Sakari Puisto puheenjohtajaksi 2021.

[Antti Moisander]

Oleellisimmat lehtijutut Puistosta näyttävätkin jo löytyvän ketjusta. Tässä vielä mainio esimerkki televisioesiintymisestä.

A-Talk: Putoaako Suomi muiden Pohjoismaiden kelkasta?
11.2.2021

Miksi Suomen talous jää muiden Pohjoismaiden jalkoihin? Onko työperäinen maahanmuutto yksi ratkaisu ongelmaan? Keskustelemassa kansanedustajat Matias Mäkynen (sd.) ja Sakari Puisto (ps.) sekä ekonomistit Sanna Kurronen, EVA ja Patrizio Lainà, STTK. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio

https://areena.yle.fi/1-50647088

[n.n.]

Sehän onkin ihmeellistä miten suvakit ovat onnistuneet valloittamaan kaikki muut puolueet sillä ainoastaan vihreiden äänestäjien valtaenemmistö on estottomia suvakkeja.

Ei jokin keskiverto demari- tai kepulaisäänestäjä todellakaan ole mikään maailmaa halaava suvakki. Jopa vassarien äänestäjissä on vanhan liiton kommareita joita ei halpatyövoiman haaliminen yhtään innosta.

Jos demarit ryhtyisivät samanlaisiksi demareiksi kuin Tanskan demarit niin persujen kannatuksesta sulaisi puolet pois. No miksi he eivät sitten tee niin? Eikö heidän ulkomaalaiset ohjaajat salli heidän tehdä niin? Miten Tanskan demarit onnistuvat olemaan nuivia? Eivätkö he ole liekanarussa?

Puoluejohto larppaa maailmanhalaajaa syystä X. Jäsenille ja äänestäjille tärkein kysymys usein on mm. palkan ostovoima ja asuntolaina ym. eikä maahanmuuton ongelmat ole vielä realisoituneet. Niille, joille on esim. kilpailevan halpatyövoiman muodossa, on lopulta kohtalaisen vähän ja heille näyttäytyy työnantajan luomana ongelmana. Osa on kyseisissä ammatteissa väliaikaisesti eivätkä vaivaudu miettimään asiaa enempää vaan siirtyvät eteenpäin.

Pääasiallinen ongelma on se, että toimeentulo on suurempi ongelma kuin maahanmuutto eikä sen seurannaisvaikutuksia ole pohdittu sekä mm. PS:n viesti on leimattu 'hörhöksi'.

Lisäksi ne, jotka näkevät ongelmat putoavat tuohon hörhö-ansaan ja esim. demarit näyttäytyvät ainoana vaihtoehtona, joka ajaa edes jotain asiaa. Sama pätee Keskustaan ja keskustalaisiin vaihtaen rilalle vaikka maaseudun. Kokkateilla yrittäjyys.

Maahanmuuton ongelmia ei myöskään käsitellä virallisesti eikä kukaan uskalla nostaa niitä pöydälle pelätessään kuulostavansa 'ihan persulta'.

Tavan kannatajaan puree se leimakirves. Puoluejohto onkin sitten ihan eri kysymys, mutta se ei ole vaihtumassa kun maahanmuutosta ei keskustella.

Edit. [member=5805]Lalli IsoTalo[/member] saataisiinko Puistoa Hommahaastatteluun? olihan tuosta jo ketju

[Lalli IsoTalo]

Puisto oli MTV3:n haastattelussa aamulla. Vaikka en ole aiempia esiintymiä kovin tarkasti katsellutkaan, niin tässä ainakin tuli tarpeeksi nopeasti selkeitä vastauksia. Kävi myös ilmi, että hän on pitkään ollut JH-a:n vasen käsi.

Tulee varmaan nettiin jossain vaiheessa.

[Impivaaran tiikeri]

Sakari Puisto MTVn Uutisaamussa Ivan Puopolon haastateltavana.

https://www.mtv.fi/sarja/uutisaamu-33001003008/kuka-on-perussuomalaisten-puheenjohtajaksi-pyrkiva-sakari-puisto-1450370

[Siili]

Puisto oli MTV3:n haastattelussa aamulla. Vaikka en ole aiempia esiintymiä kovin tarkasti katsellutkaan, niin tässä ainakin tuli tarpeeksi nopeasti selkeitä vastauksia. Kävi myös ilmi, että hän on pitkään ollut JH-a:n vasen käsi.

Eikö vasen käsi ole käsistä se, jota käytetään vasta toissijaisesti?

[Lalli IsoTalo]

Puisto oli MTV3:n haastattelussa aamulla. Vaikka en ole aiempia esiintymiä kovin tarkasti katsellutkaan, niin tässä ainakin tuli tarpeeksi nopeasti selkeitä vastauksia. Kävi myös ilmi, että hän on pitkään ollut JH-a:n vasen käsi.

Eikö vasen käsi ole käsistä se, jota käytetään vasta toissijaisesti?

Ehkäpä Jussi käytti ensisijaisesti omaa oikeaa kättään, tai mikä todennäköisempää, kuulin/muistin asian päin peetä tuossa aamukahvia keitellessä. 

[Punaniska]

En välttämättä tule äänestämään Puistoa, mutta kuka häntä äänestääkin, äänestää ihan hyvin. Puisto toisi kuitenkin jatkumoa siinä mielessä, että pystyisi pesemään kilpailevat diipadaapapuheenjohtajat väittelyissä mennen tullen.

[Pkymppi]

Puisto oli MTV3:n haastattelussa aamulla. Vaikka en ole aiempia esiintymiä kovin tarkasti katsellutkaan, niin tässä ainakin tuli tarpeeksi nopeasti selkeitä vastauksia. Kävi myös ilmi, että hän on pitkään ollut JH-a:n vasen käsi.

Eikö vasen käsi ole käsistä se, jota käytetään vasta toissijaisesti?

Eikös Jussi valinnut nimenomaan Puiston kaverikseen kun meni neuvottelemaan hallitustunnusteluja Sipilän ja Orpon kanssa.

[Jorma M.]

Puopolo on hyvä toimittaja. Toisin kun Ylen toimittajat, hänellä on normiäly ja tekee normiälyisen kadunmiehen kysymyksiä. Yle ei pysty johto- eikä lattiatasolla tuollaiseen.

Puisto on hyvä haastateltava tällaiseen asialliseen käsittelyyn.. Jos haastattelija olisi ollut debiili (kysyy järjettömiä/turhia kysymyksiä) tai kusipää (jankkaa typeriä tai vittumaisia kysymyksiä), niin Puisto ei ehkä olisi onnistunut.

Nyt Puisto onnistui, ellei oteta huomioon sitä että hänelle oli annettu epäedullinen tuoli. Eli joutuu joko röhnöttämään puoliksi selällään tai, kuten Puisto valitsi, olemaan epämukavassa asennossa, edestakaisin huojuen, jolloin syntyy vaikutelma koulupoikamaisuudesta ja jännittyneisyydestä. Mutta tuossa tuolissa ei ollut hyviä vaihtoehtoja.

[Tavan]

Hyvä Sakari! Hänen esiintymisvarmuutensa oli jo nyt ottanut merkittävän harppauksen eteenpäin vanhempiin haastatteluihin verrattuna!

Olemus oli vielä rauhallisempi ja tyynempi, kädet eivät liikkuneet, niinkuttelu oli vähentynyt dramaattisesti...

Mies on selvästi todella kehityskelpoinen ottaen huomioon tämä kehitysnopeus jo ennen mitään varsinaisia prässejä jotka sitten tuovat ne varsinaiset kannukset.

[Muuttohaukka]

Hyvin pärjäsi kaveri haastattelussa.
Puisto on hyvä vaihtoehto Purralle.

Ihan tuntematon poliitikko tuli tunnetuksi.

[Jaska Pankkaaja]

Erinomaista esiintymistä Puistolta! Voisi olla hyväkin PJ, ja etno-väelle sekä muulle väkevämmälle liikkeelle jäisi vielä pussihousujen ja parabellumin mentävä aukko PS oikialle puolelle! 

[valkovuokko]

Puistosta voi tulla erinomainen johtaja perussuomalaisille. Hän tuntee puolueen melko pitkältä ajalta, toiminut puolueen sisäpiirissä, puoluejohdon apuna. Hänellä on vahvaa asiaosaamista, tohtorintutkinto, vuosia opiskelua ja töitä ulkomailla.

Edelleen toivoisin että puolue hankkii johtoporukalleen esiintymiskoulutusta, miten selvitä ja argumentoida, kun vastapuoli hyökkää aggressiivisesti, keskeyttää, puhuu päälle. Siinä jää jalkoihin, jos on turhan kiltti ja kohtelias.

[Möhömaha]

Puisto on aikä väritön ja virkamiesmäinen. Hyvä lähtökohta hallitusneuvotteluissa, mutta huono, jos niihin ei edes pääse. Siihen tarvittaisiin vähän räväkkyyttä tyyliin: Toimittaja sanoi Jussi Halla-aholle "meillä mediassa on tapana jakaa persut halla-aholaisiin ja soinilaisiin", johon Jussi vastasi "meillä persuissa on tapana jakaa toimittajat tyhmiin ja mulkkuihin".

[Mika]

Puisto on aikä väritön ja virkamiesmäinen. Hyvä lähtökohta hallitusneuvotteluissa, mutta huono, jos niihin ei edes pääse. Siihen tarvittaisiin vähän räväkkyyttä tyyliin: Toimittaja sanoi Jussi Halla-aholle "meillä mediassa on tapana jakaa persut halla-aholaisiin ja soinilaisiin", johon Jussi vastasi "meillä persuissa on tapana jakaa toimittajat tyhmiin ja mulkkuihin".

Totta, mutta valitaan ehdokkaista sitten kuka tahansa, niin toista Jussia ei saada.  Puisto ei kuitenkaan ole lainkaan huono ehdokas, hän sanoo asiat suoraan ja turhia kiertelemättä, vaikka särmää hieman puuttuukin.

[Eino P. Keravalta]

Sakari Puisto MTVn Uutisaamussa Ivan Puopolon haastateltavana.

https://www.mtv.fi/sarja/uutisaamu-33001003008/kuka-on-perussuomalaisten-puheenjohtajaksi-pyrkiva-sakari-puisto-1450370

Hyvä haastattelu ja hyvin Puisto pärjäsi. Ivan Puopolo on myös hyvä toimittaja ja haastattelija. Kysyy kysymykset, antaa haastateltavan vastata ja katsojien muodostaa itse omat johtopäätöksensä. Hänen omaa youtube-kanavaansa voi suositella myös.

Puistolta ihan hyvä esiintyminen. Omasta mielestäni plussat ja miinukset:

+ ei puhu jargonia, vaan asiaa
+ taustalla vakuuttava koulutus
+ tietää asiat, mistä puhuu
+ rauhallisuus
+ yleisolemukseltaan suurelle osalle samaistuttava, neutraalius
+ tunnustus Halla-ahon linjalle ja sen jatkuvuudelle

- hymyttömyys
- kulmien kurtistelu, voidaan tulkita aggressiivisuutena tai huolestumisena
- tuolissa edestakaisin keinuminen
- ponneton ja eleetön äänenkäyttö ( äänen ei tule lähteä suusta tai kurkusta tai edes keuhkojen yläosasta, vaan ääni lähtee palleasta, siihen on tarpeen tullen puskettava syvyyttä ja voimaa ja lisäksi äänenkäytön tulee olla elävää ja synkronissa kasvonliikkeiden kanssa )

Plussat siis asiapitoisesti voittavat miinukset mennentullen, mutta täytyy muistaa, että suuren yleisön silmissä mielikuvilla, kokonaisvaikutelmalla ja esiintymisellä on ylipäänsä kokoaan suurempi merkitys, joten myös esiintymistä pitää hioa, vaikkei se nyt huonoa ollutkaan, koska siitä saa merkittävästi paremman ja iskevämmänkin. Tosin täytyy myöntää, että nythän ei kyse ollut väittelystä vaan mukavahenkisestä haastattelusta. Puistosta löytyy varmaan terävämpikin moodi kun joutuu tiukempaan paikkaan. Ellei löydy, sitä pitää alkaa harjoitella. On myös tärkeää pystyä paineen ja vitutuksenkin alla hymyilemään luonnollisesti ja Puistollahan on miellyttävä hymy. Sitä pitää vain käyttää sen sijaan, että nyt kurtistellaan kulmia kuin uhattuna ja suuttuneena. Kasvojen yläosan pitää rentoutua, hymy pitää suggeroida automaattiseksi, silloin tällöin sopivin kohdin esiintyväksi.

Mutta pieniähän nämä miinukset ovat eikä Puistoa voi nyt liian ankarasti kritisoida eikä ole syytäkään: hänhän on nuorena miehenä vasta suhteellisen alussa julkisissa esiintymisissään, vaikka onkin ollut jo monessa mukana.

[valkovuokko]

Kulmien kurtistelu ja hymyttömyys, vakavuus, eivät mielestäni ole miinuksia, niistä voisi tulla Puiston tavaramerkki, ei niitä tarvitse vaihtaa teennäiseen ilmeilyyn, hymyilyyn, vitsailuun. Mutta äänenkäyttöä voisi harjoitella, saada siihen volyymia ja voimaa. Ja sitä kannattaa harjoitella, että pitää kiinni puheenvuorostaan, ei suostu keskeyttämään puheenvuoroaan vaikka vastapuoli heittää välikommentteja. Esim Li Andersson jatkaa tiukasti puheenvuoronsa loppuun, vaikka muut yrittävät keskeyttää, puhuvat päälle.

[Eino P. Keravalta]

Kulmien kurtistelu ja hymyttömyys, vakavuus, eivät mielestäni ole miinuksia, niistä voisi tulla Puiston tavaramerkki, ei niitä tarvitse vaihtaa teennäiseen ilmeilyyn, hymyilyyn, vitsailuun.

Voi se noinkin olla 

Mutta hymyilyn ei tarvitse olla teennäistä. Voi opetella ihan aidon hymyn, koska hymy ja nauru ja huumori ovat meissä aina olemassa, meidän pitää vain yhdistää se kasvolihaksiimme. Tätä ei tapahdu, jos asiaan liittyy tunnelukko, kuten esiintymispelko tai epävarmuus. Tämän korjaamista voi tietoisesti opiskella, jolloin luodaan ikäänkuin kanava hymyilemiselle niin, että hymy on aina tahdonalaisesti käytettävissä.

Kulmien kurtistelu voi olla toki sekin hyvä ilmaisukeino, mutta se pitää säästää vain tiettyihin tilanteisiin kuten sellaisiin, jossa poliittinen opponentti esittää jotakin paheksuttavaa. Kurtistelun liiallinen ja Puiston tapauksessa luultavasti alitajuinen kurtistelu antaa katsojalle viestin, että Puisto kokee epävarmuutta ja siksi ahdistunut ilme.

Hymy sen sijaan sopivin kohdin viestii kuulijalle paitsi varmuudesta, myös siitä, että 'olen sinun puolellasi'. Toki liiallinen ja teennäinen hymyily on pahasta, siihen syyllistyy esimerkiksi eräs Saarikko-niminen lässyttäjä, mutta hymy oikeassa kohdassa on hyvä ase. Annan esimerkin: hymyillä kannattaa vaikkapa silloin, kun ojentaa poliittista opponenttia jostain typerästä kommentista. Silloin otetaan isällinen hymy ja lempeällä äänellä sanotaan, että 'ettekö te tosiaan tiedä, että tutkimusten mukaan.. '

Mutta lillukanvarsiahan nämä. Pääasia on asiaosaamisella ja siinä Sakari on hyvä. Ja vielä korostan, että hänen esiintymisensä ei ollut huonoa. Mutta sitä voi parantaa.

[justustr]

Puisto vastaan Vartiainen (aiheena työmarkkinat):
https://www.youtube.com/watch?v=0bcCWERNu5k

Mitä enemmän Puistoa kuuntelen sitä enemmän alkaa tuntua siltä että ehkäpä hän sittenkin olisi paras pj perussuomalaisille.

Asiaosaaminen on niin vankkaa, että olisi kyllä todella mielenkiintoista nähdä Sakari vääntämässä kättä muiden puolueiden puheenjohtajien kanssa. Hallitusneuvotteluissakaan se ei varmasti olisi pahitteeksi.

Eiköhän tuo hieman tönkkö esiintyminen korjaannu esiintymiskokemuksen ja esiintymiskoulutuksen kautta. 

[Tabula Rasa]

https://yle.fi/uutiset/3-12040767

– Unionin täytyy pitää kiinni periaatteista ja sopimuksista, jotta unionin oikeutus säilyy.

Puisto ei kannata Suomen euroeroa, mutta hän valmistelisi hyvinä aikoina mekanismia, jolla valuuttaunionista voisi irtaantua, jos tarve tulee.

Hän näkee myös suuria riskejä pitkään jatkuneessa Euroopan keskuspankin elvytyksessä ja vallitsevassa rahapolitiikassa, joka hänen mukaansa voi laukaista suuren kriisin myöhemmin.

Tuohon lainaukseen perustuen kysyn, mitä hittoa ukko selittää kun ensin shengenin turhisten ekaan tulomaahan rekisteröinnillä ja nyttemmin no bailout-säännöllä pyyhittiin jo persettä? Millä lihaksella suomen tusina meppiä saisi mitään aikaan vaikka jonknu ihmeen kautta toimisivat yhtenä miehenä palauttaakseen tilanteen lailliseen tilaan. Markkaan paluu ja fixit tulee tuossa järjestyksessä olla toimintamalli, ja nimenomaan tämän kriisin takia tulee olla valmistautunut siihen että euro kyykkää.

---

Perussuomalaisten johtoon pyrkivä Sakari Puisto kannattaa EU:n paluuta juurilleen – "Yhteisömme on Eurooppa, mutta sen kehitystä tulee tarkastella kriittisesti"

Kansanedustaja Sakari Puisto on yksi kuudesta puheenjohtajaehdokkaasta perussuomalaisten puoluekokouksessa, joka pidetään Seinäjoella elokuussa. Puiston puheissa maahanmuutolla ja EU:lla on myös myönteisiä puolia.

(...)

Puiston muistelee, että puoluekokouksen jälkeinen aika oli kaoottista.

– Silloin piti estää puolueen luhistuminen ja luoda sille uusi nahka, Puisto muistelee.

Aika oli kaoottista myös Puistolle. Silloin sinisten kelkkaan lähtenyt työ- ja oikeusministeri Jari Lindström erotti hänet erityisavustajan tehtävästään. Puiston katsottiin olevan liian läheisissä väleissä Jussi Halla-ahon kanssa.

Potkujen jälkeen Halla-aho kutsui Puiston puoluetoimistolle töihin poliittiseksi suunnittelijaksi. Tehtävä oli nostaa puolue jaloilleen muiden puolueaktiivien kanssa.

– Työ onnistui lopulta, kuten olin sen parhaimmillaan kuvitellutkin onnistuvan. Puoli vuotta ennen vaaleja kannatus lähti nousemaan, kun vaalit alkoivat kiinnostaa ihmisiä, Puisto muistelee.

(...)

Perussuomalaisissa Puistoa vetivät puoleensa puolueen linjaukset EU:sta ja maahanmuutosta.

Samalla hän piti siitä, että perussuomalaiset olivat haastajan asemassa suomalaisessa politiikassa.

Puiston ensimmäinen julkinen esiintyminen perussuomalaisten tilaisuudessa nähtiin Sampolan koululla Tampereella keväällä 2013. Siellä hän esitteli itsensä muille paikkakunnan puolueaktiiveille.

Vain kaksi vuotta aiemmin puolue oli saanut ensimmäisen jytkynsä eduskuntavaaleissa ja puolue tarvitsi kipeästi osaavia ihmisiä niin puoluetoimiston kuin eduskuntaryhmänkin avuksi.

– Näin, että perussuomalaisten ajatukset sopivat ainakin pääpiirteittäin omiin lähtökohtiini, ja siellä oli paljon tilaa toimia. Itsellä olisi paljon annettavaa. Minulla oli kuitenkin visio, miten se voisi mennä.

Puiston visio on toteutunut. Hän on toiminut useissa tehtävissä perussuomalaisissa: eri vaalien ehdokkaana, hallitusohjelmaneuvottelijana, poliittisena suunnittelijana, ministerin erityisavustajana, valtuutettuna ja kansanedustajana.

(...)

Puisto kannattaa valikoivaa maahanmuuttoa

Puisto kutsuu itseään EU- ja maahanmuuttokriittiseksi kuten useat muutkin perussuomalaiset.

Puisto heräsi maahanmuuttoon yhteiskunnallisena kysymyksenä vuosituhannen alussa Englannissa.

– Asuin Englannissa ja tein väitöskirjaa akateemisessa ympäristössä, jossa maahanmuutto oli positiivinen asia. Itsekin hyödyin siitä valtavasti.

(...)

Hän alkoi kuitenkin pohtia maahanmuuttoa omaa elinpiiriä laajempana ilmiönä. Nyt hän määrittelee myönteisen maahanmuuton sellaisena, joka on "vastaanottavan yhteiskunnan kannalta taloudellisesti ja sosiaalisesti positiivista".

Toisin sanoen hän kannattaa valikoivaa maahanmuuttoa, jossa Suomeen ovat tervetulleita esimerkiksi opiskelijat, yrittäjät ja työperäiset maahanmuuttajat.

Vaikka Puisto näkee maahanmuutossa myönteisiä puolia, hän ei ole valmis höllentämään Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, päinvastoin.

Hän kiristäisi esimerkiksi kriteereitä, joilla maahanmuuttaja saa tulla maahan töihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa tulorajojen nostamista heiltä, jotka tulevat töihin Suomeen tai ovat tuomassa perhettä maahan.

(...)

Turvapaikkapolitiikassa Puiston linja on tiukka. Hän kannattaa muun muassa turvapaikanhakuoikeuden rajoittamista luvatta rajan yli tulevilta ihmisiltä, humanitaaristen turvapaikanhakuehtojen tiukentamista ja pakolaisleirien muodostamista Euroopan ulkopuolelle.

Turvapaikat on tarkoitettu pakolaisille, jotka pakenevat vainoa omassa maassaan. Puiston mukaan järjestelmä ei tällä hetkellä toimi, koska vain pieni osa rajan yli tulevista ihmisistä on oikeutettu turvapaikkaan ja prosessi on raskas.

EU:n pitäisi palata juurilleen

Puiston EU-ajattelua määrittää samanlainen jako hyviin ja huonoihin asioihin kuten hänen maahanmuuttonäkemyksiään.

Puisto kannattaa perinteistä neljän vapauden periaatetta ja EU:ta yhteisenä talousalueena. Neljällä vapaudella tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta alueella.

– Meidän yhteisömme on Eurooppa. Tämä on minun päälinjani, mutta EU:n kehitystä pitää tarkastella kriittisesti.

(...)

Puisto kuitenkin näkee, että EU on lipsunut alkuperäisistä periaatteista. Erityisen huolestuttavana hän pitää taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista unionissa ja rahaliitossa.

– Unionin täytyy pitää kiinni periaatteista ja sopimuksista, jotta unionin oikeutus säilyy.

Puisto ei kannata Suomen euroeroa, mutta hän valmistelisi hyvinä aikoina mekanismia, jolla valuuttaunionista voisi irtaantua, jos tarve tulee.

Hän näkee myös suuria riskejä pitkään jatkuneessa Euroopan keskuspankin elvytyksessä ja vallitsevassa rahapolitiikassa, joka hänen mukaansa voi laukaista suuren kriisin myöhemmin.

(...)

Kunnollinen lainaus foorumin ulkopuolisista linkeistä aina näkyviin.

[IDA]

Markkaan paluu ja fixit tulee tuossa järjestyksessä olla toimintamalli, ja nimenomaan tämän kriisin takia tulee olla valmistautunut siihen että euro kyykkää.

Enpä tiedä onko Puiston sanomiset referoitu tarvittavalla tarkkuudella, mutta joka tapauksessa Suomelle olisi erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta erota eurosta yksin juuri nyt. Eron valmisteleminen olisi kuitenkin mitä järkevintä toimintaa, sillä ikkuna kansallisille valuutoilla avautuu aivan satasen varmasti jossain vaiheessa ellei eurosta sitten haluta väkisin tehdä Neuvostoliiton aikaisen ruplan tai Maon aikaisen Yanin kaltaista valuuttaa.

[Mangustin]

- hymyttömyys
- kulmien kurtistelu, voidaan tulkita aggressiivisuutena tai huolestumisena
- tuolissa edestakaisin keinuminen
- ponneton ja eleetön äänenkäyttö ( äänen ei tule lähteä suusta tai kurkusta tai edes keuhkojen yläosasta, vaan ääni lähtee palleasta, siihen on tarpeen tullen puskettava syvyyttä ja voimaa ja lisäksi äänenkäytön tulee olla elävää ja synkronissa kasvonliikkeiden kanssa )

Kun katsoo Puiston esiintymistä tämän analyysin läpi, niin tiettyjä yhtäläisyyksiä löytyy autismispektrin tunnusmerkkien kanssa: eleettömyys, ilmeettömyys, asiakeskeisyys, stimmailu.

Koska tällä alustalla ei leikitä lääkärileikkejä niin en sitä tietenkään tee, eikä ASD-piirteet ole mielestäni ylipäätään häiriö, vaan enemmänkin persoonallisuuspiirteitä ja omanlaisensa tapa kokea, ajatella ja ilmaista asioita. Suomelle olisi vain eduksi jos johdossa olisi enemmän asioihin ja vähemmän ihmisten miellyttämiseen keskittyviä tyyppejä. Lisäksi Sakari Puisto on luultavasti maan älykkäin poliitikko ja hänen vaihtoehtoiskustannuksensa ovat korkeimmat, ts. aitoa kiinnostusta lajiin löytyy.

Esiintymiskoulutuksen kannalta mahdolliset spektripiirteet ei välttämättä sovi yhteen puhekonsultti Pöhinä-Pirkon metodien kanssa, mutta uskon että oman, hyvän ja vakuuttavan esiintymistyylin löytäminen onnistuu silti harjoittelulla. Tämän tyyliset puhujat yleensä syttyy innostuksesta aiheeseen ja saadessaan kiinnostavaa juttuseuraa jonka kanssa pallottella ja peilata ajatuksia. Tavallinen haastattelu ei ole varmaan ole tarpeeksi stimuloiva mutta puheenjohtajadebateista tullee kiinnostavia.

[Väestönvaihtaja]

Puisto on älykäs, hillitysti esiintyvä ja omaa vakuuttavan koulutuksen. Viimeksi mainittu on signaali älystä*, mutta ennen kaikkea hyväksi puolueen maineelle.

Puisto on hyvä vaihtoehto puheenjohtajaksi, mutta vaikkei hän puheenjohtajaksi tulisikaan valituksi, hän toivottavasti hän saa entistä näkyvämmän roolin puolueessa. Mies kaipaa ehkä hieman parannusta esiintymiseensä. Puiston näkemykset hyödyllisestä maahanmuutosta ovat aika samanlaisia kuin minulla.

*Valtaosa koulutuksista ei ole minkäänlainen tae älykkyydestä, sillä niiden suorittaminen onnistuu kyllä vaikkei hoksnokkapäätä juuri olisikaan. Sen sijaan teoreettisen fysiikan tohtoriksi valmistuminen Cambridgesta on sellainen teko, ettei siihen ihan joka poika ja tyttö kykene, vaikka kuinka yrittäisi.

[DunnAri]

Sen sijaan teoreettisen fysiikan tohtoriksi valmistuminen Cambridgesta on sellainen teko, ettei siihen ihan joka poika ja tyttö kykene, vaikka kuinka yrittäisi.

Mitä merkitystä sillä on? Kyvykkyys jollain alalla ei takaa mitenkään henkilön sopivuutta mihinkään. Maailma on täynnä äärimmäisen älykkäitä ja kyvykkäitä ihmisiä, jotka ovat samalla täysin harhaisia ja elävät todellisuuden ulkopuolella. He pystyvät ratkaisemaan ongelmia, joita monet muut eivät pysty, mutta heistä ei ole johtamaan minkäänlaista laajempaa joukkoa.

Johtajan täytyy olla kyvykäs johtamisessa ja kokonaisuuksien yhteen sitomisessa. Siihen vaaditaan ihan erilaista kyvykkyyttä kuin mitä matemaattinen kyvykkyys edustaa. Joukkoja johdetaan edestä, mutta joukot eivät hyväksy johtajaa, jos hänellä ei ole ymmärrystä joukkojen sielunmaisemasta.

Sosiaalinen kyvykkyys ja ymmärrys on nykymaailmassa johtamisessa keskeinen työkalu. Ilman sitä ei pysty tekemään oikein mitään käytännössä, koska käytäntö vaatii joukkojen aktivointia eikä syvää ymmärtämistä kapealta alueelta.

[Väestönvaihtaja]

Mitä merkitystä sillä on? Kyvykkyys jollain alalla ei takaa mitenkään henkilön sopivuutta mihinkään. Maailma on täynnä äärimmäisen älykkäitä ja kyvykkäitä ihmisiä, jotka ovat samalla täysin harhaisia ja elävät todellisuuden ulkopuolella. He pystyvät ratkaisemaan ongelmia, joita monet muut eivät pysty, mutta heistä ei ole johtamaan minkäänlaista laajempaa joukkoa.

Johtajan täytyy olla kyvykäs johtamisessa ja kokonaisuuksien yhteen sitomisessa. Siihen vaaditaan ihan erilaista kyvykkyyttä kuin mitä matemaattinen kyvykkyys edustaa. Joukkoja johdetaan edestä, mutta joukot eivät hyväksy johtajaa, jos hänellä ei ole ymmärrystä joukkojen sielunmaisemasta.

Sosiaalinen kyvykkyys ja ymmärrys on nykymaailmassa johtamisessa keskeinen työkalu. Ilman sitä ei pysty tekemään oikein mitään käytännössä, koska käytäntö vaatii joukkojen aktivointia eikä syvää ymmärtämistä kapealta alueelta.

Älykkyydestä on hyötyä kaikessa toiminnassa ja täten myös poliittisessa vaikuttamisessa. Mitä kyvykkäämpää väkeä puolueesta löytyy, sitä parempi.

Ennen kaikkea tärkein seikka on kuitenkin puolueen mainetta parantava vaikutus. Tohtoriksi valmistuminen vaativalta alalta yhdestä maailman arvostetuimmista yliopistoista on asia, joka nostaa miehen ja edustamansa puolueen julkisuuskuvaa. Tälläinen henkilö on eduksi persuille.

Numeroita olisi syytä ymmärtää yhteiskunnallisten asioiden käsittämiseksi. Se ei sinänsä vaadi syvällistä matemaattista osaamista, mutta on vaikea ymmärtää esimerkiksi eri ryhmien rikollisuutta, jos ei kykene ymmärtämään numeroita vaan ajattelee asioita mustavalkoisesti ("kaikki tekevät rikoksia") tai kvalitatiivisesti.

Maailma on myös täynnä äärimmäisen älyttömiä ihmisiä, jotka elävät todellisuuden ulkopuolella.

[kartiokulmio]

Mitä merkitystä sillä on? Kyvykkyys jollain alalla ei takaa mitenkään henkilön sopivuutta mihinkään. Maailma on täynnä äärimmäisen älykkäitä ja kyvykkäitä ihmisiä, jotka ovat samalla täysin harhaisia ja elävät todellisuuden ulkopuolella. He pystyvät ratkaisemaan ongelmia, joita monet muut eivät pysty, mutta heistä ei ole johtamaan minkäänlaista laajempaa joukkoa.

Johtajan täytyy olla kyvykäs johtamisessa ja kokonaisuuksien yhteen sitomisessa. Siihen vaaditaan ihan erilaista kyvykkyyttä kuin mitä matemaattinen kyvykkyys edustaa. Joukkoja johdetaan edestä, mutta joukot eivät hyväksy johtajaa, jos hänellä ei ole ymmärrystä joukkojen sielunmaisemasta.

Sosiaalinen kyvykkyys ja ymmärrys on nykymaailmassa johtamisessa keskeinen työkalu. Ilman sitä ei pysty tekemään oikein mitään käytännössä, koska käytäntö vaatii joukkojen aktivointia eikä syvää ymmärtämistä kapealta alueelta.

Älykkyydestä on hyötyä kaikessa toiminnassa ja täten myös poliittisessa vaikuttamisessa. Mitä kyvykkäämpää väkeä puolueesta löytyy, sitä parempi.

Ennen kaikkea tärkein seikka on kuitenkin puolueen mainetta parantava vaikutus. Tohtoriksi valmistuminen vaativalta alalta yhdestä maailman arvostetuimmista yliopistoista on asia, joka nostaa miehen ja edustamansa puolueen julkisuuskuvaa. Tälläinen henkilö on eduksi persuille.

Numeroita olisi syytä ymmärtää yhteiskunnallisten asioiden käsittämiseksi. Se ei sinänsä vaadi syvällistä matemaattista osaamista, mutta on vaikea ymmärtää esimerkiksi eri ryhmien rikollisuutta, jos ei kykene ymmärtämään numeroita vaan ajattelee asioita mustavalkoisesti ("kaikki tekevät rikoksia") tai kvalitatiivisesti.

Maailma on myös täynnä äärimmäisen älyttömiä ihmisiä, jotka elävät todellisuuden ulkopuolella.

Henkilöä en tunne joten en ota kantaa muutoin kuin että ymmärtääkseni fyysikot ovat mua älykkäämpiä (8 kautta ysi oli palikkatesti mulla, vähäsen se hävettää mutta minkäs tyhmä mahtaa.) Jokin toinen ehdokas on siellä pakkoruotsittaja, semmosia en arvosta enkä myöskään koronan levittämisen kannattajia. Persu en kuitenkaan ole joten en ole äänestämässä.
En nyt nimeä muista mutta eikös Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja ollut persuissa? Miksi siitä on tulossa ruotsalaisuuden liittp?

[stefani]

Mitä merkitystä sillä on? Kyvykkyys jollain alalla ei takaa mitenkään henkilön sopivuutta mihinkään. Maailma on täynnä äärimmäisen älykkäitä ja kyvykkäitä ihmisiä, jotka ovat samalla täysin harhaisia ja elävät todellisuuden ulkopuolella. He pystyvät ratkaisemaan ongelmia, joita monet muut eivät pysty, mutta heistä ei ole johtamaan minkäänlaista laajempaa joukkoa.

Johtajan täytyy olla kyvykäs johtamisessa ja kokonaisuuksien yhteen sitomisessa. Siihen vaaditaan ihan erilaista kyvykkyyttä kuin mitä matemaattinen kyvykkyys edustaa. Joukkoja johdetaan edestä, mutta joukot eivät hyväksy johtajaa, jos hänellä ei ole ymmärrystä joukkojen sielunmaisemasta.

Sosiaalinen kyvykkyys ja ymmärrys on nykymaailmassa johtamisessa keskeinen työkalu. Ilman sitä ei pysty tekemään oikein mitään käytännössä, koska käytäntö vaatii joukkojen aktivointia eikä syvää ymmärtämistä kapealta alueelta.

Puhutko politiikasta vai armeijasta? Ei kai poliitikot mitään johtajia varsinaisesti ole --- vain henkilöitä, ketkä hymyilevät kameralle (ja äänestäjille) vaalien lähestyessä?

[stefani]

Vaikka en tunne Puistoa, tiedän jotain fyysikoista yleisesti, ja tekisi mieli kirjoittaa muutama kriittinen kommentti siitä kansanryhmästä. Vaikka asiallisissa tilaisuuksissa fyysikoita pidetään yleensä älykkäinä, oman arvioni mukaan he ovat usein myös auktoriteettiuskovaisia ja elitistisiä. Kaikki on monimutkaisempaa, kuin mitä olette luulleet...

Itse aikoinaan aloitin yliopisto-opinnot pääaineenani fysiikka. Yleiset ilmapiirit ensimmäisen vuoden opiskelijaporukoissa olivat sen suuntaisia, että olimme korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi tilastotieteilijät. Tunnelmiin siis liittyi sellainen piilo-oletus, että jos joillakuilla ei älykkyys ja kyvyt riitä fysiikan opiskeluun, niin sitten he vähän niin kuin joutuisivat tekemään jotain yksinkertaisempaa, kuten tilastotiedettä. Joitain tilastotieteen kaavoja tosin tarvittiin fysiikassa välillä, mutta hyppäsimme niiden kaavojen perustelujen yli, ja käytimme kaavoja "vain työkaluina", mikä on tutuksi tuleva teema sillä alalla.

Sattuman kaupalla kävi niin, että kaikesta huolimatta muutaman mutkan kautta itse kuitenkin suoritin yliopistolla aitoja tilastotieteen kursseja myöhemmässä elämänvaiheessani (siis matematiikan ja tilastotieteen laitoksella, ei fysiikan laitoksella, jotka ovat yliopistojen eri osia), ja silloin opin, että ne tilastotieteen kaavojen perustelut olivatkin huomattavasti mielenkiintoisempia, kuin olin aiemmin kyennyt aavistamaan. Uskottavuusfunktioilla ja Bayesin kaavoilla osoittautui olevan ihan samantasoisia filosofisia merkityksiä, kuin joillain suurilla teoreettisen fysiikankin tuloksillakin.

Jos henkilö erehtyy liittymään kulttiin, kultin johtajat usein neuvovat jäseniä välttämään muita informaatio-lähteitä, ja uskomaan vain siihen, mitä kultin omat kanavat kertovat. Tapa, miten fyysikot olivat opiskelujen alkuvaiheessa neuvoneet välttämään aitoa tilastotiedettä, tuntui jälkeen päin muistuttavan tuollaista kulttimaista toimintaa. On erikoista, ettei fyysikoita olla kritisoitu tuollaisesta kulttimaisesta toiminnasta julkisuudessa lainkaan. Taitaa kuulua kulttuuriimme (ja ehkä jopa uskontoomme?), että kaikki, mikä nähdään kuuluvan valtavirtaluonnontieteeseen, on jotenkin kritiikin ulottumattomissa?

Nuo fyysikoiden asenneongelmat ovat maailmalla vaikuttaneet esimerkiksi siihen, miten ilmastonmuutosta ollaan käsitelty. Yksi tosiasia on, että ilmastotieteilijät ovat yleensä fyysikoita. Toinen tosiasia on, että ilmastotieteessä tarvitaan tilastotieteen ymmärrystä. Kolmas tosiasia on, että fyysikoilla on suuria asenneongelmia tilastotieteen suhteen. Nuo tosiasiat ovat yhdistyneet yhdeksi suureksi ongelmaksi.

Ketään tiettyä henkilöä juuri nyt osoittamatta voin oman taustani pohjalta todeta, että fyysikon tausta yksinään ei ole mitenkään erityisen vakuuttava tae poliitikon järkevyydestä. Voin hyvin kuvitella, minkälaista se olisi, kun fyysikkotaustainen poliitikko katsoo joitain satunnaista kohinaa sisältäviä galluppien tuloksia, ja uskoo voivansa maksimoida omaa poliittista suosiotaan jollain Feynmanin polkuintegraalien sovelluksella tavalla, jossa ei mitään järkeä, ja ei tietenkään suostu kuuntelemaan muiden neuvoja, koska itse tietää valmiiksi olevansa muita korkeammalla tasolla. Se olisi hyvin "tyypillistä toimintaa" fyysikoilta.

[Väestönvaihtaja]

Taitaa ensimmäisen vuoden opiskelijoilla ylemmyyden tunne omasta pääaineesta olevan aika yleinen ilmiö eikä rajoitu vain fyysikoihin.

[svobo]

En nyt löydä haulla tv-vinkkejä-ketjua, mutta A-studiossa on kohta Sakari Puisto ja Riikka Purra.