2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Lalli IsoTalo]

Se on selvä, että huonosti kotoutuvat maahanmuuttajat tulevat tekemään Suomesta vähemmän houkuttelevan kohteen hyvin sopeutuville maahanmuuttajille.

Juuri näin. Mädät kultamunat karkoittavat arvokkaat kultamunat, sekä pisatuloksia parantamasta, että työelämästä. Ja meille tulee enimmäkseen vain niitä mätiä kultamunia.

Logiikka on sama kuin rahassa: "huono raha karkoittaa markkinoilta hyvän rahan". Tämä sääntö toimi siihen aikaan, kun rahat olivat arvometallikolikoita, ja mitä vähemmän kolikoihin laitettiin esim. kultaa, sitä enemmän niitä ei pantu kiertoon, vaan jemmattiin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Vielä kun joku joskus sanoisi että hyvät pisatulokset ei pitäisi olla itseisarvo vaan paljon tärkeämpää olisi saada huonoilla pistuloksilla muuten parempi kokonaistulos, kuten Ruotsissa on onnistuttu tekemään.

[Lalli IsoTalo]

Odottivatko että hyvät tulokset ovat taatut paskoi koulut miten vain? No eivät ne ole.

Eihän tämän pitäisi paljon lohduttaa, eikä se lohdutukaan, mutta olen ymmärtänyt, että USAn paremmatkin yliopistot wokepaskotaan ja kiintiöpilataan. Lisäksi hyödytöntä ja haitallista alaa opiskelleet wokepätevät mokuttajat eivät löydä koulutusta vastaavaa työtä, ja lukukausimaksuihin pelkästään voi mennä $100 000. Länsimaat ovat vetämässä itseään wc-pöntöstä alas kiihtyvällä vauhdilla.

According to FinAid.org, the average cost of master's degree for students is between $30,000 and $120,000. The cost varies depending on the university and the master's program itself

[Hamsteri]

Vielä kun joku joskus sanoisi että hyvät pisatulokset ei pitäisi olla itseisarvo vaan paljon tärkeämpää olisi saada huonoilla pistuloksilla muuten parempi kokonaistulos, kuten Ruotsissa on onnistuttu tekemään.

Yleensä kovimmat aikaansaajat koulun ulkopuolella on miehiä, jotka on mennyt mistä on aita matalin läpi ja löytäneet motivaation siihen mitä ne nyt ikinä tekeekään.

[pörrö]

Kirjoitamme yhä vähemmän käsin. Tietokoneella kirjoittaminen on korvannut käsinkirjoituksen jopa siinä määrin, että kouluissa ollaan luovuttu sidosteisen käsialakirjoituksen (kaunokirjoitus) opettamisesta. Nykyään siis joko hakataan näppäimistöä, tai jos on aivan pakko käyttää vanhaa "pänna och papper" -tyyliä, niin väkisin ähistellään tikkukirjaimia.

Muistan itse kansakoulusta kaunokirjoitustunnit (ihan totta, sellaisiakin on ollut!), joilla ensin väkerrettiin vihkoseen lyijykynällä, ja sitten kieli keskellä suuta mustekynällä. Välillä oli mustetta käsissä, ja naamassakin.

Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että käden ja silmien yhteispelin kautta tieto "tallentuu" paremmin pääkopan muistilevylle. En suinkaan vastusta digitalisointia, mutta ollaankohan siinä menty liian pitkälle?

Toinen asia, mikä minua huolettaa, on lukemisen jyrkkä väheneminen. Jos ainoat tekstit, mitä nykyään luetaan ovat Netflixin käännöstekstit, somepäivitykset ja muut somehömpät niin ei ole ihme, että kaunokirjallinen opus putoaa nopeasti käpälistä vienon haukotuksen kera. En myöskään ole äänikirjojen fani.

Luokkakoot ovat aivan liian isot, ja inkluusiosta en vaivaudu edes väittelemään.

Tähän yhdistettynä vielä puolikieliset mamut, niin a vot! Saadaan oppilaita, jotka eivät kykene ymmärtämään lukemistaan, tekemään siitä johtopäätöksiä, ja ylipäätään mittarimadon keskittymiskyvyllä varustettuja "aikuisia".

OMG ja LOL.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Vielä kun joku joskus sanoisi että hyvät pisatulokset ei pitäisi olla itseisarvo vaan paljon tärkeämpää olisi saada huonoilla pistuloksilla muuten parempi kokonaistulos, kuten Ruotsissa on onnistuttu tekemään.

Yleensä kovimmat aikaansaajat koulun ulkopuolella on miehiä, jotka on mennyt mistä on aita matalin läpi ja löytäneet motivaation siihen mitä ne nyt ikinä tekeekään.

Sen lisäksi Ruotsin pörssiin on listattu iso määrä korkean teknologian firmoja. Toivottavasti meilläkin osakesäästötilien tuoma boomi ei hyydy ja saadaan muuta eurooppaa talouskasvussa kiinni.

[RP]

En mainitusta raportista (linkattuna tekstiin alla) löytänyt täälläkään mainintaa.

Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea

Lauri Nurmi

Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä.

(...)
Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta kahden tutkijan, Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan, raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä.

Jostain syystä raportti on jäänyt vaille suurta julkisuutta.

Se on pysäyttävää luettavaa, ja kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt olla alkusysäys kuukausien avoimelle keskustelulle.

Suomessa on jo peruskouluja, joissa ei arkisissa kohtaamisissa puhuta suomea. Kiihtyvällä vauhdilla kasvaa koulujen määrä, joissa lasten ja nuorten suomen kielen taito on niin ohut, ettei heidän sanavarastonsa kartu arkisissa leikeissä ja kohtaamisissa.

Tällöin suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.

Taloudellisia ja vanhempien koulutuksellisia eroja on ollut oppilasalueiden välillä aina.

Pienimmillään erot ovat olleet 1990-luvun alkaessa.

Peruskoulu näyttäytyi silloin suurena menestystarinana – ja sitä se oli vielä 2000-luvun alussa, jolloin suomalaislapset nostivat kotimaansa lukutaidossa OECD-maiden Pisa-vertailun kärkeen.

Pisa-menestyksen aikoihin vieraskielisten oppilaiden osuus oli yläkouluissa hyvin pieni.

Tutkimusraportti osoittaa, että koulujen alueellisten toimintaedellytysten erot ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Koulujen oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti erot vieraskielisen väestön osuuksissa.

Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli vuonna 1998 kaikilla oppilasalueilla alle viisi prosenttia, kun se vuonna 2018 kohosi korkeimmillaan yli 50 prosenttiin ja usealla alueella yli 30 prosenttiin.

Vantaalla päiväkoti-ikäisten vieraskielisten lasten osuudet nousevat asuinalueilla korkeimmillaan lähes 65 prosenttiin.

(...)
Raportin tärkeintä antia on turkulaisen Varissuon koulun johtajan Nana Lammen kuvaus koulun arjesta.

Varissuon alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

"Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu", Lampi kirjoittaa.

Kaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.

"Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan", Lampi jatkaa.
(...)
"Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia", koulun johtaja kertoo.

Suuren maahanmuuton alkuvuosina maahanmuuttajien lapset oppivat suomea melko nopeasti ja hyvin, koska heidän arkinen ympäristönsä ja koululuokkansa oli suomenkielinen.

Näin ei ole enää. Suuriin kaupunkeihin on syntymässä laajoja alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu.

"Oppilaiden suomen kielen taito on havaintojemme mukaan heikentynyt vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että alhaisen sosioekonomisen statuksen alueella harvojen kantasuomalaisten lasten kieli köyhtyy myös. Varissuon lapset puhuvat 'varissuomea', johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut sekä hyvin rajattu sanasto", Lampi kuvailee syy–seuraussuhdetta.
(...)

"Viime vuosina olemme havainneet uuden ilmiön. Vieraskieliset lapset ovat alkaneet käyttää keskinäiseen kommunikointiinsa Youtube-videoista oppimaansa englantia, joka on helpompaa kuin suomi. Yritämme suitsia ilmiötä koulussa, mutta voimme vain kuvitella, miten suuressa osassa se on vapaammissa tilanteissa", koulun johtaja kirjoittaa.

(...)
Kun Suomessa on kymmeniä kouluja, joissa ei puhuta ja kirjoiteta suomea kielen rikkaimmassa merkityksessä, maa pirstoutuu pienoisyhteiskuntien mosaiikiksi.

(...)
Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kasvaa väestöennusteen mukaan yli 25 prosenttiin.

Keskiarvoluku antaa huomisesta liian hallittavan mielikuvan. Monilla alueilla osuus jää kymmenen prosentin paikkeille.

Sitten on kymmeniä oppilasalueita, joilla osuus nousee 50 prosentin tietämiin ja reippaasti sen ylikin.
(...)
Kauhistelun asemesta jokaisen poliitikon olisi syytä lukea Berneliuksen ja Huillan raportti – ja ryhtyä sen jälkeen töihin koulujen arjen parantamiseksi.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee
Loppukappale tavoitteena hyvä, mutta mitä siinä suhteessa on saatavissa aikaiseksi, jos maahanmuuton laatuun ja/tai(*) määrään ei pututa?

(Käytännössä kai sama, kun poliittisesti periaateessa helpoiten ohjattavissa olisi sen haitallisen maahanmuuton vähentäminen)

Täytyy käydä se itse raportti paremmalla ajalla läpi myöhemmin.

[Uuno Nuivanen]

"Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia", koulun johtaja kertoo.

Niin, siinähän se on syy ja seuraus samassa paketissa. Kun valde hyysää tulkin maailman tappiin, ei ole mitään insentiiviä oppia suomenkieltä.

[AJIH]

"Ympäristö on mahdollistanut sen, että oppilaidemme vanhempien joukossa on niitä, jotka ovat olleet maassa toistakymmentä vuotta, mutta eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa vanhempainvartissa ilman tulkkia", koulun johtaja kertoo.

Niin, siinähän se on syy ja seuraus samassa paketissa. Kun valde hyysää tulkin maailman tappiin, ei ole mitään insentiiviä oppia suomenkieltä.

Voi myös olla taktista olla osaamatta kieltä, jos esimerkiksi tulkki on tuttu ja saa sen myötä palkkaa. Tekeväthän suomalaisetkin vastaavia busineksia muissa asioissa, hankkivat kamuille työpaikkoja ynnä muuta.

[SatuSetä]

Voi myös olla taktista olla osaamatta kieltä, jos esimerkiksi tulkki on tuttu ja saa sen myötä palkkaa. Tekeväthän suomalaisetkin vastaavia busineksia muissa asioissa, hankkivat kamuille työpaikkoja ynnä muuta.

Jos on alun alkaen ollut ainakin väitetysti "luku- ja kirjoitustaidoton", niin homma kannattaa vetää maaliin asti. Kansalaisuuden kielitaitovaatimuksesta pitää nimittäin silloin joustaa. Tutulle tulkille palkkaa on myös varmasti suuri motivaattori olla täysi ummikko.

"Hauskoja" tilanteita aiheuttaa sitten muut hommat, tuleepa mieleeni eräskin oululainen lautamies, joka ehti lautamiehenä ottamaan moneenkin asiaan kantaa, mutta omassa oikeudenkäynnissään sitten oli tulkki selittämässä hommat... Asia on aika pienin olankohautuksin ohitettu ja enpä yhtään ihmettelisi, vaikka olisi pari oikeusmurhaakin tapahtunut. Asia ei kuitenkaan näytä olevan relevantti kenellekään.

Pari linkkiä (en lainaa, koska ei liity aiheeseen):
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001940262.html
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016102722527374

[toumasho]

En mainitusta raportista (linkattuna tekstiin alla) löytänyt täälläkään mainintaa.

Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee
Loppukappale tavoitteena hyvä, mutta mitä siinä suhteessa on saatavissa aikaiseksi, jos maahanmuuton laatuun ja/tai(*) määrään ei pututa?

Tämä on yksi niitä asioita, että tekisi mieli painaa kädet korville ja huutaa vaan ei-ei-ei, ei ole totta! Vaan se on totta. Peli on menetetty. Meillä "valmistuu", jos tuota sanaa edes voi enää käyttää, joka vuosi tuhansia oppilaita peruskoulusta, joilla ei ole enää valmiuksia toimia Suomen kielellä. Miten tämä voi olla mahdollista (ei ei ei!!!)?

Minua huvittaa ja harmittaa se, että miten vihervasemmisto ja media ovat olleet masinoimassa "boomer"-vihaa sen perusteella, että luonto on kärsinyt, ja kärsii jatkossakin. Ilmiö johtuu teollisen toiminnan aiheuttamista päästöistä. Vaan kun tuota tarkemmin ajattelee, niin nuo ongelmat, niin laajoja kuin ovatkin, ovat vain niin sanottuja "insinööriongelmia".

"Hei sinä insinööri siellä, tee meille tehtaita, jotka eivät saastuta. Tee meille autoja, jotka eivät saastuta." "Ok." Ja ongelma alkaa ratketa. Minkä takia ratkaistavissa olevien haasteiden vuoksi ollaan vihaisia boomereille?  Niitä ei vaan aiemman tieteen avulla ymmärretty, eikä siksi osattu ratkaista ajoissa. Lisätään tuohon myrkyttynyt ympäristöliike, joka vastusti/vastustaa ydinvoimaa, niin tragedia oli valmis. Boomereita kustiin tuossa asiassa silmään kaiken muun epäonnen päälle.

Se, mistä oikeasti voisi olla vihainen boomereille, on aiempi maahanmuuttopolitiikka. Heillä oli n. 3000 - 5000 vuoden historiallinen tieto siitä, että mitä tapahtuu kansainvaelluksen alle jääville yhteiskunnille. Tästä huolimatta he ottivat liki kauimmaisesta paikasta olevia vieraskulttuurisia ja erikielisiä ihmisiä tänne sisään. Tuossa olisi pitänyt heti alussa huutaa "SEIS!". "Tämä on nähty niin Rooman valtakunnassa kuin Kiinassa, tämä ei toimi!". Nyt meillä sitten on pysyvä ongelma, jonka ratkaisemisessa ei voida käyttää insinöörejä, koska heidän työkalut ovat liian raakoja, eikä myöskään humanisteja, koska heillä *ei* ole *mitään* työkaluja. Kuka tämän ongelman sitten ratkaisee? Jäämmekö odottamaan uutta Messiasta tai Muhamedia, tai suurta kansanvillitsijää, joka käyttää *historiallisia* ratkaisutapoja? Toivottavasti ei.

Tuleepa olemaan mielenkiintoista, jos ilmastonmuutos saadaan taklattua, mutta sosiaalinen koheesio ja luottamusyhteiskunta, sekä veronmaksajien pohja katoavat Suomesta. Tämä maa on valmis pilkottavaksi sen jälkeen. Tästä voisi hieman olla vihainen boomereille! Vaan tässäpä se nyt sitten kantapään kautta opitaan, että mihin hyvesäteily johtaa. Käy kuin Paavin johtamassa anekaupassa, eli kolikko kirstuun kilahtaa ja sielu taivaaseen vilahtaa. Viimeistään siis silloin, kun Muhammedin miekka heilahtaa.

Miten asiat painavat vaakakupissa - kumpi on ikävempää - sekö, että ilmasto on hieman mullin mallin, vaiko se, että kotimaasi on vierasmaa, kulttuurisi on vieraskulttuuri ja mistään tekemisestäsi tai sanomisestasi et voi olla koskaan varma, etteikö se loukkaa jotakuta niin paljon, että väkivalta alkaa. Onko se hienompaa kävellä koko elämä munankuorilla, kuin silloin tällöin helteessä tai myrskyssä?

[Titus]

Minkä takia ratkaistavissa olevien haasteiden vuoksi ollaan vihaisia boomereille?

No koska boomer kehtasi aikanaan ehdottaa esimerkiksi ydinvoimaa energiantuotannon ratkaisuksi. Sen ajan vihvasuliulitiedostajat vastustivat ja missä ollaan nyt ?

[Ajatolloh]

Kaunis ajatus siitä, että toisen polven maahanmuuttajat osaisivat suomea, ei toteudu.

"Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa. Samat oppilaat kuitenkin saattavat kokea osaavansa kieltä hyvin, koska he pärjäävät suullisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa puolikielisessä ympäristössään. Vertaisoppimista ei tapahdu siis päiväkodeissakaan", Lampi jatkaa.

Ruotsissahan tunnetaan mamu-svenska toiselta nimeltään "Rinkeby-svenska" tai dialekt. Siis "Rinkebyn murre". (Rinkeby on mamutiheä lähiö Tukholman pohjoispuolella)

Miksikäs tätä mamujen uussuomea pitäisi alkaa kutsumaan?  Vuokkiksen murre (Vuosaaren)?

Lähi-itäkeskuksen dialekti?

Mamuslangiska? Mamuska?

[Siili]

Miksikäs tätä mamujen uussuomea pitäisi alkaa kutsumaan?  Vuokkiksen murre (Vuosaaren)?

Lähi-itäkeskuksen dialekti?

Mamuslangiska? Mamuska?

Jossain Homman viestissä luin tänään  termin "varissuomi".  Minusta se on ihan hyvä termi.  Varissuo lienee Suomen monikulttuurisin kaupunginosa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Varissuo#V%C3%A4est%C3%B6

[Ajatolloh]

^Tuohan on hyvä termi.

Varissuomea varmaan myös raakutaan, ei puhuta?

PS. Lisäbonuksena assossiaatiot vasemmistolaisiin piireihin. Varisverkostothan on niitä vassareitten action directe terroristiryhmiä, jotka polttaa busseja Vantaalla yms. Terveisiä vaan sinne PIFfiin. Raak raak!

[Tunkki]

Yksi optio olisi ehkä myös shitskinska?

[Outo olio]

Kielikeskusteluun liittyvä juttu. Jos tälle teokselle tulee mitään palkintoja niin .

Ylen toimittaja tekee jutun kirjasta, jonka avustava kirjoittaja on toinen Ylen työntekijä, ja ensisijainen kirjoittaja 15 vuotta maassa ollut mamu. Kirjaa kuvataan räävittömäksi, ja etnofiili-avustaja nimenomaan halusi että monikielinen teksti tulisi ulos "oikein".

Kursivoinnit alkuperäisessä, tummennukset lisätty.

Kulttuurivieras
"Tiiän et oon bätäng" – Mira Lokuge kirjoittaa seksistä ja ahdistuksesta kielten sekamelskalla, koska se on nuorten todellisuutta

Kulttuurivieras, kirjailija Mira Lokuge on kirjoittanut yhdessä Hyppe Salmen kanssa kirjan siitä, millaista on olla nuori ruskea nainen Suomessa. Kirja yhdistelee fiktiota ja Lokugen omia kokemuksia.

Stina Alapirtti
31.10. 08:05

Nojaan junassa päätä ikkunaan. Mulla on defeated olo koska laskin muurini alas ja annoin toisen mahdollisuuden ihmiselle, jonka kuoren alta tulikin esiin basic bitchboy.

Näin kertoo päähenkilö Shehani uudessa 27-vuotiaan Kashmeera Lokugen Ilmatilaa-romaanissa (Tammi).

Tiiän et oon bätäng. Sen lisäks mulla on tarjottavana hyvää komiikkaa ja käytöstapoja, jotka on valtavat valttikortit tässä ankeessa maailmassa. Sääli et ainoo areena mun out of the world veistosmaiselle kurvikkuudelle on viime aikoina ollu Tinder, jonka klikkaan nytkin auki.

Kashmeera Lokuge, kutsumanimeltään Mira, on tämän syksyn esikoiskirjailija. Hän puhuu neljää kieltä ja sekoittaa arjessaan sujuvasti suomea, äidinkieltään sinhalia, englantia ja ruotsia. Tämä puhetapa on päätynyt myös uuden romaanin sivuille. Esimerkiksi otsikon ja lainauksen bätäng tarkoittaa kuumaa tai seksikästä.

– Siitä asti kun Agricola kehitti suomen kirjakielen, kieli on elänyt. Heti kun Hyppe ehdotti kirjan kirjoittamista käyttämälläni kielellä, olin on board. Miksi näin ei voisi kirjoittaa? On mahtavaa, että voimme päättää tehdä asioita eri tavalla. Kaiken kirjoitetun kielen ei tarvitse olla tylsää, Lokuge sanoo.

Hyppe on Yle Draaman tuottaja ja kirjailija Hyppe Salmi. Kirja on kirjoitettu yhdessä Salmen kanssa, ja koko projekti sai alkunsa siitä, kun hän slaidasi Mira Lokugen deeämmään, eli lähetti hänelle viestin Instagramin viestitoiminnolla.

Lokugella on tapana päivittää ajatuksiaan ja tekemisiään Instagramin story-toimintoon. Salmi näki erään päivän storyt ja laittoi viestiä Lokugelle. Salmi oli tykästyt Lokugen tapaan ajatella ja käyttää kieltä.

Lokuge päätyi tekemään Salmen kautta töitä Ylelle, ja he ystävystyivät.

--

Lokuge ei ole ainoa, joka sekoittaa luontevasti kieliä keskenään. Monille nuorille on luontevaa sekoittaa keskenään englanninkielisiä meemejä, somalista tai arabiasta tulevia ilmauksia ja esimerkiksi tahallaan väärintaivutettua suomea. Lokuge myös toivoo voivansa inspiroida suomea opiskelevia ihmisiä tekemään asioita, vaikka kieli ei vielä olisikaan täydellistä.

--

Intian valtamereltä Lappeenrannan pakkaseen

Mira Lokuge syntyi Sri Lankassa vuonna 1994. Hän muutti 12-vuotiaana Suomeen, johon hänen isänsä oli muuttanut jo jokin aika aiemmin.

– Olin perheen priimus, ja isä markkinoi minulle Suomea niin, että voin tulla tänne opiskelemaan itseni maisteriksi ja tehdä mitä vain.

--

Muutos Intian valtameressä sijaitsevasta saarivaltiosta Lappeenrannan 30 asteen pakkaseen oli suuri. Lokuge kertoo kuitenkin olleensa muutosta lähinnä innoissaan ja oppineensa suomen kielen nopeasti. Ulospäinsuuntautuneena ihmisenä Lokuge sai nopeasti kavereita, mutta myös kiusaamista ilmeni.

--

Saatoin istua iloisesti tyttöporukan pöydässä ymmärtämättä kieltä, ja vasta jälkikäteen kuulin, että minusta puhuttiin pahaa koko ajan.

--

– Se on raskasta työtä. Veljeni on minulle kaikki kaikessa, ja joskus tulee huono omatunto siitä, että olen täällä lottovoitto-Suomessa, kun hän on siellä, ja katson sipsinmurut paidalla Netflixiä. Että am I letting them down? Vaikka ei tämäkään aina oikeasti mikään lottovoitto ole.

Ilmatilaa-kirjassa käsitellään myös huumeiden läsnäoloa nuorten aikuisten arjessa. Hän halusi kirjoittaa siitä, miten arkista esimerkiksi rauhoittavien osto dark webistä on monelle . – Isäni on lääkäri, ja hän kyselee minulta usein, mistä nuoret oikein aineensa hankkivat.

Rasismista ei voi olla kirjoittamatta

Lokugen ja Salmen romaanin yhtenä teemana on rasismi.

– Se on minulle osa arkea. En olisi voinut olla kirjoittamatta siitä. Rasismi tuli esiin esimerkiksi, kun kirjoitin töistä.

Lokuge on itse tällä hetkellä töissä Alkossa ja hän on tehnyt pitkään töitä ravintola-alalla. Asiakaspalvelutehtävissä arkipäivää ovat mikroaggressiot, eli tahattomat tai tahalliset kommentit, jotka ylläpitävät rasismia tai toiseuttavat. Lokugea saatetaan esimerkiksi kehua siitä, kuinka hyvin hän puhuu suomea, mikä samalla vain vahvistaa ajatusta siitä, ettei ruskea ihminen voi puhua suomea äidinkielenään.

– Jos baarissa olen kieltäytynyt myymästä päihtyneelle asiakkaalle, sieltä tietää, että seuraavaksi tulee slurri.

Slurri tarkoittaa loukkaavaa sanaa tai termiä. Sanalla viitataan etenkin rasistisiin haukkumasanoihin.

--

Lokuge halusi kirjoittaa arkipäivän rasisimista, jotta myös valkoiset suomalaiset ymmärtäisivät, miltä elämä rodullistettuna Suomessa voi tuntua.

– Haluaisin, että ihmiset pysähtyisivät ajattelemaan, miten suuri merkitys pienilläkin teoilla on.

--

Alkuperäinen teksti oli vielä räävittömämpi

Kirja kertoo silti muustakin kuin rasismista. Päähenkilö Hani käy vaihtelevalla menestyksellä Tinder-treffeillä, harrastaa kasuaalia seksiä ja polttaa pilveä.

Kirja kertoo myös hankalista perhesuhteista, koulukiusaamisesta, myrkyllisistä parisuhteista ja mielenterveysongelmista. Opinnot eivät etene, Kela ahdistelee ja vanhemmat painostavat hankkimaan aviopuolison ja uraputken. Kuulostaa tyypilliseltä pari-kolmikymppisen elämältä.

– Tavoitteena oli mahdollisimman aito tarina, Lokuge sanoo.

Dick appointmenteista, kesken töiden alkavista kuukautisista ja vibraattoreista kirjoittaminen saattaa edelleen herättää närää, mutta Lokuge sanoo, ettei sensuroiminen tuntunut aiheelliselta, koska kuvatut asiat kuuluvat kuitenkin elämään.

– Ja kirjahan on sensuroitu versio! Alkuperäinen oli vielä pahempi, Lokuge nauraa.

--

Kahden kulttuurin välissä

Vaikka kokemus vanhempien vaatimusten ja oman elämän ristipaineissa elämisestä on monen nuoren aikuisen jakama, se on erityisen leimallista nuorille, joiden vanhemmat ovat lähtöisin jostain muualta kuin Suomesta. Kokemus on niin yleinen, että sille on olemassa englanninkielinen termi, third culture kid.

– On vaikeaa, kun kotoa tulee eri paineet kuin yhteiskunnasta. Kirjassa Hani soittelee äidilleen Sri Lankaan, minun vastaava kokemukseni on mummolle soittaminen. Sieltä aina tulevat ne kysymykset, että mitenkäs koulu ja pitäisi löytää hyvä aviomies.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on valtava määrä nuoria ja nuoria aikuisia, joiden taustat ovat jossain muualla kuin Suomessa. Mira Lokuge myöntää kysyttäessä, että yksi tavoite on ollut kirjoittaa eräänlainen sukupolviromaani, joka kertoisi juuri heidän elämästään.

– Olen liian srilankalainen suomalaiseksi ja liian suomalainen srilankalaiseksi. Se on aika yleinen kokemus.

Kaikki järjestyy

Lokuge ei koskaan ajatellut ryhtyvänsä kirjailijaksi, vaikka onkin kirjoittanut omaksi ilokseen ja harrastaa freestyle-räppäämistä ja lyriikoiden kirjoittamista.

--

https://yle.fi/uutiset/3-12164329

[Siili]

^Tuohan on hyvä termi.

Varissuomea varmaan myös raakutaan, ei puhuta?

PS. Lisäbonuksena assossiaatiot vasemmistolaisiin piireihin. Varisverkostothan on niitä vassareitten action directe terroristiryhmiä, jotka polttaa busseja Vantaalla yms. Terveisiä vaan sinne PIFfiin. Raak raak!

Huomasin juuri, että nimeä on ehdotettu jo yli kymmenen vuotta sitten:

https://hommaforum.org/index.php/topic,4838.msg249121.html#msg249121

[Mjane]

Nasima Razmyar näkee maahanmuuttajat resurssina ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen työvoimapulaan. "Meillä on paljon ihmisisä, jotka puhuvat vieraita kieliä ja hyvät mahdollisuudet ohjata heidät ruotsinkieliseen opetukseen."

Myös Nasiman omat lapset ovat artikkelin mukaan ruotsinkielisessä päivähoidossa. Voisin kuvitella, että Lauttasaaren ruotsinkieliset päiväkodit ovat näin yleisesti melko rauhallisia ja tylsän monokulttuurisia? Ehkä Nasiman olisi ihan hyvä perehdyttää lapsia myös muiden alueiden päiväkoteihin, jotta lapset oppisivat myös äidin kotimaan kieltä ja kulttuuria? Äitikin saisi työnsä puolesta arvokasta kokemusta.

https://www.hbl.fi/artikel/hogre-loner-i-pressade-yrken-550-euro-mer-till-varje-helsingforsiskt-barn/

[Blanc73]

"Hyvä" esimerkki siitä mitä tapahtuu kun Afrikan ja Lähi-idän ihmeitä istutetaan länsimaiseen järjestelmään massoittain. Koulujärjestelmä oikein malliesimerkki. Mikään ei onnistu.  Maahanmuutto-aineksen laaduttomuutta kuvastaa hyvin se, että toisen sukupolven mamut syrjäytyvät yhtä tehokkaasti kuin ensimmäinenkin ns saapumiserä. Tätä se teettää kun poliitikot hyväksyvät turvapaikkakusetuksen pysyvän siirtolaisuuden välineenä. Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi ja äkkiä, sekundajengin vaellus lihapatojen ääreen on saatava tulpattua.

[Kni]

Analyysi: Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea

Lauri Nurmi

Vieraskieliset lapset puhuvat laajoilla alueilla Youtube-suomea, eikä peruskoulu pysty opettamaan heille suomen kieltä.

[tweet]1456230821132652545[/tweet]

[ikuturso]

Mutta onko tämä nyt sitten taas sarjassamme aivan utopi kysymys: Mitkä ne Suomen pisa -tulokset sitten oikein ovat? Olen kahlannut tätä ketjua ja paukuttanut hakukonetta mutta en löydä yhtään diagrammia, jossa olisi esimerkiksi pohjoismaisten pisa-tulokset pistetty pylväinä rinnakkain.

Mitä järkeä on tehdä näitä tutkimuksia, jos niitä ei analysoi kukaan?

Onko tämä parasta mitä suomeksi saa: IS juttu: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille? 30.8. 6:30

Röyh. Pari alkeisinta kurssia kasvatustieteitä lukeneena voisin valaista hieman asiaa.

PISA-tutkimus ei ole monen kasvatustieteilijän mukaan tutkimusta ollenkaan. Siinä kerätään aineistoa empiiris-analyyttisellä metodilla ja tuloksena on puhtaasti kvantitatiivista (määrällistä) dataa. Vaikka tuo data on tavallaan kvalitatiivista " hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti", tutkimus vastaa kysymykseen "miten meni" eikä "miksi näin meni".

Kyse on siis vähän kuin olympialaisista. Kun mitataan kellolla ja mittanauhalla, saadaan selville missä maassa on parhaat urheilijat. Olympialaisten tulokset eivät kuitenkaan tarjoa kuin löyhiä spekulaatioita siitä miksi toinen maa pärjää paremmin kuin toinen. Jos siitä haluaa lisätietoa, pitää lähteä analysoimaan kunkin maan kansalaisten nopeiden ja hitaiden lihassolujen määrää, kulttuuria, harrastuksia, koululaitosta, ruokavaliota, valmennusjohtoa, ajankäyttöä, lääketiedettä, dopingia....

Eli PISA-tutkimus ei kerro mitään syistä. Ainoastaan seurauksista. Siksi sitä monet eivät pidä tutkimuksena lainkaan. On aivan eri tutkimukset, joilla sitten lähdetään ruotimaan PISA-tuloksia. Ja niistä yksi tärkeimpiä on toki analysoida oppilasaines ja ne luokat, jotka tutkimukseen osallistuvat. Mutta jos se asettaa monikulttuurisuuden tai ihmisryhmät huonoon asemaan, sitä tulosta ei tietenkään lausuta ääneen. Samoin inkluusio (erityisoppilaiden integrointi luokkiin) perustuu ihmisoikeuksiin ja siksi senkin ääneen arvosteleminen on kovin arka asia.

-i-

[Isagoge]

Mutta onko tämä nyt sitten taas sarjassamme aivan utopi kysymys: Mitkä ne Suomen pisa -tulokset sitten oikein ovat? Olen kahlannut tätä ketjua ja paukuttanut hakukonetta mutta en löydä yhtään diagrammia, jossa olisi esimerkiksi pohjoismaisten pisa-tulokset pistetty pylväinä rinnakkain.

Tässä liitteenä vuoden 2018 tulokset. Kuvio ja linkkiä eteenpäin muihin ko. tutkimusta avaaviin juttuihin löytyy sivulta

https://www.oecd.org/pisa/publications/pisa-2018-results.htm

[Radio]

Suomen valtiovalta ei enää toimi järjen vaan uskomusten varassa. Uskomusten mukaan toimivat älykääpiöt kuvittelevat olevansa valtaan päästyään myös parhaita johtamaan kansaa. Vaihtoehtoinen todellisuus vallitsee, eletään valheiden ja puolitotuuksien kuplassa.
PISA-tuloksista joskus mainittiin Suomen hyvien tulosten johtuneen kantasuomalaisten yhtenäisestä kulttuurista. Nyt Suomessa puhutaan äidinkielenä lähes 160 kieltä, Mistä näitä kielipuolia tulee...

25 vuodessa äidinkielenä puhuttujen kielten määrä on yli 2,5-kertaistunut Suomessa. Vuonna 1990 puhuttiin noin 60 eri kieltä äidinkielenä, mutta vuonna 2015 jo lähes 160 eri kieltä. Lisäksi pääasiassa Afrikasta ja Aasiasta muuttaneiden joukossa on henkilöitä, jotka puhuvat virallisiksi kieliksi luokittelemattomia murteita.

Vaikka kielten kirjo Suomessa on laaja, suomen kieli äidinkielenä on omassa luokassaan; sitä puhuu vajaat 4,9 miljoonaa Suomessa asuvaa. Saamea äidinkielenään puhuu vajaat 2000 ihmistä.

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3013153

[Nyymi]

Ei välttämättä. Kyllä osa heistä näkee asuvansa pysyvästi Suomessa. He eivät vain yksinkertaisesti tarvitse suomea Suomessa asuessaan, sillä suomalaiset osaavat englantia. Pysyvä oleskelulupa on paras ratkaisu heidän suhteen.

Suomea osaamattomien mamujen tulisi asua vain vuokralla. Omistusasuvat, kielitaidottomat mamut ovat pienissä taloyhtiöissä hirvittävä rasite, kaikki tiedotteet pitäisi laatia myös englanniksi (jota esim. vuosikymmeniä maassa asuneet kiinalaiset puhuvat kuitenkin umpisurkeasti), kunnossapitovelvoitteet ovat käytännössä muiden asukkaiden vastuulla. Pysyvään oleskelulupaan pitäisi vaatia kielikoe.

[Outo olio]

En tiedä mihin pakkoruotsiketjuun tämä kuuluisi, mutta laitan tänne, kun tekstissä mainitaan mamujen kotouttaminen ruotsinkielisiksi.

Sunnuntai|Viikon lopuksi

Uusia suomenruotsalaisia

Ruotsia puhuvien osuus Suomessa vähenee, mutta tilanteeseen voi löytyä ratkaisuja yllättävän läheltä.

Tuija Pallaste HS
2:00 | Päivitetty 6:28

--

Helsingin päiväkoteihin on 2000-luvulla tullut ruotsinkielisiä lapsia enemmän kuin pitkään aikaan, mutta se ei kerro pääkaupungin ruotsinkielisen väestön kasvusta: 1950-luvulla heitä oli yli 70 000, nyt alle 40 000.

Ruotsinkielisiä lähtee Suomesta paljon pois, puolet pysyvästi. Suomeen muuttaa muunkielisiä.

Käytännön kysymys onkin, onko Suomessa kohta ruotsinkielisiä tarpeeksi siihen, että ruotsia voi virallisena kielenä todella käyttää?

Vähemmistökielten asiantuntija Häggman on suomenruotsalainen, kotoisin Vaasasta. Hän näkisi mielellään, että ruotsille tapahtuisi Suomessa samanlainen noste kuin flaamille Belgiassa. Onhan ruotsikin hyödyllinen.

Mistä sille saataisiin lisää käyttäjiä? Ensinnäkin maahanmuuttajista. Häggmanin mielestä siinä, että heitä integroitaisiin enemmän ruotsinkieliseen Suomeen, saataisiin monta hyötyä yhdellä iskulla. Tulijoiden työllistyminen, Suomen kaksikielisyys, yhteys Pohjoismaihin, Häggman luettelee.

Myös suomenkielisiä voisi houkutella enemmän ruotsinkielisiksi. Pieksämäen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kaltaisiin sisämaan kaupunkeihin voisi tulla kielikylpyjä ja ruotsinkielisiä luokkia. Varmasti olisi vanhempia, joiden mielestä niistä olisi heidän lapsilleen hyötyä, Häggman arvioi.

"Jos ruotsalaisten säätiöiden johonkin pitää rahansa tuhlata, niin sellaiseen. Siis tällaisiin aloitteisiin", sanoo Häggman.

Hänellä on laskutapa, jonka mukaan Suomessa voisi nytkin olla jopa parikymmentä prosenttia ruotsinkielisiä. Mukaan voisi laskea suomenkieliset, jotka osaavat ruotsia käyttökielen verran.

Koskaan ei siis ole liian myöhäistä syntyä suomenruotsalaiseksi.

--

Sisä-Suomessa kasvaneena tiedän kyllä, että ihminen voi opiskella vuosia toista kotimaista, kirjoittaa sen ylioppilaskirjoituksissa, lähteä ruotsinlaivalle urakan päättyessä – ja tilata oluen englanniksi.

--

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008376942.html

Mielenkiintoinen ajatus että suomenkieliset voitaisiin uudelleenmääritellä ruotsinkielisiksi, kun ruotsia äidinkielenään puhuvia muuttaa pois. Eikö tämä nimenomaan olisi "kielen appropriaatiota"? Aito-ruotsinkieliset lähtevät pois, koska kokevat tilanteensa sietämättömäksi tjsp., mutta tilannetta ei noteerata, koska samaan aikaan tilastoissa leikki-ruotsinkieliset lasketaan ruotsinkielisiksi, ja tilastojen mukaan kaikki on hyvin. Kuulostaa ihan matalan intensiteetin etniseltä puhdistukselta ja kulttuurin kansanmurhalta. Saamelaisetkin jo kai valittivat siitä että muualtatulleita aletaan laskea saamelaisiksi, sama juttu ruostinkielisten suhteen?

Sisä-Suomessa kasvanut toimittaja etunimi Tuija sukunimi Pallaste määrittelemässä suomenkielisiä ruotsinkielisiksi. Miten ruotsinkieliset tähän mahtavat suhtautua? Aamukaffe väärään kurkkuun.

Mikään näistä tavoitteista ei kyllä toteudu, ainakaan haluttu kansainvälisyys, nyfolkella olisi kansainvälisiä kontakteja korkeintaan muiden pohjoismaiden uskonfanaatikko- ja rikollispiireihin, minkälaista kansainvälisyyttä emme tietenkään halua. Laitetaan Abdin lapset kielikylpyyn, dimmi maksaa, jotta 20 vuotta myöhemmin lapset voivat solmia yhteyksiä Malmöön alamaailmaan, tai lähteä Kalifaattiin. Tai no jälkimmäisestä voisi kyllä maksaakin, kunhan eivät tule takaisin.



Muokkaus: viimeisten kahden kappaleen järjestys vaihdettu päinvastaiseksi.

[haermae]

Tämän päivän paperisessa Keskipohjanmaa-lehdessä 3/4 aukeaman juttu oppimistulosten laskusta.

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/627057

LM-kysely: Rehtorit uskovat oppimista mittaavien Pisa-tulosten heikkenevän – "Opettajien pitäisi opettaa, eikä joutua miettimään lastensuojelun asioita"

Monet yläkoulujen rehtorit kokevat oppimisen tason olevan laskussa heidän koulussaan, selviää Lännen Median yhteistyössä Suomen Rehtoreiden kanssa
(maksumuuri)

Keskeisin ongelma vaikutti olevan nk. inkluusio-ideologia, jonka takia pököpäitä ja häiriköitä ei enää laiteta apuluokille ja apukouluihin, vaan tavallisiin luokkiin häiritsemään opetusta ja pilaamaan tavallisten oppilaiden koulunkäynti.

Muina ongelmina oli mm. opettajien työajan kuluminen sosiaalitoimelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen, erinäisten kuponkien täyttelemiseen ja muuhun opetukseen liittymättömään puuhasteluun.

Osa yläasteen oppilaista ei jutun mukaan enää osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla.

Maahanmuuton tuomia ongelmiakin käsiteltiin:

Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevilla on ongelmia suomenkielessä.

E: Näyttäisi että isommissa kaupungissa olisi jo tilausta yksityiskouluille. Maksukykyisiä vanhempia, jotka eivät halua pilata lastensa tulevaisuutta monikulttuurisessa kunnallisessa peruskoulussa, varmasti löytyisi asiakkaiksi.
Opettajiakaan yksityiskouluihin tuskin tarvitsisi kissojen ja koirien kanssa etsiä.

[Histon]

Taas hienoa nollatutkimusta.

https://yle.fi/uutiset/3-12220269

Oppilaiden perusvalmiuksissa on eroja jo kouluun tullessa – matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen keskimäärin heikompaa

Karvin mukaan koulut eivät tällä hetkellä pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla.

Perusopetuksessa ei pystytä kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä selvityksestä. Matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla.
[...]
– Perusvalmiuksissa jo kouluun tullessa on oppilailla eroja. On tunnistettavissa, että ne liittyvät huoltajien koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan ne erot, kertoo Karvin varajohtaja Hannele Seppälä.

Osa oppilaiden tuen tarpeesta johtuu oppilaiden riittämättömästä kielitaidosta ja puutteellisista opiskeluvalmiuksista.

Selvityksen mukaan maahanmuuttotaustaiset oppilaat siirtyvät kantaväestöä harvemmin toisen asteen opintoihin. He ovat myös aliedustettu ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa.
[...]

[Lahti-Saloranta]

https://yle.fi/uutiset/3-12220269

Oppilaiden perusvalmiuksissa on eroja jo kouluun tullessa – matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen keskimäärin heikompaa

Karvin mukaan koulut eivät tällä hetkellä pysty riittävästi hälventämään oppilaiden kotitaustan merkitystä. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla.

Perusopetuksessa ei pystytä kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä selvityksestä. Matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin heikompaa kuin korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla.
.........

Entäpä jos se ero onkin syntynyt jo ennen lapsen syntynää. Voi nimittäin olla niinkin että se ero johtuu osittain geneettisistä tekijöistä. On nimittäin niin että matalasti koulutetuilla on todennäköisesti se IQ keskimäärin matalampi kuin korkeasti koulutetuilla. Tuollaisiin seikkoihin se tutkimus ei ota kantaa.

[Histon]

Lisää käsien läpyttelyä. Nyt varmistui tosin se, että kehitysmaalaisten lapsille annetaan säälistä ansaittua parempia arvosanoja.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten

Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua. Myös matikkahuippujen ja laskupäältään heikompien välinen tasoero kasvaa.
[...]
Toinen, ja Metsämuurosen mukaan merkittävämpi alueellinen erkaneminen, on tapahtumassa pääkaupunkiseudun sisällä, jossa koulujen välillä on syntynyt merkittäviä eroja matematiikan osaamisen suhteen. Metsämuurosen mukaan tilanne herättää epäilyjä vanhempien koulushoppailusta ja huolia kaupunginosien slummiutumisesta.

– Mikä on se mekanismi, millä Suomessa toisesta koulusta tulee heikompi kuin toisesta? Yksityiskoulujärjestelmä kerää lahjakkaat pois julkisista. Mutta meillä yksityiskoulut eivät selitä näitä eroja, Metsämuuronen sanoo.
[...]
Tätä tutkittiin vertailemalla sitä, miten eri kouluissa arvosteltiin samoja kokeita. Heikoimmissa kouluissa arvosana on osaamiseen nähden noin yhden arvosanan korkeampi kuin parhaimmin menestyvissä kouluissa.

Tämä sotii pahasti tasa-arvoa vastaa, Metsämuuronen selittää. Toisen koulun matalammat standardit eivät välttämättä haittaa vielä peruskoulussa, mutta erot paljastuvat kyllä pidemmälle mentäessä.

– Jatko-opintoihin hakiessa opiskelija yhtäkkiä huomaakin, että omalla osaamisella onkin hirveän vaikea jatkaa eteenpäin, Metsämuuronen selittää.

Erityinen huolenaihe pääkaupunkiseudulla ja muilla kaupunkiseuduilla on maahanmuuttajataustaisten tyttöjen matikanosaaminen. Siinä missä maahanmuuttajanuorten matematiikan osaaminen on ylipäätänsä heikompaa kuin suomalaisten, ovat S2-statuksen (suomi toisena kielenä) tytöt erityisen heikkoja matematiikassa.

Äidinkielenään suomea puhuvista nuorista 10 prosentilla matematiikan osaamisen taso on matala 300–350. S2-tytöistä sama matala osaamisen taso on 22,5 prosentilla.

– Saamme todennäköisesti ensi keväänä lisää tietoja siitä, mitkä syyt ovat tämän taustalla. Olivat ne sitten sosiaalisia tai kulttuurisia tai kielen osaamiseen liittyviä, tähän on puututtava, Metsämuuronen sanoo.
[...]