Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen 2021 analysointiketju

[MiljonääriPlayboy]

*SNIP*

(Teot ovat merkityksellisempiä kuin seremonialliset puheet.)

Juurikin näin. Pahvi-Salen vuosittaiset höpinät voi ohittaa yhtä nopeasti, kuin kokoomusveljensä Ben Z:n höpinätkin. Koska teot ratkaisevat. Älkää nyt taas menkö halpaan. Sale on EU-fiili, federalisti ja mokuttaja -aivan kuten ennenkin. Kokoomuksen mediatoimisto on nyt vaan pistänyt sen (taas kerran) höpisemään sekavia ja monitulkintaisia juttuja (luultavasti PS:n gallup-lukemien pelottamana), jotta nuivat voivat sitten yrittää tulkita niitä juttuja mieleisikseen.

Miettikää tarkkaan: mikä tuon puheen jälkeen (/sen ansiosta) muka muuttuu nuivien kannalta parempaan suuntaan? Aivan. Siksi tuon(kaan) löpinän analysointiin ei kannata tuhlata yhtään aikaa tai energiaa.

edit:lisäys

[Velmu]

Kun Suomen toistaiseksi viimeinen presidentti eli Urho Kekkonen piti uudenvuoden puheen, sitä ei tarvinnut tulkita vaan Kekkonen sanoi selvästi mitä tarkoitti. Sen jälkeen alkoi presidentin virkaa hoitaneiden arvoitukselliset jaaritukset ja höpinät, joiden tulkinnasta alettiin tehdä ikäänkuin taidetta.
Mistähän kiven kolosta löytyisi taas sellainen oikea presidentti, jonka puhe ei olisi kuin kuva-arvoitus josta pitää olla löytävinään joku sanoma. 

[Aukusti Jylhä]

Globalistien käsinukke unohti onnitella Joe Bideniä koko Suomen puolesta?

[MiljonääriPlayboy]

Globalistien käsinukke unohti onnitella Joe Bideniä koko Suomen puolesta?

Olisi varmaan BLM-polvistunutkin, mutta ei luultavasti olisi päässyt enää takaisin ylös, joten päätti skipata..? 

[repo]

(...)
KUN PRESIDENTTI puhuu, hän joutuu miettimään tarkasti, mitä hän voi valtaoikeuksiensa puitteissa sanoa. Sisä- ja talouspolitiikka ei enää ole presidentin toimialaa, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikka on. Kummankin suurin päämäärä on taata juuri Suomen turvallisuus.

Tältä osin Niinistö antoi sisäpolitiikkaa läheltä liippaavan, mutta turvallisuuspolitiikkaan oleellisesti kuuluvan naivismivaroituksen. Sitä ei edes tarvinnut etsiä täikammalla rivien välistä. Vuosi sitten puhuttiin Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä kotiutettavien lasten ja ennen muuta äitien asemasta. Sama keskustelu jatkuu nyt.

(Korostukset edellisen hommailijan.)

Ihmettelen Timo Haapalan ja monen muunkin tulkintaa ettei Tasavallan Presidentillä olisi puheoikeutta ja sananvapautta hänen muodollisen toimivaltansa ulkopuolisissa asioissa. Mistä tämä into rajoittaa TP:n puheoikeutta oikein kumpuaa? Toiseksi nämä rajoitukset ovat vahvasti ristiriidassa pitkään hoetun presidentin arvojohtajuuden kanssa. Jos presidenttin on arvojohtaja, hän voi puhua mistä vain, koska arvot eivät tunne hallinnollisia toimialarajoja. Kolmanneksi presidentin puheoikeuden rajoitukset ovat ristiriidassa myös istuvan presidentin omien sanojen kanssa, että presidentti toimii unilukkarina.

Nyt jos koskaan tarvittaisiin avointa keskustelua arvoista. Yksi merkittävä arvo on itsenäisyytemme. Itsenäisyyttä on jo heikennetty, ehdoitta alistettu ja sekä kyseenalaistamatta luovutettu EU:lle. Jälleen tämä tapahtui koronarokotteiden hankinnassa. Viime keväänä selkä seinää vasten pakotettuna Suomi vihdoin sai itsenäisesti tuotua suojatarvikkeita, jotta edes sairaaloiden suojatarvikkeiden tarve saatiin täpärästi ja ehkä onnekkaastikin täytettyä.

Mikä oli Presidentin arvojohtajuus viime keväänä? Hän sai puheillaan "koronanyrkistä" naisjohtoisen hallituksen heräämään prinsessauniltaan. Arvon prinsessat vain heräsivät uniltaan kärttyisenä, kun vanhempi setämies herätti, ja setämies jäi hiljaisena seuraamaan tilannetta. Varmaan havahtui miettimään, mistä hänellä on lupa puhua virka-asemansa perusteella.

Juurikin näin. Pahvi-Salen vuosittaiset höpinät voi ohittaa yhtä nopeasti, kuin kokoomusveljensä Ben Z:n höpinätkin. Koska teot ratkaisevat.

(Lainauksen korostusta muutettu.)

Näinpä. Pistää kysymään, mitä arvojohtaja TP on tehnyt nähdäkseni toimivaltaansa kuuluvassa al-Hol ja muiden ISIS-terroristien palaamisessa? Nyt nosti esille uudenvuodenpuheessa tarpeen uudistaa terrorismilakeja ja vuosi on jo kulunut siitä, kun uudistamisen tarve nostettiin esille. Joo'o, onhan ne puheetkin tekoja. Entä mikä on arvojohtajan kanta ulkoministeri Pekka Haaviston toimiin ja asemaan? Tämäkin on iso kysymys. Valtiovarainministeri Kulmuni erosi tehtävästään paljon pienemmästä asiasta. Missä on arvomme nyt ja mihin ne meitä vievät arvojohtaja Niinistö, kun Kulmuni erosi ja Haavisto ei eroa sitten millään?

Tämä kansakunta on sekaisin. Se on saatu sekaisin. Yksi tekijä siinä on, että johtajuus on saatu häivytettyä kaiken peittävän poliittisen korrektiuden ja miellyttämisen alle. Ihmisoikeuksista on tullut jokin käsikassara totalitärismille. Olihan kommunismissakin ylevä periaate köyhemmän työtätekevien luokan oikeuksista, mutta kuinkas kävikään?

Tarvitsemme presidentin ja arvojohtajaksi henkilön, joka uskaltaa tuulettaa ja kyseenalaistaa välittämättä kolumnistien ja aatteellisten valtio-oppineiden langettamista puherajoituksista ja muusta presidentin aseman ja arvovallan nakertamistesta. Muutoin presidentti-instituutio kuin myös pian kansallinenkin päätöksenteko on syytä alistaa kululeikkuriin. Molemmat voitaneen korvata halvemmalla EU-kuvernöörillä ja sen virastolla (kuvernööri nimitys tarkoituksellinen viittaus historiaan).

[repo]

Eihän Niinistö toki täydellinen ole, mutta onko meillä tällä hetkellä ketään parempiakaan, joilla olisi realistisia mahdollisuuksia Tasavallan Presidentiksi?

Eli kysymys kuuluu: Kuka muu muka?

Juuri näin. Kukaan ei ole täydellinen. Maailmasta ei löydy toista sellaista ihmistä, joka ajattelisi juuri samalla tavalla kuin itse. Vertaan Salea entisiin pressoihin, Haloseen ja Ahtisaareen. Heihin verrattuna Sale on lähes täydellinen.[...]

Entäs jos uudenvuoden puheen olisikin pitänyt vaaleissa toiseksi jäänyt Al-Hol Pekka? Kaikki on suhteellista. Tälleen kun asioita pyörittelee, niin meillä on tällä hetkellä todella hyvä Tasavallan presidentti. Veikkaan, että vuosien kuluttua monelle tulee vielä Saulia ikävä.

Onko meidän tyytyminen sosialisti-presidenttejä ja vihreää al-Hol Pekkaa presidenttikandidaatti kakkosta parempaan Niinistöön? Onko meidän syytä jäädä vain ihastelmaan Niinistön erinomaisuutta verkkeihinsa nähden, kun vaakalaudalla on arvokysymys itsenäinen Suomi vai Suomi EU-liittovaltiossa?

Tämän kysymyksen käsittelyn pyrkii myös Presidentti Niinistö piilottamaan ja verhomaan. Onko tämä hyvä ja vai huono asia? Mitä pitäisi tehdä?

[Roope]

Mutta ei muutoksessa yksin pandemiasta kyse ole. Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona. Samalla uudet murrosteknologiat, tekoälystä kvanttilaskentaan, lyövät itseään vauhdilla läpi.

Ilmaston lämpeneminen tuli mainittua ohimennen, mutta paljon oleellisempia kansalaisten kannalta ovat Suomen ilmastopolitiikan väärät ja perustelemattomat valinnat.

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

Kryptistä ja moniselitteistä. Onko kerrasta toiseen näin mahdotonta puhua selkeästi ja ymmärrettävästi?

Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden "oikeasuhtaisuus", sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

Niinistö teki sen taas.

Kantaa oikeasti ottamatta hän jättää tahallisella monitulkintaisuudellaan kuulijoille mahdollisuuden ymmärtää tämä epäonnistuneen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän arvosteluksi, aivan kuten hänen muutaman vuoden takainen puheensa tulkittiiin väärin tueksi YK:n pakolaissopimuksen purkamiselle.

Kun joku älähtää, Niinistö pääsee taas muka tuohtuneena tiuskimaan, että ei hän niin ole sanonut tai tarkoittanut. Toimittajat ja aktivistihörhöt vahvistavat jälleen kerran väärää mielikuvaa, että Niinistö olisi muka maahanmuuttokriittinen, järjen ääni valtavirtapoliitikkojen keskuudessa. Tämä on tarkasti harkittua Niinistöltä ja taustatiimiltään.

Viime aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?

Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Ja taas.

Niinistö tuntuu viittaavan terroristijärjestön jäsenten Suomeen noutamiseen, mutta nousee kysymyksen yläpuolelle ottamatta asiaan kantaa.

Jos aktivistit älähtävät, ettei asiassa ole kuin yksi mahdollinen näkökulma, Niinistö leimautuu ilman omaa ansiotaan maahanmuuttokriittiseksi, mitä hän ei oikeasti ole.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Terrorismilainsäädäntöähän ei ole uudistettu muiden maiden tasolle, eikä niin ilmeisesti aiota tehdä.

On sanottu, että viranomaiset virkavastuulla huolehtivat turvallisuudesta. He varmasti tekevätkin voitavansa, kukin kohdaltaan säädetyissä puitteissa. Näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla. Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.

Tämäkin viittaus jää ilmaan. Niinistö viittaa mahdollisesti Isis-naisten noutamisiin, joiden aiheuttamat turvallisuusriskit on sysätty Suojelupoliisin niskoille (mm. tämänpäiväinen Höblän pääkirjoitus), ikään kuin Supolla olisi keinot, oikeudet ja resurssit estää islamismin levittäminen Suomessa. Tällainen on parhaimmillaankin erittäin naiivia politiikkaa, aivan kuten Suomen viime vuosikymmenten turvapaikkapolitiikka, tunnustettiin sitä sitten tai ei.

Mutta eihän kukaan poliitikko tai viranomainen ottanut vastuuta edes Turun ihmishenkiä vaatineesta islamistisesta terrori-iskusta ja tunnustanut sitä naiivin politiikan seuraukseksi, eikä Niinistökään ota asiaan sen selkeämmin kantaa.

Jäi itsenäisyyspäivästä mieleen toinenkin kohtaaminen. Itähelsinkiläisten Biolasten esityksen pääviestinä oli "ota pallosta kii". Heidän huolenaan oli, hyvin perustellusti, ilmastonmuutos. Sama huoli näkyy vahvasti lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta saamissani viesteissä. Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.

Biolapset lauloivat televisiossa "maailman tuhoutumisesta", jolle dystopialle he kuten muutkaan samaa viestiä hokevat eivät ole esittäneet perusteluja. Biolasten ja kaltaisiensa ilmastohysteria on poliitikkojen ja valtamedian tuottama mielenterveyden häiriö, johon pitäisi vastata vastuuttamalla poliitikot ja valtamedia hysterian lietsomisesta.

Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Loppujen lopuksi suunnilleen kaikessa on kyse ihmisten käyttäytymisestä. Sodat, rikollisuus, väkivalta ja monet muut ikävät asiat katoaisivat, jos ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään.

Viekö tämä lattea havainto meitä eteenpäin ongelmien ratkaisemisessa? Ei.

Ihmiset eivät halua elämäänsä niitä radikaaleja muutoksia, joita ilmastonmuutoksesta kohkaavat haluaisivat heidän tekevän. Siksi muutokset eivät ole mahdollisia demokratiassa, mutta korona on antanut kohkaajille vaarallisen idean, että demokratian voikin lakkauttaa poikkeusvaltuuksilla, koska suuri eksistentiaalinen uhka.

[Dangr]

TP:llä on loppujenlopuksi aika pieni alue jolla seikkailla uudenvuodentoivotuksessa. Ehkä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen mitä ei sanottu ja mikä sanottiin vain ohimennen.

[Aukusti Jylhä]

Hyvää uutta vuotta, Suomen kansa!

Jumalan siunasta kansallemme.


Siinäpä tärkeimmät.

[artti]

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme.

2020-luvun merkittävin asia on pysyvä paluu Kuuhun alkaen 2024. Kuussa on resursseja, joiden avulla rakennetaan avaruudessa valtavia ja nopeita aluksia, joissa on keskipakoispainovoima ja moottorit, joiden avulla avaruusalus pystyy lentämään viikoissa Marsiin ja vuosikymmenissä Proxima Centaurin tähdelle, joka on aurinkoa lähin tähti. Kun ihmiset alkavat lisääntymään ja elämään suurissa tähtienvälisissä avaruusaluksissa niin alkaa nousta sivilisaatio, joka elää rajattomien resurssien keskellä, ja joka siten voi kehittyä paljon voimakkaammaksi supervoimaksi kuin konsanaan Yhdysvallat. Uskon, että uusi supervoima, perustuessaan antiikin filosofiaan, pitää Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa ystävinään.

Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä.

Kiinan vahvistuminen ja Saksan paluu on tämän vuosisadan politiikan voimasuhteiden muutos. Kiina siirtyi sulkeutumisesta maailman tehtaaksi, joka auttoi Kiinaa merkityksen nousussa. Saksa kykeni miehitettynäkin rakentamaan yhdessä Ranskan kanssa Euroopan unionin, joka laajeni voimakkaasti itään, joutuakseen etupiiritaisteluun hiipuvan Venäjän kanssa. Venäjän riippuvuus Neuvostoliitolta peritystä tekniikasta ja öljyn vientituloista on Venäjän Akilleen kantapää. Venäjä sijaitsee Kiinan ja NATO:n välissä, joka tarkoittaa, että jos Venäjä hiipuu edelleen tästäkin niin NATO:n ja Kiinan välillä on alkamassa kilpajuoksu Neuvostoliiton alueen valtaamiseksi. Nyt olemme tämän kilpajuoksun ryhmittelyvaiheessa. Kiina seuraa kuinka me olemme jo ottamassa Ukrainaa ja Valko-Venäjää. Meillä on myöskin joukot Afganistanissa, Kiinan ja Persianlahden öljykenttien välissä. Länsi-Siperia on meille erityisen tärkeä siksi, että sieltä kulkevat öljy- ja kaasuputket Eurooppaan. Mutta onneksi fuusioreaktorin kehittyessä tämäkin riippuvaisuus on historiaa.

Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva status quo on romahtamassa ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat valtakuviot ulisevat tuskaansa, joka on vähän ärsyttävää kuunneltavaa, voisiko ne potkaista helvettiin ulisemasta.

Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma.

Näin se on.

[Kintermuna]

Kyllähän tämä presidentin puhe oli taas ilmiselvä vaalipuhe, kun kuntavaalit ja pormestarin valinta on lähellä. Tottakai Sale jeesaa omiaan.

[Uuno Nuivanen]

Hyvää uutta vuotta, Suomen kansa!

Jumalan siunasta kansallemme.


Siinäpä tärkeimmät.

Och samma på tankerosvenska förstås.