News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Valtakunnallinen rasisminvastainen viikko 15.-21.3.2021

Started by Roope, 15.03.2021, 22:15:47

Previous topic - Next topic

Mäyräkoira

Quote from: Kim Evil-666 on 22.03.2021, 20:30:49

Koko rasismiulinalle tulisi viitata kintaalla. Ainakaan mitään "en ole rasisti" läpändeeroksia ei tulisi vinkua missään olosuhteissa, vaan pitää ryhdikkäästi kiinni mielipiteistään. Älä alistu.

https://youtu.be/ReBo0pZnt4Q

Aivan kim. Ja juurikin noin. Ja nyt tähän väliin se pullea hauis emoji. Yllä olevalla videolla Keravan jouni tirkkonen selventää asian täydellisesti. Mitäpä tähän muuta enää lisäämään.

Videon nimi siis oli: ole rasisti, et voi menettää mitään. Hän on sen myös uuden suomen blogissaan kerran kirjoittanut.
"Republikaaninen puolue on kuollut."

-Jari Himanen, sekä myös moni muu.

Tomatoface

Missä välissä kilpaurheilustakin on tullut tällainen paha mieli -leikki? Jokainen urheilua harrastanut on varmasti saanut shaibaa niskaan vastustajalta pelin aikana. Nyt sitten tuli henkinen pipi ja alkoi itku.

Ennen arvostin Huuhkajiakin mutta nyt jengi on kuin hiekkalaatikolla. Joku tuntematon nimitteli eilen Pekkaa tyhmäksi niin tänään kaikki Pekan kaverit menee hiekkikselle "Pekka ei oo tyhmä" -paidoissa.

Perkule kun antais vaan kunnolla olkapäätä pelissä niin ei tarvitsisi itkeä mediassa.
O tempora, o mores!

Phantasticum

Quote from: Roope on 22.03.2021, 19:54:41
Rasisminvastaisen uikutuksen huipennus:

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Pakolaistaustaiset nuoret ovat leimattu ryhmä 22.3.2021

Äkkiä katsoen en löytänyt tietoa, mikä ikäryhmä on ollut tarinoimassa tutkimukseksi kutsutussa tarinankerronnassa. Kotisivulla puhutaan pakolaistaustaisista nuorista aikuisista ja pakolaistaustaisista nuorista. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa mainitaan 18–34-vuotiaat nuoret aikuiset.

Pääkirjoituksen kuvituskuvana on käytetty syyrialaisia pikkutyttöjä (sic!), jotka silmämääräisesti arvioiden ovat oikeasti lapsia (ks. liite 1). Tutkien ja tarinoiden kotisivulla on piirroskuvitus (ks. liite 2), jossa tällainen pääkirjoituksessa mainittu nuoren aikuisen näköinen äiti lähettää poikansa matkaan. Vaikka kyseessä onkin piirros, poika ei ainakaan näytä kuuluvan ikäryhmään 18-34-vuotiaat.

Mutta ei tällä ole mitään merkitystä. Kyse on mielikuvamarkkinoinnista. Tästä voisi käyttää myös sanoja propaganda ja aivopesu. Hesari muistaa mainita lopuksi, että "pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen" ja että "kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa."

zupi

Quote from: Roope on 22.03.2021, 19:54:41
Rasisminvastaisen uikutuksen huipennus:

(...)

QuoteTutkimusraportti Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten hyvinvointia on julkaistu omana verkkosivustonaan. Raportin ovat toimittaneet tutkijatohtori Tiina Rättilä ja professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta. (...)
(...)

Tämä on ilmeisesti yksi raportin artikkeleista. Oli aika pitkä artikkeli, tässä vain pätkiä. Kannattaa käydä lukaisemassa, jos kiinnostaa nykyaikaisen suomalaisen "tieteellisen tutkimuksen" taso.

http://tutkienjatarinoiden.allyouthstn.fi/artikkelit/artikkeli6/

QuoteTiina Rättilä, Päivi Honkatukia & Jarmo Rinne
Sisulla töihin? Kanssatutkimusta pakolaisnuorten työhön liittyvistä kokemuksista

(...)

Tässä artikkelissa reflektoimme kokemuksiamme tutkimuskumppanuudesta, jonka aloitimme pakolaistaustaisten nuorten miesten kanssa keväällä 2018 ja joka jatkuu edelleen. Kumppanuutemme on tuottanut tutkimusprosessin, jonka keskiössä ovat pakolaistaustaisten nuorten miesten [loppuviite 1] ajatukset ja kokemukset (palkka)työn merkityksestä osallisuuden rakentajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Prosessi on johtanut meidät kyseenalaistamaan monia yksinkertaistavia ajatuksia pakolaistaustaisten nuorten miesten elämästä ja osallisuudesta Suomessa. Kutakuinkin kaikki tutkimuksen aikana tapaamamme pakolaistaustaiset nuoret ovat sitä mieltä, että ilman työtä Suomessa ei tule hyväksytyksi eikä saa arvostusta. Olemme saaneet ihailla näiden nuorten miesten sisukkuutta ja ihmetellä, kuinka valmiita he ovat sopeutumaan suomalaisen yhteiskunnan perinteisiin työkeskeisiin arvoihin, usein ilman minkäänlaista kritiikkiä. Olemme myös joutuneet toistuvasti ihmettelemään, millaisia osallisuuden esteitä ja suorastaan muureja Suomessa rakennetaan kielitaitokysymyksen ympärille.

Voi jeesus näitä vihervasemmistolaisia...

QuoteMe tutkijat kokosimme yhteiseltä tutkimusmatkaltamme monenlaista kirjallista aineistoa. Kirjoitimme nuorten kanssa perustamamme tutkimusryhmän kokouksista muistiinpanoja, nuoret tekivät vertaisilleen haastatteluja, jotka me litteroimme, kävimme sähköpostikirjeenvaihtoa työntekijöiden kanssa ja teimme neljä asiantuntijahaastattelua, joihin osallistui kaikkiaan viisi haastateltavaa. Samaan aikaan myös hiljainen tietomme karttui, eikä kaikkea ymmärrystä löydy kirjattuna tiedostoistamme. Tätä kirjoittaessamme voimme todeta, että kohtaamamme värikäs, äänekäs, solidaarinen, moni-ilmeinen ja jatkuvasti uusia ideoita pursuava pakolaistaustaisten nuorten miesten yhteisö on yllättänyt meidät prosessin aikana monessa kohtaa.


(...)

Tutkimusprosessi alkoi, kun koko ALL-YOUTH-hanke oli juuri aloittanut toimintansa, ja tapamme tehdä tutkimusta oli vasta hahmottumassa. Koska halusimme lähteä liikkeelle nimenomaan nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja heidän määrittelemistään tutkimusongelmista ja edetä tutkimuksessa tilanteen mukaan nuorille sopivalla tavalla, emme tienneet itsekään, mitä tuleman pitää. (...)

Eiköhän tuo ollut alusta lähtien täysin selvää, vihervasemmistolaista mädätystä.

QuoteUseamman keskustelun ja eri aiheiden välillä tehdyn äänestyksen tuloksena tutkimuksen aiheeksi valikoituivat pakolaistaustaisten nuorten kokemukset työelämästä Suomessa. (...)

Tutustumisvaiheen jälkeen päätimme perustaa yhteisen tutkimusryhmän. Ryhmä oli avoin, kaikki kiinnostuneet saivat olla siinä mukana haluamallaan tavalla. Nuorten miesten tutkimusosallisuus rakentui prosessissa monenlaiseksi: osa oli mukana ryhmän kokouksissa kuuntelevina osapuolina, osa osallistui aktiivisesti tutkimuksen aiheesta ja aineistonhankinnasta päättämiseen, tutkimustaitoihin perehdyttämiseen ja tutkimuksesta käytyihin keskusteluihin. Varsinaisesti kaksi nuorta miestä ryhtyi säännöllisiksi kanssatutkijoiksemme. Heistä toinen teki tutkimusta varten useita vertaishaastatteluja, joista hänelle maksettiin palkkio ja kirjoitettiin työtodistus. Molemmat kanssatutkijat osallistuivat aineiston analysointiin keskustelemalla haastatteluista kanssamme.

Aluksi tutkimusryhmään ilmoittautui kahdeksan nuorta. Osallistuneiden nuorten määrä vaihteli kuitenkin kokouksesta toiseen, riippuen etenkin siitä, pidettiinkö kokous Kölvin tiloissa vai yliopistolla. (...)

Jaa että huikeat kahdeksan, sopivasti valikoitunutta nuorta... Ja ilmeisesti seuraavissa kokouksissa ei ollut sitäkään. Siitähän onkin hyvää vetää yleisiä johtopäätöksiä kymmenistä tuhansista maahanmuuttajista.

QuoteTilakysymys osoittautui jonkin verran haasteelliseksi, ja siihen liittyi omanlaistaan poliittisuutta. Kölvin omissa tiloissa on usein levotonta ja meluisaa, kun ihmisiä kulkee edestakaisin pienten huoneiden välillä. Toisaalta tilat ovat nuorille itselleen tutut ja turvalliset. Ne muistuttavat avointa nuorisotilaa, jossa on vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva epämuodollinen ilmapiiri. Osallistujat voivat valita, mitä tekevät ja mihin toimintaan he haluavat osallistua. Nuoret voivat vaikkapa hengailla, tavata toisiaan kahvikupin äärellä, tehdä musiikkia, valmistaa yhdessä ruokaa tai pyytää ohjaajia auttamaan läksyissä. Yliopiston kokoustilat ovat puolestaan tilavia ja rauhallisia, mutta muodollisuudessaan ne eivät ole nuorten näkökulmasta houkuttavia ja turvallisen tuntuisia (ks. Autiosaaren ja Cismanin artikkeli).

Toisin sanoen, ei tämä "tutkimus" näitä nuoria oikeasti kiinnostanut pätkääkään. Mutta voihan sitä käydä hetken jutskaamassa, jos tutkijat tulevat itse paikan päälle.

QuoteKohtasimme pulmia myös siinä, miten informoimme tutkimukseen osallistuvia, jotta he voivat antaa tutkimukselle tietoon perustuvan suostumuksensa. Arki Kölvissä on tyypillisesti elävää, ja ihmisiä kulkee huoneissa edestakaisin. Jokainen Kölvissä käynyt nuori mies ei siten aina tiennyt, keitä olimme ja miksi olimme paikalla. Me puolestamme emme pysyneet kaiken liikkumisen mukana ja ehtineet esitellä itseämme ja tutkimustamme jokaiselle nuorelle. Samalla tulimme tuskallisen tietoiseksi siitä, miten vaikeaa tutkimusprosessista kertominen on silloin, kun tutkimus ei noudata yleistä mielikuvaa (objektiivisesta) tutkimuksesta, jossa tutkija pysyttelee etäällä tutkimuskohteestaan. Me menimme nuorten lähelle, hengasimme yhdessä ja juttelimme siitä, mitä heidän arjessaan tapahtuu, mikä on heille tärkeää, ja mitä he itse haluaisivat tutkia. Tämä saattoi olla joistakin hämmentävää.

Todellakin... Sen nyt tietää kuitenkin kaikki, että tässä ei millään tavoin ollut kyse objektiivisesta tutkimuksesta.

QuoteKanssatutkimuksemme nosti esiin useita tärkeitä havaintoja ja kysymyksiä pakolaistaustaisten nuorten miesten asemasta suomalaisilla työmarkkinoilla ja työelämässä. Ensinnäkin meitä yllätti tutkimusryhmän nuorten painokas puhe siitä, miten tärkeitä työ ja säännöllinen toimeentulo heille ovat. Niiden arvo voi olla näille nuorille jopa tärkeämpi kuin valtaväestölle, koska työelämä merkitsee heille usein ankaraa kamppailua suomalaisuuden piireihin pääsemisestä (Tokola ym. 2019; Ågren, Pietilä & Rättilä 2020).

"Ankaraa kamppailua suomalaisuuden piireihin pääsemisestä", selvä...

QuoteTyön merkityksestä yhteiskunnallisen jäsenyyden takaajana kertoo myös se, kuinka nuoret ovat sisäistäneet yksilöllisen vastuunsa ja ovat valmiita tekemään sisukkaasti työtä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Nuorten käsitys on, että heidän on vastattava työnantajien odotuksiin päästäkseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa, "tärkeää on kieli, ammatti ja asenne, jos nuorelta ei löydy niitä, on vaikeaa saada töitä", kuten yksi kanssatutkijamme muotoili napakasti. Nuoret tuntuvat nojaavan ja omilla tulkinnoillaan uusintavan suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa työmarkkinakansalaisuuden ideaalia ja sen eetosta yksin pärjäämisestä (Honkatukia 2019; Ågren & Pietilä & Rättilä 2020). Tämä ideaali kuitenkin peittää alleen monia rakenteellisen ja arkipäivän syrjinnän muotoja, jotka asettavat maahanmuuttotaustaiset lähtökohtaisesti muita heikompaan asemaan työmarkkinoille integroitumisessa. Havaintojemme mukaan myös työnantajien on vaikea tunnistaa työhön pääsemisen rakenteellisia ehtoja. Esimerkiksi haastattelemamme yksityisen sektorin rekrytointipäällikkö (22.3.2019) toteaa useaan otteeseen painokkaasti, että hänen edustamaansa yritykseen rekrytoitavilta edellytetään "persoonaa ja oikeaa asennetta". Taustalla ei hänen mukaansa ole merkitystä eikä nimiä katsota. Myöskään aiempaa koulutusta ei heidän alansa töissä lähtökohtaisesti vaadita.

Työpaikan saaminen on silti osoittautunut useimmille tutkimuksen aikana kohtaamillemme nuorille vaikeaksi, ja myös tilastot tukevat heidän kokemustaan. Maahanmuuttotaustaisen väestön työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin muun väestön (Nieminen & Sutela & Hannula 2015). Monet tutkimukseen osallistuneet nuoret miehet kertovat lähettäneensä jopa kymmeniä hakemuksia mutta saaneensa niihin vain harvoin vastauksia. (...)

Tutkimusryhmän keskusteluissa nousi toistuvasti esiin kielitaidon merkitys työllistymisen kannalta. Ryhmän nuoret olivat tiukasti sitä mieltä, että maahanmuuttotaustaisten ihmisten pitää opetella suomea, mutta samaan aikaan heidän kokemuksensa on, että edes hyvä kielitaito ei takaa opiskelemaan ja töihin pääsyä. (...)

Jaa niin kuin suomen kielen taito takaa kantikselle pääsyn opiskelemaan ja töihin?

QuoteMerkittävin havainto asiantuntijahaastatteluissa on kielitaidon merkityksen korostaminen. Esimerkiksi aiemmin mainittu rekrytointipäällikkö pitää maahanmuuttotaustaisten riittävää kielitaitoa kynnyskysymyksenä, koska kaikki työtehtävät sisältävät palvelutehtäviä suomalaiselle asiakaskunnalle. Hänen mukaansa suomen kielen taitoa vaaditaan myös kirjallisten ohjeiden ymmärtämiseksi ja jotta voi tulla ymmärretyksi työkavereiden keskuudessa. Ryhmämuotoisissa työhaastatteluissa, joihin kaikkien hakijoiden on osallistuttava, on hänen mukaansa ollut kiusallisia tilanteita juuri sellaisten haastateltavien kanssa, jotka eivät ymmärrä suomea tarpeeksi hyvin.

(...)

Haastatellun ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan ja opettajan mukaan maahanmuuttajien motivaatio kieliopintoihin on yleensä hyvä, mutta eteneminen ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen tyypillisesti vaikeutuu ("miksi en pääse eteenpäin"), mikä koettelee motivaatiota. Ohjaajien kokemus on, että maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden on vaikea hahmottaa ja hyväksyä, kuinka kauan kielitaidon kehittymisessä voi mennä. (...)

Ensiksi todetaan, että "nuoret ovat sisäistäneet yksilöllisen vastuunsa ja ovat valmiita tekemään sisukkaasti työtä tavoitteidensa saavuttamiseksi". Sitten perään todetaan, että hanskat lentää tiskiin, jos on joutunut lähettämään "jopa kymmeniä" työhakemuksia, tai jos kieli ei ole vuoden opiskelun jälkeen hallussa. Selvä.

QuoteToisaalta löysimme asiantuntijahaastatteluista myös erimielisyyttä ja neuvottelua kielitaidon merkityksestä. Siinä missä useimmat asiantuntijat pitävät hyvää suomen kielen hallintaa työllistymisen välttämättömänä ehtona, maahanmuuttajien TE-palveluissa pitkään työskennellyt koordinaattori kuittaa sen olevan "ihan höpöhöpöä" (haastattelu 28.5.2019). Hän tuo esiin, että esimerkiksi työturvallisuusmääräykset ja muu työn ohjeistus voidaan käydä läpi suullisesti, suomenkielisiä kirjallisia ohjeita ei tarvitse ymmärtää. Puutteellisen suomen puhuminen asiakaspalvelussa ei myöskään ole todellinen työllistymisen este ("aika vähän on semmosia paikkoja missä se loppupeleissä haittais, jos nyt aattelee vaikka myyjiä tai linja-autonkuljettajia"). Pikemminkin kyse on vanhentuneista asenteista ja vierauden pelosta. Haastatellun mukaan kulttuuri on tässä mielessä kuitenkin muuttumassa, ja pääkaupunkiseudun moni-ilmeinen ja -kielinen työkulttuuri on levittäytymässä vähitellen muuallekin Suomeen.

Ettei vaan koordinaattorilla sattuisi olemaan vihervasemmistolainen tausta...

QuoteKolmas tutkimusryhmässä usein pohdittu kysymys koski opinto- ja uraohjausta oppilaitoksissa ja työvoimapalveluissa. Monien nuorten miesten kokemuksen mukaan heitä ei aina kuunnella aidosti. Opinto-ohjaajat ja työvoimaneuvojat saattavat torjua nuorten omat ammattitoiveet ja töniä heitä toiselle alalle, esimerkiksi lähihoitajiksi, vaikka he eivät itse olisi siitä kiinnostuneita (Larja & Sutela & Witting 2015; Souto 2016). Osalle tutkimusryhmän nuorista oli käynyt juuri näin. Nuorten käsityksen mukaan työvoimaneuvojat eivät niin ikään osaa ottaa huomioon maahanmuuttajien yksilöllisiä eroja ja tarpeita, vaan heidät saatetaan nähdä rodullistetun ryhmänsä edustajina. Eräs kanssatutkijamme kommentoi, että "[j]os me halutaan joku ala, ne sanoo, et pärjää. Sulla ei ole oikeaa asennetta. Ne eivät kuuntele (--) eivät valmenna nuoren toiveiden mukaan. Työkkärin ja asiakkaan kesken vallitsee epäymmärrys." Toinen kanssatutkija kertoo vastaavanlaisista kokemuksista:

Suomeen tultuaan XX olisi halunnut lukioon, mutta hänelle ei annettu mahdollisuutta, suorastaan määrättiin hakemaan kone- ja metallialalle. Siinä meni hänen oman tuntemuksensa mukaan 'elämästä 3 vuotta hukkaan'. (...)

Ei annettu mahdollisuutta? Määrättiin? Mitä ihmettä nää oikein horisee? Senkus perkele laittavat hakupaperit sisään. Vai olisiko kyse sittenkin jostain muusta, esim. siitä ettei ne pointsit vaan oikein riitä sinne lukioon?

QuoteTutkimukseen osallistuneet nuoret miehet pitävät sen sijaan ongelmana sitä, että heidän aiempaa osaamistaan ja koulutustaan ei Suomessa arvosteta. Tässäkin yhteydessä he haastoivat meitä tutkijoita kysyen, "miksi Suomessa pitää aina olla paperi [tutkinto] joka paikkaan?" (...) Nuoret toivovatkin parempia mahdollisuuksia päästä näyttämään oma osaamisensa käytännössä. Asiantuntijahaastatteluista ilmenee, että osaamisen kartoituksia ja näyttömahdollisuuksia ollaankin parhaillaan aktiivisesti kehittämässä (ks. myös Joro 2019). Omien havaintojemme perusteella ongelmana kuitenkin on, että etenkään pakolaistaustaiset nuoret eivät ole näistä mahdollisuuksista perillä, jos eivät ole itse mukana ammatillisessa koulutuksessa.

Jaa-a, jäämme varmasti kaikki mielenkiinnolla odottamaan sitä, mitä tämä osaaminen käytännössä on.

Veikko

Quote from: Phantasticum on 22.03.2021, 21:43:44
--
Mutta ei tällä ole mitään merkitystä. Kyse on mielikuvamarkkinoinnista. Tästä voisi käyttää myös sanoja propaganda ja aivopesu. Hesari muistaa mainita lopuksi, että "pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen" ja että "kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa."

Olen ymmärtänyt, että tämä tosiaan edustaa HS:n periaatelinjaa. Periaatteellista aivopesua, periaatteellista valehtelua, periaatteellista kaikkien demokratian periaatteiden ja suojamuurien tuhoamista ylikansallisten markkinavoimien hyväksi.

Siksi en enää tilaakaan Hesaria. Ja suosittelen tätä muillekin, jotka demokratiaa, turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja kansalaisoikeuksia vähänkin arvostavat.
"Tiedän varmasti, että sinä, oi Eurooppa, tulet tuhotuksi." - Mohammed Bouyeri, Theo van Goghin murhaaja

"Van Goghin murhan jälkeen kukaan ei ole uskaltanut ilmaista itseänsä yhtä vapaasti kuin ennen." - Theo van Goghin ystävä.

"Taas tänäänkin opin jotain uutta. Vain idiootit EIVÄT lue hommaa." - Kirjoitti: tos

Arvoton

Sparv on ensimmäinen Suomen jalkapallojoukkueen naurettavuus. Kanerva on nolo. Pukkia en seuraa enää edes seuratasolla. Naurettavaa Taivaallisen Hyvyyden, Laupeuden ja Kirkkauden esittämistä. Eiköhän taas polvistuta koko joukkueen voimin!

Palaan katsomaan Suomen joukkueen pelejä taas, kun koko joukkue on vaihtunut ja sen politikointi loppunut. Mä en enää jaksa tota rasismin toitotusta. Tuskaa oli aamulla katsoa myös Ylen Jälkihikeä aamulla. Tuska hellitti pian, kun mielessäni toivotin Katajan menemään asumaan geenerikylään hienoine vaatteineen.

Sit se erotuomariveteraani Mikko Vuorela sanoi suoraan, että kolikon 2. puoli ja minusta paljon isompi puoli on tuomarin syyttäminen ratkaisustaan, jotka muka perustuvat tekijän taustaan.

Sparvin ja kumppaneiden I stand with Glen -paitojen lanseeraus:
https://www.is.fi/huuhkajat/art-2000007875535.html

F1nka

Quote from: zupi on 22.03.2021, 22:43:58
...

Tämä on ilmeisesti yksi raportin artikkeleista. Oli aika pitkä artikkeli, tässä vain pätkiä. Kannattaa käydä lukaisemassa, jos kiinnostaa nykyaikaisen suomalaisen "tieteellisen tutkimuksen" taso.

http://tutkienjatarinoiden.allyouthstn.fi/artikkelit/artikkeli6/

QuoteTiina Rättilä, Päivi Honkatukia & Jarmo Rinne
Sisulla töihin? Kanssatutkimusta pakolaisnuorten työhön liittyvistä kokemuksista

...
...

Jotta voidaan tulokseksi johtaa rasismin ja syrjinnän, pitäisi olla näyttöä, että kantasuomalaiset samassa tilanteessa olevat nuoret saavat parempaa kohtelua koulutiellä ja työnhaussa. Vertailua ei kuitenkaan ilmeisesti ole tehty. Anekdoottisesti tiedän omalta ja monen muun kohdalta, että kymmenien hakemusten lähettäminen niin, että vastauksena tulee automaattiviesti tai ei mitään, on täysin normaalia. Ja tämä ihmisten kohdalla, jotka saavat useimmat pilkut lauseisiin kohdalleen ja osaavat hakea itsenäisesti eri kielillä lisätietoa asioista. Lisäksi edelleen opinto-ohjaajilla saattaa olla myös kantasuomalaislasten kohdalla ennakkoluuloja. Itse asiassa uskon kyllä, että opinto-ohjaajien ohjeet ja toiminta ole aina lapsen tai nuoren edun mukaista. Tämäkin on omalla ja läheisten kohdalla tullut vastaan. Ongelmana on tutkijoiden oletus, että kyseinen ongelma koskettaisi vain "pakolaisia'".

Olen muiden asioiden ohella perehtynyt työturvallisuusasioihin. Esimieshän vastaa turvallisesta toiminnasta ja hän voi päätyä käräjille, jos työntekijälle sattuu sattumus. Ei riitä, että puhelintulkkauksena lähes samalla murteella on työnteon alussa kerrottu työturvallisuusohjeet. Esimiehen pitää myös päivittäisessä työssä kyetä puuttumaan työturvallisuuden laiminlyönteihin. Toki Suomessakin löytyy yrityksiä, joissa työturvallisuudella pyyhitään takapuoli. Jos kuitenkin maahanmuuttajat keskittyvät kyseisenlaisiin yrityksiin, niin kohta rääytään rasismia työtapaturmarintamalla.

Lisäksi tulee mieleen, että sanaa pakolainen taidetaan käyttää tässä väärin. Vai onko vuonna 2015 tulleista todella valikoitu vain pakolaisstatuksen saaneet mukaan tutkimusaineistoon?

Onkai se ilo huomata, että tutkijaksi pääsee ilman että tarvitsee kymmeniä työhakemuksia kirjoittaa.
Tottelematon tieto aktivismissa

pienivalkeapupu

Quote from: Tomatoface on 22.03.2021, 21:29:44
Missä välissä kilpaurheilustakin on tullut tällainen paha mieli -leikki? Jokainen urheilua harrastanut on varmasti saanut shaibaa niskaan vastustajalta pelin aikana. Nyt sitten tuli henkinen pipi ja alkoi itku.

Ennen arvostin Huuhkajiakin mutta nyt jengi on kuin hiekkalaatikolla. Joku tuntematon nimitteli eilen Pekkaa tyhmäksi niin tänään kaikki Pekan kaverit menee hiekkikselle "Pekka ei oo tyhmä" -paidoissa.

Perkule kun antais vaan kunnolla olkapäätä pelissä niin ei tarvitsisi itkeä mediassa.
Ihmettelen vain, miksei GK nostanut kytkintä ja kävellyt pois kentältä, niin kuin tapana on kuin kentällä kohdataan rasistisia eleitä jne. Käsittääkseni ihan yleinen tapa, ja näyttää paljon paremmalta kuin hulinat pelin aikana, sekä etenkin sen jälkeen.
"Luulen, että pääsääntöisesti, kirjoitukseni ovat totta."

"Minun täytyy toimia epävarmuudessa, vaikkei minulla aina ole kaikkea informaatiota ja tietoa."

ruma mies

" työturvallisuusmääräykset ja muu työn ohjeistus voidaan käydä läpi suullisesti, suomenkielisiä kirjallisia ohjeita ei tarvitse ymmärtää"

Toivon, että kyseisen lauseen lausunut koordinaattori on hyvin lähellä eläköitymistä. Koska tällä tavalla alkaa tulla työtapaturmien ennätyksiä.

Supernuiva

Quote from: ruma mies on 24.03.2021, 01:11:51
" työturvallisuusmääräykset ja muu työn ohjeistus voidaan käydä läpi suullisesti, suomenkielisiä kirjallisia ohjeita ei tarvitse ymmärtää"

Toivon, että kyseisen lauseen lausunut koordinaattori on hyvin lähellä eläköitymistä. Koska tällä tavalla alkaa tulla työtapaturmien ennätyksiä.

Entä Työturvallisuuskortti? Lienee pakollinen aika monilla aloilla, mutta voiko sen suorittaa muulla kuin suomen kielellä?

Beef Supreme

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d9430961-3f04-4d9b-bcc7-b17c3a66017b

QuoteJos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti – nämä 7 seikkaa sen paljastavat

Rasismi on syvällä valkoisissa
Uutuuskirja paljastaa rasistisia ajatusmalleja, joita on enemmistöllä valkoisista ihmisistä. Toimintaansa voi kuitenkin muuttaa.
Elli Harju
Elli Harju
[email protected]

Tämä juttu on vain Iltalehti  -tilaajille


Kuka maksaa että saa tulla solvatuksi?

F1nka

^^Työturvallisuuskortin voi saada myös sellaisen koulutuksen päätteeksi, joka on kuulijoille tulkattu. Lisäksi kannattaa vilkaista työturvallisuuskorttiin vaadittavia sisältöjä. Turvallisuusasioita käydään yleisellä tasolla ja millään tietyllä työmaalla turvallisesti työskentelyyn ei kortti valmista.

QuoteTyöturvallisuuskorttikurssin suorittanut

tietää yhteisen työpaikan toimijoiden roolit ja vastuut

osaa tunnistaa työpaikan vaaroja ja haitallisia kuormitustekijöitä

omaa valmiudet omaksua työpaikka- ja tehtäväkohtaisen perehdyttämisen

https://www.tyoturvallisuuskortti.fi/kortti/tyoturvallisuuskorttikurssi

QuoteVieraskielisen koulutuksen toteuttaminen
Koulutus voidaan järjestää millä tahansa kouluttajan hallitsemalla kielellä tai tulkattuna. Tyoturvallisuuskortti.fi-sivulta voit hakea koulutuksia myös koulutuskielen mukaan.

Suomalaiseen työsuojelutoimintaan voi tutustua etukäteen viidellla kielellä toteutettuun Työsuojelutoiminta työpaikalla -verkkokurssilla  osoitteessa http://register.gimletlms.com/ttk/
https://www.tyoturvallisuuskortti.fi/koulutuksen_ostajalle
Tottelematon tieto aktivismissa

pienivalkeapupu

Quote from: Waldseemüller on 24.03.2021, 07:48:41
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d9430961-3f04-4d9b-bcc7-b17c3a66017b

QuoteJos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti – nämä 7 seikkaa sen paljastavat

Rasismi on syvällä valkoisissa
Uutuuskirja paljastaa rasistisia ajatusmalleja, joita on enemmistöllä valkoisista ihmisistä. Toimintaansa voi kuitenkin muuttaa.
Elli Harju
Elli Harju
[email protected]

Tämä juttu on vain Iltalehti  -tilaajille


Kuka maksaa että saa tulla solvatuksi?
Kukaan (täysjärkinen) ei myöskään maksa lukeakseen kirjaa, joka perustuu inhimillisen ominaisuuden pseudotieteelliseen tarkasteluun; jokainen ihminen on rasisti. Get over it.
"Luulen, että pääsääntöisesti, kirjoitukseni ovat totta."

"Minun täytyy toimia epävarmuudessa, vaikkei minulla aina ole kaikkea informaatiota ja tietoa."

Ajattelija2008

Milloin Iltalehti kehuu kirjaa, jonka eurooppalaisrotuinen on kirjoittanut neekerirodun huonoista ominaisuuksista?

Juuri tätä on rasismi. Yhtä rotua haukutaan. Iltalehti edistää innokkaasti rasismia.

Supernuiva

Quote from: Ajattelija2008 on 24.03.2021, 10:36:52
Milloin Iltalehti kehuu kirjaa, jonka eurooppalaisrotuinen on kirjoittanut neekerirodun huonoista ominaisuuksista?

Juuri tätä on rasismi. Yhtä rotua haukutaan. Iltalehti edistää innokkaasti rasismia.

Käsittämätöntä, että valkoisia saa haukkua ja mollata miten paljon tahansa, mutta ketään muuta ei. Rasismin yksi määritelmähän on se, että ihmiseen suhtaudutaan eri tavalla kuin johonkin toiseen.