Tuumaustunti 14.12 klo 12 Halla-aho, Hamilo, Salminen

[Matias Turkkila]

Nyt pyörii:

https://www.suomenuutiset.fi/tuumaustunnilla-halla-aho-hamilo-ja-salminen-aiheina-maahanmuuton-kuntakohtaiset-kustannukset-seka-kuntakirjan-julkaisu/

[Lalli IsoTalo]

Jussi: "Vihreät on vaarallinen ääriliike."

Nyt on kovat piipussa, ja varmistin poistettu.

[justustr]

Marko Hamiloa on muuten oikein mukava kuunnella. Harmi että kalvot oli hukassa.

[Renkonen]

Meni kyllä Salmisen tilastokikkailut hieman yli, kun pistetään Närpiön alle 50 ttt:n saajan prosenttiosuudet Vantaan kanssa vierekkäin, jossa niitä on lähemmäs 20 000. Kannattaa muistaa, että moni luonnontieteilijä on persujen äänestäjä ja tuollaisen esittäminen menee jo melkein suoraksi valehteluksi. Eli Närpiössä on täystyöllisyys ja ttt:n saajia on 0,4% väestöstä kun Vantaalla taas ttt:tä sai 7,9% asukkaista.

Tässä varmaan on ajateltu, että kun vastustajat puhuu paskaa, niin meidänkin täytyy, mutta tälläinen vain passivoi äänestäjiä kun yhdenkään politikon rehellisyyteen ei voi luottaa.

[ämpee]

Tilastokikkailusta ei ole kyse jos puhutaan suhteellisista osuuksista.
Mikäli Närpiössä tukia saavien matujen suhteellinen osuus on samaa luokkaa kuin Vantaalla, niin täysin riippumatta tuen saajien suhteellisesta osuudesta kokonaisväestöön voidaan silti vertailua tehdä.
Närpiön esimerkki osoittaa, että matut ovat määräänsä suurempia tukien saajia oli työttömyysaste mikä hyvänsä.

Mielestäni Närpiön esimerkki oli hyvä vetää esille, sillä kun tilanne on tuo sielläkin niin mistään loistavasta menestystarinasta ei kannata puhua matujen kohdalla missään.

[Renkonen]

Tilastokikkailusta ei ole kyse jos puhutaan suhteellisista osuuksista.
Mikäli Närpiössä tukia saavien matujen suhteellinen osuus on samaa luokkaa kuin Vantaalla, niin täysin riippumatta tuen saajien suhteellisesta osuudesta kokonaisväestöön voidaan silti vertailua tehdä.
Närpiön esimerkki osoittaa, että matut ovat määräänsä suurempia tukien saajia oli työttömyysaste mikä hyvänsä.

Mielestäni Närpiön esimerkki oli hyvä vetää esille, sillä kun tilanne on tuo sielläkin niin mistään loistavasta menestystarinasta ei kannata puhua matujen kohdalla missään.

Juuri tämän takia video olisi syytä poistaa ja pahoitella. Politiikkaan ja varsinkaan kunnallispolitiikkaan ei hakeudu ne kansakunnan terävimmät yksilöt. Tälläistä kun kunnallisvaaliehdokas lähtee selittämään Pertti Perusinsinöörille puoluetoimisto lähteenään, niin jää insinööriltä helposti äänestämättä koko puoluetta. Närpiössä "matujen" työttömyysaste on 1,4%, mikä vastaa täystyöllisyyttä. 40 henkilön otannasta ei pysty tekemään minkäänlaista päätelmää tai etenkää vertaamaan sitä Vantaan melkein 20 000 ttt:n saajaan

[valtakunnanpärkhele]

Meni kyllä Salmisen tilastokikkailut hieman yli, kun pistetään Närpiön alle 50 ttt:n saajan prosenttiosuudet Vantaan kanssa vierekkäin, jossa niitä on lähemmäs 20 000. Kannattaa muistaa, että moni luonnontieteilijä on persujen äänestäjä ja tuollaisen esittäminen menee jo melkein suoraksi valehteluksi. Eli Närpiössä on täystyöllisyys ja ttt:n saajia on 0,4% väestöstä kun Vantaalla taas ttt:tä sai 7,9% asukkaista. 

Tässä varmaan on ajateltu, että kun vastustajat puhuu paskaa, niin meidänkin täytyy, mutta tälläinen vain passivoi äänestäjiä kun yhdenkään politikon rehellisyyteen ei voi luottaa.

Mistäköhän tuo 0,4% on vedetty, ilmeisesti olivat niin innoissaan, kun pääsivät 'oikomaan 'Halla-ahoa, että omat faktat unohtui. 
Lisäksi pitäisi olla huolissaan, että Matujen osuus on noinkin suuri, vaikka 'täystyöllisyykunnassa' luulisi heidän suorituvan vielä paremmin kuin vaikkapa Vantaalla, se että absoluuttiset lukumäärät ovat pieniä verrattuna pääkaupunkiseudun kuntiin, ei tee asiaa tyhjäksi.

edit:Närpiön asukasluku on vain 4,2% mainitusta Vantaasta, 1,5% Helsingin...

Ohessa faktaa:

128l -- Perusturvan varassa olevat henkilöt v.2018
Närpiö   
Kokonaan perusturvan varassa   0,78%
Pitkittyneesti perusturvan varassa   0,29%
Perusturvan osuus yli puolet tuloista   3,12%   (vrt Espoo 7,9%, Vantaa 9,2%)
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt__pienituloisuus/statfin_tjt_pxt_128l.px/

Toisaalta, ihmetyttää jos Närpiön työllisyys on hyvä niin silti pienitulosia riittää...
127y  Asuntoväestön pienituloisuus ja pitkittynyt pienituloisuus v.2018
Espoo   
Asuntoväestö, henkilöä   276 839
Asuntoväestön pienituloisuusaste   9,2%
Pitkittyneesti pienituloisten henkilöiden osuus asuntoväestössä   4,1%

Helsinki   
Asuntoväestö, henkilöä   626 686
Asuntoväestön pienituloisuusaste   11,7%
Pitkittyneesti pienituloisten henkilöiden osuus asuntoväestössä   5,9%

Närpiö   
Asuntoväestö, henkilöä   9 255
Asuntoväestön pienituloisuusaste   11,3%
Pitkittyneesti pienituloisten henkilöiden osuus asuntoväestössä   6,2%
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt__pienituloisuus/

[Renkonen]

Mistäköhän tuo 0,4% on vedetty, ilmeisesti olivat niin innoissaan, kun pääsivät 'oikomaan 'Halla-ahoa, että omat faktat unohtui. 
Lisäksi pitäisi olla huolissaan, että Matujen osuus on noinkin suuri, vaikka 'täystyöllisyykunnassa' luulisi heidän suorituvan vielä paremmin kuin vaikkapa Vantaalla, se että absoluuttiset lukumäärät ovat pieniä verrattuna pääkaupunkiseudun kuntiin, ei tee asiaa tyhjäksi.

edit:Närpiön asukasluku on vain 4,2% mainitusta Vantaasta, 1,5% Helsingin...

Ohessa faktaa:

128l -- Perusturvan varassa olevat henkilöt v.2018
Närpiö   
Kokonaan perusturvan varassa   0,78%
Pitkittyneesti perusturvan varassa   0,29%
Perusturvan osuus yli puolet tuloista   3,12%   (vrt Espoo 7,9%, Vantaa 9,2%)
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt__pienituloisuus/statfin_tjt_pxt_128l.px/

Kun katselet noita tilastoja vähän tarkemmin huomaat, että suurin ryhmä närpiöläisistä, jotka elävät perusturvan varassa ovat Itäeurooppalaisia yksinhuoltajia. Matalapalkka-alalla olevat työperäisethän ei näitä voi yhdistää, joten mistä lie maahantunkeutuneet...

[hamppari]

En tiedä onko kunnanjohtaja tyhmä vai röyhkeä:

Kaupunginjohtaja sanoo, että työperäisen maahanmuuton ansiosta Närpiöstä on tullut vireä ja elinvoimainen kaupunki, jossa yrityksillä on ollut edellytyksiä kehittyä.

Hän toivoo, että kun puhutaan maahanmuutosta, viitsittäisiin katsoa kokonaista kuvaa.

– Kaupungin näkökulmasta maahanmuuton vaikutukset ovat olleet positiivisia. Kun yritykset ovat kehittyneet, kaupunki on saanut tuloja. Kokonaissaldo on plus-merkkinen, sanoo Björklund.

https://yle.fi/uutiset/3-11698175

Katsotaan kokonaiskuvaa. Närpiö saa puoli-ilmaista työvoimaa, joiden toimeentulon maksavat koko Suomen veronmaksajat. Kiva juttu Närpiölle mutta ikävää muulle Suomelle.

[sancai]

Naurattaa kokoomuslaisten räyhääminen somessa. He huutelevat, miten Närpiön maahanmuuttajatyöttömyys on muka parempaa työttömyyttä, koska se johtuu maatilojen työn kausiluonteisuudesta. Ilmeisesti kausityöläisten kausityöttömyystuet tulevat sitten taikaseinästä myös kokoomuslaisten mielestä. Vähän perinteisempi talousliberaali saattaisi miettiä, että miksi ihmeessä me ylipäätänsä maksellaan kausityöläisilla työttömyystukia, ja eikö nämä tuet pitäisi laskea mukaan työperäisen maahanmuuton vaikutuksiin.

Sinänsä kyllä heikko veto persuilta tämä nimenomainen kampanja. Heidän olisi pitänyt ymmärtää, että halpatyövoimafanien on aika helppo hyökätä tällaista viraalikuvaa vastaan, koska suurin osa ihmisistä ei pohdi näitä asioita sen syvemmin, vaikka persuilla onkin faktat kunnossa. Ehkäpä tapaus Närpiötä pitäisi lähestyä tulokulmasta "Jopa Närpiössä, missä väitetään olevan täystyöllisyys, maahanmuuttajat ovat X yliedustettuina tukien saajina".

[Mika]

Marko Hamiloa on muuten oikein mukava kuunnella. Harmi että kalvot oli hukassa.

Pätevän oloinen kaveri.  Kalvojen katoaminen ei haittaa, kun asia on muutenkin hallussa.

[valtakunnanpärkhele]

Tässä vielä vähän ehkä mielenkiintoista statistiikkaa, en viitsi kopioida kaikkea tähän, joten linkki samaan aiheeseen.

https://hommaforum.org/index.php/topic,122470.msg3253100/topicseen.html#msg3253100

[huhha]

Meni kyllä Salmisen tilastokikkailut hieman yli, kun pistetään Närpiön alle 50 ttt:n saajan prosenttiosuudet Vantaan kanssa vierekkäin, jossa niitä on lähemmäs 20 000. Kannattaa muistaa, että moni luonnontieteilijä on persujen äänestäjä ja tuollaisen esittäminen menee jo melkein suoraksi valehteluksi. Eli Närpiössä on täystyöllisyys ja ttt:n saajia on 0,4% väestöstä kun Vantaalla taas ttt:tä sai 7,9% asukkaista.

Samaa mieltä, että tuo on erittäin epäoleellinen ja epähavainnollinen luku otettavaksi esiin.

Mutta jos luonnon tieteilijä ei jo intuitiivisesti tajua, että suurin osa suomalaisista kotitalouksista "tuottaa" fiskaalista miinusta, ja reilusti suomalaisen mediaanin alle jäävät maahanmuuttajat vielä enemmän, on hän väärällä alalla.

Kun katselet noita tilastoja vähän tarkemmin huomaat, että suurin ryhmä närpiöläisistä, jotka elävät perusturvan varassa ovat Itäeurooppalaisia yksinhuoltajia. Matalapalkka-alalla olevat työperäisethän ei näitä voi yhdistää, joten mistä lie maahantunkeutuneet...

Kyllä voivat, eikä tee edes heikkoa:
https://migri.fi/toimeentuloedellytys-suomesta-oleskeluluvan-saaneen-perheenjasenelle

Kerrataanpa vielä kunnallista menopuolta: yksi kouluvuosi maksaa n. 10k, terveydenhoito keskimäärin 3k per elinvuosi. Kunnallisveroa nämä tomaatinpoimijat maksavat n. 20% tuloistaan, josta kertyy kuinka paljon? Entä kasvihuoneen yhteisöverot?

[pyrokatti]

[...]
Kerrataanpa vielä kunnallista menopuolta: yksi kouluvuosi maksaa n. 10k, terveydenhoito keskimäärin 3k per elinvuosi. Kunnallisveroa nämä tomaatinpoimijat maksavat n. 20% tuloistaan, josta kertyy kuinka paljon? Entä kasvihuoneen yhteisöverot?

Kunnallisveroa aletaan maksamaan noin 15 000 euron vuositulojen jälkeen. Noin 40 000 euron vuosituloilla aletaan lähestymään kunnan veroprosenttia, Närpiössä 21%. Todennäköisesti tomaatinpoimijat eivät maksa juurikaan kunnallisveroa. Veronmaksajat.fi sivulta löytyy hyvä kuvaaja kunnallisveron progressiosta (PDF).

[Mikkel]

Matalapalkkaisten työllisten taloudellisen hyödyn arviointi maksettujen verojen perusteella ei ole aivan yksinkertaista. Mikäli työnantajamaksut otetaan veroina huomioon, on jokaisen työssäkäyvän verotus melko korkea. Tähän päälle vielä alv ja muut kulutusverot. Siivooja tai tomaatinpoimija maksaa helposti yli 50% tuloistaan veroina. Tuloksi on hyvä määritellä summa, jonka työnantaja maksaa työstä.

Koska Suomi on sosialistinen maa, valtio saa yleensä suuren osan tulonsiirroista ja palkoista takaisin käyttöön. Esimerkiksi koulutuksen kustannuksista suuri osa on palkkaa, joka on suurimmaksi osaksi veroa jne.

Sitten kun päästään siihen unelmaan, on toisaalta aivan sama mitä mikäkin maksaa, koska kaikki on kuitenkin pääosin veroa, eikä ole sitä kannustinongelmaakaan, koska kukaan ei mitään muutenkaan tee.

[Totti]

Närpiössä "matujen" työttömyysaste on 1,4%, mikä vastaa täystyöllisyyttä. 40 henkilön otannasta ei pysty tekemään minkäänlaista päätelmää tai etenkää vertaamaan sitä Vantaan melkein 20 000 ttt:n saajaan

Närpiö ei varmaankaan ole ylipäätään edustava mitä tulee maahanmuuttoon. Se ei oikein toimi argumenttina sen koommin puolesta tai vastaan.

Vastaan juuri syistä jotka mainitsit, mutta Närpiö on kuitenkin myös erinomaisen huono argumentti maahanmuuton puolesta. Närpiössä nimittäin harrastetaan tiukka mamujen seulontaa eikä sinne suinkaan eksy ongelmamamuja kuten eteläiseen Suomeen. Närpiöön käytännössä rekrytoidaan mamuja suoraan hommiin eli mitään vapaata mamujen asettumista paikkakunnalle ei juurikaan esiinny.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisia asui 2019 lopussa Närpiössä 1 270 kpl, joista Afrikasta on 23. Somaliasta, Irakista, Iranista, Afghanistanista ja Syyriasta ei ole ainoatakaan henkilöä. Vietnamista on 467, Thaimaasta 63, Euroopasta 648. Käytännössä siis kaikki perinteiset ongelmamamut loistavat poissaolollaan ja Närpiön maahanmuutto painottuu voimakkaasti yleensä ahkeriin aasialaisiin mamuihin, jotka eivät terrorisoi väestöä ja aiheuta suhteettoman paljon ongelmia.

Kun siis vedotaan Närpiöön mahanmuuton puolesta, se on ääriesimerkki, jossa todellakin poimitaan kirsikka kakusta ja esitetään se maahanmuuton suurena kuvana, joka mukamas pätisi koko maassa.

Tästä huolimatta kannatta kuitenkin huomata, ettei Närpiönkään maahanmuutto välttämättä ole kansantaloudellisesti kannattavaa. Kuten edellisessä postauksessani kirjoitin, Närpiössä on ollut tapana rekrytoida viljelmiin väkeä palkkatuettuna, joka tietenkin on nettotappio veronmaksajille.

[Totti]

Matalapalkkaisten työllisten taloudellisen hyödyn arviointi maksettujen verojen perusteella ei ole aivan yksinkertaista. Mikäli työnantajamaksut otetaan veroina huomioon, on jokaisen työssäkäyvän verotus melko korkea. Tähän päälle vielä alv ja muut kulutusverot. Siivooja tai tomaatinpoimija maksaa helposti yli 50% tuloistaan veroina. Tuloksi on hyvä määritellä summa, jonka työnantaja maksaa työstä.

Tiukasti ottaen verotus on 100% koska kaikkea omaisuutta ja tuloja verotetaan lopulta kokonaan valtiolle. Kyse on vain siitä, mistä aikajänteestä puhutaan.

Jos kuitenkin pysytään verolapussa esiintyviin veroihin niin ne ei ole lähellekään 50% matalapalkka-aloilla, ei edes työnantajamaksut mukaan luettuna. ALV:ta ei pidä tässä yhteydessä laskea, koska ALV kertyy myös työttömien ostoksilta. Riittää siis, että tarkastellaan tuloverotuksen kokonaispottia, jotta voitaisiin päätellä matalapalkka-alojen suoran kannattavuuden kansantaloudelle.

Esimerkiksi 22 000 euron bruttovuositulosta (n. 1800 eur / kk) työntekijä maksaa (Helsingissä) vain 1 447 eur veroa eli 6,5% veroa. Eläkemaksut, jotka työnantaja maksaa (25,3%) eivät mene valtiolle eikä siis ole veroja, joten ne voidaan jättää huomioimatta. Työnantaja maksaa siten lisäksi sairasvakuutusmaksua ja sen sellaisia pienempiä eriä yhteensä alle 5%. Työnantajan kustannukset ovat toki tätä paljon suuremmat, koska hän maksaa myös loman ajalta palkkaa jne., joka korottaa kokonaiskustannukset työnantajille. Valtion verotuloihin ne ei kuitenkaan vaikuta työntekijän tuloverotusta enempää.

Tosiasiassa vähätuloisten työstä saatu verokertymä on siis varsin pieni. Käytännössä juuri kukaan matalapalkkainen ei siten tuo juuri mitään valtion kassaan ja jos vielä on oikeus esim. lapsilisiin, tai vuokratukeen, esimerkin pienpalkkaisen 1447 euron vuosivero palautuu niissä saman tien ja duunari on persnettoa valtiolle.

Lopputoteama tästä on, että mikään työperäinen maahanmuutto millekään matalapalkka-alalle ei ole kannattavaa valtion tulojen näkökulmasta. Matalapalkka-alat eivät tietenkään ole täysin hyödyttömiä kansantaloudellisesti koska ne suorittavat ylläpitotoimia, jotka mahdollistavat tuloja muualta. Mutta niitä ei ainakaan kannata teettää ulkomaalaisilla jos se samalla johtaa suomalaisen työttömyyteen ja / tai mamu on juuri mamuasemansa takia oikeutettu erinäisiin tukiin tai erityispalveluihin.

Maahanmuutto voidaan siis kokonaisuudessaan pitää tappiollisena Suomelle, oli sen veruke mikä tahansa. Ainoastaan muutamat hyvin palkatut erikoisasiantuntijat ovat positiivisia Suomelle. Näitä on kuitenkin kovin vähän koko mamupoolista.

[Mikkel]

Totti,

Tämä ei ole puolestani maahanmuuttoargumentti
.

Tulovero yksistään ei ole riittävä peruste työn julkistaloudelliselle arvolle. Tillinauhassa tuloveron osuus suhteessa muihin maksuihin on lähinnä määrittelykysymys. Sillä ei ole fiskaalisen lopputuleman kannalta suurta merkitystä, määritelläänkö jokin vero tuloveroksi vai maksuksi. Asia voidaan aivan hyvin hoitaa siten, että kaikki kaikki maksut määritellään tuloveroksi jotka valtio kerää ja käyttää sitten haluamallaan tavalla joko eläkkeisiin ja italialaisten eläkkeisiin. Nimityksellä ei tässä suhteessa ole merkitystä. Tässä suhteessa tilinauhat ovat myös maittain täysin vertailukelvottomat.

ALV on julkistalouden kannalta merkityksellinen vero, vaikka vaikka sitä maksavat myös tuilla elävät. Kysymys lienee siitä, paljonko kukin maksaa. Jos työtekijä maksaa ostoksistaan alvia, on tämä aivan yhtä merkityksellinen vero, kuin tuloverokin. ALV on myös tuloveroa merkittävämpi vero, vaikka sitä kaikki kuluttajat maksavatkin. Valtion talouden kannalta on lopulta aivan sama millä nimikkeellä verot maksetaan. Eläkkeetkin voidaan maksaa pääosin tuloveroista ja alvista, kuten useissa maissa tehdäänkin.

[pyrokatti]

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 maksut jakaantuivat seuraavasti:

Tuloverot	35 471
Sosiaaliturvamaksut	28 295
Omaisuusverot	3 476
Kulutusverot, ALV ym.	34 070

Luvut miljoonina euroina. Miljoonassa on 6 nollaa, miljardissa on 9 nollaa, toveri Marinin kabinetissa on 19 nollaa.

[valtakunnanpärkhele]

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 maksut jakaantuivat seuraavasti:

Tuloverot	35 471
Sosiaaliturvamaksut	28 295
Omaisuusverot	3 476
Kulutusverot, ALV ym.	34 070

Luvut miljoonina euroina. Miljoonassa on 6 nollaa, miljardissa on 9 nollaa, toveri Marinin kabinetissa on 19 nollaa.

Nämä vissiin ei oo verovaroilla sponssatun Närpiön mamu- ja 'pisnes'-'ihmeen' lukuja.

Tämä ehkä vähän offtopic  mutta verojutuista puuttui yksi pikku juttu, joka on omaisuusverojakin suurempi.
Joten muistin virkistykseksi:

Valtion verotulot tieliikenteestä 2019, miljoonina Euroina

Autovero	892
Ajoneuvovero	1 150
Liikennepolttoaineista kerätty vero	2 635
Polttoaineiden alv	1 207
Alv uusista ajoneuvoista	888
Alv ajoneuvojen osista sekä huolto- ja korjaustöistä	794
Vero liikenne- ja autovakuutusmaksuista	380
Yhteensä	7945
Yhteensä Ilman ALV	5057

lähde: https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta

[ISO]

Case-närpiössä kannattaa muistaa ettei siellä ole läpsyjä eikä afrikkalaisia raketti-insinöörejä, vaan sinne on mennyt töitä tekemään aasialaiset ja entisen itä-blokin maista ahkeria ihmisiä.

Geelitukkia, palleroita, nappisilmiä tai puurokenraaleja siellä ei ole laisinkaan.

Mamuissa on eroja, kuten viineissä.

[pyrokatti]

Nämä vissiin ei oo verovaroilla sponssatun Närpiön mamu- ja 'pisnes'-'ihmeen' lukuja.

Tämä ehkä vähän offtopic  mutta verojutuista puuttui yksi pikku juttu, joka on omaisuusverojakin suurempi.
Joten muistin virkistykseksi:

Valtion verotulot tieliikenteestä 2019, miljoonina Euroina
[...]

Tieliikenteen verot sisältyvät kulutusveroihin (Tavaroista ja palveluista maksetut verot). Mutta ihan kohtuullisen siivun ne niistä muodostavat. Ja tuskin tulevat pienenemään, nimikkeet voivat vaihtua.

[valtakunnanpärkhele]

Nämä vissiin ei oo verovaroilla sponssatun Närpiön mamu- ja 'pisnes'-'ihmeen' lukuja.

Tämä ehkä vähän offtopic  mutta verojutuista puuttui yksi pikku juttu, joka on omaisuusverojakin suurempi.
Joten muistin virkistykseksi:

Valtion verotulot tieliikenteestä 2019, miljoonina Euroina
[...]

Tieliikenteen verot sisältyvät kulutusveroihin (Tavaroista ja palveluista maksetut verot). Mutta ihan kohtuullisen siivun ne niistä muodostavat. Ja tuskin tulevat pienenemään, nimikkeet voivat vaihtua.

Kiitos täsmennyksestä. 

Vertailuna voisi laittaa vielä tähän, että:
"Urheilun vähittäis- ja tukkukaupan (UVT ry) jäsenten yhteenlaskettu polkupyörämyynti oli viime vuonna 36 miljoonaa euroa. Suomessa myydään vuosittain noin 300 000 polkupyörää."
Tuohon päälle alv 9milj + alan työllistämisestä koituvat palkka- ja yritysverot, jotka ovat luonnolisesti osa tuosta 36milj potista. Pyöräily ei liene siis voittava liikkumisstrategia kansantalouden kannalta.

Lisäksi narkkarit kierrättänevät helposti toisen 300 000 polkupyörää mutta siitä ei veroja kai kerry.

[Totti]

ALV on julkistalouden kannalta merkityksellinen vero, vaikka vaikka sitä maksavat myös tuilla elävät. Kysymys lienee siitä, paljonko kukin maksaa. Jos työtekijä maksaa ostoksistaan alvia, on tämä aivan yhtä merkityksellinen vero, kuin tuloverokin.

Ehkä selitin huonosti kun et ilmeisesti hahmottanut järkeilyäni.

Kyse oli työperäisen maahanmuuttajan matalapalkkaisen maksamista veroista, joiden väitit olevan kokonaisuudessaan merkittävät, jopa 50%.

Matalapalkkaisen henkilön tuloista ei mene lähellekään 50% veroja (tai veroluonteisia maksuja) laskit mukaan mitä tahansa eriä hänen bruttopalkkakustannuksistaan. Hänen tuloverot ovat hyvin alhaiset ja työnantajamaksuista ylivoimaisesti suurin erä on eläkemaksut, jotka eivät ole veroja. Näin ollen matalapalkkaisen kokonaisveromaksusta ALV on selvästi suurin erä, mutta ...

ALV:n sisällyttäminen mamun verokertymään on harhaanjohtavaa koska mamu ei kasvata ALV-kertymää sen enempää kun saman palkan saavan suomalainen tai jopa työtön.

Tämä johtuu siitä, että matalapalkkaisten ALV-kertymä muodostuu merkittäviltä osin ruoasta (Lidl) ja ruokapalveluista (Hesburger), jota syödään suunnilleen yhtä paljon, oli sitten työtön tai matalapalkkainen. Käytännössä palkollinen maksaa kuitenkin hieman enemmän ALV:oa koska hänellä on hieman enemmän rahaa kulutettavaksi, mutta ei siinä suhteessa kun tuloero antaisi ymmärtää. Työllinen nimittäin maksaa asumiskulut itse kun työtön saa asumistukea. Ylimääräinen kulutukseen ja siten ALV:n alainen rahamäärä on silloin kutakuinkin sama molemmilla.

Näin ollen ALV voidaan olennaisesti jättää huomioimatta valtion tulovirrasta kun verrataan työperäisen maahanmuuttajien, verrannollisen suomalaisen työllisen ja työttömän veronmaksua.
Jäljelle jää siis vain hyvin pienet matalapalkkaisen tuloverot, jotka helposti häviävät erinäisiin sosiaalitukiin, johon mamu voi olla oikeutettu.

Lopputoteama tästä on, että työperäinen matalapalkkainen mamu ei tuo oikeastaan mitään valtion kassaan nettomääräisesti ja voi helposti olla jopa negatiivinen tuloerä valtiolle jos hän on tukioikeutettu.

Sama ongelma pätee toki matalapalkkaiselle kantasuomalaisellekin, mutta heistä me joudumme pitää huolta, mamut ovat ylimääräinen tulo- ja menoerä, jota voisimme myös olla ilman. Mamut ovat siis työssäkäyvinä kansantalouden näkökulmasta pitkälti turhia ja työttöminä haitallisia.

[huhha]

Matalapalkkaisten työllisten taloudellisen hyödyn arviointi maksettujen verojen perusteella ei ole aivan yksinkertaista. Mikäli työnantajamaksut otetaan veroina huomioon, on jokaisen työssäkäyvän verotus melko korkea. Tähän päälle vielä alv ja muut kulutusverot. Siivooja tai tomaatinpoimija maksaa helposti yli 50% tuloistaan veroina. Tuloksi on hyvä määritellä summa, jonka työnantaja maksaa työstä.

Aivan kaikkea ei tarvitse laskea todistaakseen, ettei reilusti alle mediaanin ansaitsevien työntekijöiden tuominen megaveroprogressiiviseen täyshoitovaltioon kannata alkuasukkaiden kannalta. Tuo 50% ei ole ollenkaan uskottava luku vaikka mukaan laskettaisiin ALV. Suosittelen tutustumaan nykyisiin työtulovähennyksiin ynnä muihin. Itsellenikin tuli yllätyksenä kunnallisveron jyrkkä progressio.

Jos ajattelit eläkemaksuja, matalapalkkaisille maksettavien eläkkeiden nykyarvokin on nykyoloissa varmaan suurempi kuin heidän työsuhteestaan perittävien eläkemaksujen summa. Työeläkeyhtiöille "kaikki maahanmuutto on kannattavaa", joten erotuksen maksaa ilmeisesti valtio.

Jos ajattelit että joillakin aloilla pääoman tuoton lisä yhdestä halpatyösuhteesta on niin suuri, että siitä maksetut verot kustantavat kyseisen työntekijän ja hänen perheensä käyttämät julkiset palvelut, mikähän mahtaisi olla esimerkki tällaisesta alasta ja miksi tulonjako on tällä alalla niin erikoinen? Halpamaahanmuuton alat ovat omaan silmääni kaikki erittäin työvoimaintensiivisiä.

Koska Suomi on sosialistinen maa, valtio saa yleensä suuren osan tulonsiirroista ja palkoista takaisin käyttöön. Esimerkiksi koulutuksen kustannuksista suuri osa on palkkaa, joka on suurimmaksi osaksi veroa jne.

Aivan samoin valtio saa nuo toisen kierroksen verotuottonsa kun kantaväestö käyttää rahansa itse haluamallaan tavalla, eikä niitä käytetä tomaatinpoimijan lapsen päivähoitoon tai asumistukeen. Veikkaan että kantaväestö kannattaa tätä vaihtoehtoa, mitä nyt jotkut ovat olevinaan eri mieltä v----uilusyistä.

Persujen tavoite kiristää saatavuusharkintaa on erittäin hyvä ja julkistalouden kannalta todella myönteisesti vaikuttava.

Niin muuten, maahanmuuton vastustaminen pelkästään taloudellisista syistä on aika nyhveröä hommaa. Pitäisikö koko maa antaa kiinalaisille, jos ne ovat suomalaista kovempia tekemään tulosta? Miksi me ansaitsemme asua Suomessa ja pitää muut ulkona? Vastauksen on oltava: koska me voimme.