2010-02-17 HS: Kasvisruokapäivä tulee Helsingin kouluihin

[Virkamies]

Totta. Ratkaisu väestöongelmaan ei kuitenkaan minusta voi olla se, että syötetään nälkäänäkevien ruoka lehmille niin kuolevat pois. Toisaalta se on kyllä varmasti toimiva ratkaisu.

Ei kuolevat pois vaan eivät koskaan kehitä sellaista populaatiomassaa. Ravinnon lisääminen näyttäisi johtavan melko selvästi kokonaispopulaation lisääntymiseen. Joissakin kulttuureissa ja taloudellisissa tilanteissa pomminvarmasti ja joissain ei niinkään.

Minäkin pidän liharavintoa ihmiselle luontaisena ravintona, ei sitä mieltä ole varmasti kovinkaan moni kasvissyöjäkään, että lihan syöminen olisi luonnotonta. Tämä nykyinen lihansyönti vain on kaikkea muuta kuin luonnollista. Valtavissa halleissa kasvatetaan jalostettua ja geenimuunnellulla ruoalla pumpattavaa karjaa, joka näkee pahimmillaan auringon ensimmäistä kertaa elämässään kävellessään teurastamon rekkaan. Sata tai kaksisataa vuotta sitten lihaa ei syöty päivittäin, vaan juhlapäivinä, sillä suurimmalla osalla väestöstä ei ollut varaa ja mahdollisuuksia syöttää suuria määriä ruokaa eläimille.

Riippuu paikasta ja ajasta. Sata tai kaksisataa vuotta sitten alueilla, joissa karjanhoito ja/tai metsästys tuotti ravinnon, saatettiin laskea yhden ihmisen päiväannokseksi viitisen kiloa lihaa. On historiallisesti lyhytnäköistä väittää, että nykyinen tila olisi kaikkiin kulttuureihin verrattuna poikkeama.

Siitä olemme samaa mieltä, että nykyinen liha ei ole hirveän luonnollista ja että kestävän tilanteen mallissa hormoneilla ja antibiooteilla pystyssä pidetty liha ei tule kysymykseen.

Minä en oikein usko, että väestönkasvua hillitsee ainoastaan se, että ruoka syötetään elukoille joten ihmiset eivät voi lisääntyä.

Jos on mahdollista ravita hetkellisesti 20mrd ihmistä, niin lopettavatko ihmiset lisääntymisen, koska länsimaista tulevat viehkeät, oikeata tietoa pursuavat neitokaiset, heille sen kertovat?

Ei nyt tartuta tähän sen enempää, mutta ihminen elää vallan hyvin ilman lihansyöntiä. Älä sorru naturalistiseen virhepäätelmään.

Kuulehan. Naturalistinen virhepäätelmä on Russellin näkemys siitä, ettei moraalin kannalta hyvää voi yhdistää luonnollisuuteen. Se, että yhdistää eliön luonnollisen toiminnan sille terveellisen elämän kanssa, ei liity nähdäkseni millään muotoa naturalistiseen virhepäätelmään. Ymmärtäisin huomautuksesi, jos perustelisin kantaani siten, että ihmisten kuuluu syödä luonnonmukaisesti, koska se on oikein ja hyvä moraalisesti. Nyt perustelin sitä sillä, että se mielestäni hieman rajoittaa väestöräjähdystä, säilyttämällä kotieläinkannan selviämme tulevaisuudesta paremmin ja että se on ihmiselle luontaisena ravintona mielestäni fysiologisesti terveellisemmän elämän tuottavaa.

Totta, mutta nykyisen väestömäärän ruokkiminen suomalaisten keskimääräisellä lihansyönnillä ei ole pelkästään epäekologista, vaan täysin mahdotonta. Epäekologisuudessakin on eroja. Tietenkin on epäekologista hakata sademetsää, jotta saadaan kasvissyöjille soijapapua, mutta vielä epäekologisempaa on hakata sademetsät, jotta saadaan soijapapua, joka syötetään karjalle, josta saadaan sitten lopulta hiukan ruokaakin.

Eli kerrataanpas. On olemassa vaikkapa Eurooppa, joka kykenee ravitsemaan itsensä tällä tavoin. Sitten on muita mantereita, joissa ei pystytä, koska menivät ja lisääntyivät itsensä kymmenkertaisiksi väestömäärältään. Kysymys kuuluu, että miksi ihmeessä heidän pitäisikään kyetä syömään lihaa, jos he eivät kykene itseään siten ruokkimaan? Väestö takaisin yhteen kahteen miljardiin ja meillä olisi aivan toisenlaiset mahdollisuudet.

Pitääkö ranskalaisen tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että he pystyvät ravitsemaan kaikki kansalaisensa nykyisenkaltaisella lihansyönnillä ja sitten vaikka Indonesia ei pysty? Ranskalaisten vienti riittää vain osaan maailman tarpeista. Pitääkö ranskalaisten jakaa kurjuuttaan ja jättää lihan tuotanto vain sen tähden, että jossain halutaan lisää hiilihydraatteja pöytään? Eivätkö ranskalaiset voisi tehdä niin kuin he haluavat ja tuottaa juuri sitä pelloillaan kuin haluavat? Kuka pakottaa heidät lopettamaan lihatuotantonsa?

En minäkään pidä sellaisesta globalisaatiosta, jossa metsää kumotaan rehun takia käsittämättömiä määriä. Se on puhdasta idiotismia ja lähinnä syyttäisin niiden maiden kansoja/hallituksia, joissa tuota toimintaa annetaa tapahtua ilman sotilaiden väliintuloa. Kalliimpi rehu johtaisi varmasti siihen, että esimerkkini ranskalaisten ei onnistuisi tuottaa välttämättä ihan niin paljon lihaa, mutta elämäntapa tuskin muuttuisi juurikaan.

En tiedä, alan kuulostamaan hieman liian jyrkältä näiden asioiden kanssa. Ihmisistä populaatioina puhuminen on aina hieman liian kliinistä. Mutta jos näiden asioiden kanssa halutaan puhua globaalina ilmiönä, niin silloin kaiketi vaaditaan osittain sellaista redusointia populaatioiksi ja energioiksi.

[Kaptah]

Ei kuolevat pois vaan eivät koskaan kehitä sellaista populaatiomassaa. Ravinnon lisääminen näyttäisi johtavan melko selvästi kokonaispopulaation lisääntymiseen. Joissakin kulttuureissa ja taloudellisissa tilanteissa pomminvarmasti ja joissain ei niinkään.

No, toivotaan niin. Toisaalta on totta, että Afrikka ei taida lisääntymistä lopettaa, vaikka kaikki ruoka-apu lopetettaisiin eikä vastaavasti lopeta, vaikka yhtäkkiä kaikilla olisikin ruokaa. Ehkä on parempi hillitä kehitysmaiden väestönkasvua "syöttämällä heidän ruokansa elukoille". Se voi olla ainut toimiva malli.

Toisaalta uskon, ettei karjalle syötetty rehu sinänsä olen pois kehitysmaiden ruoasta, vaan lisänä siihen. Eli lisää tarvetta viljelymaalle ja vähemmän tilaa metsälle, luonnolle, eläimille.

Lisäksi kehittyvissä maissa lihankulutus kasvaa koko ajan, mikä aiheuttaa lisää kohtuutonta rasitusta esimerkiksi Keski- ja Etelä-Amerikan sademetsiin, joita hakataan kiihtyvää vauhtia.

Riippuu paikasta ja ajasta. Sata tai kaksisataa vuotta sitten alueilla, joissa karjanhoito ja/tai metsästys tuotti ravinnon, saatettiin laskea yhden ihmisen päiväannokseksi viitisen kiloa lihaa. On historiallisesti lyhytnäköistä väittää, että nykyinen tila olisi kaikkiin kulttuureihin verrattuna poikkeama.

Siitä olemme samaa mieltä, että nykyinen liha ei ole hirveän luonnollista ja että kestävän tilanteen mallissa hormoneilla ja antibiooteilla pystyssä pidetty liha ei tule kysymykseen.

Ihminen kyllä tulee toimeen aika erilaisilla ruokavalioilla. Ilmeisesti ihminen selviää lähes pelkällä eläinperäisellä, mutta vastaavasti ihminen selviää myös lähes pelkällä kasviravinnolla. Tämä lienee yksi syy siihen, että esi-isämme ovat levittäytyneet koko maapallolle aivan pahimpia loukkoja lukuunottamatta.

Kuulehan. Naturalistinen virhepäätelmä on Russellin näkemys siitä, ettei moraalin kannalta hyvää voi yhdistää luonnollisuuteen. Se, että yhdistää eliön luonnollisen toiminnan sille terveellisen elämän kanssa, ei liity nähdäkseni millään muotoa naturalistiseen virhepäätelmään. Ymmärtäisin huomautuksesi, jos perustelisin kantaani siten, että ihmisten kuuluu syödä luonnonmukaisesti, koska se on oikein ja hyvä moraalisesti. Nyt perustelin sitä sillä, että se mielestäni hieman rajoittaa väestöräjähdystä, säilyttämällä kotieläinkannan selviämme tulevaisuudesta paremmin ja että se on ihmiselle luontaisena ravintona mielestäni fysiologisesti terveellisemmän elämän tuottavaa.

Myönnän virheeni tuossa virhepäätelmäasiassa. Pahoittelen.

Eli kerrataanpas. On olemassa vaikkapa Eurooppa, joka kykenee ravitsemaan itsensä tällä tavoin. Sitten on muita mantereita, joissa ei pystytä, koska menivät ja lisääntyivät itsensä kymmenkertaisiksi väestömäärältään. Kysymys kuuluu, että miksi ihmeessä heidän pitäisikään kyetä syömään lihaa, jos he eivät kykene itseään siten ruokkimaan? Väestö takaisin yhteen kahteen miljardiin ja meillä olisi aivan toisenlaiset mahdollisuudet.

Pitääkö ranskalaisen tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että he pystyvät ravitsemaan kaikki kansalaisensa nykyisenkaltaisella lihansyönnillä ja sitten vaikka Indonesia ei pysty? Ranskalaisten vienti riittää vain osaan maailman tarpeista. Pitääkö ranskalaisten jakaa kurjuuttaan ja jättää lihan tuotanto vain sen tähden, että jossain halutaan lisää hiilihydraatteja pöytään? Eivätkö ranskalaiset voisi tehdä niin kuin he haluavat ja tuottaa juuri sitä pelloillaan kuin haluavat? Kuka pakottaa heidät lopettamaan lihatuotantonsa?

Pystyykö Ranska todella elättämään kansansa lihalla, vai perustuuko ranskalaisten lihansyönti esimerkiksi juurikin Latinalaisesta Amerikasta tuotuun rehuun, jota kaskiviljellään hakatussa sademetsässä? Minä en tiedä.

Sen verran tiedän, että Suomeen tuotiin vuonna 2005 peräti 200 000 tonnia soijaa, josta 96% meni rehuksi. Minusta ei näytä siltä, että Suomi pystyisi elättämään itsensä nykyisellä liharuoalla.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että maailman peltopinta-ala olisi jotenkin vakio, ja rehunviljelyyn käytetty ala on jotenkin pois ihmisravinnon viljelyyn käytetystä. Enemmänkin minusta vaikuttaisi siltä, että sen ihmisravinnon viljelyyn käytetyn alan lisäksi käytetään valtavia aloja siihen, että saadaan viljeltyä rehua karjalle, jotta voimme syödä lihaa joka aterialla ja juoda päivittäin sen kaksi litraa maitoa.

edit:ymmärrän kyllä myös sen näkökulman, että me emme ole lisääntyneet holtittomasti ja oikeutamme sillä itsellemme korkeamman elintason. En minä tuohon voi enkä haluakaan sanoa mitään vastaan.

[MX]

Sen verran tiedän, että Suomeen tuotiin vuonna 2005 peräti 200 000 tonnia soijaa, josta 96% meni rehuksi. Minusta ei näytä siltä, että Suomi pystyisi elättämään itsensä nykyisellä liharuoalla.

"Viljaa tuotettiin 2008 yhteensä 4,2 miljardia kiloa ja sitä käytettiin satovuoden 2008 - 2009 aikana 3,4 miljardia kiloa." (lähde)

Ylituotantoa viljasta oli siis pyöreästi 800.000 tonnia. Käytännössä sitä voidaan syöttää karjalla tai vaihtoehtoisesti peltopinta-alaa voitaisiin käyttää esimerkiksi säilörehun tai härkäpavun viljelyyn. Härkäpapu soveltuu valkuaisrehun raaka-aineeksi ja näin ollen sillä voitaisiin korvata soijapavun käyttöä.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että maailman peltopinta-ala olisi jotenkin vakio, ja rehunviljelyyn käytetty ala on jotenkin pois ihmisravinnon viljelyyn käytetystä.

Tuotantokäytössä olevan peltopinta-alan määrä ei ole vakio. Kannattavuuden mukaan peltoja voidaan raivata lisää tai niitä voidaan metsittää. Nykyisessä EU-tukijärjestelmässä tosin ei raivatuille pelloille saa kovinkaan helposti tukioikeuksia.

Suomen omavaraisuun kannalta kasvisten ja viljatuotteiden syöntiä pitäisi vähentää ja lihan syöntiä lisätä.

ymmärrän kyllä myös sen näkökulman, että me emme ole lisääntyneet holtittomasti ja oikeutamme sillä itsellemme korkeamman elintason.

Minäkin edustan tuota näkemystä, vaikka todennäköisesti se on jo tullut selväksi

[Lodi]

Niin . . . löytyykö joltain sitä kalakeiton reseptiä ?

[Kaptah]

Niin . . . löytyykö joltain sitä kalakeiton reseptiä ?

Ei tähän hätään, mutta maailman paras ruoka on valurautapannulla pienessä tilkassa voita paistettu itse pyydetty kuhafilee vain suolalla maustettuna. Kaveriksi vaikka uusia perunoita ja voita. Ai juma, että on hyvää 

[Juha J.]

Niin . . . löytyykö joltain sitä kalakeiton reseptiä ?

Lohikeittoon kermaa reilu loraus, voita nokare ja laitetaan ne lohipalat sinne keittoon loppuvaiheessa. Ei liikaa vihanneksia. Potut ja sipulisilppu riittää. Ehkä purjoa. Tilliä, suolaa ja pippuria.

[Juha J.]

Niin . . . löytyykö joltain sitä kalakeiton reseptiä ?

Ei tähän hätään, mutta maailman paras ruoka on valurautapannulla pienessä tilkassa voita paistettu itse pyydetty kuhafilee vain suolalla maustettuna. Kaveriksi vaikka uusia perunoita ja voita. Ai juma, että on hyvää 

Oi oi :slurp:

[PaulR]

Koska tullaan?

[Blondihko Tihko]

Kun alkuperäinen uutinen julkaistiin niin kylläpä tuli heti nälkä. Olen petomainen sekaruokainen enkä muuksi muutu. Possu ja nilviäiset eivät tosin mene. Tapan ja käsittelen osan syömäeläinkunnasta ihan itse, joten "veren pelosta" eivät voi ituhipit minulle vinkua. Itse asiassa olen paria yrittäjää katsonut vähän vinoon ja todennut että "Eikö yhtään pelota? Minä nimittäin syön kasvinsyöjiä!" 

Oli kait meilläkin aikoinaan koulussa puuropäiviä ja sen sellaisia varhaisia kasvisruokapäiviä. Ei tullut sielunvammaa, mutta tuo Helsinkiin väännetty malli on ihan silkkaa ideologian pakkosyöttöä. Lapset eivät nykyään ole yleensä tottuneet näkemään nälkää, joten takuulla ostavat lähikaupoista / kioskeilta lisäevästä. Syyt on jo mainittu, joten en siitä sen enempää...

[Juha J.]

Kun alkuperäinen uutinen julkaistiin niin kylläpä tuli heti nälkä. Olen petomainen sekaruokainen enkä muuksi muutu. Possu ja nilviäiset eivät tosin mene. Tapan ja käsittelen osan syömäeläinkunnasta ihan itse, joten "veren pelosta" eivät voi ituhipit minulle vinkua.

Heh, pakko tarttua possuun. Oi kunnon rasvainen possu. Se on hyvää lihaa. Olen itse kokkausharrastuksissani ajatellut ottaa sellaista aasialaista lähestymistapaa sianlihaan.

Että tämä menisi kunnolla OT:ksi, niin tunnetteko pottukalan? Isän puolen suvulta Kuusamosta minulle tuttu maaginen tapa tehdä perunoista herkullisiä. Ei ole keitto vaan pataruoka. Siian ja ahvenen herkulliset maut.

[Maisterinna]

"Noin 13 % suomalaisten syömästä lihasta on tuotettu ulkomailla." Näin vuonna 2007.

Soiniksen blogissa on kiva käppyrä, jonka mukaan lihankulutus Suomessa on tuplaantunut 60-luvulla. Soisin kaikkien niiden, jotka väittävät, että nykyisen kaltainen lihankulutus on aina kuulunut suomalaiseen perinteeseen, nyt katsovan tuota käppyrää.

Suuri lihan kulutus ei kuulu terveelliseen ruokavalioon. Esimerkiksi tässä saksalaisessa tutkimuksessa (23 153 ihmistä) todettiin suuren hedelmien, kasvisten ja kokojyväviljojen sekä matalan lihankulutuksen suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta ja diabetekseltä. Toisessa viime vuoden 
tutkimuksessa ruokatottumuksien ja kuolleisuuden vertailu (huimat 350886 ihmistä) paljasti, että niillä, jotka söivät ravintosuositusten mukaisesti (paljon vihanneksia, vähän kovaa rasvaa, vähärasvaista lihaa)  oli  20-25 % alempi kuolleisuus (10 vuoden seuranta-aikana). Näyttäkää minulle vastaavanlainen suuri tutkimus, jossa runsaalla lihansyönnillä todetaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia.

Minun nähdäkseni niin ihmiset kuin maailma voisivat parhaiten, jos jokainen meistä söisi satokauden kasviksia, täysjyväviljoja, paikallista kalaa (jos mahdollista), kohtuudella munia/maitotuotteita ja kerran tai pari viikossa kohtuudella lihaa tai sisäelimiä. Eikä suklaata (huomautus lähinnä itselle).

[MX]

Tämä viesti ei ole varsinaisesti osoitettu nimimerkille Maisterinna, vaikka häntä hieman lainaankin.

"Noin 13 % suomalaisten syömästä lihasta on tuotettu ulkomailla." Näin vuonna 2007.

Suomi on tuonnista huolimatta omavarainen lihan osalta. (lähde)

Löysin myös tietoa rehusoijan käytöstä: "Lihaluujauhojen käyttö rehuvalkuaisena kiellettiin EU:ssa yhdeksän vuotta sitten. Valkuaistarve täytettiin tuontisoijalla. Sillä tiellä ollaan edelleen." (lähde)

[Virkamies]

Ihminen kyllä tulee toimeen aika erilaisilla ruokavalioilla. Ilmeisesti ihminen selviää lähes pelkällä eläinperäisellä, mutta vastaavasti ihminen selviää myös lähes pelkällä kasviravinnolla. Tämä lienee yksi syy siihen, että esi-isämme ovat levittäytyneet koko maapallolle aivan pahimpia loukkoja lukuunottamatta.

Kasviravinto toimii harvoissa paikoissa ns. pioneeriruokavaliona, jolla outoja paikkoja pystyttiin valtaamaan ihmiskunnalle. Eläinten syönti on ollut sellainen, kuten vaikkapa napapiirin pohjoispuolella. Toimeen tulee hyvin erilaisella, siitä olen samaa mieltä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi kasvissyöntiin sitoutuneet intialaiset sairastuivat melko nopeasti erilaisiin puutostauteihin englannissa, koska vilja oli niin puhdasta verrattuna kotimaan tilanteeseen, eikä siinä ollut hyönteisiä tai jyrsijöiden ulosteita hieman monipuolisempaa ravitsemusta tuottamassa.

Pystyykö Ranska todella elättämään kansansa lihalla, vai perustuuko ranskalaisten lihansyönti esimerkiksi juurikin Latinalaisesta Amerikasta tuotuun rehuun, jota kaskiviljellään hakatussa sademetsässä? Minä en tiedä.

Noh, Ranskan lihankulutus oli vuonna 1864 30kg/vuosi/naamari, 1900 se oli 44kg ja 1961 78kg. Suomalainen nykykulutus lienee jossain 60kg paremmalla puolella (Ranskassa varmaan 100kg), joten lievästi vähäisempää se on ollut yli vuosisata sitten, mutta en tiedä, että onko tuossa 1961 lukemassa suurta globalisaatiovaikutusta vai onko se vain pelkkää vihreän vallankumouksen tuottamaa kasvua. Epäilen, että ranskalaisia eläimiä ei ravittu vielä kuusikymmentäluvulla ulkomaisella soijalla.

Sen verran tiedän, että Suomeen tuotiin vuonna 2005 peräti 200 000 tonnia soijaa, josta 96% meni rehuksi. Minusta ei näytä siltä, että Suomi pystyisi elättämään itsensä nykyisellä liharuoalla.

Tarvittaessa metsää voitaisiin kaataa niin, että peltopinta-ala kasvaisi 1800-luvun mittoihin. Epäilen, että 200 000 tonnia ei peltopinta-alassa ole niin suunnattomasti, etteikö sitä voisi tarpeen tullen tuottaa. Nyt se ei varmaan ole hirveän taloudellista.

Soisin kaikkien niiden, jotka väittävät, että nykyisen kaltainen lihankulutus on aina kuulunut suomalaiseen perinteeseen, nyt katsovan tuota käppyrää.

Käppyrä, jossa näytettäisiin suomalaisten ihmisten lihankulutus vaikkapa jääkauden lopusta alkaen olisi mielestäni oleellisempi. Maanviljelys on kuitenkin anomalia näillä lakeuksilla. Ensimmäiset kuusituhatta vuotta siinä ravinnossa ei kauhean paljon ole ollut hiilihydraatteja.

Suuri lihan kulutus ei kuulu terveelliseen ruokavalioon. Esimerkiksi...  Näyttäkää minulle vastaavanlainen suuri tutkimus, jossa runsaalla lihansyönnillä todetaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia.

Mjahas, tämä menee sitten linkkisotimiseksi. Ensinnäkin metsästäjäkeräilijöiden yleisestä suhteesta sydän ja verisuonitauteihin:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11965522

Sitten vertailu Masaiden alkuperäisruokavaliota harrastavien ja kaupunkilaistuneiden serkkujen välillä:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18523037

Ylipäätänsä rasvoista ja niiden merkityksestä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen:

http://content.karger.com/ProdukteDB/produkte.asp?Aktion=Ausgabe&Ausgabe=250361&ProduktNr=223977

Josta huomataan, että PUFA vaikuttaa negatiivisesti ja SAFAlla ei oikeastaan ole merkitystä.

Lihansyönnin korreloinnista erilaiseen kuolleisuuteen löytyy myös kohtuullisen laaja tutkimus esittämiesi rinnalle. Jos olisin protagonisti toisella puolen, niin yrittäisin käyttää tätä, jossa n-luku pyörii puolen miljoonan tasolla ja johtopäätös on, että saattaa olla jotain merkitystä (jos mahdollista, niin kannattaa lukea koko tutkimus - abstraktissa tehdyt johtopäätökset eivät välttämättä tule ilmi tutkimuksessa, jos kaikki parametrit otetaan huomioon):

http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/abstract/169/6/562

Olen sitä mieltä, että molemmat näkökannat ovat tietyllä tapaa oikeassa. Tärkkelystä paljon lihan kanssa ei ole mitenkään erityisen viehättävä ruokavalio ja mielestäni myös johtaa ongelmiin. Lisäämällä ravinteita ruokaan varmasti parannetaan niiden ihmisten tilannetta, jotka syövät jauhelihaa ja perunaa. Asian ratkaiseminen lihaa vähentämällä on vain mielestäni huonompi vaihtoehto kuin vähentämällä tärkkelystä.

Tämänkaltaiset isot tutkimukset, joissa tutkitaan länsimaista lihansyöntiä ovat yleensä lähtökohtaisesti ongelmallisia. Tarkastellaan ihmistä, joka syö keltaista tavaraa lihan kanssa. Lisäämällä lautaselle salaattia varmasti päästään positiivisiin tuloksiin. Tutkimukset, joissa se tärkkelys on siirretty kokonaan pois lautaselta ja korvattu lihan ja vihannesten yhteisvaikutuksella tai jopa pelkällä lihalla ovat myös tuoneet positiivisia signaaleja.

Selitys sille, että joissain tutkimuksissa saadaan hyviä tuloksia kasvissyöjille johtunee siitä, että ne ihmiset ovat olleet kiinnostuneita terveydestään ja eläneet terveellisesti muutenkin. Tässä on briteistä tutkimus, jossa ruokavalioltaan erilaisia mutta muuten elämäntavoiltaan samankaltaisia ihmisiä on tutkittu:

http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/89/5/1613S

Ei merkittävää eroa.

Minun nähdäkseni niin ihmiset kuin maailma voisivat parhaiten, jos jokainen meistä söisi satokauden kasviksia, täysjyväviljoja, paikallista kalaa (jos mahdollista), kohtuudella munia/maitotuotteita ja kerran tai pari viikossa kohtuudella lihaa tai sisäelimiä. Eikä suklaata (huomautus lähinnä itselle).

Ei tuossakaan suurta ongelmaa mielestäni olisi. Varsinkin jos kaikki tuotettaisiin luontaisilla menetelmillä. Uskomuksiemme ero koskee lähinnä vain sitä, että mikä olisi se terveyden kannalta optimaalisin ravinto yksittäiselle ihmiselle.

EDIT: quotet kuntoon.

[tarhuri]

Niin . . . löytyykö joltain sitä kalakeiton reseptiä ?

Minulta saa kyllä kalareseptejä jos ketä todella kiinnostaa.

Muuten Kirkkonummellakin siirryttiin kasvisruokaan: jätettiin vain liha pois.  Aöoite tuli vihreiltä ja perusteena oli ekologisuus ja yllätys, yllätys, ilmastonmuutos.  Kalaruokaan tottuneena poikani on nyt äimistellyt nykyistä tarjontaa, esim. kaurapuuroa ilman lisukkeita ja siinä se tai harmaata keittoa, jossa killuu epämääräisiä kokkareita, ei kuulemma muistuta kovin paljon kotona saatua kalakeittoa.

Kysyttäessä, on kuulemma rahasta pulaa (uutta kunnan virastotaloa rakennellaan paraikaa).

Ps.  Kotimaista kalaa ei tarjota ollenkaan, vihannekset ovat ulkomailta mutta vesi kuulemma on kotimaista.

[skrabb]

Hipit, te pilaatte kaiken
2.3.2010 9:34
A A Virpi Salmi

Kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon kommentti parin viikon takaiseen kasvisruokakeskusteluun oli kerrankin järjellä ymmärrettävissä. Helsingin Sanomien mukaan Halla-aho epäili, että kasvisruokapäivässä on kyse siitä, että tietty klikki yrittää pakkosyöttää sen avulla ideologiaansa.

Tietyllä klikillä Halla-aho tarkoitti urbaaneja nykyhippejä, jotka ovat omineet ideakseen sen, että välillä on kivaa syödä pinaattilettuja.

Vaikka ajatus ideologian pakkosyötöstä tässä yhteydessä on hölmö, se on aivan looginen. Yhteiskunnan pitää ohjata ihmisiä syömään järkevää ravintoa ihan samalla tavalla kuin se yrittää hillitä tupakanpolttoa, heroiininkäyttöä ja autoilua kännissä.

Ongelma on siinä, että urbaanit nykyhipit ovat kahmineet ajettavikseen kaikki hyvät asiat, kuten kasvissyönnin, ympäristön- ja eläintensuojelun sekä moniarvoisen ja vastuullisen Suomen rakentamisen. Jos kannatat mitään edellä mainituista, sinut leimataan cityhipiksi.

Ongelma se on siksi, että kaupunkilaiset elintasohipit ovat ärsyttäviä. He ovat itselleen etuja kahmivia luomukermapeffoja, jotka meikkaavat kulutustottumuksensa ympäristöteoiksi, mutta lipeävät niistä aina, kun yksilöllinen hipintahto niin vaatii.

He ovat hyväpalkkaisia, ratikkayhteyksien varrella asuvia pamflettiälykköjä, jotka tietävät paremmin, millaisia kurkkuja sinun pitäisi ostaa. He pukeutuvat kirpputorivaatteisiin vain sen vuoksi, että retrovaatteet ovat muodissa, mutta mainitsevat syyksi kierrättämisen.

He ovat istuneet vuosia baareissa harjoittelemassa retoriikkaansa, joten kun kuulostaa siltä, että he ovat huolissaan yhteiskunnan heikoista, he todellisuudessa ajavat oman kaveripiirinsä asioita.

He pitävät itseään hyvinä veronmaksajina, joten he osaavat vaatia itselleen etuja, kuten yksilöllistä palvelua synnytyksessä valaanlaulun tahtiin, kierrätetystä lähipahvista valmistettuja kahvimukeja ja enemmän runonlausuntaa terveyskeskuksen auloihin. Ja kaikki tietysti valtion piikkiin.

Ja mikä tärkeintä, heistä lähtee aivan helvetin kova ääni. Kun he antavat toimittajakaverilleen Eat&Joy Maatilatorin edessä lausuntoa siitä, kuinka jokaisen vastuullisen vanhemman pitäisi antaa lapselleen välipalaksi kuivattuja luomuomenalastuja, 6,90 €/80 g, ei tavallinen S-marketissa kävijä voi tehdä muuta kuin vaihtaa puistatuksen vallassa tv-kanavaa.

Elintasohippien "ideologian" isoin kompastuskivi on se, että sen ei ole tarkoitus muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi. Sen tarkoitus on osoittaa, kuinka minä olen parempi ihminen kuin muut, ja kuinka minä kuulun yhteiskunnan eliittiin tyhmien massojen yläpuolelle.

Kun mikä tahansa asia yhdistetään – vaikka väärinkin perustein – tällaisen joukon ajamaksi, ei ole ihme, että muutkin kuin perussuomalaiset saavat siitä raivoihottuman.

http://www.hs.fi/juttusarja/salmi/artikkeli/Hipit+te+pilaatte+kaiken/1135253370334/?cmp=tm_etu_kolumni

[Roope]

Vaikka ajatus ideologian pakkosyötöstä tässä yhteydessä on hölmö, se on aivan looginen. Yhteiskunnan pitää ohjata ihmisiä syömään järkevää ravintoa ihan samalla tavalla kuin se yrittää hillitä tupakanpolttoa, heroiininkäyttöä ja autoilua kännissä.

Nyt kun kirjoittaja vielä kertoisi, että mikä porukka muodostaa sen tiedostavan eturyhmän, joka haluaa päättää muiden puolesta miten kaikkien pitää elää. Ettei kukaan enää vahingossa syyttelisi niitä urbaaneja nykyhippejä.

Jos yhteiskunnan pitää ohjata eli pakottaa ihmiset syömään "järkevää" ravintoa, niin mihin muihin asioihin suhtautumisen pitäisi perustua tällä tavoin tulkittuun "järkevyyteen" eli valinnanmahdollisuuksien karsimiseen? Toisissa asioissa valinnanmahdollisuuksia päinvastoin lisätään monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden nimissä, kustannuksista ja resurssienkäytöstä välittämättä.

Puhtaasti yhteiskunnan intressien pohjalta muotoiltu "järkevä maahanmuuttopolitiikka" olisi kieltämättä mielenkiintoinen konsepti, mutta se ei taida olla vielä tuloillaan ainakaan Helsingin valtuuston enemmistöltä.

[Veli Karimies]

Kuka sen "järkevän" määrittelee. Mielestäni pelkän kasvisruoan syöminen ei ole mitenkään järkevää.

[Jouko]

Vaikka ajatus ideologian pakkosyötöstä tässä yhteydessä on hölmö, se on aivan looginen. Yhteiskunnan pitää ohjata ihmisiä syömään järkevää ravintoa ihan samalla tavalla kuin se yrittää hillitä tupakanpolttoa, heroiininkäyttöä ja autoilua kännissä.

Nyt kun kirjoittaja vielä kertoisi, että mikä porukka muodostaa sen tiedostavan eturyhmän, joka haluaa päättää muiden puolesta miten kaikkien pitää elää. Ettei kukaan enää vahingossa syyttelisi niitä urbaaneja nykyhippejä.

Jos yhteiskunnan pitää ohjata eli pakottaa ihmiset syömään "järkevää" ravintoa, niin mihin muihin asioihin suhtautumisen pitäisi perustua tällä tavoin tulkittuun "järkevyyteen" eli valinnanmahdollisuuksien karsimiseen? Toisissa asioissa valinnanmahdollisuuksia päinvastoin lisätään monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden nimissä, kustannuksista ja resurssienkäytöstä välittämättä.

Puhtaasti yhteiskunnan intressien pohjalta muotoiltu "järkevä maahanmuuttopolitiikka" olisi kieltämättä mielenkiintoinen konsepti, mutta se ei taida olla vielä tuloillaan ainakaan Helsingin valtuuston enemmistöltä.

Joku teoria oli että Helssingin maahanmuuttopolitiikan järkevyys ei ole mahdollista siellä olevien Perussuomalaisten takia koska kaikki heidän tekemänsä järkevät aloitteet tyrmätään asettuen siilipuolustukseen muun valtuustoedustajiston taholta. Tämä kuvastaa ajattelua että PerusS on aina väärässä arvostellessaan nykyistä maahanmuuttopolitikkaa oli niin tai näin. T.s. kukaan "järkevä" poliitikko ei uskalla leimautua PerusS:n ajatusten kannattajaksi tai joutuu toisten syrjimäksi ryhmässään. Se on tyypillistä selkärangattomuutta.

[Kaptah]

Kuka sen "järkevän" määrittelee. Mielestäni pelkän kasvisruoan syöminen ei ole mitenkään järkevää.

Voi olla totta. Sen sijaan lihankulutuksen pudottaminen vaikkapa kymmenesosaan nykyisestä olisi järkevää ilmeisesti terveydellisestikin ja ainakin eettisesti ja ekologisesti.

[MX]

Kuka sen "järkevän" määrittelee. Mielestäni pelkän kasvisruoan syöminen ei ole mitenkään järkevää.

Voi olla totta. Sen sijaan lihankulutuksen pudottaminen vaikkapa kymmenesosaan nykyisestä olisi järkevää ilmeisesti terveydellisestikin ja ainakin eettisesti ja ekologisesti.

Miksi noin jyrkkä pudotus? Täällä jo aiemmin linkattu käppyrä osoitti että 1900-luvun alusta aina puoleen väliin asti lihankulutus on ollut noin 30 kg/hlö/a ja sen jälkeen se on noussut hieman yli kaksinkertaiseksi.

Suomen lihankulutuksen kasvu on ollut varsin maltillista muihin länsimaihin verrattuna.

Edit: Olisi muuten mielenkiintoista tietää minkä verran tuosta kulutuksen kasvusta johtuu hukkaprosentin kasvusta eli roskiin päätyneen ruoan määrän lisääntymisestä.

[MX]

Ruotsissa kohu brasilialaisesta soijasta

2.3.2010

Brasilialaisen soijan tuotantomenetelmistä on noussut kohu Ruotsissa.

Radio-ohjelma Matens pris eli ruuan hinta paljasti, että soijan viljelyssä käytetään Brasiliassa vaarallisia torjunta-aineita. Nämä valmisteet on Ruotsissa kielletty jo aikaa sitten.

Brasilialaista soijaa tuo Ruotsiin muun muassa Lantmännen-maatalouskauppa.

Radio-ohjelma kertoi brasilialaisten tutkijoiden arvioineen, että 300 000 brasilialaista saa myrkytyksen vuosittain. Soijanviljelyalueilla sairastetaan paljon muun muassa syöpää.

SATU LEHTONEN

Lähde: Maaseudun tulevaisuus

Jälleen yksi syy lisää miksi tuontisoijasta pitäisi pyrkiä eroon. Toivottavasti esimerkiksi härkäpavun viljely ottaisi tuulta siipiensä alle.

[Simo Hankaniemi]

Suomen lihankulutuksen kasvu on ollut varsin maltillista muihin länsimaihin verrattuna.

Edit: Olisi muuten mielenkiintoista tietää minkä verran tuosta kulutuksen kasvusta johtuu hukkaprosentin kasvusta eli roskiin päätyneen ruoan määrän lisääntymisestä.

[/quote]

Ruoan haaskaaminen on varmasti lisääntynyt dramaattisesti 1960-luvusta. Olen vielä itse sitä polvea joka on oppinut, että kaikki ruoka syödään. Safkan ei anneta pilaantua, eikä sitä hankita yhtään enempää kuin on tarve. "Ruoantähteet" on minulle tuntematon käsite. Mutta jo 5 vuotta nuorempi vaimo on elänyt hiukan erilaisessa kulttuurissa ja sen huomaa mm. roskiin heitetyn ruoan määrässä.

Toinen haaskausta lisäävä tekijä on tiukentuneet hygieniamääräykset. Ennen rapsittiin isoimmat homeet pois ja syötiin, nyt menee vielä kelvollista tavaraa roskiin jatkuvalla syötöllä.

[Parasiittiö]

Jälleen yksi syy lisää miksi tuontisoijasta pitäisi pyrkiä eroon. Toivottavasti esimerkiksi härkäpavun viljely ottaisi tuulta siipiensä alle.

Jos Valde-setä kieltäisi rehusoijan tuonnin Brasiliasta (tai kehitysmaista ylipäätään) epäeettisenä, niin mitä kävisi? Kärsisikö Suomen talous, Brasilian talous, kumpikin vai ei kumpikaan? Brasilian luonto varmaan kiittäisi. Vauhdittuisiko kotimaisen härkäpavun viljelyn kehitys?

Vai tuleeko se härkäpapu sieltä Brasilian soijan tilalle ihan itsestään ajan kanssa?

[Janus]

Kun nyt Mikael Fogelholmista tuli puhe, niin pakko mainita, että kyseinen kaveri sivusi Helsingin yliopiston Studia Generalia-luentosarjan 18.2. järjestetyllä luennolla ketjun aihepiiriä toteamalla, että kasvisruoka on hyvä juttu uskontoneutraaliutensa vuoksi. Siis uskontoneutraaliutensa vuoksi.

Kasvisruokapäivän käyttöönottoa puolsi Fogelholmin mukaan myös se, että kasvisruokavalio monipuolistaa ruokavaliota, joskin johtaa matalampaan proteiinin saantiin.

Tuhansien lasten ravitsemukseen vaikuttavan hankkeen toteuttamiskelpoisuus siis paranee, jos hanke ei loukkaa uskonnollisten ryhmien tuntoja.

Luento on katseltavissa tuolla:

http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne2009.php?ID=19861

Kasvisruokapäivää koskevat kommentit luennon keskusteluosassa pätkän loppupuolella.

[MX]

Jälleen yksi syy lisää miksi tuontisoijasta pitäisi pyrkiä eroon. Toivottavasti esimerkiksi härkäpavun viljely ottaisi tuulta siipiensä alle.

Jos Valde-setä kieltäisi rehusoijan tuonnin Brasiliasta (tai kehitysmaista ylipäätään) epäeettisenä, niin mitä kävisi?

Jaa-a. En ole varma pystyykö Valde-setä edes tekemään tuollaista päätöstä. EU-tasolla tuollainen päätös voitaisiin tietysti tehdä ja esimerkiksi naudanlihan tuonti Brasiliasta on jo kerran kiellettykin hetkellisesti.

Kärsisikö Suomen talous, Brasilian talous, kumpikin vai ei kumpikaan?

Tällä hetkellä voisi tulla ongelmia korvaavan valkuaislähteen löytämisessä. Jos näin kävisi niin Suomen kotieläintuotanto luultavasti kärsisi. Brasilian taloudelle ei Suomen ratkaisuilla ole mitään merkitystä.

Brasilian luonto varmaan kiittäisi.

Suomen soijarehun tuontimäärät ovat niin pieniä ettei se paljoa painaisi Brasilian tuotannossa. Satunnaisen Google-lähteen (pdf) mukaan "Vuonna 2004 Brasiliassa tuotettiin 49,8 miljoonaa tonnia soijapapuja ja Argentiinassa 31,5 miljoonaa tonnia. (FAOSTAT 2005.)"

Olikos se 200.000 tonnia mitä Suomeen tuotiin? Se olisi siis noin neljä promillea Brasilian vuoden 2004 tuotannosta.

Vauhdittuisiko kotimaisen härkäpavun viljelyn kehitys?

Käsittääkseni tällä hetkellä härkäpavun viljelyn lisäämistä rajoittaa ensisijaisesti siementen saatavuus. Kiinnostusta sen viljelyyn tuntuisi olevan ja tämän vuoden jälkeen lakkaava viljan interventio todennäköisesti lisää kiinnostusta entisestään.

Epäilen siis ettei rehusoijan kiellolla voitaisi vauhdittaa härkäpavun viljelyä, koska tällä hetkellä siemenen kysyntä on jo tarjontaa suurempaa.

Vai tuleeko se härkäpapu sieltä Brasilian soijan tilalle ihan itsestään ajan kanssa?

Nyt näyttäisi siltä että se olisi tulossa ajan kanssa. Ilmeisesti vuosien 2008 ja 2009 sadot ovat olleet lähinnä siementuotantoon ja vasta tänä vuonna voisi olla mahdollista saada papua rehuteollisuuden käyttöön.

[Parasiittiö]

Brasilian luonto varmaan kiittäisi.

Suomen soijarehun tuontimäärät ovat niin pieniä ettei se paljoa painaisi Brasilian tuotannossa. Satunnaisen Google-lähteen (pdf) mukaan "Vuonna 2004 Brasiliassa tuotettiin 49,8 miljoonaa tonnia soijapapuja ja Argentiinassa 31,5 miljoonaa tonnia. (FAOSTAT 2005.)"

Olikos se 200.000 tonnia mitä Suomeen tuotiin? Se olisi siis noin neljä promillea Brasilian vuoden 2004 tuotannosta.

Tuskin Brasilian tai Argentiinan koko tuotanto sentään vientiin menee? Onhan niillä itselläänkin vissiin karjaa hitosti. Ja kai Suomen pikkuinen teko pikkuisen kuitenkin auttaisi. Ehkä jokin toinen maa ottaisi esimerkkiä. Tai jotain semmoista.

Eiks kasvissyönti-ideologia argumentoi innokkaasti, että "soijaa tuodaan ihan hirveesti eläinten ruuaksi ja se kuormittaa liikaa maapallon luontoa ja muun muassa sen takia meidän ei pitäisi syödä lihaa"? Minun käsittääkseni argumentoi.

Vai tuleeko se härkäpapu sieltä Brasilian soijan tilalle ihan itsestään ajan kanssa?

Nyt näyttäisi siltä että se olisi tulossa ajan kanssa. Ilmeisesti vuosien 2008 ja 2009 sadot ovat olleet lähinnä siementuotantoon ja vasta tänä vuonna voisi olla mahdollista saada papua rehuteollisuuden käyttöön.

Tämähän olisi mainio juttu. Mikäli Suomen tuotantoeläimet ruokittaisiin Suomessa kasvatetulla rehulla, niin kuvittelen, että siitä olisi ainakin seuraavia hyötyjä:

-meidän tuotantoeläimet ei söisi Brasilian tai muiden kehitysmaiden sademetsiä

-meidän tuotantoeläinten rehun tuottaminen työllistäisi enemmän suomalaisia

-meidän tuotantoeläinten rehun tuottamisen olosuhteet ja menetelmät olisi paremmin Suomen valvonnassa

-oltaisiin omavaraisempia ruuantuotannossa

Toisaalta vapaudenkaipuisella kapitalismilla eli mahdollisimman tehokkaalla taloudellisen hyödyn tuottamisella on varmaankin omat intressinsä. Ymmärrän, että ne voi hyvinkin olla vastakkaisia noille asioille. Omasta mielestäni toi sademetsäpointti on kuitenkin erityisen merkityksellinen, ja kuvittelen, että kapitalismi välittää siitä erityisen vähän, koska sademetsät ei harrasta poliittista toimintaa.

[MX]

Brasilian luonto varmaan kiittäisi.

Suomen soijarehun tuontimäärät ovat niin pieniä ettei se paljoa painaisi Brasilian tuotannossa. Satunnaisen Google-lähteen (pdf) mukaan "Vuonna 2004 Brasiliassa tuotettiin 49,8 miljoonaa tonnia soijapapuja ja Argentiinassa 31,5 miljoonaa tonnia. (FAOSTAT 2005.)"

Olikos se 200.000 tonnia mitä Suomeen tuotiin? Se olisi siis noin neljä promillea Brasilian vuoden 2004 tuotannosta.

Tuskin Brasilian tai Argentiinan koko tuotanto sentään vientiin menee? Onhan niillä itselläänkin vissiin karjaa hitosti.

Totta. Kokonaistuotantoon suhteutettuna määrä on kuitenkin täysin mitätön eli käytännössä soijatuotanto ei pienene Suomen tekojen johdosta. Jos soijan tuontia vähennetään EU:n laajuisesti niin sitten sillä on jo merkitystä.

Ja kai Suomen pikkuinen teko pikkuisen kuitenkin auttaisi. Ehkä jokin toinen maa ottaisi esimerkkiä. Tai jotain semmoista.

En jaksa uskoa tähänkään. Tärkeimmät hyödyt soijasta eroon pääsemisessä liittyvät mielestäni puhtaasti Suomen omiin näkökohtiin.

Eiks kasvissyönti-ideologia argumentoi innokkaasti, että "soijaa tuodaan ihan hirveesti eläinten ruuaksi ja se kuormittaa liikaa maapallon luontoa ja muun muassa sen takia meidän ei pitäisi syödä lihaa"? Minun käsittääkseni argumentoi.

Taitaa tuo argumentti löytyä tästäkin ketjusta muutamaan otteeseen.

Vai tuleeko se härkäpapu sieltä Brasilian soijan tilalle ihan itsestään ajan kanssa?

Nyt näyttäisi siltä että se olisi tulossa ajan kanssa. Ilmeisesti vuosien 2008 ja 2009 sadot ovat olleet lähinnä siementuotantoon ja vasta tänä vuonna voisi olla mahdollista saada papua rehuteollisuuden käyttöön.

Tämähän olisi mainio juttu. Mikäli Suomen tuotantoeläimet ruokittaisiin Suomessa kasvatetulla rehulla, niin kuvittelen, että siitä olisi ainakin seuraavia hyötyjä: [...]

Ihan hyvä lista. Itse en kannata geenimuuntelua, joten sen vuoksi lisäisin listalle gm-soijan käytön välttämisen.

"Maailman soijapavusta jo 77 prosenttia on gm-lajikkeita. Puuvillasta niiden osuus on lähes puolet, maissista 26 prosenttia ja rapsista 21 prosenttia."

"EU:ssa gm-kasveja viljeli viime vuonna kuusi maata. Yhteisala oli 94.750 hehtaaria. Edellisvuonna ala oli suurempi, 107.700 hehtaaria. Espanjan osuus EU:n gm-alasta oli 80 prosenttia. Ainut EU-maissa viljeltävä gm-kasvi on tuhohyönteisiä torjuva, niin sanottu Bt-maissi."

Lähde: ISAAA (yhdysvaltalainen biotekniikkamyönteinen järjestö).

[Juki]

Mitä vikaa geenimuunnellussa sitten on? Ihminen on yksi geenimuuntelun kumuloituma itsekin.

[MX]

Mitä vikaa geenimuunnellussa sitten on?

Mahdolliset riskit.

Voidaanko esimerkiksi luottaa ettei kasvin glyfosaatin kestävyyttä säätelevä geeni hyppää johonkin rikkakasviin? Jo pelkkä Roundup Ready -juolavehnä olisi varmasti vittumainen. Vielä pahempi olisi jos geeni onnistuisi siirtymään johonkin myrkylliseen kasviin.

Wikipediasta löytyi myös seuraava (lähteetön) tieto: "Ranskalaiset tiedemiehet ovat tehneet ensimmäistä kertaa tutkimuksen rikkakasvien torjunnassa käytettävien neljän eri Roundup-tuotteen myrkyllisyydestä ihmissoluille. Solut eristettiin napanuorasta tai solulinjoista, joita käytetään toksisuuden tutkimiseen. Roundup-yhdisteet kuuluvat eniten maailmassa käytettyihin rikkakasvien torjunta-aineisiin, myös muuntogeenisten kasvien ollessa kyseessä. Roundup Ready-soija, jonka tuonti EU:hun on sallittu, sisältää jäämiä Roundup?torjunta-aineista. Tutkimuksissa minimiannoksina käytetty valmiste aiheutti solukuolemaa ja DNA-vaurioita ja esti soluhengitystä."

Ihminen on yksi geenimuuntelun kumuloituma itsekin.

Kuinka monen ihmisen perimää on muunneltu geenitekniikan keinoin?

[kohmelo]

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2010030611251090_ru.shtml

Kasvisruokapäivä jakaa kansaa
Professorista terveellistä kasvisruokaa pitäisi tuoda positiivisemmin esiin.

Keskustelu koulujen pakollisesta kasvisruokapäivästä jakaa suomalaisten mielipiteet. Iltalehden teettämään kyselyyn vastanneista 55 prosenttia ei pitänyt pakollista kasvisruokapäivää hyvänä ideana.

Helsingin kaupunginvaltuusto on vihreiden aloitteesta päättänyt, että pääkaupungin kouluihin tulee yksi pakollinen kasvisruokapäivä viikossa. Kasvisruokapäivä tulee myös Tampereelle.

Ravitsemustieteen professori Leena Räsänen arvioi, että pakottaminen sai asiassa suomalaiset takajaloilleen.

- Uskoisin tutkimuksen tuloksen kohdistuvan enemmän pakollisuuteen kuin itse ruokaan, Räsänen pohtii.

Lue viikonvaihteen (6.-7.3.2010) Iltalehdestä, mitä mieltä kansa sekä opetusministeri Henna Virkkunen ovat kasvisruokapäivästä.

Kuva teksti:

Mäkkäriin Kasvisruokapäivän pelätään ajavan koululaiset pikaruokaloihin. Samu Taivassalon, 15, Juho Viipurin, 16, ja Eero Hämäläisen, 15, mielestä pelko on aiheellinen, eivätkä he halua pakollista kasvisruokapäivää. (SAMPO KORHONEN)