Uuvatit ovat nyt "Siniset rp" eikun Suomen Korjausliike eikun ei mitään

[Uuno Nuivanen]

Oisko Halmeesta ollut koskaan johtamaan puoluetta tai jussista 2010. No ei olisi ollut.  Mäki-ketelänkin olisi pitänyt tehdä muutoksessa paljon asioita toisin jotta olisi ollut nuiville oikea vaihtoehto. Soini rakensi nuiville puolueen ja itselle eläkkeen  toki 4H kerhon avustamana. Soinia voidaan kiittää myös siitä että tajusi painua pellolle ja viedä puolueeseen sopimattoman aineksen mennessään.
Nykyisenlaisen nuivan ja toimintakykyisen puolueen saaminen aikaan muuten olisi ollut melko hankala projekti. Nyt Soini teki meille tämän eikä tehnyt uraa esimerkiksi demareissa.

Halmeella oli niin suuria henkilökohtaisia ongelmia, ettei hänestä ollut ajoittain edes kansanedustajaksi. Sen sijaan Halla-aho olisi kyllä kyennyt johtamaan puoluetta esim. jo vuonna 2015, jolloin hänen olisi pitänyt asettua ehdolle puheenjohtajavaalissa ja haastaa Soini. Olisi ollut hupaisaa nähdä, miten Soini olisi puolustellut salkkuvalintaansa ja sitä, että sisäministerin salkku meni Petteri Orpolle.

Halla-aho olisi voittanut jo silloin ja Soinin ura ulkoministerinä olisi kestänyt 2 kk. Tai vaihtoehtoisesti Perussuomalaisten hallitustaival olisi tyssännyt alkuneuvotteluihin, jos Halla-aho olisi ilmoittanut hyvissä ajoin haastavansa Soinin. Vuonna 2019 olisi kannattanut yrittää uudestaan hallitukseen, nyt vasta 2023.

Veikkaan kyllä, että Halliksen voitto vaati jabbalaisesta perseenmyynnistä hallituksessa seuranneen puolueen kannatusromahduksen.

[Roope]

Poliittisen uran ja avioeron jälkeen

Sampo Terho on nyt esikoiskirjailija, jonka tulevaisuuden suunnitelmiin ei kuulu politiikka.

Joskus elämä muuttuu kertarysäyksellä. Niin tapahtui Sampo Terholle, 43, kun hänen johtamansa Sininen tulevaisuus -puolue kärsi 2019 vaaleissa kirvelevän tappion. Samana vuonna päättyi myös Terhon avioliitto.

Sen jälkeen Terho ei ole ollut julkisuudessa juuri lainkaan, mutta se ei tarkoita, että hän olisi ollut masentuneena sohvallaan.

– Uudessa elämäntilanteessa mietin erilaisia vaihtoehtoja. Aika nopeasti mieleeni tuli nuoruuden unelmani: romaanin kirjoittaminen, Terho kertoo.

[...]

KIRJOITTAESSAAN Terho teki selkeän irtioton omasta historiastaan. Hän ei halunnut kirjoittaa poliittisia muistelmia tai vertaiskuvallista tarinaa kokemuksistaan.

Mutta selvää on, että poliitikkona tunnetuksi tulleen esikoiskirjailijan teokseen voidaan suhtautua asenteellisesti – varsinkin tässä tapauksessa. Terho oli perussuomalaisten europarlamentaarikko ja sen jälkeen kansanedustaja. Sinisten puheenjohtaja ja kulttuuriministeri hänestä tuli 2017.

Terho ei enää halua ruotia, miksi perussuomalaiset profiloitui vain konservatiivisen ja kansallismielisen taiteen puoltajaksi. Hän ei sano mitään myöskään Sininen tulevaisuus -puolueesta.

– Kulttuuri on nyt kotini, hän toteaa.

Toivotko nyt, että poliittista uraasi ei enää muistettaisi?

– En, mutta ei minulla ole myöskään kipinää palata politiikkaan.

Kulttuuriministerinä Terho oivalsi kirkkaasti erään asian: lopulta kestävintä on kulttuuri, monessa mielessä.

– Opin silloin, että jokainen ihminen on kulttuuri-ihminen. En ole tavannut ketään, joka ei olisi lainkaan kiinnostunut kulttuurista: elokuvista, kirjoista, musiikista, sarjakuvista. Sitä kiinnostusta voidaan myös vahvistaa, se on lohdullinen ajatus.

[...]

Terho ei usko, että hänellä olisi nyt valmis romaani käsissään, jos poliittinen ura olisi jatkunut.

– Politiikka on elämäntapa, joka vie illat ja viikonloput. Vapaa-aikakin tuli vietettyä politiikasta tuttujen kanssa. Kun sellainen elämä katoaa, vie aikaa sopeutua uuteen. Mutta lepo teki myös hyvää, Terho kertoo, sillä ei hän tietenkään heti vaalitappion jälkeen ollut romaania kirjoittamassa.

Ilta-Sanomat 23.1.2021

[Shemeikka]

Hemmetti, Sampo Terho tipahti Syntisen tulevaisuuden mahalaskusta jaloilleen eikä jäänyt menneitä märehtimään.

Sampolla on nyt uusi elämä edessään, luultavasti poliitikon elämää parempi. Hänestä kuullaan vielä. Muutama kirja vyölle ja poliitikkovaihe on vain pikantti yksityiskohta kirjailijan uralla. Ei huono.

[IDA]

Itse olen edelleenkin sitä mieltä, että PS epäonnistui hallituksessa oman kokemattomuutensa ja Soinin halun tehdä PS:stä kestävä valtapuolue vuoksi.

Tarkoitatko valtapuolueella sellaista puoluetta, joka on samaa mieltä kuin kaikki muutkin puolueet maahanmuuttokysymyksissä?

Sellaista puoluetta, jolle kaikkein tärkeintä on pitää itsensä pystyssä ja tulla osaksi valtakoneistoa.

[Viljami]

Voi sentään. Ministerin palkka loppui, avioliitto loppui, mutta asuntolainan kuukausierät eivät loppuneet. Lienee kämppä pakon edessä myyty, kun tämän ihmeempää ei Sampo pysty takomaan. Kansallismielisestä Soinin puudeliksi josta sitten "kulttuurivaikuttajaksi". Jep jep. Ei käy sääliksi. Joillain vain on kyky käänteiseen Midaksen kosketukseen. Uuvateilla lähes kaikilla.

[Uuno Nuivanen]

Terho olisi nyt kansanedustaja ja yksi PS:n varapuheenjohtajista melkoisella varmuudella, jos hillotolppapikavoitto ei olisi kiinnostanut enemmän kuin äänestäjänsä. No nämähän nyt on puitu moneen kertaan.

[ISO]

Sampo takoo väsymättä, ja aina syntyy sutta ja sekundaa ihan mihin vaan kajoaa.

Olettaisin, että tämä sampon viimeisin urotyö kulttuurin saralla tulee olemaan osa pitkään jatkumoa älyllisiä epäonnistumisia.

Eiköhän se ole sampo parasta nyt vaan pysytellä poissa julkisuudesta, ja hävetä mitä tuli tehtyä.

[Seurailija]

Kuinkahan suosittu tuosta Sampo Terhon kirjasta tulee? Ensipainos tuskin on paljon 1000 enempää. En ihan heti usko, että Terhosta tulee miespuolista Sofi Oksasta, jonka Viroa käsitteleviä teoksia on myyty satoja tuhansia kappaleita. Oksanen on kuitenkin puoliksi virolainen, vaikka puhuukin viroa huonosti eikä ole maassa kasvanut saati tietojeni mukaan koskaan asunut. Yhteistä Terholle ja Oksaselle on se, että he molemmat ovat syntyneet vuonna 1977.

Terho olisi voinut kirjoittaa tuon romaaninsa Suomen oloihin sopivaksi. Tarina sodan jaloissa lapsuutensa eläneestä pikkupojasta, joka kasvaa tykkitulen kumussa talvi- ja jatkosodassa, kokee 1940-luvun ja 1950-luvun jälleenrakennuksen ja siirtoväen asuttamisen, rauhanehtojen toimeenpanon, liittoutuneiden valvontakomission, 1960- ja 1970-luvun Neuvostoliiton myötäilyn, Kekkosen ajan Suomen, 1980-luvun kasinotalouden, 1990-luvun Lama-Suomen, EU- ja Maahanmuutto-Suomen jne.

Tällöin kirjalla olisi jotain kosketuspintaa johonkin suomalaisuutta liippaavaan todellisuuteen.

[Alaric]

Kyllähän tuon Terhon kirjan voisi vaikka piruuttaan kirjastosta lainata, jos vain tulee saataville jossain vaiheessa. Ihan mielenkiintoista olisi tsekata, että onnistuisiko kirjailijana toimiminen paremmin kuin politiikkona ja aihekin on suht mielenkiintoinen (elämä Neuvosto-Virossa).

Sinänsä en jaksa kyllä itse enää märehtiä noita 2017 tapahtumia ja toivoa tyypille pahaa (varsinkaan kun enää ole persujen äänestäjä), vaikka typerän tempun tekivätkin Soinin kanssa. Eiköhän se ole tässä jo oman osansa saanut, kun kaikki meni käytännössä alta.

Toivottavasti löytyy kulttuurin saralta menestystä.

[JoKaGO]

Soinilla ja Vennamolla on paljon yhteistä: Molemmat ovat lyöneet perustamansa puolueet hajalle.

Tuo ei ole totta, jos tarkoitat Veikko Vennamoa. Vai onko sulla jokin todiste väitteellesi?

Kuinkahan suosittu tuosta Sampo Terhon kirjasta tulee? Ensipainos tuskin on paljon 1000 enempää. En ihan heti usko, että Terhosta tulee miespuolista Sofi Oksasta, jonka Viroa käsitteleviä teoksia on myyty satoja tuhansia kappaleita. Oksanen on kuitenkin puoliksi virolainen, vaikka puhuukin viroa huonosti eikä ole maassa kasvanut saati tietojeni mukaan koskaan asunut. Yhteistä Terholle ja Oksaselle on se, että he molemmat ovat syntyneet vuonna 1977.

Terho olisi voinut kirjoittaa tuon romaaninsa Suomen oloihin sopivaksi. Tarina sodan jaloissa lapsuutensa eläneestä pikkupojasta, joka kasvaa tykkitulen kumussa talvi- ja jatkosodassa, kokee 1940-luvun ja 1950-luvun jälleenrakennuksen ja siirtoväen asuttamisen, rauhanehtojen toimeenpanon, liittoutuneiden valvontakomission, 1960- ja 1970-luvun Neuvostoliiton myötäilyn, Kekkosen ajan Suomen, 1980-luvun kasinotalouden, 1990-luvun Lama-Suomen, EU- ja Maahanmuutto-Suomen jne.

Tällöin kirjalla olisi jotain kosketuspintaa johonkin suomalaisuutta liippaavaan todellisuuteen.

No niin. Eiköhän anneta Sampon kirjan puhua puolestaan. Jos on floppi eikä myy, niin potkitaan vaikka sitten kaikki maassa makaavaa miestä äijäporukalla, sehän on kivaa.

Edit: Se tuo Alaric on aina nopeampi kuin minä 

[Seurailija]

Tuo ei ole totta, jos tarkoitat Veikko Vennamoa. Vai onko sulla jokin todiste väitteellesi?

Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue

SMP:n hajoamisen keskeinen hahmo oli puheenjohtaja Veikko Vennamo, jota SMP:n eduskuntaryhmän enemmistö syytti diktatorisista otteista ja kohtuuttomien taloudellisten sitoumusten asettamisesta. Erimielisyydet kärjistyivät ilmiriidaksi kesällä 1972.[1] Tuolloin puolueen 12 kansanedustajaa julkaisi Vennamoa jyrkästi arvostelevan kirjeen. SMP:llä oli tuolloin yhteensä 18 kansanedustajaa.[2]

Suomen Maaseudun Puolue

SMP:n rivit olivat hajalla elokuun 1991 puoluekokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tina Mäkelä, jota tukivat voimakkaasti muun muassa Veikko Vennamo ja Hannu Suhonen. Hänen vastaehdokkaansa oli Raimo Vistbacka. Puoluesihteeriksi valittiin kuitenkin opposition tukema Reijo Rinne, joka voitti Suhosen niukasti äänestyksessä, vaikka Mäkelä ja Vennamo panivat kaiken arvovaltansa peliin tämän puolesta. Kokouksen puhujalavalla herjattiin vastustajia puolin ja toisin.[85] Vennamo ja Suhonen syyttivät kokouksen jälkeen vistbackalaisia valtakirjojen väärentämisestä, ja he vaativat puoluesihteeriä eroamaan.[86]

Varma tapa hajottaa mikä hyvänsä puolue on se, että istuva tai entinen puheenjohtaja asettuu tukemaan jotakuta puheenjohtajaehdokasta.

Sinänsä en jaksa kyllä itse enää märehtiä noita 2017 tapahtumia ja toivoa tyypille pahaa (varsinkaan kun enää ole persujen äänestäjä), vaikka typerän tempun tekivätkin Soinin kanssa. Eiköhän se ole tässä jo oman osansa saanut, kun kaikki meni käytännössä alta.

Vaan minkä puolueen, jos saan kysyä?

[Supernuiva]

Varma tapa hajottaa mikä hyvänsä puolue on se, että istuva tai entinen puheenjohtaja asettuu tukemaan jotakuta puheenjohtajaehdokasta.

Öö, eikös näin tapahdu aika usein? Vai eikö sittenkään?

Jos nyt pitäisi tältä istumalta sanoa jotain, niin muistikuvien mukaan varsin usein ennen kaikkien suurimpien puolueiden puoluekokouksia media soittelee pitkin ja poikin kysellen, ketä kukin kannattaa ja miksi.

[Alaric]

Sinänsä en jaksa kyllä itse enää märehtiä noita 2017 tapahtumia ja toivoa tyypille pahaa (varsinkaan kun enää ole persujen äänestäjä), vaikka typerän tempun tekivätkin Soinin kanssa. Eiköhän se ole tässä jo oman osansa saanut, kun kaikki meni käytännössä alta.

Vaan minkä puolueen, jos saan kysyä?

Ei se tämän ketjun aihe kyllä ole, mutta mainitaan nyt silti, että olen jo joskus viime vuoden alkupuolella tuon nuorisojärjestökuvion ja radikaalinationalistien erottamisen jälkeen sanonut, että persut menetti pitkäaikaisen (2007 - 2019 miinus Soini pressanvaaleissa) äänestäjänsä.

Tällä hetkellä aion äänestää lähinnä Pekka Siitointa tai Cthulhua, kun ei ole mitään itselleni sopivaa puoluetta tiedossa. Sitten kun Sinimusta liike saadaan puoluerekisteriin, se tulee hyvin todennäköisesti olemaan oma valintani.

[JoKaGO]

Tuo ei ole totta, jos tarkoitat Veikko Vennamoa. Vai onko sulla jokin todiste väitteellesi?

Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue

SMP:n hajoamisen keskeinen hahmo oli puheenjohtaja Veikko Vennamo, jota SMP:n eduskuntaryhmän enemmistö syytti diktatorisista otteista ja kohtuuttomien taloudellisten sitoumusten asettamisesta. Erimielisyydet kärjistyivät ilmiriidaksi kesällä 1972.[1] Tuolloin puolueen 12 kansanedustajaa julkaisi Vennamoa jyrkästi arvostelevan kirjeen. SMP:llä oli tuolloin yhteensä 18 kansanedustajaa.[2]

Suomen Maaseudun Puolue

No joo ... Historia on niinkuin "voittajat" sen kirjoittavat.
Taaskin voin kertoa eläneeni tuolloin. Vuoden 1970 Eduskuntavaalien SMP-jytkyn jälkeen Kekkonen hajotti eduskunnan ja uudet vaalit pidettiin tammikuussa 1972. Muistan hyvin tuon, koska kouluni oli äänestyspaikka ja me saatiin maanantaiksi lupapäivä, silloin äänestyspäivät olivat sunnuntai ja maanantai. Niin, siis SMP sai samat 18 edustajaa uudelleen, minkä seurauksena raha alkoi puhua hajottaakseen SMP:n. Tästä syntyi "seteli-selkärankaisten" SKYP, joka pian hävisi olemasta. Muistan, kun Arvo Sainio-niminen edustaja loikki edes takaisin SKYP:n ja SMP:n väliä useammankin kerran (YLEn uutisten mukaan kun mulla ei ollut silloin ATK:ta mistä tarkistaa) jonkun raha-asian takia.
Hassua on, että Arvo Sainion tytär Kirsti Elomaa otti myös kolmiloikkaa kesäkuussa 2017, mutta se on toinen tarina. Ja siitä olen iloinen, että isäni kaveri Mikko Vainio oli uskollinen Veikolle, ja surullinen siitä, että Mikko Vainion tytär, lapsuuden kaverini Anne Louhelainen lähti "seteli-selkärankaisten" mukaan vuonna 2017.

SMP:n rivit olivat hajalla elokuun 1991 puoluekokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tina Mäkelä, jota tukivat voimakkaasti muun muassa Veikko Vennamo ja Hannu Suhonen. Hänen vastaehdokkaansa oli Raimo Vistbacka. Puoluesihteeriksi valittiin kuitenkin opposition tukema Reijo Rinne, joka voitti Suhosen niukasti äänestyksessä, vaikka Mäkelä ja Vennamo panivat kaiken arvovaltansa peliin tämän puolesta. Kokouksen puhujalavalla herjattiin vastustajia puolin ja toisin.[85] Vennamo ja Suhonen syyttivät kokouksen jälkeen vistbackalaisia valtakirjojen väärentämisestä, ja he vaativat puoluesihteeriä eroamaan.[86]

Varma tapa hajottaa mikä hyvänsä puolue on se, että istuva tai entinen puheenjohtaja asettuu tukemaan jotakuta puheenjohtajaehdokasta.

Tuossa vaiheessa puolue oli jo menettänyt kannatuksensa ja Veikko Vennamo vanhus. Jokuhan piti nimetä puoluetta jatkamaan, ja onko se hajottamista, kun puffaa omaa mieleistään henkilöä? Nääs jäsenet voivat aina  äänestää jaloillaan, eikä se tarkoita hajoittamista vrt. yllä SMP-SKYP ja Neuvostoliiton(?) raha.

[viisitoista]

Tällä hetkellä aion äänestää lähinnä Pekka Siitointa tai Cthulhua, kun ei ole mitään itselleni sopivaa puoluetta tiedossa.

No tuo nyt on kerta kaikkiaan lapsellinen asenne. Ei liikene minulta ymmärrystä tuommoiselle turhalle mielenosoittamiselle.

Ja Siitoin muuten oli todella nolo tyyppi - oli kuin symboli äärioikeiston toisen maailmansodan jälkeiselle alennustilalle että moinen kylähullu oli sen edustajana.

[Seurailija]

Jos nyt pitäisi tältä istumalta sanoa jotain, niin muistikuvien mukaan varsin usein ennen kaikkien suurimpien puolueiden puoluekokouksia media soittelee pitkin ja poikin kysellen, ketä kukin kannattaa ja miksi.

On eri asia, jos rivijäsen tukee jotakuta kuin se, että istuva puheenjohtaja tai entinen puheenjohtaja asettuu näkyvästi jonkun puheenjohtajaehdokkaan taakse.

Olen myös aina ihmetellyt, miten Soini on noin voimakkaasti henkilöinyt itsensä Perussuomalaisten (ainoaksi) perustajaksi, vaikka Vistbackan merkitys oli paljon suurempi eikä hän epäröinyt myöskään puhua maahanmuutosta.

[Alaric]

Tällä hetkellä aion äänestää lähinnä Pekka Siitointa tai Cthulhua, kun ei ole mitään itselleni sopivaa puoluetta tiedossa.

No tuo nyt on kerta kaikkiaan lapsellinen asenne. Ei liikene minulta ymmärrystä tuommoiselle turhalle mielenosoittamiselle.

Ja Siitoin muuten oli todella nolo tyyppi - oli kuin symboli äärioikeiston toisen maailmansodan jälkeiselle alennustilalle että moinen kylähullu oli sen edustajana.

Ei minua kiinnosta sinun ymmärryksesi tai hyväksyntäsi, kun kyseessä on se, että annanko taas kerran ääneni puolueelle, joka on kussut silmille jo vähintään kahdesti. Persuilla ei ole mitään monopolia kansallismielisten ääniin eli teki mitä tahansa, niin silti vain muka pitäisi äänestää. Paskan marjat.

Olisi todella typerää omalta näkökannaltani äänestää puoluetta, joka toimii poliittisten näkemysteni vastaisesti. Ja tästä ei tarvitse jauhaa tässä ketjussa enempää.

[JoKaGO]

Olen myös aina ihmetellyt, miten Soini on noin voimakkaasti henkilöinyt itsensä Perussuomalaisten (ainoaksi) perustajaksi, vaikka Vistbackan merkitys oli paljon suurempi eikä hän epäröinyt myöskään puhua maahanmuutosta.

Vistbacka oli tosiaan piikki Helsingin herrojen perslihassa, vaaleista toiseen meni kansanedustajaksi. Alavuden nimismiehenä piti erään 500 vuotta kotoumista yrittäneen kansanosan kurissa piirissään ja sillä ansaitsi äänipottinsa vaaleista toiseen, puolueesta riippumatta.

[Jorma M.]

suhteellista eksoottisuutta nämä viimeiset kymmenet viestit tässä ketjussa. Soinin arvostusta, myötäilyä, apologetiaa.

Kun Soinia ymmärretään niin silloin pitäisi ymmärtää irakilaisia ja afgaaneja antamassa parrua väkisin tai suosiolla. Kokoomuksen ja Kepun lahtarismin mahdollistamista, yleistä kansallisen tajunnan kulttuurimarxilaistamista.

Haittaako ketään islamilaisten matujen hyökkäys Suomeen 2015?

[Roope]

Ylen haastattelu samasta sapluunasta:

Sampo Terhosta tuli kirjailija pitkää tietä pitkin: seitsemäs versio päätyi teokseksi, ja nyt mikään ei saa häntä enää vaihtamaan vanhaan

Esikoiskirjailija Sampo Terho löysi jälleen kirjoittamisen, kun valtakunnanpolitiikka jäi taakse.

Sampo Terho, 43, on liikuttunut. Hän nielaisee voimakkaasti ja räpyttelee silmiään.

– Siinä se nyt on. Nuoruuden haave.

Terho pyörittelee käsissään juuri painosta tullutta romaaniaan, esikoisteostaan. Entisen poliitikon kasvoilla on ilme, jollaista ei uutiskuvissa nähty. Hetki on merkittävä, henkilökohtainen.

Terho kokoaa itsensä ja alkaa kertoa kirjoittamisestaan – siitä kuinka hän aloitti sen 16-vuotiaana lukion syyslomalla. Silloin syntyi alku ensimmäiselle romaanikäsikirjoitukselle. Nuoruuden innoittajan tyyliin se oli fantasiaa.

[...]

Kirjoittaminen kuitenkin jäi, kun politiikka vei mennessään.

Politiikka on taakse jäänyttä elämää

Terho kertoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnasta. Yläasteikäisenä hänellä oli kausi, jolloin hän suorastaan ahmi uutisia ja kirjoituksia politiikasta.

Innostus palasi aikuisena, kun Terho kiinnostui Timo Soinin ajatuksista ja persoonasta. Silloin perussuomalaiset oli vielä hyvin pieni puolue.

Miksi juuri perussuomalaiset?

– Se tuntui silloin uudistusvoimalta. Tutkin huolella myös silloisten valtapuolueiden ohjelmat, mutta ne vaikuttivat jämähtäneiltä. Mutta ei siitä sen enempää.

Terho ei halua enää puhua politiikasta. Se on taakse jäänyttä elämää. Pienen tunnustelun jälkeen hän kuitenkin myöntää, että oli tuohon aikaan "tympääntynyt yhteiskuntaan".

– En kai minä muuten olisi perussuomalaisiin liittynyt, jos en olisi etsinyt jonkinlaista muutosta.

Tarkempaa analyysia tympääntymisen syistä ei heru.

– Oli vain voimakas tunne, että yhteiskunnassa on vääryyksiä ja toimimattomuutta. Tunne, että yhteiskunta menee huonompaan suuntaan. Se ajoi silloin minut, ja varmasti ajaa muitakin ihmisiä, etsimään erilaisia vaihtoehtoja.

Välillä vaihtoehtojen etsiminen menee Terhonkin mielestä liian pitkälle. Hän kertoo seuranneensa Yhdysvaltain tapahtumia ja Kongressin mellakkaa masentuneena.

– Turhautuminen näkyy länsimaissa laajasti. Syöksytään suin päin kohti vihaa ja valhetta. Totuus on aina kiistanalainen, mutta kun sitä ei edes yritetä tavoitella, vaan keksitään oma todellisuus, irtaannutaan yhä kauemmas vuoropuhelusta oman pienen piirin vihaisiin ajatuksiin.

[...]

Kirja kertoo yhden historiallisen ajanjakson päähenkilö Olev Roosin kautta. Se kuvaa, miten historian myrskyisät tapahtumat vaikuttavat yksilön elämään. Kun Olev on pikkupoika, kotikylässä liikuskelee ensin saksalaisia, sitten venäläisiä sotilaita. Ei kulu kauan, kun kyläläisten on luovuttava maaomaisuudestaan ja liityttävä kolhooseihin. Alkoi Neuvosto-Viron aika.

– Kirjan sanoma on kertoa, miten ääriaatteet vaikuttavat pienen ihmisen elämään. Ihmiskunnan historiassa on usein nähty, kuinka hirviömäiset johtajat jyräävät. Mitä tapahtuu, kun ei itse pysty vaikuttamaan, vaan joutuu sopeutumaan?

[...]

Vielä enemmän merkitsee musiikki. Terho kertoo, että ilman sitä hänen olisi vaikea kuvitella elävänsä. Hän kuuntelee musiikkia päivittäin. Se auttoi myös silloin, kun poliittinen elämä ahdisti tai kun elämässä on ollut muuten vain näköalattomia hetkiä. Hän suosittelee musiikkia muillekin.

– Olisi ollut rakentavampaa, jos vaikka Capitolia valtaamassa ollut Qanon-sarvipää olisi perustanut punk-bändin ja laulanut siinä pahaa oloaan pois. Kulttuurin avulla voi myös purkaa pahoinvointia.

[...]

Kun Sampo Terho valittiin vuonna 2017 kulttuuriministeriksi, poru oli valtava. Kulttuuripiirit olivat kauhuissaan, sillä perussuomalaiset oli aikoinaan profiloitunut suorastaan kulttuurivihamielisenä puolueena. Puolue oli muun muassa manifestoinut, että "postmodernistista tekotaidetta" ei pitäisi tukea Suomessa.

Terho kohtasi ymmärrettävästi epäluuloja, mutta hän ei antanut niiden hetkauttaa.

– En yllättynyt. En järkyttynyt. Politiikassa on tottunut kaikenlaisiin ulkoa tuleviin paineisiin.

Sittemmin ääni kellossa muuttui. Terhon kauteen oltiin sangen tyytyväisiä.

Kulttuuriministerinä toimiminen oli Terhollekin mieleen. Hänen mielestään se oli hienoin mahdollinen pesti politiikan muutoin niin raadollisessa maailmassa.

– Kausi oli ainutlaatuinen ja avartava. Pääsin tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä, jotka ajattelevat asioista hyvin syvällisesti ja usein eri näkökulmasta kuin minä. Kulttuuriministerinä oli itsekin mahdollisuus sivistyä, kasvaa ihmisenä.

Politiikka nieli kokonaan

Terhon tie politiikan huipulle oli nopea. Hän pääsi europarlamentaarikoksi varasijalta vuonna 2011. Muutamaa vuotta myöhemmin hän oli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Myös lasku oli nopea. Perussuomalaiset jakaantui kahtia. Terho seurasi Timo Soinia uuteen Sininen tulevaisuus -puolueeseen. Sille kävi kuitenkin köpelösti. Viime eduskuntavaaleissa puolue ei saanut ainuttakaan paikkaa. Niinpä Terhokin päätti lyödä hanskat tiskiin.

Alkoi uusi elämä ilman valtakunnan politiikkaa. Sitä on nyt kestänyt puolisentoista vuotta.

– Muutos on ollut valtava. Politiikka ei ole ammatti, vaan elämäntapa, joka nielee kokonaan. Aina oli meneillään jokin kriisi, jota monikaan ei enää muistanut viikon päästä.

Yle 24.1.2021

[Tavan]

Miksi Sampo Terhosta kirjoitetaan näin paljon ja näin positiiviseen sävyyn? Mikä funktio tällä on? Onko hän todella niin kiinnostava ja klikkejä keräävä mies?

[Uuno Nuivanen]

Miksi Sampo Terhosta kirjoitetaan näin paljon ja näin positiiviseen sävyyn? Mikä funktio tällä on? Onko hän todella niin kiinnostava ja klikkejä keräävä mies?

Siksi että 'katsokaa nyt, näin mukava ja fiksu mies jätti kamalat Persut. Jätä sinäkin!'

[Sakari]

Ei kannata naiivisti olettaa, että "nuivat" olisivat hillotolppien houkutuksille kovinkaan paljon immuunimpia kuin soinilaiset. Kun vallan kammarien ovet avautuvat, siinä voi äkkiä aiemmat jalot periaatteet unohtua, kun on kuitenkin poliitikoista kyse.

Ehkä hallapersut eivät myy persettään ihan niin räikeästi kuin uuvatit, mutta pettymykseen on kyllä ihan realistista silti varautua mahdollisen hallituskauden koittaessa. Systeemillä on ikävä tapa imaista syövereihinsä myös ne kirkasotsaiset idealistit, jotka vielä ennen valtaanpääsyä puhuivat rehellisyyden, terveen järjen ja kansanvallan puolesta.

Suomalaisen hallintojärjestelmän valuvika, ministeriöiden virkamiehet ovat turvassa riippumatta kulloisenkin ministerin puoluepoliittisesta kannasta. Iso laiva ei käänny nopeasti, jolloin ministeri kovin helposti hellittää otteen ruorista, kun riittävän monta kertaa sanotaan "noin ei voi toimia".

Joku pikkuvaltio tuolla Meksikon ja Kanadan välissä on  siitä hieno, että kun hallinto vaihtuu niin hallinto vaihtuu, kirjaimellisesti.

Tämä on juurikin se missä olisi hyvä vaihtua ministerin myötä virkamiehet. Jos virkamies kannattaa rajatonta maailmaa, voi hänellä olla vaikeuksia toteuttaa ministerin rajoitusten edistäminen esim. haitalliselle maahanmuutolle. Tuossa tilanteessa todennäköisesti virkamiehistä tulee jarrumies, joka höpöttää kaikkea kv-sopimuksista tms. paskaa, jolla estetään ja viivytetään tarpeellisia päätöksiä.

Meidän ei pitäisi liikaa kritisoida Pekka Haavistoa siitä että nakkasi virkamiehen veks, vaikkakin syy on iljettävä, kun virkamies ei teroja halunnut Suomeen tuoda. Samalla tavalla tai tietysti fiksummin on perussuomalaisten nakattava punavihreät virkamiehet tieltä pois. Perustetaan vaikka yliyliylivirkamiestitteleitä tjms. ministeriöihin.

[P]

Miksi Sampo Terhosta kirjoitetaan näin paljon ja näin positiiviseen sävyyn? Mikä funktio tällä on? Onko hän todella niin kiinnostava ja klikkejä keräävä mies?

Siksi että 'katsokaa nyt, näin mukava ja fiksu mies jätti kamalat Persut. Jätä sinäkin!'

"Positiivinen eheytymistarina". Tosin sitä politiikasta käyttäytymistä ei kuvata. Ei tainnut olla oma valinta lähteä politiikasta...

[Bienveillant]

Miksi Sampo Terhosta kirjoitetaan näin paljon ja näin positiiviseen sävyyn? Mikä funktio tällä on? Onko hän todella niin kiinnostava ja klikkejä keräävä mies?

Siksi että 'katsokaa nyt, näin mukava ja fiksu mies jätti kamalat Persut. Jätä sinäkin!'

"Positiivinen eheytymistarina". Tosin sitä politiikasta käyttäytymistä ei kuvata. Ei tainnut olla oma valinta lähteä politiikasta...

Synninpäästö suomalaiselta medialta eheytyneelle ex-persulle, sitähän tämä on.

[duc]

SAMPO TERHO

Olev Roosin kyyneleet

Romaani pojasta, joka oppi patoamaan kyyneleensä

Neuvosto-Viroon sijoittuva koskettava esikoisromaani historian oikuista, salaisuuksista ja selviytymisestä.

Olev Roos on jo pikkupoikana tottunut olemaan varuillaan ja kuuntelemaan. Aluksi tykkien kumua, myöhemmin aikuisten kuiskailua siitä, miten neuvostoviranomaiset muokkaavat saarenmaalaisen kotikylän kohtaloa. Stalinin ajan Virossa vaikeneminen oli kultaa.

Köyhyys ulottuu Neuvostoliitossa kaikkialle, mutta lehdistössä ja koulussa ylistetään kommunismia. Olevin ikääntyessä yhteiskunta muuttuu nopeasti mutta tavallisten ihmisten arki paranee hitaasti. Olev oppii mukautumaan ja tarkkailemaan.

Sydämellinen tarina Olevista, joka etsii omaa tietään niin kommunismin kuin kapitalismin unohtamana.

https://www.wsoy.fi/kirja/sampo-terho/olev-roosin-kyyneleet/9789510456187

Olen kerran käynyt Kuressaaressa, Saarenmaan eteläkärjessä, purjeveneellä. En väitä tuntevani maata enkä kansaa. Ehkä S. Terho tuntee. Suomalaista kansallismielisyyttä hän ei kuitenkaan tuntenut, kun meni tekemään poliittisen itsemurhan neljä vuotta sitten, kuten ennustettiin. Petturin palkka on, mikä on.

S. Terhon kirja myy ministerin maineella, vaikka hänellä ei ole sen osalta mitään annettavaa. Ehkä hänen kirjansa on hyvää proosaa ehkä ei. Tuskin saan sitä koskaan tietää, koska en hänen kirjaansa aio lukea.

Kaunokirjallisuus on kärsinyt inflaation siinä missä tietokirjallisuus. Tietotekniikka ja internet ovat saaneet lukemattomat uskomaan olevansa kirjailijoita tai tutkijoita, kunhan vain istuvat tietokoneen ääreen ja alkavat painella sormin näppäimistöä. Jokaisella on toki oikeus kokeilla siipiensä kantoa, mutta kaunokirjallisuus on täyttynyt yhdentekevästä massasta, joista vain harvat nousevat esiin kirjallisin ansioin. Muut jotka pysyvät pinnalla, pysyvät perkeleellisen mainostamisen keinoin. Arvelen S. Terhon opuksen kuuluvan jälkimmäiseen joukkoon.

Samankaltainen on tietokirjallisuuden laita. Trendikkäät aiheet ja alat saavat lukijoita. Sellaisien alojen monografioita ylipäänsä edes kannattaa popularisoida, koska tietokirjoja harvoin kannattaa julkaista, jos aikoana kriteerinä on taloudellisesti kannattava työ. Lukijajoukko on hyvin pieni. Se ei kannusta näkemään suurta vaivaa tieteellisen tarkkuuden osalta, vaan kirjoittamaan mahdollisimman koukuttavista aiheista helppolukuisesti. Suomalainen tutkija harvoin edes kykenee sellaiseen, vaikka tutkijanmoraali olisikin alhainen. Toki poikkeuksia löytyy, jotka ovat iskeneet hakkunsa kultasuoneen ja kirjojen sisältö uppoaa lukijaan kuin häkä.

Hyvä kaunokirjallisuus kuten tietokirjallisuus on aikaa kestävää, koska se on uskottavaa ja pätevää mutta samalla helppolukuista. Politiikasta ei ollut S. Terholle elämäntieksi, ehkä kaunokirjallisuudesta on, vaikka eppäillä tuota soppii. Jostain elanto on kuitenkin ansaittava, vaikka kioskikirjallisuudesta.

[räsänen]

Todettu jo moneen kertaan mutta todetaan vielä että ei sitä päätöstä lähteä persuista tehty ihan vapaaehtoisesti. Uuvatit olivat soinin sisäpiiri ja heillä ei olisi ollut kovinkaan mehukkaita hillotolppia tarjolla Halla-ahon persuissa. Siksi he tekivät päätöksen jättää persut. Ei kukaan ole niin typerä että uskoisi uuvattien olevan parempi vaihtoehto, se oli vain monille uuvateille ainoa vaihtoehto Halla-ahon valtaannousun myötä-. Ja muutama peloteltiin mukaan.

Itseäni kiinnostaisi kovasti tietää minkälainen suhde esim. Simon Elolla oli nk. terveisiin persuihin ennen hajoamista. Veikkaan että ei ollut mikään suositti kaveri nuivien mielestä. Ihme ettei sanainen arkku ole vielä auennut nykypersuilla.   

[Roope]

Itseäni kiinnostaisi kovasti tietää minkälainen suhde esim. Simon Elolla oli nk. terveisiin persuihin ennen hajoamista. Veikkaan että ei ollut mikään suositti kaveri nuivien mielestä. Ihme ettei sanainen arkku ole vielä auennut nykypersuilla.

Kauhun tasapaino? Simon Elo tietänee yhtä ja toista vähemmän mairittelevaa nykyisistä perussuomalaisista, jotka katselivat Soinin ja hallituksen poliittista korruptiota mykkinä vierestä vuoden 2017 puoluekokoukseen asti. Eipä ole näkynyt myöskään selityksiä ja paljastuksia vuoden 2015 tapahtumista.

[ikuturso]

Olen matkaillut Virossa lähes joka vuosi vuodesta 1994. Olen nähnyt sen maan kehityksen ryssien hylkäämistä kolhooseista tämän päivän läntiseksi sivistysvaltioksi. Minulla on paljon virolaisia ystäviä. Siksi aloinkin miettiä, mikä on Sampo Terhon kytkös Viroon ja etenkin Neuvosto-viroon?

Perustuuko hänen tietämyksensä omaan opiskeluunsa, virolaiseen kirjallisuuteen vai onko koko kirja pelkkää fantasiaa? Onkohan kukaan Stalinin ajan elänyt virolainen lukenut sen käsikirjoituksen tai itse kirjan?



Minulle Sampo Terho on valitettavasti valehtelija. Tapasin Sampon eräässä tilaisuudessa aika tarkalleen vain kaksi viikkoa ennen 2017 puoluekokousta. Tilaisuuden jälkeen poikkesin hänen juttusilleen ja keskustelimme, että tuli sitten kummasta tahansa puheenjohtaja: hänestä tai Jussista, niin puolueen tulevaisuus näyttää hyvältä. Silloin hän käytännössä lupasi, että kävi miten kävi, hän pysyy Jussin rinnalla.

Toisin kävi.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Terhon muistan siitä, että kulttuuriministerina hän pisti jonkun klassinen orkesterin soittamaan omaa pianonpimputus"sävellystään". Taitaa muuten olla YLEn aamussa maanantaina markkinoimassa kirjaansa. Täytyypä siis vältellä sitä.