2009-06-02 Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia (yhdistetty)

[kivimies]

PS:n Jari Kilpinen kirjoittaa asiasta:

On aivan turha perustella, että Suomi tarvitsee työvoimaa, sen takia maahanmuuttajia tarvitaan ja kilpaillaan kuka sanoo suurimman luvun mitä tarvitaan.
Pysähdytään hetkeksi.

Kun sanotaan Suomi tarvitsee 34 000 maahanmuuttajaa, niin pitäisi kertoa samalla mihin alalle ja kenties yritykseen. Millaista kielitaitoa ja koulutusta tarvitaan?
Pohjola ja Nordea ilmoitti vähän aikaa sitten että digitalisaation vuoksi heiltä katoaa lähivuosina tuhansia työpaikkoja. Varmaan myös muissa yrityksissä digitalisaatio voi vaikuttaa.
Kenties näistä voidaan uudellen kouluttaa toisiin tehtäviin. Varmasti helpompaa kun kieli sama ja kulttuuri on sama. Onko nämä huomioitu?

Talouden ennustuksissa on yleensä huono tarkkuus, puhutaan vaikka bruttokansantuotteen kasvusta, seuraavalle vuodelle ennustus menee yleensä metsään, kuluvana vuonnakin korjataan ennustuksia moneen kertaan tänäkin vuonna syksyllä vielä korjattiin ennustusta tälle vuodelle.

Miten ihmeessä sitten maahanmuuttajien tarvetta osataan ennustaa?

Samanlaista ilmiötä oli vuonna 1989, että Suomesta loppuu työntekijät ja nyt pitää kiireesti haalia työntekijöitä. Kuinkas kävi tuli pahin lama vuosikymmeniin ja omaa väkeä työttöminä ja yrityksiä kaatui. Eipä loppunut työntekijät vaan työpaikat!

Eikö näistä ennustuksista ole opittu mitään?

[...]

[nutsy]

Henkilöt jotka tulevat Suomeen töihin ovat tervetulleita minun puolestani, ne toiset eivät. Pitäisikö ennen uutta lastia palkkoja polkevaa halpatyövoimaa työllistää edellinen saapumis erä? Se tosin on mahdoton tehtävä jos haluja työntekooon ei löydy.

Ruotsihan on oiva esimerkki asiaan.

Suomen Perustan julkaisema ja Simon Elon kirjoittama, ajalta jolloin hän ei voinut katsoa pientä poikaansa silmiin, Kansankodin kuolinvuoteella kertoo Ruotsalaisen maahanmuuton hienouksista. Simon uskaltautuu jopa kirjoittamaan somaleista huonona esimerkkinä työmarkkinoille sopeutumisesta.

Mitenköhän nyttemmin henkiin herännyt Arvo Pohja^tm tähän suhtautuisi?

Siinä olisi luettavaa Mr. Mustille&Mirrillekkin -> http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf

[Vartiotorni]

Just, työvoimaa tarvitaan. Ja sellaista, joka jotakin osaa eli vanhainkotiin värväysretkelle. Keski-Euroopassa on todettu, että pakolaisissa ei ole luku- ja kirjoitus-, puhumattakaan laskutaitoisista, kuin 30-40%. Mitäs näillä teet! Muuan saksalainen, todennäköisesti jo ääneen lausamansa perusteella linnassa, sanoi, että emme millään pysty järjestämään joka vuosi 200.000 vuohipaimenen ja kamelikuskin virkaa. Miten olisi Suomessa poropaimentarve?
Kiinasta suunnitellaan suoraan junayhteyttä Eurooppaan eli tavaraa tulee vuosittain muutamia miljoonia kontteja lisää. Mihin täällä siis tarvitaan työpaikkoja?
Äly hoi, järki älä jätä -poliitiikkoja.

[Spesialisti]

Varastotyöt ovat olleet tyypillisiä tehtäviä, joihin varsinaiset ja vähemmän varsinaiset maahantulijat ovat työllistyneet suht hyvin. Nyt varastoja ja logistiikkaa ollaan automatisoimassa hurjaa vauhtia. Vihivanut ovat jo nyt korkean tason robotteja, joissa on yksinkertaista loogista tekoälyä, ja ne painavat tarvittaessa 24/7 lukuunottamatta lataustaukoja vaikka pimennetyssä varastossa. Ihmistä tarvitaan toistaiseksi tavaran lastausalueille sekä sellaiseen keräilyyn johon robotin logiikka ei veny tai käytännöllinen toiminnallisuus ei sovellu. Joka tapauksessa varastologistiikka ei työllistä pian entiseen malliin vähälahjaisempia yksilöitä.

[Roope]

Kahdeksan myyttiä taloudesta: HS esittelee väitteet, joita hoetaan, vaikka ne eivät ole totta

Useat väitteet taloudesta eivät saa vahvistusta tieteellisistä tutkimuksista. HS poimi kahdeksan väitettä, jotka ovat tutkimusten perusteella virheellisiä tai kyseenalaisia.

TALOUSPOLIITTISESSA keskustelussa esiintyy usein väitteitä, jotka ovat tieteellisten tutkimusten mukaan joko virheellisiä tai kyseenalaisia.

Sen lisäksi keskustelussa vilisee arvostuksenvaraisia näkemyksiä – siis sellaisia, joita ei voi sinänsä osoittaa virheelliseksi tai kyseenalaisiksi, koska ne perustuvat esittäjän arvoihin.

Helsingin Sanomat 4.7.2020 (maksumuuri)

Tekstissä esitettiin vielä aamulla virheellisenä myyttinä, että maahanmuutto lisää työttömyyttä ("Lisääkö maahanmuutto työttömyyttä? HS käy läpi kahdeksan myyttiä taloudesta, joita hoetaan, vaikka ne eivät pidä paikkaansa."), mutta se kohta on poistettu näkyviltä.

Voisiko joku kaivaa kyseisen kohdan perusteluineen tänne maksumuurin takaa, jos se on vielä siellä?

[pörrö]

Hesarista https://www.hs.fi/talous/art-2000006561334.html:

Maahanmuutto lisää työttömyyttä

Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen on epäselvä, mutta se lisää työllisyyttä. Maahanmuutto kasvattaa työn tarjontaa, mikä saattaa pienentää palkkoja. Toisaalta maahanmuutto myös kasvattaa työn kysyntää, sillä maahanmuuttajatkin ovat kuluttajia.

Siten maahanmuutto lisää työllisyyttä, mikä taas kasvattaa valtion verotuloja.

Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen riippuu työn kysynnän ja tarjonnan lisäysten suhteesta. Työn kysyntä ja tarjonta puolestaan vaihtelevat, ja niihin vaikuttavat hyvin monet asiat.

Maahanmuuton vaikutus työllisyyteen on mielestäni se, että Kelalla ja muilla asiaan liittyville instansseille tarjoutuu lisää duunia. Olemmeko keksineet ikiliikkujan? 

...

Ansiotulojen verotuksen progressio heikentää työllisyyttä

Ansiotulojen verotuksen progressio tarkoittaa, että verotus kiristyy ansiotulojen kasvaessa.

Verotuksen progression vaikutus työllisyyteen on epäselvä. Se saattaa jopa parantaa työllisyyttä.

Keskimääräisen veroasteen ollessa vakio progressio vähentää palkankorotusten hyötyjä, jolloin ammattiliitot ovat palkkavaatimuksissaan maltillisia. Se taas pitää yritysten työvoimakustannukset kohtalaisina, mikä puolestaan johtaa työllisyyden lisääntymiseen.

Eli kaikki on siis "epäselvää". Boldaukset omat. Kaiken kaikkiaan täysin idioottimainen, nollatasoa vastaava kirjoitus.

[Roope]

Hesarista https://www.hs.fi/talous/art-2000006561334.html:

Kiitos.

Maahanmuutto lisää työttömyyttä

Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen on epäselvä, mutta se lisää työllisyyttä. Maahanmuutto kasvattaa työn tarjontaa, mikä saattaa pienentää palkkoja. Toisaalta maahanmuutto myös kasvattaa työn kysyntää, sillä maahanmuuttajatkin ovat kuluttajia.

Siten maahanmuutto lisää työllisyyttä, mikä taas kasvattaa valtion verotuloja.

Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen riippuu työn kysynnän ja tarjonnan lisäysten suhteesta. Työn kysyntä ja tarjonta puolestaan vaihtelevat, ja niihin vaikuttavat hyvin monet asiat.

Eli toimittaja viittaa vartiaismaisesti pelkkään teoriaan, jonka mukaan maahanmuutto lisää laadusta (e:) ja kohdemaan olosuhteista riippumatta työllisyyttä ja verotuloja. Tällainen yliyksinkertaistus on idioottimainen, kun todellisuus kertoo ihan toista.

Oikea tapa lähestyä asiaa olisi ollut tutkia Suomeen suuntautuneen maahanmuuton vaikutuksia. Siinä paras taloudellinen mittari ei toki ole työttömyys, mutta haittamaahanmuuton osuus on ollut Suomessa viime vuodet niin suuri, että maahanmuutto on taatusti lisännyt menojen lisäksi myös työttömyyttä.

Valtavan kotouttamiskoneiston työllistävää vaikutusta ei voi laskea voiton puolelle, vaan nekin ovat hukkaan heitettyä rahaa, jolle olisi ollut parempaa käyttöä.

[nochWunder]

Suomi itseasiassa tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Meinaan tällä menolla Suomi tarvitsee ulkomailta aika monta harrasta kristittyä, ja mielellään muita kuin evankelisluterilaisia.

[pörrö]

@Roope

Eli toimittaja viittaa vartiaismaisesti pelkkään teoriaan, jonka mukaan maahanmuutto lisää laadusta riippumatta työllisyyttä ja verotuloja. Tällainen yliyksinkertaistus on idioottimainen, kun todellisuus kertoo ihan toista.

Keitin vielä uuden kaffepannullisen, jotta saisin jo nyrjähtäneet aivoni oikoiseksi. Olisi pitänyt vielä kaataa kyytipojaksi plörö.

Ounastelen, että tässä Hesarin artikkelissa ollaan taas vallattomasti sekoitettu maahanmuutto ja "maahanmuutto". Maahanmuuttajalla on oma statuksensa: työpaikka (opiskelupaikka), asunto, vahvistettu palkka ja muut etuudet. Paperittomat ja turvapaikanhakijat nähtävästi (kaikki kun on samaa makeaa soppaa) on otettu hämäävästi kirjoitukseen mukaan, oletan.

Täytynee sittenkin hakea se plörö.

[Lahti-Saloranta]

Jos maahanmuutto lisää työllisyyttä ja samalla hyvinvointia niin kuinka ihmeessä ne maat esim Afrikassa joissa on väestöä ylimäärin ovat kehitysmaita ja työttömyyden vaivaamia. Kun sitten sieltä tulee luku- ja kirjoitustaidotonta, kieltä osaamatonta porukkaa niin se lisää työllisyyttä. Olisiko tuohon ratkaisuna pikapalautus jolloin ne palautetut olisivat tavallaan maahanmuuttajia, tarkemmin paluumuuttajia. Luulisi että se lisäisi sen entisen kotimaan työllisyyttä ainakin saman verran kuin tänne jäädessään olisivat lisänneet Suomen työllisyyttä

[akez]

Hesarista https://www.hs.fi/talous/art-2000006561334.html:

Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen on epäselvä, mutta se lisää työllisyyttä. Maahanmuutto kasvattaa työn tarjontaa, mikä saattaa pienentää palkkoja. Toisaalta maahanmuutto myös kasvattaa työn kysyntää, sillä maahanmuuttajatkin ovat kuluttajia.

Käytännössä jo puutarhatonttujen "maahanmuutto" lisää työllisyyttä. Ne kun on kuljetettava kohteisiinsa, jolloin kuljetusfirmoissa työllisyys lisääntyy. Lisäksi voidaan ajatella puutarhatonttujen ylläpidon ja puhtaana pitämisen voivan luoda jopa kokonaan uusia toimialoja, jotka keskittyvät tonttujen putsaamiseen lintujen läjistä ja muihin restaurointihommiin. Silloin töihin tarvitaan tietysti rutkasti lisää väkeä.

Ilmeisesti kokoomuksen Vartiaiselta kopioitu väite pitää tuossa mielessä paikkansa, mutta se on pelkkää harhautusta, sillä missä hyödyt yhteiskunnalle? Samaan ja parempaankin tulokseen päästäisiin sillä, että joka ainoa maanantai kivitetään rikki joka ainoa valtakunnan ikkuna ja loppuviikko sitten asennettaisiin uudet tilalle. Sama uusiksi seuraavalla viikolla. Vaan mitä järkeä tuollaisessa ikiliikkujassa oikein olisi?

Tuollainen tilanne vallitsee etenkin kehitysmaista tänne "ilmaisen elämän" perässä pyrkivien kaiken sortin "humanitaarisiksi tapauksiksi" tekeytyvien keskuudessa.

Sinkku puolalainen putkimies saattaa tuottaa yhteiskunnalle enemmän, kuin kuluttaa sen kustantamia palveluja, mutta sekin tilanne muuttuu varsin nopeasti, jos perässä ilmaantuu perhe. Suomi ja sen sosiaaliturva kuuluvat kaikille! Näin ovat suomalaiset poliitikot myös julistaneet jo koko maailmalle, aina ex-pääministerin näyttävää ja erittäin onnistunutta talonsa tarjousmarkkinointia myöten (syntyneet vahingot yhteiskunnalle nousevat kymmeniin miljardeihin euroihin ja ukko ihme kyllä ei ole edes joutunut vastaamaan tekosistaan oikeuden eteen).

Etenkin kehitysmaista Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton osalta tilanne on yksiselitteisen selvä - se lisää köyhyyttä.

Tämä seikka ilmenee jo EU-komission omasta maahanmuuton vaikutuksia koskevasta tutkimuksesta. Siinä havaittiin, että ennusteen kaikissa skenaarioissa vaikka BKT kasvaa, niin BKT/henkilö laskee. Tämä tulos implikoi juuri sitä, että maahanmuuttajia hoivaamaan on saatava lisää väkeä, mikä lisää työllisyyttä, mutta koska näistä suuri osa ei tuota yhteiskunnalle mitään, niin tästä maahanmuutosta seuraa vain köyhyyden lisääntymistä maassa.

Tätä ilmiötä kuvataan saksalaistutkimuksessa.

Talous Köyhyysraportti

Saksaan on syntymässä uusi alaluokka

Bertelsmann säätiön tutkijat pyrkivät selvittämään minkälaisissa olosuhteissa lapset ja nuoret varttuvat.
- Köyhyys oli pysyvä seuralainen viidesosalle (21%) kaikista Saksan lapsista.
- Jatkuvassa köyhyydessä eläneet lapset omaksuivat nopeasti eräänlaisen alaluokkamentaliteetin koko elämänsä ajaksi.

Die Welt 23.10.2017 juttu saksaksi

(...)
Köyhyyden periytyvyyttä koskeva päähavainto kohdistuu kuitenkin niihin 21% nuorista, jotka kokevat pitkäaikaista puutetta. "Köyhät lapset ovat pysyvä ilmiö Saksassa. Kerran köyhä pysyy kauan köyhänä. Liian harvat perheet kykenevät vapautumaan köyhyydestä", sanoo Bertelsmann säätiön pääjohtaja Jörg Dräger. Tulevaisuudessa perhe- ja sosiaalipolitiikan pitää kyetä katkaisemaan köyhyyden periytyminen, vaatii Dräger.
(...)

Köyhyyden uhka keskittyy neljään riskiryhmään: Yksinhuoltajat, vähintään kolmilapsiset perheet, vähän koulua käyneet ja maahanmuuttajat. Huomattava osa köyhyysvaaran uhkaamista lapsista asui maahanmuuttajaperheessä: Maahanmuuttajataustaisista kotitalouksista 46% oli ilman vakaita tuloja ja näissä on kyse perheistä, joille on vahvimmin tunnusmerkillistä taloudellisista syistä johtuva puute. Kaikista tutkituista kotitalouksista yhteensä 24% oli sellaisia, joissa vähintään yksi vanhemmista ei ollut saksalainen tai Saksassa syntynyt.
(...)

Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

Vastaavista köyhyyden lisääntymistä koskevista lopputuloksista on raportoitu myös Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa tehdyissä tutkimuksissa. Tämän johdosta maahanmuuton autuudesta veisaavien on varmastikin syytä tutkia asiaa vielä hieman tarkemmin. Monenlaista puliveivaria ja petkuttajaa on liikkeellä tuollakin saralla ja nyt HS toimittaja on mennyt näiden lankaan, ellei sitten itse ole jo osa tuota koneistoa.

[Echidna]

Myös kissat lisäävät työllisyyttä. Ehkä muutkin kotieläimet, mutta keskityn kissaan, koska minulla on sellainen.

Kissan, tässä tapauksessa sisäkissan, ei voi sanoa tekevän mitään konkreettista hyödyllistä muutakuin henkistä hyvinvointia parantavaa seuranpitoa. Varmistaa tietysti, että jyrsijät eivät saa minkäänlaista jalansijaa asunnossa. Mutta se on aika leppoisa duuni nykyaikana.

Mutta kissa vaatii huolenpitoa ja sehän toki lisää työllisyyttä. Liike-elämää konkreettisesti vilkastuttaa eläinkaupasta hankittavat ruuat ja tarvikkeet. Omaa ja läheisten työllisyyttä lisää kissan ruokkiminen ja käymälän siivoaminen. Sekä kissan viihdyttäminen. Kissaa ei voi jättää yksin kovin pitkäksi aikaa ja tästä seuraa työllisyyttä lisääviä kissan hoitokeikkoja sukulaisille ja tuttaville.

Vaikka kissat eivät varmaankaan vähennä työttömyyttä, niin aivan varmasti lisäävät työllisyyttä. Mitä enemmän kissoja sitä enemmän työtä.

Mahdollisesti vienosti off-topic...

[nochWunder]

Mielestäni asiaan liittyy jossain määrin Hankamäen kirjassa esitetty mikro- ja makrotasojen sekoittaminen.

Olen työskennellyt useiden eri kansallisuuksien kanssa ja ystäväpiiriini edelleen kuuluu myös muslimitaustaisia henkilöitä. Asia on vain sillä tavalla, että minua ja näitä ihmisiä yhdistävät yhteinen koulutustausta ja jokseenkin sekulaarinen maailmankatsomus, eikä heistä kukaan ole elintasopakolainen, eikä kaikki edes välttämättä jäämässä Eurooppaan. Ja silloinkin kun maailmankatsomus ei kohtaa, voi työ sujua ihan hyvin. Ei maailmankatsomukset kohtaa aina kantaväestönkään kesken. Yksilötasolla nämä eivät ole ongelmia, ennen kuin törmää ideologiseen aktivistiin.

Mutta jos mietitään kuinka monta pakolaistaustaista ulkomaalaista tunnen, niin luku on pyöreä nolla. Se johtuu siitä, että heitä harvoin yliopistossa tai työelämässä kohtaa. Se kertoo jotakin pakolaisten massasta ja mahdollisesti siitä, mitä muuta heidän lähtökohdissaan on puutteellista kuin pelkkä asema lähtömaassa.

Millaisia ihmisiä Suomesta lähti aikanaan rapakon taakse? Opportunisteja, seikkailijoita ja rikollisia. On oletettavaa, että Suomeen saapuu turvapaikkaa hakemaan samanlaisia, jonka lisäksi heillä on yhteensopimaton maailmankatsomus, mikä on makrotasolla suuri ongelma.

[Totti]

Hesarista https://www.hs.fi/talous/art-2000006561334.html:

Kiitos.

Maahanmuutto lisää työttömyyttä

Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen on epäselvä, mutta se lisää työllisyyttä. Maahanmuutto kasvattaa työn tarjontaa, mikä saattaa pienentää palkkoja. Toisaalta maahanmuutto myös kasvattaa työn kysyntää, sillä maahanmuuttajatkin ovat kuluttajia.

Siten maahanmuutto lisää työllisyyttä, mikä taas kasvattaa valtion verotuloja.

Maahanmuuton vaikutus työttömyyteen riippuu työn kysynnän ja tarjonnan lisäysten suhteesta. Työn kysyntä ja tarjonta puolestaan vaihtelevat, ja niihin vaikuttavat hyvin monet asiat.

Eli toimittaja viittaa vartiaismaisesti pelkkään teoriaan, jonka mukaan maahanmuutto lisää laadusta (e:) ja kohdemaan olosuhteista riippumatta työllisyyttä ja verotuloja. Tällainen yliyksinkertaistus on idioottimainen, kun todellisuus kertoo ihan toista.

Oikea tapa lähestyä asiaa olisi ollut tutkia Suomeen suuntautuneen maahanmuuton vaikutuksia. Siinä paras taloudellinen mittari ei toki ole työttömyys, mutta haittamaahanmuuton osuus on ollut Suomessa viime vuodet niin suuri, että maahanmuutto on taatusti lisännyt menojen lisäksi myös työttömyyttä.

Oikeastaan ei tarvitse edes tutkia empiiristä dataa todetakseen, että toimittajan väite on virheellinen.

On täysin selvä, että työvoiman tarjonnan kasvattaminen pienentää palkkoja. Kuinka paljon ja missä ajassa riippuu ensisijaisesti maan palkkasopimusrakenteesta. Esim. USA:ssa, jossa palkat sovitaan vapaammin, palkka-ale on suurempi kun Suomessa, jossa on jäykempi liitojen määräämä palkka.

Toinen, ehkä tärkeämpi palkkoihin vaikuttava tekijä on, että työvoiman ylitarjonta estää palkkakilpailua eli palkankorotukset jäävät pieneksi tai häviävät kokonaan. Ts. tuleva palkkakehitys heikkenee työvoiman ylitarjonnalla. Se voi jopa heiketä alle inflaation, jolloin reaaliansiot laskevat. Tämä ilmiö on voimassa myös maissa, jossa liitot neuvottelevat palkankorotuksista koska korkean työttömyyden, siis työvoiman ylitarjonnan aikana, palkankorotusvaatimukset jäävät pieneksi.

Väite työn kysynnän kasvamisesta maahanmuuton myötä ei ole prima facie täysin virheellinen mutta hyvin harhaanjohtava. Sillähän annetaan ymmärtää, että työllisyys kasvaisi yli sen, mitä se olisi ilman maahanmuuttoa ts. maahanmuutto loisi suhteellisesti positiivisen vaikutuksen työllisyyteen.

Koska mamujen työllisyys aina on reaalisesti kantaväestöä pienempi, maahanmuutto ei luo työpaikkoja samassa suhteessa kun niiden tarve kasvaa ja kilpailu työpaikoista syrjäyttää kantaväestön, työllisyys ei voi koskaan kasvaa maahanmuuton myötä vaan se laskee.

Työllisyyden parantuminen maahanmuuton myötä edellyttää poikkeuksellisia oloja, jossa yksityisistä työpaikoista on erittäin suuri ylitarjonta, jota ei voi kompensoida palkankorotuksilla. Tällainen asetelma on ollut olemassa vain muutaman kerran kuten ruotsissa 60-luvulla, Euroopassa 1300-luvulla mustan surman aikaan ja Suomessa tuskin koskaan.

Maahanmuuton aiheuttama työllisyyden heikkeneminen voidaan torjua luomalla uusia työpaikkoja yksityisellä sektorilla. Se on kuitenkin huomattavan vaikea toteuttaa etenkin siinä skaalassa kun vihervasemmisto haluaisi tuoda mamuja maahan: Suomeen ei pysty luomaan kymmeniä tai satoja tuhansia yksityisiä työpaikkoja vuodessa.

Toinen vaihtoehto on luoda työpaikkoja työllistämällä kantaväestöä mamuteollisuudessa julkisella rahalla. Näin on tehty Ruotsissa, jossa mamuteollisuus on kasvanut jättimäiseksi ja palkkaa suoraan ja epäsuorasti jo satoja tuhansia ruotsalaisia valtion rahalla. Työllisyystilastojen kaunistaminen julkisella rahalla ei tietenkään poista kestävyysvajetta vaan kasvattaa sitä. Julkista rahaahan käytetään nyt mamuteollisuudessa, joka olisi täysin turha ilman maahanmuuttoa.

Kuten aina, vihervasemmistolaisen argumentoinnin ongelma on, että yhtälöistä jätetään aina pois epämukavat muuttujat: väitetään, että maahanmuutto lisää työpaikkojen määrää muttei kerrota että väestö kasvaa samalla ja työllisyysaste itse asiassa heikkenee, jne.

[-PPT-]

Ovatkohan ne ihmiset nyt tyytyväisiä jotka 70- ja 80-luvulla haikailivat Suomeenkin "lisää väriä katukuvaan"?

Tosin, tuokin toivomus vahvistaa sen vitsikkään toteamuksen että suvakit ovat niitä oikeita rasisteja. 

Samaten kun lähdet käymään jossain Tallinnassa tai Riikassa niin normaalit ihmiset eivät kiinnitä mitään huomiota mutta suvakit toteavat että joka paikassa on vain valkoisia ihmisiä. Tuo sanotaan äänensävyllä josta voidaan päätellä että se on heidän mielestään huono asia.

[Totti]

Tämä juttu ehkä sopii tänne:

https://www.breitbart.com/economy/2020/07/03/lawsuit-fortune-500-adds-india-caste-culture-us-workplaces/

Artikkeli koskee intialaista työvoimaa, joka median ja vihervasemmiston mytologiassa on huipputasoa. Kaikkihan tunnemme legendaariset intialaiset insinöörit, joiden osaamisella ja kyvyillä ei näyttäisi olevan mitään rajaa.

Jutussa nostetaan esiin intialainen kastijärjestelmä, joka on ujuttautunut sisään amerikkalaisille työpaikoille: kastijärjestelmä elää ja voi hyvin Intiassa ja se tuodaan mukaan kun tullaan työviisumilla töihin Amerikkaan.

Kastijärjestelmä suosii työnantajaa, joka laittaa ylemmän kastin duunarit esimiesasemaan valvomaan alempikastisia. Kastijärjestelmän luo sisäisen kunnioituksen hierarkian ja pohjan korruptiolle ja lahjonnalle.

Eräs työntekijä Ciscolla, joka valmistaa verkkolaitteita, on haastanut Ciscon oikeuteen työsyrjinnästä. Työntekijä kuuluu alimpaan Dalit-kastiin ja on haasteen mukaan intialaisessa työporukassaan jäänyt vaille ylennyksiä, palkankorotuksia jne.

The lawsuit alleges that managers at Cisco's San Jose headquarters campus, which employs a predominantly South Asian workforce [intialaisia], harassed, discriminated, and retaliated against an engineer because he is Dalit Indian, a population once known as the "untouchables" under India's centuries-old caste system.

The lawsuit alleges that Complainant was expected to accept a caste hierarchy within the workplace where he held the lowest status within a team of higher-caste colleagues, receiving less pay, fewer opportunities, and other inferior terms and conditions of employment because of his religion, ancestry, national origin/ethnicity, and race/color.
...
The caste culture is now being brought into U.S. workplaces by Fortune 500 executives who allow Indian-born lower managers to act as ethnic power brokers in exchange for meeting corporate deadlines and payroll targets.
...
The legal workforce also works alongside a growing illegal population of foreign college-graduate workers, most of whom get jobs as gig workers for a large number of Indian-run companies that work as legal subcontractors for Fortune 500 companies.

This corporate collusion with Inda's caste system — and the associated job selling, kickbacks, and cheating — has pushed millions of American graduates out of Fortune 500 jobs, is wrecking American-style professionalism, and is undermining needed innovation.
...
But a similar cultural skew is seen in other diverse groups because managers usually prefer to communicate and direct people of their own culture, such as Chinese, Russian, and American cultures, he said. "It is difficult to say that they are wrong — if I wanted to be able to communicate, I would probably relate better to someone from my country county, culture, and language," he said.

In Indian-dominated companies, this process ensures that "there is an active dislike for Americans in general because the Indian managers cannot impose their culture," he said. "You have two things going — they are excluding [lower-caste] people from their own county and are also excluding Americans — white, black, brown, Latinos, etc."

Many Indians who get citizenship try to escape the caste system, said an Indian who identified himself as "Vikram from Texas."
These new Americans want their children to live in America and to work in professional jobs, but India's management "mafia" has a growing control over entry-level jobs in the tech sector, he told Breitbart News. The naturalized Americans often get rejected for jobs by Indian managers who fear they will use their legal rights to expose the caste-linked corruption, Vikram said.

[Timo Rainela]

Helsingin Sanomissa artikkeli vieraskielisistä Helsingissä.

https://dynamic.hs.fi/a/2020/helsinginkielet/?fbclid=IwAR2bC2FjYaN-81cDNxHoVJTeYOSzUnRYLvQovCoyNkEB8Ml60zy7bAF0o2Y

Muutama ote artikkelista:

Satatuhatta
helsinkiläistä
Vieraskielisiä helsinkiläisiä on jo yli satatuhatta. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, somali, viro, arabia ja englanti. Heidän asuinpaikallaan on vaikutusta kaupungin kehitykseen.

Vartiokylässä, Pitäjänmäessä tai Konalassa kuulee todennäköisesti somalia. Näissä osissa Helsinkiä somalinkielisten asukkaiden määrä ohittaa kaupungissa ylivoimaisesti yleisimmin puhutun vieraan kielen, venäjän.

Jakomäessä viroa puhuvia on lähes yhtä paljon kuin venäjänkielisiä. Vironkielisiä on jakomäkeläisistä seitsemän prosenttia, venäjänkielisiä noin joka kymmenes.

Arabiaa kuulee luultavasti eniten idässä Mellunkylässä, mutta myös lännessä Kaarelassa sekä Latokartanon uudehkoilla asuinalueilla. Sen sijaan koko kaupungissa somalinkielisten määrä on ensi kertaa ohittanut vironkieliset toiseksi suurimpana vieraana kieliryhmänä.

Viidenneksi yleisin vieras kieli on englanti.

[...]

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä on ylittänyt sadantuhannen rajan. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia asukkaita on nyt niin paljon, että he vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiseksi Helsinki ja sen asuinalueet muuttuvat.

Vieraskielisten määrä on edeltävän vuosikymmenen aikana lähes kaksinkertaistunut. Samassa ajassa kantaväestö on kasvanut noin viisi prosenttia. Helsinkiläisiä on yhteensä nyt noin 655 000.

[...]

Helsingin vieraskielisistä erottuu siis viisi suurta ryhmää – suuruusjärjestyksessä venäjän-, somalin-, viron-, arabian- ja englanninkieliset.

Viiteen suureen kieliryhmään kuuluu 53 000 helsinkiläistä, jotka ovat puolet kaikista kaupungin vieraskielisistä. Toinen puoli on valtavan moninainen joukko, sillä Helsingissä puhutaan yli 150:tä kieltä.

[...]

Erot vieraskielisten määrässä ja osuudessa Helsingin eri alueilla ovat vuosikymmenessä muuttuneet merkittävästi. Vielä 10–15 vuotta sitten Helsingissä oli alueita, joilla oli tuskin lainkaan vieraskielisiä. Nyt kaikkialla kaupungissa on ulkomaalaistaustaisia asukkaita.

Muutosta voi havainnollistaa vertaamalla Helsingin itäistä suurpiiriä pohjoiseen. Itäiseen suurpiiriin kuuluvat Vartiokylän, Myllypuron, Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiirit. Pohjoiseen suurpiiriin kuuluvat Maunulan, Länsi-Pakilan, Tuomarinkylän, Oulunkylän ja Itä-Pakilan peruspiirit.

Itä-Helsingissä on alueita, joilla vieraskielisten osuus on yli kolmannes ja lähestyy 40 prosenttia. Itäisessä suurpiirissä asukkaista vieraskielisiä on enemmän kuin joka neljäs. Vuonna 2000 vastaava osuus oli itäisessä suurpiirissä runsas kahdeksan prosenttia.

Myös pohjoisessa suurpiirissä vieraskielisten määrä on vuodesta 2000 lähes kolminkertaistunut. Mutta siellä vieraskielisiä on yhä vain vajaat yhdeksän prosenttia kaikista asukkaista. Vuonna 2000 osuus oli kolme prosenttia.

Viidellä kaupungin osa-alueella vieraskielisten osuus alle 16-vuotiaista on jo yli puolet väestöstä. Peruspiirit jaetaan osa-alueisiin.

[...]

Miksi vieraskielisyys keskittyy varsinkin Itä-Helsinkiin? Tärkein tekijä on saatavilla olevat asunnot. Kun maahanmuutto Suomeen ja pääkaupunkiin varsinaisesti alkoi 1990-luvulla, idässä oli saatavilla runsaasti vuokra-asuntoja.

Helsinkiin tuli 1990-luvulla kymmeniätuhansia inkerinsuomalaisia. Heistä monet on rekisteröity venäjänkielisiksi. Samaan aikaan somaleita pakeni Somaliasta sisällissodan takia Suomeen.

Idän muutenkin runsasväkiset ja suuret alueet Vuosaari, Mellunkylä ja Vartiokylä ovat kaikki kärkisijoilla neljän suurimman kieliryhmän asuinpaikkoina. Niillä asuu paljon venäläisiä (koko kaupungissa 18 246), somaleita (10 433), virolaisia (10 016) ja arabiaa puhuvia (7 508). Arabiankielisissä irakilaiset ovat suurin ryhmä, mutta mukana on monista lähtömaista tulleita ihmisiä.

[...]

Arabiankielisiä ei juuri ole kymmenessä Helsingin peruspiirissä. Nämä alueet sijaitsevat kantakaupungissa, Lauttasaaressa, Itä- ja Länsi-Pakilassa ja Kulosaaressa sekä muutenkin harvaan asutussa Östersundomissa. Vastaava ilmiö erottuu somalinkielisten asuinpaikoissa.

[...]

Varsin moninainen joukko on Helsingin viidenneksi suurin kieliryhmä: englanninkieliset (6 754 koko kaupungissa). Heistä yksi viidennes tulee Britanniasta ja toinen Yhdysvalloista.

Australiasta, Kanadasta sekä Irlannista on kustakin 3–4 prosenttia ryhmään kuuluvista. Muut ovat lähtöisin Kamerunista, Nigeriasta, Ghanasta, Keniasta, Etelä-Afrikasta, Gambiasta, Intiasta, Filippiineiltä ja Uudesta-Seelannista.

[...]

"Vetovoimatekijä on myös alueelle muodostunut etninen palveluntarjonta", Vilkama sanoo.

Venäläistaustaiset asuvat muita suuria kieliryhmiä useammin omistusasunnoissa, mutta silti huomattavasti harvemmin kuin kantaväestö. Moni venäläistaustaisista eroaa kolmen muun suuren kieliryhmän edustajista toiveissaan naapurustonsa suhteen.

Vain noin joka neljäs venäjänkielinen haluaisi asua alueella, jossa on paljon muita venäjänkielisiä (?? Oma ihmettely).

Venäjänkielisten kanssa samoin ajattelevat englanninkieliset. Somalinkielisistä taas 71 prosenttia haluaisi asua lähellä muita somalinkielisiä. Viron- ja arabiankielisistä oman kieliryhmänsä edustajia haluaisi paljon alueelleen karkeasti puolet.

[...]

Helsingissä syntyneillä maahanmuuttajien lapsilla on tarve samastua kotikaupunkiinsa ja kokea itsensä hyväksytyiksi. On hyvä huomata, että tieto rekisteröidystä äidinkielestä perustuu ihmisen omaan ilmoitukseen tai Suomessa syntyneillä yleensä vanhempien ilmoitukseen.

Vieraskielisiksi luettavista alle 18-vuotiaista helsinkiläisistä lähes kaksi kolmesta onkin syntynyt Suomessa. Käytännössä moni vieraskielisistä puhuu suomea tai ruotsia sujuvasti. Tutkijana Saukkonen arvioi monen Suomeen tulleista olevan valmis hyväksymään, ettei elämä ole helppoa.

"Mutta toisessa sukupolvessa kritiikkiä Suomea ja Helsinkiä kohtaan syntyy helposti, jos he kokevat, ettei heitä pidetä helsinkiläisinä", hän sanoo.

Nämä nuoret voivat itsenäistyessään ja perheellistyessään tasoittaa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuuksia eri puolilla Helsinkiä.

"He ovat ihmisiä, joissa on potentiaalia. He navigoivat sujuvasti kulttuurien välillä, ja heidän kapasiteettinsa voi tulla kaupungin käyttöön", Saukkonen sanoo.

Jussi Halla-aho kommentoi artikkelia:

Hesarin aineisto kuvaa hyvin sitä, millaista on Helsingin nauttima "muuttovoitto". Somali on viidellä alueella puhutuin vieras kieli, yhdeksällä alueella toiseksi puhutuin ja kuudella alueella kolmanneksi puhutuin. Suuressa osassa kantakaupungin ulkopuolista Helsinkiä arabia on kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin vieras kieli, ja sen osuus kasvaa koko ajan - kuten tietysti somalinkin.
Länsimaiset kielet, kuten espanja ja saksa, pärjäävät heikosti.
Kieli itsessään ei tietenkään ole ongelma, mutta se on indikaatio ongelmasta. Helsingin "muuttovoitto" koostuu pääasiassa maahanmuuttajista, jotka tulevat sekä suoraan ulkomailta että muualta Suomesta, ja maahanmuutto on pääasiassa haitallista maahanmuuttoa.
Maahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuttoa koskevat käytännöt, säännöt ja lait perustuvat aina yleistyksiin. Maahanmuuttoa ei voi hallita muuten kuin yleistyksillä. Viisumimääräykset ovat tästä hyvä esimerkki. Kaikilta nigerialaisilta vaaditaan Suomeen viisumi, vaikka jokainen nigerialainen ei ole ongelmatapaus. Toisaalta yhdeltäkään amerikkalaiselta ei vaadita Suomeen viisumia, vaikka jokainen amerikkalainen ei ole ongelmaton tapaus.
Sama pätee käsitteeseen "haittamaahanmuutto". Jokainen somali ja arabi ei ole haittamaahanmuuttaja, mutta kokonaisuutena somalien ja arabien maahanmuutto on haittamaahanmuuttoa. Haittamaahanmuutto on määriteltävissä kiistattomin ja objektiivisin kriteerein: somalien ja arabien työllisyysaste on surkea ja tukiriippuvuusaste huikea. Samoin he ovat huikeasti yliedustettuna rikostilastoissa. Heidän maahanmuutostaan on objektiivisesti arvioiden haittaa ja vahinkoa Suomelle mutta ei mitään objektiivisesti mitattavissa olevaa hyötyä.
Helsingin väestökehitys on karmea sekä taloudellisilla että sosiaalisilla mittareilla. Väestö kasvaa, menot kasvavat, ongelmat kasvavat, verotulot eivät kasva.
Hyvä helsinkiläinen: sinä voit vaikuttaa tähän hulluuteen ensi vuoden kuntavaaleissa. Nykyinen kehitys perustuu pormestari Vapaavuoren julkilausuttuun strategiaan. Sille on vaihtoehtoja.

[akez]

Jussi Halla-aho kommentoi artikkelia:

... Helsingin "muuttovoitto" koostuu pääasiassa maahanmuuttajista, jotka tulevat sekä suoraan ulkomailta että muualta Suomesta, ja maahanmuutto on pääasiassa haitallista maahanmuuttoa.

Helsingin väestökehitys on karmea sekä taloudellisilla että sosiaalisilla mittareilla. Väestö kasvaa, menot kasvavat, ongelmat kasvavat, verotulot eivät kasva.

Vuosien 1990-2019 välillä tänne on tullut asyyliperusteisina turvapaikanhakijoina Maahanmuuttoviraston tilastolukujen perusteella yhteensä noin 120.000 henkilöä. Koska maasta ei tarvitse poistua juuri muuten kuin vapaaehtoisesti, edes kielteisen päätöksen saaneiden, niin voidaan arvioida lähes kaikkien näiden olevan edelleen täällä.

Tähän päälle vielä kiintiöpakolaiset, joita tänne on noudettu 1970-luvusta lähtien, niin voidaan arvioida n. 750 henkilön vuosivauhdilla (joskus enemmänkin) näitä tulleen tänne pelkästään 2000-luvun alusta lähtien pyöreästi 20.000.

Noista tulee jo yhteensä 140.000 asyyliperusteista ja näiden lisäksi on päälle laskettava vielä perheenyhdistämisen kautta tulleet. Näistä ei tilastoja löydy, mutta voidaan sanoa, että reippaasti yli 150.000 henkilön jo mennään.

Tsekkasin tilanteen muistaakseni vuoden 2017 osalta ja osoittautui, että kaikista ulkomailla syntyneistä täällä oleskelevista ulkomaalaisista silloin noin PUOLET oli asyyliperustaisia. Tilastokeskuksen kieli- ja uskontotilastot vahvistivat tämän arvion pitävän paikkansa.

Tuota lukua yli 150.000 asyyliperusteisesta Suomessa ei täällä julkisuudessa esitetä, koska se kertoisi karua kieltä tilanteen karmeudesta ja saattaisi saada kansalaiset takajaloilleen, kun he ymmärtäisivät tilanteen. Tästä huolimatta täysin holtittomat ja mistään piittaamattomat hallituksemme oikealta vasemmalle aikovat jatkaa samaa rataa. On selvää että edessä odottaa kaikkia tällä menolla suuri onnettomuus, vaikka vasemmisto on tietävinään, että valtion ottamia velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, joten silloin velkarahalla voimme hyvin ja kevyesti rahoittaa heidän mielestään tuonkin trafiikin. Ei ole keltään pois ...

Kun tavalliset kansalaiset vain ymmärtäisivät tilanteen, niin varmastikin alkaisivat jo kiljua riemusta.

EDIT typo

[Roope]

Maria Ohisalon mielestä vihreillä on oikeus esittää hallitustyölle samanlaisia ehtoja kuin keskustalla ja vastaa Vanhaselle: "Hallitusohjelmaan kirjattu ei ole hötkyilyä"

[...]

Marinin mukaan budjettiriihessä pitää syntyä näkymä 30 000 uudesta työpaikasta, mutta päätösten aikataulu voi joustaa syksyyn.

[...]

Vihreät lähtisivät etsimään työpaikkoja yli 55-vuotiaista, työperäisestä maahanmuutosta ja sosiaaliturvan uudistamisesta.

– Uskon näiden kaikkien pysyvän keskusteluissa. Pöydällä pitää olla liuta keinoja, joista yhdessä valitaan sopivimmat.

[...]

Työperäisessä maahanmuutossa voitaisiin Ohisalosta edetä asettamalla tavoite sille, kuinka paljon sitä pitäisi tietyllä aikavälillä lisätä.

– Ottaa esimerkiksi 2–3-vuoden seurantajakso, tavoite paljonko lisätään ja millä keinoilla. Työperäisen maahanmuuton edistämisestä hallitusohjelmassa kirjauksia.

Ilta-Sanomat 11.7.2020

Tuossa menee taas pieleen kaikki.

Jos tavoitteeksi asetetaan työperäisen maahanmuuton määrä eikä laatu, se tehdään madaltamalla rimaa, jolloin Suomeen tulee tietenkin kouluttamattomia nettosaajia, ei koulutettuja nettomaksajia. Mielekkäämpi tavoite olisi lisätä työperäisen maahanmuuton kannattavuutta, jota ei nykyisellään ilmeisesti seurata lainkaan. Yhteiskunnan kustannusten vähentämiseksi maahanmuuton rimaa pitäisi nostaa, ei laskea, mutta Ohisalolla lienee ihan muut motiivit kuin talous.

En muutenkaan keksi, mitä tuhansia uusia työpaikkoja Ohisalo ajattelee syntyvän heikkolaatuisella työperäisellä maahanmuutolla.

[HDRisto]

"Vihreät lähtisivät etsimään työpaikkoja yli 55-vuotiaista, työperäisestä maahanmuutosta ja sosiaaliturvan uudistamisesta".

Vähän ontuva selitys että työttömät ja osaamattomat sisältäisivät työpaikkoja (muuten kuin työkkärin ja sossun virkailijoille). Nehän olisivat jo töissä jos töitä olisi tarjolla. Samanlainen kumma kielikuva kuin Vartiaisen "työn tarjonta lisää työpaikkoja". Eihän työttömien työnhakijoiden ja elämäntapaluikureiden määrän lisääminen tuo yhtään oikeata työpaikkaa lisää.

[akez]

... Samanlainen kumma kielikuva kuin Vartiaisen "työn tarjonta lisää työpaikkoja". Eihän työttömien työnhakijoiden ja elämäntapaluikureiden määrän lisääminen tuo yhtään oikeata työpaikkaa lisää.

Vartiaisen väite pitää paikkansa siinä spesifissä mielessä, että jos maahan haalitaan rutkasti haittamaahanmuuttajia, ja sanotaan sen olevan "työn tarjonnan lisäämistä", niin työpaikkojen määrä kyllä lisääntyy samalla, sillä pitää palkata enemmän väkeä ylläpitämään näitä "työntarjoajia" ja toimittamaan näille erilaisia palveluja, vaikka nämä makoilisivat kaiket päivät puutarhatonttujen tavoin uusissa ilmaisissa asunnoissaan, joiden rakentaminenkin lisäsi edelleen työpaikkojen määrää. Kun tuo vielä rahoitetaan velkaa ottamalla, kuten täällä, niin on selvää, että että tuosta järjettömyydestä seuraa taas kerran iso onnettomuus. Hyvät kansalaiset: Teitä huijataan!

Kun nämä "työn tarjonnan lisääjiksi" väitetyt vielä työllistyvät tilastojen mukaan erittäin heikosti kaikkialla, seuraavien sukupolvien osalta jopa ensimmäistä polvea heikommin (kts. Saksan turkkilaiset), niin silloin kyse on maan kansalaisten kannalta on erittäin vahingollisesta toiminnasta. Siksi on selvää, että vartiaisen ja ohisalon tavoitteena ei ole maan ja sen kansalaisten etu ja hyvinvointi, vaan harhauttaminen ja pahanteko. Todennäköisesti kyse on valtion kassan vajuuttamisesta omaan ja kavereiden taskuun. Ideologinen hulluus on myös varteenotettava vaihtoehto.   

[Roope]

Todellisia työllisyyspoliittisia uudistuksia odotellessa

Eduskunnan kesätauko ei hiljentänyt keskustelua työllisyyspolitiikasta, mikä on ehdottomasti oikein. Ay- keskusjärjestöt ovat odotetusti asettuneet työelämäuudistuksia vastaan, ja vasemmistopuolueet säestävät.

Viimeisenä pääministeri Marin totesi aikataulun uudistuksille olevan liian tiukka. Näin siitäkin huolimatta, että hallituksen rima uusista päätösperäisistä työpaikoista on asetettu alunperinkin häkellyttävän matalalle ja niitä on nyt hinkattu kolmikantaisissa työryhmissä yli vuosi.

[...]

Tähän mennessä työllisyyttä on parannettu jopa rajavartiolaitoksen alushankinnoilla. Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, ettei näillä ole pysyvän työllisyyden edistämisen kanssa mitään tekemistä.

Aitoja uudistuksia on olemassa. Olennaista on nopea siirtymä työmarkkinoille, uuden työn nopea löytyminen työttömyyden kohdatessa ja työuran jatkuminen mahdollisimman pitkään.

Työttömyysturvaa porrastamalla työn vastaanottaminen saadaan kannattavaksi entistä aikaisemmassa vaiheessa. Eläkeputken poistolla vähennettäisiin tarpeettomia ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. Oikeudenmukaisella perhevapaauudistuksella parannettaisiin naisten työmarkkina-asemaa. Työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä korvattaisiin työikäisen väestön pienenemistä.

Hallituspuolueiden ja varsinkin keskustan on tehtävä nyt valinta. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan laajoja palveluita ei ole jatkossa olemassa ilman korkeaa työllisyyttä. Korkeaa työllisyyttä ei ole ilman joustavia työmarkkinoita.

Aikooko hallitus todella alistua ulkoparlamentaariseen painostukseen ja tukahduttaa talouden loputtomilla veron korotuksilla? Kaikki aidosti työllisyyteen vaikuttavat keinot ovat tiedossa ja ne ovat moneen kertaan jo selvitettyjä, todellisia uudistuksia odotellessa.

Sinuhe Wallinheimo

Keskisuomalainen 15.7.2020

Ei näköjään onnistu kansanedustajalta ymmärtää, että työperäisellä maahanmuutolla ei voi korvata Suomen väestön pienenemistä. Tai voidaan toki nimellisesti korvata, mutta sellainen käytännössä kouluttamattomien ei-eurooppalaisten massamaahanmuutto ei rahoita hyvinvointiyhteiskuntaa vaan heikentää sitä entisestään.

Tuo keväällä julkisuutta saanut ilmaisu "päätösperäiset työpaikat" on erityisen kammottava maahanmuuttopolitiikkaan yhdistettynä, kun hallitus on kaavaillut turvapaikanhaun työperäiseksi maahanmuutoksi taikovan oleskelulupa-automaattinsa jatkoksi muun muassa maahanmuuttajien palkkatukea.

[Outo olio]

Ei näköjään onnistu kansanedustajalta ymmärtää, että työperäisellä maahanmuutolla ei voi korvata Suomen väestön pienenemistä.

Ja vaikka se onnistuisikin taloudellisesti, niin tuossahan yksi väestö korvataan toisella. Siis kansanedustaja korvaamassa omaa väestöryhmäänsä, semmonen edustaja. (En siis pyri ohjaamaan keskustelua sivuraiteelle ohi otsikon, vaan vain kiinnitin huomioni tähän huvittavahkoon eriskummallisuuteen.)

[akez]

[Sinuhe Wallinheimo:] Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan laajoja palveluita ei ole jatkossa olemassa ilman korkeaa työllisyyttä.

Eipä niin, mutta miten mahtaa käydä niiden hyvinvointiyhteiskunnan laajojen palveluiden kanssa, jos maahan imuroidaan ja jopa raijataan sakkia, jonka tuotannollinen panos hyvinvoinnin eteen täällä tulee jäämään heikoksi sukupolvesta toiseen, aiheuttaen vielä ne kaikki jo ennalta hyvin tunnetut ongelmat ja ristiriidat yhteiskuntaan?

On arvioitavissa, että asyyliperustein tähän maahan on tullut jo yli 150.000 henkilöä. Se vastaa jotakuinkin puolta Suomessa oleskelevista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaisista, eikä johtavien poliitikkojen puheiden perusteella ole havaittavissa, että tuolle asialle aiottaisiin tehdä mitään. Varsin pienellä ajattelulla ja karttaa vilkaisemalla havaitsee helposti, että Aasiasta, Lähi-idästä ja Afrikasta tänne monien turvallisten maiden kautta tulleilla ei ole yhdelläkään puhtaita jauhoja pusseissa. Tämän seikan pitäisi näkyä myönnettyjen asyylien määrässä. Sen sijaan tilanne on täysin päinvastoin - lähes kaikki "asylum"-sanan poliisille tai rajavartijalle lausuvat voivat jäädä, koska maasta ei juuri tarvitse poistua kuin vapaaehtoisesti.

Samoin edes ulkomaalaislain edellyttämiä turvapaikkatarpeiden ajoittaista tarkastelemista ei noudateta tässä "oikeusvaltiossa". Saa vaikka kehua lehdessä lomailleensa kotimaassaan, josta kuulemma pakeni "vainoa" ja silti saa aivan rauhassa jatkaa täällä oleilua. Kosovon pakolaisille kuulemma rakensivat Kosovoon talot, jotta palaisivat takaisin. Lopputulos oli se, että nämä kiittivät ilmaisista kesämökeistä ja jäivät tänne jatkamaan sossun tyhjentämistä.

Wallinheimo esittää, että "työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä korvattaisiin työikäisen väestön pienenemistä". Tuon selkeämpää alkuperäiskansan joukkotuhonnalla flirttailua ei voi olla olemassa ja siksi on varsin varottava tuollaisia puheita.

Lisäksi tuo idea ei edes toimi, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuutolla - eikä etenkään asyylihumpuukilla ja halpatyövoiman maahantuonnilla - ei voida ratkaista maan sisäisiä ongelmia ja epätasapainotiloja, edes pitkällä tähtäimellä. Sillä päädytään yleensä vain syvemmälle suohon. Maahanmuutto kehitysmaista länsimaihin ei ole tuonut missään rikkautta, vaan se on vain lisännyt maassa vallitsevaa köyhyyttä. Tähän johtava mekanismikin on varsin helposti oivallettavissa: Elän sossun rahoilla, olen siis köyhä.

EDIT typo

[HDRisto]

"Työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä korvattaisiin työikäisen väestön pienenemistä".

Ei auta vaikka olisi puoli miljoonaa työikäistä lisää maahan muuttaneita, jos eivät he ole työssä (jossain muualla kuin valtiolla tai kunnalla, eli veronmaksajien kukkarolla).
Tulee olla sama systeemi kuin Australiassa: sinne pääsee vain jos ei ainuttakaan joutilasta paikallista löydy työllistettäväksi, tuo runsaasti rahaa tullessaan tai perusta kannattavaa firmaa.

[Fiftari]

Tänne saadaan kyllä työikäistä porukkaa mutta jos ne pitävät seiniä pystyssä niin ovat vain pelkkä menoerä.. Sitten kun jaettava raha loppuu niin porukka lähtee siihen maahan joka seuraavaksi eniten jakaa rahaa...
Verotus ja elämän hankaloittaminen kaikenlaisilla viherhankkeilla vähentävät syntyvyyttä kun ihmiset nippa nappa pystyvät maksamaan oman elämisensä saati sitten jälkikasvun. Suomi ei tarvitse maahanmuuttajia vaan sitä että suomalaisiin sijoitetaan mamujen sijaan.

[Ari-Lee]

"Työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä korvattaisiin työikäisen väestön pienenemistä".

Ei auta vaikka olisi puoli miljoonaa työikäistä lisää maahan muuttaneita, jos eivät he ole työssä (jossain muualla kuin valtiolla tai kunnalla, eli veronmaksajien kukkarolla).
Tulee olla sama systeemi kuin Australiassa: sinne pääsee vain jos ei ainuttakaan joutilasta paikallista löydy työllistettäväksi, tuo runsaasti rahaa tullessaan tai perusta kannattavaa firmaa.

Eihän tästä ole kulunut vuorokausiakaan kun on taas voivoteltu ihmiskaupan lisääntymisestä Suomessa, ja samassa artikkelissa on mainittu ihmiskaupan olevan työhön pakottamista palkatta. Ne on ne samat tahot ketkä skitsofreenisesti mantraavat työperäisestä maahanmuutosta ja ihmiskaupan lisääntymisestä.

[Roope]

Tiedote: EK:n Kasvu maksaa velan -jälleenrakennusohjelma julki: "Ratkaisut koronasta nousemiseksi pitää tehdä nyt!" 19.8.2020

VM:n analyysin mukaan pitkällä aikavälillä tehokkaita toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat erityisesti tehokkaat sote-palvelut, korkea työllisyys, paraneva kansanterveys ja hoidon tarpeen myöhentyminen sekä (työperusteinen) maahanmuutto.

[...]

Parannetaan työperusteisen maahanmuuton edellytyksiä tavoitteena sen kaksinkertaistaminen, poistaen yhtenä toimenpiteenä
saatavuusharkinta. 30 000 työllisen lisäys ulkomailta parantaa budjettitasapainoa 0,9 miljardia euroa (Etla).

Elinkeinoelämän keskusliitto: Kasvu maksaa velan -jälleenrakennusohjelma (pdf)

Väite on huono vitsi tai oikeammin todella halpaa ja kömpelöä propagandaa.

Saatavuusharkinnan poistaminen ei paranna vaan huonontaa budjettitasapainoa. Ruotsin kokemukset ovat olleet surkeat.

Mainittu Etlan laskelma perustuu ilmeisesti kaavamaiseen työllisyyden 1 prosentin nousuun eli nykyisten työllisten verotulojen keskiarvoon, ei siihen EU:n ulkopuolelta tulevien nettosaajien halpatyövoimaan, jota saatavuusharkinnan poistaminen koskisi, eikä siinä oteta millään tavalla huomioon esimerkiksi perheitä ja maahanmuuttajien palvelujen korkeampia kustannuksia.

Todellinen laskelma olisi selvästi miinuksella.

Sipilän hallituksen ohjelmassa todettiin, että työllisyysasteen 1 prosenttiyksikön nousu (eli työllisyyden paraneminen noin 30 000 henkilöllä) parantaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa 1,4 mrd. eurolla. Viime vuonna talouspolitiikan arviointineuvosto totesi työllisyysasteen 1 prosenttiyksikön parannuksen supistavan budjettivajetta noin 0,9 mrd. eurolla.

Etla 23.12.2019