Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jka]

Tässä näppärä sivusto joka näyttää matka-ajat pääkaupunkiseudulla eri kulkuvälineillä.

https://www.mapple.fi/

Tuolla voi analysoida montaa muutakin asiaa. Sillä näkee mm. mikä oli tilanne vuosina 2013, 2015 ja 2018 ja miten matka-ajat ovat muuttuneet.

Vuosien 2015 ja 2018 erosta näkee visuaalisesti karun totuuden miten länsimetro kaksinkertaisti matka-ajat käytännössä koko Espoon alueella Kamppiin. Vuonna 2015 pääsi käytännössä koko Etelä-Espoon alueelta 20-30 minuutissa Kamppiin. Metron tultua menee 45-60 minuuttia. Ainoastaan metroaseman yläpuolella asuvat pääsee enää yhtä nopeasti Kamppiin kuin vuonna 2015 suurinpiirtein kaikki etelä-espoolaiset. Ja vaikka asuisit metroaseman yläpuolellakin niin matka-aika ei ole yhtään lyhyempi kuin ennen metroa.

[Rauno Murju]

Monet eivät taida tajuta kuinka iso hanke tämä "kevyt"raide Jokeri on. Nyt rakennetaan kehätietä 0.7. Nyt ei tosin tarvita kahta kaistaa molempiin suuntiin, vaan yksi kaista yhteen suuntaan, toinen toiseen suuntaan.

Toistan itseäni: linja 550 toimii ihan loistavasti. Mutta nyt siis pitää rakentaa kehätie 0.7 itäkeskuksesta westendiin, koska "vihreiden" mielestä se on sitä vihreyttä.

Kaikkien ulos/sisään -tuloväylien ja jokien yli pitää rakentaa sillat, ja luontoa tuhotaan. Kallioita räjäytellään ja puustoa tuhotaan 0.7 tieltä, koska "vihreys" ja "autot helvettiin".

Tätä ei olisi tarvittu "vihreyden" vuoksi, koska julkinen liikenne on toiminut loistavasti.  Tätä tarvittiin, koska vihreiden ruskeat kirjekuoret. Todisteita minulla ei ole ole.

Mutta täysin terveen järjenvastaista toimintaa tuo on.

Nykyvihreyttä on "tiivistää" kaupunkirakennetta rakentamalla kummallisia pussilähiöitä, joissa asutetaan sosiaalisesti sekoitettua väkeä samaan rappuun keskelle puhtaaksi hakattua nurmikenttää ja joihin ei voi pysäköidä henkilöautoa ainakaan tavallisen työläisen palkalla ja joista ei pääse yhtään mihinkään eli ytimeen päin sillä julkisella liikenteellä alle puolen tunnin eikä riitä. Kivistön autottomasta ihmealueesta taitaa viedä tunnin päästä keskustaan.

[Eino P. Keravalta]

Tässä näppärä sivusto joka näyttää matka-ajat pääkaupunkiseudulla eri kulkuvälineillä.

https://www.mapple.fi/

Tuolla voi analysoida montaa muutakin asiaa. Sillä näkee mm. mikä oli tilanne vuosina 2013, 2015 ja 2018 ja miten matka-ajat ovat muuttuneet.

Vuosien 2015 ja 2018 erosta näkee visuaalisesti karun totuuden miten länsimetro kaksinkertaisti matka-ajat käytännössä koko Espoon alueella Kamppiin. Vuonna 2015 pääsi käytännössä koko Etelä-Espoon alueelta 20-30 minuutissa Kamppiin. Metron tultua menee 45-60 minuuttia. Ainoastaan metroaseman yläpuolella asuvat pääsee enää yhtä nopeasti Kamppiin kuin vuonna 2015 suurinpiirtein kaikki etelä-espoolaiset. Ja vaikka asuisit metroaseman yläpuolellakin niin matka-aika ei ole yhtään lyhyempi kuin ennen metroa.

Voisi siis sanoa, että metro työnsi Espoon noin 20 kilometriä kauemmas Helsingistä.

Samalla metro tosin toi Helsingin sosiaaliset ongelmat lähemmäksi Espoota.

Job well done.

[Outo olio]

Virkarikoksesta ilmoituksen tekemisen vihjailu myös usein auttaa saamaan huomiota/kontaktin.

Itsekin kerran mainitsin kohteliaasti että jos ei nyt asiaa X korjata ja joku kuolee niin se on kuolemantuottamus + virkavelvollisuuden täyttämättä jättäminen ja tulen luovuttamaan kopiot näistä sähköposteista poliisille ja sitten se korjattiin heti.

[Golimar]

X

YHDEKSÄN nuoren arkkitehtitoimiston Uusi kaupunki -kollektiivi on laatinut yhdessä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kanssa visiotyöt Malmin ja Malminkartanon asemakeskuksista.

Syntyneissä ideoissa näkyy tarve yhteisöllisyyteen, arjen elämyksiin sekä kestävään rakentamisen; kaupunkitilaa saadaan parempaan käyttöön sosiaalisilla innovaatioilla.

Uusi kaupunki -kollektiivin työtapoihin kuuluu moniäänisyyden ja kerroksellisuuden synnyttäminen osallistavuuden, monipuolisen tekijäryhmän ja vaihtoehtoisten tulevaisuustarkasteluiden avulla.

UUDESTA Malmista on tavoitteena kehittää koko Koillis-Helsingin keskus. Kolmessa visiossa tarkastellaan skenaariotyöskentelyyn pohjaten kolmea toivottua tulevaisuutta.

Malmin Kasbah kehittää alueen nykyistä rakennuskantaa täydentämällä ja tiivistämällä, ainutkertainen tunnelma syntyy monikulttuurisesta ja kylläisestä katutason kaupasta ja kohtaamisesta.

X

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006397794.html

[Eino P. Keravalta]

Koko Suomen uudisrakentamista taitaa vaivata sama ongelma: kohteisiin rakennetaan aivan liian vähän autopaikkoja. Ja onpa niitä sellaisiakin taloja, joissa ei ole laisinkaan autopaikkoja: ainakin täällä Keravalla on keskustassa eräs sinänsä silmää miellyttävä, uusi pieni kerrostalo, mutta siinä ei ole yhtään autopaikkaa! Mainostavat, että yhtiöllä on käytössään yhteiskäyttöauto. Miten lienee kauppa käynyt?

Talo on tungettu toisten kerrostalojen keskelle pienelle tontille ja kaikki neliöt on jotakuinkin käytetty itse taloon eikä autoille ole jätetty tilaa. No, varmaan siinä joku autoton ja kesämökitön eläkeläinen, jolla ei ole mitään menoa tai ystäviä tai harrastuksia missään joten kuten asuu kun Prismaan pääsee jalan 

Toinen huono esimerkki on Keravan Savion kaupunginosasta, jossa on päätetty tuhota pieni metsikkö ja rakentaa paikalle tilaan nähden aivan liian suuri kerrostalo:

https://kodit.skanska.fi/taloyhtiot/kerava/savio/keravan-kuusikulma/

Rakentaja erityisesti mainostaa, että "Koska liikkuminen Saviolla sujuu ilman autoakin, Kuusikulman luhtikäytävän alle suojaan sateelta on suunniteltu paljon paikkoja polkupyörille. Ja niille, jotka autoa arjessaan tarvitsevat, on pihassa sekä katettuja että avoimia sähkötolpallisia autopaikkoja."

Arvatenkaan läheskään jokaiselle asunnolle ei ole autopaikkaa. Ja väite, että ko. kaupunginosassa liikkuminen sujuu ilman autoakin, on paskapuhetta. Tai voihan sitä kävellä tai ajella fillarilla, mutta entäpä, jos ihmisellä on vaikka tarve käydä töissä tai kuljettaa lapsiaan muuallekin kuin kyseisen kaupunginosan sisällä?

Selitykseksi ei käy, että onhan siinä junaseisake ja junat menevät tiheimmillään 10-20 minuutin välein. No, entäpä, jos joku on menossa sellaiseen paikkaan, mihin junalla ei pääse? Fillarillako sitten pitäisi polkea vaikka naapurikuntaan töihin kesät talvet kun bussiliikennekin on täällä pikkumestoissa olematonta.. 

Miten tuollaisia autopaikattomia kämppiä aiotaan myydä? Uuden kerrostalokämpän ostajat ovat tavallisesti työssäkäyviä ihmisiä. Heillä on yleensä autot ja he ajavat niillä töihin, kesämökille, lasten harrastuksiin ja niin edelleen. Julkinen liikenne ei ole vaihtoehto, koska sitä ei joko ole tai sitten se on niin hidasta ja hankalaa, että koko arki on pilalla.

Tänä päivänä asuntojen myyntivaltti voisi olla se, että joka kämpällä olisi vähintään yksi autopaikka katoksella. Nyt tehdään päinvastoin, autopaikat karsitaan ja odotetaan, että jengi jopoilee joka paikkaan kauppakassit tangossa ja kersat tarakalla! Kyseessä on osittain rakentajan ahneus: koko tontti käytetään taloon eikä autoille jätetä tilaa, saadaan enemmän kämppiä myytäväksi. Mutta myynti tökkii varmasti kun ihminen ei saa autoaan minnekään. Ei ihme, että kynnelle kykenevät muuttavat omakotitaloon, jonka pihalle mahtuu vaikka kolme autoa: oma, puolison ja lapsen. Ja vieraiden myös.

Pitäisi olla vaikka laki, joka sanelisi, että taloyhtiössä pitää olla yksi autopaikka jokaista 40 neliötä kohden.



Lisäys: Tuli mieleen, että onkohan tuo AsOy Kuusikulma nimetty minun toimieni mukaan kun olen tuolla tontilla käynyt kusella juotuani viereisen puiston penkillä kaljaa kauniina kesäpäivänä.. ovat vain muuttaneet 'kusikulman' 'kuusikulmaksi' häveliäisyyssyistä..

[Larva]

^ Minä luulen, että nämä talot rakennetaan ihan oikeasti sellainen ajatus mielessä, että eihän kaupungissa mihinkään autoa tartte. Ja myöskin nykyinen muodikas kaupunkilaiselämäntapa suosii lapsetonta elämää, jolloin autoa ei ehkä oikeasti tule tarvitsemaan kovin paljon mihinkään. Kaupunkilaiskerrostalot tehdään lapsettomille hipstereille, jotka käyvät töissä siinä puolen kilsan säteellä eivätkä omista kesämökkiä tai käy sukuloimassa kauempana, ainakaan isommalla porukalla, jolloin matka taittuu kätsysti junalla tai linkillä.

Sinkkuus ja parisuhde on in, perhe-elämä out. Ja sitten hirveästi ihmetellään, miksei Suomessa synny lapsia.

[Eino P. Keravalta]

^ Minä luulen, että nämä talot rakennetaan ihan oikeasti sellainen ajatus mielessä, että eihän kaupungissa mihinkään autoa tartte. Ja myöskin nykyinen muodikas kaupunkilaiselämäntapa suosii lapsetonta elämää, jolloin autoa ei ehkä oikeasti tule tarvitsemaan kovin paljon mihinkään. Kaupunkilaiskerrostalot tehdään lapsettomille hipstereille, jotka käyvät töissä siinä puolen kilsan säteellä eivätkä omista kesämökkiä tai käy sukuloimassa kauempana, ainakaan isommalla porukalla, jolloin matka taittuu kätsysti junalla tai linkillä.

Sinkkuus ja parisuhde on in, perhe-elämä out. Ja sitten hirveästi ihmetellään, miksei Suomessa synny lapsia.

Näin se varmaan on.

Systeemi ajattelee, ettei kaupungissa autoa tarvitse. Mutta aika monen pitää kulkea kaupungista toiseen ja vieläpä eri vuorokaudenaikoina tavaroita mukanaan kuljettaen. Ei onnistu välttämättä ihan helposti jollain metrolla.

Nämä autottomuuteen pyrkivät taloyhtiöt ovat sopivia esimerkiksi eläkeläisille, joilla ei ole mitään menoa minnekään tai sitten lapsettomille, autottomille työttömille, joilla ei ole työmatkoja kuljettavanaan. Tosin näiden ryhmien ostovoima saattaa olla rajoitettu - miksipä ei tarjota asuntoja sellaisille ryhmille, joilla on ostovoimaa?

Kuitenkin tosiasia on se, että tilastollisesti juuri se auton omistava ihminen tai perhe on se työllisesti ja taloudellisesti aktiivisin kansanosa, jopa Suomen talouden tukipilari ja niinpä luulisi, että kaupungit pyrkivät rakentamaan juuri kaavoja, alueita ja sääntöjä, joilla turvataan nimenomaan tämän aktiivikansanosan toiveet ja tarpeet.

Huumeita myyvät kehitysmaalaiset tai kotimaiset luuserit eivät autoa tarvitse, ellei nyt kovin suurta huumelastia pidä siirtää paikasta toiseen.

Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?

[Uuno Nuivanen]

Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?

Sikäli jos ja kun hölmöläiset äänestävät kunnallispäättäjiksi vihreitä ym. erivärisiä kommunisteja joiden hinku on pelastaa maailma kunnan kustannuksella, niin ei ikinä. 

[kriittinen_ajattelija]

Näin kouvolaisena, pitää todeta, että kaupungin keskusta on varsin harmaa ja eloton 24/7. Kouvola on hyvä esimerkki huonosta keskustan suunnittelusta. Ensinnäkin keskustassa kaikki istutetut puut on lehtipuita ja siten rumia yli puolet vuodesta, tilalle pitäisi istuttaa koristekuusia, tuijia ym muita ikivihreitä puita. Uudehko kauppakeskus Veturi myös pitkälti raiskasi alueen keskustan ja suurehko osa kaupoista muutti sinne keskustasta jättäen keskustaan lähinnä baareja ja kahviloita. Siten keskusta on lähes aina autio koska ihmisillä ei ole mitään asiaa sinne.

[Larva]

^ Jyväskylä teki saman. Keskustan liiketilojen vuokria nostettiin reippaasti 10-15 vuotta sitten, minkä jälkeen pikkuputiikit lopettivat ja tilalle tuli tyhjiä liiketiloja ja tusinaketjukauppoja. Lisänä autojen saaminen keskustan kauppojen lähelle on tehty mahdottomaksi tai kalliiksi, ja lisää kävelykatua, puutarhakatua ja pihakatua vaan pukkaa maisemaan. Lähiöissä on sitten hypermarketteja, joihin saa auton lähelle, ja löytyy kivoja pikkuputiikkeja ja muuta mukavaa. Keskustassa ei ole autopaikkoja tai ne maksavat törkeitä hintoja. Eikä siellä muutenkaan enää ole muuta kuin pari pankkikonttoria, leffateatteri, baareja ja ruokapaikkoja. Kuka sinne haluaa mennä.

Ihminen on laiska otus. Jos haluaa, että kauppapaikka menestyy, on luotava edellytykset edes sille, että autolla pääsee lähelle.

[Histon]

https://yle.fi/uutiset/3-11206559

Hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen voimistuu suurimmissa kaupungeissa – THL:n tutkimuspäällikkö: asuntopolitiikka ei yksin riitä ratkaisuksi

Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen perää uusia työllisyystoimia, koska tulotason nousu auttaa elämässä eteenpäin.
[...]
Kauppinen perää asuntopolitiikan tehostamisen lisäksi esimerkiksi uusia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimia.

– Myös maahanmuuttajilla tulotason nousun on havaittu ehkäisevän alueellista keskittymistä.

Etenkin syntyperään perustuvaan etniseen segregaatioon liitetään usein uhkakuvia. Kauppisen mukaan etnisen segregaation merkitys ja uhkakuvat riippuvat siitä, mitkä mekanismit sitä tuottavat. Yksi tällainen mekanismi on matala tulotaso.

– Tarvitaan aktiivisempaa koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa, joka tukee maahanmuuttajien ja heikompiosaisten työllistymistä.

Kauppisen mukaan huomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajien työelämävalmiuksien kasvattamisen lisäksi myös etniseen syrjintään, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä heidän osaamisensa mukaan.
[...]
Suurien kaupunkien johdosta todetaan, että kaupunkien sisäisen alueellisen eriytymisen hillitseminen on yksi keskeisimmistä tämän ajan kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan asioista. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, että alueellinen eriytymisen hillitseminen on Turun kaupungin toiminnassa keskeisessä asemassa.

– Tämä on oleellinen osa kaupungin strategiaa.

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen mukaan Helsingissä työtä asuinalueiden eriytymisen torjumiseksi on niin ikään tehty pitkään ja järjestelmällisesti.

– Tämän valtuustokauden strategiasta päätettäessä keskeistä oli se, että saamme väestöryhmien ja alueiden välisen eriytymisen vähenemään.
[...]

[keskivertokaveri]

Nämä autottomuuteen pyrkivät taloyhtiöt ovat sopivia esimerkiksi eläkeläisille, joilla ei ole mitään menoa minnekään tai sitten lapsettomille, autottomille työttömille, joilla ei ole työmatkoja kuljettavanaan. Tosin näiden ryhmien ostovoima saattaa olla rajoitettu - miksipä ei tarjota asuntoja sellaisille ryhmille, joilla on ostovoimaa?

Kuitenkin tosiasia on se, että tilastollisesti juuri se auton omistava ihminen tai perhe on se työllisesti ja taloudellisesti aktiivisin kansanosa, jopa Suomen talouden tukipilari ja niinpä luulisi, että kaupungit pyrkivät rakentamaan juuri kaavoja, alueita ja sääntöjä, joilla turvataan nimenomaan tämän aktiivikansanosan toiveet ja tarpeet.

Huumeita myyvät kehitysmaalaiset tai kotimaiset luuserit eivät autoa tarvitse, ellei nyt kovin suurta huumelastia pidä siirtää paikasta toiseen.

Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?

Nämä autottomat kerrostalot sopii oikein mainiosti sijoitusasunnoiksi ja semmoisille vuokralaisille, joille Kela maksaa asumisen. Heillä tuskin niitä autoja on, joten autopaikatkin ovat aivan turhia.

Hyvien veronmaksajien houkuttelusta olen itsekin aina sanonut, ettei nykypäivän kilpailussa hyvistä veronmaksajista enää riitä edes omakotitalotontit, vaan tonttitarjonnan pitäisi erota muista lähialueen kaupungin ympäryskunnista. Josko tehtäisiinkin niin, että kaavoitettaisiin isompia tontteja, kuin muut, niin että pihaan mahtuu harrastusvehkeet, kasvimaat ja muuta sellaista, mitä kaupugin pikkutonteille ei mahdu. Jostain syystä nämä kaavoituskeskustelut kuitenkin menevät pian siihen, että meidän kunnassa ei ole edullisia vuokra-asuntoja, ja semmoisia kuulemma pitäisi saada. Miksi ihmeessä? Ei se asukkaiden määrä ole kuitenkaan se itseisarvo, kun kaavoitusvalinnoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen asukkaiden laatuunkin, eli veronmaksukykyyn.

[kivimies]

Näin se varmaan on.

Systeemi ajattelee, ettei kaupungissa autoa tarvitse. Mutta aika monen pitää kulkea kaupungista toiseen ja vieläpä eri vuorokaudenaikoina tavaroita mukanaan kuljettaen. Ei onnistu välttämättä ihan helposti jollain metrolla.

Nämä autottomuuteen pyrkivät taloyhtiöt ovat sopivia esimerkiksi eläkeläisille, joilla ei ole mitään menoa minnekään tai sitten lapsettomille, autottomille työttömille, joilla ei ole työmatkoja kuljettavanaan. Tosin näiden ryhmien ostovoima saattaa olla rajoitettu - miksipä ei tarjota asuntoja sellaisille ryhmille, joilla on ostovoimaa?

Kuitenkin tosiasia on se, että tilastollisesti juuri se auton omistava ihminen tai perhe on se työllisesti ja taloudellisesti aktiivisin kansanosa, jopa Suomen talouden tukipilari ja niinpä luulisi, että kaupungit pyrkivät rakentamaan juuri kaavoja, alueita ja sääntöjä, joilla turvataan nimenomaan tämän aktiivikansanosan toiveet ja tarpeet.

Huumeita myyvät kehitysmaalaiset tai kotimaiset luuserit eivät autoa tarvitse, ellei nyt kovin suurta huumelastia pidä siirtää paikasta toiseen.

Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?

Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.

Ei ole tarvetta pakottaa kaikkia taloyhtiöitä rakentamaan autopaikkoja, koska em. segmentti tarvitsee halpoja asuntoja.

Parempituloinen segmentti taas tapaa asua omakoti- ja rivitaloissa, joissa on autopaikoja tarpeeksi.

[Murkula]

Nämä autottomat kerrostalot sopii oikein mainiosti sijoitusasunnoiksi ja semmoisille vuokralaisille, joille Kela maksaa asumisen. Heillä tuskin niitä autoja on, joten autopaikatkin ovat aivan turhia.

Valitettavasti yllättävän usein nimeomaan näillä kelan ja sossun eläteillä on se auto valtion laskuun, pahimmassa niille kustannetaan erikseen ajokorttikin.

Alin palkkaluokka on sitten asia erikseen...

[jmk]

Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.

Heh. Jostain kumman syystä tällaisilla alueilla, joissa on ajateltu että autopaikkoja ei tarvita, on sitten kadunvarret täynnä pysäköityjä kotteroita, kun eivät muuallekaan mahdu.

Eli ajatus että autopaikkoja ei tarvita ei perustunutkaan todelliseen tietoon vaan ylhäältä asetettuun tavoitteeseen, että ei teillä pitäisi mitään autoja olla.

[Eino P. Keravalta]

Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.

Heh. Jostain kumman syystä tällaisilla alueilla, joissa on ajateltu että autopaikkoja ei tarvita, on sitten kadunvarret täynnä pysäköityjä kotteroita, kun eivät muuallekaan mahdu.

Eli ajatus että autopaikkoja ei tarvita ei perustunutkaan todelliseen tietoon vaan ylhäältä asetettuun tavoitteeseen, että ei teillä pitäisi mitään autoja olla.

Niin se on.

Kommunistit kuvittelevat, että kun autoilua kylliksi hankaloitetaan, se lakkaa tai ainakin vähenee suuresti: tehdään töyssyjä, tietulleja, järjettömiä nopeusrajoituksia, vähennetään parkkipaikkoja, tehdään pysäköinnistä kallista, pidetään yllä autoveroa, lisätään maksuja, nostetaan polttoaineiden hintoja, keksitään lisää veroja ja korotetaan entisiä, luodaan kaikenmaailman pykäliä autoilun hankaloittamiseksi.

Muutama toki tuon terrorin alla luopuukin autosta, mutta valtaosa ei. Sitä kommunisti ihmettelee. Voin tässä kertoa hallituksen kommunisteille ja toki muillekin kommunisteille, että autoilu ei vähene edes kiduttamalla autoilijoita, koska autoilu on ihmisille pakollista arjen ja työn hoitamiseksi. Jos autoilusta tehdään tässä kommunistimaassa täysin mahdotonta, ihmisten on pakko syrjäytyä ja lopettaa työnteko, jättää lastensa harrastukset ja sulkeutua neukkukuutioonsa odottamaan seuraavaa Kelatukea.

Jos siis parkkipaikat viedään keskustoista, ihmiset muuttavat keskustan laitamille tai naapurikuntaan, missä vielä saa auton kotinsa viereen. Autot eivät kommunistien kiusanteosta huolimatta häviä minnekään. Ne vain siirtyvät paremmille parkkipaikoille ja saastuttavat enemmän kun joutuvat kulkemaan töihin pidemmän matkan. Samalla lähtevät veronmaksajat jonnekin muualle. Tilalle tulee Kelan asiakkaita. Onnea vaan, kommunistit!

[Beef Supreme]

Mielestäni on suuri vääryys että moni saatuttavan ilmastontuhoamisvankkurin omistaja saa säilyttää autoaan koko työpäivän ilmaiseksi (!) työnantajan tarjoamalla parkkipaikalla. Esitän että työpaikkapysäköinti muutetaan maksulliseksi, verotetaan (luonnollisesti) ja lopulta kielletään kokonaan. Työpaikkojen parkkikentät maisemoidaan puistoiksi joissa on polkupyörätelineitä ja työpajatiloja monikulttuuriseen yhdessäoloon.

Sama kauppojen parkkipaikoille. Ei ole ilmaston kannalta hyväksyttävää että autoiluun ja kuluttamiseen kannustetaan tarjoamalla mahdollisuus asioida autolla. Jos soijamaitoa, tofunakkeja ja sirkkapatukoita ei viitsi hakea polkupyörällä, käsikärryillä tai kierrätysrepulla, ei tarvitse syödä lainkaan.

[MiljonääriPlayboy]

Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.

Heh. Jostain kumman syystä tällaisilla alueilla, joissa on ajateltu että autopaikkoja ei tarvita, on sitten kadunvarret täynnä pysäköityjä kotteroita, kun eivät muuallekaan mahdu.

Eli ajatus että autopaikkoja ei tarvita ei perustunutkaan todelliseen tietoon vaan ylhäältä asetettuun tavoitteeseen, että ei teillä pitäisi mitään autoja olla.

Niin se on.

Kommunistit kuvittelevat, että kun autoilua kylliksi hankaloitetaan, se lakkaa tai ainakin vähenee suuresti: tehdään töyssyjä, tietulleja, järjettömiä nopeusrajoituksia, vähennetään parkkipaikkoja, tehdään pysäköinnistä kallista, pidetään yllä autoveroa, lisätään maksuja, nostetaan polttoaineiden hintoja, keksitään lisää veroja ja korotetaan entisiä, luodaan kaikenmaailman pykäliä autoilun hankaloittamiseksi.

Muutama toki tuon terrorin alla luopuukin autosta, mutta valtaosa ei. Sitä kommunisti ihmettelee. Voin tässä kertoa hallituksen kommunisteille ja toki muillekin kommunisteille, että autoilu ei vähene edes kiduttamalla autoilijoita, koska autoilu on ihmisille pakollista arjen ja työn hoitamiseksi. Jos autoilusta tehdään tässä kommunistimaassa täysin mahdotonta, ihmisten on pakko syrjäytyä ja lopettaa työnteko, jättää lastensa harrastukset ja sulkeutua neukkukuutioonsa odottamaan seuraavaa Kelatukea.

Jos siis parkkipaikat viedään keskustoista, ihmiset muuttavat keskustan laitamille tai naapurikuntaan, missä vielä saa auton kotinsa viereen. Autot eivät kommunistien kiusanteosta huolimatta häviä minnekään. Ne vain siirtyvät paremmille parkkipaikoille ja saastuttavat enemmän kun joutuvat kulkemaan töihin pidemmän matkan. Samalla lähtevät veronmaksajat jonnekin muualle. Tilalle tulee Kelan asiakkaita. Onnea vaan, kommunistit!

Lahden keskusta on erinomainen esimerkki tästä (miten paskotaan joku alue X autoilijoiden kiusaksi).

Lahdessa muutetaan keskustakatuja yksisuuntaiseksi, kavennetaan katuja, poistetaan parkkipaikkoja. Muutetaan katuja mukulakivelle. Kaikki keskustan parkkipaikat on totta kai muutettu jo aikoja sitten maksulliseksi monen kilometrin säteellä. Parkkimaksuja hilataan ylöspäin joka vuosi.

Tulos: Lahden keskustan parhaissa liikekortteleissa on ollut jo vuosikausia tuhansia neliöitä liiketilaa tyhjillään. Viimeksi ydinkeskustassa käydessäni, kaksi narkkaria nuokkui puolipystyssä keskellä katua, toisella ruisku kädessä. Porttikongeissa notkuu porukkaa vetämässä kirkasta viinaa suoraan pullosta kitusiinsa. Keskustan suurin kauppakeskus näyttää joltain Mogadishun basaarilta, jossa partaiset tuontilapsukaiset tutustuvat paikallisten prinsessoihin. Möliseviä mustalaisjengejä hengailee kauppakeskuksen pääovien edessä.

Joka ikinen käynti keskustassa jättää, yleensä monestakin syystä, erittäin paskan fiiliksen.

Lienee sanomattakin selvää, paljonko on tullut viime vuosina käytyä keskustassa asioilla..?

[MiljonääriPlayboy]

^ eikä eilinenkään leffateatterikäynti tuottanut katkosta tähän pettymysten sarjaan (liitekuva).

Autoileva, ostovoimainen väestö on aika tehokkaasti saatu vaihdettua narkkareihin, matuihin, ja muuhun roskaväkeen.

[Eino P. Keravalta]

https://www.is.fi/autot/art-2000006412811.html

Suomessa otetaan kesäkuussa käyttöön 50 uutta liikennemerkkiä – vanhoista häivytetään sukupuoli

Sääli, että sukupuolia ilmentävät liikennemerkit katoavat. Uusista merkeistä tulee epäinhimillisiä, sieluttomia, anatomisesti outoja, kuin jotain humanoideja. Ja jos sukupuoli uusista merkeistä onkin häivytetty niin ikäänkuin hyvityksenä on nyt uusi merkki, joka esittää naisen sukuelimiä: kuvassa on punaiset häpyhuulet ja vielä klitoriskin.

[l'uomo normale]

HELSINKI suunnittelee uutta valtavaa terveys- ja hyvinvointikeskusta sekä perhekeskusta Haagan liikenneympyrään.

Jättikeskus voisi avautua arviolta vuonna 2027. Kaupunkilaisilta kysellään parhaillaan mielipiteitä asiasta, mutta virkamiehet korostavat samalla, että suunnitelmat voivat vielä muuttua. Kaavassa on varattu tilaa sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta päätökset rakentamisesta ovat vielä tekemättä.

Haagan liikenneympyrä sijaitsee tulevan Vihdintien kaupunkibulevardin kannalta keskeisessä paikassa. Suunnilleen Munkkiniemestä Lassilaan ulottuvalle alueelle on muutenkin tarkoitus rakentaa paljon uusia asuntoja, palveluja ja liiketiloja. Myös Raide-Jokerin ja pikaraitiotien linjojen olisi tarkoitus ristetä alueen keskellä.

Uudesta rakentamisesta huolimatta risteyksen ympyrämäinen luonne säilyy.[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006419563.html

Hesarin havainnekuva nyt metsikköisestä alueesta oli aika karmea. Eikö tämä Helsingin niemen umpeen rakentaminen koskaan lopu?

[Eino P. Keravalta]

Ministeri Timo Harakka:

'Jos ihmisten on pakko käyttää vapaasti omistusautoa, on liikennejärjestelmämme epäonnistunut.'

Ministeri on nyt epäymmärtänyt. Auton käyttö ei johdu liikennejärjestelmien vajavaisuuksista, vaan siitä, että ihmisen asunto, työpaikka, harrastukset, lasten koulut, kesämökki ja kaupat sijaitsevat yli kilometrin päässä toistaan ja se on paljon se maassa, jossa yli puolet vuodesta on ulkoilukelvotonta.

Autoilua voitaisiin vähentää esimerkiksi työpäivän lyhentämisellä viiteen tuntiin samalla palkalla. Näin ihmisellä olisi aikaa istua busseissa. Lisäksi pitäisi palkata 200 000 vartijaa busseihin, että niissä olisi yhtä turvallista kuin autoissa. Ja viimeiseksi työpaikkoja pitäisi lisätä noin 700 000 kappaletta, että saataisiin työvoimapula: näin työpaikat tulisivat ihmisen luokse sen sijaan, että nyt ihmisen pitää matkustaa 50 kilometriä työpaikalle. Nyt vain toimeen, hallitus!

[Auringonvalo]

Ministeri Timo Harakka:

'Jos ihmisten on pakko käyttää vapaasti omistusautoa, on liikennejärjestelmämme epäonnistunut.'

Lisäksi pitäisi palkata 200 000 vartijaa busseihin, että niissä olisi yhtä turvallista kuin autoissa.

Tällä lihoja pitimiksi? Lähijunat ovat joskus ihan oikeasti rauhattomia mut busseisso pahin mahdollinen on jos sunnuntaiaamuyön dösässä joku laattaa lattialle eikä löyhkän sietämistä vartijat juuri auta.

[Jack]

Ministeri on nyt epäymmärtänyt. Auton käyttö ei johdu liikennejärjestelmien vajavaisuuksista, vaan siitä, että ihmisen asunto, työpaikka, harrastukset, lasten koulut, kesämökki ja kaupat sijaitsevat yli kilometrin päässä toistaan ja se on paljon se maassa, jossa yli puolet vuodesta on ulkoilukelvotonta.

Onko ministeri unohtanut, että tavallisilla ihmisillä ei ole käytettävissään valtion edustusautoa kuljettajineen eikä ilmaisia matkalippuja ja taksiseteleitä ja mitä kaikkia etuja päättäjillämme on.

Henkilöautojen vastustaminen kaupungeissa on perustunut ruuhkiin ja ilmansaasteisiin.

Kun henkilöautot sähköistyvät, niistä aiheutuvat päästöt vähenevät oleellisesti. Katupölyä ne vielä levittävät, mutta niin levittävät bussit ja taksitkin. Panostamalla katujen pesuun pölyongelmaa voidaan vähentää. Myös nastarenkaiden käytön vähentäminen auttaa asiassa.

Kaupunkien liikennepolitiikkaan on kuulunut pysäköintipaikkojen vähentäminen ja ajokatujen muuttaminen kevyen liikenteen väyliksi. Näillä kummallakin asialla on ollut ruuhkia pahentava vaikutus. Kun parkkipaikkoja on vähennetty, autoilijat ovat joutuneet ajamaan entistä pidempiä matkoja ennen kuin vapaa parkkipaikka on löytynyt. Ja kun katuja on suljettu, ihmiset ovat joutuneet ajamaan pidempiä kiertolenkkejä päästäkseen haluamaansa kohteeseen. Turha ylimääräinen ajaminen näistä kahdesta syystä on lisääntynyt.

Ruuhkaongelmaa voitaisiin helpottaa lisäämällä pysäköintipaikkoja. Se olisi helposti tehtävissä pelkästään siten, että tiivistettäisiin hieman kadun varsille pysäköityjen autojen jonoja. Kadun varressa voisi olla kylttejä, jossa neuvottaisiin pysäköimään heti suojatien jälkeen, jolloin auton taakse ei jää tyhjää tilaa. Viiden metrin päähän suojateistä voitaisiin maalata merkkiviivat, jotta autoilijat tietäisivät, mihin asti voi pysäköidä eivätkä jättäisi sakkopelon takia liikaa tilaa. Nythän moni henkilöauto on pysäköity niin, että se vie linja-auton verran tilaa. Jos valistus ei auttaisi, voitaisiin harkita jopa sitä, että "tilan rohmuaminen" määriteltäisiin pysäköintivirheeksi. Tästä pitäisi tietenkin olla tarkat säännöt.

En inhoa mitään niin paljon kuin parkkisakkoja ja niiden antajia, joten edellä esittämääni ei pidä ymmärtää toiveeksi sakottaa vielä tuostakin asiasta. Koko systeemiä pitäisi inhimillistää, niin että ensimmäisistä pienistä virheistä selviäisi huomautuksella ja vasta toistuvista virheistä joutuisi maksamaan.

[qwerty]

KK 209/2020 vp

Onko hallitus valmis käynnistämään kokeilun, jossa nopeusrajoitusta nostetaan Helsinki—Tampere-moottoritiellä 140 kilometriin tunnissa? 

Helsingissä 31.3.2020
Timo Heinonen kok

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tieliikenteen nopeuksia rajoitetaan ensisijaisesti liikenneturvallisuussyistä. Tieliikennenopeudet vaikuttavat kuitenkin myös tieliikenteen matka-aikoihin ja sujuvuuteen, liikenteen päästöihin sekä meluhaittoihin. Liikennenopeuksien nostoa arvioitaessa nämä kaikki on huomioitava, sillä nopeusrajoituksilla haetaan turvallista, sujuvaa sekä haitatonta liikennettä.

Väylävirasto selvitti vuonna 2019 alustavasti nopeusrajoituksen nostoa 130 km/h valtatiellä 3. Selvityksessä huomioitiin liikenneturvallisuus, päästöt ja meluhaitat, taloudellisuus sekä liikenteen sujuvuus.  Helsinki-Tampere –moottoritie on suunniteltu siten, että tien geometria ja näkemät mahdollistaisivat tietyissä kohdissa yli 120 km/h nopeuden. Tieosuudella on kuitenkin kohtia, joissa tien geometria ja näkemät mahdollistavat vain 120 km/h nopeuden.

Suomi pyrkii vastaamaan EU:n nollavisioon, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitse kuolla liikenteessä. Nollavisioon kuuluu myös periaate, jonka mukaisesti liikennejärjestelmä on sellainen, että inhimillisen virheen tapahtuessa seuraukset eivät koidu vakaviksi. Väyläviraston selvityksessä arviotiin nopeusrajoituksen noston valtatiellä 3 lisäävän tarkastellulla 122 km jaksolla 1–3 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Lisäksi nosto aiheuttaisi yhden lisäkuoleman arviolta 5–15 vuoden välein. Sipilän hallitus ei lähtenyt valmistelemaan nopeusrajoituksen huojentamista esitetyllä tavalla. Seuraavalle hallitukselle ei siirtynyt hanketta. 

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaali on tieliikenteessä. Hallitusohjelma sisältää useita liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ajonopeudella on selkeä vaikutus polttoaineen kulutukseen sekä päästöihin.

Nopeusrajoituksen noston voidaan arvioida lyhentävän matka-aikaa. Väyläviraston selvityksen mukaan, jos nopeusrajoitusta nostettaisiin Helsinki-Tampere moottoritiellä matka-aika lyhenisi enimmillään hieman alle 5 minuuttia. Jos aikasäästöt kasvavat, myös edellä mainitut haitat lisääntyvät. Nopeusrajoituksien nostolla saavutettavat hyödyt eivät näyttäisi olevan oikeassa suhteessa nostosta aiheutuviin haittoihin.

Helsingissä 21.4.2020
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

5 minuuttia on tietenkin lyhyt aika. Mutta kun tuo kertoo ajomatkojen määrällä, jota en tiedä, niin päästään hieman paremmin jyvälle siitä mistä on kysymys. Argumentin vuoksi sanotaan vaikka 20 000 per päivä. Eli 100 000 minuuttia, eli 1 667 tuntia, eli 69.5 päivää. Vuodessa aikasäästö olisi hieman yli 25 000 päivää. Noina säästettyinä 25 000 päivänä kulutus olisi nolla, joka ei siis riitää kompensoimaan "haittoja".

Rivien välistä voi lukea vihervasemmiston todellisen tavoitteen

[Roope2]

Meillä on tuhansia kilometrejä kuudenkympin teitä, joiden geometriat ja näkemät takaavat turvallisen matkanteon hevoskärryvauhdille. Nyt vankiloissa kilpimaalarit hommiin.

[John Johnson]

Ongelma on perisuomalainen ajotapa, missä ei tarvita kuin kaksi auto kilometrin matkalla, jotta syntyy "ruuhka". Toinen hiillostaa tappituntumalla perässä, vaikka mennään ihan nopeusrajoituksen sallimaa vauhtia. Mitä muuta siinä voi lain mukaan tehdä, paitsi hiljentää vauhtia?

[Murkula]

Ongelma on perisuomalainen ajotapa, missä ei tarvita kuin kaksi auto kilometrin matkalla, jotta syntyy "ruuhka". Toinen hiillostaa tappituntumalla perässä, vaikka mennään ihan nopeusrajoituksen sallimaa vauhtia. Mitä muuta siinä voi lain mukaan tehdä, paitsi hiljentää vauhtia?

Niellä ylpeytensä. Ensin näyttää vilkulla ohitusmerkki, yli puolet ymmärtää jo sillä aika hyvin joko jättää väliä tai ohittaa. Sitten ne kuspäät, jotka eivät ymmärrä yskää, ajavat todella lähellä tai jotain, niin ne voi aina pakottaa ohi hidastamalla vilkku päällä laitaan.

Voin sanoa, että harvemmin kyllä auttaa noiden oloa, vaikka saavat juurkin haluamansa. Mutta kun pitää itse turvavälin, niin ei ole enää  sun ongelmasi, vaan saat päinvastoin kaivaa popparit esille, kun se paineessaan ohittelee seuraavaa vaarallisesti. 

[John Johnson]

Niellä ylpeytensä. Ensin näyttää vilkulla ohitusmerkki, yli puolet ymmärtää jo sillä aika hyvin joko jättää väliä tai ohittaa. Sitten ne kuspäät, jotka eivät ymmärrä yskää, ajavat todella lähellä tai jotain, niin ne voi aina pakottaa ohi hidastamalla vilkku päällä laitaan.

Voin sanoa, että harvemmin kyllä auttaa noiden oloa, vaikka saavat juurkin haluamansa. Mutta kun pitää itse turvavälin, niin ei ole enää  sun ongelmasi, vaan saat päinvastoin kaivaa popparit esille, kun se paineessaan ohittelee seuraavaa vaarallisesti. 

Juuri näin. Kun vaan se kassajonoistakin pikkuhiljaa tutuksi tullut turvaetäisyys/hajurako tulisi jonain päivänä tutuksi myös tieliikenteessä. Kaikilla olisi kivempaa. Meillä suomessa on keskimäärin aika mäkinen maasto, joten täysin suoran baanan tekeminen on melkolailla mahdotonta, joten nopeudet on pakko pitää rajallisina jo siksi. Sekä myös ne neljä vuoden aikaa, jotka varsinkin talven tullessa aina "yllättää". Nosta nyt siinä nopeusrajoituksia.