Bengalintiikeri vs. lohikäärme - Intian ja Kiinan kamppailu Aasian herruudesta

[Puskistahuutelija]

Tästä ei nähdäkseni ollut omaa aihetta, joten otin aloitteen ja vapauden sellaisen luoda.

Kyseessä on kaksi sotilaallista suurvaltaa ja Aasian mahtivaltiota. Kiinan kansan vapautusarmeija on miehistön määrällä mitaten maailman suurin armeija. Intia on puolestaan samalla mittarilla maailman toiseksi suurin ja maailman suurin vapaaehtoisista koostuva armeija. Molemmilla mailla on myös ydinaseita: Kiinalla 290 taistelukärkeä, Intialla vajaa 200 kappaletta.

Kiinan ja Intian suhteet ovat kaukana hyvistä. Vuonna 1962 käyty Kiinan-Intian sota vaikuttaa edelleen taustalla. Mailla on ollut erilaisia britti-imperiumin aikaisista päätöksistä periytyviä rahakiistoja vuosikymmeniä ja nyt lämpö alkaa taas kasvaa erityisesti Tiibetissä sekä Ladakhin alueella, joka on Kiinan 1962 miehittämän Aksai Chinin alueen vieressä. Syvemmällä Intiassa oleva Jammu & Kashmirin alue on myös ollut erilaisten rajakiistojen kohteena, mutta ne ovat olleet lähinnä Pakistanin kanssa. Tämä onkin tehnyt Kiinasta ja Pakistanista luontaisia liittolaisia, joiden asevoimat harjoittavat laajaa ja syvää yhteistyötä.

Intian ja Kiinan päätyminen yhteenottoon pelottaa muita Aasian maita. Erityisen suurta huolta kantavat Intian ja Kiinan kanssa rajaa jakavat Myanmar, Buthan, Nepal ja Bangladesh sekä Intian eteläkärjen tuntumassa sijaitseva saarivaltio Sri Lanka. He ovat siinä sopivasti tarjottimella ja strategisesti tärkeässä paikassa. Sri Lankan miehittämällä Kiina voisi saada itselleen sillanpääaseman. Myanmar on täysin Intian ympäröimän Bangladeshin ainut rajanaapuri, jonka miehittäminen tarjoaisi mahdollisuuden jatkohyökkäykseen Bangladeshiin ja sitä kautta sotilasoperaatioon, jossa Intian aivan itäisimmät, Bangladeshin itäpuolella sijaitsevat osat eristetään muusta Intiasta. Se taas tietäisi jo sitä, että Kiina olisi aivan Intian seitsemänneksi suurimman kaupungin Kalkuttan tuntumassa, joka on koko itäisen Intian liike-elämän keskus, jossa sijaitse Intian toiseksi suurin pörssi. Etäisyyttä olisi reilusti vajaat sata kilometriä.

Näiden kahden päätyminen sotaan olisi massiivisen kokoluokan yhteenotto, jossa yhtäkkiä useampi kuin yksi kolmasosaa maailman väestöstä olisi sotatilassa. Lisätään Pakistan, Myanmar, Buthan, Nepal, Sri Lanka ja Bangladesh soppaan mukaan ja yhtäkkiä lähes 40 prosenttia maailman väestöstä on sotatoimialuetta. Humanitaarinen tilanne olisi täysi katastrofi ja länsimaiden olisi pakko olla jollain tavalla mukana tilanteessa. Yhdysvallat varmasti olisi Intian tukena, mutta lähtisikö Nato mukaan kekkereihin?

Julistan pelin avatuksi.

[Luka Mokonesi]

Ydinaseet vs kepit ja kivet.

Intialaisministeri: Kiina menetti todennäköisesti ainakin 40 sotilasta kivillä ja naulakepeillä käydyssä rajataistelussa

Kiina menetti ainakin 40 sotilasta aiemmin tällä viikolla Intian kanssa käydyssä yhteenotossa kiistellyllä raja-alueella Ladakhissa, sanoo Intian tie- ja liikenneministeri V.K. Singh.

Singh kommentoi asiaa myöhään lauantai-iltana News 24 -televisiokanavan haastattelussa. Singh on entinen Intian asevoimien kenraali.

Ministeri ei esittänyt todisteita väitteensä tueksi. Hän sanoi, että historiallisesti Kiina ei ole myöntänyt sodissa kärsimiään tappioita.

Kiina ei ole sanonut mitään kärsimistään tappioista käsikähmässä, jossa intialaiset ja kiinalaiset sotilaat ottivat yhteen kivillä ja nauloilla varustetuilla kepeillä Galwanin laaksossa.

Laakso sijaitsee yli 4 000 metrin korkeudella merenpinnasta Himalajan vuoristossa.

Taistelussa kuoli ainakin 20 intialaista sotilasta ja ainakin 76 intialaista loukkaantui.

Kiinan valtion kontrolloima Global Times -lehti kertoi aiemmin, että Kiina kärsi tappioita yhteenotossa. Lehti ei tarkentanut, millaisista tappioista oli kyse.

[Tabula Rasa]

En ole mikään kaukoidän asiantuntija, mutta sellaisten näkemyksistä olen omaa näkemystä koettanut kerätä. Muutemia pointteja:

Kiina on käytännössä yksikielinen maa, mandariinikiinan eri muotoja puhuu yli miljardi ihmistä. Intiassa on sen sijaan 22? Virallista kieltä joiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan.

Kauppaliitot: BRICS-maat, eli Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Minkä verran ylikansallinen kauppa vaikuttaa yli ihmisten mielipiteiden ja valtataistelun? Tietysti kauppasota osa sitä, mutta käsittääkseni Kiina ja Intia eivät ole kauppasodassa keskenään?

Myanmarissa oli sotilasjuntta, joten en tiedä kyseisen juntan suuntautumista? Sodasta sen verran että mikä hyvänsä pitkittynyt sota tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin mikään mitä rauhanomaisin keinoin voisi tehdä, ja miljardikansaisten maiden sota olisi niin pitkällistä että se romuttaisi koko aasian talouden. Proxysotia voidaan nähdä jossa eri puolet rahoittavat ja aseistavat omien intressiensä mukaan, mutta kiinan tai usan hyökätessä tai joutuessaan hyökätyksi jonkun edes liki samanveroisen sotilasmahdin kanssa olisi kolmannen maailmansodan alkusoitto jonka jokaisen osapuolen sotilasjohto tietää vaikka poliitikot eivät sitä hyväksyisikään. Hyvän esimerkin antaa ensimmäisen maailmansodan alkusoitot eskaloitumisineen joissa yritettiin välttää konflikti varsin pitkään.

Japani ja e-korea olisivat varmasti minkä hyvänsä laajemman kiinaa vastaan toimivan koalition innokkaita osallistujia, ja macaon/hongkongin kaltaiset erityisalueet+taiwan olisivat varmaankin myötämielisiä. Mongoliaa on turhahko laskea, koska sotilaallisesti kehitysmaa. Venäjä olisi toisaalta kiinnostunut mikäli usa lähtisi lippua liehuttamaan. En sitten tiedä syntyisikö samanlaista propagandasotaa tai tarvetta osallistua mikäli tuo kestäisi aasian omana konfliktina? Eurooppa on syönyt itsensä luihin ja ei ole kenellekään mikään voimatekijä, vaikka vielä joku muru vaurautta on vielä jäljellä. Käytännössä omia ongelmia kylliksi ilman ulkoisiin puuttumisia. Tuossa jotain pohtimisia.

[DuPont]

Vedestäkö kiistelevät? Vuorilta syntyvät ne suurimmat joet. Kiina valtasi jo Tiibetin, taatusti osin veden vuoksi.
Mutta kiinalaisen imperialistin käsi on pitkä...