2010-03-08 Luova: Kaupunkien alueellinen eriarvoistuminen koulujen näkökulmasta

[Iloveallpeople]

Mikä-mikä-maantieteilijä on kiinnostunut kaikesta

Kolmevuotiaana Venla Berneliuksesta piti omien sanojensa mukaan tulla joko nuorallatanssija tai professori. Nuorallatanssijaa Venlasta ei tullut – mutta tutkija tuli. Nuori maantieteilijä tutkii väitöskirjatutkimuksessaan kaupunkien alueellista eriarvoistumista koulujen näkökulmasta.
...

Tutkimuskohteena Helsingin alueelliset erot

Berneliuksen väitöskirjatutkimus käsittelee kaupunkien alueellisen eriytymisen vaikutusta kouluihin ja oppilaisiin sekä sitä, miten kouluissa tapahtuvat muutokset heijastuvat takaisin kaupunkikehitykseen. Tärkeä tutkimuskohde on aluevaikutus eli alueen merkitys koulumenestykseen. Tavoitteena on tutkia, mikä on alueen merkitys kahden muuten täsmälleen samanlaisissa oloissa elävän nuoren koulumenestykseen.

Hypoteesina on, että aluevaikutus on Suomessa pieni. On myös kiinnostavaa pohtia, mitä seuraa, jos yhteiskunnalliset ja kaupungin osien väliset erot kasvavat. Sanomalehdet ovat nostaneet esille erityisesti etnisen monimuotoisuuden mukanaan tuomia muutoksia. Berneliuksen mukaan kansainvälisyys on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta.
- Määräävin tekijä on kuitenkin oppilaiden sosioekonominen tausta. Ongelmallisiksi koetut niin sanotut maahanmuuttajakoulut ja hyvämaineiset kansainväliset koulut ovat aidosti sama asia. Ainoa ero on, että kansainvälisissä kouluissa ei ole sosioekonomisia ongelmia, toteaa Bernelius.

Kuten kansainväliset koulut osoittavat, maahanmuuttajat eivät ole kouluissa yksinomaan haaste vaan myös voimavara. Yksioikoinen tapa puhua maahanmuutosta ongelmana onkin tutkijasta pöyristyttävä.
- Vasta siinä vaiheessa, kun etninen ulottuvuus yhdistyy sosioekonomiseen huono-osaisuuteen, ollaan pulassa. Tällaiset ihmiset voivat ajautua tilanteeseen, jossa kielen osaaminen ja integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan jää heikoksi. Tämä tuottaa erilaista huono-osaisuutta, jonka hoitamisesta ja kohtaamisesta meillä ei ole vielä kokemusta.
...

Lue koko artikkeli: Luova -Nuorten luonnontiedeverkkolehti

[Ugle Byggle]

Hmm. En lähde kritisoimaan väikkäriä, koska en ole maantieteilijä, mutta muutamia ajatuksia tästä nousi esiin. Samanlaista tutkimusta on tehty hyvin paljon muissakin tieteissä (talous-, kasvatus ja yhteiskuntatieteissä), ja tietääkseni sosioekonomisen taustan merkitys koulumenestykseen on ollut aina hyvin vahva. Ei siis uutta tietoa tässä.

Mielenkiintoisen väikkäristä tekee se, miten tulevaisuudenkuva on huomioitu sekä miten tähän on tultu. Olettaisin että jonkinlainen kehityksen käyrä on havaittavissa molemmissa. Viittaan tässä nyt juuri gettoutumiseen & white flightiin sekä (kaupunki/alue)maantieteen keinoihin selittää näitä ilmiöitä:

- Vasta siinä vaiheessa, kun etninen ulottuvuus yhdistyy sosioekonomiseen huono-osaisuuteen, ollaan pulassa. Tällaiset ihmiset voivat ajautua tilanteeseen, jossa kielen osaaminen ja integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan jää heikoksi. Tämä tuottaa erilaista huono-osaisuutta, jonka hoitamisesta ja kohtaamisesta meillä ei ole vielä kokemusta.

-Voidaan ehkä ottaa jostain oppia?


Mielestäni on kuitenkin hyvä, että monitieteellinen yhteisö tuo oman panoksensa nykypäivän ilmiöiden selittämiseen. Sitä tutkimustulosten kavalkaadia on kuumaverisimmänkin monikultturistin vaikea kiistää, kun kaikki osoittavat samaan suuntaan. Tässähän vain tulkitsin heikon sosioekonomisen aseman kiihdyttävän eriarvoistumista. Jossain muussa tutkimuksessa voidaan sitten esimerkiksi osoittaa sosiaaliturvautuvien maahanmuuttajien todennnäköisyys päätyä tällaiseen huonompaan sosioekonomiseen asemaan. Monissa blogeissahan tämä asia on esitetty jo kansantajuisesti, tiede tulee aina vähän jälkijunassa.

Että lisää vaan tämmöisiä tutkimuksia, tiedot tuloksista ja kehityksestä vielä kun saisi välitettyä sinne poliitikoiden päähän asti. Tai no, Muutoksellehan nämä tiedot rekisteröityvät heti.

Boldaus on oma. Tsemppiä Venlalle tieteentekoon!

[Siiseli]

Kuten kansainväliset koulut osoittavat, maahanmuuttajat eivät ole kouluissa yksinomaan haaste vaan myös voimavara. Yksioikoinen tapa puhua maahanmuutosta ongelmana onkin tutkijasta pöyristyttävä.

Niinpä. Nimenomaan pöyristyttävä. Mutta kuka niitä mamuja edelleen niputtaakaan yhteen ryhmään ja yksioikoisesti? Tiedostava media ja monikultturistit. Kukaan muu ei ole edelleenkään väittänyt yksioikoisesti, että maahanmuutto on ongelma. Tätä vaa haluta ymmärtää.

Kaikkien maantieteilijöiden höpöhöpötutkimukset noudattavat samaa kaavaa. Ollaan huolissaan eriytymisestä ja ratkaisuksi jankataan aina jotain hajakaavoitusta tms. Pseudotieteilijöitä, jotka kaikki tutkivat samaa asiaa, ja joiden tulokset jokainen voi maalaisjärjellä arvata ilman lisensiaatin arvonimeä.

[Nikopol]

Niputtamisen ongelmasta päästään kun aletaan erotella maahan luvallisesti muuttaneet (työperäiset, työperäisten ja suomalaisten puolisot ja lapset, kiintiöpakolaiset) ja maahan tunkeutuneet (ilman matkustusasiakirjoja saapuneet, salakuljetetut, turvallisista maista tai niiden kautta tulleet sekä kaikkien em. sukulaiset). Näin havaitaan että vaikka maahanMUUTTAJAT ovat edelleenkin heterogeeninen ryhmä omine erityisine piirteineen, alaryhmineen ja ongelmineen, ovat maahanTUNKEUTUJAT ylivoimaisesti se ryhmä johon tiivistyy epäsuotuisia korrelaatioita ja josta maahanmuuttokriittistä keskustelua yritetään käydä.

Mamukouluista saattaa löytyä kaikkia yllämainittuja ryhmiä. Mamukouluista puhutaan ongelmana. Kansainvälisissä kouluissakin on monenlaisia ryhmiä. Silti niitä ei pidetä ongelmakouluina. Arvatkaa mikä yllämainituista ryhmistä EI kansoita kansainvälisiä kouluja?

Arvasitte oikein. 

Bernelius narraa. Ne eivät ole sama asia.

[nimetönkeskustelija]

Nikopolia kompatakseni. Siinä on vissi ero, että onko koululainen japanilaisen Suomeen erikseen kutsutun lääketieteen professorin vai kielitaidottoman elintasopakolaisen lapsi. Mutta näitähän ei voida moku-utopisen teorian mukaisesti erottaa toisistaan.

[Narcissa]

HY:n maantieteen laitoksen kaupunkimaantieteen tutkimusprojektit ovat kyllä nuivistille melkoinen kauhistus. Aluetieteellisestä näkökulmasta on luonnollisesti relevanttia tehdä tutkimusta kaupungin segregaatiosta, ja mikä olisikaan oivallisempi ajankohta. Mutta näissä HY:n tutkimuksissa paistaa läpi agenda: ne ovat niin tarkoitushakuisia, että herää vahva epäilys tutkijoista pelkkinä rahoittajien sätkynukkeina: jos toivotunlaista tulosta ei synny, rahahanat menevät kiinni.

Toki nuivisti näkee näissäkin tutkimuksissa mitä haluaa nähdä. "Somalit haluavat kaksikeittiöisiä asuntoja" on toki sinänsä aivan neutraali väite, jos se on survey-tutkimuksessa käynyt ilmi. En ole lukenut tutkimuksia riittävän tarkkaan sanoakseni, kuinka suurella painotuksella tutkijat ottavat kantaa siihen, pitäisikö somalien saada niitä muiden rahoilla, mutta näen hyvin mahdolliseksi myös sen, että nuivat ovat automaattisesti kokeneet tämän olevan tutkijoiden kanta, mikä tietysti olisi tutkijoilta mitä suurinta älyllistä epärehellisyyttä.

Aluetieteen, jonka erikoistumislinja tämä kaupunkimaantiede ainakin HY:ssä on, tarkoitus on tarkastella maailmaa erilaisilla aluetasoilla globaalista lokaaliin, ja ottaa näin selville, mitä missäkin on ja miksi juuri siellä eikä muualla. Tietysti tutkija voi tulla myös haluamiinsa johtopäätöksiin pyöritellessään kausaalisuhteita, mutta maantiede on kuitenkin pohjimmiltaan luonnontiede, jolloin tutkijan tulisi suhtautua tutkimuskohteeseensa objektiivisesti.

Ai niin, arvatkaa tunnenko oman akateemisen tulevaisuuteni arvon kovinkaan korkeana? Opiskelen itse ko. laitoksella ehkä ihan hieman erilaisella näkökulmalla. Laitoksen virallinen linja kun on tämä mokutustutkimus, en näe kovinkaan suurta tulevaisuutta omalla kriittisen tutkijan urahaaveellani. Vielä. Ehkä Muutos on tulossa.

[am]

Niputtamisen ongelmasta päästään kun aletaan erotella maahan luvallisesti muuttaneet (työperäiset, työperäisten ja suomalaisten puolisot ja lapset, kiintiöpakolaiset) ja maahan tunkeutuneet (ilman matkustusasiakirjoja saapuneet, salakuljetetut, turvallisista maista tai niiden kautta tulleet sekä kaikkien em. sukulaiset). Näin havaitaan että vaikka maahanMUUTTAJAT ovat edelleenkin heterogeeninen ryhmä omine erityisine piirteineen, alaryhmineen ja ongelmineen, ovat maahanTUNKEUTUJAT ylivoimaisesti se ryhmä johon tiivistyy epäsuotuisia korrelaatioita ja josta maahanmuuttokriittistä keskustelua yritetään käydä.

Mamukouluista saattaa löytyä kaikkia yllämainittuja ryhmiä. Mamukouluista puhutaan ongelmana. Kansainvälisissä kouluissakin on monenlaisia ryhmiä. Silti niitä ei pidetä ongelmakouluina. Arvatkaa mikä yllämainituista ryhmistä EI kansoita kansainvälisiä kouluja?

Arvasitte oikein. 

Bernelius narraa. Ne eivät ole sama asia.

Narraa ja narraa. Itse sanoisin, että liioittelee ja kaunistelee. On totta, että noihin maahantunkeutujaryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret eivät kansoita ns. kansainvälisiä kouluja, mutta kyllä heitä niissä on - ja vuosi vuodelta enemmän. Tiedän tämän siitä, että työskentelin itse aikaisemmin vuosia tuollaisessa koulussa.

Täysin sama asia ne eivät kyllä minustakaan ole. Eivät edes niissä opiskelevien suomalaisoppilaiden suhteen.

p.s. Pidätkö todella maahantunkeutujana myös lasta, joka on syntynyt täällä tai jonka vanhempi/vanhemmat ovat tulleet tänne väärennetyillä papereilla tms.?

[Nikopol]

am: se on vain nimitys. Jos se kuulostaa rumalta, voit käyttää eri nimitystä. Bernelius, ja mokuttajat ja nuivat pitävät kaikki niputtamista ongelmana. Ongelma pysyy kunnes asiat tunnustetaan ja nimetään. Muuten Finlayson ja passinhukkaaja pysyvät ikuisesti yhteismitallisina, sekaannus jatkuu, ja ketähän se palvelee?

Sekä sairaan mummon että tänne syntyneen piltin saama oleskelulupa on alkuperäisen maahantulorikoksen palkitsemista. Meidän pehmeyteemme ja anteliaisuuteemme perustuu koko turvapaikkabaletti.

[am]

am: se on vain nimitys. Jos se kuulostaa rumalta, voit käyttää eri nimitystä. Bernelius, ja mokuttajat ja nuivat pitävät kaikki niputtamista ongelmana. Ongelma pysyy kunnes asiat tunnustetaan ja nimetään. Muuten Finlayson ja passinhukkaaja pysyvät ikuisesti yhteismitallisina, sekaannus jatkuu, ja ketähän se palvelee?

Sekä sairaan mummon että tänne syntyneen piltin saama oleskelulupa on alkuperäisen maahantulorikoksen palkitsemista. Meidän pehmeyteemme ja anteliaisuuteemme perustuu koko turvapaikkabaletti.

Luulen ymmärtäväni pointtisi. Maahanmuuttajia kun on niin moneen junaan, että heidän kaikkien kutsuminen samalla termillä aiheuttaa vain tarpeetonta sekaannusta.

Sen verran maailmanparantajan vikaa mussa kuitenkin on jo työni puolesta, että haluaisin antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Koska en jaottele kantasuomalaistenkaan jälkikasvua heidän vanhempiensa "hienomman" tai "huonomman" taustan perusteella, miksi tekisin automaattisesti niin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla? Samat säännöt, mutta myös mahdollisuudet, kaikille ja sitä rataa.

[Nikopol]

Luulen ymmärtäväni pointtisi. Maahanmuuttajia kun on niin moneen junaan, että heidän kaikkien kutsuminen samalla termillä aiheuttaa vain tarpeetonta sekaannusta.

Sen verran maailmanparantajan vikaa mussa kuitenkin on jo työni puolesta, että haluaisin antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Koska en jaottele kantasuomalaistenkaan jälkikasvua heidän vanhempiensa "hienomman" tai "huonomman" taustan perusteella, miksi tekisin automaattisesti niin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla? Samat säännöt, mutta myös mahdollisuudet, kaikille ja sitä rataa.

Minä olen täällä ammattini vuoksi. Sillä:

http://nikopol2008.blogspot.com/2008/11/pakollinen-rasismimaahanmuuttaja.html

Lapsi on viaton. Lapsen syyksi, viaksi tai rasitteeksi ei pidä asettaa mitään sellaista mikä rasittaa hänen viiteryhmiään.

Mutta siitä huolimatta:

http://nikopol2008.blogspot.com/2008/12/valinnan-paikka.html

Voin sanoa ammatillisena näkemyksenäni että ainakaan pääkaupunkiseudulle ei pitäisi tulla yhtä ainutta kielitaidotonta suurperhettä lisää. Jo nyt ollaan pakkovalinnan edessä. Joko sijoitetaan huomattavia summia koulutukseen ettei sen taso romahda (enempää - paikoin on jo myöhäistä), käytännössä rinnakkaisen koulutusjärjestelmän pystyttämiseen. . . . Toinen vaihtoehto on jatkaa siinä uskossa että Maailman Paras Koulu pystyy sulattamaan nykyiset ja suuremmatkin tulijamäärät kosmeettisilla satsauksilla kunhan vain opettajien asenne on oikea. Kasvavat kulut uitetaan budjettiin muiden menojen joukossa, esim positiivisen diskriminaation määrärahan muodossa.

Maailmassa syntyy tänäkin vuonna miljoonia viattomia lapsia. Suomeen vain saamaan ihmisarvo, koulutus ja turvallinen elämä? Jos otetaan tuo, miksei tuotakin?

Kyllä tässä on ristiriitaisia ajatuksia itse kullakin.