EU-liittovaltio tulee, oletko valmis?

[newspeak]

[tweet]1216772963518832641[/tweet]

[kivimies]

Hallitus ei vastusta EU-jäsenmaksun korottamista, vaikka jopa Ruotsi tekee niin. PS:n Tavio kysyi tästä eduskunnan kyselytunnilla.

Eurooppaministeri Tuppurainen (sd.) ei vastannut tähän kuin puhumalla siitä, että Suomi on "varakas jäsenmaa".

Kokoomuksen pj. Orpo puolusti jäsenmaksun korotusta ja sanoi sen olevan "halpa hinta EU:n tarjpoamista eduista". 

Tavio myös kysyi, miksi Suomi kannattaa Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluiden aloittamista. Tuppurainen vastaa ylimielisesti, että neuvotteluiden aloittaminen ei tarkoita, että maista tulisi jäseniä.

https://yle.fi/uutiset/3-11195709 (6.2.2019)

"Jopa Ruotsi vastustaa jäsenmaksun nostamista" – perussuomalaiset kyseenalaisti Suomen EU-linjaa kevään ensimmäisellä kyselytunnilla

Oppositiopuolue perussuomalaiset kyseenalaistaa Suomen EU-jäsenmaksun kasvun.

Eduskunnan kyselytunnilla ryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) kysyi, eikö Suomen pitäisi vaatia jäsenmaksunsa alentamista.

– Jopa Ruotsi vastustaa jäsenmaksun nostamista. Suomen hallitus näyttää peesaavan EU-eliittiä, ryhmän puheenjohtaja Tavio väitti.

Perussuomalaiset peräsivät puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) johdolla hallituksen kantaa. Selvää vastausta ei kuitenkaan tullut.

– Selvä on, että Suomi yhtenä varakkaana on nettomaksajien joukossa, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi.

Perussuomalaiset ihmettelevät myös, miksi Suomen hallitus haluaa EU:n laajenevan Pohjois-Makedoniaan ja Albaniaan.

– Neuvottelujen avaaminen ei vielä tarkoita, että näistä maista tulisi jäseniä, eurooppaministeri Tuppurainen vastasi. [...]

Harvinainen tapaus nähtiin, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nousi puolustamaan hallituksen maltillista EU-budjettilinjaa. Orpon mielestä jäsenmaksu on halpa hinta EU:n tarjoamista eduista.  [...]

[Näkkileipä]

Viittaako Orpo Suomen saamiin etuihin, vaiko henkilökohtaisiin etuuksiin joka nähtävästi menee Suomen edun edelle? Kun on ensin maksettu kallis jäsenmaksu €U:lle

[Roope]

Hallitus ei vastusta EU-jäsenmaksun korottamista, vaikka jopa Ruotsi tekee niin. PS:n Tavio kysyi tästä Perussuomalaiset ihmettelevät myös, miksi Suomen hallitus haluaa EU:n laajenevan Pohjois-Makedoniaan ja Albaniaan.

– Neuvottelujen avaaminen ei vielä tarkoita, että näistä maista tulisi jäseniä, eurooppaministeri Tuppurainen vastasi.

Totta kai tarkoittaa, koska Tuppurainen väittää, että Albania ja Pohjois-Makedonia muka täyttävät EU:n ehdot (ei lähelläkään, kuten ei ollut Bulgarialla ja Romaniallakaan) ja että kyse on vain siitä. Nämä samat riemuidiootit olivan hommaamassa Turkkia EU:hun, eikä jäänyt paljosta kiinni.

[Roope]

Pääkirjoitus: Rahasta riitelevä EU tienhaarassa – todella tärkeä päätös tulee iskemään meidän kaikkien kukkaroon

Euroopan unioni aloittaa torstaina huippukokouksen harvinaisen sekavissa tunnelmissa.

BREXIT on totisinta totta.

Britannia on ulkona EU:sta, ja tämän tiedon kanssa unionin 27 jäljelle jäänyttä jäsenmaata joutuvat elämään.

[...]

EU:N budjetti saattaa monesta suomalaisesta tuntua kaukaiselta käsitteeltä, joka ei vähempää voisi kiinnostaa. Varmasti näinkin. Toisaalta EU:n budjetti ja Suomen maksuosuudet ja budjetista saatavat tulot ovat juuri niitä asioita, joiden nimenomaan pitäisi kiinnostaa veronmaksajaa.

Suomi on nettomaksaja eli maksamme EU:lle enemmän kuin saamme sieltä tukina takaisin.

Vuonna 2018 summa oli 580 miljoonaa euroa.

[...]

BUDJETTIVÄÄNTÖ saattaa taas kiihdyttää Suomessakin populistista älämölöä EU-jäsenyyttä vastaan.

Varsinkin perussuomalaisten piiristä kuulee välillä esityksiä siitä, että nykymuotoinen EU ei palvele Suomea.

EU-kriittisyys on aina ollut osa perussuomalaisten menestystä. Populismin ja karun todellisuuden rajat nähtiin 2015, kun Timo Soini joutui hallituksessa ulkoministerinä hoitamaan sekä Kreikan talouskriisiä että pakolaisvirtaa. Viimeistään silloin olisi vannoutuneellekin populistille pitänyt valjeta, että Suomen kokoisella kansataloudella ei ole EU:ssa hirveästi sananvaltaa, mutta jäsenyydelle ei ole vaihtoehtoja. Vientivetoinen Suomi ei voi olla unionin ulkopuolella: unionista ja euroalueesta saadut hyödyt ovat moninkertaiset verrattuna EU-eron riskeihin.

TÄYTYY muistaa, että brexitin loppulaskua Britannialle ei tiedä vielä kukaan. Kaikki riippuu siitä, millaisen kauppasopimuksen Britannia ja EU saavat aikaan vuoden loppuun mennessä.

Kulunutta muoti-ilmaisua käyttäen voisi sanoa, että isossa kuvassa Suomen Euroopan unionille maksaman osuuden nousu on ehkä sittenkin pienempi paha – ellei jopa pienin.

Ilta-Sanomat 18.2.2020

Populismin ja karun todellisuuden rajat nähtiin 2015, kun Timo Soini joutui hallituksessa ulkoministerinä hoitamaan sekä Kreikan talouskriisiä että pakolaisvirtaa. Viimeistään silloin olisi vannoutuneellekin populistille pitänyt valjeta, että Suomen kokoisella kansataloudella ei ole EU:ssa hirveästi sananvaltaa, mutta jäsenyydelle ei ole vaihtoehtoja.

Mitähän tuossa halutaan sanoa?

Sekä Kreikan miljardien eurojen tukipaketti että ns. pakolaiskriisi olisi väistetty helposti olemalla EU:n ulkopuolella. Ilman maahanmuuttodirektiiveihin ja Dublin-sopimukseen sitoutumista kaikki EU-maiden läpi laittomasti Suomeen vaeltaneet olisi voitu palauttaa Ruotsiin (turvallinen maa) ilman mutinoita.

Molemmat kriisit olivat sitä paitsi Kreikan ja EU:n yhdessä omilla typerillä toimillaan aiheuttamia.

[kivimies]

Kokoomuksen pj. Orpo vaatii jälleen Suomen EU-jäsenmaksun korottamista, tällä kertaa hän vaatii, että jäsenmaksua korotetaan enemmän kuin hallitus esittää! 

Hän perustelee sitä mm. sillä, että Suomi "ei pysty yksin taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan",. Hän myös perustelee rahoitusta maahanmuuton hallinnalla, koulutuksella ja "yhteisellä puolustuksella" (EU-armeijalla).

Eikö hallitus nimenomaan linjannut, että Suomi "ratkaisee ilmastonmuutoksen" pyrkimällä hiiilineutraaliuteen 2035. Kokoomus on tukenut hallituksen ilmastolinjauksia. Joten mihin sitä rahan lapioimista EU:hun tarvitaan.

Samoin maahanmuuton tapauksessa Suomi pystyy vähentämään sitä omilla linjauksillaan. EU:hun lapioitu raha ei vähennä maahanmuuttoa yhtään. Esim. ulkorajoilla laitonta maahanmuuttoa voitaisiin vähentää luoumalla meritaksioperaatioista ja palauttamalla kaikki veneilijät takaisin lähtörannalle, mutta EU ei ole saanut tätä aikaan, vaan päinvastoin estää jäsenvaltioita tekemästä näin. Rajavartijoiden ja partioveneiden lisääminen ei välttämättä johda maahanmuuton vähenemiseen, vaan sen kasvamiseen, mikäli ne toimivat meritaksi- ja sisäänheitto-operaatioina.

EU-armeijaa ei tarvitse toteuttaa.

Mitä tulee opetukseen, niin eikö Kokoomuksessa uskota sen itse maksamiseen. Miksi ihmeessä rahaa pitäisi lapioida EU:hun opiskelijavaihtojen lisäämiseksi.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006411479.html (18.2.2020)

Kokoomuksen Orpo nostaisi Suomen maksuosuutta EU:lle "jonkin verran" hallitusta enemmän

[...]

"Olemme Euroopan unionissa, jotta yhdessä tekemällä saisimme ratkaistua asioita, joita Suomi ei yksi pysty ratkaisemaan. Kärkihankkeita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, rajaturvallisuus, osaaminen ja kasvu sekä yhteinen puolustus", Orpo sanoo.

Orpo muistuttaa sitä, että liian pieni budjetti maahanmuuton hillintään johtaa moninkertaiseen laskuun.

"Ei pidä tuijottaa tiukasti nettomaksuosuutta, vaan katsoa asioiden merkitystä Suomelle", Orpo sanoo. [...]

"Jos budjetin tasosta puhutaan, niin oikea taso on komission esityksen ja Suomen puheenjohtajuuskauden esityksen puolivälissä. Suomen esitys oli jonkin verran yli prosentti ja komission esitys 1,16 prosenttia", Orpo sanoo. [...]

"Harvoin nousee esille se, että EU:lla on yhteiset sisämarkkinat ja yhteiset kauppasopimukset, jotka tuovat suomalaisilla paljon hyvinvointia. Nettomaksuosuus ei ole riittävä mittari, vaan laadulliset mittarit pitää ottaa mukaan", Orpo sanoo.

Suomelle tärkeistä kohteista rahoille Orpo mainitsee rajaturvallisuusviraston Frontexin ja opiskelijoiden Erasmus-vaihdon vahvistamisen.

"Nämä on konkreettisia Suomen täsmäkohteita", Orpo sanoo.

[Faidros.]

^Kirjoitin aiheesta Maaseudun Tulevaisuuden kommentteihin tuoreeltaan. 135 tykkäystä napsahti heti plakkariin. Ihan hyvä Suomen suurimman sanomalehden lukijoilta.

[Roope]

Kokoomuksen pj. Orpo vaatii jälleen Suomen EU-jäsenmaksun korottamista, tällä kertaa hän vaatii, että jäsenmaksua korotetaan enemmän kuin hallitus esittää! 

Hän perustelee sitä mm. sillä, että Suomi "ei pysty yksin taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan",. Hän myös perustelee rahoitusta maahanmuuton hallinnalla, koulutuksella ja "yhteisellä puolustuksella" (EU-armeijalla).

Eikö hallitus nimenomaan linjannut, että Suomi "ratkaisee ilmastonmuutoksen" pyrkimällä hiiilineutraaliuteen 2035. Kokoomus on tukenut hallituksen ilmastolinjauksia. Joten mihin sitä rahan lapioimista EU:hun tarvitaan.

Kokoomus ei tietääkseni ole ottanut puolueena minkäänlaista kantaa hallituksen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, vaikka tietysti tukee sitä. Samoin Marin itse viittasi äsken Merkelin kanssa lehdistötilaisuudessa vain EU:n vuoden 2050 tavoitteeseen.

Tähän kainosteluun täytyy puuttua, ja Orposta pitää nyhtää irti vastaus, tukeeko hänen puolueensa Marinin hallituksen hullua tavoitetta vai ei. Jos tukee, niin Suomi ei tietenkään tue jäsenmaksujen korotuksilla muita EU-maita siinä, että ne tekevät oleellisesti vähemmän kuin Suomi.

[kivimies]

EU-budjettineuvottelut jatkuvat Brysselissä. Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Itävalta vaativat jäsenmaksun asettamisen 1%:n bruttokansantulosta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on sitä mieltä, että Suomi ei ole tässä joukossa mukana, vaan on valmis maksamaan 1.06% bruttokansantulosta. 

Eurooppa-neuvoston pj. esittää maksutasoksi 1,074% bruttokansantulosta.

Neuvottelut siis jatkuvat yhtä, kun jäsenmaksun tasosta ei päästy yhteisymmärrykseen.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006415476.html (21.2.2020)

Neljä tiukan budjettilinjan maata jumitti neuvottelut Brysselissä – Pääministeri Marin: "Suomi ei ole porukassa mukana"

Torstaina alkaneet Euroopan unionin tulevien vuosien budjetin neuvottelut etenivät perjantaina vaivalloisesti. Vielä alkuillasta varsinaiseen kokouspöytään ei oltu edes päästy, vaan jäsenmaiden Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel jatkoi neuvotteluita pienten maaryhmien kanssa.

Ratkaisevimmat keskustelut käytiin joukkiossa, johon kuuluivat tiukan budjettilinjan kannattajamaat Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Itävalta sekä Saksa ja Ranska. Tiukin neljän maan prosenttijengi piti perjantaina kokousta käytännössä panttivankinaan.

Prosentti viittaa ehdotukseen, jonka mukaan Euroopan unionin seuraavien seitsemän vuoden budjetti pitäisi olla yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Suomen ehdotus on 1,06 prosenttia ja neuvotteluja vetävän Michelin 1,074 prosenttia. [...]


Suomi haluaa EU:n nettomaksajana ehdotusta tiukemman linjan budjetin kokonaistasoon, mutta haluaa ottaa etäisyyttä tiukempaan leiriin.

"Suomi ei ole tässä kaikkein tiukimpien maiden porukassa mukana. Haluamme toki matalan ja maltillisen kokonaistason mutta ymmärrämme myös sen, että eri mailla on erilaisia painotuksia. Kaikkien maiden pitää joustaa ja tulla vastaan, jotta voimme saavuttaa sovun."

Suomen kannalta keskeiset kysymykset eli maatalouden kehitysrahoitus sekä oikeusvaltiomekanismikirjaukset olivat perjantaina edelleen auki. Marinin mukaan Suomi on löytänyt vaatimuksilleen tukea muista maista.

"Emme ole tässä asiassa yksin", hän sanoi.

[Uuno Nuivanen]

Kokoomuksen pj. Orpo vaatii jälleen Suomen EU-jäsenmaksun korottamista, tällä kertaa hän vaatii, että jäsenmaksua korotetaan enemmän kuin hallitus esittää! 

Ostaa meidän rahoillamme Brysselistä itselleen hillotolpan Kataisen malliin, ja ehkä parille kaverilleenkin.

[kivimies]

HS kertoo, että EU-jäsenyyden suosiota mittaavan Eurobarometrin vastausprosentti on 17%.

Otanta on tuskin edustava, ja tutkimus todennäköisesti näyttää huomattavasti EU-myönteisempää tulosta, kuin mitä suomalaisten mielipide oikeasti on.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006426756.html?share=d8b5eca111e4c598bfcceadad57ffc78 (4.3.2020)

Ovatko suomalaiset niin EU-mielisiä kuin kyselyt kertovat? Euro­barometrin vastaus­luvut kertovat hälyttävästä asiasta

Suomalaiset ovat innokkaita Euroopan unionin kannattajia, ainakin mitä mielipide­mittauksiin tulee. Euro­baro­metrin tutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen tuottaneet uusia luottamus­ennätyksiä. Joulu­kuussa 69 prosenttia suomalaisista piti Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Helmi­kuussa 66 prosenttia suhtautui toiveikkaasti EU:n tulevaisuuteen.

Mutta keitä he ovat, nämä EU-myönteiset suomalaiset?

Kun katsotaan tarkemmin, paljastuu, että eurobarometrillä on aikamoisia vaikeuksia erityisesti Suomessa. Suomalaiset ovat itse asiassa yksi EU-jäsenmaiden laiskimmista kansoista, mitä tulee eurobarometriin vastaamiseen. Tuoreimpaan tutkimukseen suostui vain 17,6 prosenttia sadasta suomalaisesta. Tulos oli huonoin koko EU:ssa. [...]

[kivimies]

Kaksi viikkoa sitten ilmoitettiin 500 miljardin euron suuruisesta paketista, johon sisältyi kaikenlaista tavaraa (mm. Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan investointipankin lainoja, lisäksi EU aikoo luoda uuden, 100 miljardin euron suuruisen SURE-työmarkkinavälineen). Tästä neuvoteltiin viimeksi torstaina.

Tämä tarkoittaa Suomen vastuiden kasvua (vähintään 427,5 milj. eurolla ja jopa useilla miljardeilla). Lisäksi Suomen vastuut kasvavat Euroopan investointipankin kautta 375 miljoonalla eurolla.

Lisäksi EU:n budjettia kasvatetaan, kasvattaen Suomen nettomaksuosuutta,vaikka Suomella on jo tarpeeksi maksettavaa koronaviruksen aiheuttamista kustannuksista täällä kotimaassa.

Yhteisvastuu velkakirjoista (euro- tai koronabondit) eivät menneet lävitse.

Ihmettelen sitä, miksi tukia pitää kierrättää EU:n kautta, kun jäsenmaat voivat jakaa niitä itsekin.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/1a8400c1-8be9-4f5e-a4d3-0797224e7610 (24.4.2020)

Suomen vastuut EU:n uusista koronatuista voivat olla miljardiluokkaa – Tuppurainen: Enimmäismäärien oltava selkeät

EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto käsitteli torstaina videokokouksessa muun muassa EU-maiden talouden elvytyssuunnitelmaa.

EU aikoo tukea jäsenmaiden taloutta koronakriisin keskellä useilla eri keinoilla, jotka lisäisivät jäsenmaiden takausvastuita.

Paljon keskustelua herättäneet ja Suomen vastustamat niin kutsunut "koronabondit" eivät näytä menevän eteenpäin. Valtioneuvostosta kerrotaan, etteivät koronabondit olleet esillä torstain EU-johtajien kokouksessa, vaan koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä selviytymiseen etsitään nyt muita ratkaisuja. [...]

Valtiovarainministeriö toteaa SURE:a koskevassa muistiossaan, että Suomen laskennallinen takausvastuu SURE:sta olisi vähintään 427,5 miljoonaa euroa.

VM kuitenkin huomauttaa, että jos yksi tai useampi jäsenvaltio ei suorittaisi takausvelvoitettaan, Suomen vastuut voisivat kasvaa erittäin merkittävästi yllä mainitusta.

– Mikäli takauksia myönnettäisiin aina 100 prosenttiin saakka, Suomen takausvastuu olisi tällöin enimmillään jopa 100 miljardia euroa. Tätä todennäköisemmissä skenaarioissa Suomen enimmäistakausvastuut voidaan arvioida olevan miljardiluokassa mainitun 427,5 miljoonan vähimmäismäärän sijaan.

SURE:n avulla unioni voi tarjota jäsenmaille yhteensä enintään 100 miljardiin euroon asti lainaa työttömyysriskien lieventämiseksi poikkeustilanteessa. Jäsenvaltiot sitoutuvat SURE:ssa tukemaan toisiaan unionin kautta tuomalla lisärahoitusta saataville edullisten lainojen muodossa. [...]

Essayahista Suomen kasvavista takausvastuista ei ole annettu riittävän selkeää kokonaiskuvaa.

– Koronakriisin varjolla ollaan lisäämässä merkittävällä tavalla yhteisvastuuta, ja takauksiin liittyy suuria riskejä, Essayah sanoo.

Euroopan Investointipankki esittää yleiseurooppalaisen takuurahaston perustamista tukemaan ensisijaisesti pk-yrityksiä, mutta myös midcap- ja isompia eurooppalaisia yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa rahoituskriisissä.

VM:n muistion mukaan Suomen laskennallinen osuus takuurahastosta olisi 370 miljoonaa euroa. [...]

[repo]

Ihmettelen sitä, miksi tukia pitää kierrättää EU:n kautta, kun jäsenmaat voivat jakaa niitä itsekin.

Jotkut jäsenmaat ovat nk. nettosaajia eli saavat EU:n kautta enemmän kuin maksavat järjestelmään. Tämän kaikki tietävät tai ainakin ovat ymmärtävinään. Sitten vaikeampi rasti on, miksi EU:n pitää olla välissä? Yleisesti tarkasteltuna, ei koske vain EU:ta. Kun luottosuhde osapuolten välillä on heikko, otetaan jokin kolmas osapuoli, johon molemmat osapuolet luottavat. Tälläinen EU haluaa olla ja tällaisena EU halutaan näyttää eurooppalaisten kansallisvaltioiden kansalaisille.

Hyvin tässä on onnistuttu tähän asti, mutta kriittiset äänet ja ulkokultaisen kuoren taakse näkevät silmäparit lisääntyvät koko ajan. En ole aiemmin huomannut euroon koko viime vuosikymmenen ajan kriittisesti suhtautunut suomalainen talousjournalisti Jan Hurri olisi kirjoittanut pääkirjoitusta. Jos näin ei ole aiemmin tapahtunut, niin nyt on ja teksti on jälleen kriittistä ja pureutuu siihen, mistä on kyse. Suurella ja kauniilla EU:lla ei ole edellytyksiä suuruuteen eikä kauneuteen.

Pääkirjoitus: EU lupaa enemmän kuin pitää – koronakriisin yhteiset taloustoimet täynnä teeskentelyä ja ristiriitaisuuksia

Talouden koronakriisi ei taltu suurilla lupauksilla, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

EU- ja europäättäjien loputtomat ja usein tuloksettomat tai jopa asioita pahentaneet kriisikokoukset olivat yksi viime vuosikymmenellä kärsityn eurokriisin erityispiirteistä.

Toinen eurokriisille ominainen piirre olivat kriisikokousten päätteeksi julistettujen julkilausumien onttous – ja suuret mutta usein katteettomat lupaukset.

IS, 24.4.2020

[akez]

Kauppalehden pääkirjoituksessa spekuloitiin ennalta näin Saksan perustuslakituomioistuimen tänään odotettavissa olevaa tuomiota.

EKP yrittää pelastaa pankkeja ja Italiaa

Saksan perustuslakituomio­istuin ottaa tänään tiistaina kantaa Euroopan keskuspankin arvopaperiostoihin. Päätös piti alun perin antaa jo maaliskuussa, mutta tuomioistuin siirsi sen toukokuulle. Tuomioistuin haluaa ehkä kertoa samalla mielipiteensä EKP:n tuoreimmista, koronakriisin vuoksi käyttöön otetuista toimista. Varmaa tietoa tuomareiden aikeista ei kuitenkaan ole.

Financial Timesin (FT 3.5.) mukaan tuomioistuin ottaa kantaa siihen, kuinka paljon EKP:n ostot voivat poiketa niin sanotusta pääoma-avaimesta. Aiemmin EKP on ostanut arvopapereita sen mukaan, miten paljon jäsenmaat ovat pääomittaneet sitä. Nyt EKP ei kerro julkisuuteen, kuinka paljon se ostaa kunkin jäsenmaan lainoja uuden koronaohjelmansa puitteissa. EKP:n ostojen alettua Italian korkojen nousu on kuitenkin taittunut, mikä kielii jotakin ostojen kohdentumisesta.

EKP:n toimet ovat olleet jatkuvasti Saksan ja EU:n tuomioistuinten arvioitavina. Tähän asti EKP on saanut tuomareilta puhtaat paperit. Yksi keskeinen peruste on ollut se, että EKP on itse asettanut rajat osto-ohjelmilleen. Nyt rajat ovat hämärät. Jos Saksan perustuslakituomio­istuin tuomitsee EKP:n koronaohjelman laittomaksi, Italia ja ehkä myös Espanja ovat pulassa.
(...)

Lihavoinnit mun.

Tuomio on nyt jo annettu ja sitä luonnehditaan historialliseksi. Aiheesta kohta lisää ...

[akez]

Saksalaislehden juttu perustuslakituomioistuimen päätöksestä.

Perustuslakituomioistuimen tuomio

EKP ja Saksan liittohallitus palautettiin ojennukseen

Prof. Dr. Joachim Starbatty

Junge Freiheit 5.5.2020 juttu saksaksi

Saksan perustuslakituomioistuimen valtiolainojen ostoa koskeva tuomio osoitti Euroopan unionin tuomioistuimelle (CJEU) ja Euroopan keskuspankille (EKP) niiden rajat. Se tulee aiheuttamaan pysyviä seurauksia myös muilla politiikan sektoreilla.

Perustuslakituomioistuin totesi Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen joulukuulta 2018 olevan "ultra vires" (toimivallan ulkopuolella oleva päätös). Euroopan unionin tuomioistuin asettui siinä tukemaan Euroopan keskuspankkia huomioimatta Euroopan unionin oikeussäännöstöä ja Saksan perustuslakituomioistuimen esille tuomia huolenaiheita. Euroopan unionin tuomioistuin ylitti valtuutensa myöntämällä Euroopan keskuspankille kaikkia sen toimia koskevan täysvaltakirjan ja vastuuvapaustodistuksen. Saksan perustuslakituomioistuin haluaa estää juuri tämän.

Perustuslakituomioistuin ei torjunut yleisesti valtion lainojen ostoa monetaarisena valtionrahoituksen toimena. Se moitti sitä, että EKP ei ollut tutkinut tämän politiikan sivuvaikutuksia eläkevakuutuksiin, vakuutuksiin, säästöihin ja kiinteistömarkkinoihin, eikä se ollut osoittanut tätä politiikkaa koskevaa ulostuloreittiä. Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen seurauksiin viitattiin jo tuomiota koskevissa neuvotteluissa 30-31. heinäkuuta 2019.

Saksan liittohallitus on vastuussa äänestäjille

Perustuslakituomioistuin antoi EKP:lle kolme kuukautta aikaa korjata tähänastiset laiminlyöntinsä. Saksan Bundesbank voi jatkaa osallistumista EKP:n valtionlainojen ostoihin vasta sen jälkeen kun se on toimittanut vakuuttavat todisteet toimintansa laillisuudesta. Muussa tapauksessa sen osallistuminen osto-ohjelmaan kielletään.

Perustuslakituomioistuin syytti Saksan hallitusta ja Bundestagia siitä, että nämä eivät olleet kriittisesti selvittäneet ja tarkastelleen EKP:n menettelyjen vaikutusta Saksan kansantalouden, sekä Euroopan rahaliiton euron osalta. Samalla tuomioistuin vahvisti Saksan hallituksen ja Bundestagin olevan vastuussa äänestäjilleen.     

Ylivelkaiset valtiot eivät voi ikuisesti panna toivoaan EKP:hen

Perustuslakituomioistuin teki selväksi Euroopan vastuupoliitikoille, Euroopan tuomioistuimelle ja EKP:lle sen, mitä näiden tulee tehdä, jotta eurovyöhyke ei muutu täysin velkaunioniksi, joka murentaa vakaan valuutan pohjaa. Yksittäiset ylivelkaantuneet valtiot eivät saa luottaa siihen, että EKP rientää aina apuun hädän koittaessa.

Oikeusistuinta ei voida syyttää markkinoiden levottomuuden lisäämisestä tai eurojärjestelmän horjuttamisesta. Poliitikot ja muut markkinatoimijat tietävät kuitenkin nyt mitkä seuraukset "jatketaan samaa rataa" -politiikalla tulee olemaan.

Saksan perustuslakituomioistuin on antanut historiallisen tuomion.

---

Prof. Dr. Joachim Starbatty on taloustieteilijä ja ex-meppi.

Lihavoinnit mun.

Näyttävät menevän kuviot mielenkiintoisiksi. Jos Saksa ei rahoita EKP:tä ja hyväksy sen toimia, niin se lienee sitten siinä koko EU.

EDIT typo

[akez]

Die Weltissä on Saksan perustuslakituomioistuimen EKP-tuomiota ruotiva taloustieteilijän mielipidekirjoitus.

Perustuslakituomioistuimen päätös

EKP-kriitikoilla ei ole syytä alkaa juhlia liian varhain

Perustuslakituomioistuin katsoo EKP:n valtionlainojen osto-ohjelman ylittävän sen valtuudet. Keskuspankkikriitikkojen ei ole kuitenkaan syytä juhlia liian varhain: Jos instituutio menettää toimintakykynsä "palokuntana", niin silloin Saksan kaltaisilla vakauteen pyrkivillä valtioilla saattaa olla edessään epämieluinen tie.

Dorothea Siems, taloustieteilijä

Die Welt 5.5.2020 juttu saksaksi

Tuomio oli kuin ukkosen jyrähdys: Vahvoin sanakääntein Saksan korkein oikeus moitti Euroopan keskuspankin valtionlainojen osto-ohjelmaa laittomaksi toimintavaltuuksien ylittämiseksi. Tuomarit syyttivät Saksan hallituksen ja parlamentin suvainneen kyseenalaista menettelyä, vaikka se aiheutti valtavia vastuuriskejä saksalaisille veronmaksajille. EKP on pumpannut tällä tavoin markkinoille jo 2 biljoonaa euroa - pelastaakseen etenkin Italian.

Rahapoliittiset päättäjät haluavat näin ostaa aikaa Etelä-Euroopan velkasyntisille saadakseen nämä myöhemmin päättäväisellä reformipolitiikalla uudelleen takaisin kasvu-uralle. EKP on ostanut nyt jo 1/5-osaa Italian valtionlainoista - silti Etelän velkakurjuus on yhä kaikista sopimuksista huolimatta suurempi kuin koskaan.

Saksan perustuslakituomioistuin on tällä tuomiolla todistanut ensimmäistä kertaa EU-instituution ylittäneen systemaattisesti valtuutensa. Jos EKP ei kolmen kuukauden kuluessa osoita toimiensa kohtuullisuutta, niin Bundesbank ei voi enää jatkossa osallistua valtionlainojen ostotoimiin.
(...)

Lihavoinnit mun.

Referaattia loppujutusta:

- Monet kansalaiset kokevat saaneensa tuomion myötä vahvistuksen EKP-politiikkaa koskevalle kritiikilleen. Syytä juhliin ei silti ole, sillä valuuttaunionin perusongelmaan ei ole ratkaisua näköpiirissä.
- Jos keskuspankki ei voi enää toimia palokuntana, niin silloin paine kasvaa vakauteen pyrkivien valtioiden - kuten Saksan, Hollannin ja Suomen - taholla hyväksyä sen sijaan suora rahansiirtounioni.
- Nyt Italia, Ranska ja Espanja vaativat yhteen ääneen korona-joukkovelkakirjoja, myöhemmin vuorossa ovat ilmasto-joukkovelkakirjat, ja joskus niitä sitten vain aletaan kutsua euro-joukkovelkakirjoiksi.
- Tuomareiden ratkaisulla on kauaskantoisia seurauksia. EKP ei voi enää ratkoa kaikkia ongelmia biljoona-ohjelmillaan. Euroa valuuttana käyttävien valtioiden on avoimesti ratkaistava peruskiistansa siitä, onko kyse rahansiirto- vai vakausunionista. Vain näin äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa asiaan vaaleissa.

---

Nyt näkee jo selkeästi kuinka typerä temppu oli lähteä mukaan poliittiseen valuuttaan, jossa tiedettiin jo ennalta olevan fataali valuuvika. Nyt olemme sitten siinä suossa, jonka mm. Ruotsi ja Tanska välttivät säilyttämällä järkevästi oman valuutan.

[capitalist artist]

Olen miettinyt koronan aikana miten käy lainojen ja korkojen. Korona ei ole suoraan syyllinnen seuraavaan Eurokriisin vaan Saksan ja Ranskan lainat Kreikalle, Italialle ja Espanjalle. Suomi todennäköisesti on mukana maksamassa taas kerran muiden lainoja, mutta omaa kansaa ei pelasteta. Suomi tulee laittamaan enemmän rahaa Ranskan ja Saksan pankeille kuin Suomen terveydenhuoltoon.

[ikuturso]

Huolimatta Saksan vakavaraisuudesta, käsittääkseni kaikki maat ovat jossain määrin velkaa EKP:lle.

EKP voisi mitätöidä nämä velat kansantalouksien ja keskuspankkien EKP-osuuksien suhteessa laskemalla helikopterirahaa markkinoille. Euron arvo laskisi, mutta so what?

Esitin tätä jo aiemmassa eurokriisissä, kun puhuttiin takuutuksista. Vielä rohkeampaa olisi mennä velkaantuneiden maiden keskivelkaisuuden mukaan, jolloin vähiten velkaiset keskuspankit saisivat ihan puhdasta euroa taseeseensa ja voisivat maksaa muitakin lainojaan pois tai elvyttää kotimaan talouttaan.

Toki jos EKP tekisi tämän kerran, finanssimarkkinat eivät voisi luottaa, että tämä toimenpide olisi kertaluontoinen ja se nakertaisi koko euroalueen luottokelpoisuutta. Jos velat olisivat euromääräisiä, valuutan arvon lasku inflatoisi myös velkapääomat ja velkojat menettäisivät melkoisesti pääomaa. Jos velat ovat dollarimääräisiä, ne tietty kallistuisivat, ellei koronakriisi johda myös dollarien laajaan lisäpainamiseen. Vastaavasti valuuttalainojen maksamiseksi pitäisi ostaa valuuttaa ja jos euro saisi Zimbabwen dollarin maineen, se ei kelpaisi kenellekään.

Euron yksi suurimpia ongelmia on se, että euroalueella on useita keskuspankkeja, joilla ei kuitenkaan ole oikeutta laskea rahaa markkinoille. Suomella ei ole ollut tuota oikeutta sen jälkeen kun markka sidottiin ECU:un kiinteällä kurssilla. Tanskan kruunukin on kiinteällä kurssilla. Ruotsin kruunu sen sijaan kelluu. Silti ollaan samaa EU:ta.

Sitten vielä kun eri maiden arvonlisäverokannat poikkeavat toisistaan ja tavaran vapaa liikkuvuus antaa mahdollisuuden maksaa alvi sinne, missä se on halvinta (tiettyihin rajoihin asti) ja tullit kerätään yhteiseen kassaan, niin kuluttajan raha samasta EU:hun tulevasta tavarasta päätyy antamaan verohyödyn sinne, missä verokanta on matalin.

Tähän kuvioon kun liitetään täysin erilaiset sosiaaliturvan tasot, palkkatasot, tukipolitiikka ja työttömyysturva, niin schengenin peruspilareista työvoiman ja tavaran vapaasta liikkuvuudesta tulee alvituottojen vapaa ryöstöoikeus ja halpatyövoiman vapaa liikkuvuus.

-i-

[kivimies]

Nyt taas näyttää siltä, että yhteisvelkakirjat menevätkin eteenpäin.

Ne aiotaan lanseerata "elpymisrahaston" nimellä. Rahaston suuruus on 500 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 8,5 miljardia euroa.

Rahastosta lainaa nostaneet maat eivät joudu maksamaan niitä takaisin, vaan vastuu jaetaan kaikkien EU-maiden kesken.

Mukava yllätys, joka tarkoittaa vaan lisää maksettavaa Suomelle.

https://yle.fi/uutiset/3-11358017 (18.5.2020)

Saksa ja Ranska ehdottavat EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa – Rahastosta annettaisiin lainojen sijaan avustuksia jäsenmaille

Saksa ja Ranska esittävät EU-budjetin kasvattamista selvästi nykyisestä. Sen sisälle kaksikko haluaa rakentaa 500 miljardin euron suuruisen elpymisrahaston.

Rahastosta koronakriisistä kärsineet maat voisivat hakea avustuksia. Rahastosta ei tulisi pysyvä vaan se pystytettäisiin määräajaksi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoivat esityksestään maanantaina yhteisessä videotiedotustilaisuudessa.

Komissio lainaisi Euroopan unionin nimissä rahastoon varoja markkinoilta. Varojen vakuutena olisi EU:n budjetti – josta viime kädessä vastaavat jäsenmaat.

– Lainojen takaisinmaksusta eivät ole vastuussa niiden saajat. Niistä vastattaisiin suhteellisen budjettiosuuden mukaan tai kehittämällä uusia varoja EU:lle, Emmanuel Macron sanoi.

Näitä uusia varoja voisivat olla esimerkiksi digivero tai EU:n ulkopuolisilta yrityksiltä perittävä hiilitulli. [...]

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun EU ottaa suuria määriä lainaa jäsenmaiden nimissä. Saksa on myös tähän asti vastustanut EU:ssa yhteisvastuullisia lainoja.

Merkel ja Macron myönsivät, että "vielä tarvitaan työtä, jotta kaikki jäsenmaat saadaan yhteisten toimien tueksi".

Esimerkiksi Hollanti on tähän asti vastustanut yhteisvastuullista velkaa tiukasti. Suomi tai muut Pohjoismaat eivät myöskään ole halunneet yhteisvastuuta. [...]

[Roope]

Sinänsä minusta olisi ihan kiva käydä se liittovaltiokeskustelu kunnolla läpi. Voisin kuvitella kannattavani liittovaltiota, jonka virallinen kieli olisi latina ja jossa jokaisen työpaikan seinällä pitäisi olla Julius Caesarin kuva.

Katselin juuri Kultaranta-keskusteluja, eikä liittovaltio-sanaa maininnut kukaan. Puhuttiin häveliäästi esimerkiksi "yhteistyön syventämisestä", kun tarkoitettiin nimenomaan liittovaltioon pyrkimistä. Sen sijaan Suomea suoraan vahingoittavia toimia puolusteltiin muun muassa Suomen taloudellisella edulla, mikä on melkoista hirtehishuumoria.

Toimittaja
Nyt Saksa ja Ranska esittävät elvytysrahastoa, jota varten EU-maat ottaisivat ensi kertaa yhteisvastuullista velkaa. Rahasto myöntäisi lainojen sijaan avustuksia. Suomi on tähän asti torjunut EU:n yhteiset velat.

Sixten Korkman
Jos tehtäis poikkeus, niin kuin Angela Merkel ja Emmanuel Macron ehdottavat, että tällä kertaa pyrittäisiin auttamaan näitä maita siitä ahdingosta, niin se voi olla meidän yhteinen etumme, koska vaihtoehto on helposti se, että Italia syöksyy velkakriisiin, joka leviää koko eurooppalaiseen pankkijärjestelmään, ja siitä vois olla raskaita seurauksia.

Toimittaja
Korkmanin mukaan on tervettä, että jäsenmaat vastaavat veloistaan, nyt on kuitenkin aika tehdä poikkeus.

Sixten Korkman
Jos me nyt tällä kertaa osoitamme pisaran solidaarisuutta, niin voihan se olla, että sellainenkin päivä koittaa, jolloin Suomi kaipaa sitä solidaarisuutta, niin voi sen nähdä tällä tavalla investointina myöskin.

Yle: Kultaranta-keskustelut 24.5.2020

Italia "syöksyy velkakriisiin" (ja sen seurauksena Ranskan pankit kärsivät valtavia luottotappioita) jossain vaiheessa joka tapauksessa, elleivät suomalaiset veronmaksajat ryhdy "auttamaan" Italiaa ja lopulta takaamaan sen lainoja. On samantekevää, perustellaanko tähän ryhtymistä nyt koronalla, poikkeuksella tai millä tahansa.

Korkmanin viittaus siihen, että Suomi muka ikinä saisi suurilta EU-mailta "solidaarisuutta" ja että italialaisten elättäminen olisi meille jopa "investointi", on julkeaa paskapuhetta paremmin tietävältä taloustieteilijältä.

[Luotsi]

– Lainojen takaisinmaksusta eivät ole vastuussa niiden saajat. Niistä vastattaisiin suhteellisen budjettiosuuden mukaan tai kehittämällä uusia varoja EU:lle, Emmanuel Macron sanoi.

Varoja = veroja. Ovela tapa ajaa verotusoikeutta EU:lle, jota sillä tähän saakka ei ole ollut. Tokihan kaikki takaajamaat sellaisen EUlle mieluummin myöntävät kuin ryhtyvät omasta budjetistaan miljarditolkulla lisää EUn pussiin siirtelemään!
Uusia verotuskohteita EU-liittovaltiolle onkin jo taatusti silmät säihkyen kehitelty.

[kivimies]

Pääministeri Sanna Marin (sd.) hyväksyy tämän 500 miljardin "elvytysrahaston" (mikä tarkoittaa 8,5 miljardin siirtämisen Suomesta Brysseliin). EU-komissio ilmeisesti neuvottelee tämän yksityiskohdista vielä keskiviikkona.

Hän sanoi puhuneensa EU-komission puheenjohtajalle, että "elvytysrahasto" pitäisi toteuttaa lainoina, eikä tukina, muttei kuitenkaan vaadi sitä, vaan hyväksyy nyt tulonsiirrot kunhan  ne käytetään tiettyihin kohteisiin, kuten mm. "vihreään kasvuun". 

https://yle.fi/uutiset/3-11367876 (26.5.2020)

Pääministeri Marin avaa Suomen vaatimuksia Saksan ja Ranskan esittämälle rahastolle – "Ei voi olla kyse avoimesta valtakirjasta"

Saksan ja Ranskan ehdotus 500 miljardin euron elpymisrahastosta saa keskiviikkona tarkemman muodon, kun komissio antaa oman elvytysehdotuksensa.

Suomi haluaa, että uuden välineen kautta myönnettävälle tuelle asetetaan tiukkoja ehtoja, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd.).

Saksan ja Ranskan ehdotuksen mukaan rahaa jaettaisiin jäsenmaille seitsenvuotisen rahoituskehyksen kautta nimenomaan tukina, eikä lainoina.

Merkittävää olisi se, että elpymisrahastoa rahoitettaisiin yhteisellä lainanotolla. [...]

Marinin mukaan Suomi on puhunut lainaperusteisuuden puolesta, minkä hän kertoo tuoneensa esiin komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille heidän puhelinkeskusteluissaan.

Suomi ei kuitenkaan ollut mukana tiukinta linjaa ajaneiden maiden Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Ruotsin yhteisessä kannanotossa. [...]

Hän ei ottanut vielä maanantaina kantaa elpymisrahaston kokoon.

– On väline ja kokoluokka mikä tahansa, sille pitää asettaa myös tiukkoja ehtoja. Sen pitää edistää yhteisiä tavoitteita ja kunnioittaa niitä sääntöjä, joihin olemme yhdessä sitoutuneet. Minkäänlaisesta avoimesta valtakirjasta ei voi olla kyse.

Yhteisiä tavoitteita ovat hänen mukaansa vihreä kasvu, digitalisaatio, kilpailukyky, teollisuuden uudistuminen ja elinvoiman vahvistaminen.

[Peltipaita]

Yhteisiä tavoitteita ovat hänen mukaansa vihreä kasvu, digitalisaatio, kilpailukyky, teollisuuden uudistuminen ja elinvoiman vahvistaminen.

Maan johdolta kysytään, että lupaatteko käyttää rahat, joita ei tarvitse koskaan maksaa takaisin johonkin näistä edellä mainituista? -Juu, lupaamme. Tämän tiukan keskustelun jälkeen Marin ja Kulmuni saavat hillotolppansa. Mediakin hyrisee kuinka meidän päättäjämme pääsivät taas merkittäviin asemiin. Eikä maksanut paljon, alle kymmenentuhatta miljoonaa, tai vähän päälle.

[Pentecost]

Yhteisiä tavoitteita ovat hänen mukaansa vihreä kasvu, digitalisaatio, kilpailukyky, teollisuuden uudistuminen ja elinvoiman vahvistaminen.

Vihreä kasvu: Vihreää kasvua on usein havaittavissa vanhassa leivässä. Se on useimmiten aivan luonnollista ja ei maksa mitään.

Digitalisaatio: Etenee useimmiten ihan markkinaehtoisesti, paitsi esimerkiksi sellaisissa projekteissa kuin valtion tai kuntien nettisysteemit. Ne nielevät miljardeja ja tuottavat käyttäjilleen lähinnä harmaita hiuksia. Johtopäätös: mitä vähemmän valtiojohtoista digitalisaatiota, sitä parempi.

Kilpailukyky: on kääntäen verrannollinen siihen, kuinka paljon valtio tai EU tuottaa lisädirektiivejä, säädöksiä ja sitovia määräyksiä.

Teollisuuden uudistuminen: on yleensä sekin markkinaehtoista yritysten pitämiseksi kilpailukykyisinä, paitsi EUssa, missä sen alasajoa pyritään nopeuttamaan, jotta saamme kaikki toimeentulomme palvelusektorista pesemällä toistemme paitoja.

Elinvoiman vahvistaminen: VitaePro?

[Nikolas]

Pääministeri Sanna Marin (sd.) hyväksyy tämän 500 miljardin "elvytysrahaston" (mikä tarkoittaa 8,5 miljardin siirtämisen Suomesta Brysseliin). EU-komissio ilmeisesti neuvottelee tämän yksityiskohdista vielä keskiviikkona.

Ajatelkaa vertailun vuoksi vaikka HX-hävittäjähanketta.

Lokakuussa 2019 hallitus linjasi, että hankinta saa maksaa enintään 10 miljardia euroa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/HX-hävittäjähanke

Ymmärrän että hintalapun kanssa pitää olla tarkkana, vaikka kyse onkin Suomen puolustuksen kannalta tärkeästä ja vuosikausia tarkkaan hierotusta hankkeesta. Tietenkin ollaan tarkkoina, kun isoista rahoista on kyse. Voitte miettiä kuinka kauan täytyy keskituloisten veronmaksajien painaa duunia täyttä päivää, jotta saadaan verorahoista tuo 10 miljardia kokoon.

No mitäpä meidän hallituksemme: 8,5 miljardia johonkin Eurostoliiton elvytysrahastoon on kai ihan okei jos sitten saadaan viherpiiperrystä edes osalla hinnasta.

[akez]

Die Weltissä oli eilen analyysi 500 miljardin euron EU-elvytysrahastosta a la Merkel & Macron. Artikkelin laskelmat konkretisoivat hyvin tilannetta ja ehdotuksen seurauksia. Oleellisinta hankkeelle ei ole se, että tuo oikeasti auttaisi taloudellisesti "hätää kärsiviä maita". Hankkeen ydinmerkitys on siinä, että se siirtää kansallisvaltioiden päätösvaltaa EU:lle, joka ryhtyisi sitten hallinnoimaan jäsenmaiden budjetteja ja rahavaroja: Ottaa toisella kädellä ja jakaa muille toisella. Samalla tehdään suuri askel kohti liittovaltiota ja rahansiirtounionia. Kyse on toki EU-perussopimuksien vastaisesta törkeästä rikoksesta, mutta EU:n kaltaisessa "ihmisoikeuksien suurvallassa" ja "oikeusvaltiossa" sellaisesta ei ole ollut tapana ennenkään piitata.

Voittajat ja häviäjät

Laskelma osoittaa mihin Merkelin ja Macronin miljardit päätyvät

Euroopassa taistellaan koronarahastojen 500 miljardin jakamisesta. Analyysi osoittaa, että kustannus olisi suurin Saksalle. Jos häviäjiksi kaavaillut voittavat, niin lasku voi olla Saksalle vieläkin suurempi.

Die Welt 25.5.2020 juttu saksaksi

Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin esitys on mittava eurooppalaisen solidaarisuuden osoitus. Liittokansleri ja Ranskan presidentti haluavat, että EU lainaa pääomamarkkinoilta 500 miljardia euroa ja jakaa nämä rahat niille maille, joiden talous on kärsinyt voimakkaasti koronaviruksen takia. Kuten yleensä, kun EU:ssa on puhuttu suurista rahasummista, niin esitys oli samalla lähtölaukaus kiivaalle rahanjakotaistelulle.

Rahastosta hyötyjät ja heidän saamansa rahansiirrot, tulevat riippumaan ratkaisevasti siitä, millä kriteereillä rahaa tullaan jakamaan. Merkel ja Macron ovat sopineet esityksestään EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Se tulisi olemaan yksi osa mittavaa eurooppalaista konjunktuurirahastoa, jonka yksityiskohdat von der Leyen tulee esittelemään keskiviikkona. Siinä tilaisuudessa komission puheenjohtaja saattaa jo paljastaa minkä kriteerien mukaan hänen virkamiehensä tulisivat jakamaan rahat.
(...)

Referaattia:

ZEW-ANALYYSI

Weltin hallussa oleva vielä julkaisematon Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung (ZEW) Mannheimin analyysi osoittaa, että kyse on hyvin arkaluonteisesta asiasta. Analyysi hahmottaa rahansiirtoja: Osa EU:n köyhimmistä maista päätyisi nettomaksajiksi.

ETELÄ-EUROOPAN JAKOESITYS (BKT:n aleneminen, artikkelin I kaavio)

- Jos rahat jaettaisiin pelkästään BKT:n alenemisen mukaan niin suurin rahansiirto menisi Saksaa (107,3 miljardia euroa). Sen talous on EU:n suurin.
- Erityisesti Etelä-Euroopan maat saisivat parhaiten rahansiirtoja suhteessa BKT:hen.
- Kreikka torjui hyvin viruksen leviämistä. Kuitenkin sen taloudelle erityisen tärkeä turismi kärsi. Kreikka tulisi siksi saamaan eniten: 8,8 miljardia (n. 4,7% BKT:stä).
- Myös seuraavat maat tulisivat saamaan suuria rahansiirtoja suhteessa BKT:hen: Italia (82 miljardia), Espanja (56,5 miljardia), Kroatia (2,4 miljardia). Ranska saisi 4% BKT:stä ja Saksa noin 3,1%. Laskelman perustana on vuoden 2019 BKT.
- Puolasta ja Romaniasta tulisi nettomaksajia.
- Jäsenmaiden konjunktuuriennusteihin perustuvan EU-ennusteen mukaan koronan vaikutus olisi ollut lievintä Itävallassa, Luxemburgissa ja Puolassa.
- Puola tulisi saamaan rahaa vain 2% sen BKT:stä. Eräästä Euroopan köyhimmästä maasta tulisi toiseksi suurin nettomaksaja heti Saksan jälkeen.
- Puola maksaisi yhteensä 10,4 miljardia euroa enemmän rahastoon, kuin mitä se saisi rahaa Brysselistä.
- Melkein kaikista EU-maista tulee nettomaksajia. Vain Etelä-Euroopan maat ja Ranska olisivat nettorahansaajia. Puolan ja Romanian lisäksi myös muut Keski- ja Itä-Euroopan maat päätyisivät nettomaksajiksi.

PUOLAN JA SEN KUMPPANIEN AJAMA ESITYS (jako BKT:n laskun ja työttömyyden mukaan, artikkelin II kaavio)

- Viime viikolla Itä-Euroopan maat torjuivat Etelä-Euroopan maiden intressien mukaiset rahansiirrot. Puolan mukaan BKT:n lisäksi on huomioitava myös työttömyyden kasvu. Merkel ja Macron kirjasivat tämän mukaan esitykseensä.
- "Itä-eurooppalaiset haluavat myös työttömyyden kasvun jakokriteeriksi, koska se helpottaa heidän tilannettaan", sanoo Friedrich Heinemann (ZEB). "Samalla se tarkoittaa, että Etelä-Eurooppaan päätyisi silloin vähemmän rahaa".
- ZEW laski kuinka rahastomaksut muuttuisivat, jos talouden taantuman paino olisi 80% ja työttömyyden 20%.
- Tästä laskentatavasta hyötyisivät eniten Bulgaria ja Kroatia. Niiden rahastosta saamat rahat olisivat noin 6% BKT:stä.
- 10 suurimman hyötyjän joukkoon nousisi Espanjan, Italian ja Kreikan rinnalle vielä entisiä itäblokin maita: Liettua, Eesti, Romania, Unkari.
- Esitys rankaisisi maita, joissa pätkätöiden osuus on suuri. Erityisen epäedullista tämä olisi Saksalle. Sen nettomaksu nousisi 23,5 miljardista 38,6 miljardiin euroon (1% BKT:stä 2019).
- Suurimmat nettosaajat tulisivat olemaan Espanja (24,2 miljardia), Italia (19,2 miljardia) ja Kreikka (4,9 miljardia).
- Näin painottaen nettomaksajien määrä kutistuisi huomattavasti. Myös Puolasta tulisi nettosaaja (1,07 miljardia).
- Nettomaksajia olisi enää kymmenen ja näiden joukossa mm. Ruotsi (4,67 miljardia), Itävalta (4,4 miljardia) ja Tanska (3,9 miljardia).
- "Työttömyyden huomioiminen jakokriteerinä ei ole ongelmatonta. Se rankaisee Saksan kaltaista maata, joka suojelee työmarkkinoitaan mittavilla pätkätyöavustuksilla", sanoo ZEW:in Heinemann.

ETELÄ-EUROOPPA YLIARVIOI RAHASTON MITTAKAAVAA

- ZEW:in mukaan Etelä-Euroopan julkinen keskustelu yliarvioi rahaston mittakaavaa. "Parhaassakin tapauksessa nettovaikutus tulee olemaan makroekonomisesti hyvin vähäinen Italialle ja Kreikalle. Missään tapauksessa se ei tule olemaan yli 3%:ia vuotuisesta BKT:stä ja silloinkin kyse on koko elpymisrahaston toimintakaudesta", sanoo Heinemann. "Tämä ei paranna mitenkään kenenkään velankantokykyä".
- Vuoden lopussa Italian valtionvelka tulee olemaan 160%:ia BKT:stä ja Kreikan vastaavasti 200%:ia. Näihin velkamääriin verrattuna 2,5% nettorahansiirto on summana mitätön.

NETTOMAKSAJAT JA -SAAJAT (artikkelin III kaavio, myös alla liitteenä)

Selite:

Sarakkeet: Maa | Nettomaksu rahastoon BKT:n alenemisen perusteella | Nettomaksu rahastoon BKT:n alenemisen ja työttömyyden kasvun perusteella.

- ZEW:n mukaan nettomäärät voidaan laskea, koska jäsenvaltiot joutuvat maksamaan tulevina vuosina nämä 500 miljardia takaisin EU:n budjettiin.

EDIT typo

[sancai]

Marinin vaatimukset täyttävä rahanjakohirviö tulisi olemaan maailmanhistorian massiivisin Business Finland -kusetus. Samaa vihertuubaa ja digitalisaatioita vaatii meidän Marin-botti taas. Viisas oppii muiden virheistä, tyhmä ei edes omistaan.

[Supernuiva]

^EU:n tilejä ei ole kukaan koskaan allekirjoittanut, koska niissä on niin paljon "suhmurointia". Kukaan ei uskalla laittaa nimeään alle, vain joutuakseen vastuuseen. Näin kerrottiin jossain valtamedian - luultavimmin Ylen - esittämässä televisio-ohjelmassa.

On aivan varmaa, että tämä tuki ei tule toimimaan absoluuttisesti parhaimmalla tavalla. Rahaa jaetaan byrokraattisesti kavereille, eli läheisille sidosryhmille.

Rahaan suhtaudutaan vähän kuin se olisi ilmaa, tuosta ja tuosta, pumpataan tuonne, tuohon, vähän lisää, otetaan tuosta pois. Ideana on se, että sitä olisi täysin määrättömästi ja rajattomasti, eikä pumppaaminen vaikuttaisi mihinkään muuhun.

On sanottu, että tulevaisuudessa tästä ajasta kirjoitetaan paljon.

[akez]

Marinin vaatimukset täyttävä rahanjakohirviö tulisi olemaan maailmanhistorian massiivisin Business Finland -kusetus.

Mun mielestä tuo muistuttaa lähinnä nigerialaishuijausta. Joko Marin ei vaan ymmärrä, tai sitten hän on jo siirtynyt huijareiden puolelle.

Tuohon 500 miljardin MerkelMacron -rahastoon liittyy vielä se mielenkiintoinen seikka, että Saksan on sanottu olevan suurin hyötyjä poliittisesta valuutasta eurosta. Sen vaihtokurssi on alhaisempi, kuin mitä olisi ollut D-markalla. Tämä taas kohentaa huomattavasti Saksan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Kyseinen seikka on havaittavissa tarkastellessa Saksan vaihtotasetta, jonka ylijäämä on maailman suurimpia.

Saksan vaihtotaseen ylijäämä edelleen maailman kärkeä

Inderes 20.02.2019 

Saksan vaihtotaseen ylijäämä oli vuonna 2018 maailman kärkiluokkaa, käy ilmi Ifo-instituutin eilen julkaisemista luvuista. Niiden mukaan ylijäämä nousi dollarimääräisesti 294 miljardiin, missä on selvä ero toiseksi tulleeseen Japaniin (173 miljardia dollaria). Vaihtotase mittaa tavaroiden, palvelujen ja investointien virtaa ja Saksan kohdalla se on ylittänyt Euroopan komission kuuden prosentin rajan suhteessa bkt:hen joka vuosi jo vuodesta 2011 lähtien. Ennätyskorkealla ylijäämä suhteessa bkt:hen oli 2015 (8,9 %), mutta laski 7,4 %:iin viime vuonna. Massiivinen ylijäämä on lisännyt epätasapainoja maailmankaupassa ja euroalueen sisällä, ja IMF sekä Euroopan komissio on jo vuosia kehottanut lisäämään kotimaista kysyntää, mikä lisäisi tuontia ja samalla toisi viennin kasvua muihin maihin.
(...)

Muille maille poliittinen euro on lähinnä aiheuttanut vahinkoa, koska valuuttana se on kalliimpi, kuin mitä niiden kansallinen valuutta olisi ollut. Eikä sen vaihtokurssi edes jousta, mikä automaattisesti loiventaisi suhdanteita. Samalla näiden maiden kilpailukyky kv. markkinoilla heikkeni.

Lisäksi saksalaiset jemmasivat saamansa ylijäämät persiinsä alle, jossa ovat niitä hautoneet. Tämä aiheutti lisää vahinkoa muille.

Loppujen lopuksi Merkel-suunnitelmalla Saksa maksaisi pahimmassakin tapauksessa takaisin vain murto-osan poliittisella valuutalla kähmimistä hyödyistään, mutta samalla se saisi entistäkin tiukemman kuristusotteen muista EU-jäsenvaltioista, sillä Merkelin luottopeluri von der Leyen on vielä EU-komission puheenjohtajana ja vain hänellä on oikeus tehdä lakialoitteita EU:ssa.

[Lalli IsoTalo]

https://yle.fi/uutiset/3-11367876 (26.5.2020)
HX-hankinnassa kuten missä tahansa isossa hankinnassa on hyvin tarkat vaatimusmäärittelyt, aikataulut, testit, tarkastukset, seurannat, välitarkastelut ja hyväksynnän vaiheet. Lisäksi myyjälle on määritetty sanktiot, ellei aikatauluihin päästä tai vaatimukset eivät täyty.

Hyvä käytäntö, mutta ei toimi teoriassa!

"Well, it may be all right in practice, but it will never work in theory ...
- Warren Buffett https://wiki.c2.com/?QuotesOnTheoryVsPractice

Valtionhallinto on taidetta, jossa rahaa otetaan yhdeltä ryhmältä, ja annetaan toiselle.

Liittovaltionhallinto on taidetta, jossa rahat otetaan kaikilta jäsenmailta, jotka eurostoliiton keskuskomitea sitten jakaa omille intressiryhmilleen.