Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Lasse]

Jotta Suomen ydinlaitoksilta katoaisi lauhdutus, pitäisi Suomenlahti ja Itämeri jäätyä pohjaan asti.

Sovitaanko, että mennään vähän ohuemmalla tuhkapilvellä tällä kertaa?

Kaikille oman elämänsä aisantuntijoille kannattaa hakea faktat seuraavasta jankkausketjusta, näyttää eräillä nimittäin kokemuspohja olevan hyvin samankaltainen:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/4625418/ydinvoimalan-lauhdevesi

Ydinvoimalan lauhdevesi

Jonsson.
18.07.2007 05:59
Ilmoita
ja siinä oleva energia (2/3-osaa energiasta menee lämpönä hukkaan nykyään). Edelleenkään en ymmärrä, miksi ko. energiaa ei oteta talteen kaukolämmöksi?

Joku sanoi, että ongelma on liian alhainen lauhdeveden lämpötila: vain noin 20 C-astetta. Mutta tämähän ei olisi ongelma lämpöpumpulle.

Lämpöpumppu kytkettynä ydinvoimalan perään ja saataisiin ko. huimat lämpötehot talteen, eikä enään tarvitsisi lämmittää kaloja. Ja putket vaikkapa Loviisan ja Rauman kaupunkeihin?

Lämmön talteenotto olisi aivan erillinen kierto ja hätätapauksessa voitaisiin lämpöpumppu ohittaa ja käyttää merivettä suoraan, kuten nykyäänkin...

Nimim. kolisevat jääpalat lieriössä.

[Echidna]

YLE uutisoi liikenteen päästöjen puolitustavoitteesta 2030 mennessä nettisivuillaan ja pääuutislähetyksessä 9.5.2021.

En edelleenkään ymmärrä miksi asetetaan Pariisin sopimusta kovempia tavoitteita. Aivan hyvin pitäisi riittää eteneminen muun Euroopan tahdissa ja teknologian kehittymisen tahdissa. Nyt erilaisin tukiviritelmin sekoitetaan markkinoita, lisätään verotusta, investoidaan liian nopeasti uusimpaan tuontitekniikkaan.

Näin asiantuntijat arvioivat hallituksen kovaa liikenteen päästövähennystavoitetta – "Fossiilisten polttoaineiden kulutus pitäisi puolittaa"

Asiantuntijat eivät usko, että liikenteen päästöt saadaan puolitettua helpoilla toimilla. Alkuun yritetään päästä lukuisilla tuilla ja kannustimilla, joihin käytetään satoja miljoonia euroja. Myös päästökaupan selvittäminen jatkuu.
...
Jotta päästöt puolittuisivat vuoteen 2030 mennessä, tarjolla on ensimmäisessä vaiheessa monenlaisia tukitoimia. Niiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla ja uudistetaan ajoneuvokantaa.

Tukitoimiin aiotaan käyttää lähivuosina yhteensä noin 360 miljoonaa euroa.
...
Nykyistä suuremmat tuet sähköautoon kelpaisivat autoalalle

Asiantuntijat pitävät tukitoimia hyvänä alkuna, vaikkakin uskovat vielä lisää toimia tarvittavan.
...
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio toivoi kuitenkin, että sähköautojen hankintatuen suuruus nousisi nykyisestä 2000 eurosta, ja tuen yläraja autojen hinnoissa poistuisi. 

Asiantuntijat: Mukavat keinot tuskin riittävät

Miten pitkälle päästövähennyksissä nyt listatuilla toimilla päästään? PTT:n Lahtinen muistuttaa ennustamisen olevan nopean teknologisen kehityksen vuoksi vaikeaa.

– Ei tavoitteeseen päästä pelkästään mukavilla keinoilla. Esimerkiksi ajokilometrien hinnan pitää nousta siellä, missä voidaan käyttää julkista liikennettä, Lahtinen sanoo.

– Käytännössä liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa jotakuinkin sitä, että fossiilisten polttoaineiden kulutus pitäisi tuohon mennessä puolittaa, sanoo VATTin Laukkanen.
...
"Rahaa täytyy ammentaa tukipuolelle ihan tosissaan"
...
– Nyt näyttää, että on etukäteen rajattu pois joitakin toimia, esimerkiksi polttoaineverojen korotuksiin osa hallituspuolueista ei tunnu enää taipuvan.

– Jos rajataan paletista pois fossiilisten polttoaineiden verojen ja päästömaksujen korottaminen, täytyy ammentaa ihan tosissaan rahaa tukipuolelle, Laukkanen kommentoi.
...
https://yle.fi/uutiset/3-11922487

[Fiftari]

Jos sähköauton toimintamatka on 500 kilometriä, miksei sillä pääse edes 350 kilometriä? – "Jaksaa joka kerta ihmetyttää"

Kauppalehti koeajaa vuodessa kymmeniä uutuusautoja. Niistä jopa 90 prosenttia on muuttunut lyhyessä hetkessä ladattaviksi. Latauskokemuksia on siis kertynyt paljon samaan aikaan, kun lukijakunnassa tuntuu heränneen enenevässä määrin kysymyksiä ja kiinnostusta sähköautoja ja niiden lataamista kohtaan.

Tämä blogimainen, lyhyitä katsauksia aiheeseen luova juttusarja valottaa sähköauton lataamiskokemuksia eteen osuvien koeajojen käytännön esimerkkien kautta.

Latauspäiväkirjat heijastelee useamman kuin yhden ihmisen latauspisteillä kokemia kommelluksia.

XXX

Jos toimintamatkaksi mainitaan lähemmäs 500 kilometriä, pääsee esimerkiksi Helsingistä samalla latauksella helposti vaikkapa Tampereelle tai Turkuun ja takaisin saman työpäivän aikana.

Vai pääseekö? Kysymys kolkutteli kevätaamuna takaraivossa tuliterän Volkswagen ID.4 -täyssähköauton ovea avattaessa. Aamupäiväksi pitäisi ehtiä vanhaan pääkaupunkiin työtapaamiseen, syödä päivällä jotain muuta kuin burgeria pikaruokalan latauspistokkeeseen kytkettynä, ja ehtiä vielä neljän-viiden hujakoille takaisin Helsinkiin hakemaan junioria päiväkodista.

XXX

Paperilla kyllä onnistuu, helposti. Kilometrejä pitäisi kertyä reilut 350. Toimintamatkaksi ID.4 1st Maxille kerrotaan 487 kilometriä. Wltp-kulutukseksi luvataan 18,5 kWh/100 kilometriä, kaikkiaan tällä reissulla siis periaatteessa 63 kilowattituntia.

XXX

Lämpimästä tallista täydellä latauksella lähdettäessä auto arvioi toimintamatkan riittävän 456 kilometriin. Kaksiasteisessa kevätaamussa ulkona vietetyn yön jälkeen auto taas määrittelee esilämmitettynä luvassa olevan 430 kilometrin kokonaistoimintamatkan, mutta se putoaa heti liikkeelle lähdettyä 415 kilometriin.

XXX

Auton käyttöjärjestelmä on päivitetty ja lisätyn todellisuuden navigointikin toimii, heijastaen tuulilasiin kaikenlaisia informaatioarvoltaan vähämerkityksellisiä kuvioita. On auvoisaa, lämmintä ja mukavaa.

Kulutus kuitenkin kasvaa. Edellisinä päivinä kaupunkiajossa ID.4 kulutti vähimmillään keskimäärin 16,4 kWh/100 km ja keskimäärin 20 kWh/100 km. Turunmatka vie 26 kWh/100 km. Perillä toimintamatkasta on hävinnyt 275 kilometriä, vaikka matkaa kertyi 174 kilometriä. Toimintamatkamittari näyttää 140 kilometriä. Tarvitsen kotimatkalle latausta.

XXX

Palaan tunnin kuluttua autolle. 22 kilowatin laturi on luovuttanut autoon 11 kilowattituntia, ja veloittanut siitä 2,91 euroa. Parkkimaksuineen tunnin vajaatehoisen latauksen hinnaksi tuli 6,81 euroa.

Sinänsä tämä on normaalia sähköauton lataajalle, sillä esimerkiksi 22-kilowattiseksi mielletty laturi ei koskaan anna täyttä latausta koko latausajan, vaan kykenee parhaimmillaan mainittuun huipputehoonsa. Tunnissa kyseisestä laturista ei siis koskaan saa akkuun 22 kilowattituntia.

Toimintamatkanäyttö osoittaa 185 kilometriä, joten riittävyys kotiin on edelleen erittäin epävarmaa. Suuntaan aiemmin Turun varmimmaksi latauspaikaksi osoittautuneeseen Kupittaan Citymarketiin, kytken auton 50 kilowatin CCS-latauslaitteeseen, haen kaupasta sämpylän ja limun, ja teen töitä parkkihallissa autossa, vaikka mielessä oli fiilistely aurinkoisessa kaupungissa ja hetki jokivarressa.

62 minuutin lataamisen jälkeen auton ajoakkuun on siirtynyt 43 kilowattituntia ja kotiinpääsy varmistunut. Itse parkkeeraus on ilmainen, lataaminen kustantaa 12,44 euroa.

XXX

Henkilökohtaisesta näkökulmastani katsoen satojen kilojen akkukuormaa kantavat sähköautot eivät tunnu lopulliselta ratkaisulta Suomen kaltaisen maan liikkumistarpeisiin koko maata ja kansaa ajatellen, eivätkä harvinaisista maamineraaleista akkutuotantovaiheessa riippuvaisina toimi sen paremmin energiansaannin varmentumana, vihreän liikkumisen kulmakivenä, kuin ratkaisuna maapallon saasteongelmiinkaan.

Kaupunkiajoon, ja äärimmäisen tarkkaan suunniteltuna pidemmille matkoille ne ovat nyt paikallispäästötön vaihtoehto niille, jotka ovat valmiita muuttamaan autoilukäytäntöjään. Ja ajokäytökseltään miellyttäviä. Mutta lataamiseen liittyvä arpaonni jaksaa joka kerta ihmetyttää.

Itse ajaisin mieluummin vedyllä.

MTV uutiset

[Kristian IV]

Tänään Keskiuudenmaan-hommakerhossa nousi esiin havainto ilmastonmuutoksesta. Se ei ole vääjäämättömästi tapahtuva paha. ( ja on kyseenalaista onko se itsessäänkään paha vaikkapa Suomen kannalta, jossa kasvukausi pitkittyy sen myötä )

Hiilidioksiidi ja metaani aiheuttavat kasvihuoneilmiötä, mikä lisää keskilämpötilaa. Näin olen kuullut. Mutta kasvihuoneilmiöön on jo nyt olemassa vastakeinoja, esimerkiksi freonien sumuttaminen yläilmakehään, joka torjuu lämpösäteilyn päätymistä maan pinnalle, eli sen vaikutus on päinvastainen kuin hiilidioksiidilla. Freonit ovat äärimmäinen vaihtoehto, mutta kun puhutaan ilmastonmuutoksessa vuosikymmenien, vuosisatojen aikaskaalalla, on erittäinkin todennäköistä, että keksitään freonejakin parempi metodi jäähdyttää palloa. Jos siis näin tahdomme.

Eli tämä tämänhetkinen valtava panikointi liittyen ilmiöön, joka on niin hitaasti tapahtuva, ettei se luo läheskään niin suurta akuuttia uhkaa, kuin mitä ihmisten muut omat toimet saattavat aiheuttaa. Yhteiskuntien rappioituminen sekamelskoiksi, jossa jokin tyranni pääsee käsiksi ydinaseisiin on suurempi ja nopeampi uhka, kuin hidas pallon lämpeäminen ja siitä seuraavat mahdolliset pakolaisaallot ja lumileikkien väheneminen.

Eli ilmastonmuutos on rummutettu valtion ja jopa ihmiskunnan viholliseksi numero 1, vaikka se ei välttämättä ehdi aiheuttaa mitään peruuttamatonta tuhoa, ja jos tuhoa alkaa pikkuhiljaa enemmän tulemaankin, meillä on jo nyt ratkaisuksi freonit, ja pikemmiten todennäköisesti joku niitäkin paljon tehokkaampi keino.

Tuho ei ole vääjäämätön, tässäkään asiassa.

[Isagoge]

Ilmatieteen laitoksen käppyröitä viimeisen 120 vuoden ajalta. Minkäänlaista trendiä näy, pelkkää lämpötilojen vaihtelua...

Tämän viestin liitteenä kuitenkin Ilmatieteen laitoksen julkaisema anomalia-aikasarja Suomen keskilämpötilan kehityksestä. Kuten kuviosta näkyy, ilmatieteen laitoksen käsityksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut vuodesta 1850 nykyhetkeen jo yli kaksi astetta. Kuvion lähde on

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

Data tietenkin Ilmatieteen laitokselta.

Kuten ilmastomallit ennustivat, pohjoisen sijantimme takia ilmaston lämpeneminen on ollut täällä voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin (n. 1,2 astetta esiteollisesta ajasta).

Kolmen pitkäaikaisen ja maantieteellisesti hajautetun aseman anomalia-aikasarjat kertovat myös samaa. Selvä lämpenemistrendi on nähtävissä erityisesti viimeisen vajaan puolen vuosisadan aikana. Helsingin aikasarjassa on esitetty sekä UHI-korjattu että korjaamaton (paksu viiva) trendi. Kuvion lähde sama kuin yllä ja data jälleen Ilmatieteen laitokselta.

Yksi ilmastoskeptikoiden usein käyttämistä taktiikoista on esittää aikasarjoja, joissa lämpötilan kehitystä ei tarkastella anomaliana tietyn perustason suhteen, vaan Celcius- tai Fahrenheit-asteikolla. Varsinkin Suomen osalta, kun maantieteellinen sijaintimme tuottaa ilmastoon suurta sisäistä vaihtelua, tällä taktiikalla kasvihuonekaasupitoisuuden aiheuttaman ilmaston lämpenemisen saa näyttämään mitättömältä. Ei kuitenkaan kannata langeta tähän ilmastoskeptioiden kikkaan.   

[mannym]

Ilmatieteen laitoksen käppyröitä viimeisen 120 vuoden ajalta. Minkäänlaista trendiä näy, pelkkää lämpötilojen vaihtelua...

Tämän viestin liitteenä kuitenkin Ilmatieteen laitoksen julkaisema anomalia-aikasarja Suomen keskilämpötilan kehityksestä. Kuten kuviosta näkyy, ilmatieteen laitoksen käsityksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut vuodesta 1850 nykyhetkeen jo yli kaksi astetta. Kuvion lähde on... Data tietenkin Ilmatieteen laitokselta.

Tjaa.

Kuva 1. Suomen vuosikeskilämpötila 1847–2017 [1]. Ennen 1880-lukua lämpötilatiedot ovat erittäin epävarmoja harvasta havaintoasemajoukosta johtuen. Punaisilla ympyröillä merkityt vuosittaiset arvot perustuvat koko Suomen kattavaan hila-aineistoon [3]. Punainen pisteviiva osoittaa tilastomalliin perustuvan keskimääräisen vuosikeskilämpötilan kulun.

Löydäthän ilmatieteenlaitoksen sivuilta tuon saman graafin? Joka siis perustuu hila- aineistoihin joka tuon saman ilmasto oppaan mukaan .

Hila-aineisto tuotetaan käyttäen alueellista interpolointia. Sen avulla saadaan arvio sääsuureen alueellisesta jakaumasta. Interpoloinnilla tuotetaan tietoa ilmastosta myös sinne, missä säähavaintoja ei ole tehty.

Sekä näemmä hyvin kauan aikaa aikaisemmin kuin säähavaintoja on tehty.

[Isagoge]

...Tunnen kyllä tämän fysiikan, mutta sinulla on mittasuhteet täysin harakoilla.

CO2:ta on ilmakehässä niin vähän, että sen absorboima IR-energia ei lämmitä käytännössä yhtään mitään. CO2 molekyylin sisältämä absorboitu energia on yksinkertaisesti niin pieni, ettei se kykene miltään merkittäviltä osin lämmittämään sitä ympäröiviä noin 2500 muuta kaasumolekyyliä (pääasiassa typpeä ja happea) emittoidessaan absorboimansa energian.

Jos et ole lukenut koko ketjua, niin vielä kertauksena: lähellä maanpintaa CO2-molekyyli jakaa energiaansa valtavasti todennäköisemmin törmäämällä ilmakehän yleisimpiin molekyyleihin (N2 ja O2) kuin emittoimalla fotonin.

Väitteesi on kuitenkin mielenkiintoinen, vaikka mitään laskelmaa tai lähdettä sen tueksi et esittänyt. Kokosin tämän viestin liitteeksi pdf:n, jossa selitetään, miksi nimenomaan hiilidioksidi on nykyisen lämpenemisen kannalta pääroolissa. Jos ehdit ja viitsit, katso se läpi, ja kerro, mikä tarkkaan ottaen tuossa minun käsitykseni mukaan nykytieteen hyväksymässä päättelyketjussa menee pieleen.

[Isagoge]

...Kokosin tämän viestin liitteeksi pdf:n, jossa selitetään, miksi nimenomaan hiilidioksidi on nykyisen lämpenemisen kannalta pääroolissa. Jos ehdit ja viitsit, katso se läpi, ja kerro, mikä tarkkaan ottaen tuossa minun käsitykseni mukaan nykytieteen hyväksymässä päättelyketjussa menee pieleen.

pdf-muunnoksessa jostain syystä katosi laskelma (6), joten kiinnostuneille se on tässä viestini liitetiedostona.

[Vedonlyöjä]

...Kokosin tämän viestin liitteeksi pdf:n, jossa selitetään, miksi nimenomaan hiilidioksidi on nykyisen lämpenemisen kannalta pääroolissa. Jos ehdit ja viitsit, katso se läpi, ja kerro, mikä tarkkaan ottaen tuossa minun käsitykseni mukaan nykytieteen hyväksymässä päättelyketjussa menee pieleen.

pdf-muunnoksessa jostain syystä katosi laskelma (6), joten kiinnostuneille se on tässä viestini liitetiedostona.

En nyt ihan ymmärrä mitä liitteellä ajat takaa? Ymmärtääkseni tuossa lasketaan maan keskimääräistä keskilämpötilaa ilman kasvihuoneilmiötä? Kylmää olisi. Mutta uskoakseni kukaan fysiikkaan tai ilmakehään perehtynyt täysipäinen ihminen ei kiellä kasvihuoneilmiön olemassaoloa.

Eikä siitä nyt kaiketi pitänyt olla kyse, vaan CO2:n osuudesta siinä (jos jotain se kiinnostaa, niin siitä liitteenä Planckin käyrän mukainen kuvaaja alla).

Mutta liitteen laskuharjoitus ei liity hiilidioksidin merkittävyyteen tai päärooliin millään tavalla. Vai miten mielestäsi liittyy?

Kyseisessä laskukaavassakin tulee olla - ja on - merkittävimpänä tehopakkauksena kaasumuotoisen veden vaikutus. Arviolta n. 70% maapallon kasvihuoneilmiön tehosta tulee vesihöyrystä. Hiilidioksidin kokonaisvaikutus lämpötilaan on watteina paljon vähäisempi ja lämpötilan muutoksena nykyisellään muutamia asteita.


(edit. kirjoitusvirhe korjattu ja lauserakennetta pyritty selkeyttämään.)

[Totti]

...Tunnen kyllä tämän fysiikan, mutta sinulla on mittasuhteet täysin harakoilla.

CO2:ta on ilmakehässä niin vähän, että sen absorboima IR-energia ei lämmitä käytännössä yhtään mitään. CO2 molekyylin sisältämä absorboitu energia on yksinkertaisesti niin pieni, ettei se kykene miltään merkittäviltä osin lämmittämään sitä ympäröiviä noin 2500 muuta kaasumolekyyliä (pääasiassa typpeä ja happea) emittoidessaan absorboimansa energian.

Jos et ole lukenut koko ketjua, niin vielä kertauksena: lähellä maanpintaa CO2-molekyyli jakaa energiaansa valtavasti todennäköisemmin törmäämällä ilmakehän yleisimpiin molekyyleihin (N2 ja O2) kuin emittoimalla fotonin.

En sanallakaan maininnut fotonin emittointia.

Väitteesi on kuitenkin mielenkiintoinen, vaikka mitään laskelmaa tai lähdettä sen tueksi et esittänyt.

Näitä on jo niin moni muu laskenut ettei minun tarvitse enää alkaa purkamaan auki monimutkaisia fysikaalisia kaavoja. Siihen minulla ei yksinkertaisesti ole aikaa eikä edes mielenkiintoa.

Fysiikan peruslait kuitenkin sanovat, että CO2 molekyyli ei voi luovuttaa enemmän energiaa kun se on IR-säteilystä absorboinut, luovutti se energiansa missä muodossa tahansa. Näin ollen, jos yksi CO2 molekyyli absorboi yhden energiayksikön se luovuttaa sen saman energiayksikön keskimäärin 1/2500-osana kullekin sitä ympäröiville kaasumolekyyleille (vähennettynä hukkasäteilyllä avaruuteen).

Yksinkertaistettuna voisi siis sanoa, että jos CO2 lämpenee IR-absorboinnin takia vaikka 1 C-asteen, niin ympärillä oleva kaasu lämpenee 0,4 mC kun CO2 luovuttaa energiansa. Tämä on niin pieni määrä ettei se olennaisesti muuta ilmakehän kokonaislämpötilaa mihinkään ja ollaan jo reilusti kaikkien realististen mittaustarkkuuksien alapuolella. CO2 pitäisi siis IR-absiorboinnin takia kuumeta ihan helvetisti, että saisimme mitään järjellisiä lämpötilamuutoksia yleisessä ilmamassassa.

[vepasto]

En ole julkisuudessa huomannut keskustelua seuraavasta keinosta vähentää liikenteen päästöjä.

Vähänkin fysiikkaa koulussa opiskelleet ja oppitunneilla hereillä olleet tiettävät, että ajoneuvon polttoaineen kulutus kasvaa exponentiaalisesti nopeuden noustessa. Säätämällä yleiseksi maksiminopeudeksi 90 km/h kaikille ajoneuvoille, voidaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta vähentää merkkittävästi.

Jokainen voi jo nyt vapaaehtoisesti vähentää maksamiensa verojen määrää ja alentaa käyttämäänsä ajonopeutta.

-vepasto-

[insinörtti]

En ole julkisuudessa huomannut keskustelua seuraavasta keinosta vähentää liikenteen päästöjä.

Vähänkin fysiikkaa koulussa opiskelleet ja oppitunneilla hereillä olleet tiettävät, että ajoneuvon polttoaineen kulutus kasvaa exponentiaalisesti nopeuden noustessa. Säätämällä yleiseksi maksiminopeudeksi 90 km/h kaikille ajoneuvoille, voidaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta vähentää merkkittävästi.

Jokainen voi jo nyt vapaaehtoisesti vähentää maksamiensa verojen määrää ja alentaa käyttämäänsä ajonopeutta.

-vepasto-

Kulutus ei suinkaan kasva nopeuden noustessa, eikä varsinkaan eksponentiaalisesti, vaan pienenee. Nollanopeudessa kulutus on ääretön. Sitten kun nopeutta on riittävästi kasvatettu, saavutetaan pienimmän kulutuksen nopeus, joka on tyypillisesti jossain 60-80 km/h tienoilla.

Liikenne pitäisi siis saada etenemään vähintään tuota nopeutta, ja tasaisesti - ei suinkaan esimerkiksi 30 km/h jokaiseen risteykseen pysähtyen. Sujuvan liikenteen lisäetuna saavutetaan se, että autot viettävät kadulla vähemmän aikaa, jolloin kadulla on enemmän tilaa. Nykyinen liikennepolitiikka keskittyy lähinnä liikennevirtojen hidastamiseen ja haittaamiseen, mikä siis lisää kulutusta ja pahentaa ruuhkia.

Vasta maantiellä 80-90 km/h paikkeilla ilmanvastus alkaa olla yhtä suuri kuin muut vastukset ja se on myös ainoa vastus joka kasvaa v^2-verrannollisena. Sitten jossain 150 km/h jälkeen ilmanvastus dominoi tilannetta ja kulutus kasvaa lähes v^2-verrannollisena.

[artti]

Jäsen @Isagoge, voisitteko vihdoinkin kommentoida maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen vaikutusta ilmaston lämpenemisessä. Peak fossil fuel on ajoitettu 2030-luvulle, jonka yhteydessä maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tuotanto ja päästöt alkavat pienentyä. 2050-luvulla maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tuotanto ja päästöt ovat pienentyneet merkittävästi. 2100 fossiilisilla polttoaineilla on käyttöä kemianteollisuudessa ja päästöt ovat pieniä verrattuna fossiilisten polttoaineiden tuhlailevaan polttamiseen

[pyrokatti]

Vanha sanonta "valhe, emävalhe, tilasto" tulee mieleen VATT:n tutkijoiden blogista jossa annetaan ymmärtää että polttoaineveron korottaminen ei ole sen pahempi pienituloiselle kuin suurituloiselle. Ensin todetaan aivan oikein että korotus osuisi pahiten talouksiin jotka käyttävän suurimman osan tuloistaan polttoainekuluihin. Ja sitten todistetaan tilastojen avulla että nämä taloudet eivät olekkaan pienituloisia. Keskiarvojen taakse piiloutuu monenlaisia tapauksia. Pienituloinen ihminen joka joutuu käyttämään henkilöautoa päästäkseen työpaikalleen näkee tilanteen hyvin erilaisena kuin hyvätuloinen tutkija joka asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Ja joka voi lisäksi tehdä osan työstään etätyönä.

Se on totta että korotus kohdistuu eniten niihin jotka ostavat polttoaineita eniten, luonnollisesti. Pienituloinen kärsii siitä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin suurituloinen.

Kuvasta ei ilmene millaisia euromääriä nuo tuloluokat edustavat. Polttoainekulujen laskemisessa on käytetty melkoista keskiarvoistamista ja lopputuloksella ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa muutoin kuin poikkeustapauksissa.

[...]
Polttoaineveron korotuksiin liittyy kuitenkin huoli siitä, että korotukset kohdistuvat eniten pienituloisiin kotitalouksiin. Polttoaineveron korotus kohdistuisi eniten niihin kotitalouksiin, jotka käyttävät suurimman osuuden tuloistaan polttoaineisiin, jos kotitaloudet eivät vähennä polttoaineiden kulutusta voimakkaasti hintojen muuttuessa. Polttoaineverotus osuisi suhteellisesti enemmän alimpiin tuloluokkiin, jos polttoainemenojen ja sen sisältämän polttoaineveron osuus tuloista on suurempi matalatuloisilla kuin korkeampituloisilla.

Tilastojen perusteella ei voida sanoa, että polttoaineverotus Suomessa kohdistuisi erityisesti pienituloisiin. VATTin juuri julkaistuissa muistiossa on tarkasteltu kotitalouksien henkilöautoilun päästöjen jakautumista tulotason ja asuinpaikan mukaan. Muistiossa on tarkasteltu myös polttoainemenojen jakautumista tuloluokittain. Oheisesta taulukosta nähdään keskimääräisten bensiini- ja dieselkulujen osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista tuloluokittain vuonna 2016 (kuva 1).

Kuva 1. Keskimääräinen bensiini- ja dieselkulutuksen osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista tuloluokittain vuonna 2016. Tuloluokassa 1 ovat kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot kuuluvat alimpaan 10 prosenttiin koko väestön tuloista, ja tuloluokassa 10 kotitalouden tulot kuuluvat ylimpään 10 prosenttiin. Kotitalouskohtaiset polttoainemenot on laskettu käyttäen keskimääräisiä polttoainehintoja, katsastustietoihin perustuvia ajokilometrejä sekä ajoneuvokannassa ilmoitettuja autojen kulutuslukemia.2
[...]

[Bellerofon]

En ole julkisuudessa huomannut keskustelua seuraavasta keinosta vähentää liikenteen päästöjä.

Vähänkin fysiikkaa koulussa opiskelleet ja oppitunneilla hereillä olleet tiettävät, että ajoneuvon polttoaineen kulutus kasvaa exponentiaalisesti nopeuden noustessa. Säätämällä yleiseksi maksiminopeudeksi 90 km/h kaikille ajoneuvoille, voidaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta vähentää merkkittävästi.

Jokainen voi jo nyt vapaaehtoisesti vähentää maksamiensa verojen määrää ja alentaa käyttämäänsä ajonopeutta.

-vepasto-

Kulutus ei suinkaan kasva nopeuden noustessa, eikä varsinkaan eksponentiaalisesti, vaan pienenee. Nollanopeudessa kulutus on ääretön. Sitten kun nopeutta on riittävästi kasvatettu, saavutetaan pienimmän kulutuksen nopeus, joka on tyypillisesti jossain 60-80 km/h tienoilla.

Liikenne pitäisi siis saada etenemään vähintään tuota nopeutta, ja tasaisesti - ei suinkaan esimerkiksi 30 km/h jokaiseen risteykseen pysähtyen. Sujuvan liikenteen lisäetuna saavutetaan se, että autot viettävät kadulla vähemmän aikaa, jolloin kadulla on enemmän tilaa. Nykyinen liikennepolitiikka keskittyy lähinnä liikennevirtojen hidastamiseen ja haittaamiseen, mikä siis lisää kulutusta ja pahentaa ruuhkia.

Vasta maantiellä 80-90 km/h paikkeilla ilmanvastus alkaa olla yhtä suuri kuin muut vastukset ja se on myös ainoa vastus joka kasvaa v^2-verrannollisena. Sitten jossain 150 km/h jälkeen ilmanvastus dominoi tilannetta ja kulutus kasvaa lähes v^2-verrannollisena.

Se on juuri näin. Tuollainen 85 km/h olisi äärimmäisen hyvä nopeus jokaiselle ajoneuvolle ja suuremmat nopeudet vain nelikaistaisella tiellä (Jos ympäristöä ajatellaan). Suurin kulutus taitaa kuitenkin tapahtua kaupunki- ja lähiajossa, joten matka-ajossa saatu säästö olisi varmaan aika marginaalista. Kaikkein taloudellisinta ja turvallisinta lienisi täysin automatisoitu henkilöautoliikenne kaupunkialueilla, mutta en usko moista omana elinaikanani näkeväni. Vasemmisto ajaa joukkoliikennehelvettiänsä jokaiseen pieneenkin kylään, mikä on täysin järjetöntä (kuten monet muutkin vasemmanlaidan ideologian värittämät ideat), joten hyväkin asiat romuttuvat vasemmiston vastustukseen.

[artti]

Politiikalta pitää vaatia älyllistä rehellisyyttä. Asian vierestä puhumisen ja äänestäjien harhauttamisen täytyy loppua siksi, että muuten tiedostavat osoittavat valehtelevan poliitikon valehtelevaksi poliitikoksi

Maailman tämän päivän politiikan merkittävin asia on maaöljyn ehtyminen, mutta politiikassa pitää puhua ilmaston lämpenemisen torjumisesta. Se on kummallista, että maailmassa, jossa ehtyy maaöljy, maakaasu ja kivihiili puhutaan ilmaston lämpenemisen torjumisesta, se maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen kyllä hoitaa sen päästöjen rajoittamisen 100 prosenttisella varmuudella

Polttoaineverojen korotuksella haetaan maaöljyn kuluttamisen hidastamista ja maaöljyn riittävyyden pidentämistä. Tilanne on se, että maaöljy ehtyy nopeammin siksi, että useammalla aasialaisella on pian kyky ostaa polttomoottoriajoneuvoja, joka tarkoittaa, että laskelmat maaöljyn riittävyydestä lasketaan uusiksi

Jos Aasia olisi pysynyt suurena joukkona kehitysmaita niin maaöljy olisi riittänyt pidempään, mutta kun ne eivät pysyneet siksi, että maailman politiikaksi tuli globalisaatio ja lännen teollisuus siirtyi Aasiaan, jossa saasterajoituksia ei alkuvaiheessa ollut lainkaan, vasta nyt Aasia on alkanut rajoittamaan piippujen savupäästöjä, joka jo vähän näkyykin satelliittikuvissa verrattuna aikaisempaan sakeaan savupilveen

Se, että maailma korostaa voimakkaasti viherpesua (entinen mainososasto on nykyään viherpesuosasto) on todellisuuden väärentämistä, todellisuus on se, että globalisaatio raketoi päästöt, kun esimerkiksi 1,4 miljardin asukkaan Kiina tekee enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin Euroopan unioni ja Yhdysvallat yhteensäkään, mutta politiikka osoittelee sormella länttä siksi, että tavoite on vaikuttaa läntisiin parlamentaarikkoihin rahastojen luomiseksi

Fossiilisten polttoaineiden aikakausi loppuu, kun maaöljy, maakaasu ja kivihiili loppuu, joka on vuosisadan suurin mullistus, kun fossiilisten polttoaineiden tuottajamaiden talous romahtaa ja niiden hallitukset kaatuvat rahaa vaativien ihmisten mellakoissa. Ennustan, että nykyiset pääosin fossiilisten polttoaineiden tuottamiseen keskittyneet valtiot hajoavat tai jokin vahvempi valtio pyrkii liittämään niitä itseensä luvaten rauhaa ja vakautta ja elintasoa. Esimerkiksi Lähi-idässä Mekan ja Medinan hallinta voi olla uskonnollisille kiihkoilijoille tärkeä tavoite, joka tulee mahdolliseksi, jos Saudi-Arabian kuningashuone kaatuu

Ohessa on liitteenä kuva siitä kuinka paljon niitä potentiaalisesti epävakaita ehtyvien mineraalien tuottajamaita maapallolla onkaan, ja sitten huomioidaan myös yhteiskunnallisesti epävakaat mielivallat, jotka käyttävät paljon energiaa väestönsä ärtymyksen ja levottomuuden totalitaristiseen kurissa pitämiseen. Nähtävien tekijöiden valossa ennnustan, että vuosisata on melkoinen hulabaloo ja varsinkin, kun lännenkin hörhöt osoittavat lahjojaan talouden sotkemisessa, että siksi ihmisten täytyy oppia äänestämään järkeviä valtaan

Teknologisesti kehittyneet sivilisaatiot vaihtavat teknologiaa, ne rakentavat fuusioreaktoreita, ja hyödyntävät aurinkokunnan taivaankappaleiden resursseja, siksi teknologisesti kehittyneillä sivilisaatioilla ei ole resurssipulaa, eikä kasvun rajoja rajattomassa maailmankaikkeudessa, sen pituinen se, joo, en siis kertonut satuja

What did Saudi Arabia export in 2018

https://atlas.cid.harvard.edu/explore?country=188&product=undefined&year=2018&productClass=HS&target=Product&partner=undefined&startYear=undefined

[Roope]

Kerttu Kotakorpi: Suomi(kaan) ei hyödy ilmastonmuutoksesta

On itsekeskeistä ajatella Suomen hyötyvän ilmastonmuutoksesta, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan.

Yle 21.5.2021

Kerttu Kotakorpi ei osoita, eikä kukaan muukaan ole osoittanut, että Suomi(kaan) ei hyödy ilmastonmuutoksesta. Ajatus nettohyödystä torjutaan tyypillisesti jo ennen sen lähempää tieteellistä tarkastelua ja analyysiä.

Kotakorpea ei selvästikään kiinnosta pätkän vertaa, kun ilmastonmuutos esitetään yksipuolisesti ja valheellisesti eksistentiaalisena uhkana, mutta auta armias, jos joku on kehdannut tuoda esille senkin näkökulman (netissä, koska valtamedia hylkii sellaista viestiä), että ilmastonmuutoksessa on myös hyödyllisiä puolia. Kuten siinä kiistatta on.

On tiettyjä perusväittämiä, joilla ilmastonmuutos halutaan esittää positiivisessa valossa pohjoismaisesta näkövinkkelistä. Yksi suosituimmista on kasvukauden pidentyminen. Kohta täällä viljellään viiniä ja maissia! Pitää toki paikkansa, mutta ajatuskuviossa on myös ongelmansa.

Säät muuttuvat aiempaa vaihtelevimmiksi, jolloin pitenevä kasvukausi hyödyttää toisina vuosina, mutta ajoittain paha kuivuus tai runsaat sateet verottavat satoja.

Muutokset eivät ole ainoastaan positiivisia. Tietyn alueen kasvit – myös viljelykasvit – ovat sopeutuneet vallitseviin oloihin. Nopeasti muuttuvat olosuhteet vaativat valtavan määrän kehitystyötä ja uudistumista lyhyessä ajassa.

[...]

Lisäksi muut haitat, kuten kasvitaudit, homeet ja tuholaiset voivat lisääntyä entisestään.

Ilmastolliset olosuhteet eivät siis muutu ainoastaan parempaan suuntaan. Säät muuttuvat aiempaa vaihtelevimmiksi, jolloin pitenevä kasvukausi hyödyttää toisina vuosina, mutta ajoittain paha kuivuus tai runsaat sateet verottavat satoja.

[...]

Kasvukauden pitenemisestä ajatellaan olevan hyötyä myös metsissä. Välillä saa jopa kuvan, ettei Suomessa tarvitse tehdä päästöillekään juuri mitään, kun lämpenemisestä innostuvat metsät kasvattavat hiilinielua ja kompensoivat näin päästöjämme.

On totta, että metsien kasvu ja hiilen sidonta lisääntyy, kun ilmasto lämpenee. Samalla kuitenkin myös metsistä lahoamisen kautta vapautuva hiili lisääntyy.

Positiivisia puolia ei saisi esittää, koska on myös negatiivisia puolia. Negatiivisia puolia saa ja pitää esittää tai vaikka keksiä ("korona johtuu ilmastonmuutoksesta"), koska muu johtaa välinpitämättömyyteen.

Mitäpä jos arvioitaisiin kokonaisuutta, vaikka silleen objektiivisesti? Parhaan tiedon mukaan ilmastonmuutos on Suomessa nettona taloudellisesti hyödyllinen sekä Kotakorven mainitsemien viljasatojen että metsänkasvatuksen suhteen. Tätä on näköjään mahdottoman vaikea tunnustaa.

Yksi suosittu argumentti ilmaston muuttumisesta positiiviseen suuntaan on itse lämpeneminen. Onhan meidän ilmastossa varaa lämmetä, olen kuullut tänä talvena useaan otteeseen. Monen mieltä lämmittävät lisääntyvät helteet ja vähenevät pakkaset.

Lämmityskulut väistämättä pienenevät, mutta samaan aikaan jäähdytyskulut kasvavat. Lämmityslaitteet meillä jo on, jäähdytyslaitteet pitää hankkia.

Tilastokeskuksen koonnissa kerrotaan, että asumisen osuus energiankulutuksesta on noin viidenneksen ja siitä kaksi kolmannesta kuluu lämmitykseen. Muutaman asteen lämpötilan nousu tähän kokonaispottiin tarkoittaa vain muutamien prosenttien vähenemistä lämmittamiseen kulutetussa energiassa ja todennäköisesti samaan lopputulokseen päästäisiin uusimalla tiivisteitä.

Kylmään säähän liittyvä kuolleisuus väistämättä pienenee, mutta pakkasten vähenemisellä on myös monia negatiivisia terveysvaikutuksia. Kun talvella sataa yhä enemmän vettä, pimeys ja siitä johtuva väsymys sekä masennus lisääntyvät. Liukkauteen liittyvät tapaturmat voivat lisääntyä, kun lämpötila sahaa nollan tienoilla.

Kylmyydestä johtuvien kuolemien prosentuaalisesti merkittävä vähentyminen versus pimeydestä johtuva väsyminen ja liukastumiset. Mitäs jos pantaisiin valot päälle ja liukuesteet kenkiin?

Kun suomalaiset eivät sitä paitsi voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen millään havaittavalla tavalla, jäljelle jää ainoastaan sopeutuminen. Kotakorven paheksunta onkin pelkästään moralistista ja lähentyy uskontoa. Meillä ei ole oikeutta nauttia ilmastonmuutoksen positiivisista puolista tai edes mainita niitä, koska olemme vastuussa ilmastonmuutoksen perisynnistä. Kärsikää, syntiset, kärsikää!

Suomelle ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toki vähemmän negatiivisia kuin monelle muulle valtiolle, kuten mereen uppoaville Tyynenmeren saarivaltioille tai pahasti kuivuvalle Välimeren alueelle. Me emme silti välty muita maita koskettavien katastrofien vaikutuksilta globaaliin talouteen, turvallisuuteen, vakauteen ja sitä kautta meihin.

Suurin ongelma ajatuskuviossa ilmastonmuutoksen seurauksena saamistamme hyödyistä on kuitenkin moraalinen. On sietämättömän itsekeskeinen ajatus että hyödymme ongelmasta, joka tekee elämisestä epäinhimillistä jossain toisaalla.

[Totti]

Vanha sanonta "valhe, emävalhe, tilasto" tulee mieleen VATT:n tutkijoiden blogista

Havaintosi on oikein, mutta minusta vielä merkillepantavampaa on väite polttoaineverojen korostetusta vaikutuksesta päästöihin.

VATT:n talukon mukaan vain muutama prosentti talouden menoista liittyy polttoaineisiin, alle 4% kaikissa tuloluokissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esim. bensiinin hinnan korottaminen vaikka rajulla 30% (bensalitra olisi yli 2 euroa) veroja nostamalla, vaikuttaa menoihin korkeintaan 1,2% verran. Mediaanipalkalla se on vain jokunen kymppi kuussa.

Syy polttoaineiden pieneen osuuteen talouksien menoista lienee se, että nykyiselläänkään ihmiset eivät juurikaan ajele turhaan vaan ajaminen keskittyy lähinnä pakollisiin tai puolipakollisiin reissuihin, työ, kauppa, harrastukset. Ts. verolla saatava päästöoptimointi on jo tapahtunut ja tästä eteenpäin veronkorotukset ovat vain ihmisten rahojen kuppaamista vihervasemmistolaisten tuhlattavaksi.

Realiteetti bensaveron osalta lienee se, että sen päästövaikutus kaikilla realistisilla korotuksilla on olematon. Vero pitäisi korottaa niin, että bensa maksaisi ainakin 3-4 euroa litralta ennen kun se vaikuttaisi olennaisesti ihmisten ajokäyttäytymiseen. Tosin tämä olisi jo niin kallista polttoainetta, että maassa olisi kapina ja hallitus roikkuisi Arkadianmäen lyhtypylväissä.

[Roope]

Ilta-Sanomat: Marinilla ja Halla-aholla täysin eri näkemys Suomen päästö­vähennyksistä – professorilta ytimekäs huomio 24.5.2021

PUOLUEJOHTAJILLA on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitkä ovat pienen maan mahdollisuudet vaikuttaa globaalisti. Tämä kävi selväksi Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämässä luonto- ja ilmastotentissä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Perusuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kansallisessa metsäkeskustelussa syntyy sellainen kuva, että Suomi olisi "joku pahantekijä". Hän pelkää metsien suojelun johtavan siihen, että tehtaat suljetaan Suomessa ja siirretään Kiinaan tai Indonesiaan, missä ne sitten saastuttaisivat vielä enemmän.

– Tehdäänkö jossain sellaista metsäpolitiikkaa, josta Suomen pitäisi ottaa mallia, Halla-aho kysyi.

– Vai onko sittenkin niin, että suomalainen metsäteollisuus ja metsäala toimivat melko kestävällä tavalla, vaikka hakkuumäärät olisivatkin kohtalaisen suuria?

Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin taas näki, että Suomella voi olla iso vaikutus, vaikka pieni maa onkin.

– Mielestäni se iso vaikutus, jonka voimme pienenä maana saada aikaiseksi, on nimenomaisesti se, että näytämme muulle maailmalle, että muutos on mahdollinen, Marin sanoi.

– Se pitää tehdä, ja se on tehtävissä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, niin että syntyy uutta yritystoimintaa, uutta liiketoimintaa, uusia työpaikkoja, ja hyvinvointi samalla lisääntyy. Se on se meidän iso kädenjälkemme, Marin sanoi.

Saammeko rahat takaisin, jos näin ei tapahdukaan, koska nämä "me tienataan tällä"-jutut ovat nimittäin täyttä potaskaa? Marinko ne rahat ja työpaikat palauttaa? On kuvaavaa, että hallitus ei ole vielä kautensa puolivälissäkään saanut aikaan laskelmia siitä, mitä maailman kovin hiilineutraalisuustavoite maksaa suomalaisille, vaikka tämä olisi pitänyt kertoa äänestäjille jo ennen viime eduskuntavaaleja.

Muut maat tekevät ilmastoinvestointinsa joka tapauksessa vasta vuosia Suomen hiilineutraalisuustavoitevuoden jälkeen, mutta toisin kuin Suomi, ei toimivaa, kustannustehokasta infraa tuhoten vaan sen elinkaaren lopussa, kun korvaava teknologia on kehittynyt, yleistynyt ja halventunut murto-osaan Suomen maksamasta.

Suomen sooloilu ääriradikaalilla ilmastopolitiikalla vertautuu Saksan päätökseen ajaa alas toimivat ydinvoimalansa ilman mitään järjellistä syytä. Moraalisäteilevää symbolipolitiikkaa, joka tulee erittäin kalliiksi.

Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho korosti puheenjohtajille, ettei ilmasto- ja luontohaittoja ei pidä tarkastella maittain vaan henkeä kohden. Ilmastotoimet taas pitää professorin mukaan tehdä maksukyky huomioiden.

Keskimääräisen suomalaisen pitäisi leikata ekologista jalanjälkeään jopa 70 prosenttia, jotta suomalaiset eläisivät yhden maapallon rajoissa.

En nyt kysy, että entä sitten, mutta millaista olisi sellainen politiikka, jolla saadaan kaikkien ihmisten henkilökohtaiset päästöt samalle tasolle? Miten Kotiaho pakottaisi kymmeniä, satoja tai tuhansia kertoja muita enemmän kuluttavat ruotuun maailmanlaajuisesti? Ei muuta yhtään mitään, jos villeniinistöt vain kuittaavat satojen lentomatkojensa korotetut ilmastosakot veronmaksajien maksamilla korvauksilla.

[Totti]

Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho korosti puheenjohtajille, ettei ilmasto- ja luontohaittoja ei pidä tarkastella maittain vaan henkeä kohden. Ilmastotoimet taas pitää professorin mukaan tehdä maksukyky huomioiden.

Keskimääräisen suomalaisen pitäisi leikata ekologista jalanjälkeään jopa 70 prosenttia, jotta suomalaiset eläisivät yhden maapallon rajoissa.

Päästöjen tarkastelu henkeä kohden on se uusi tapa, jolla yritetään saamaan suomalaisten syntilista kasvatettua.

Suomen CO2 päästöjen osuus ovat on jotain 0,13% luokkaa. Tämä on niin naurettavan pieni luku, ettei sen turvin voi lyödä kansalaisia Raamatulla päähän tulematta naurunalaiseksi. Sen takia ilmastofaanatikot yrittävät sekoittaa numeropakan väittämällä, että päästöt pitäisi yhtäkkiä tarkastella henkeä kohden.

Numerokikkailu ei tosin muuta tosiasioita mihinkään. Vaikka per capita päästöt putoisivat nolliin, Suomen kontrubuutio maailman pelastukselle on edelleen vain tuo 0,13%. Siis se sama vihreät naurunalaiseksi saattava luku kuin kuin ennen.

Mitä maksukykyyn tulee, niin Kotiaholla oli ilmeisesti tarkoitus sanoa, että Suomi on "rikas maa" ja pitää sen takia tuhlaa enemmän rahaa ilmastotoimiin. Mutta kuinka rikas on maa, joka lainasi lähes puolet valtion budjetista 2020 ja jatkaa lainanottoa noin 10 miljardilla vuosittain, 20% valtionbudjetista. Objektiivisesti arvioituna Kotiahoin "maksukyvyn mukaan" tarkoitta käytännössä, että Suomi ei laita enää euroakaan ilmastohömppään. Sopii minulle.

[ämpee]

Pää punaisena on mietitty miten saadaan ihmiset syyllistettyä varallisuuden mukaan.
Siis siten, että mahdollisuus kuluttaa on saatu samalle viivalle kuluttamisen pakon kanssa.

Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho korosti puheenjohtajille, ettei ilmasto- ja luontohaittoja ei pidä tarkastella maittain vaan henkeä kohden.

Luontohaittoja suomalaiset tuskin aiheuttavat enempää kuin köyhät kehitysmaalaiset, mutta kuvitteellisia ilmastohaittoja me joudumme pakon edesssä aiheuttamaan kehitysmaalaisia enemmän koska pohjoinen sijaintimme ja väistämättömät lämmityskulut.

Samalla tuli pohdiskeltua, että kehitysmaalaisuus ja ankara *köh* ilmasto on sellainen yhdistelmä ettei sitä maailmasta löydy.
Ankarassa ilmastossa kehitysmaalaiseksi heittäytyminen on hengelle hupaa.

[jmk]

Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho korosti puheenjohtajille, ettei ilmasto- ja luontohaittoja ei pidä tarkastella maittain vaan henkeä kohden.

Miksi?

Tarkoittaako professori, että jos joku kansa lisääntyy holtittomasti vaikkapa 5-kertaiseksi, niin tämä ansiokas suoritus oikeuttaa heidät 5-kertaiseen osuuteen maailman resursseista?

Se lisääntyminen on siis se ansiokas teko josta palkitaan?

Ja tämä siis on sitä kestävää kehitystä?

[P]

Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho korosti puheenjohtajille, ettei ilmasto- ja luontohaittoja ei pidä tarkastella maittain vaan henkeä kohden. Ilmastotoimet taas pitää professorin mukaan tehdä maksukyky huomioiden.

Keskimääräisen suomalaisen pitäisi leikata ekologista jalanjälkeään jopa 70 prosenttia, jotta suomalaiset eläisivät yhden maapallon rajoissa.

En nyt kysy, että entä sitten, mutta millaista olisi sellainen politiikka, jolla saadaan kaikkien ihmisten henkilökohtaiset päästöt samalle tasolle? Miten Kotiaho pakottaisi kymmeniä, satoja tai tuhansia kertoja muita enemmän kuluttavat ruotuun maailmanlaajuisesti? Ei muuta yhtään mitään, jos villeniinistöt vain kuittaavat satojen lentomatkojensa korotetut ilmastosakot veronmaksajien maksamilla korvauksilla.

Kyllä se maittain on mitattava, kiitos järjettömän väestönkasvun isossa osassa maailmaa. Esim. Irakissa ja Suomessa oli 1940-luvulla molemmissa noin 4 miljoonaa asukasta. Nyt Suomessa on 5,5 miljoonaa ja asukasluku olisi laskeva, ilman maahanmuuttoa. Irakissa väkiluku maastamuutosta huolimatta on nyt jo lähes 40 miljoonaa ja kasvaa hivenen alle miljoonan vuodessa... Suomessakin voisi olla väkiluku samaa luokkaa, jos täällä lisäännyttäisiin samallatavoin.

Intiassa oli 1947, kun maa itsenäistyi noin 300 miljoonaa asukasta. Nyt siellä on 1,4 miljardia...

Nyt palkitaan lisääntymisestä, jos päästöt lasketaan per nenä. Väestönkasvu tarkoittaa kokonaispäästöjen kasvua. Joka kuukausi tulee lisää 6,7 miljoonaa uutta päästäjää Maailmaan. 80 miljoonaa, Saksan väkiluku vuodessa. Neljässä vuodessa lisää koko EU:n väkiluku. Laskin, että noin 8 kuukaudessa syntyvien lisäihmisten hengitys aiheuttaa Suomen päästöjä suuremmat päästöt ...

Pakko on tarkastella päästöt alueittain, jotta missään olisi mitään järkeä.

[mannym]

Te ootta niin väärässä, se pitää nimenomaan laskea henkeä kohden. Suomi 1 henki, Kiina 1 henki ja Kotiaho on taas onnellinen 

[Isagoge]

[Arviolta n. 70% maapallon kasvihuoneilmiön tehosta tulee vesihöyrystä. Hiilidioksidin kokonaisvaikutus lämpötilaan on watteina paljon vähäisempi ja lämpötilan muutoksena nykyisellään muutamia asteita.(edit. kirjoitusvirhe korjattu ja lauserakennetta pyritty selkeyttämään.)

Fysiikan peruslait kuitenkin sanovat, että CO2 molekyyli ei voi luovuttaa enemmän energiaa kun se on IR-säteilystä absorboinut, luovutti se energiansa missä muodossa tahansa. Näin ollen, jos yksi CO2 molekyyli absorboi yhden energiayksikön se luovuttaa sen saman energiayksikön keskimäärin 1/2500-osana kullekin sitä ympäröiville kaasumolekyyleille (vähennettynä hukkasäteilyllä avaruuteen). Yksinkertaistettuna voisi siis sanoa, että jos CO2 lämpenee IR-absorboinnin takia vaikka 1 C-asteen, niin ympärillä oleva kaasu lämpenee 0,4 mC kun CO2 luovuttaa energiansa. Tämä on niin pieni määrä ettei se olennaisesti muuta ilmakehän kokonaislämpötilaa mihinkään ja ollaan jo reilusti kaikkien realististen mittaustarkkuuksien alapuolella. CO2 pitäisi siis IR-absiorboinnin takia kuumeta ihan helvetisti, että saisimme mitään järjellisiä lämpötilamuutoksia yleisessä ilmamassassa.

Olette sikäli oikeassa, että maapallon nykyisestä kasvihuoneilmiöstä pieni osa on suoraan seurausta hiilidioksidin absorboimasta lyhytaaltosäteilystä. Schmidt ym. (2010)

https://pubs.giss.nasa.gov/docs/2010/2010_Schmidt_sc05400j.pdf

päätyivät siihen, että kun otetaan huomioon absorbtiokaistojen päällekkäisyys, vesihöyryn osuus maapallon kasvihuone-efektistä on n. 50%, pilvien n. 25% ja CO2:n n. 20%. Kaikkien muiden lämpösäteilyä absorboivien kasvihuonekaasujen (esim. CH4, N2O) osuus on siis yhteensä vain 5%.

Näin tarkasteltuna vaikuttaisi tosiaan siltä, että hiilidioksidia on ilmakehässä niin vähän, että se yli 30% lisäys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen, jonka ihmiskunta on viimeisten vuosisatojen aikana saanut aikaan, ei olisi voinut tuottaa teollistumisen alusta nykyhetkeen jatkunutta lämpenemistä eikä tietysti jatkossakaan voisi tuottaa juuri ollenkaan lisälämpenemistä, vaikka jatkaisimme hiilidioksidin päästämistä nykytahtiin.

Tässä ja viesteissänne, jota lainasin, on kuitenkin tehty se ajatusvirhe, että on ajateltu hiilidioksidin pelkkää omavaikutusta, eikä ole otettu huomioon sen pitoisuuden kasvamisen tuottamia palaute-efektejä. Kuten Schmidt ym. (2010) esittävät, vesihöyry on ilman muuta maapallon ilmakehän voimakkain kasvihuonekaasu. Koska vesihöyry tiivistyy Maan ilmakehän kaltaisissa olosuhteissa nopeasti ja sataa pois, se ei yksinään ilman jotain muuta maapallon keskilämpötilaa nostavaa ilmastopakotetta pysty voimistamaan pitkäaikaisesti kasvihuone-efektiä. Sama koskee pilvien efektiä. Jos maapallon ilmakehässä ei olisi ollenkaan hiilidioksidia, ei siellä olisi juurikaan pilviäkään. Myös metaanin pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä on osittain hiilidioksidin säätelemää.

Samaan tulokseen päätyivät myös Lacis ym. 2010

https://science.sciencemag.org/content/330/6002/356.abstract

jonka olen jo muutaman kerran tähänkin ketjuun postannut.

Pitkäikäisten, maapallon olosuhteissa kondensoitumattomien kasvihuonekaasumolekyylien pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä näyttäisi siis nykytiedon valossa olevan käytännössä ainut selitys esiteollisesta ajasta nykyhetkeen jatkuneelle lämpenemiselle, kun Auringon säteilytehossa ja Maan albedossa ei juuri ole tapahtunut selvästi lämmittäviä muutoksia, mannerten liike ja poimuttuminen on aivan liian hidasta nykyisen lämpenemisen selittämisen kannalta ja merivirroissakaan ei ole tapahtunut isoa muutosta. Ja Maan rataparametrien muutoksen pitäisi tosiaankin olla viemässä meitä kohti seuraavaa laajaa jäätiköitymistä.

Jos on kunnollista näyttöä siitä, että Schmidt ym. (2010)  tai Lacis ym. (2010) ovat jotenkin olennaisesti virheellisiä tutkimuksia, kuulisin hyvin mielelläni siitä.         

[Isagoge]

Suomen CO2 päästöjen osuus ovat on jotain 0,13% luokkaa. Tämä on niin naurettavan pieni luku, ettei sen turvin voi lyödä kansalaisia Raamatulla päähän tulematta naurunalaiseksi. Sen takia ilmastofaanatikot yrittävät sekoittaa numeropakan väittämällä, että päästöt pitäisi yhtäkkiä tarkastella henkeä kohden.

Toivoisin, että pohtisit tätä analogiaa:

Sotalaiva haaksirikkoituu, ja sata siellä ollutta ihmistä pelastuu pelastusveneisiin, jotka sidotaan toisiinsa. Pelastusveneissä on hyvin rajallisesti ruokaa ja vettä. Pelastuneissa on vain kaksi päällystön jäsentä ja 98 miehistöön kuuluvaa. Päällystön jäsenet alkavat vaatia, että koska heitä on niin pieni osuus pelastusveneissä olevista, heille voidaan joka päivä tarjoilla suurenmoinen aamiainen, lounas ja iltapala. Ja heidän mielestään tietysti miehistön täytyy tyytyä alikaloridieettiin ja hyvin vähäiseen nestemäärään.

Olisiko päällystön vaatimus sinusta oikeudenmukainen? Ja jos analogiani menee jotenkin pieleen suhteessa päästövähennyksiin, niin kerro toki, millä tavalla.

[Golimar]

^ Pieleen menee, ne kaksi päällystön jäsentä ovat talvella Suomen vesillä veneessään ja ne 98 muuta tropiikissa omassa veneessään.

[mannym]

päätyivät siihen, että kun otetaan huomioon absorbtiokaistojen päällekkäisyys, vesihöyryn osuus maapallon kasvihuone-efektistä on n. 50%, pilvien n. 25% ja CO2:n n. 20%. Kaikkien muiden lämpösäteilyä absorboivien kasvihuonekaasujen (esim. CH4, N2O) osuus on siis yhteensä vain 5%.

Mielenkiintoista. Vesihöyryn osuus jaetaan jostain syystä osiin. Pilvet ovat vesihöyryä, joten Vesihöyryn osuus on se 75%. Kerrothan juurta jaksaen kuinka he päätyivät siihen?

Tässä ja viesteissänne, jota lainasin, on kuitenkin tehty se ajatusvirhe, että on ajateltu hiilidioksidin pelkkää omavaikutusta, eikä ole otettu huomioon sen pitoisuuden kasvamisen tuottamia palaute-efektejä. Kuten Schmidt ym. (2010) esittävät, vesihöyry on ilman muuta maapallon ilmakehän voimakkain kasvihuonekaasu. Koska vesihöyry tiivistyy Maan ilmakehän kaltaisissa olosuhteissa nopeasti ja sataa pois, se ei yksinään ilman jotain muuta maapallon keskilämpötilaa nostavaa ilmastopakotetta pysty voimistamaan pitkäaikaisesti kasvihuone-efektiä. Sama koskee pilvien efektiä. Jos maapallon ilmakehässä ei olisi ollenkaan hiilidioksidia, ei siellä olisi juurikaan pilviäkään. Myös metaanin pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä on osittain hiilidioksidin säätelemää.

Vesihöyry, Tuo pikkujuttu joka on yksinään 95% kasvihuonekaasuista jotenkin tiivistyy nopeasti ja sataa pois. Mutta Hiilidioksidi ilmeisesti pysyy taivaalla ikuisesti eikä ikinä poistu minnekään.

Jos on kunnollista näyttöä siitä, että Schmidt ym. (2010)  tai Lacis ym. (2010) ovat jotenkin olennaisesti virheellisiä tutkimuksia, kuulisin hyvin mielelläni siitä.     

Schmidt et al paperi perustuu tietokonemalleihin ja Lacis et al, laboratoriotesteihin. Laboratoriossa ei kyetä tekemään sellaisia tutkimuksia jotka kertoisivat muusta kuin laboratorio olosuhteista. Niin joo ja nuo perustuvat näiden herrojen jo nyt virheellisiksi julistamiin oletuksiin. Kun vasta vast ikään herrat alkoivat tutkimaan valon täydeltä spektriltä tapahtuvaa energian virtausta.

Ajatella vuosikymmeniä tutkimusta ja oletuksia yms ja vasta vast ikään on alettu tutkimaan asiaa jonka pitäisi olla ihan perusjuttuja. Mitä herrat ovat sitten mitanneet vuosikymmenet? Ai niin, ilmastomalleja


-

[Roope]

Toivoisin, että pohtisit tätä analogiaa:

Sotalaiva haaksirikkoituu, ja sata siellä ollutta ihmistä pelastuu pelastusveneisiin, jotka sidotaan toisiinsa. Pelastusveneissä on hyvin rajallisesti ruokaa ja vettä. Pelastuneissa on vain kaksi päällystön jäsentä ja 98 miehistöön kuuluvaa. Päällystön jäsenet alkavat vaatia, että koska heitä on niin pieni osuus pelastusveneissä olevista, heille voidaan joka päivä tarjoilla suurenmoinen aamiainen, lounas ja iltapala. Ja heidän mielestään tietysti miehistön täytyy tyytyä alikaloridieettiin ja hyvin vähäiseen nestemäärään.

Olisiko päällystön vaatimus sinusta oikeudenmukainen? Ja jos analogiani menee jotenkin pieleen suhteessa päästövähennyksiin, niin kerro toki, millä tavalla.

Kerro sinä mieluummin, miten tuon asetelman on tarkoitus kuvata ilmastonmuutosta, sillä nähdäkseni se ei toimi analogiana oikein ollenkaan. Ajatus kai on, että suomalaisten (yhteiset ruuat rohmuava päällystö) pitäisi tuntea syyllisyyttä, mutta mistä? Eivät ympäri maailmaa suhaavat villeniinistötkään tunne syyllisyyttä tai muuta käyttäytymistään.

Minulle on samantekevää, miten muut maat/ihmiset suhtautuvat päästöjensä vähentämiseen, eikä Suomen/minun tarvitse vaatia niiltä/heiltä tässä suhteessa mitään. Sanonpa vain, että esimerkiksi Afrikan väestöräjähdyksellä on paljon suuremmat vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ja muuhunkin kuin länsieurooppalaisessa narratiivissa halutaan myöntää, kun taas Suomen ja EU:n vähennyksillä on paljon vähemmän vaikutusta kuin propagandassa esitetään. Jossain vaiheessahan tilanne kääntyy niin päin, että afrikkalaisten päästöt ylittävät suomalaisten päästöt henkeä kohden, mutta sekään ei muuta mitään miksikään.

[DunnAri]

Sanonpa vain, että esimerkiksi Afrikan väestöräjähdyksellä on paljon suuremmat vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ja muuhunkin kuin länsieurooppalaisessa narratiivissa halutaan myöntää, kun taas Suomen ja EU:n vähennyksillä on paljon vähemmän vaikutusta kuin propagandassa esitetään.

Tosiasia kuitenkin on, että yksi suomalainen tuottaa 93 kertaa enemmän päästöjä kuin yksi etiopialainen. Tuohon todennäköisesti ei ole edes laskettu köyhiin maihin ulkoistettuja päästöjä, siis niitä, joita suomalainen tuottaa ostaessaan Kiinaan siirretyn teollisuuden tuotteita.

Suuri väestömäärä on ongelma, mutta vielä polttavampi ongelma on globaali markkinatalous, joka tuhoaa luonnon, paikalliset kulttuurit ja kansalliset ominaispiirteet. Markkinatalous on isänmaan vihollinen ja ympäristön vihollinen. Vain markkinataloudesta luopumalla voidaan suojella paikalliset kulttuurit ja paikallinen luonto. Maailma tarvitsee eristäytymistä ja rajat ylittävän taloudellisen yhteistyön lopettamista.

Suomikin on käytännössä uhrattu markkinavoimille. Mitään suomalaisuutta ei enää ole, koska kulttuurimme on lahjoitettu globaalille markkinataloudelle. Pelkäämme muualta tulevia ihmisiä, vaikka heidän aiheuttamansa haitta on mitätön verrattuna markkinatalouden tuhovoimaan.

https://www.worldometers.info/co2-emissions/co2-emissions-per-capita/