Perussuomalaiset juristit

[Pallopääkissa]

Tämä on ensimmäinen aloittamani juttu.

Aivan ensiksi kysyn montako juristia on Homman jäsenenä? Pyydän heitä kommentoimaan tätä kirjoitustani.

Olen monta vuotta ollut sitä mieltä että perussuomalaisten pitäisi houkutella jäsenikseen ja vaaliehdokkaiksi kansallismielisiä juristeja. Tällä hetkellä persujen eduskuntaryhmässä on kaksi juristia, Leena Meri ja Ville Tavio. Lisäksi perussuomalaisten ryhmäkansliassa on lainopillinen avustaja. Puoluetoimisto saisi myös palkata päätoimisen lainoppineen. Myös Perussuomalaisten tutkimuslaitoksessa eli Suomen Perustassa saisi olla päätoiminen lakiasioihin erikoistunut tutkija.

Eduskuntavaaleissa pitäisi olla jokaisessa vaalipiirissä juristiehdokkaita tavoitella sitä että mahdollisimman moni valittaisiin. Pitäisi tavoitella tilannetta jossa lakivaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan kaikkip persujäsenet ja varajäsenet olisivat juristeja. Jos juristiedustajia on tätäkin enemmän, silloin niitä riittää muihinkin valiokuntiin. Jos perussuomalaisilla on useita juristeja joilla on kokemusta lakivaliokunnasta ja/tai perustuslakivaliokunnasta, tällöin perussuomalaisilla on paremmat edellytykset tavoitella oikeusministerin salkkua. Jos perussuomalaisia juristeja on eduskunnan ulkopuolella, voi oikeusministerin valita sieltäkin. Siis jos kyseessä on todella kovan luokan nimi.

Miksi olisi tärkeää että olisi monta lainoppinutta kansanedustajaa? Siksi että juristi osaa lukea ja tulkita lakeja, sopimuksia, asetuksia, lainvalmisteluaineistoja, tuomioistuinten ratkaisuja tms. Juristi tietää miten säädetään uusi laki, kumotaan olemassa oleva laki, miten muutetaan tai kumotaan jokin lainkohta. Juristi osaa muotoilla lakitekstin esitykseen uudesta laista tai lainkohdasta, tai kun muutetaan olemassa olevan lain tai lainkohdan teksti. Tämä on tärkeä taito kun käsitellään hallituksen esityksiä, edustaja-aloitteita sekä kansalaisaloitteita ja niitä mystisiä kansainvälisiä sopimuksia. Jos perussuomalaiset haluaa tehdä omia esityksiään, ne pitäisi tehdä yhdessä omien lainoppineiden kanssa.

Sopiva vertailukohde löytyy lähimenneisyydestä. Kokoomuksella oli 39 edustajaa vaalikaudella 1995-1999. Vaalikauden alkaessa 9 edustajaa 39:stä oli juristeja. Juristiprosentti oli 23,1. Jossittelu on sinänsä hyödytön mutta kiinnostava ajatusleikki. 2019 eduskuntavaaleissa persut sai 39 edustajaa. Mitä jos siinä ryhmässä olisi 9 juristia?

Vastapuoli on pärjännyt hyvin siksi koska valtamedia on heidän puolella. Vastapuolella on mediaylivoima. Toinen syy on se että sillä on juristiylivoima. Sillä on armeijan verran juristeja. Heitä on tuomioistuinlaitoksessa, syyttäjälaitoksessa, oikeusministeriössä, sisäministeriössä, muissa ministeriöissä, muualla valtionhallinnossa, yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa, kunnallishallinnossa, ngo- ja quasi-ngo-organisaatioissa, puolueissa sekä kaikenlaisissa intressiryhmissä. Tämän takia vastapuoli pysty käymään lakisotaa (lawfare). "Päivystävät dosentit" voivat politikoida tittelin takaa ilman vastuuta ja tilivelvollisuutta. Heitä ei ole valittu vaaleilla. Kyseessä on sama kuin englannikielinen termi unelected official eli vaaleilla valitsematon virkamies. He saavat mielin määrin tilaa mediassa, ja media käyttää heitä auktoriteetteina. Tunnetuimpia ovat mm. Martin Scheinin, Martti Koskenniemi, Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Kimmo Nuotio, Jyrki Virolainen, Jukka Kemppinen....

Tulee vaikutelma että tietyille oikeustieteen professoreille on annettu valta päättää mitä lakeja voidaan säätää ja mitä ei. Ikään kuin heillä olisi veto-oikeus siihen mitä lakeja voidaan säätää ja mitä ei. Ikään kuin heillä olisi valta sanella oikea laintulkinta ja oikea sopimusten tulkinta. Ei heillä ole valtaa näihin. He sanovat vain subjektiiviset tulkintansa jotka he esittävät omista ideologioista motiiveista käsin. Jostain syystä poliitikot ja varsinkin valtavirtamedia ottaa noiden sanat ehdottomana totuutena eivätkä mitenkään haasta niitä eikä pistä niitä koville.

Jos perussuomalaisilla olisi tarpeeksi lainoppineita, tällöin heillä olisi taidot puolustaa puolueen kantoja ja tavoitteita. Tarvitaan persujuristeja jotka osaavat jauhottaa "päivystävät dosentit" sekä haastaa heidän auktoriteettiasema ja tulkinnat sekä kyseenalaistaa ja riitauttaa ne. Persujuristeilla tulisi olla taidot grillata ja pakottaa heidät puolustuskannalle, vastuuseen ja tilivelvollisuuteen. Näin he joutuisivat mukavuusalueensa ulkopuolelle. Jos persujuristeja on riittävästi, niin silloin olisi mahdollista valita heidän keskuudestaan sekä oikeusministeri että sisäministeri, mikäli puolue menee hallitukseen ja saa nuo salkut yhtäaikaa.

Perussuomalaisten kannattaisia tavoitella lakimuutosta jossa oikeusministerin pitää olla lainoppinut. Aikaisemmin oikeusministerin piti olla lainoppinut. Jos oikeusministeri ei ole lainoppinut, niin tällöin oikeusministeriön virkamiesjuristit voivat vetää ministeriä höplästä. Virkamiehet voivat torpedoida ja jarruttaa ministerin päätösten toimeenpanoa ja kaikin tavoin hankaloittaa ministerin työtä.

Pitäisi kiinnittää huomiota siihen miksi oikeistolaiset, porvarilliset, kansallismieliset, arvokonservatiiviset ja isänmaalliset lainoppineet pääosin yksityisellä sektorilla töissä. Onko heitä ollenkaan tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa, yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa, oikeusministeriössä? Nuo lienevät niitä valtion laitoksia joissa on eniten lainoppineita.

Onko niin että "oikeistolaisia" (siis kansallismielisiä ja arvokonservatiivisia) juristeja kiinnostaa raha ja eteneminen uralla? Se näkyy jo siinä mitä opintoja valitaan oikeustietteellisessä. Jos kiinnostaa raha ja uraputki, ei silloin suuntauduta esim. valtiosääntöoikeuden, perustuslain ja kansainvälisen lain opintoihin. Onko niin että "vasemmistolaisia" juristeja kiinnostaa valta ja asioihin vaikuttaminen? Onko se syy miksi "vasemmistolaiset" juristit ovat enemmistönä valtion laitoksissa kuten tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa, yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa ja oikeusministeriössä, muissa ministeriössä, sekä muissa valtion laitoksissa? En pidä oikeisto-vasemmisto-jakoa mielekkäänä mutta käytin sitä tässä selvyyden vuoksi.

Monesti ajatellaan että on tärkeä saada hyvä vaalitulos ja näin päästä säätämään lakeja. Se ei kuitenkaan riitä koska vaaleja tulee ja menee, eduskuntia ja hallituksia tulee ja menee. Pitäisi tavoitella sitä että saadaan nimitettyä mieluisia henkilöitä niihin valtion laitoksiin joissa on lainoppineita. Jos virastoissa ja laitoksissa on kansallismielisiä, he pystyvät toimimaan niissä vaaleista riippumatta pitkiäkin aikoja. Tarvitaan kansallismielisten juristien marssi halki instituutioiden.

Pitää kaikin tavoin houkutella kansallismielisiä ja arvokonservatiiveja lähtemään lakiuralle ja hakemaan opiskelupaikkaa oikeustieteellisistä. Heitä pitää houkutella tavoittelemaan oikeustieteellisten tiedekuntien professorien ja dosenttien virkoja. Näin he pääsisivät vaikuttamaan siihen mitä ja miten niissä opetetaan ja tutkitaan, sekä käytetään opiskelumateriaaleina. Heitä pitää suostutella hakemaan tuomioistuimiin ja syyttäjänvirastoihin. Näin heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa syytteisiin ja tuomioihin. Lopuksi mainitsen oikeusministeriön ja muut ministeriöt. Oikeusministeriön virkapositiot pitää saada kansallismielisten käsiin koska ministeriössä vaikutetaan monien lakien valmisteluun sekä tuomari- ja syyttäjänimityksiin. Muissa ministeriöissä valmistellaan niiden omaia toimialoja koskevat hallituksen esitykset, joten niihinkin tulee saada persupuumerkki.

[AJIH]

Tärkeää olisi perussuomalaisille myös tehdä kansalle selväksi ero lakikirjan ja lakikäytännön sekä sanojen loogisen merkityksen välillä, sekä lainsäädännön ja lain toimeenpanemisen välillä. Esim. mitä tarkoittaa lakikäytännössä "ensikertalainen rikoksentekijä" tai "ehdonalainen tuomio" [muokkaus: pitäisi olla "ehdollinen rangaistus" kuten käyttäjä ikuturso alla kirjoittaa] tai kuolemantuottamus? Lakikäytännössä nuo sanayhdistelmät tarkoittavat aivan eri asiaa kuin näiden sanayhdistelmien järjellinen tulkinta antaisi odottaa. Tämän asian esilletuominen poistaisi ihmisten naiiveja käsityksiä yhteiskunnan rakenteista.

Epäselvä ja hämärä lakisanasto on moraalisesti sietämätöntä mille tahansa valtiolle mutta etenkin kansan valtaan perustuvalle. Perussuomalaisten juristien tulisi ottaa tehtäväkseen sen selkeyttäminen.

[ikuturso]

Esim. mitä tarkoittaa lakikäytännössä "ensikertalainen rikoksentekijä" tai "ehdonalainen tuomio" tai kuolemantuottamus? Lakikäytännössä nuo sanayhdistelmät tarkoittavat aivan eri asiaa kuin näiden sanayhdistelmien järjellinen tulkinta antaisi odottaa. Tämän asian esilletuominen poistaisi ihmisten naiiveja käsityksiä yhteiskunnan rakenteista.

Epäselvä ja hämärä lakisanasto on moraalisesti sietämätöntä mille tahansa valtiolle mutta etenkin kansan valtaan perustuvalle. Perussuomalaisten juristien tulisi ottaa tehtäväkseen sen selkeyttäminen.

Olet oikeassa termistön epämääräisyydestä. Esimerkiksi sellaista ei ole, kuin ehdonalainen tuomio. Eikä edes ehdollista tuomiota - jos ollaan tarkkoja. Tuomio on tuomio, ja sen tuloksena voi olla ehdollinen rangaistus.

Disclaimer: Tämä on wikipediasta, mutta tieto on silti oikein.

Ehdollinen rangaistus on useissa oikeuskulttuureissa käytetty tapa puuttua lähinnä ensikertalaisten tai nuorten rikoksiin. Jossain kulttuureissa ehdollista rangaistusta kutsutaan lykätyksi rangaistukseksi. Idea on kuitenkin sama, eli tuomioistuin tuomitsee rikoksesta rangaistuksen, jota ei kuitenkaan panna täytäntöön, jos tuomittu parantaa tapansa, eikä enää jatkossa syyllisty uuteen rikokseen. Ehdolliseen rangaistukseen saattaa sisältyä tietty ajanjakso, jonka kuluttua rangaistus raukeaa, jos uutta rikosta ei ilmene.

Ehdollista rangaistusta ei pidä sekoittaa ehdon­alaiseen vapauteen, johon vanki tietyin edellytyksin päästetään, kun hän on jo ollut vankeudessa määräosan hänelle tuomitusta rangaistus­ajasta.

-i-

[vainukoira]

Lopuksi mainitsen oikeusministeriön ja muut ministeriöt. Oikeusministeriön virkapositiot pitää saada kansallismielisten käsiin koska ministeriössä vaikutetaan monien lakien valmisteluun sekä tuomari- ja syyttäjänimityksiin. Muissa ministeriöissä valmistellaan niiden omaia toimialoja koskevat hallituksen esitykset, joten niihinkin tulee saada persupuumerkki.

Koko kirjoitus on asiaa, vaikka lainasin vain tuon yllä olevan. Meidän täytyy rynniä takaisin instituutioihin ja ottaa siellä valta pois suvakeilta. Sinulla on hyviä ajatuksia joita tuot esiin hyvällä asenteella ja selvällä suomella. Suosittelen ottamaan yhteyttä perussuomalaisiin, jotta pääset toteuttamaan niitä.

[Pallopääkissa]

En itse ole juristi enkä edes persu. Jos olisin juristi ja persu, yrittäisin rekrytoida juristeja mukaan persuihin.

Ehkä tuon pitkän viestin voisi massapostittaa persuille. Olen sanonut joillekin persuille että persujen pitäisi rekrytoida juristeja. Kolme näistä on juristeja eli Ville Tavio, Leena Meri ja Laura Korpinen.

Jos kansallismielisillä olisi Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnin aikana ollut hallussan poliisi, tuomioistuimet kaikissa asteissa ja syyttäjänvirastot, miten olisi Jussille olisi käynyt? Kuvitellaan tämä tilanne ja lisäksi se että Jussilla olisi ollut kansallismielinen puolustusasianajaja.
- Kansallismielinen poliisi ei olisi suorittanut esitutkintaa kun olisi todennut ettei tutkintakynnys ylity. Tai jos tutki, silloin se olisi todennut että ei ole tarpeen viedä syyttäjälle.
- Jos suvakkipoliisi vei esitutkinnan tuloksen syyttäjälle, tällöin kansallismielinen syyttäjä ei olisi nostanut syytettä.
- Jos suvakkisyyttäjä olisi nostanut syytteen, kansallismielinen käräjäoikeuden tuomaristo olisi hylännyt syytteen.
- Jos käräjäoikeuden suvakkituomaristo olisi tuominut rangaistukseen, hovioikeuden kansallismielinen enemmistö olisi kumonnut rangaistuksen. Jos suvakkisyyttäjä olisi valittanut hoviin syytteen hylkäämisestä, hovioikeuden kansallismielinen enemmistö olisi pitänyt syytteen hylkäämisen voimassa.
- Jos hovioikeuden suvakkienemmistö olisi pitänyt rangaistuksen tai korottanut sitä, korkeimman oikeuden kansallismielinen enemmistö olisi kumonnut kaikki rangaistukset.

[Pallopääkissa]

Onko Hommalla muita juristijäseniä kuin @simppali?

Persujuristien pitäisi osata kertoa mitä lakimuutoksia tarvitaan, jos halutaan totetuttaa jokin persujen tavoite. Pitääkö kumota jokin laki, pitääkö säätää uusi laki, pitääkö muuttaa jotain lainkohtaa, pitääkö poistaa jokin lainkohta. Jos ongelma on perustuslaki, silloin pitää kertoa mikä perustuslain pykälä tai momentti on ongelma, ja pitääkö se muuttaa vai kumota.

Persujuristien tulisi ottaa esille esimerkiksi se miksi henkirikoksista, väkivaltarikoksista, ja seksuaalirikoksista annetaan kevyitä tuomioita. Rangaistukset valitaan säännönmukaisesti asteikon alapäästä. Alle kahden vuoden mittaiset rangaistukset suoritetaan säännönmukaisesti ehdollisina. Ensikertalainen selviää puolella. Alle 21-vuotias selviää kolmasosalla. Rikoksen uusijakaan ei taida istua täyttä kakkua, vaan 2/3. Lisäksi on olemassa toistuva ensikertalaisuus.

Mitä lakimuutoksia vaadittaisiin että annettaisiin kovempia tuomioita? Ensinnäkin minimirangaisuksia pitää nostaa. Ongelma ovat minimirangaistukset, ei maksimirangaistukset. Toiseksi lyhyetkin tuomiot pitäisi voida määrätä suoritettavaksi ehdottomina rangaistuksina. Kolmanneksi tuomion kevennystekijät pitäisi poistaa eli ensikertalaisuus ja alle 21 vuoden ikä. Jos tuomitaan ehdottomaan rangaistukseen, pitäisi siis tuomita suoraan sen pituinen aika mikä on tarkoitus istua. Oli se rangaisus sitten miten pitkä tai lyhyt tahansa, vaikka 5 vuotta, 5 kuukautta tai 5 vuorokautta.

Olisiko mahdollista muuttaa lakia niin että ei olisi ollenkaan ehdollista rangaistusta? Ehdollinen rangaistus on käytännössä sama kuin jättäisi vapaaksi. Tällöin tuomio on joko rangaistus tai vapauttava tuomio. Jos tuomitaan rangaistukseen, sen pitäisi olla joko ehdoton rangaistus, sakkorangaistus tai pakkotyörangaistus (onko sama kuin yhdyskuntapalvelu?). Tällöin voitaisiin tuomita ehdottomaan rangaistukseen vaikka 10 vuorokaudeksi juoksukaljan pöllimisestä, jos varkaalla ei ole varaa maksaa sakkoja. Sakkokin on enemmän oikea rangaistus verrattuna ehdolliseen.

Persujuristien pitäisi kyseenalaistaa kansainvälisten sopimusten mielekkyys. Usein piiloudutaan kansainvälisten sopimusten taakse, mutta ei selitetä mitä ne kansainväliset sopimukset ovat. Mitä niissä lukee? Miten niitä tulkitaan tai voidaan tulkita? Kannattaako olla mukana jossain sopimuksessa vai ei? Sopimuksia voidaan...
1. ...tulkita omaksi eduksi
2. ...neuvotella uusiksi
3. ...rikkoa tai niistä voidaan poiketa
4. ...irtisanoa
5. ...lakkauttaa

[Phantasticum]

Olen monta vuotta ollut sitä mieltä että perussuomalaisten pitäisi houkutella jäsenikseen ja vaaliehdokkaiksi kansallismielisiä juristeja. Tällä hetkellä persujen eduskuntaryhmässä on kaksi juristia, Leena Meri ja Ville Tavio.

En henkilökohtaisesti usko siihen, että jokin tietty koulutus tai ammatti on pelastava enkeli. Kumpikaan eduskunnan lakimiespersuista ei ole mitenkään profiloitunut lainoppineena. Jos ei tietäisi heidän koulutustaan, ensimmäisenä tuskin tulisi mieleen oikeustiede.

Ei ole kuin muutama kuukausi, kun Hommalla jotkut uskoivat vahvasti, että vain luonnontieteilijän korkeakoulutus pelastaa perussuomalaiset, vaikka tämä luonnontieteilijä eli Sakari Puisto oli ehdokkaista EU-myönteisin ja vähiten maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva.

Tai että matematiikan numero ratkaisisi. Hommalla on useampi kuin yksi ivaava viesti siilinjärveläisestä kokoomusedustajasta ja hänen matematiikan osaamisestaan, vaikka tamperelaisen ja nykyisen eiralaisen perussuomalaisen matemaattinen osaaminen on heikompaa.

Ymmärrän kyllä, mitä ajat takaa sillä, että kansallismielisten pitäisi miehittää poliisi, syyttäjänlaitos ja niin edelleen. Silti olen sitä mieltä, ettei tuomioiden ja syytteiden pidä perustua mielivaltaan vaan lakiin. Laki toki voi olla huonosti muotoiltu, mutta se on eri asia. Ei ole yhtään sen parempi, jos poliisissa ja syyttäjänlaitoksessa istuu tyyppejä, jotka ratkaisevat asiat oman ideologiansa mukaisesti. Olkoot he sitten kansallismielisiä tai niitä, jotka tällä hetkellä tulkitsevat lakia oman maailmankuvansa mukaan.

[Pallopääkissa]

^Ei kai kenestäkään juristikansanedustajasta tunnista pelkän ulkonäön, puheen tai kirjoitustylin perusteella että on juristi. Siis jos ei sitä ensin jossain sanota tai se käy jotenkin ilmi. Ville Tavio oli asianajaja ja Leena Meri oli töissä maistraatissa, ennen kuin valittiin eduskuntaan.

Tämän koko ketjun pääpointti on se että persujen eduskuntaryhmään tarvittaisiin juristiedustajia siksi että persut voisivat tukeutua paremmin omaan lainopilliseen osaamiseen. Sitä taitoa tarvitaan eduskunnan työssä, kun eduskunta on lainsäädäntöelin eli lakia säätävä elin. Sitä taitoa tarvitaan siihen että saadaan omat tavoitteet laiksi asti.

Nimitysvalta on tärkeä seikka huomata ja osata käyttää. Vaaleja tulee ja menee, eduskuntia ja hallituksia tulee ja menee. Mutta virkamiehet eivät lähde. Kannattaa muistaa että tietyt henkilöt voivat olla samoissa virka-asemissa useita vuosikymmeniä. Kun on saatu aikaan laki, pitää pyrkiä nimittämään "omia" ehdokkaita hallitusvallan (toimeenpanovallan) alaiseen virkakuntaan sekä tuomiovallan alaiseen virkakuntaan. Jos ei ole tarpeeksi "omia" virkamiehiä, on nimittäin todennäköistä että suvakeista koostuva virkakunta pyrkii neliraajajarrutukseen tarkoituksena torpedoida ja vesittää "persuhenkisten" lakien toteuttamista.

Kuvitellaan vaikka tilanne jossa Jussi Halla-aho on sisäministeri ja vihreiden Kirsi Pimiä on sisäministeriön kansliapäällikkö. Siinä tilanteessa Jussin pitäisi joko hankkiutua eroon Pimiästä tai hoitaa asiat hänen ohitseen. Mutta tuo ohitse asiointi edellyttää että ministeriössä on "omia" virkamiehiä joille voi delegoida tehtäviä.

Jotenkin tuntuu että koko sen ajan kuin nuivat ovat olleet mukana persuissa, ei ole puhuttu mitään juristien värväämisestä persuihin. Luulisi että viimeistään Halla-ahon näytösoikeudenkäynti ja näytöstuomio olisivat osoittaneet että tarvitaan kansallismielisiä juristeja joita pitäisi värvätä persuihin.

[Maastamuuttaja]

Arvokasta perustyötä olisi käydä läpi oikeuden päätöksiä tutkimalla tuomarikunnan sisäistä jakaumaa. Eli löytyisikö eroja ns. demlatuomareiden ja normaalituomareiden asenteiden välillä.

[simppali]

Pallopääkissalle; On totta, että minulla on suoritettu tutkinto oikeustieteellisestä tiedekunnasta, yritän tehdä väikkärin samaan tiedekuntaan viitaten.
Mutta, minä en kuulu mihinkään puolueeseen, toimin nykyisen lainsäädännön noudattamista valvovassa instassissa..en säädä lakeja.

Itselleni on täysin yhdentekevää kuinka monta varatuomaria on persujen eduskuntaryhmässä, jos jotain lakeja on tarve viilata, niin asia etenee sen mukaan mitä on lakien säätämisestä säädetty,,jotenkin näin;lakiehdotus,valiokunnat, mietintö lakiesityksestä ja eduskunnan hyväksyntä.

Kyllä Ville Taviolla ja Leena Merellä löytyy taitoa ja tietoa,,vaikka lakihenkilöitä istuisi persujen penkeilla muodossa; "jokainen", niin se ei vaikuta eduskuntasalissa tapahtuvaan lakiehdotukseen, ainakaan nykyisen hallituksen aikana, valitettavasti hallituspuolueilla on määräenemmistö ja kokkarit oppositiopuolueena nuuhkuttelevat omaa tilaisuuttaan, päästä seuraavaan hallitukseen.

[Pallopääkissa]

@simppali Luulisi että nimenomaan lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta ovat semmoisia paikkoja, että niissä toimivilla kansanedustajilla olisi suotavaa olla lainopillista osaamista. Tästä syystä pidän ihannetilanteena sitä että jokainen lakivaliokuntaan ja perustuslakivaliokuntaan valittu persujäsen ja persuvarajäsen olisivat juristeja.

Väitöskirjasta. Onko nykyään tapana tehdä oikeustieteellinen väitöskirja ilman että ensin tekee lisensiaattityön? Siis onko väikkäriä tekevällä tai valmiilla tohtorilla taustalla vain maisterin tutkinto? Olisivatko väikkärit laadukkaampia jos olisi tehnyt ensin lisurin?

Ennen piti anoa maisterin arvoa jos halusi sen. "Hieman alasta riippuen vuosien 1972–1994 välisenä aikana maisteri oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille kandidaateille anomuksesta myönnetty arvonimi." Siksi joidenkin juristien tiedoissa lukee "oikeustieteen kandidaatti" eikä maisteri. He eivät siis anoneet maisterin arvoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maisteri

Varatuomari on arvo, joka voidaan myöntää sellaiselle joka on suorittanut tuomioistuinharjoittelun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Varatuomari

[simppali]

Väitöskirjasta. Onko nykyään tapana tehdä oikeustieteellinen väitöskirja ilman että ensin tekee lisensiaattityön? Siis onko väikkäriä tekevällä tai valmiilla tohtorilla taustalla vain maisterin tutkinto? Olisivatko väikkärit laadukkaampia jos olisi tehnyt ensin lisurin?

Mahdollisen väikkärin laadukkuuden suhteen olen jäävi, varatuomarin nimekkeeseen, titteliin tms. tarvitaan auskultoiointi vaikkapa käräjäoikeudessa, minun tapauksessa toimiminen melko vastuullisessa asemassa on katsottu samanarvoiseksi kun erillisen lisensiaattityön tekeminen, joten lisuri vaihe jää pois.

vain maisterin tutkinto

Ehkä ko. tutkinto ei ole sinun pallokissa  mielestä mitään, voin tokaista, että kuutisen vuotta vierähti, "vain" tutkintoon.

[repo]

Tutustuin tähän oikeustieteen osaajaan Uusi Suomi Puheenvuoro -palvelussa joskus 2007-2009. Monilla kirjoituksillaan jätti positiivisen vaikutelman. Suomen Uutisten juttu on vuodelta 2013 eli Soinin aikaa.

EU-vaaliehdokas Erkki Havansi: Suomella vähemmän itsenäisyyttä kuin USA:n osavaltioilla

[kuvateksti:] Keravalainen oikeustieteen professori Erkki Havansi on perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana jo toista kertaa. Havansin vahvuuksia ovat kiinnostus eduskuntapolitiikkaan ja kansainvälisiin asioihin, lainopillinen koulutus ja vahva kielitaito.

Kymmeniä kieliä opiskelleel­la Erkki Havansilla on kykyä ymmärtää EU-lainsäädännön vi­noutumia ja korjausmahdolli­suuksia. EU tuottaa jo nyt noin 75 prosenttia Suomen lainsää­dännöstä joko suoraan tai direk­tiivien kautta. Lakitulvan myötä Suomen itsemääräämisoikeut­ta on koko ajan luovutettu EU-byrokraattien käsiin. Havansi vastustaa voimakkaasti unio­nin liittovaltiokehitystä ja halu­aisi saada perattua lakiviidakkoa pienemmäksi.
[...]

Suomen Uutiset, 11.11.2013

Olin itse siinä käsityksessä, että Havansi olisi ollut eläkkeellä jo tuolloin 2007-2008. Jätettyäni Uusi Suomi Puheenvuoron menetin tuntumani Erkki Havansin tekemisiin ja mielipiteisiin, koko nimi pääsi melkein unohtumaan. Nyt kaivoin hieman taustoja. Lähinnä kiinnosti se, loikkasiko Havansi Sinisiin. Ei näytä loikanneen, hyvä niin. Wikipedia tietää Havansin poliittisesta työstä jotain.

Helsingin Sanomien mukaan Havansi on "perussuomalaisten takapiru".[10] Havansi on toiminut perussuomalaisten eduskuntaryhmän oikeudellisena asiantuntijana ja on muun muassa laatinut ryhmälle vihapuhetta käsittelevän muistion, jossa käytiin läpi kiellettyjä ja sallittuja sanoja.[11] Hän on myöhemmin avustanut ryhmää enää satunnaisesti.[12] Havansi oli yksi kuudesta perussuomalaisten edustajasta Sipilän hallituksen hallitusneuvotteluiden strategiatyöryhmässä.[13]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Havansi

Havansi näyttää olleen myös viime kesän kuntavaaleissa ehdolla Keravalla ja tullut valituksi: https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/245/candidates/233.

Osaaminen ja rosteri näyttää liki täydelliseltä ja yritystä on ollut useasti eri vaaleissa viimeisen 12 vuoden aikana, silti äänestäjäkunta ei ole arvostanut Havansia kunnan valtuustoa korkeammalle.

[repo]

En henkilökohtaisesti usko siihen, että jokin tietty koulutus tai ammatti on pelastava enkeli.

... tai tuomio, kuten monesti Hakkaraisesta muistetaan mainita "sahuri". En tiedä, mikä ihmisen ominaisuuksien yhdistelmä tekee toisista suosittuja ja kuuluisia, toisista taas ei. Jäsen Phantasticum toi jo esiin "Siilinjärven lapsineron" eli Jyrki Kataisen, joka on niittänyt matematiikan arvosanastaan kuuluisuutta ainakin täällä netin vaihtoehtopalstoilla. Ei yllätä ettei valtamediassa ole Kataisen matikannumeroa revitelty yhtä paljon kuin Halla-ahon tuomioita.

Mitä piti sanoa oli se, että sama näkemys syntynyt elämänkokemuksen tuomana kuin mitä jäsen Phantasticum totesi. Nuorempana pidin tutkintoja jotenkin ihailtavina suorituksina - ja on sitä edelleenkin jossain määrin, mutta nyt tutkinto ei ole mikään tae henkilön osaamisesta. Eikä tietenkään jokin tohtorin tutkinto luonnontieteissä pitäisi pätevöittää ketään politiikkaan. Totean tämän nyt vain sillä, että jotenkin tämä tuijotus tutkintoon ja oppisuorituksiin nousi vahvimmin mieleni päälle ketjun aloitusta lukiessani.

Tällä hetkellä oma ajatus on, että politiikassa voisi olla parempi pyrkiä monialaiseen osaajajoukkoon ja erilaisilla työ- ja elämänkokemuksilla varustettuihin henkilöihin. Tämä tietysti lisää teräviä kulmia politiikan tekemiseen, mikä sitten näkyy ja tuntuu erilaisina koettuina ilmiöinä "rivien rakoilemisena", "niikkoiluna", "anoturtiaisina" jne..

Itse perusteesiin en oikein osaa sanoa mitään, olisiko parempi vai huonompi, jos politiikassa olisi enemmän juristeja tai jopa vain juristikoulutuksen saaneita eli räkänokkia. Mielestäni tässä on yksi juristikoulutuksen hankkinut räkänokka, jota on kuitenkin ylistetty kyvykkääksi ja varmaan ylistyksen myötä noussut mm. puolueensa varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajaveikkauksiin.

Antti Häkkänen

Antti Edvard Häkkänen (s. 16. tammikuuta 1985 Mäntyharju)[1] on suomalainen kokoomuslainen poliitikko. Häkkänen oli Sipilän hallituksen oikeusministeri vuosina 2017–2019. Hän on kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja.[2]
[...]

Häkkänen kirjoitti ylioppilaaksi Mäntyharjun lukiosta vuonna 2004.[3] Hän on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta.[4] Pro gradu -tutkielman hän kirjoitti oikeushistoriasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_H%C3%A4kk%C3%A4nen

Mikä mielikuva Häkkäsestä on mm. forumille kirjoittajien keskuudessa? Nähdäkseni varsin positiivinen,. Itse edustan aika paljon kriittisempää näkemystä Häkkäsestä.

Wikipedia-sivun mukaan Häkkänen ei näyttäisi olevan tehnyt päivääkään koulutustaan vastaavaa työtä ellei sellaiseksi lasketa toimintaa oikeusministerinä. Hänen toimiessa oikeusministerinä ja täten hänen esityksestä valtakunnansyyttäjäksi on valittu nykyinen Raija Toiviainen, joka tunnetaan kiihkomielisestä vihapuhevainosta ja nimenomaan väärämielisenä pidettyinä kohtaan. Mm. vasemmistopoliitikot ovat välttyneet Toiviaisen syytteiltä. Ja Häkkänen on Kokoomuksen poliitikko ja Kokoomuksesta on edelleen vahva yleinen ajatus, että se edustaisi jotain parempaa mm. yksilönoikeuksien osalta. Yksilön sananvapaus on taas yksi perusoikeus.

Miksi Häkkänen meni tekemään tällaisen esityksen? Ainakaan juristikoulutus ei ole antanut hänelle tarvittavaa kykyä arvioida ehdokkaita. Häikäisikö kokeneen juristin tausta Häkkäsen arvostelukyvyn? Veikö virkamiehet ja muut valmistelijat Häkkästä kuusnolla? Tuliko TP Niinistöltä ohje, jota ei voinut olla nuodattamatta? Miksi?

Kimmo Sasi

Kimmo Kalevi Immeri Sasi (s. 21. helmikuuta 1952 Tampere) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko. Hän oli kansanedustajana vuodesta 1983 vuoteen 2015. Hän oli Lipposen I ja II hallituksen liikenne- ja viestintäministeri vuosina 1999 ja 2002–2003 sekä Lipposen II hallituksen ulkomaankauppaministeri vuosina 1999–2002.
[...]

Koulutukseltaan Sasi on oikeustieteen kandidaatti (1974), diplomiekonomi (1975) ja Master of Laws (1978, Columbian yliopisto). Hän työskenteli vuosina 1972–1973 kouluasiainsihteerinä ja vuosina 1975–1977 kansainvälisen yksityisoikeuden assistenttina. Myöhemmin hän toimi lakimiehenä ja poliisiasiain neuvottelukunnan sihteerinä.
[...]

Sasi on ollut kesästä 2017 valtiosääntöoikeuden tohtoriopiskelija Helsingin yliopistossa.[21]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kimmo_Sasi

(Lainauksen korostus minulta.)

Tässä on taas toinen, sattumoisin Kokoomuksen, tunnettu juristi, poliitikko, kokenut ja öljyssä keitetty. 90-luvulla luotin Sasiin, että hän nimenomaan olisi nk. järkevä poliitikko mm. koulutustaustan ja kokoomuslaisuuden takia. 2000-luvulla jouduin pahasti pettymään ja muuttamaan näkemystäni. Olen tyytyväinen, että demokratia on toiminut oikein Sasin kohdalla eikä häntä ole valittu enää ainakaan eduskuntaan.

En tiedä, miten merkityksellisenä tuota Master of Laws -tutkintoa Columbian yliopistosta voi pitää. Periaatteessa sellaisen pitäisi antaa jotain positiivista näkökulmaa meidän oikeuslaitoksen politisoitumisen käsittelyyn ja kahden erilaisen oikeusjärjestelmän vertailuun. Mutta kuten toin jo ilmi, oma vahva näkemykseni on, että Kimmo Sasi on pimeyden voimille menetetty tapaus. Ei pelastanut juristikoulutus Kimmo Sasia. Ehkä voin syyttää negatiivisesta mielikuvastani vain Ylen tv-uutisia, kun niiden tarjoilema klippi Sasista PeV:n puheenjohtajana on päällimmäisenä jäänyt mieleen. 

---

Ehkä tämä lähti nyt vähän väärään suuntaan, kun otin esimerkiksi nuo kaksi Kokoomuksen juristikoulutuksen saanutta poliitikkoa. Pitäisi arvioida Perussuomalaisia juristikoulutuksen saaneita, miten heidän koulutus- ja kokemustausta palvelee tätä maata ja kansallisaatetta päälle jyräävää globalismia vastaan.

[Phantasticum]

Ei kai kenestäkään juristikansanedustajasta tunnista pelkän ulkonäön, puheen tai kirjoitustylin perusteella että on juristi. Siis jos ei sitä ensin jossain sanota tai se käy jotenkin ilmi.

Tämän koko ketjun pääpointti on se että persujen eduskuntaryhmään tarvittaisiin juristiedustajia siksi että persut voisivat tukeutua paremmin omaan lainopilliseen osaamiseen. Sitä taitoa tarvitaan eduskunnan työssä, kun eduskunta on lainsäädäntöelin eli lakia säätävä elin. Sitä taitoa tarvitaan siihen että saadaan omat tavoitteet laiksi asti.

Yritän olla jankkaamatta, koska emme me niin kaukana ole toistemme näkemyksistä kuin voisi luulla. En missään nimessä tyrmää, etteikö oikeusosaaminen olisi tärkeää. Se ero on siinä, kuinka paljon edustajina pitäisi olla oikeusoppineita. En myöskään tarkoittanut, että näiden kahden mainitun perussuomalaisen edustajan koulutus näkyisi ulkoisessa habituksessa vaan ihan yleisessä profiloitumisessa.

Perussuomalaiset ovat nykyään aika varovaisia ottamaan kantaa mihinkään, mikä antaa ulospäin vaikutelman osaamattomuudesta. Halla-ahohan möläytti jossain, että aina kun sanoo jotain joku suuttuu. Klassikko!

Tämänkin ymmärrän, että pitäisi saada niin sanottuja omia sellaisiin asemiin, että jotain saataisiin myös aikaan. Talousosaaminenkin olisi tärkeää, ja yksittäisen kansanedustajan talousosaaminen ei tarkoita sitä, että osaa kirjoittaa paperille lukuja ja hienoja kaavoja ja laskea niitä.

En tiedä, mikä ihmisen ominaisuuksien yhdistelmä tekee toisista suosittuja ja kuuluisia, toisista taas ei.

Mitä piti sanoa oli se, että sama näkemys syntynyt elämänkokemuksen tuomana kuin mitä jäsen Phantasticum totesi. Nuorempana pidin tutkintoja jotenkin ihailtavina suorituksina - ja on sitä edelleenkin jossain määrin, mutta nyt tutkinto ei ole mikään tae henkilön osaamisesta.

Tällä hetkellä oma ajatus on, että politiikassa voisi olla parempi pyrkiä monialaiseen osaajajoukkoon ja erilaisilla työ- ja elämänkokemuksilla varustettuihin henkilöihin.

Tämä on kiinnostava aihe, vaikka meneekin ohi otsikon.

Joskus paljon paljon nuorempana sitä ajatteli, että eduskuntaan tulee valituksi vain jos ei nyt aivan yli-ihmisiä niin kuitenkin osaavia henkilöitä, jotka hoitavat tämän maan asioita kuntoon. Huutista itselleni. Jokainen eduskuntaan valittu henkilö on ollut tuiki tavallinen kansalainen, joka on päivystänyt torilla ja kosiskellut vaalikarjaa oikealla tavalla. Suurin osa ihmisistä äänestää vuodesta toiseen samoja naamoja. Näin on käynyt myös perussuomalaisille. Osa on jo kolmannella kierroksella, vaikka joka ainoa perussuomalainen ryvettyi viime kierroksella.

Esiintymistaito vaikuttaa huomattavasti edustajan uskottavuuteen, samoin huoliteltu ulkonäkö. Vaikka koulutusta olisi kuinka korkealle asti mutta ei osaa esittää asiaansa vakuuttavasti, edustajan uskottavuus kärsii. Niin ikävää kuin se onkin. Hyvällä esiintymistaidolla taas pystyy piilottamaan sen, että ei ole mitään sanottavaa. Litterointi paljastaa tyhjänpuhumisen armottomasti. Samoin persoonallisuuden piirteillä on vaikutusta. Otetaan esimerkiksi Trump. Jos joku toinen hieman hillitympi persoona olisi ajanut täsmälleen samaa asiaa, miten olisi käynyt.

Muistatteko muuten tapauksen, jossa kokoomusnuoret olivat hilluneet Floridan matkallaan. Antti Häkkänen oli yksi näistä.

[Pallopääkissa]

@Phantasticum Joo, melko lailla ollaan samalla kannalla itse asiasta. Persuedustajien tai puolueen muiden jäsenten ominaisuuksista tai toivotuista ominaisuuksista keskustelusta saisi oman ketjun aikaan. Ehkä niitä ei kannata tähän kovin kattavasti luetella ettei ketju rönsyile. Puoluekannatus-ketjussa kyselin pitäisikö persujen perustaa puoluekoulu joka kurssittaisi puolueen jäsenille tiettyjä asioita, kuten esiintymistaitoa, viestintää, mediataitoja ja mediavaikuttamista.

Yleisesti ottaen politiikassa mukana olevalla olisi tärkeää olla tietyjä luonteenpiirteitä. Pitää olla päättäväinen, voimakastahtoinen, vuorovaikutustaitonen ja ovela. Pitää olla hyvä suhteellisuudentaju, tilannetaju, paineensietokyky, kova pää ja paksu nahka. Pitää osata antaa veden valua hanhen selästä. Pitää olla kyky ymmärtää syy- ja seuraussuhteita, kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja mistä osatekijöistä ne koostuuvat, kyky nähdä "iso kuva". Pitää valmis vääntöön ja kamppailuun tavoitteiden puolesta. Pitää olla tarvittaessa kärsivällinen ja sinnikäs ja omata hyvä pettymysten sietokyky. Jos jokin ei tapahdu nyt heti, se voi tapahtua myöhemmin. Siksi ei saa heti väsyä eikä luovuttaa.

Soini johti persuja 1997-2017 ja puolueesta oli ajan oloon tullut hänen oma hillotolppa. Soinin yliote oli vallalla persuissa niin kauan että sillä taisi olla psykologista merkitystä. Jälkeenpäin olen kummastellut miksi kukaan ei haastanut Soinia 2009, 2011, 2013 ja 2015 puoluekokouksissa. Johtuiko se yliotteesta? Edellisellä vaalikaudella persuryhmän jäsenet joko pelkäsivät tai olivat lamaantuneita. Tuota kesti siihen asti kun Soini ja sen hännystelijät perustivat uuvattiryhmän. Vain Laura Huhtasaari taisi uskaltaa sanoa Soinille vastaan, kun ei pyytänyt anteeksi eikä irtisanoutunut siitä muutaman persuedustajan julkisesta vaatimuksesta noudattaa hallitusohjelmaa. Soini ei ole ollut ajankohtainen enää 2017 alkaen jolloin hän loikkasi uuvatteihin. Mutta menisikö tämä kommentti paremmin Soini-ketjuun?

Palatakseni otsikkoon, tilanteessa jossa persuilla olisi taitavia lainoppineita mistä valita, tällöin olisi mahdollista tavoitella oikeusministerin salkkua, kun olisi useita vaihtoehtoja joita istuttaa. Aina vaan puhutaan tavoitteesta saada pääministeri, mutta oma huomioni on tietyissä sektoriministereissä joista yksi on oikeusministeri. Muut mitkä saavat huomioni, ovat sisäministeri ja opetusministeri. Hallitusneuvotteluissa voi käydä lehmänkauppoja joistakin salkuista, mutta mielestäni ehdoton kynnyskysymys on saada sisäministeri, oikeusministeri ja opetusministeri. Jos näitä kolmea ei saa, sitten ei pidä hallitukseen mennä.

@simppali Se "vain maisteri" oli ihmettelyä siitä että nykyisin moni väitöskirjan tekijä tai valmis tohtori on siirtynyt maisterista suoraan tohtoriksi, kulkematta lisensiaatin kautta. En tarkoittanut oikeustieteellistä vaan kaikkia tiedekuntia tai tieteenaloja. Ennen taisi olla yleistä tehdä lisensiaattiyö ensin jos halusi tehdä väitöskirjan. Ilmeisesti lisuri oli eräänlainen "demo-väikkäri" jolla otettiin tuntumaa varsinaiseen väikkärin tekoon. En tiedä miten on, mutta tämmöinen käsitys mulla on.

[Phantasticum]

Persuedustajien tai puolueen muiden jäsenten ominaisuuksista tai toivotuista ominaisuuksista keskustelusta saisi oman ketjun aikaan.

Soini johti persuja 1997-2017 ja puolueesta oli ajan oloon tullut hänen oma hillotolppa. Soinin yliote oli vallalla persuissa niin kauan että sillä taisi olla psykologista merkitystä. Jälkeenpäin olen kummastellut miksi kukaan ei haastanut Soinia 2009, 2011, 2013 ja 2015 puoluekokouksissa. Johtuiko se yliotteesta?

Jokainen poliitikko tekee politiikkaa omalla persoonallaan. Halusi tai ei. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Vaikka asiat riitelisivät, siellä on aina myös se persoonien välinen dynamiikka.

Sallittakoon otsikon ohi vielä sen verran, että oma käsitykseni Soinin haastamattomuudesta on niin yksinkertainen kuin nuivien oma mukavuudenhalu. En usko, että siinä on takana mitään sen mystisempää. Uskon Soinin tehneen selväksi, että liialliset irtiotot johtavat pahimmassa tapauksessa puolueesta erottamiseen. Ja jokainen nuiva perussuomalainen ajatteli vain omaa hillotolppaansa siinä missä Soini ajatteli omaansa. Kumpikin osapuoli hyötyi toinen toisistaan, joten nuivat alistuivat. Kyllä se oli silloin vuoden 2015 keväällä etukäteen nähtävissä, että nuivien agenda ei menesty. Sanoin sitä silloin teatteriksi, ja sitä se myös oli.

Simon Elo esitti kirjassaan väitteen, että Halla-aho ei voinut haastaa Soinia, koska jäsenmaksu oli jäänyt maksamatta. Tämä oli ainakin minulle uutta tietoa. Sitä voisi kysyä, oliko unohdus tietoinen valinta. Mies itse oli kaiken lisäksi häipynyt Brysseliin. Elo oli muuten ainoa perussuomalainen, joka kävi täällä vastailemassa (lue: kiertelemässä ja kaartelemassa aiheen vierestä) hommalaisten kysymyksiin ja ihmettelyihin. Oli oikein, että Soini ja uuvatit saivat nenilleen, mutta eivät persuihin jääneetkään edustajat mitään pyhimyksiä ole.

En ole mitään muuta tehnytkään viime vuodet kuin arvostellut perussuomalaisia. Uutena hommalaisena olet onneksesi välttynyt tältä marmatukselta. Mielestäni puolue ei ole vieläkään täysin rehellinen äänestäjilleen, mutta se on toinen tarina. Jos ei ole, siinä tapauksessa on yksi ja sama, mille paikoille persut sijoittuvat. Aika näyttää.

[Pallopääkissa]

Olen vaihtelevasti lukenut Hommaa vuodesta 2010, joskus usein joskus harvoin. Mutta päätin liittyä tänne vasta viime syyskuussa. No joo, pidetään tämän ketjun viestit otsikon mukaisessa aiheessa.

[Maastamuuttaja]

Ei ole "ihmistä ilman varjoa" totesi Max Jakobson - muistaakseni - YK:n pääsihteerivalinnan yhteydessä. Mielestäni ei ole myöskään tuomaria ilman varjoa. Tuomarikaan ei ole yli-ihminen vailla esimerkiksi ideologisia vaikutteita. Itse asiassa usko omaan objektiivisuuteen voi johtaa pahasti harhaan.

Kinkkisissä ratkaisuissa arpominen voisi johtaa parempaan lopputulokseen kuin viiden tuomarikaveruksen yhdenmukaisuuden paineessa kieltämässä tosiasioiden käyttämistä päätöksen tekemisessä.

Varjo voi olla myös kollektiivisen päätöksenteon yllä.