Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[oetker]

Ruotsissa tuulivoima on kriisissä raportoi verkkolehti Bladet: https://bladet.se/bransle-miljo/de-flesta-vindkraftverk-gar-mot-konkurs/

Juttu on vuoden vanha, mutta sietää silti saada huomiota, vapaa käännös:

Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

On tässä tietty logiikka. Jos tuulivoimaa on erityisen paljon, niin se vaikuttaa markkinahintaan jo jossain määrin.
Mutta paria asiaa tuossa ei kuitenkaan huomioida:
- Markkinahinta syntyt sekä tarjonnasta että kysynnästä. Jos kysyntää riittää, niin hintakin on hyvä. Tuulivoima ei ole siis pakotettu myymään aina huonoon aikaan.
- Kyllä muut voimalat voivat säätää ja säätävätkin tehoaan markkinahinnan mukaan. Myös ydinvoimaloiden tehoa säädetään, mutta lähinnä viimeisenä vaihtoehtona, koska ydinvoimalassa on korkeat kiinteät kustannukset. Varsinainen 'polttoaine' on suhteessa edullista ja näin ollen laskemalla ydinvoimalan tehoa vaikka 20% ei säästy rahallisesti paljon mitään.

Huolto ja ylläpito

Kun tuulivoimaan investoitiin, huoltokustannukset laskettiin lähes nollaksi ja voimaloiden oli tarkoitus toimia 25 vuotta. Todellisuudessa juoksevat ylläpitokustannukset ovat korkeat ja turbiinin elinikä on 10-15 vuotta. Sen vaihtaminen maksaa lähes yhtä paljon kun uuden voimalan pystyttäminen.

Investointi

Useimmat pitkäaikaiset investoinnit tehdään lainaksi. Juoksevia kuluja dominoi sen takia lyhennykset ja korot. Jos voittoa ei synny, talous ei pysy kasassa.

Yhteenveto

Suurin osa tuulivoimaloista käytetään tappiolla, joissain tapauksissa niiden pyörittäminen maksaa ja niiden seisottaminen olisi edullisempaa. Konkursseja on siis tulossa sekä suuria tappioita pankeille ja sijoittajille. Vahvistamattomien lähteiden mukaan Nordealla on suuri tuulivoiman lainasalkku.

No, mitä tästä voidaan päätellä?
Ei kannata tehdä tappiollista toimintaa. Varsinkaan sellaista, joka nojautuu valtiolta tai jostain muualta saataviin tukialmuihin. Että ilman tukia tulee edullisemmaksi vaan pitää seisokissa.

Itsekin omistan Nordean osakkeita pikkusummalla, joten eipä soisi ottavan takkiin, mutta huomattavasti mieluummin investointilainoja ydinvoimaloihin, kuin tällaisiin näpertelyyn.

[Roope]

Helsingin Sanomat pelottelee ilmastonmuutoksesta johtuvalla maailmanlopulla ja Aarne-vauvan tulevaisuuden tuhoutumisella, niin kuin vain Helsingin Sanomat osaa.

Kun Richard Powers näki tuhatvuotiaita punapuita, joita uhkasi hakkuu, hänelle tapahtui jotain peruuttamatonta: "Nykymeno johtaa ihmiskunnan itsemurhaan"

[...]

NIIN, MITÄ Powers maapallon nykytilasta ylipäätään ajattelee?

Ilmastonmuutoshan on väistämätön, eivätkä maailman maat näytä kykenevän vaikuttamaan koko ajan kohoavaan lämpötilaan millään lailla. Jäätiköt sulavat, metsät palavat, eliölajit katoavat ja niiden myötä lopulta ihminenkin.

Pitäisikö meidän vain hyväksyä tuleva tuho ja etsiä laihaa lohdutusta siitä, että sitten joskus, tuhon jälkeen, maapallo pärjää itsekseenkin? Tai siitä, että aina joku reipas torakka, bakteeri tai lima selviää ekokatastrofista ja aloittaa kehityksen alusta uudelleen?

"Ihmiset ovat todella ahdistuneita ja masentuneita", Powers aloittaa vastauksensa. "Tajutaan, että nykymeno johtaa ihmiskunnan itsemurhaan, eikä keinoja sen estämiseen löydy."

Helsingin Sanomat 30.1.2021

Kun kirjailija ja kulttuuritoimittaja lyövät viisaat päänsä yhteen, tuloksena on soopaa ihmiskunnan lopusta. Tieteen näkökulma on, että ihmiskunta ei ole näillä näkymin katoamassa, ei ainakaan ilmastonmuutoksen seurauksena, vaan ongelmana pitkälle ensi vuosisadalle on paremminkin paikallinen ylikansoitus. Powers onkin sopivasti entinen luovan kirjoittamisen opettaja.

Ilmastokriisin keskellä

Millaisessa maailmassa Aarne-vauva elää seuraavat 30 vuotta? Jäämeren jää sulaa silmissä kuten otsikossa käytetty HS:n ilmastofontti havainnollistaa. Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ratkaistaan nyt.

Aarne on 2,5 kuukauden ikäinen vauva, jonka tulevaisuus ratkaistaan nyt – HS kysyi kysyi asiantuntijoilta, millaisessa maailmassa ilmastokriisin keskellä syntynyt sukupolvi elää lähivuosikymmenet. Tuore äiti Hanna Aho kietoo Aarne-vauvan ulkoilua varten kantoliinaan.
...

Helsingin Sanomat 31.1.2021 (maksumuuri)

Millainen on ihan konkreettisesti se "ilmastokriisi", jonka keskellä Aarne-vauva (ilmastonmuutosaiheinen nettijuttu alkaa koko näytön kokoisella liikkuvalla kuvalla viattomasta pikku vauvasta) joutuu Hesarin toimittaja Heli Saavalaisen mukaan elämään vuoteen 2050 asti? Ehkä parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuva vastaus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta suomalaisten elämään tosiaan kerrotaan tällä kertaa, en pääse maksumuurin taakse, mutta sellaista ei ole näkynyt Hesarissa vielä tähän asti. Aarne-vauvan elämällä ei nimittäin tule olemaan mitään tekemistä Jäämeren jään sulamisen tai HS:n ilmastofontin kanssa.

Toinen asia sitten se, että vastoin tuossa sanottua vuoden 2050 ilmastoon voidaan vaikuttaa vain hyvin vähän, korkeintaan noin 0,2 astetta, uusilla globaaleilla ilmastopolitiikan päätöksillä. Pelkän Suomen tai koko EU:nkaan uusien vielä radikaalimpien ilmastopoliittisten päätösten vaikutus olisikin sitten jo luokkaa mitätön. 0,2 astetta vastaa ilmaston oletettua lämpenemistä noin kymmenessä vuodessa, eivätkä sellaisen muutoksen vaikutukset näy Aarnen elämässä käytännössä mitenkään verrattuna lukemattomiin muihin asioihin kuten maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan vaikutuksiin.

Arvaan, että Aarne-vauvan äiti Hanna Aho on kaikista Hanna Ahoista Suomen luonnonsuojeluliitossa viime syksyyn asti työskennellyt ilmastoaktivisti. Olisi niin agendaan sopivaa.

[foobar]

Powers-juttu on kuvaava esimerkki siitä miten vaalien alla yritetään kauttarantain mustamaalata kaikkia jotka eivät ole Vihreiden sisällä elävän ER-klikin kanssa samoilla linjoilla. Vaikka jutussa ei esiinny yhtäkään asiantuntevaa kommentaattoria suomalaisen metsänhoidon suhteen ja on vähintäänkin naurettavaa vetää jostain punapuuaktivismista tai Yhdysvaltojen faunasta johtopäätöksiä suomalaisen politiikan suhteen, sitä ei kuitenkaan mitenkään osata välttää. Ehkäpä siksi, että koko jutun olemassaolon peruste on ilmeisesti se että niin voitaisiin tehdä ja on myös pakko, koska vihervasemmistolaisen radikalismin suora kehuminen olisi kai vähän liian läpinäkyvää.

Kuvaavaa on ettei toimittaja osaa sanoa Powersin kirjasta mitään negatiivista, vaan syö hänen kädestään. Englanninkielisen laitoksen kriitikkoarviot eivät kuitenkaan ole aivan näin armollisia...

[Fiftari]

Koitin etsiä tästä lähdettä kun kaveri postasi sen meidän yksityiseen keskusteluun.
Joku henkilö nimeltä Hannu Walteri (tai Walter) on sen kirjoittanut mutta en linkkiä löytänyt.

On tammikuun 14. päivä ja kaksi turverekkakuormaa vastasi 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa.
Jo kaksi pakkaspäivän ajaa Suomen nykyisen energiatuotannon äärirajoille. Entä kun Ruotsi ei myy enää energiaa kun se tarvitsee kaiken itse? Jäätyvätkö vesiputket ja mummot asuntoihinsa?
Tuulivoima on muuten pakkasilla hiilivoimaa :man_shrugging:
Tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa tasaamaan tuulen energian vaihteluita. Säätövoimaksi käytetään usein kivihiilivoimaa.

EKOKATASTROFI
• Jokaista tuulivoimalaa varten pitää raivata kaksi hehtaaria metsää.
• Sen lisäksi alueelle pitää rakentaa huoltotiet ja voimalinjat.
• Talvella lapoihin ruiskutetaan helikopterilla jäänestoainetta.
• Betoni on itse perkele ilmastolle. Näin meille kerrotaan laajalla rintamalla.
• 135 metriä korkea tuurivoimala tarvitsee 2.800 tonnia terästä jalustaansa ja lavat 3 x 20 tonnia hiili- ja lasikuitua.
• Tuulivoiman betoniperustukset 3.500 tonnia betonia.
• Kauanko tuurivoimalan tulee pyöriä saadakseen kompensoitua hiilitasevoiton verrattuna hiilivoimalaan, joka jo seisoo paikallaan?
LUONNON MONIMUOTOISUUS VÄISTYY "VIHREIDEN" TUULIVOIMAPUISTOJEN TIELTÄ
Suomeen rakennetaan 200 tuulivoimalaa vuosittain, erämaata tuhotaan tuulivoimaloiden alta 400 hehtaaria.
SIIVET
• Tuulimyllyjen siipien kierrätystä on kehitetty jo yli 30 vuotta, mutta edelleenkään siipiä ei voi kierrättää.
• Fortumin ongelmajätelaitos ei suostu ottamaan tuulimyllyjen siipiä vastaan, koska niille ei pystytä tekemään siellä yhtään mitään.
• Sen vuoksi siivet täytyy kuljettaa Saksaan takaisin laitetoimittajalle, mutta ei niille pystytä tekemään Saksassakaan yhtään mitään.
• Saksaan toimitus perustuu ainoastaan laitetoimittajan kanssa sovittuun palautusvelvollisuuteen alkuperäistä myllykauppaa tehdessä.
• Siipiä ei yksinkertaisesti pystytä hävittämään muuten kuin hautaamalla ne maahan.
• Yhden lavan pituus on 65–70 m ja lapa painaan 20 tonnia.
Kuuden käyttövuoden jälkeen Simossa neljän voimalan siipiä vaihdettiin 12 kappaletta, joten ongelmajätettä syntyi 240 tonnia.
• Tuuliwatti Oy:llä on Simossa 37 voimalaa. Näistä syntyy kuuden vuoden väliajoin 2.220 tonnia lapa-ongelmajätettä, jota ei pystytä kierrättämään Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.
• Tämä ei ole mikään pikkuongelma. Saksassa on 6 000 tuulimyllyä, jotka on pakko purkaa. 6.000 x 3 x 20 tonnia tuulimyllyjen siipiä.
• 360.000.000 tonnia ongelmajätettä jota ei voi kierrättää.
Tuulimyllyjä mainostetaan puhtaana, päästöttömänä ja ympäristöä säästävänä energiantuotantomuotona.
Tämä jos mikä on kuluttajien harhaanjohtamista. Onko politiikassa kuluttajanoikeuksia? Voidaanko meille myydä mitä tahansa väitteillä missä ei ole mitään tolkkua?
POLIITTISET ARVANHEITTÄJÄT JA TURVE
• 5.12.2000 eduskunnan suuressa valiokunnassa käytiin keskustelu, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei.
• Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatulokseen 12 – 12.
• Koska asia haluttiin ratkaista, niin sääntöjen mukaan suoritettiin arvonta. • Avalla siis ratkaistiin Suomen energiantuotanto ja elinkeinopoliittinen asia.
• Ruotsin parlamentti on taas vastaavasti PÄÄTTÄNYT luonnontieteeseen perustuen, että turve on uusiutuva luonnonvara ja sitä voi hyödyntää biopolttoaineena!!
• Suomen arpajaispäätöksen seurauksena hukataan miljardien investoinnit turpeen tuotantoon ja samalla tuhannet työpaikat katoavat.
• Pakkastalvien energiankäyttöpiikkien tasaamiseksi tullaan käyttämään ilmeisesti "luontoystävällistä vihreää" kivihiiltä. Turve-energialaitokset vaihtavat turpeen tuontihakkeeksi Venäjältä.
LOPPUUKO TURVE?
Suomen pinta-alasta on 30 % suota ja vuotuinen turvevarannon kasvu mahdollistaisi kolminkertaistaa turpeen käytön ja tuotannon.
• Laskennallisesti Suomen turvevarannon arvo on 300 miljardia euroa.
• Aikamoinen kansallisvarallisuus siis ja verrattavissa järkipäätöksiä tekevän Norjan öljyvarallisuuteen.
POLIITTISEN ARVANHEITON SEURAUKSENA
• Tuhansia työttömiä, yrittäjien miljarditappiot, karjatalous ilman kuivikkeita, huoltovarmuuden menetys...
• Ilmastokriisiä vinkuvat ovat aiheuttamassa ekokatastrofin ja huoltovarmuuskatastrofin ja johtavat Suomen energiapulaan.
Kun Sitran ja Ilmastopaneelin "asiantuntijat" julkistivat että tarvitaan turveveron korotus, koska päästöoikeuden nouseva hinta ei ole riittävästi ajanut alas Suomen omavaraista energiantuotantoa.
Näiden "asiantuntijoiden" päätökset eivät perustu tutkimuksiin vaan tyhjiin ilmastohokemiin joita ei löydy tieteen termipankista.
Arpajaispoliitikkojen budjettiriihi kaksinkertaisti turpeen veron ja kehitti vielä merkillisen lattiahintamallin takaamaan, että huoltovarmuus heikkenee, ekokatastrofi on edessä ja energianhinta kotitalouksille nousee.
HIILIJALANJÄLKIUSKOVAISILLE
Niille jotka laskevat vielä CO2 jalanjälkiä, niin 2020 energiaturpeen päästöt ovat 3 % Suomen CO2 päästöistä.
Ihmisten osuus globaalista CO2 tuotannosta on 4%. (Luonto 96%)
Suomen osuus globaalista ihmisten CO2 tuotannosta on 0,14% josta esimerkkinä liikenteen osuus on 20%.
Eli suomalaisen liikeenteen hiilidioksiidituotanto on 0,0012% maapallon kokonaistuotannosta.
• Näin voidaan myös arvioida paljonko Suomen vaikutus on Celsius-asteina vuodessa.
• Lämpeneminen vuodessa on ollut +0.014 °C.
• Tästä saa Suomen osuudeksi
0,00000016 °C / year
Poliittiset arvanheittäjät eivät tietenkään puhu näistä luvuista, vaan korvaavat tutkimukset ja tilastot sanoilla "ilmastokriisin torjunta, nollapäästöinen, kotimainen päästökauppamalli = tulette maksamaan enemmän kaikesta"

En löytänyt haulla vastaavaa postausta mutta jos löytyy jo niin saa poistaa.

[Eino P. Keravalta]

Vaikka ilmasto muuttuisikin suuresti, sen vaikutus Aarne-vauvan elämään on aivan minimaalinen verrattuna siihen, millaisessa maailmassa Aarne-vauva joutuu elämään seuraavat 30 vuotta, jos ja kun nykyinen haittamaahanmuutto saa jatkua eikä maahan jo livahtaneita puijareita saada ulos.

Vaikka meriveden pinta nousisi kymmenen metriä Suomen rannoilla, sekin on aivan mitätön haitta siihen nähden, että maahanmuuttohullutus saa jatkua. Jos veden pinta nousee, sen kuin kävelee kuivalle maalle. Sen sijaan haittamaahanmuuttoa on vaikeampi paeta, puukot viuhuvat yllättävissä paikoissa eikä pakoon pääse. Lisäksi kymmenien miljardien kustannus. Siitä Hesari ei toki mainitse mitään, valemedia kun on.

[Roope]

Helsingin Sanomat pelottelee ilmastonmuutoksesta johtuvalla maailmanlopulla ja Aarne-vauvan tulevaisuuden tuhoutumisella, niin kuin vain Helsingin Sanomat osaa.
...

Ilmastokriisin keskellä

Millaisessa maailmassa Aarne-vauva elää seuraavat 30 vuotta? Jäämeren jää sulaa silmissä kuten otsikossa käytetty HS:n ilmastofontti havainnollistaa. Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ratkaistaan nyt.

Aarne on 2,5 kuukauden ikäinen vauva, jonka tulevaisuus ratkaistaan nyt – HS kysyi kysyi asiantuntijoilta, millaisessa maailmassa ilmastokriisin keskellä syntynyt sukupolvi elää lähivuosikymmenet. Tuore äiti Hanna Aho kietoo Aarne-vauvan ulkoilua varten kantoliinaan.
...

Helsingin Sanomat 31.1.2021 (maksumuuri)

Millainen on ihan konkreettisesti se "ilmastokriisi", jonka keskellä Aarne-vauva (ilmastonmuutosaiheinen nettijuttu alkaa koko näytön kokoisella liikkuvalla kuvalla viattomasta pikku vauvasta) joutuu Hesarin toimittaja Heli Saavalaisen mukaan elämään vuoteen 2050 asti? Ehkä parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuva vastaus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta suomalaisten elämään tosiaan kerrotaan tällä kertaa, en pääse maksumuurin taakse, mutta sellaista ei ole näkynyt Hesarissa vielä tähän asti. Aarne-vauvan elämällä ei nimittäin tule olemaan mitään tekemistä Jäämeren jään sulamisen tai HS:n ilmastofontin kanssa.

Kiitos tekstistä.

Jos pitkästä artikkelista olisi karsittu kaikki muu kuin ne osuudet, jotka kuvasivat konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia Aarnen elämään, niin eipä olisi paljon jäänyt:

Suomessa eniten lämpenevät talvet. Lumimäärä vähenee erityisesti Etelä-Suomessa vähenee.
"Pulkkailu- ja hiihtokelit harvinaistuvat. Talvella sataa myös yhä useammin vettä. Pimeys lisääntyy, joten hyvät heijastimet ovat tarpeen", Korhonen miettii.
suomalaisesta luonnosta.
Kotimaisen ruoantuotannon mahdollisuudet sen sijaan laajenevat, kun kasvukausi pitenee.
Luontoon tulee uusia lajeja, kun eteläiset kasvit ja eläimet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi. Ankariin oloihin tottuneet arktiset lajit puolestaan ovat ahtaalla.
...
"Aarne varmaan pääsee pulkkailemaan ja oppii hiihtämään ja luistelemaan. Toivon myös, että hän voisi retkeillä Evon vanhoissa metsissä ja kaivoksista vapaalla Viiankiaavalla, nauttia puhtaasta suomalaisesta luonnosta – tehdä asioita, jotka tekevät elämästä merkityksellisen."
...
Vuonna 2040 nuori Aarne Aho opiskelee ja tapaa kavereita. Pyörällä on helppo liikkua, sillä kevyen liikenteen kausi pitenee.
"Helteet lisääntyvät, ja hellekaudet pidentyvät. Ulkoharrastuksiin on hyvät mahdollisuudet kesällä, ja esimerkiksi festarikelit voivat olla hyvät. Toisaalta ukkoskuurot lisääntyvät, mikä lisää ulkotoimintojen riskiä. Kaupunkitulvatkin yleistyvät", Korhonen pohtii.
Märät talvet ja pimeys voivat vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Keväällä taas siitepölykausi aikaistuu ja uusia allergioiden aiheuttajia voi ilmaantua.
Itämerellä jäätalvi lyhenee. Talvisateet puolestaan huuhtovat mereen ravinteita, jotka voimistavat rehevöitymistä ja kesäisiä sinileväkukintoja.
Ruoantuotannossa kasvukausi pitenee edelleen. Toisaalta riskit kasvavat, kun maaperä kuivuu, tulvat lisääntyvät ja uudet tuholaiset valtaavat alaa.
...
Aarne Aho on 30-vuotias. Isovanhemmat ikääntyvät. He voivat kärsiä helteistä ja talvella liukkaudesta.
Helsingin seudulla merenpinta on mahdollisesti kääntynyt hitaaseen nousuun ja meritulvien riski kasvaa. Rakennusten kosteussuojat ovat tärkeitä.

Tässä summattuna se Aarnen elämän mullistava ilmastokriisi.

Suurin osa artikkelista onkin sitten jotain muuta, jonka tarkoitus on maalata tunteisiin vetoamalla kuvaa jostain suuresta ja pelottavasta uhasta Aarne-vauvan tulevaisuudelle.

Minkälaiset eväät maailma Aarnelle tarjoaa? Helsingin Sanomat kysyi asiantuntijoilta, minkälaisessa maailmassa ja Suomessa nyt syntynyt sukupolvi elää lähivuosikymmenet 2020–2050.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen laati HS:n pyynnöstä hahmotelmia lähivuosikymmenistä. Hän jakoi ne kolmeen vaihtoehtoiseen skenaarioon, kehityspolkuun.

Erittäin onnistuneiden ilmastotoimien skenaariossa lämpötilan nousu on saatu rajattua 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Nykyisten sitoumusten mukaisten päästövähennysten toteutumisella keskilämpötila nousee hieman alle 3 astetta. Epäonnistuminen ilmastotoimissa puolestaan johtaa noin 4 asteen globaaliin lämpenemiseen.
"Erot näkyvät ennen kaikkea pidemmällä aikavälillä vuosisadan puolivälin jälkeen", Korhonen sanoo.

Korhonen ei ilmeisesti puhu vuodesta 2050 vaan jostain paljon myöhemmästä tilanteesta, luultavasti vuodesta 2100. Toimittaja varmaankin tarkoittaa "epäonnistumisella ilmastotoimissa" IPCC:n vanhentunutta RCP 8.5 -skenaariota, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatketaan lisääntyvin päästöin hamaan tulevaisuuteen. Tätä jo mahdottomaksi muuttunutta skenaariota käytetään enää vain ilmastopropagandassa pelottelutarkoituksessa kuten tässä.

Myös ruokakriisien ennakoidaan lisääntyvän, koska viljelykelpoinen maa-ala hupenee samaan aikaan, kun maapallon väkimäärä kasvaa. Tämä vaikuttaa myös ruoan hintaan.
"Maataloustuotannon muutokset ovat suuri huolenaihe suhteessa odotettavissa olevaan väestönkasvuun", Taalas sanoo.
Merenpinnan nousu, vesivarojen hupeneminen ja kuivuus pakottavat ihmiset liikkeelle kohti suotuisampia elinalueita.

Moninkertaisesti suurempi määrä ihmisiä lähtee tulevien vuosikymmenten aikana kohti suotuisampia elinalueita muista syistä kuin ilmastonmuutoksen takia. Tässä kohdassa sanottaisiin yleensä, että muuttaminen on luonnollista ja ihmiset ovat aina muuttaneet, mutta ei silloin, kun muuttaminen saadaan kytkettyä ilmastonmuutokseen ja pakolaistulvilla pelotteluun.

Ilmastonmuutos on jo nyt yksi syy Afrikan pakolaisuuteen ja kriiseihin.

Ilmastonmuutos on merkitykseltään pakolaisuuden ja kriisien taustasyynä muihin syihin verrattuna pieni ja pysyy sellaisena. Esimerkiksi väestönkasvu ja Afrikan valtioiden poliittiset järjestelmät ovat merkitykseltään aivan toista luokkaa.

Toivoa on, miettii Aarne-poikaa syöttävä Hanna Aho.
"Viime vuonna tapahtui paljon. EU:n uudet ilmastotavoitteet, Kiinan hiilineutraaliustavoite ja USA:n mukaantulo ilmastosopimukseen antavat toivoa", hän sanoo.
"Suomikin on tekemässä paljon, mutta tehdäänkö riittävästi? Kun pohdimme toimia turpeen polton tai liikenteen päästöjen vähentämiseksi, me emme voi valita vain mieluisimpia päästövähennyskeinoja. Ihmisen arjessa monet toimet ovat lopulta melko pieniä, esimerkiksi auton valinta tai se, millä koti lämpiää", Aho sanoo.

On absurdia pohtia, tekeekö Suomi tai suomalaiset "riittävästi", sillä Suomen tekemisillä ei ole mitään näkyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen. Vielä vähemmän yksittäisten suomalaisten yksittäisillä valinnoilla.

Hanna Aho esiintyy Suomen luontoliitossa ja aktivistipuuhissaan aihealueen asiantuntijana, eikä kuitenkaan ymmärrä tämän vertaa.

Politiikassa ratkotaan paraikaa demokratian tulevaisuutta. Rinnakkain ovat yksinkertaiset ratkaisut ja vahvojen johtajien ihannointi sekä osallisuuden lisääntyminen.
"Keskitetyn vallan ideaalia haastetaan verkostoitumisella. Samalla haetaan tapoja tehdä yhdessä, jotta asiat eivät kärjisty", Dufva sanoo.

Mystistä tekstiä. Arvatenkin tuossa paheksutaan "populismia" eli käytännössä demokratiaa, mutta mihin liittyy ja mitä oikeasti tarkoittaa "populismin" vastaparina "osallisuuden lisääntyminen"? Jonkinlaista federalismin fasadia?

Hanna Aho miettii aikaa, kun Aarne on kymmenvuotias.
"Toivon, ettei Suomessa enää polteta kivihiiltä tai turvetta ja että Suomi on hiilinegatiivinen, eli luonto sitoo enemmän hiilidioksidia vuosittain kuin ihminen vapauttaa. Tarvitaan poliittista painetta ja massojen aktiivisuutta, jotta päättäjät heräävät."
Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset ovat joka tapauksessa vielä pieniä.

Hanna Ahon tässä pitäisi herätä.

Suomen vuoden 2030 tai sitäkin aikaisempi hiilineutraalisuustavoite ei ole enää vain järjetön kuten hallituksen päättämä vuosi 2035 vaan mahdoton. Joka tapauksessa kummankaan tavoitteen saavuttamisella ei olisi näkyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen millään aikavälillä.

Sitran Mikko Dufva arvelee, etteivät ihmiset vuonna 2030 koe, että he olisivat joutuneet luopumaan arjessaan mistään tärkeästä.
Kotimaan matkailu on yleisempää kuin kaukomaille lentäminen. Vaatteita korjataan ja kierrätetään nykyistä enemmän. Liikenteessä tarjolla on erilaisia palveluja, jotka yhdistävät julkista liikennettä ja henkilökohtaisia kulkuvälineitä.

Kaikki suomalaiset tuskin ovat samaa mieltä ääriradikaalin symbolipolitiikan mielekkyydestä, etenkin kun joutuvat sen maksumiehiksi saamatta mitään vastineeksi.

"Suomessa syntyy uutta osaamista, josta on kysyntää maailmalla. Aarnellekin voi olla kiinnostavia töitä tarjolla", Dufva miettii.
Myös paikallinen kiertotalous on synnyttänyt uusia ammatteja esimerkiksi korjaamisen ja korjausrakentamisen alalla.

Ilmastonmuutoskirjailija Risto Isomäki hehkutti ilmastoteknologian työllistävää vaikutusta ennustamalla afrikkalaisille uutta ammattia aurinkopaneelien kääntäjänä. Miksei sitten Aarnellekin.

"Nuoret ilmastoaktivistit ovat syystä aika vihaisia. Toivon, ettei oman lapsen tarvitse kokea, että me aikuiset jäimme toimettomiksi", Aho sanoo.
"On tärkeää kertoa lapsille ilmastokriisistä ja luontokadosta, opettaa kestäviä elämäntapoja ja valmistaa heitä sopeutumaan edessä oleviin muutoksiin. Meidän aikuisten on tehtävä parhaamme, jotta lastemme ei tarvitse olla kovin vihaisia meille."

Nuorten ilmastoaktivistien vihaisuuden ruokkiminen ja juuri tällainen ilmastokriisillä pelottelu ei johda muuhun kuin mielenterveysongelmiin.

[Roope]

Minua on kiinnostanut näiden neljän vuoden aikana, mikä on ollut Trumpin henkilökohtainen vaikutus ilmastonmuutokseen. Onko ilmastonmuutoksen estäminen viivästynyt Trumpin vuoksi vuosikymmeniä, vuosia vai kuukausia?

Aiheesta on kyllä kirjoiteltu paljon, mutta käsittely on jäänyt ilmaan huitomiseksi ja ihokkaan repimiseksi, eikä sitä ole täsmennetty konkreettiseksi viivästykseksi. Suomessakin gretamme ovat itkeneet, että Trump on varastanut heiltä tulevaisuuden.

En vieläkään ole kuullut vastausta, mutta Ylen jutun perusteella Trumpin sekä suora että epäsuora vaikutus on ollut melko mitätön.

[...]

Jutussa Trumpin niskoille pannut 1 500 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt – olivat liioiteltuja tai ei – ovat samaa suuruusluokkaa kuin koronakriisin aiheuttamat globaalit hiilidioksidipäästöjen vähennykset. Koronakriisin taas arvioitiin toisessa Ylen jutussa vaikuttavan kymmenen vuoden tähtäimellä globaaliin lämpötilaan noin 0,01 astetta.

Trumpin vaikutukseksi voi siis arvioida 0,01 astetta, mutta siinä meni gretojen tulevaisuus.

Entä presidentti Bidenin ilmastopolitiikan vaikutus?

Joe Bidenin ilmastolupaukset ovat tekemässä Yhdysvalloista täysin toisenlaisen maan – Mitkä ovat presidentin mahdollisuudet onnistua?

Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa nouseva Joe Biden on jo etukäteen voittanut puolelleen ilmastoasiantuntijat ympäri maailman.

Se on ollut helppoa, sillä kontrasti väistyvään presidenttiin Donald Trumpiin on suuri: neljä vuotta ympäristötietoiset kansalaiset ovat saaneet seurata vierestä, kuinka Trump romuttaa päästörajoituksia ja nimittää ilmastonmuutoksen kiistäjiä alan vaikutusvaltaisimpiin asemiin.

Biden puolestaan nosti ilmastonmuutoksen yhdeksi kampanjansa neljästä pääteemasta koronaviruksen, talouden ja rotukysymyksen ohella.

"Lupauksia on paljon. Kukaan Yhdysvaltain historiassa ei ole lähtenyt liikkeelle näin kunnianhimoisella ilmastoagendalla", kuvailee Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma.

[...]

Kampanjalupaukset eivät toisaalta ole sama asia kuin konkreettiset toimet. Moni muistaa vielä, kuinka edellisen demokraattipresidentin Barack Obaman ilmastotavoitteet murenivat yksi toisensa jälkeen kongressin vastustukseen tai kansainvälisiin kiistoihin.

[...]

Climate Action Tracker on laskenut, että vaikka Biden onnistuisi täyttämään kotimaassa kaikki ilmastolupauksensa ja peruuttamaan kaikki Trumpin päätökset, päästövähennys olisi seuraavan 30 vuoden aikana noin 75 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tällainen päästövähennys vähentäisi ilmaston lämpenemistä noin 0,1 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Helsingin Sanomat 3.1.2021

Bidenin ilmastopolitiikan vaikutus olisi siis täysin toteutuessaan 0,1 astetta vuonna 2100. Tämä tarkoittaa, että usein vertailukohtana käytettynä vuonna 2050 vaikutusta olisi luokkaa 1-2 asteen sadasosaa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija protestoi faktoja vastaan:

Vihman mielestä tällainen laskelma on kuitenkin omituinen.

"Ei globaali lämpötila ole hyvä mittari yhden maan ja yhden presidentin toimille. Ilmastopolitiikka ei ole neljän vuoden asia."

En keksi parempaa mittaria Bidenin ylistetyn ja Trumpin kauhistellun ilmastopolitiikan erojen konkretisoimiseksi. Laskelmissa ei ole kyse vain neljästä vuodesta, sillä Bidenin linjausten tietysti odotetaan jatkuvan läpi seuraavien presidenttien kausien.

[Roope]

Huippututkijoiden (mm. kasvatustieteen, sosiaalipolitiikan ja venäjän kielen professorit) mukaan Suomi selviää koronakriisistä ja muista tulevista kriiseistä panostamalla viipymättä kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan.

Näin Suomi selviää tulevista kriiseistä: huippututkijat ehdottavat tehokkaita ilmastotekoja, medialukutaidon vahvistamista ja panostusta henkiseen hyvinvointiin

Suomalaisen Tiedeakatemian nimittämän COVID-19-asiantuntijaryhmän tavoite on tukea suomalaista yhteiskuntaa koronakriisistä ja sen vaikutuksista selviytymisessä.

Koronapandemian aikana tiede on osoittanut tarpeellisuutensa ja toimivuutensa etenkin nopean rokotekehityksen tuloksina.

Suomalainen Tiedeakatemia nimitti viime vuonna COVID-19-asiantuntijaryhmän tukemaan Suomen selviytymistä koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä. Ryhmän jäsenet ovat tieteen eri alojen akateemikkoja sekä Suomalaisen Tiedeakatemian entisiä esimiehiä.

Anna Mauranen on Suomalaisen Tiedeakatemian esimies ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Maurasen mukaan tiede on osoittanut ylivoimaisuutensa pandemian yhteydessä.

Erityisesti esiin ovat nousseet rokotekehittäjät, epidemiologit, virologit ja hoitohenkilöstö, mutta tarvitaan myös muiden alojen tutkimusta, koska pandemian vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan eri alueille.

Asiantuntijaryhmä julkaisi tänään seitsemän tavoitetta Suomen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. TAIPUU VAAN EI TAITU -kannanotto on kutsu keskusteluun siitä, miten voidaan vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
...

Yle 8.2.2021

COVID-19-asiantuntijaryhmä: Taipuu vaan ei taitu -kannanotto (pdf)

Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tulleet arkeen nä-
kyviin hitaasti, on havahduttu toimimaan liian myöhään. Nyt vaadi-
taan tutkimustulosten lisäksi konkreettisia toimenpiteitä ja vahvaa
poliittista tahtoa, jotta pystytään kääntämään kehityksen suunta. Il-
mastonmuutoksen torjunnassa keskeistä on ilmakehän suurenevan
hiilidioksidipitoisuuden ja siitä johtuvan lämpenemisen pysähdyt-
täminen, mikä edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaa
alasajoa, hiilidioksidin poistamista ilmasta ja ilmastoneutraalisuu-
den saavuttamista.

[...]

Ilmasto- ja ympäristökriisien torjumiseen tarvitaan välitöntä talou-
dellista panostusta. Tämä konkretisoituu parhaiten, kun arvioidaan
tulevaisuuteen siirtyviä kustannuksia, jos ilmastotoimiin ei ryhdytä.
On siis laskettava paitsi ilmastotoimien tekemisen hinta, myös hinta
niiden tekemättä jättämiselle. Ratkaisuksi ilmastokriisiin on hiljattain
esitetty muun muassa ympäristöystävällisiä investointeja ja vaikutta-
mista kasvihuonepäästöjen hintoihin.

[...]

Luonnon tasapainon järkkymisestä johtuvat kustannukset synty-
vät toistuvien rajuilmojen, kuivuuden, maastopalojen ja jäätiköiden
sulamisen aiheuttamista suoranaisista tuhoista sekä niitä seuraavas-
ta elämän edellytysten kapenemisesta niin ihmisille kuin muullekin
eliöstölle. Tämän seurauksena ihminen joutuu kohtaamaan sairautta,
nälkää, pakolaisvirtoja, sotia ja paljon muuta inhimillistä kärsimystä.

[...]

Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne on samankaltainen. Jos ilmas-
tonmuutos etenee nykyistä tahtia, se tulee vaikuttamaan talouden ra-
kenteisiin tavalla, joka on koko ihmiskunnalle haitallinen. Taloutta on
kehitettävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Ilmaston ja ympä-
ristön suojelemiseksi tarvitaan taloudellisia kannustimia ja rajoitteita.
Saastuttamiselle on asetettava selkeä hinta, joka vaikuttaa valtioiden,
yritysten ja muiden toimijoiden valintoihin. Lisäksi erilaisten suositus-
ten ja sitoumusten toteutumista on valvottava tiukasti. Kuten aiemmin
todettiin, Suomen on esimerkiksi sitouduttava yhä kouriintuntuvam-
min keinoin hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Talouspoli-
tiikassa tarvitaankin voimakkaasti ohjaavia toimenpiteitä asenteisiin
vaikuttamisen rinnalle.

[...]

2. Suomen on ryhdyttävä tehokkaampiin toimiin
ilmaston ja ympäristön tilan parantamiseksi.

Hiilineutraaliuteen on sitouduttu vuoteen 2035 mennessä, jolloin
päästöt ovat yhtä suuret kuin hiilinielut. Tämän jälkeen päästöjen
on edelleen pienennyttävä ja nielujen kasvettava seuraavien vuosikymmenten
aikana. Näiden tavoitteiden toteutuminen on välttämätöntä niin ihmisten, luonnon
kuin taloudenkin hyvinvoinnin kannalta. On toimittava kunnianhimoisemmin
kokonaisvaltaisen ilmasto- ja ympäristötavoitteen puolesta ja viipymättä
panostettava tähän taloudellisesti. Pidemmällä aikavälillä Suomen tulee olla
ilmastoneutraali.

Sen sijaan, että asiantuntijatyöryhmä perustelisi, miten Suomen nykyinenkään maailman radikaalein ilmastopolitiikka muka vaikuttaisi ilmastonmuutokseen, he vaativat Suomelta "välttämättömänä" vieläkin enemmän taloudellisia panostuksia. Muuten tulee "sairautta, nälkää, pakolaisvirtoja ja sotia".

On kuvaavaa, että samassa tieteelliseksi puheenvuoroksi kuvatussa kannanotossa työryhmä haluaa myös ihmisten "asenteisiin vaikuttamista" (lähdelistassa alakoululaisiin propagandalla vaikuttamisesta Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta) ja toimenpideohjelmaa "disinformaation kitkemiseksi".

Kieltämättä oiva esimerkki suomalaisen tiedeyhteisön nykytilasta. Ääriradikaali ja sellaisena erittäin kallis mutta tehoton ilmastopolitiikka ei tietenkään tue työryhmän tavoitteeksi asetettua koronakriisistä selviytymistä vaan nimenomaan vaikeuttaa sitä.

[F1nka]

^Tuossa Ylen jutussa viimeinen kohta paljastaa tavoitteen:

...
7. tavoite
Suomen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin suuntaama osuus bruttokansantuotteesta tulee nostaa 8 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Aiemmissa visioissa esitetty 4 %:n tavoite ei ole riittävä. Kriisinkestävyyden vahvistaminen edellyttää muun muassa ihmisten käyttäytymisen, toiveiden, vaikuttimien ja seurausten tutkimusta, joka on turvattava pysyvästi tulevien kriisien varalta.
...

https://yle.fi/uutiset/3-11772468

Tutkijat vaativat lisää rahaa valtion kassasta, eli ilman suorituspaineita. Ja he lupaavat käyttää rahat ihmisten valvomiseen 

Ymmärtäisin jotenkin paremmin, jos tutkimusrahaa pyydettäisiin fuusioreaktoriin tarvittavaan materiaalitutkimukseen.

[Roope]

MTV: Video näyttää vesimassojen voiman: Himalajan syöksytulvassa ainakin 150 kuollut – "Ei ollut aikaa varoittaa ketään, ei aavistustakaan, kuinka moni kateissa" 7.2.2021

MTV: Jäätiköstä murtui valtava pala – video näyttää, kuinka tulvavesi vyöryi kohti asutusta Intiassa, yli sadan pelätään kuolleen: Vedenpinta noussut metrillä 7.2.2021

Kuten arvata saattoi, aivan kuten jopa Fukushiman tsunamin tapauksessa Himalajan tulvatuhoa yritettiin vierittää mielikuvissa ilmastonmuutoksen syyksi. Tällä kertaa asialla Maikkarin ilmastotoimittaja Päivi Mäki-Petäjä:

Ilmastotutkija Himalajan jäätikön romahtamisesta: "Tällaisten hyökytulvien riski kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä"

Ilmastotutkijalle tieto Himalajan jäätikön romahtamisesta ja sitä seuranneesta hyökytulvasta ei tullut yllätyksenä.

– Tämänpäiväisestä onnettomuudesta ei ole vielä varmuutta, mikä ilmastonmuutoksen rooli siinä on, mutta kyllä riskit tämäntyyppisille hyökytulville kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen.

Hyökytulvat vievät mennessään kaiken eteen sattuvan.

– Kun jäätiköt sulavat, sulamisvettä kertyy jokien yläjuoksulle semmoisiin järviin. Jos niiden rakenteet jollakin tavalla pettää, vesi lähtee voimakkaasti menemään alaspäin rinnettä. Ja kyllä kaikki, mitä eteen tulee, lähtee siinä mukana, selittää Korhonen.

[...]

– On useita tutkimuksia, joissa havainnot osoittavat, ettei teoreettinen ymmärrys sulamisprosessista ole täydellinen eli jäätiköt ovat sulaneet nopeammin kuin on ennustettu. Tämä on iso ongelma senkin takia, että jäätiköiden sulaminen on tällä hetkellä tärkein syy, joka nostaa valtamerten pintaa, huomauttaa Korhonen.

Jäätiköiden sulamisesta seuraa monenlaisia ongelmia.

– Kun merenpinta nousee, pienet saarivaltiot ja muut alavat alueet ympäri maapalloa ovat vaikeassa tilanteessa. Kun suolainen vesi pääsee pohjavesialueille tai maatalousalueille, se pilaa viljelyolosuhteita ja makean veden varantoja, kuvailee Korhonen.

[...]

Pieniä jäätiköitä ei enää pystytä pelastamaan.

– On todennäköistä, että hyvin suuri osa niistä sulaa lähivuosikymmeninä. Jos puhutaan isoista jäätiköistä kuten Grönlannin jäätiköstä, niiden osalta on toivoa. Jos tehdään nopeita ja radikaaleja päästövähennyksiä, on todennäköistä, etteivät ne kokonaan sula. Jäätiköiden sulaminen kuitenkin jatkuu seuraavat vuosikymmenet tai jopa vuosisadat, vaikka päästöt saataisiin alas, koska jäätiköt reagoivat uuteen ilmastolliseen tilaan hyvin hitaasti, tietää Korhonen.

MTV 7.2.2021

Onnettomuuden tuhoissa suurin tekijä oli ilmeisesti välinpitämättömyys patojen turvallisuuden suhteen, ei ilmastonmuutos tai sen nopeus. Valtavien jää- ja maamassojen putoaminen ennemmin tai myöhemmin Himalajan jokiin on aiempien kokemusten perusteella todennäköistä, mutta tätä ei ilmeisesti otettu tarpeeksi vakavasti huomioon nyt hajonneita patoja suunniteltaessa, mikä johti vesimassojen hallitsemattomaan purkautumiseen joen alajuoksulla asuneiden ihmisten päälle.

Ilmastonmuutos tekee tulvista yleisempiä, mutta aineellisia ja inhimillisiä tuhoja ei tässäkään tapauksessa aiheuttanut ilmastonmuutos vaan se, että lähes väistämättömään tapahtumaan ei varauduttu patoja rakennettaessa.

Pieniä jäätiköitä ei enää pystytä pelastamaan.

– On todennäköistä, että hyvin suuri osa niistä sulaa lähivuosikymmeninä. Jos puhutaan isoista jäätiköistä kuten Grönlannin jäätiköstä, niiden osalta on toivoa. Jos tehdään nopeita ja radikaaleja päästövähennyksiä, on todennäköistä, etteivät ne kokonaan sula.

Tällä lausunnolla Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen löytää tiensä huuhaa-kategoriaan. Onneksi olkoon.

Koko Grönlannin sulaminen vaatisi pahimmassakin hiilipäästöskenaariossa tuhat vuotta. Tätä ei lähes täydellä varmuudella tule tapahtumaan, vaikka emme tekisikään "nopeita ja radikaaleja päästövähennyksiä" vaan jatkaisimme nykyistä päästöjen vähentämistä. Antarktiksen jäätikkö taas ei tule sulamaan kokonaan edes pahimmassa skenaariossa.

[Alabama]

German Angst jatkuu - tällä kertaa ilmastokatastrofiin liittyvän flock(=lumihiutale)downin muodossa...

Mikäli joku sattuu selviämään hengissä turboviruksesta (Merkelin koronaneuvonantaja Karl Lauterbach: ,,... meitä uhkaa kolmannen aallon turbo-virus"),, on edessä kuitenkin joutuminen äärimmäisen vaarallisen sään kynsiin ja mahdollinen tuhoutuminen. Saksan valtamedia on viimeisten päivien ajan lietsonut paniikkia kylmän (öisin -15°C:sta muutamaan plusasteeseen) ja lumisateisen (paikoitellen 15-40 cm lunta) talvisään takia. Syykin on selvinnyt. Kysymyksessä ei olekaan talvisää, vaan ilmaston lämpenemisestä johtuva arktisen ilmamassan tunkeutuminen Keski-Eurooppaan.

Ja taas nousee mieleen väkisinkin kysymys: Kuka on tällä kertaa tilannut ,,tieteellisen" tutkimustuloksen ja hysterian lietsomisen agendansa edistämiseksi?


Näin mediassa uutisoidaan talvisäästä:

,,Äärimmäisen vaarallista" – näillä 28 alueella on nyt voimassa korkein hälyytystaso...

Pohjois-Saksaa uhkaa Saksan ilmastopalvelun mukaan viikonloppuna äärimmäisiä lumisateita ja lumikinostumisia– ilmastopalvelu julkaisee ,,virallisen vaarailmoituksen". Rautatiet lakkauttavat huolehtivaisesti kaukoliikenteen usealta eri reitiltä.

Hengenvaaralliset tilanteet ovat mahdollisia ja voi esiintyä suuria vahinkoja ja tuhoa. Usein tämä koskee suurempia alueita. Välttäkää ulkona oleskelua. Olkaa varovaisia ja hakekaa säännöllisesti tietoa vaarallisen säätilanteen kehittymisestä. Noudattakaa joka tapauksessa viranomaisten, järjestyksenvalvojien ja apujoukkojen määräyksiä. Valmistautukaa epätavallisiin toimenpiteisiin. Näin Saksan Ilmastopalvelu tiedotuksessaan.

...äärimmäisiä lumisateita... äärimmäisiä lumikinostumisia... liukkaita kelejä...varoituksia...vakavia myrskynpuuskia... lumikaaos...palokunta....katastrofinsuojeluviranomaiset, poliisit, liikennelaitokset ja lumiaurat hälytysvalmiudessa...välttäkää periaatteessa autolla ajamista... vaarailmoitus....

https://www.welt.de/vermischtes/article225847805/Wetter-Extrem-gefaehrlich-Hoechste-Warnstufe-fuer-28-Regionen.html

[Bellerofon]

#irtiturpeesta trendaa mahtavasti käytännössä Tre:n, Helsingin ja muiden TOP5 kaupunkien nuorten naisten toimesta. Osa heistä on joskus saattanut kävellä suossa tai metsässä. Kovin mahtavasti linjassa vasemmistolaisuus, "ilmastonmuutoksen vastustajat", maahanmuuttoa puolustavat ja LGBT-emojein & värein sommistautuneet nuoret naiset. Rationaalisuus loistaa poissaolollaan ja vahvasti vedetään fiiliksellä. Näinhän ihmiset oikeastikin päätöksiä tekevät ja päätökset ovat äärimmäisen usein johdettuja emotionaalisesta näkökulmasta.. ihan kaikilla. Nuorilla tytöillä ja naisilla näyttää kuitenkin olevan äärimmäisen vahva halu olla omassa viiteryhmässään kovasti esillä maailmanparantaja-moodissa. Nuo nuoret naiset kuitenkin ovat ehkä yksi suurimmista maailman resursseja kuluttavasta porukasta pikamuoteineen, Top-of-the-self elektroniikkatuotteineen, äärimmäisen pitkälle brändättyjen meikkien ja rasvojen kuluttajina. Harva heistä arvostaa pitkää lomaa mökillä, jossa ruoka tulee järvestä, vesi kaivosta sekä rauha luonnosta. Hyvin monet "setämiehet" viettävät vapaa-aikaa vaatimattomasti ja pitävät samoja vaatteita jopa vuosikymmeniä ja kuluttajina ovat usein täydellisessä ääripäässä verrattuna tähän elitistiseen naisporukkaan. Monella on kotiin asennettu ilmalämpöpumput öljyä säästääkseen ja termostaatit ovat minimissä ja kotona sähkövehkeet sammutetaan silloin, kun niitä ei tarvita. Suihkukin sammutetaan sillä välin kun kalju saippuoidaan. Suurin osa noista "vihreistä naisista" ei tiedä paljonko maksaa kWh sähköä siirtomaksuineen tai minkä hintainen on vesikuutio kylmää vettä ja mikä on hulevesimaksu.
Ignorance is bliss... tiettyyn rajaan saakka. Nyt meillä tuntuu olevan hallituksen lähipiirissä vaikuttajia, joilla on todellisuuden kuva täysin hämärtynyt ja valtion virkamiehetkin antavat poikkeuksellisen suorasanaista kritiikkiä toimista, mutta mikään viisari ei värähdä ja edelleen ajataan aatteen palossa Suomelle haitallisia asioita. Turvetuotannon alasajo ei tule pelastamaan maailmaan tai Suomea ilmastokriisiltä vaan se tulee oikeastaan aiheuttamaan ongelmia moneen suomalaiseen kuntaan ja tuottavuuteen sekä lisäämään tuontienergian tarvetta. Suomi on täynnä soita ja toimiala olisi voitu hallitusti ajaa alas, kun meillä on korvaavat energialähteet. Tämäkään ei ratkaise esimerkiksi kuiviketurveongelmaa ja en näe ainakaan itse mitään syystä miksei turvetuotantoa olisi edelleen voitu ylläpitää jo avatuilla soilla. Nyt meillä on toisaalta pilatut järvet ja maisemat sekä helvetisti aukinaisia aumoja ja turvekasoja joille ei ole kysyntää. Ei ole win-win kenellekään.

[F1nka]

^Tuli häijy ajatus. Mitäs jos turpeenkäyttöä ei lopulta sitten lopetettaisikaan, mutta hetkellisellä lopettamisella saadaan nykyiset turveyrittäjät myymään laitteensa pilkkahintaan?

[F1nka]

Tämä vanheni hyvin
Vuonna 2019

Muovin korvaaminen sataa suomalaisyhtiön laariin – pahvimukeista tutun Huhtamäen arvo on moninkertaistunut ja McDonald's on sen suurin asiakas
Perinteikäs suomalaisyhtiö on noussut väistyvän toimitusjohtajan Jukka Moision aikana alallaan maailman kärkeen.

Pakkausteollisuus
14.2.2019Päivitetty 14.2.2019 18:22

https://yle.fi/uutiset/3-10646051

Nyt 2021

EU-direktiivi: Suomalaiset pahvimukit ovatkin muovituotteita – Pakkausvalmistaja Huhtamäki ihmettelee kilpikonnamerkkiä: "Vaikutus on ympäristön kannalta kielteinen"
Kuva kärsivästä kilpikonnasta painetaan myös suomalaistuotteisiin.

Pakkausteollisuus 12.2. 13:21Päivitetty 12.2. 15:28
...
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kartonkipakkaukset joutuivat sääntelyn kohteeksi, vaikka ne nimenomaan korvaavat muovia. Saman kohtelun saivat regeneroidut selluloosakuidut lyocell ja viskoosi – vaikka ne Harlinin mukaan korvaavat ympäristöä rasittavaa puuvillaa ja mikromuoveja.

Harlinin mukaan SUP-direktiivi puskettiin läpi vauhdilla, koska ihmiset ovat havahtuneet merten roskaongelmaan. Siksi ryhdyttiin kieltämään rannoilta löytyneitä muovituotteita. Vasta myöhemmin havaittiinkin, että suurempi mikromuoviongelma saattavat olla tekstiilit ja autojen renkaat.

Niitä on kuitenkin vaikeampi kieltää....

https://yle.fi/uutiset/3-11785018

[jmk]

^ Viherkommarilla on valtaa ja se käyttää sitä häpeilemättä. Millään tosiasioilla, rehellisyydellä tai reiluudella ei siinä ole merkitystä.

Tuo että ympäristöystävällisen pahvimukin valmistaja pakotetaan, pakkolain voimalla, painamaan mukiin joku helkutin itkevä kilpikonna, on harvinaisen törkeää mielikuvavääristelyä. Mutta minkäs teet: viherkommarilla on valtaa ja se käyttää sitä.

Ja kun viherkommari perseilee, niin vaikka jälkikäteen huomattaisiin että perseelleen meni, ei vastuunkantajaa ole. Tuotteet vain itsekseen "joutuivat" kohteeksi, asioita vain "puskettiin läpi" passiivissa, "ryhdyttiin" kieltämään. Kuka puski, kuka ryhtyi? Herra(oletettu) passiivi.

[Melbac]

Mai Kivelä: Ulkomainonta ilmastoa lämmittämässä
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3660763

Vasureiden ajatusten tonavan mielipiteitä.Kuten tuolla kommenteissa joku jo totesi niin v*tut ne noi ulkomainokset mitään lämmitä.Ainakin joku >-15c aamuisin noiden vieressä näin talvisin.

[Roope]

Iltalehti: Ilmastonmuutos uhkaa Suomen turvallisuutta: "Todennäköistä, että terveyskriisit lisääntyvät" 10.2.2021

Ilmastonmuutos ei ole likimainkaan Suomen suurimpien turvallisuusuhkien joukossa.

–Ilmastonmuutos muuttaa suomalaisten turvallisuusympäristöä ja lisää ennakoimattomuutta, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala, sanoo.
...
Tutkijan mukaan ilmastomuutokset aiheuttamien suorien uhkien vaikutukset eivät Suomessa ole yhtä rajuja kuin muualla, mutta myös täällä on odotettavissa häiriötä esimerkiksi energiajakeluun.

–Suomessa myrskytuhot lisääntyvät ja odotettavissa on pitkiä sähkökatkoja, myös energia- ja vesijakeluun voi tulla häiriöitä.

Hakalan mukaan suoriin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin lukeutuvat myös taudit, joita ei aiemmin ole Suomessa lämpötilan vuoksi ollut, mutta niitä saattaa jatkossa tulla tänne esimerkiksi hyttysten mukana.

Tällaiset väitteet eivät perustu laskelmiin vaan mielikuvilla pelotteluun. Itse asiassa ilmaston lämpenemisen on arvioitu vähentävän Suomessa ilmastoon liittyviä kuolemia.

–Suomessa on totuttu ajattelemaan, etteivät tällaiset suorat uhat niin paljon meihin vaikuta, joten me emme ehkä ole ajatelleet ilmastonmuutosta niin suurena uhkana turvallisuudellemme, Hakala sanoo.

Pahimmillaan jonkin verran enemmän myrskytuhoja ja sähkökatkoja. Tällaiset suorat uhat eivät tosiaan paljon meihin vaikuta, joten ei ole syytä ajatella ilmastonmuutosta suurena uhkana turvallisuudellemme, kuten ei nykyisiäkään myrskytuhoja ja sähkökatkoja.

Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät rajoitu pelkkiin suoriin uhkiin, vaan niiden lisäksi on myös ketjuuntuvia uhkia, joissa ympäristövaikutukset yhdistyvät sosioekonomisiin, taloudellisiin ja poliittisiin tekijöihin, ja joista muodostuu usein valtionrajat ylittäviä ketjuja, joita on vaikea ennustaa ja ennakoida.

Tällaisia ketjuuntuvia uhkia ovat esimerkiksi konfliktit, pandemiat ja muuttoliike.

–Ne ovat usein jo olemassa olevia uhkia, jotka voimistuvat ilmastonmuutoksen seurauksena, Hakala sanoo.

Tutkijan mukaan ilmastomuutoksen aiheuttama muuttoliike ei välttämättä tarkoita sitä, että ihmiset siirtyvät suoraan Afrikasta Suomeen, koska maahanmuutto tapahtuu pääosin maanosien sisällä.

–Tutkimusten perusteella muuttoliikkeet tulevat kuitenkin lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä, ja todennäköisesti myös Suomeen kohdistuva muuttoliike lisääntyy.

Sama muuttoliikkeiden suhteen. Jos jo nykyisiä ja Afrikan väestönkasvun vuoksi yhä kasvavia muuttopaineita ei pidetä täällä sen vertaa ongelmana, että ei-toivottua muuttoa estettäisiin tiukemmalla rajavalvonnalla ja maahanmuuttopolitiikalla, niin ilmastonmuutos ei tuo kuvioon juurikaan uutta.

Suomeen suuntautuvalla muuttoliikkeellä on hyvin vähän tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa mutta sitäkin enemmän tekemistä Suomen ja EU:n maahanmuuttopolitiikan kanssa.

Kolmantena ilmastonmuutoksen aiheuttamana turvallisuusuhkana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala nostaa esiin rakenteelliset uhat, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksen hillinnän tai siihen sopeutumisen seurauksista.

–Globaalisti nämä liittyvät esimerkiksi siihen, miten energiasiirtymä muuttaa suurvaltojen välisiä valta-asetelmia tai siihen, miten valtiotasolla pystytään hallinnoimaan siirtymää niin, ettei se aiheuta liiallista haittaa joillekin ihmisryhmille.

Hakala muistuttaa esimerkiksi Ranskan keltaliivien protesteista, jotka saivat alkunsa polttoaineverojen korotuksista. Fossiilisten polttoaineiden hinnankorotusten tarkoituksena oli vähentää ympäristön kuormitusta.

Tutkijan mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdyt poliittiset toimet voivat pahimmillaan johtaa yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymiseen.

–Polttoaineiden hinnankorotukset eivät välttämättä Suomessa johda yhteiskunnan polarisoitumiseen, mutta päättäjien pitää pystyä ennakoimaan päätösten vaikutuksia esimerkiksi köyhille ja maaseudun asukkaille.

Tutkijan mukaan päätösten ennakointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmastomuutosta torjuvia päätöksiä pitäisi jättää tekemättä.

–Pitää tehdä tehokkaita, demokraattisia päätöksiä, mutta samaan aikaan huolehtia siitä, ettei hillintätoimilla aiheuteta yhteiskuntaan uusia turvallisuusuhkia, Hakala sanoo.

Päästiin viimein asiaan.

Jos Suomen hallitus kertoisi rehellisesti, millaisia toimia sen pähkähullu hiilineutraalisuustavoite edellyttää, se ei olisi kovin kauan hallitus.

Meidän ei tarvitse pelätä ilmastonmuutosta vaan sen varjolla ajettavaa ilmastopolitiikkaa ja muuta siihen liitettyä politiikkaa, joilla pahimmillaan yritetään viedä kansalaisilta sekä rahat että oikeudet. Kun yhteistä rahaa käytetään järkevämpien kohteiden sijaan mahdollisimman paljon symbolipolitiikkaan ja hegemonian osoittamiseen, jotkut väistämättä kärsivät.

Tutkijan mukaan Suomen pitäisi edistää ilmastoturvallisuutta kaikessa ulkopolitiikassaan - sekä globaalin vastuun kysymyksenä että kansallisen etunsa vuoksi.

–Sellaista mahdollisuutta ei ole, etteivätkö nämä vaikutukset tulisi myös meille, Hakala päättää.

Jää epäselväksi, mihin vaikutuksiin ja kansalliseen etuun tutkija viittaa. Ainakaan Suomen ääriradikaali ilmastopolitiikka ei ole kansallinen etu. Toisaalta esimerkiksi Suomeen suuntautuva Euroopan ulkopuolinen muuttoliike on määrältään ja laadultaan edelleen hyvin pitkälle Suomen päätettävissä.

[insinörtti]

Ilmastonmuutokseen kannattaa varautua. Onneksi silloin kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Esimerkiksi Helsingissä on pari astetta korkeampi vuoden keskilämpötila kuin Tampereella. Nyt siis tamperelaisten kannattaisi kysellä neuvoja Helsingistä, että kuinka hengissäselviäminen noin kuumassa onnistuu, jos vaikka lämmitystarveluku satakin pistettä alenee.
Onnistuisi se varautuminen ihan kotonakin. Muistellaan vaikka vuotta 1987, jolloin Helsingin keskilämpötila oli 3.3 astetta. Sitten vuonna 1989 se olikin neljä astetta enemmän. Noin suuri muutos noin lyhyessä ajassa varmasti antaa paljon hyvää tietoa hengissäselviämiseen.

[lurkkeri]

Jos joku ihmettelee että etkö usko ilmastonmuutokseen, niin voit vastata ettei usko kukaan muukaan. Jos uskottaisiin, niin tehtäisiin jotain jolla on oikeasti merkitystä. Ensisijaisesti rakennettaisiin ydinvoimaloita. Jos oikeasti haluttaisiin lopettaa fossiilisten käyttö vuoteen 2050 mennessä niin:

To summarize: to get the world to zero emissions by 2050, our options are to build, commission, and bring on-line either:
• Two 2.1 gigawatt (GW, 109 watts) nuclear power plant each and every day until 2050, OR
• 6000 two-megawatt (MW, 106 watts) wind turbines each and every day until 2050 plus a 3 GW nuclear power plant every day until 2050, assuming there's not one turbine failure for any reason, OR
• 200 square miles (500 square kilometres) of solar panels each and every day until 2050 plus a 3 GW nuclear power plant every day and a half until 2050, assuming not one of the panels fails or is destroyed by hail or wind.

https://wattsupwiththat.com/2021/01/27/bright-green-impossibilities/

[Roope]

Ilmastonmuutokseen havahtumiseen tarvitaan yhä havainnollisempaa journalismia

HS:n tänään julkaisemassa liitteessä kerrotaan, kuinka ilmastonmuutoksesta on kerrottu eri vuosikymmeninä. Ilmiö on vaarallinen ja vaikeasti hahmotettava prosessi, jonka havainnollistamiseen tarvitaan kekseliäisyyttä: niin digitaalista kerrontaa kuin uusi ilmastofonttikin, kirjoittaa HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

[...]

Studiossaan hän asetti päähämme VR-lasit. Yhtäkkiä olimmekin virtuaalisesti keskellä pienenevää jäätikköä yhdessä Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijoiden kanssa. Seisoimme Pohjoisen jäämeren rannalla ja katsoimme, kuinka kauas jää oli kaikonnut yhden vuosisadan aikana.

De la Peña oli pyrkinyt tuottamaan Grönlanti sulaa -nimisen dokumenttinsa tavalla, jossa yleisö kokisi ilmastonmuutoksen nopeat vaikutukset konkreettisesti. Hän upotti katselijan mereen, jotta olisi mahdollista ymmärtää jäävuorten nopean sulamisen tapahtuvan pääosin vedenpinnan alapuolella. Lämpimät merivirrat söivät jäävuorta kolmiulotteisessa näkymässä silmiemme edessä.

[...]

JUURI ilmastonmuutoksen kaltainen ilmiö on ihmiselle erityisen vaikea hahmotettava. Vaarallinen prosessi etenee jättimäisellä vauhdilla. Muutos on silti arkipäiväiseen todellisuuteen nähden sen verran hidasta, että siihen havahtuminen on vaikeaa.

Siksi kehittyvän digitaalisen journalismin kerrontakeinot muodostuvat yhä tärkeämmiksi. Mitä vaikeammin hahmotettavasta aiheesta on kyse, sitä suurempi velvollisuus on pyrkiä havainnollistamaan sitä eri muodoin. Helsingin Sanomissa puhumme kokemuksellisuudesta: uusien digitaalisten kerrontatapojen nopea kehittäminen perustuu siihen, että artikkeleita ei pelkästään lueta vaan ne myös koetaan.

[...]

Samaa ideaa kehittäen päädyimme luomaan HS:n ilmastofontin. Kirjasimen perusteena on havainnollistaa ilmastonmuutoksen vauhtia ja sen hidastamiseen tähtäävien toimenpiteiden kiireellisyyttä. Kirjasimen leikkaus ohentuu vuosi vuodelta jääpeitteen sulaessa.

Käytimme ohentumisen mittarina tuota lentokoneen ikkunasta näkemäämme Jäämeren jääpeitteen sulamista. Menneiden vuosien data perustuu Yhdysvaltain kansallisen lumi- ja jäätietokeskuksen mittaustuloksiin. Tulevia vuosikymmeniä kuvaava leikkaus perustuu puolestaan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ennusteeseen aina vuoteen 2050 saakka.

HALUAMME jakaa kirjasimen ilmaiseksi kaikille. HS:n ilmastofontti onkin jo muutamassa viikossa herättänyt huomiota parissakymmenessä eri maassa Yhdysvalloista Japaniin. Fontin voi ladata osoitteesta HS.fi/ilmastofontti. Hanke on luonteva jatko kampanjalle, jossa HS jakoi suomalaisille ja kansainvälisille päättäjille hiilidioksidista valmistettua mustetta sisältävän ilmastokynän YK:n ilmasto- kokouksen alla vuonna 2019.

Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisessa on luonnollisesti poliitikoilla ja valtioilla. Äänestäjät – eli yksilöt – lopulta määrittelevät, millaisella vauhdilla poliitikot asioihin tarttuvat.

Toivomme, että ilmastofontti näkyy tulevaisuudessa mahdollisimman monessa julkaisussa – ja muistuttaa vastuustamme tulevia sukupolvia kohtaan. Faktoihin ja tutkimukseen perustuvan havainnollisen journalismin avulla on mahdollista ymmärtää yhä selkeämmin tilanteen vakavuus.

Täältä pääset lukemaan HS:n Ilmastoliitettä.

Helsingin Sanomat 1.2.2021

Hullua on ja yhä hullummaksi muuttuu.

JUURI ilmastonmuutoksen kaltainen ilmiö on ihmiselle erityisen vaikea hahmotettava.

Ja mitä tekee Suomen suurin päivälehti selvittääkseen ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia suomalaisille? Kehittää jäätiköiden sulamiseen perustuvan ilmastofontin ja tekee siitä suuren numeron.

Mitä vaikeammin hahmotettavasta aiheesta on kyse, sitä suurempi velvollisuus on pyrkiä havainnollistamaan sitä eri muodoin.

Mutta sen sijaan, että Hesari kuvaisi ja analysoisi ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle faktoihin ja parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuvan perinteisen journalismin keinoin, se ei tee muuta kuin yrittää kaikin keinoin vaikuttaa lukijoidensa mielikuviin ja tunteisiin.

Ilmastoliitteestä voi päätellä, että Hesarissa ei uutiskokoelman perusteella ole julkaistu neljässä vuosikymmenessä ensimmäistäkään Suomea koskevaa artikkelia tai edes yhtä faktaa, joka likimainkaan oikeuttaisi valtamedian nykyisenlaisen hysteerisyyden ilmastouutisoinnissa.

Vaikka olihan se hauska lukea Ilmatieteen laitoksen Arktisen tutkimuksen päällikön yhdeksän vuoden takainen ennustus, että Pohjoisnapa olisi kesäisin jäätön kymmenessä vuodessa. Ja tutkijoiden neljän vuosikymmenen takainen ennustus, että meren pinta nousisi muutamassa kymmenessä vuodessa viisi metriä. Ja että Hesarin edellinen ilmastojournalistinen saavutus oli ilmastokynä.

[lurkkeri]

Hesari on nimittänyt erikseen ilmastonmuutoksesta vastaavan toimittajan. Siihen nähden on outoa että HS ei ole saanut julkaistua ainuttakaan ilmastonmuutosta koskevaa faktaa. Ei ensimmäistäkään.

Mikä sitten voisi olla globaalia ilmastoa koskeva fakta? Koska globaalia ilmastoa ei ole olemassa, termillä tarkoitetaan yksinkertaisesti maapallon keskilämpötilaa. Sitä koskeva fakta olisi riittävän tiheän mittausverkoston sisältämät mittaustulokset, virhelähteineen ja luottamusväleineen 30 vuoden ajalta (sitä lyhyemmän aikavälin muutokset ovat säätä). Tietysti asianmukaisesti tehty tilastollinen analyysi voisi olla osafakta, kuitenkin ilman "adjustointeja" ym. temppuja.

Mitä pohjoiseen napajäähän tulee, se tulee sulamaan vuoteen -07, -13, -14 ja -20 mennessä. Viimeinen maalitolppa on viisaasti siirretty vuoteen -40. Lisää maailmanlopun ennustuksia löytyy sivustolta https://extinctionclock.org/.

[zupi]

Voi vattu noita hyviä multimiljardöörejä...

[tweet]1361316540835061763[/tweet]

[Ajattelija2008]

–Suomessa myrskytuhot lisääntyvät ja odotettavissa on pitkiä sähkökatkoja, myös energia- ja vesijakeluun voi tulla häiriöitä.

Hakalan mukaan suoriin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin lukeutuvat myös taudit, joita ei aiemmin ole Suomessa lämpötilan vuoksi ollut, mutta niitä saattaa jatkossa tulla tänne esimerkiksi hyttysten mukana.

Emma Hakala valehtelee. Myrskyt eivät Suomessa ole lisääntyneet eivätkä myöskään myrskytuhot sadan vuoden aikana.

Ei myöskään ole mitään tunnettuja tauteja, joita Suomeen voisi ilmestyä sen takia, että ilmasto lämpenee vaikkapa 2 astetta. Nimittäin nämä kamalat taudit kylväisivät jo nyt tuhoa Etelä-Ruotsissa. Malaria hävisi Suomesta vuoden 1900 tienoilla, ei suinkaan kylmän lämpötilan vaan parempien rakennusten takia. Hyvät talot pitivät hyttysenpistot vähissä.

Tässä meillä on tutkija, jonka kontribuutio keskusteluun on pelkkä valheiden jakaminen. Asian voi ymmärtää sitä taustaa vasten, että kyseisen tutkijan palkan maksaa valtio, ja valtiota johtava hallitus on yhdeksi pääteemakseen valinnut ilmastosta valehtelun.

[Roope]

–Suomessa myrskytuhot lisääntyvät ja odotettavissa on pitkiä sähkökatkoja, myös energia- ja vesijakeluun voi tulla häiriöitä.

Emma Hakala valehtelee. Myrskyt eivät Suomessa ole lisääntyneet eivätkä myöskään myrskytuhot sadan vuoden aikana.

Myrskyt eivät lisäänny mutta myrskytuhojen odotetaan lisääntyvän, kun maassa ei ole routaa. En kuitenkaan puhuisi Hakalan lailla turvallisuusuhasta, kun sellaisesta ei kaikkeen muuhun suhteutettuna ole kyse.

[Ajattelija2008]

–Suomessa myrskytuhot lisääntyvät ja odotettavissa on pitkiä sähkökatkoja, myös energia- ja vesijakeluun voi tulla häiriöitä.

Emma Hakala valehtelee. Myrskyt eivät Suomessa ole lisääntyneet eivätkä myöskään myrskytuhot sadan vuoden aikana.

Myrskyt eivät lisäänny mutta myrskytuhojen odotetaan lisääntyvän, kun maassa ei ole routaa.

En ole nähnyt tuosta mitään kovaa dataa. Sähkölinjojen päälle kaatuu puita niin sulana aikana kuin roudankin aikana. Sähköyhtiöt kaivavat kaapeleita maahan tai tekevät leveämmät aukiot sähkölinjoille. Näin ollen myrskytuhojen odotetaan vähenevän.

Laskin itse, että Suomi on jo nyt hyötynyt ilmastonmuutoksesta ainakin 1 mrd euroa vuodessa. Hyöty tulee metsän ja maatalouden parantuneesta kasvusta, pienemmistä lämmityskustannuksista sekä lumen ja pakkasen aiheuttamien ylimääräisten kuljetuskustannusten vähenemisestä.

Rakennusteollisuudessa menee vähemmän päiviä hukkaan kovan pakkasen takia.

Kukaan ekonomisti Suomessa ei uskalla näitä faktoja kertoa julkisuuteen. Tällaista on tiede nykyään.

[Roope]

Sähköyhtiöt kaivavat kaapeleita maahan tai tekevät leveämmät aukiot sähkölinjoille. Näin ollen myrskytuhojen odotetaan vähenevän.

Sama ilmastonmuutokseen liitetyn muuttoliikkeen suhteen, että se on ongelma vain, jos siihen ei varauduta ja jatketaan vierestä katsomista, kun porukkaa lappaa sisään.

Laskin itse, että Suomi on jo nyt hyötynyt ilmastonmuutoksesta ainakin 1 mrd euroa vuodessa. Hyöty tulee metsän ja maatalouden parantuneesta kasvusta, pienemmistä lämmityskustannuksista sekä lumen ja pakkasen aiheuttamien ylimääräisten kuljetuskustannusten vähenemisestä.

Rakennusteollisuudessa menee vähemmän päiviä hukkaan kovan pakkasen takia.

Kukaan ekonomisti Suomessa ei uskalla näitä faktoja kertoa julkisuuteen. Tällaista on tiede nykyään.

Suomi hyötyy myös terveysvaikutuksissa ja sitä enemmän, mitä enemmän lämpenee. Luonnonkatastrofeissa kuolee globaalisti ei vain väkilukuun suhteutettuna vaan absoluuttisestikin selvästi vähemmän ihmisiä kuin ennen.

Virallisessa liturgiassa pitää kuitenkin maalailla ilmastonmuutoksesta johtuvaa maailmanloppua ja julistaa realistit kerettiläisiksi.

[zupi]

Ilmastonmuutokseen havahtumiseen tarvitaan yhä havainnollisempaa journalismia

(...)

JUURI ilmastonmuutoksen kaltainen ilmiö on ihmiselle erityisen vaikea hahmotettava. Vaarallinen prosessi etenee jättimäisellä vauhdilla. Muutos on silti arkipäiväiseen todellisuuteen nähden sen verran hidasta, että siihen havahtuminen on vaikeaa.

(...)

(...)

No tuon takia asian havaitsemiseen tarvitaankin ihmisiä, jotka ovat "hereillä". He kun asioita kriittisesti katsoessaan havaitsevat kaikkea muutakin jänskää.

Tästä on ollut mainintoja Hommalla aiemminkin, mutta pistetään nyt kuitenkin, kun sattui silmiin.

U.N. Predicts Disaster if Global Warming Not Checked

A senior U.N. environmental official says entire nations could be wiped off the face of the Earth by rising sea levels if the global warming trend is not reversed by the year 2000.

Coastal flooding and crop failures would create an exodus of ″eco- refugees,′ ′ threatening political chaos, said Noel Brown, director of the New York office of the U.N. Environment Program, or UNEP.

He said governments have a 10-year window of opportunity to solve the greenhouse effect before it goes beyond human control.

As the warming melts polar icecaps, ocean levels will rise by up to three feet, enough to cover the Maldives and other flat island nations, Brown told The Associated Press in an interview on Wednesday.

(...)

The most conservative scientific estimate that the Earth's temperature will rise 1 to 7 degrees in the next 30 years, said Brown.

The difference may seem slight, he said, but the planet is only 9 degrees warmer now than during the 8,000-year Ice Age that ended 10,000 years ago.

(...)

He said even the most conservative scientists ″already tell us there's nothing we can do now to stop a ... change″ of about 3 degrees.

″Anything beyond that, and we have to start thinking about the significant rise of the sea levels ... we can expect more ferocious storms, hurricanes, wind shear, dust erosion.″

He said there is time to act, but there is no time to waste.

https://apnews.com/article/bd45c372caf118ec99964ea547880cd0 (30.6.1989)

Vuodet vierii, mutta aina ollaan samassa tilanteessa.

https://hommaforum.org/index.php/topic,127992.msg3224431.html#msg3224431

Mutta nyt meillä onkin paljon ihmisiä, jotka ovat hereillä...

[Jaska-70]

Vihreä liike maailmanlaajuisesti käytännössä tyssäsi ydivoiman lisärakentamisen ja ajoi alas käytössä olevia voimaloita.
Mutta olisiko ydivoima estänyt ilmaston muutoksen. Tässä uutisessa niin väitetään. Mielenkiitoinen asia silti, ja varmasti usempi kivihiilitonni on taivaalle tuprahtanut tämän takia!

https://www.verkkouutiset.fi/se-oli-planeetan-kokoinen-virhe/ (18.2.2021)

Jarkko Tontti: Se oli planeetan kokoinen virhe

Kirjoittaja pyytää anteeksi ydinvoimavastustustaan.

(...)

The Economist -lehdessä pohdittiin elokuussa 2020 vaihtoehtoista historiankulkua. Mitä jos ihmiskunta olisi 1970-luvun öljykriisin myötä ryhtynyt rakentamaan enemmän ydinvoimaa? Loppupäätelmä on selkeä: Jos ydinvoimaan olisi silloin alettu panostaa kunnolla, ilmastonmuutosta ei olisi tullut. Muutamaa tutkijaa lukuun ottamatta kukaan ei olisi 2020-luvulla kuullut koko sanaa.

Vihreä liike on käytännössä syntynyt vastustamaan ydinvoimaa. Kyse on perustavasta syystä, jonka vuoksi koko puolue on olemassa. Se on ollut liima, jolla hajanainen vaihtoehtoväki on pysynyt kasassa poliittisena puolueena. Vielä vuonna 2014 vihreät lähti Ville Niinistön johdolla hallituksesta ydinvoiman takia.

Pysähdytäänpä miettimään tätä nyt kunnolla. Puolue, joka juuri nyt kaikkein eniten pitää ääntä ilmastonmuutoksesta ja syyllistää kaikkia muita kuin omia äänestäjiään, on jo kaksi kertaa lähtenyt hallituksesta ydinvoiman takia. Siis koska päätettiin panostaa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tehokkaimpaan mahdolliseen energiantuotantoon.

(...)

Kyse ei ole vain Suomesta. Kansainvälinen ympäristöliike ja vihreät puolueet kaikkialla tekivät planeetan kokoisen virheen. Kuinka vaikeassa tilanteessa ihmiskunta olisi nyt, jos punavihreät haaveet ydinvoiman globaalista alasajosta olisivat taannoin toteutuneet? Tai toisinpäin: Ilman tosiasioista piittaamatonta ydinvoiman vastustusta olisimme ajaneet sähköautoilla jo vuosikymmeniä.

(...)

Vuonna 1944 IKL lakkautti itsensä, samoin teki SKP vuonna 1990. Maailma näiden poliittisten puolueiden ympärillä muuttui perustavalla tavalla ja niistä tuli muinaisjäännöksiä. Ilmastonmuutos on jo nyt myllertänyt maailmaa ennennäkemättömällä tavalla, minkä myötä vihreän ideologian peruskivi, ydinvoiman vastustaminen, on murentunut. Olisiko vihreiden syytä myöntää tosiasiat ja tehdä ehkä sama päätös kuin IKL ja SKP tekivät? Se ainakin olisi selkeä anteeksipyyntö maapallolta ja ihmiskunnalta, jotka tämän anteeksipyynnön totisesti ansaitsisivat.

1) Aiheeseen kiinteästi liittyen on jo olemassaoleva ketju (eli tämä johon yhdistin)
2) Uutisosioissa käsitellään uutisia, jotka liittyvät aiheisiin maahanmuutto ja monikulttuurisuus eli ko. artikkeli ei sinne kuulunut
3) Foorumin ulkopuolisista linkeistä laitetaan lainaukset näkyviin

[Lahti-Saloranta]

Tuo ydinvoima on paha juttu vihreille. Fakta kun on että sähköä tarvitaan ja vielä kun siirrytään sähköautoihin niin entistä enemmän. Sitä tuulivoimaa kun saadaan vain silloin kun tuulee ja aurinkosähköä silloin kun aurinko paistaa. Sähköä kun ei voi tuottaa kivihiilellä eikä turpeella kun ilmastomuutos. Ei ne sovellu edes kaukolämmön tuotantoon. Ydinvoiman suhteen vihreiden on vaikea kelkkaansa kääntää kun siinä joutuisi tunnustamaan karmean erehdyksensä tai pyörtämään puheet ilmaston muutoksesta.

[Tabula Rasa]

Jos kysymys olisi että jonkin tietyn määrän vähentämällä tietyn tyyppistä energiankulutusta, olisi ydinvoima ollut ratkaisu ''vihreänä'' energiana. Jolloin vihreät olisivat suurin este ikinä luonnonsuojelua vastaan.

Tämä tietysti siinä tapauksessa että uskoo nykyisen selittelyn energian tiettyjen muotojen ongelmista ilman että kyetään edes laskemaan tai näyttämään tuota vaikutusta kiistattomasti tai edes merkittävää muutosta missään mikä vaikuttaisi. Joka silloinkin olisi käytännössä vain usan ja kiinan+tiettyjen kehittyvien maiden kuten intia ja venäjä-ongelma koska muodostavat tyyliin 80% maailman päästöistä eikä mikään teko jossa nämä eivät tee mitään ole käytännössä mitään vaikka koko muu maailma lakkaisi olemasta.