon kvantti-ilmiö tuhoaa koko maailmankaikkeuden, kun ihmiskunta tekee havainnon luvattoman kaukaisesta kohteesta.

Mitä tulee kohtaan kaksi, niin L2 piste on mielenkiintoinen. Se on niin kaukana maasta, että avaruusromun määrä on minimaalinen. Samalla se on kuitenkin piste, jossa maan ja auringon vetovoimat ovat balanssissa. Kohteen pitäisi olla tyhjä, mutta siellä voi silti olla edellämainitusta syystä pölyä, joka tarttuu laitteen pintoihin. Avaruus on satunnaisten törmäilijöiden osalta melkoisella varmuudella tyhjä. Tämän tiedämme siksi, että lähetämme rutiinilla Mars-planeetalle luotaimia, eivätkä ne ole matkalla särkyneet törmäyksien vuoksi. Samoin tietoliikennesatelliitit ja geosynkroniselle radalle parkkeeratut jutut eivät mene rikki edes vuosikymmenien aikana, joten tyhjyyttä ja puhtautta riittää.

[kekkeruusi]

Vaikka avaruudessa olisi biljoona biljoonaa galaksia joissa jokaisessa biljoona biljoonaa tähteä kiertolaisineen, niin jos avaruuden koko lähentelee ääretöntä niin ne kappaleet ovat silti harvemmassa kuin Juttiksen verkkosukkisten narut. 

Maailmankaikkeuden koko ei ole ääretön, sille on ääreellinen arvioitu koko.

Jos tuo keksintö näkee yli 13,5 mrd valovuoden päähän - siis yli 13,5 mrd vuotta sitten kohteesta lähteneen valon - ja koko maailmankaikkeuden iäksi arvioidaan 13,8 mrd vuotta, niin näkeekö tuo lopulta kuitenkaan kauemmas kuin 13,8 - 13,5 = 0,3 mrd valovuoden päähän? Jos siis pitäydytään alkuräjähdysmallissa, jossa kaikki universumin materia on saanut alkunsa samasta singulariteetistä samassa pisteessä ja paikassa 13,8 mrd vuotta sitten ja on alkanut räjähdyksen voimasta laajentua silloin, ne kaukaisimmat kohteethan ovat olleet 13,5 mrd vuotta sitten 0,3 mrd valovuoden päässä 

Sen kauemmas ei voida havaita alkuräjähdyksen vaiheista johtuen. Muuten siis kuin avaruuden taustasäteilyn osalta.

[kekkeruusi]

jos olisi niin ihmeellisesti, että emme olekkaan tämän laajentuvan avaruuden keskipisteessä niin mihin suuntaan tuo suunnataan ?

siihen reunaan joka on lähimpänä meitä vai kauimpana ?

eikö ne kuitenkin ole samanikäiset noinniinkuin teknisesti ajatellen ?

Universumilla ei ole keskipistettä, joten vanhoja galakseja löytyy joka suunnalta.

[Dangr]

The Insane Engineering of James Webb Telescope

https://youtu.be/aICaAEXDJQQ

Käsittämätön peli. Kuka sanoikaan että tarpeeksi kehittynyt teknologia vaikuttaa magialta?

[Make M]

------
Jos tuo keksintö näkee yli 13,5 mrd valovuoden päähän - siis yli 13,5 mrd vuotta sitten kohteesta lähteneen valon - ja koko maailmankaikkeuden iäksi arvioidaan 13,8 mrd vuotta, niin näkeekö tuo lopulta kuitenkaan kauemmas kuin 13,8 - 13,5 = 0,3 mrd valovuoden päähän? Jos siis pitäydytään alkuräjähdysmallissa, jossa kaikki universumin materia on saanut alkunsa samasta singulariteetistä samassa pisteessä ja paikassa 13,8 mrd vuotta sitten ja on alkanut räjähdyksen voimasta laajentua silloin, ne kaukaisimmat kohteethan ovat olleet 13,5 mrd vuotta sitten 0,3 mrd valovuoden päässä 

Tähän minäkin kaipaan kunnollisen selityksen. Miten on mahdollista, että "me" jotka olimme 13,8 mrd vuotta sitten samassa alkupisteessä kuin kaikki muukin universumin energia ja materia, olemmekin nyt ehtineet tänne 13,6 mrd valovuoden päähän tarkkailemaan varhaisimpia havaittavissa olevista kohteita (joiden lähellä olimme aikojen alussa)? Tämähän tarkoittaisi sitä, että olisimme liikkuneet tasaista valonnopeutta koko 13,8 miljardin vuoden ajan, mikä on tietenkin mahdotonta.

Aivan universumin alkuun Webb ei voi nähdä, sillä ensimmäisten tähtien ja galaksien valo syntyi vasta muutaman sadan miljoonan vuoden jälkeen. Siinä missä Hubble on nähnyt 13,4 miljardin valovuoden päähän, Webb näkee 13,6 miljardin valovuoden päähän, ja tarkemmin. Ensimmäisten tähtien valo on vanhempaa, mutta liian himmeää, ja pääosin vety- ja heliumpilvien, joista tähdet muodostuivat, peittämää.

Universumi on 13,8 miljardia vuotta vanha, eli Webb katsoo hyvin varhaiseen aikaan.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/maanulkoisen-elaman-ja-maailmankaikkeuden-esihistorian-mysteerit-lahempana-ratkeamista-kuin-koskaan-james-webb-teleskooppi-lahetetaan-aattona-avaruuteen/


Haluaisin myös ymmärrettävän selityksen sille, mihin perustuu väite tai havainto siitä, että universumi laajenee kiihtyvällä nopeudella. Lainaan tähän Ursan sivulla olevan nykyisin vallalla olevan selityksen:

Kosmisen inflaation jälkeen maailmankaikkeus on jatkanut laajenemistaan. Kun tutkitaan kaukaisten galaksijoukkojen liikkeitä, on huomattu, että ne loittonevat meistä sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat. Tästä on päätelty, että universumi laajenee kiihtyvällä nopeudella. Atomiaine ja pimeä aine vetävät kuitenkin gravitaation välityksellä toisiaan puoleensa, minkä pitäisi aiheuttaa pikemminkin universumin kutistumista. Jotta kaukaisten galaksien liike selittyisi, tarvitaan jotain tuntematonta energiaa, joka ajaa galaksijoukkoja eroon toisistaan. Tätä tuntematon tekijää on alettu kutsua pimeäksi energiaksi. Pimeän energian tarkka luonne on toistaiseksi täysin tuntematon.

https://www.ursa.fi/tahtitieteesta/tietoa-tahtitieteesta/kosmologia.html

Tottakai meistä kauempana olevat kohteet loittonevat nopeammin kuin meitä lähellä olevat kohteet. Siksihän ne ovat kauempana! Mutta eihän tästä seuraa, että ne ovat kiihtyvässä liikkeessä.

[Make M]

------
Universumilla ei ole keskipistettä, joten vanhoja galakseja löytyy joka suunnalta.

Mitä sitten tarkoittaa universumin laajeneminen? Eikös laajentuessa osasten liikeradat ole poispäin näiden samojen osasten muodostaman kokonaisuuden keskipisteestä?

[kekkeruusi]

Tottakai meistä kauempana olevat kohteet loittonevat nopeammin kuin meitä lähellä olevat kohteet. Siksihän ne ovat kauempana! Mutta eihän tästä seuraa, että ne ovat kiihtyvässä liikkeessä.

Havaintojen mukaan ne ovat. Maailmankaikkeus laajenee valoa nopeammin kokonaisuutena. Eli kaukaisimmat asiat etääntyvät meistä valoa nopeammin. Jossain kohtaa niitä kaukaisimpia kohteita ei enää voida edes havaita ja taivas alkaa pimentymään meille.

[kekkeruusi]

------
Universumilla ei ole keskipistettä, joten vanhoja galakseja löytyy joka suunnalta.

Mitä sitten tarkoittaa universumin laajeneminen? Eikös laajentuessa osasten liikeradat ole poispäin näiden samojen osasten muodostaman kokonaisuuden keskipisteestä?

Kaikki alkoi olemattoman kokoisesta pisteestä ja maailmankaikkeuden laajeneminen on käytännössä sen saman pisteen suurenemista. Keskipiste on siis tavallaan kaikkialla.

[Eino P. Keravalta]

Nyt alkaa jo Nibiru näkyä!

IRAS taisi kuvata sen viimeksi joskus vuonna 1984.

https://fi.wikipedia.org/wiki/IRAS