2010-03-17 STT: Maahanmuuttokeskustelussa asia uhkaa hukkua draaman alle

[Elisa]

Tutkijoiden mukaan median tulisi avata lainsäädäntöä hyvien ja pahojen etsimisen sijaan
Helsinki, 17.3. Kotimaa, stt 177
///LEHTIVERSIO, JUTTUUN LIITTYY LEHTIKUVAA JA KAINALO///

Lakeja säätävät poliitikot pääsevät maahanmuuttokeskustelussa vähällä, ja maahanmuuttopolitiikan sisältö hukkuu helposti kärjistävien vastakkainasettelujen alle. Poliisiammattikorkeakoulussa tehty tutkimus antaa mediassa käytävästä maahanmuuttokeskustelusta vinoutuneen ja pinnallisen kuvan.
Keskiviikkona julkistetun tutkimuksen mukaan lakia soveltava Maahanmuuttovirasto esitetään mediassa usein kasvottomana koneistona, jonka uhriksi maahanmuuttaja esimerkiksi karkotusten tai käännyttämisten yhteydessä joutuu.
Toisen perinteisen vastakkainasettelun mukaan lakia toteuttava poliisi edustaa sankaria, ja rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja näyttäytyy järjestystä uhkaavana muukalaisena.
Tutkijat arvioivat, että monipuolinen kokonaiskuva maahanmuuton taustoista ja lakien muutostarpeista jää lukijoilta näkemättä, koska taustojen avaaminen on resurssipulan takia toimituksille liian raskasta. Toisen selityksen mukaan puisevasta ja monipolvisesta lakivalmistelusta ei saa myyviä lehtijuttuja.
–Maahanmuuttokeskustelu alkaa olla jo aika vakavassa jamassa, tiivisti tutkimuksen johtaja, dosentti Arno Tanner.

Poliitikkojen maahanmuuttokannat syyniin

Tutkimus ei heijastele suoraan nykypäivää, sillä maahanmuuttoviranomaisten rooleja sanomalehdissä on tutkittu vuosina 2005–2007. Tuolloin Maahanmuuttoviraston tehtäviä hoiti vielä Ulkomaalaisvirasto.
Poliitikot ja lainsäädäntö ovat olleet näkyvämmin esillä vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen. Tannerin mielestä vinoumien poistuminen testataan kuitenkin vasta lähitulevaisuudessa, koska tänä vuonna on edessä paljon maahanmuuttoasioita koskevien lakien uudistuksia.
Tannerin mukaan viestimien tulisi suunnata huomio lakimuutosten ohella tulevien eduskuntavaaliehdokkaiden maahanmuuttokantoihin. Tanner epäilee, että poliitikot vetäytyvät tietoisesti kommentoimasta tulenarkoja asioita, eikä heillä välttämättä ole riittävää tuntemusta lainsäädännöstä.

Mitä Halla-aho yrittikään sanoa?

Keskiviikkona julkistettiin myös Journalismikritiikin vuosikirja 2010, joka osaltaan tukee käsitystä konfliktien varaan rakentuvasta maahanmuuttouutisoinnista. Tampereen yliopiston julkaisussa analysoidaan kuntavaalien jälkeistä uutisointia perussuomalaisten kaupunginvaltuutetusta ja maahanmuuttokriitikkona profiloituneesta Jussi Halla-ahosta (sit.).
Tutkija Markus Mattlarin mukaan Halla-ahon kirjoitusten asiasisältö jäi uutisoinnissa lähes tyystin konfliktien ja retoriikan varjoon. Asetelmaa rakensivat osaltaan myös jutuissa haastatellut poliitikot, sillä he kommentoivat maahanmuuttopolitiikkaa vain ympäripyöreästi.
Mattlarin mielestä keskustelua voitaisiin käydä enemmän vaikkapa siitä, millaisia haasteita nykyistä runsaampi maahanmuutto voi aiheuttaa ja onko yhteiskunta varautunut niihin.
Maahanmuuttokeskustelua tutkinut dosentti Suvi Keskinen huomauttaa, että laajemmin tarkasteltuna maahanmuuttokeskustelu näyttää olleen viime vuosina suhteellisen rikasta ja vilkasta. Myös Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus olisi voinut antaa uutisoinnin asetelmista monipuolisemman kuvan, jos aineisto olisi ollut laajempi.
Tutkimuksen tulokset perustuvat lehtitekstien analysoinnin ohella toimittajien haastatteluihin, mutta vastaajina oli vain parisenkymmentä maahanmuuttoasioita aktiivisesti seuraavaa toimittajaa.

STT–ANNU MARJANEN

(STT)

Journalismikritiikin vuosikirjan mukaan Jussi Halla-aho saa mediassa häirikköpoliitikon leiman. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta syksyllä 2009.

[SK]

Tutkija Markus Mattlarin mukaan Halla-ahon kirjoitusten asiasisältö jäi uutisoinnissa lähes tyystin konfliktien ja retoriikan varjoon.

Myönnän, että Jussin kirjoitusten tyyli on myrkkyä vannoutuneille suviksille. Mutta olisiko Jussi päässyt sellaiseen asemaan, että menee ensi vaaleissa heittämällä läpi, jos olisi puhunut maahanmuutosta "korrektisti ja ympäripyöreästi"? En usko.

[Ernst]

Niin, eipä ollut haastateltu kahtakymmentä netsiä, mutta kaksikymmentä lehtineekeriä kylläkin.

[turha jätkä]

Mutta olisiko Jussi päässyt sellaiseen asemaan, että menee ensi vaaleissa heittämällä läpi, jos olisi puhunut maahanmuutosta "korrektisti ja ympäripyöreästi"? En usko.

Joku voisi nähdä huonoksi asiaksi sen, että nuivia äänestäjiä ei korrektius kiinnosta. Mistä tämä on merkki?

[Roope]

Journalismikritiikin vuosikirja 2010 (pdf)

Markus Mattlar: Retoriikkaa ja rikostutkintoja – maahanmuuttokriitikko Jussi Halla-aho marginalisoitui häiriköksi

Markus Mattlar tarkastelee varsin objektiivisesti Jussi Halla-ahon julkista kuvaa hänestä kirjoitettujen lehtijuttujen valossa.

Halla-­aho on poliitikkona toista maata kuin aiemmat maahanmuuttokriittiset yrittäjät. Hänellä on akateeminen koulutus ja terävä kynä, ja taustatukea antaa aktiivinen kannattajakunta. Kirjoituksissaan hän on käynyt taistelua islaminuskoisia maahanmuuttajia vastaan ja jaellut ohimennen iskuja muiden muassa seksuaalivähemmistöjen ja feministien suuntaan.

Millaista mediajulkisuutta liikkeen keulakuva Jussi Halla­-aho on osakseen saanut? Millainen on hänen roo­linsa kriittisyyttä korostavassa maahanmuuttokeskustelussa, joka monien mie­lestä (esim. Raittila 2009, 67) alkoi syksyllä 2008?

Pohdin tätä käymällä läpi kaikki Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä runsaan kahden kuukauden aikana julkaistut jutut, joissa Halla-­aho mainitaan. Valitsemani ajanjaksot ovat kunnallisvaalivoiton jälkeiset viikot 26.10.–30.11.2008 sekä vuo­den 2009 maaliskuu, jolloin Halla­-aho oli julkisuudessa mahdollisen EU-vaaliehdokkuuden ja blogikirjoituksista seuranneen syyteharkinnan vuoksi.

Periaatteessa maahanmuutosta pitäisi pystyä käymään mediassa keskustelua myös kriittiseen sävyyn siinä missä muistakin yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kriittinen keskustelu ei tässä tarkoita kriittisyyden kohdistumista erityisesti itse maahanmuuttajiin, vaan pikemminkin sellaisiin Halla­-ahonkin (2008) käsittelemiin  kysymyksiin kuin erilaisten maahanmuuttajaryhmien, kuten humanitääristen, työ­peräisten tai muiden, toistuva sekoittuminen maahanmuuttopolitiikasta käytä­vässä keskustelussa. Kriittisyys voisi tarkoittaa myös keskustelua vaikkapa siitä, millaisia muita kuin lyhyen aikavälin työvoimapoliittisia vaikutuksia nykyistä huo­mattavasti runsaammalla maahanmuutolla ennustetaan olevan ja kuinka yhteis­kunta on niihin varautunut. Jos johtavilla puolueilla ei tähän ole halua, media voisi nostaa asioita esille oma­aloitteisemmin.

Suvi Keskinen: Maahanmuuttokeskustelu ei ole yhden miehen varassa

Suvi Keskinen kommentoi Mattlarin osuutta ja kertoo mikä maahanmuuttokeskustelussa on vikana.

Ongelma ei olekaan siinä, ettei Halla­-ahoa ole otettu tarpeeksi vakavasti mukaan keskusteluihin, vaan siinä, että maahanmuuttokeskustelussa eivät pääse ääneen kaikki keskeiset tahot – erityisesti tämä koskee maahanmuuttajataustaisia suomalaisia ja heidän järjestöjään. Toinen merkittävä ongelma nykyisessä maahanmuut­tokeskustelussa on, että sen teemat ja keskustelutavat ovat olleet liian kapea-alaisia – pääosin maahanmuuton ongelmia ja uhkakuvia painottavia.

Halla-­ahon ja hänen hengenheimolaistensa ottaminen aiempaa tiiviimmin mukaan lehdistössä käytävään keskusteluun merkitsisi ongelmia ja uhkakuvia pai­nottavan suuntauksen voimistumista, mistä on tarjolla tuoreita esimerkkejä. Uuti­soidessaan ulkomaalaislain uudistusta Helsingin Sanomat (23.11.2009, A6) asetti neljä "asiantuntijaa" kommentoimaan muutosehdotuksia. Haastateltavista kaksi oli maahanmuuttovastaisista näkemyksistä tunnettuja (Muutos 2011 ­yhdistyksen puuhamies Juha Mäki­-Ketelä ja professori Timo Vihavainen). "Tasapainoisen" jutun rakentaminen tuotti käytännössä painopisteen siirtymän maahanmuuttovastaisten ryhmien suuntaan, jotka saivat näin huomattavasti enemmän palstatilaa ja paino­arvoa näkemyksilleen, kuin ryhmän poliittinen kannatus antaisi olettaa.

Suomalaista maahanmuuttokeskustelua luonnehtii se, että rasismista puhumista vältellään – muuten kuin erottautumalla siitä ja kieltämällä oman näkemyksen rasistisuus. Mahdollisuus käsitellä rasismiin liittyviä kysymyksiä hukattiin myös Halla­-ahon oikeudenkäynnin yhteydessä. Tuomion myötä keskustelu määrittyi kysymykseksi sananvapaudesta ja siitä, saako uskontoja (lue: islamia) kritisoida. Syyte kiihotuksesta kansanryhmää vastaan nosti esiin kysymyksen rasismista ja maahanmuuttajataustaisten ryhmien käsittelystä, mutta aiheen pohdinta tyrehtyi alkuunsa. Kuitenkin syrjintä ja rasismi ovat hyvin ajankohtaisia aiheita tämän päivän Suomessa. Esimerkiksi tuore EU:n perusviraston tutkimus osoittaa Suomen somalialaisten kokevan yleisemmin uhkailua, väkivaltaa tai vakavaa häirintää kuin mikään muu etninen vähemmistö Euroopassa (Helsingin Sanomat 12.12.2009, A8). Myös uuden vuoden aattona tapahtuneita surmia Sellon kauppakeskuksessa Espoossa seurasi viestitulva verkkoympäristössä, jossa esitettiin ulkomaalaisvastaisia näkemyksiä ja uhkailtiin väkivallalla Suomeen muuttaneita ihmisiä.

Kannattaa lukaista molemmat kirjoitukset.

[rähmis]

Pidin hyvin paljon Mattlarin analyysistä. Keskisen tekstiä tavasin kaksi kappaletta, kunnes alkoi huimaamaan.

[Ano Nyymi]

"Halla-­ahon ja hänen hengenheimolaistensa ottaminen aiempaa tiiviimmin mukaan lehdistössä käytävään keskusteluun merkitsisi ongelmia ja uhkakuvia pai­nottavan suuntauksen voimistumista"


Olishan se joo ihan kauhiaa jos maahanmuuttokeskustelussa pitäisi keskustella muutenkin kuin hokemalla silmät kierossa mantraa monikulttuurin ihanuudesta.

Ja uhkakuvathan torjutaan toki parhaiten sillä että tehdään kuin strutsit vaaran uhatessa, tungetaan pää multaan. Ikävä kyllä siten eivät katoa ongelmat, vaikka ehkä havainnot niistä kylläkin.

[Jussi Halla-aho]

Tämä oli aika hyvä huomio:

Muoto ja sisältö on tapana ymmärtää toisiltaan tilaa vievänä vastinparina, joten
olisi houkuttelevaa esittää myös Halla-ahon kirjoitusten retoriikan runsas ja asiasisällön
vähäinen käsittely toisistaan riippuvaisina ilmiöinä. Sitä ne tuskin kuitenkaan
ovat. Jos Halla-aho esittäisi näkemyksensä vähemmän provokatiivisesti,
hän olisi luultavasti vähemmän tunnettu ja mahdollisesti myös vähemmän suosittu
poliitikko, eikä hänen kirjoitustensa asiasisältö siinä tapauksessa kiinnostaisi
mediaa yhtään nykyistä enempää.

[Juki]

Mattlar on näköjään äärimmäisen kerettiläisellä tiellä:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18668/URN_NBN_fi_jyu-200806165474.pdf?sequence=1

Menköön nyt OT:na. En ole ehtinyt vielä perehtyä, mutta alustavasti näyttää mielenkiintoiselta: "Protesti, vitsi vai äärioikeiston nousu? Tony Halmeen vaalivoitto ja radikaali oikeistopopulismi suomalaisessa politiikan journalismissa."

Älkää säikkykö populismi-termiä.

[Roope]

Mattlarin ja Keskisen kirjoitukset löytyvät tekstimuotoisina Mediaseurannasta:
Journalismikritiikin vuosikirja 2010: Mihin suuntaan maahanmuuttokeskustelua pitäisi viedä?

[Zngr]

Kommentoin näitä suorastaan vallankumouksellisia kannanottoja toisessa ketjussa tähän tapaan:

Tämä melkein kuulostaa siltä, kuin Halla-aho, jos ei nyt saanut ihan kavereita, ei sentään ole yksiulotteisesti tulkittu kellarissa asuvaksi hirviöksi. (Jonka ajatukset ja mielipiteet ovat niin kammottavia, että ne kuuluvat kaiken normaalin keskustelun ulkopuolelle eikä niitä tarvi siis kohdata kuin kauhistelemalla tai lynkkaamalla - joka oli alkuperäinen julkinen reaktio.)

Joskus pohdin itsekseni mitä niiden päässä tänään liikkuu, jotka halusivat Halla-ahoa jalkapuuhun, vankilaan tai muuta vastaavaa vielä vuosi tai pari sitten lukematta koskaan yhtään hänen kirjoitustaan.

Se älytön viha jolla ukkoa joka tuossa yllä kirjoittelee kohdeltiin, oli välillä ihan hämmentävää. Mahtaa kummastuttaa, kun kaverista - ja siitä mistä hän HALUSI puhuttavan - keskustellaan hieman eri sävyyn tänään.

En kuitenkaan usko että kovin moni tuntee pistosta sydämessään, sen verran iljettäviä hahmoja liikkeen vastustajat ovat.