White Flight suomessa

[Uuno Nuivanen]

Kaiken vuokraamisen voi varmaankin yhtiöjärjestyksessä kieltää, mutta vuokraamista hiekka- ja muille neekereille tai mustalaisille ei takuuvarmasti voi, ulina ja tuomiot olisivat hirmuiset.

[HDRisto]

Mikäli kyseiset ryhmät ovat nimeltä mainittuja, takuu varmasti huutia tulee. Etnisyyksistä on oltava vaiti.
Mutta ainoastaan täysin törppö menee nykyään siihen ansaan. Jos menee, niin "se on sille xxxxxxxx xxxxxxxx* ihan oikein".

*x`sät Lapinlahden Lintujen sketseistä asunnon vuokraamisesta.

[Faidros.]

Kaiken vuokraamisen voi varmaankin yhtiöjärjestyksessä kieltää, mutta vuokraamista hiekka- ja muille neekereille tai mustalaisille ei takuuvarmasti voi, ulina ja tuomiot olisivat hirmuiset.

Kaikkea ei tarvitse painaa paperille muiden arvosteltavaksi. Edellämainittu 80/20% riittää hyvinkin pitkälle estämään epähalutun vuokraamisen pigmentistäkin riippumatta.

[JT]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

Jos lapsiperheen pitäisi nyt muuttaa pk-seudulle, niin mitä aluetta suosittelisitte itä- tai pohjoispuolella Helsinkiä? Mikä taajama olisi lähin, jossa voisi asua ja elää turvallisen tylsästi suomalaisittain vielä tulevaisuudessakin?

[Siili]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

Jos lapsiperheen pitäisi nyt muuttaa pk-seudulle, niin mitä aluetta suosittelisitte itä- tai pohjoispuolella Helsinkiä? Mikä taajama olisi lähin, jossa voisi asua ja elää turvallisen tylsästi suomalaisittain vielä tulevaisuudessakin?

Jos on varaa, kannattaa valita pientalovaltainen alue kaukana kerrostaloista.  Esimerkiksi Vantaan Ylästössä oli vieraskielisten osuus vuonna 2019 6,6%. 

[Golimar]

Nikinmäki on aika pitkälle kantisten paikka mutta sitten on se ongelma että siellä ei ole kuin päiväkoti ja ala-aste lapsille, eli jossain vaiheessa joutuvat Korsoon.

https://www.google.com/maps/place/Nikinm%C3%A4ki,+01490+Vantaa/@60.3397446,25.115905,14z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x469206d15f712359:0x2600b5523c197181!8m2!3d60.3397463!4d25.1334145

[Eino P. Keravalta]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

Jos lapsiperheen pitäisi nyt muuttaa pk-seudulle, niin mitä aluetta suosittelisitte itä- tai pohjoispuolella Helsinkiä? Mikä taajama olisi lähin, jossa voisi asua ja elää turvallisen tylsästi suomalaisittain vielä tulevaisuudessakin?

En ole asiantuntija, mutta Keski-Uudellamaalla ikäni asunut ja sen perusteella voisin suositella vaikkapa Sipoota. Sieltähän ajaa Helsinkiin plus-miinus puolessa tunnissa, joten missään perähikiällä ei olla. Sipoon vahvuuksia ovat laaja pinta-ala, harva asutus, pääkaupunkiseudun läheisyys, ruotsinkielinen sisäänpäinlämpiävyys ja raideliikenteen puute. Myös kaunista luontoa on pakko kehua, pieniä järviä, jylhiä kallioita, meri, jokimaisemia.. Mutta Sipoo on erittäin voimakkaassa kasvussa ainakin joillakin asuinalueilla. Tällainen on vaikkapa Nikkilä, joka Söderkullan kanssa on suurin keskittymä. Nikkilää ja Södistä kannattaa välttää, keharimaalaisia on sinnekin hieman tungettu. Ehkä parasta olisi omakotitalo lähellä jompaakumpaa keskusta, vaikka muutaman kilometrin päässä. Siellä saa rauhassa olla ja elää. Julkista liikennettä ei juuri ole, jokunen bussi ajelee silloin tällöin. Mutta omalla autolla pääsee nopeasti pääkaupunkiseudulle.

Myös Tuusulaa kannattaisi harkita. Sekin on Sipoon kaltainen, harvaan asuttu pitäjä Vantaan rajanaapurina. Löytyy jokia, järviä ja peltoja, kalliitakin omakotitaloalueita. Ja taas sama kuin Sipoon kanssa: keskustaa, eli Hyrylää kannattaa välttää tai ainakin pitää olla pari kilometriä siitä sivusta. Tuusulaan ei kulje paikallisjuna kuin pohjoiseen Jokelan taajamaan, jonka ympäristössä on sielläkin maaseutumaista miljöötä laajat alueet.

Järvenpää ja Kerava ovat vielä toistaiseksi ihan mukavia pikkukaupunkeja, mutta ne ovat riskiryhmässä pääradan vuoksi. Lisäksi näihin kaupunkeihin rakennetaan innolla neukkukuutioita, varsinkin Järvenpäähän, joskin ne ovat vielä pitkään pientalovaltaisia ja puutarhamaisia. Mutta vaara vaanii. Pitkän tähtäimen rauha löytyy varmasti parhaiten Sipoosta tai Tuusulasta, ellei lännempänä olevia paikkakuntia huomioida. Näissä molemmissa on maaseutumaista maisemaa vielä hyvin paljon ja etäisyydet kunnan sisällä pitkät. Jos itseni pitäisi nyt valita, Tuusula ja Sipoo keskuksia lukuunottamatta olisivat listalla hyvin korkealla. Niistä löytyy rauhaisia loukkoja vielä vuosikymmeniä ja samalla töissä voi käydä pääkaupunkiseudulla omalla autolla noin puolen tunnin ajomatkan päässä.

[ikuturso]

Mikä lie Klaukkalan tilanne? Sieltä ajaa motaria vartin Pasilaan.

Sieltähän on oma kaistakin motarille. Ainakin joskus kun täältä pohjoisesta lähestyy Helsinkiä aamuruuhkassa, on Klaukkalan liittymän kohdalla otettava keskikaista, kun Klaukkalasta tulee katkeamaton jono oikealle kaistalle.

Klaukkalan ja Sipoon yhteiset hyvät puolet liittyvät melontaharrastukseen. Bear&Water ja Welhonpesä.

-i-

[Faidros.]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

Jos lapsiperheen pitäisi nyt muuttaa pk-seudulle, niin mitä aluetta suosittelisitte itä- tai pohjoispuolella Helsinkiä? Mikä taajama olisi lähin, jossa voisi asua ja elää turvallisen tylsästi suomalaisittain vielä tulevaisuudessakin?

Miksi taajama? Mikset muuta maalle lähelle Helsinkiä, missä matuja ei ole ollenkaan? Ei matu muuta taloon jossa täytyy itse lakaista portaat lumesta, se on dhimmien hommaa.

[Radio]

Helsingissä syntyneenä ja ikäni asuneena koen sen pilatuksi pikkukaupungiksi, ainakin perheellisille. Kotoutamattomien asuttamien ghettojen vetovoima on toiminut ja osa muusta Suomesta pysynyt värittömänä onnelana.
Pääkaupunkimme eri kaupunginosissa asuneena,  idässä, lännessä, pohjoisessa ja etelässä, en suosittele lapsiperheelle Helsinkiä. Perheemme ehti juuri ja juuri mutavyöryn alta pois. Kiitos Jeesus!
Nurmijärveltä löytyy jopa parintuhannen asukkaan pikkukyliä, esim. Lepsämä. Omakotitaloja kohtuuhintaan vielä. Motari melkein vieressä.

[no future]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

Jos lapsiperheen pitäisi nyt muuttaa pk-seudulle, niin mitä aluetta suosittelisitte itä- tai pohjoispuolella Helsinkiä? Mikä taajama olisi lähin, jossa voisi asua ja elää turvallisen tylsästi suomalaisittain vielä tulevaisuudessakin?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kihni%C3%B6

[valtakunnanpärkhele]

Vuonna 2019

Helsinki
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	547 776
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	106 059
Arabia	7 963
Kurdi	3 580
Somali	11 466
Turkki	1 917
Venäjä	18 869
Viro, eesti	10 620
Kerava
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	32 503
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	4 253
Arabia	269
Kurdi	96
Somali	15
Turkki	202
Venäjä	803
Viro, eesti	1 144
Kirkkonummi
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	36 178
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	3 408
Arabia	114
Kurdi	69
Somali	25
Turkki	32
Venäjä	603
Viro, eesti	1 071
Nurmijärvi
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	40 713
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	2 280
Arabia	87
Kurdi	68
Somali	...
Turkki	36
Venäjä	351
Viro, eesti	909
Sipoo
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	20 081
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	1 089
Arabia	41
Kurdi	42
Somali	...
Turkki	34
Venäjä	214
Viro, eesti	310
Tuusula
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	36 353
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	2 246
Arabia	91
Kurdi	48
Somali	...
Turkki	45
Venäjä	396
Viro, eesti	918

Lähde:http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rm.px/

edit: And the winner is.... rumpujen pärinää ... Sipoo, mutta koska rantaruotsalaiset, Nurmijärvi!!

[valkovuokko]

Vihreät, Vasemmisto, RKP ja Kokoomus hehkuttavat monikielisyyden ja monikulttuurisuuden rikkautta, mutta käytännössä noiden puolueiden nokkahenkilöt ja kannattajat vieroksuvat tuota "rikkautta".
Helsingissä se näkyy siinä, että he eivät lähetä lapsiaan Itä- ja Koillis-Helsingin monikielisiin päiväkoteihin tai kouluihin, esim Kontulaan, vaikka sinne pääsee melko kätevästi metrolla, esimerkiksi Lauttasaaresta.
Näkisipä joskus, että Stubb, Katainen, Biaudet hankkisivat itselleen ja lapsilleen kodin Kontulasta tai Espoon Suvelasta.

Arvostettuihin kouluihin ja mm ruotsinkielisiin päiväkoteihin lapset saattavat tulla pitkänkin matkan takaa. RKP ylistää monikielisyyttä, mutta käytännössä bättre folk torjuu monikieliset lähiöt ja niiden koulut.

Helsingin kaupungin muuttotilastoista näkyy, että kotimaankieliset perheet pyrkivät muuttamaan pois monikielisistä itähelsinkiläisistä lähiöistä. Ne joilla on varaa, muuttavat pois, hankkivat asunnon mieluisammalta alueelta, maksoi mitä maksoi. 

Vihreiden ja vasemmiston ajama "sekoittava asuntopolitiikka" pakottaa vähävaraisia kotimaankielisiä lapsiperheitä asettumaan maahanmuuttajavaltaisiin ongelmalähiöihin, joihin parempi väki itse ei suostu jäämään.

[Eino P. Keravalta]

Laitetaan tähän nyt vielä pääkaupunkiseutua ja kehyskuntia koskevaa köyhyystilastoa:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007692444.html

Pienituloisten henkilöiden määrä prosentteina:

Helsinki 12,0
Hyvinkää 10,8
Kerava 10,1
Vantaa 10,0
Espoo 9,6
Mäntsälä ja Pornainen 8,6
Järvenpää ja Vihti 8,4
Kirkkonummi 7,6
Nurmijärvi 7,2
Sipoo 6,4
Tuusula 6,2
Kauniainen 5,7

Vertailun vuoksi muualta Suomesta:

Juuka 24,1
Ranua 19,4
Turku 18,6
Jyväskylä 17,8
Kotka 17,2
Tampere 17,1
Lappeenranta ja Salla 16,7
Savonlinna 16,4
Vaasa 15,9
Oulu 15,6
Lahti 15,5
Mikkeli 15,3
Kouvola ja Rovaniemi 14,6
Kuusamo 14,1
Eura 12,6
Kittilä 11,5
Uusikaupunki 10,4

[Roope2]

Kannattaa myös vilkaista, minkälainen siisteys on jätekatoksen tienoilla (patjoja, sänkyjä, tuoleja, sohvia, pesukoneita, akkuja, telkkareita...) riippumatta sukunimistä.

[K. Alevi]

Tämä on ihan perus settiä, tsekataan ympäristö(ilta-aikaan), kun mamut heräilevät, näkyykö kaapuja ja parveittain älämölöä pitäviä matu-kakaralaumoja ja sitten nimilista rapusta ja viereisistä myös. Kannattaa myös haistella ympäristöä talojen läheltä, tuoksuuko eksootiset ruoat ja hyttysmyrkky parfyymit.  Tuttu nuoripari muutti juuri vuokralle Espooseen niin tämä oli strategia, kun etsivät kämppää.
Näin ihmiset vaan käyttäytyvät (ja suvakit ja jotkut mamutkin itse myös)

Hyviä vinkkejä, kiitos näistä. Pitää ottaa omaan käyttöön ensi vuoden aikana. Muutto ei ole itsellä vielä aivan akuutti, mutta pääpiireittäin olen tutkinut alueita silmällä pitäen lautasantennien määrää parvekkeilla. En tiedä onko tässä ollut mitään järkeä, mutta olen pitänyt hyvänä merkkinä jos ei näy ainuttakaan lautasta? Itse nimittäin asun tällä hetkellä alueella, missä on paljon maahanmuuttajia, erityisesti somaleja ja lautasten määrä parvekkeilla on suorastaan hätkähdyttävä. Luulin, että nämä olivat jääneet jo 90-luvulle eikä näitä ole vuosikausiin mainostettu kuluttajille.

[foobar]

EDIT: Tilastolähteet oli vinossa. Joka tapauksessa, moni noista pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien seurana olleista kunnista pienituloisuustilastossa on kokoluokaltaan vain muutaman pienimmän luokan tilastointialueen kokoisia väestöltään kun niitä verrataan isojen kaupunkien väestöön ja suurimmatkin olisivat näille vain yksi keskikokoinen suuralue. Tilastot tuolla tasolla olisivat varmasti myös kiinnostavia...

[sancai]

Laitetaan tähän nyt vielä pääkaupunkiseutua ja kehyskuntia koskevaa köyhyystilastoa:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007692444.html

Pienituloisten henkilöiden määrä prosentteina:

Helsinki 12,0
Hyvinkää 10,8
Kerava 10,1
Vantaa 10,0
Espoo 9,6
Mäntsälä ja Pornainen 8,6
Järvenpää ja Vihti 8,4
Kirkkonummi 7,6
Nurmijärvi 7,2
Sipoo 6,4
Tuusula 6,2
Kauniainen 5,7

Vertailun vuoksi muualta Suomesta:

Juuka 24,1
Ranua 19,4
Turku 18,6
Jyväskylä 17,8
Kotka 17,2
Tampere 17,1
Lappeenranta ja Salla 16,7
Savonlinna 16,4
Vaasa 15,9
Oulu 15,6
Lahti 15,5
Mikkeli 15,3
Kouvola ja Rovaniemi 14,6
Kuusamo 14,1
Eura 12,6
Kittilä 11,5
Uusikaupunki 10,4

Absoluuttisten lukujen vertailu muuhun Suomeen tarkoituksena kartoittaa köyhyyttä ei ole välttämättä mielekästä, koska asumisen hinta ja sitä myötä myös palkka vaihtelee. Helsingissä normaalituloinen on köyhä, Juukassa pienituloinen pärjää ihan hyvin.

[no future]

Sikäli tuo 1210 euroa on osuva raja, että se on aika lailla tasan Helsingin max. perusturva yksinasuvalle.

Sinällään tuo sivun kartta on paljon puhuva, että Uusimaa-Turku-Tampere kolmion ja (ruotsinkielisen) Pohjanmaan ulkopuolella köyhyysaste on tasaisesti korkeampi. Kuin Kepun kannatuskartta vaaleissa.

[Melbac]

Helsingissä syntyneenä ja ikäni asuneena koen sen pilatuksi pikkukaupungiksi, ainakin perheellisille. Kotoutamattomien asuttamien ghettojen vetovoima on toiminut ja osa muusta Suomesta pysynyt värittömänä onnelana.
Pääkaupunkimme eri kaupunginosissa asuneena,  idässä, lännessä, pohjoisessa ja etelässä, en suosittele lapsiperheelle Helsinkiä. Perheemme ehti juuri ja juuri mutavyöryn alta pois. Kiitos Jeesus!
Nurmijärveltä löytyy jopa parintuhannen asukkaan pikkukyliä, esim. Lepsämä. Omakotitaloja kohtuuhintaan vielä. Motari melkein vieressä.

Omien kokemusten perusteella porukka on pysynyt suunnilleen 10km? säteellä tarhasta/ala-asteesta,perheellisetkin.Kukaan ei ole tainnut muuttaa kaupungin ulkopuolelle.Kämpät on tietenkin kallita.Ei todellakaan tulisi mieleenkään muuttaa jonnekkin nurmijärvelle ja jos joku on noihin joskus kokeillut muuttaa niin tullut takaisin.Itse en vaan pystyisi asumaan jossain tuppukylässä missä kaikkialle pitää mennä autolla yms.

[no future]

Kyllä mä ymmärrän ihan taloudelliset syyt perheellisillä muuttaa esim Nurmijärvelle, ainakin jos väenväkisin haluaa sen omakotitalon. Sieltä sitten lapset tulevat lukioiässä takaisin Helsinkiin, ja ympyrä alkaa taas alusta.

[sancai]

Mielenkiintoinen artikkeli Talouselämässä. Pientalovaltaisten kehyskuntien muuttovoitosta lähes kaikki tulee ulkomaalaisperäisistä, mutta kun tutkailet taulukkoja tarkemmin (viestin liite), niin etenkin baltialaistaustaiset muuttavat massiivisissa määrissä Helsingistä Kirkkonummelle, Nurmijärvelle, Mäntsälään, Sipooseen, Pornaisiin, Tuusulaan tai Vihtiin. Suomessa on nyt käynnissä sama kehitys kuin Ruotsissa pari vuosikymmentä sitten, kun suomalaiset muuttivat pois ongelmalähiöistä kehyskuntiin.

Nykyajan Nurmijärvi-ilmiö on erilainen kuin 2000-luvun ryntäys omakotitaloihin – uutta ilmiötä vauhdittavat ulkomaalaistaustaiset

Muutoksen jyrkkyys tuli yllätyksenä muuttoliiketilastoihin perehtyneelle järjestelmäpäällikölle.

https://www.talouselama.fi/uutiset/nykyajan-nurmijarvi-ilmio-on-erilainen-kuin-2000-luvun-ryntays-omakotitaloihin-uutta-ilmiota-vauhdittavat-ulkomaalaistaustaiset/e99c4609-74f0-4597-87df-cbb50ee228d9?


Edit: räpsähti maksumuuri päälle, joten niukka lainaus

[jka]

Omakotitaloon muuttaa lapsiperheet. Suomalaiset ei tee lapsia ja nimenomaan vuoden 2010 jälkeen syntyvyyden lasku on ollut todella jyrkkää. Kohtalaisen yksinkertaista.

Viime vuonna muuten syntyvvyys kääntyi nousuun ensimmäisen kerran sitten 2010. Tuossa suhteessakin trendi ainakin pysähtyi hetkellisesti. Eiköhän se että etätöistä tulee uusi normaali paranna tuossa suhteessa tilannetta huomattavasti myös suomalaisten osalta.

[Paju]

Sikäli tuo 1210 euroa on osuva raja, että se on aika lailla tasan Helsingin max. perusturva yksinasuvalle.

Sinällään tuo sivun kartta on paljon puhuva, että Uusimaa-Turku-Tampere kolmion ja (ruotsinkielisen) Pohjanmaan ulkopuolella köyhyysaste on tasaisesti korkeampi. Kuin Kepun kannatuskartta vaaleissa.

Pienituloisuus saattaa alueittain tarkoittaa eri asioita. Jossain pienituloiset ovat työttömiä, toisaalla eläkeläisiä. Työttömyyslukujen takana taas voi olla suljettu paperitehdas tai huma-mamukeskittymä.

[P]

.Itse en vaan pystyisi asumaan jossain tuppukylässä missä kaikkialle pitää mennä autolla yms.

Autolla liikkuminen on kätevää. Varsinkin kun ei ole parkkeeraamisongelmia.

Itse olen asunut 85 000, 50 000, 180 000, 780 000, 550 000, 7 000 000 ja 120 000 asukkaan kaupungeissa, eikä minusta sujuva autolla liikkuminen ole ongelma.

En todellakaan kaipaa julkisia, joilla olen joutunut pakon edessä ihan pirusti matkustamaan. Ja joku tuppukylä asuinpaikkana kyllä ohittaa monta urbaania loikkia, joissa on tullut menneinä vuosikymmeninä asuttua.

[Golimar]

[tweet]1377126941363343363[/tweet]

https://twitter.com/Tilastokeskus/status/1377126941363343363

X

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Väkiluku kasvoi vuoden 2020 aikana 8 501 henkilöllä. Suhteellinen väkiluvun kasvu oli 0,2 prosenttia. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 11 702 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 20 203 henkilöllä.

Vieraskielisiä lähes 433 000, äidinkielenään venäjää puhuvia yli 84 000
Suomessa asui vakituisesti vuoden 2020 lopussa 432 847 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kahdeksan prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 84 190 henkilöä, viroa puhuvat, 49 551 ja arabiaa puhuvat, 34 282.

Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2020 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 15 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia.

Venäjää äidinkielenään puhuvat ovat maakuntien suurin vieraskielinen ryhmä Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakuntia sekä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kanta-Hämeessä suurin vieraskielinen ryhmä ovat viroa äidinkielenään puhuvat. Pohjanmaalla suurin vieraskielinen ryhmä ovat vietnamia äidinkielenään puhuvat ja Ahvenanmaalla romaniaa äidinkielenään puhuvat.

Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 22 prosenttia, Espoossa, 19 prosenttia ja Närpiössä sekä Helsingissä, 17 prosenttia. Suomen 309 kunnasta venäjä oli suurin vieraskielinen ryhmä 151 kunnassa.

Vieraskieliset kasvattivat pääkaupunkiseudun väkilukua, Kouvola menetti eniten
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Vantaalla, 3 456 henkilöllä, Helsingissä (3 085) ja Espoossa (3 065). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustui kokonaan vieraskieliseen väestöön, sillä kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni myös Uudenmaan maakunnassa.

Vuoden 2020 aikana väkiluku kasvoi 89 kunnassa ja väheni 220 kunnassa. Vuonna 2019 väkilukuaan kasvatti vain 54 kuntaa.

X

http://www.stat.fi/til/vaerak/2020/vaerak_2020_2021-03-31_tie_001_fi.html

[l'uomo normale]

[tweët]1377126941363343363[/tweēt]

https://twitter.com/Tilastokeskus/status/1377126941363343363

Miksi juuri Myyrmäen Paalutorin ottivat kuvaan symboloimaan muutosta? Kyllä väestönvaihto muuallakin näkyy.

[Golimar]

Tampere menettää koko ajan enemmän asukkaita naapurikuntiin: määrä jopa kaksinkertaistui – muuttajissa korostuu ylivoimaisesti yksi ryhmä
Tampereelle muutetaan ennätystahtia, mutta samaan aikaan muuttovirta vuotaa entistä enemmän kaupungista naapurikuntiin. Siinä missä Tampereelle saapuu opiskelijoita ja ikäihmisiä, lähikuntiin suuntaavat perheenperustajat ja työssä käyvät aikuiset.

Tampereen kasvava vetovoima heijastuu myös ympäryskuntiin. Tiivis ja hyvä yhteistyö seutukuntien välillä hyödyttää lopulta kaikkia, pohtii Pirkkalan pormestari Marko Jarva.­KUVA: TIMO MARTTILA

Ruska Paronen
6:00
Aamulehti

Tampere vetää tällä hetkellä puoleensa enemmän muuttajia kuin mikään muu kaupunki Suomessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampere oli viime vuonna Suomen muuttovoittaja, ja kaupunki komeili samaisella kärkipaikalla edelleen kuluvan vuoden alussa.

Tämä juttu on vain Aamulehden tilaajalle

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007945776.html

[Rikastettu uraani]

Täytyy kai kertoa omakohtainen white flight. Muutin reilu 10 vuotta sitten (jo silloin kuukerointi oli minulle liikaa) Espoon Leppävaarasta valkoiselle läntiselle Uudellemaalle, jossa ei kuule koskaan ruotsiakaan. En ole katunut päätöstä sekuntiakaan.

[simplex]

Tilastokeskuksen eilinen julkaisu, jossa mm. muuttoliikkeestä Suomen sisällä:
https://tilastokeskus.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html

...
Muuttoliike Suomessa

Pirkanmaalle eniten muuttovoittoa, Pohjanmaan muuttotappio suurin

Vuonna 2020 maan sisäisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Muuttotappiona muualle Suomeen väestöään menettivät eniten Pohjanmaa, Kymenlaakso ja Satakunta.
Uudenmaan maakunnalle historiallinen muuttotappio kotimaisia kieliä puhuvien osalta

Uudenmaan maakunnan muuttovoitto muualta Suomesta oli 1 950 henkilöä vuonna 2020. Äidinkielen mukaan tarkasteltuna Uudenmaan maakunta menetti kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona yli 1 200 henkilöä. Vieraskielisiä Uusimaa sai muuttovoittona vajaat 3 200 henkilöä. Viimeisen 30 vuoden aikana Uusimaa on menettänyt kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona aiemmin vain vuonna 2003.

Pirkanmaan muuttovoitto muualta Suomesta perustui kokonaan kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuviin, sillä vieraskielisten osalta Pirkanmaa koki muuttotappiota muualle Suomeen.

Kainuun ja Lapin muuttotappiot pienimmät yli 40 vuoteen

Kainuun ja Lapin maakuntien muuttotappiot muualle Suomeen olivat vuonna 2020 pienimmät yli 40 vuoteen. Lappi menetti väestöään muuttotappiona muualle Suomeen 239 henkilöä.
Viimeksi Lapin muuttotappio muualle Suomeen on ollut tätä pienempi vuonna 1976.

Kotimaisia kieliä puhuvien osalta Lappi sai muuttovoittoa ensimmäisen kerran yli 30 vuoteen. Muuttotappio vieraskielisten osalta painoi nettomuuton muualle Suomeen tappiolle.

Tampere ja Vantaa keräsivät suurimmat muuttovoitot

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton saivat Tampere (2 094 henkilöä) ja Vantaa (1 039 henkilöä). Tampereen muuttovoitto koostui kotimaisia kieliä puhuvista, kun taas Vantaalla vieraskielisestä väestöstä. Yli 600 hengen muuttovoiton keräsivät myös Kuopio (678 henkilöä), Turku (659 henkilöä), Kaarina (630 henkilöä) sekä Oulu (619 henkilöä).

Noin joka kolmas kunta sai muuttovoittoa Suomen sisällä tehdyistä muutoista, kun vuonna 2019 voittoa kunnista sai vain noin joka kuudes.

Helsingillä ja Espoolla suurimmat maan sisäisen muuton tappiot

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin (1 044 henkilöä) ja Espoon (602 henkilöä) muuttotappiot olivat määrällisesti suurimmat. Espoossa muuttotappio oli suurin yli 70 vuoteen ja Helsingissä sitten vuoden 2005. Espoon muuttotappio koostui kotimaisia kieliä puhuvista, kun taas Helsingin muuttotappio aiheutui sen lisäksi myös vieraskielisten muutoista. Seuraavaksi suurimmat muuttotappiot kokivat Mikkeli (436 henkilöä), Kouvola (423 henkilöä) sekä Kotka (356 henkilöä), jotka olivat kolme suurinta muuttotappiokuntaa vuonna 2019.

Suhteellisesti tarkastellen muuttotappio oli suurinta Punkalaitumen, Siikajoen ja Siikaisten kunnissa.
...

Liitteenä vielä kuvaaja, joka kuvaa maakuntatasolla kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten nettomuuttoa maakuntaan / maakunnasta. Lyhyesti tiivistäen Pirkanmaa on kerännyt kotimaisia kieliä puhuvia muuttajia ja Uusimaa vieraskielisiä. Samaan aikaan Uudenmaan kotimaisia kieliä puhuvaa väestöä on muuttanut muualle.

Valitettavasti Tilastokeskuksen tietokantataulukko "11a6 -- Maakuntien välinen muutto koulutusasteen, ikäryhmän ja sukupuolen mukaan, 2005-2019" (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11a6.px/) ei ollut vielä päivittynyt vuoden 2020 tietojen osalta. Ikäryhmien ja sukupuolen osalta taulukko oli päivittynyt (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/statfin_muutl_pxt_11a4.px/). Tein näistä Uudenmaan osalta nettomuuttoa (muista maakunnista) koskevan kuvaajan liitteeksi (2018-2020). Näyttäisi siltä, että muutoksia on kaikissa ikäryhmissä. Muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä on tullut 2020 enää alle 30-vuotiaista, kun aiemmin muuttovoittoa on tullut myös hieman vanhemmista ikäluokista, erityisesti 30-40 -vuotiaista.

Olisi mielenkiintoista nähdä tuo tilastoaineisto myös koulutusasteen mukaan.