Suomi 104 vuotta! Hyvää itsenäisyyspäivää!

[Alaric]

No niin, Suomi täyttää tänään 104 vuotta eli toivotellaanpa tästä sitten kaikille hommalaisille ja suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Tämäkin itsenäisyyspäivä on koronan vuoksi hieman erikoinen, sillä Linnan juhlat on peruttu. Enpä ole sen ihmeemmin ottanut selvää onko tilalle tullut mitään muita juhlallisuuksia, mutta ei se mitään, sillä ainahan voi lähteä ulos viettämään juhlaa esimerkiksi 612-soihtukulkueeseen tai keksiä jotain muuta mukavaa aktiviteettia.

Pidetään tämä ketju jälleen arvokkaana ja positiivisena eli marinat pois ja vähän juhlamieltä välillä. Tänne voi kirjoitella omia onnittelujaan ja fiiistelyjä ja vaikka kertoa miten itse aikoo tätä hienoa päivää viettää

Tästä vähän tunnelmamusiikkia:

Ylioppilaskunnan Laulajat - Finlandia

Yleiset marinat, mokutusjutut ym. Peräkammariin, varsinainen 612-kulkueeseen liittyvä keskustelu ylle linkitettyyn ketjuun, yleiset koronakeskustelut koronaketjuihin ja niin edelleen. Ei pitäisi olla vaikeaa. Kiitos.

https://twitter.com/HommaMedia/status/1467626744723165184

[tweet]1467626744723165184[/tweet]

[Shemeikka]

Onnittelut Suomelle ja suomalaisille. Istun junassa matkalla 612-kulkueeseen ja pistän mukaan blogistani nippelitietoa Suomen historiasta.

Esa Paloniemi AIDOSTI ERILAINEN

SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ 30. 11.

Otsikossa ei ole tahatonta virhettä, vaan Suomea itsenäiseksi julistettaessa vuonna 1917 oli vähällä ettei Suomen itsenäiseksi julistamista hyväksytty jo 30. marraskuuta 1917.

Itsenäisyys oli ilmassa loppuvuodesta 1917, porvarit pitivät tärkeänä länsivaltojen hyväksyntää ja bolsevikit eli kommunistit halusivat myös itsenäistä Suomea mutta säilyttää hyvät välit Venäjään.

Suomen senaatti eli hallitus, halusi hyväksyttää Suomen itsenäistymisen Suomen eduskunnassa 30.marraskuuta 1917, mutta pahaksi onneksi kyseessä oli eduskunnan viimeinen istuntopäivä ennen viiden päivän mittaista lomaa. Muitakin asioita eduskunnassa 30.11.1917 käsiteltiin ja itsenäistyminen olisi ollut päivän viimeinen päätös kansanedustajille. Päivä ja kansanedustajien lomalle lähtö olisi venähtänyt puolisen tuntia ylitöiksi, joten tuolloinen puhemies päätti lykätä Suomen itsenäistymistä loman jälkeiselle ajalle. Senaatti päätti tehdä Suomesta itsenäisen ilman eduskunnan hyväksyntää, mistä tuli lisää ongelmia.

Viisi päivää myöhemmin, 4. joulukuuta 1917 kansamme edustajien palattua levänneinä lomalta, senaatti ilmoitti eduskunnalle Suomen itsenäistyvän Venäjästä. SDPn kansanedustajat katsoivat senaatin käyttäneen valtaa, joka olisi kuulunut eduskunnalle ja ja jätti vastalauseensa senaatin toiminnasta.

Kaksi päivää myöhemmin, 6. joulukuuta vuonna 1917, Suomen itsenäistymistä Venäjästä vihdoin kösiteltiin eduskunnassa. Esitettiin, että kansanedustajat hyväksyisivät jo annetun Suomen itsenäisyysjulistuksen. Äänin 100 puolesta ja 88 vastaan, esitys Suomen itsenäistymisestä hyväksyttiin. Itsenäisyyttä Venäjästä ei sinällään vastustettu vastaan äänestäneen SDPn sisällä, mutta SDP ei halunnut Suomen julistautuvan itsenäiseksi ilman Venäjän hyväksyntää, kuten porvarit halusivat.

Joulukuun 6. vuonna 1917 Suomesta siis tuli itsenäinen valtio, mutta päivämäärä olisi voinut olla myös 30. marraskuuta samana vuonna. Kaipa isoa asiaa piti harkita ja jokainen meistä tietänee, miltä tuntuu olla töissä tai koulussa lomaa edeltävänä viimeisenä päivänä. Ei silloin jaksa töitä miettiä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille ja onnea Suomelle! Seuraava juhlapäivä ollee se, jolloin jätämme kehnosti toteutetun Euroopan Unionin.

[duc]

Pakollinen itsenäisyyspäivän sotajuttu:

Osmo Rasilo komennettiin 22-vuotiaana opiskelijana etulinjaan jalkaväen joukkueenjohtajaksi. Kummassakin sodassa palvellut ja rintamalla haavoittunut reserviupseeri dokumentoi sota-arkea, surua ja hetkellisiä ilonpilkahduksia tarkasti päiväkirjoihinsa.

Osmo Rasilo (1917–2014) syntyi Kajaanissa keskiluokkaiseen perheeseen. Hän oli ehtinyt opiskella vuoden Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa, kun sai kutsun talvisotaan. Sodan alkaessa Rasilo oli vasta 22-vuotias.

Rasilon ylioppilasluokan kuudesta vänrikistä hän oli ainoa, joka jäi henkiin. Näin hän kertoi sotaanlähdöstä puheessaan Kainuun Rajavartioston varusmiehille keväällä 1999:

Meitä läksi sotaan kuusi luokkatoveria reservin vänrikkeinä 1939. Sotien jälkeen minä olin yksin jäljellä. Muut kaatuivat Suomussalmella, Kuhmossa ja Rukajärvellä.

Suru ystävien ja aseveljien menettämisestä toistuu Rasilon kirjoituksissa.

– Näissä kirjoituksissa ei hurmoshenkisyyttä ollut yhtään, isänsä dokumenteistä kirjan toimittanut Antti Rasilo kiteyttää.

Lahja isältä pelasti varpaat
Nuori mies dokumentoi talvisotaa kirjoittamalla käsin 44 sivua heti sodan päätyttyä. Kyseessä ovat 22-vuotiaan juuri sodasta pelastuneen miehen muistelmat.

Talvisota oli Rasilolle raskas. Hänen muistelee päiväkirjassaan ikävintä pakkaskokemustaan helmikuun lopulta 1940.

Rasilon osasto juuttui taisteluun vihollisen asemien eteen, jossa he olivat aina pimeään saakka. Takana oli avoin suo, joten valoisassa ei voinut perääntyä:

Ihon lämpö tiivistyi lumipukuun, ja sitten kun piti lähteä ryömimään, puku oli kuin peltiä. Se jäätyi niin kuin pyykki pakkasessa.

Kuusi Rasilon miestä palellutti varpaansa ja joutui sairaalaan. Rasilon isän hankkimat liian isot huopahiihtokengät villasukkineen pelastivat hänen omat varpaansa.

Vuonna 1990 Kuhmon Talvisotatoimikunnalle antamassaan haastattelussa Rasilo kuvailee tunnelmia talvisodan taistelun tauottua:

Oli ihmeellinen tunnelma, kun rauha tuli. Koko yön oli ollut hirmuinen pauhina, ryske, jyskytys ja ammunta. Kun tämä yht'äkkiä loppui, oli aivan ihmeellinen äänettömyys ja rauha. Tätä tuntua on suorastaan vaikea kuvata.  Oli kuin koko maailma olisi pysähtynyt, kuin olisi tultu uuteen maailmaan.

Jatkosodassa lähettiupseeri Rasilo joutui tiukkaan paikkaan pataljoonan komentajan ollessa niin juovuksissa, että ei kyennyt johtamaan taistelua.

- -

Jatkosodan aikaisten päiväkirjojen sivuilta ei kaikunut sodan ihannointi. Sen sijaan rintaman arjen kuvausta ja lomien kaipuuta oli paljonkin.

- -

Rintamalla sota-aika oli pääosin muuta kuin taistelua, ja se näkyy myös Rasilon dokumenteista.

Elämä oli marssimista, hiihtoa, shakin- ja kortinpeluuta, lehtien ja kirjojen lukemista, riekonmetsästystä ja paljon muuta. Unohtamatta hauskoja hetkiä lottakanttiinilla.

- -

Osmo Rasilon poika Antti Rasilo kokosi isänsä kokemukset kirjaksi. Vasta isän kuoleman jälkeen dokumenttien laajuus ja tarkkuus paljastui.

Vuonna 2020 omakustanteena ilmestyneen kirjan nimi Vastuunottoa ja harkintaa  kuvastaa Antti Rasilon mukaan hänen isänsä luonnetta.

Antti Rasilo on saanut myös lukuisia yhteydenottoja kirjan lukijoilta. Moni on tunnistanut kuvista sukulaisensa ja kiittänyt siitä, että kirja on avannut heidän sukulaistensa elämää sodassa.

– Kaikki sodan veteraanit eivät puhuneet sodasta. Sen vuoksi on voinut jäädä epäselväksi, millaisissa tapahtumissa ja oloissa oma isä tai isoisä on ollut.

- -

Rauhanehdot olivat vielä täysin hämärän peitossa, kun Osmo Rasilo kirjoitti päiväkirjaansa viestinsä tuleville sukupolville 15. syyskuuta vuonna 1944:

Nyt eletään sitä aikaa, jota koulupojat 100 vuoden kuluttua pitävät vaikeana läksynä. Mutta ajatelkaa pojanpojanpoikamme, kuinka vaikeita aikoja ne olivat silloin, kun niitä juuri elettiin! Hartain toiveemme ja ainoa toiveemme tällä hetkellä on saada Suomi pysymään vapaana ja riippumattomana edes typistettynä!

- -

Artikkelin kursivoidut kohdat ovat Osmo Rasilon päiväkirjamerkintöjä tai hänen sodan jälkeen kirjoittamia kuvauksia sodasta. Haastattelun lisäksi artikkelin lähteenä on käytetty Vastuunottoa ja harkintaa -kirjaa.

MTV

[Kallan]

Hyvää itsenäisyyspäivää hommalaiset 

[F1nka]

Hyvää itsenäisyyspäivää! Mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti on upea asia joka vie eteenpäin.

[J.M]

Tänä aamuna on kuunneltu Finlandia-hymni sekä Veteraanin iltahuuto Jorma Hynnisen johdolla.

Kohta vedän lipun salkoon, illemmalla laitamme sinivalkoisen kynttilän ja ulkotulet palamaan ja tunnelmoimme ainakin Maamme-laulun tahdissa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

[Liechtenstein]

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomelle ja suomalaisille!

[marjanpoimija]

Kuvattiin pojan kanssa pieni kunnianosoitus sotiemme veteraanaille ja itsenäiselle Suomelle.

(Oli muuten melko viileää sekä ukoille, että kuvauskalustolle -21,5´pakkanen, mutta ei mitään siihen verrattuna mitä sotiemme veteraanit ovat oikeasti kestäneet: Pakkanen, nälkä ja taukoamaton kuolemanpelko jne)

Veteraanin iltahuuto https://youtu.be/H9_NCahCFQ4

[Eisernes Kreuz]

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Ihan perinteiseen tapaan mennään, eli haudoilla käynti, hyvää ruokaa ja illan pimetessä kynttilöitä ikkunoille.

[HMV]

Kuin perinteitä kunnioittaen, kunnon talvinen pakkaspäivä tänään.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

[Skeptikko]

https://twitter.com/AlarKaris/status/1467784057249570819
[tweet]1467784057249570819[/tweet]

Suomen #itsenäisyyspäivä on ollut Virolle aina erityinen päivä. Sinä päivänä Kadriorgin palatsin edustalla liehuu Viron lippujen rinnalla Suomen sinivalkoinen lippu kunnianosoituksena Suomelle. Sydämelliset onnittelut koko Suomen kansalle maanne 104. itsenäisyyspäivänänne!

[Muuttohaukka]

Kävin pakkaslenkillä kauniissa lumisessa metsässä.
Kotimaa on niin kaunis ja olen niin onnellinen saadessani asua, kulkea vapaana Suomessa.

Täällä pohjoisessa on tilaa ja vapautta kulkea minne tahtoo.
Olen kiitollinen suomalaisuudestani ja rakastan Suomea.

[Skeptikko]

Terveisiä Hietaniemen hautausmaalta!:

[Lucce]

Hyvää Itsenäisyyspäivää Suomalaiset !
Tuhansia Vuosia Jo Historiaa Takana Ja Edelleen Menee Vahvasti.
Olkaa Ylpeitä Saavutuksistanne Nyt Ja Tulevaisuudessa.
Suomi Ja Sen Kansa On Oleva Ikuinen.
Mikään Ei Tule Sitä Muuttamaan.Ikinä.