Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Takarivistä kuului kiroilua, kun pääministeri Rinne kävi Riihimäen kirjastossa kertomassa ilmastoveroista ja eläkesatasen kohtalosta

[...]

PUOLEN TUNNIN aikana pääministeri saa vastata eläkesatasen ja hintojen nousun lisäksi muun muassa aktiivimallia, hiilinieluja, romanien työllistämistä, syntyvyyttä, rahapelejä, sairaaloiden digitaalisuutta, sotea, koulutusta, hallituksen riitelyä sekä hallitusneuvottelujen pettymyksiä koskeviin kysymyksiin.

Kuten myös siihen, miksi hallitus kiusaa lukiolaisia ja haluaa säätää ruotsin kielen jälleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.

"Hallitusohjelman kirjaus lähtee siitä, että selvitetään mahdollisuutta muuttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi yo-kirjoituksissa. Meillä on juuri tullut viisi ainetta pakolliseksi, joten en näe ainakaan kovin lyhyellä aikavälillä sellaista mahdollisuutta, että toinen kotimainen tulisi pakolliseksi. Tämä on selvitys, ei päätös", Rinne rauhoittelee kysyjää.

Helsingin Sanomat 8.7.2019

Ei ehdi tulla ainakaan tämän hallituksen aikana, mutta miksi sitten täysin turha selvitys? Argumentit, joilla ylioppilaskoeuudistusta aikoinaan perusteltiin, ovat nykyisessä tilanteessa entistäkin vahvempia.

[ikki]

Tasa-arvo ei toteutuisi edes nimellisesti tuolla kansalaisaloitteella ja siten ei ole edes teoreettista mahdollisuutta että vosi moisena mennä ja pysyä läpimenneenä. Joko toinen kotimainen valinnaiseksi tai on kuolleena syntynyt.

[Siili]

Ei ehdi tulla ainakaan tämän hallituksen aikana, mutta miksi sitten täysin turha selvitys? Argumentit, joilla ylioppilaskoeuudistusta aikoinaan perusteltiin, ovat nykyisessä tilanteessa entistäkin vahvempia.

Ehkäpä RKP:n puheenjohtaja tarvitsee meriittejä? Meriittiähän toi jo se, että asia otetaan selvitykseen.   

Iltalypsyn hallitsevalle RKP:lle on tietenkin tiedossa myös ylimääräistä, hallitusneuvottelussa sopimatonta kompensatorista hyvää, kun pitkän selvityksen jälkeen päätetään, ettei toinen kotimainen ole jatkossakaan pakollinen pitkän matikan kirjoittajille. 

[Roope]

Yle: Pakkoruotsin paluu yo-kirjoituksiin on hallituksen tavoite – Opetusministeri Andersson: "Ensin selvitetään, mihin se käytännössä johtaisi" 15.7.2019

Syksyllä käynnistyy selvitys pakkoruotsin paluun seurauksista.

– Siinä selvitetään, mitä tarkoittaisi, jos toinen kotimainen palautuisi pakolliseksi kirjoitettavaksi ja miten se vaikuttaisi esimerkiksi koulutukselliseen tasa-arvoon, opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo.

Pitkään harkitun uudistuksen tarkoitus oli aikoinaan vähentää ylioppilaskirjoitusten liiallista kielipainotteisuutta ja lisätä matematiikan ja reaaliaineiden merkitystä. Ruotsin pakolliseksi palauttaminen tietysti palauttaisi kielipainotteisuuden. Asia selvitetty,

Andersson muistuttaa, että ylioppilaskirjoitusten lisäksi hallitus tahtoo toimenpideohjelman, jolla toisen kotimaisen opiskelusta tulee houkuttelevaa.

– Näen, että siinä pitää tarkastella myös perusopetusta, hän sanoo.

Mitä jos kielen opiskelu olisi niin kiinnostavaa, että pakkoa ei tarvittaisi?

Entä jos lehmät lentäisivät? Pitäisikö se ottaa huomioon ajo-opetuksessa?

Pakkoa ei ole toistaiseksi "tarvittu" tai varsin pienestä suosiosta huolimatta katsottu tarpeelliseksi mihinkään muuhun kieleen kuin ruotsiin. Kukaan ei ole osannut selittää, mitä hyvää pakkoruotsi tuottaa, sillä se ei tulosten ja tutkimusten perusteella ole tuottanut ainakaan kielitaitoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Riikka Heikinheimo toivoo, että ruotsin opetuksesta tulisi niin hyvää ja innostavaa, että aineen suosio kasvaisi luonnostaan.

Tätä on odoteltu nyt puoli vuosisataa. Ruotsin opiskelun suosio laskee luontevasti siinä missä sen merkitys yhteiskunnassa. Ei ole näköpiirissä mitään, mikä muuttaisi tämän. Vaikka keksittäisiin kuinka mullistavia uusia opetusmetodeja, puolet lapsista ei silti haluaisi tuhlata aikaansa ruotsin opiskeluun.

Pörssisäätiön teettämän kyselyn vastaajista liki 25 prosenttia vähentäisi ruotsin opetusta, jotta peruskouluissa voitaisiin sen sijaan opettaa taloustietoa.

Heikinheimon mukaan EK:n jäsenyritykset kaipaavat työntekijöiltään monipuolista kielitaitoa. Jokaisen pitäisi osata ainakin sujuvaa suomea, ruotsia ja englantia, ja lisäkielet olisivat niiden päälle tervetulleita.

Tuskin sentään jokaisen pitäisi osata suomen ja englannin lisäksi sujuvaa ruotsia, kun ruotsin osaamista ei käytännössä tarvitse töissään muutenkaan kuin arviolta joka kymmenes suomenkielisistä. Sujuvaa ruotsia vieläkin harvempi, eikä sellaista opita pelkän peruskoulun ja lukion pakkoruotsin kautta.

Lukiolaisten liitto on kritisoinut hallituksen tavoitetta palauttaa toisen kotimaisen kirjoittaminen pakolliseksi, ruotsinopettajien yhdistys puolestaan kiitellyt sitä.

Ruotsin ja venäjän lehtori Tiina Salomaa Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta toteaa, että kysymys on vaikea.

– Lukiouudistuksessa on lisätty opiskelijoiden mahdollisuuksia valita itse, mitä oppiaineita he kirjoittavat. Heidän näkökulmastaan uusi pakollinen aine tuntuu erikoiselta.

Lukiossa on jo nyt paljon pakollisia ruotsin kursseja. Niitä on käytävä viisi, kirjoitti aineen tai ei.

– Minusta pitää satsata siihen, että opiskelijat osaisivat puhua kieltä. Toivon, että ylioppilaskirjoituksiin tulisi suullinen osio, mielellään ruotsiin ensimmäisenä, Salomaa sanoo.

Se ei ratkaisisi yhtään mitään, koska taso on niin matala ja erot niin suuria. Käytännössä suullinen osio vaatisi lisää tunteja kielessä, jota suurin osa oppilaista ei koskaan kuule tai käytä koulun ulkopuolella.

Salomaa luottaa siihen, että opiskelijat selviytyisivät ruotsin kirjoittamisesta kyllä, jos siitä tulisi pakollista. Hän ei niele puhetta siitä, että ruotsin pakollisuus syrjisi itäsuomalaisia poikia.

– Olen ihan varma, että siellä on paljon poikia, jotka ovat innostuneita ruotsista ja pystyvät kirjoittamaan sen siinä missä tytötkin, Salomaa toteaa.

Tyhmä vai ylimielinen?

Pakollisen ylioppilasruotsin reputti aikoinaan muistaakseni noin kahdeksan prosenttia sen kirjoittaneista ja vieläkin suurempi osuus Itä-Suomessa. Ei riitä, että on "paljon poikia, jotka ovat innostuneita ruotsista", kun vastapainoksi on paljon poikia, joille pakollinen ylioppilasruotsi tarkoittaisi lukion keskeyttämistä, opintojen venymistä tai kokonaan toisenlaista opintosuuntaa.

Ja tämä täysin turhaan ilman, että vastineeksi saataisiin mitään hyötyjä.

[Nikolas]

Sampo oli takonut listan pakkoruotsin perusteiden ongelmista ja vaikka hän nykyään poliittinen ruumis onkin, ei listassa vikaa ole:

...
jadda jadda
...

https://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2019/03/31/siniset-kannattaa-kielivapautta/

Katsoin että se oli jotenkin tutun oloinen, mutta en viitsinyt tehdä mitään syväanalyysiä.

http://www.iki.fi/no/pakkoruotsi.html

[kivimies]

Kaikkien eduskuntavaaleissa läpimenneiden ja varasijoille jääneiden jättämät vaalirahailmoitukset paljastavat, että "kaksikielisyyttä" kannattava "Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" -säätiö jakoi melkein 120 tuhatta euroa yli 1500 euron lahjoituksina 31:lle kansanedustajalle ja varasijalla olevalle.

Eniten lahjoituksia jaettiin RKP:n ja Ahvenanmaan 13:lle kansanedustajalle ja varasijalla olevalle, 78 tuhatta euroa, SDP:n 7 saivat 15 tuhatta, Vasemmistoliiton 4 saivat 10,5 tuhatta,
Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan 2 saivat 6 tuhatta ja KD:n 1 sai 1,4 tuhatta.

Alle 1500 euron tukia ei tarvitse ilmoittaa, joten säätiön jakama vaalituki on huomattavasti suurempaa, sen toimintakertomuksen mukaan se jakoi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 336 tuhatta euroa 109:lle ehdokkaalle.

Säätiön jakamat varat taas ovat peräisin muiden säätiöiden mm. Konstsamfundetin lahjoituksista.

https://www.uusisuomi.fi/raha/286200-tallainen-mystinen-ruotsinkielisyytta-edistava-vaalirahasaatio-ja-naille#.XTh5Ovt7qvg.twitter (24.7.2019)

Tällainen on mystinen ruotsinkielisyyttä edistävä "vaalirahasäätiö" ja näille kansanedustajille 1500–6000 €:n potteja jaettiin

Kevään eduskuntavaalien kampanjarahoittajista moni on pysynyt lahjoituksineen piilossa, kuten Helsingin Sanomat tänään kertoi, mutta yksi nimi pomppaa tuossakin selvityksessä esiin: Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.

Mikä tämä Suomen kaksikielisyyttä edistävä säätiö on ja ketkä sitä johtavat? Kuinka paljon se käyttää rahaa suomalaisiin vaaleihin ja kenelle se rahaa jakaa? Katso taulukko säätiön jakamista vaalituista alempaa jutusta.

Ensinnäkin, Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland on rekisteröity vuoden 2001 lopulla. Sen tavoitteena on "organisaatiota ja yksilöitä avustamalla tukea yhteiskuntapoliittista työtä, joka tähtää perustuslainmukaisen kaksikielisyyden ja ennen kaikkea vähemmistön kielen vahvistamista julkisessa hallinnossa ja palveluissa Suomessa". [...]

Hieman mystiselläkin säätiöllä ei ole rahastoituja varoja, ja sen toiminta on riippuvaista lahjoituksista. Esimerkiksi presidentinvaalivuonna 2018 se sai lahjoituksia 380 000 euron edestä. Tästä 100 000 euroa tuli kaksivuotisena lahjoituksena varakkaalta Konstsamfundet-säätiöltä, ja se oli tarkoitettu myös tälle vuodelle, jolloin on käyty siis eduskuntavaalit. [...]

Vuonna 2015 tukea sai säätiön toimintakertomuksen mukaan 109 kansanedustajaehdokasta seitsemästä puolueesta ja tämän tuen yhteissumma oli 336 450 euroa.

Tämän vuoden eduskuntavaaleissa Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland tuki 31 kansanedustajaksi tai varakansanedustajaksi yltänyttä ehdokasta yli 1 500 eurolla, selviää Alma Talentissa tehdystä tarkastelusta. [...]

[Luka Mokonesi]

Hälften av finländarna har nytta av svenska

Juttu vain lukijoille, enempää ei saa lainattua. Oma vapaa käännös.

Ruotsin kielen asema kouluaineena on ollut jo pitkään kiiistakysymyksenä Suomessa. Mutta tutkimuksen mukaan melkein puolet suomalaisista kokee saaneensa hyötyä ruotsin osaamisesta ja vain neljännes ilmoittaa ettei hallitse kieltä ylipäätään.

Sitten YLE, josta ylläoleva löytyy suomeksi.

Kysymys ruotsin kielen hyödyllisyydestä jakaa suomalaiset jyrkästi kahtia

Kysely: Kysymys ruotsin kielen hyödyllisyydestä jakaa suomalaiset jyrkästi kahtia – neljäsosa sanoo, ettei osaa kieltä lainkaan

Kansasta 45 prosenttia arvioi ruotsin kielen taitonsa vähintään tyydyttäväksi ja 26 prosenttia ei osaa ruotsia lainkaan.

Yle pestasi markkinatutkimusyritys Taloustutkimuksen selvittämään, miten suomalaiset arvioivat omaa ruotsin kielen taitoaan ja kuinka hyödyllisenä he kieltä pitävät. Tutkimustulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Vastaajista yhteensä 45 prosenttia arvioi oman ruotsin kielen taitonsa vähintään tyydyttäväksi. Tämä luku sisältää myös ne viisi prosenttia, jotka ilmoittavat ruotsin äidinkielekseen.

26 prosenttia vastaajista puolestaan sanoo, ettei käytännössä osaa ruotsia lainkaan. Satu Pessiä, Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen puheenjohtajaa tämä kummastuttaa.

– Yllättävän moni ilmoitti, että ei osaa ruotsia tai ei osaa viestiä ruotsiksi. Heidän ei ole tarvinnut puhua ruotsia, ehkä se on siitäkin kiinni. Kaikki ovat kuitenkin käyneet koulun, jossa on ollut pakko lukea ruotsia.

Kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo, että luvut vastaavat kuta kuinkin suomalaisten todellista kielitaitoa.

– Pitäisin itsearviota luotettavana. Ei ole mitään syytä liioitella tai vähätellä kielitaitoaan. Ihmisillä on realistinen kuva osaamisestaan.

Vai että itsearviota luotettavana, ihmisillä tuppaa monasti olemaan ei-realistinen kuva osaamisestaan ja nytkin jää arvailujen varaan, että mitä se todellinen osaaminen on.

Lähes puolet vastaajista pitää ruotsin kieltä erittäin tai melko hyödyllisenä.

– Yllättävää oli se, että vastaajissa oli niinkin paljon sellaisia, jotka kertoivat tarvitsevansa ruotsia ainakin jossain määrin. Kuitenkin suurin osa suomenkielisistä asuu seuduilla, joissa tuhannen joukossa on keskimäärin neljä ruotsinkielistä. Silloin ei pääse ruotsia oikein kuulemaan eikä varsinkaan puhumaan.

Hitusen yli puolet vastaajista on taas sitä mieltä, että ruotsin kieli on ollut heille jokseenkin tai täysin tarpeeton.

Naiset pitävät ruotsia jossain määrin hyödyllisempänä kuin miehet.

– Tyttöopiskelijat ovat yleensä ahkeria. Pojat, he tulevat vähän "hissun kissun". Toisaalta, kun ajattelen esimerkiksi teollisuutta, finanssimaailmaa, kauppaa ja vaikkapa rakennusbisnestä [joissa ruotsista olisi hyötyä], niin kyllähän siellä miehet ovat vallalla, Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen Satu Pessi pohdiskelee.

Kertokaas viisaammat, miten rakennusbisneksessä olisi ruotsista hyötyä.

– Hoito- ja palvelualoilla, varsinkin julkisissa tehtävissä, on vaatimuksena ruotsin kielen osaaminen jollakin tavalla. Työsuhteeseen liittyvä vaatimus aiheuttaa tämän eron.

Ja samaan aikaan esim. Seinäjoen päivystys ei kelpaa ruotsinkieliselle, koska siellä ei saa palvelua ruotsiksi vaadittavalla tasolla. Esim. Ahvenanmaalta ei laiteta vaikeita psykiatrisia tapauksia Turkuun, vaan Vaasaan, koska Turusta ei löydy ruotsia taitavaa henkilökuntaa.

– Vihreillä on lähtökohtaisesti myönteinen suhtautuminen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Suhteellisen moni heistä on korkeasti koulutettuja ja työelämässä. Vastaavasti peilikuvapuolue perussuomalaiset ovat kuta kuinkin kaikkea, mitä vihreät eivät ole. Perussuomalaisten tulokseen vaikuttaa myös se, että heistä moni on duunareita tai pienyrittäjiä.

Ei sanottavaa.

[Beef Supreme]

Taas sekoitetaan kunnolla.

Monelle on hyötyä kielestä. Tietysti, oli kieli mikä tahansa, sen osaamisesta edes auttavasti voi olla hyötyä.

Mutta onko hyöty missään suhteessa koko kansan pakottamiseen lukemaan yhtä kieltä?

Perus kusetuksella mennään kuten aina.

[BarkAtTheMoon]

Ruotsinkielen pakollisuus on ollut niin omalla kokemuksella (täältä Etelä-Karjalasta ja 50-v kokemus) täydellistä karkeammin sanottuna puhdasta paskaa. Ruotsin kielellä ei ole mitään muuta ideaa paitsi Ruotsin rahan ja hallinnan pitäminen Suomessa ja samalla suomalaisten pitämien alempana kuin ruotsalaisten ja pätee kaikkeen.

Valtava kusetus, mutta toisaalta ahneus ja korruptio selvittävät paljon, aiheesta puhutaan myös naapuri-ja myös ei niin naapurimaissa. Kgp ja RKP ovat tiedossa ympäri maailman, arvaan ja vähän tiedänkin kai

[n.n.]

Taas sekoitetaan kunnolla.

Monelle on hyötyä kielestä. Tietysti, oli kieli mikä tahansa, sen osaamisesta edes auttavasti voi olla hyötyä.

Mutta onko hyöty missään suhteessa koko kansan pakottamiseen lukemaan yhtä kieltä?

Perus kusetuksella mennään kuten aina.

Niin,on paljon asioita, joiden osaamisesta olisi hyötyä. Esim. taito koota kuumemittareita lisäisi varmasti sorminäppäryyttä ja helpottaisi pääsyä aloille, joissa sitä vaaditaan. Viittomakielenkin opettelu saattaisi helpottua. Samoin esim. kansantanhun taitaminen parantaisi motoriikkaa ja syventäisi tietämystä kultturista. Entäpä autojen mainosteippaaminen? Varmasti monitahoinen taito. Esimerkkejä löytyy tolkuttomasti. Mutta pitäisikö niitä opettaa monta vuotta peruskoulussa pakollisena?

[Outo olio]

Lähes puolet vastaajista pitää ruotsin kieltä erittäin tai melko hyödyllisenä.

Ei tätä näin voi tutkia. Kaikki kielet ovat absoluuttisesti hyödyllisiä. Mutta yhden opiskelu on toisesta pois, ja kaikesta muusta pois.

Tätä pitäisi kysyä kaksivaiheisesti, ensin kysyttäisiin että "Mikä on sellainen kieli, jota et osaa, ja haluaisit kaikkein eniten osata?" ja jatkokysymys olisi että "Entä jos koulussa olisikin ollut ruotsin kielen tilalla mahdollisuus opetella tätä kieltä?". Vasta tällä tavalla saataisiin selville, pitävätkö vastaajat nykytilaa hyvänä.

[Nikolas]

Nyt on niin että "pois pakkoruotsi" on oikea asia mutta sen lisäksi se on huono otsikko. Pitäisi valita paremmalta kuulostava ja julistaa sitä nupit kaakossa. Miten olisi tällainen kampanjaotsikko: "Kielivapaus, kiitos!"

[Nikolas]

Uudehkossa Yleisradion jutussa väläytellään pakkokielten poistumista:

Tänä syksynä aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen oppilasryhmä, jolla vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Halavan mukaan kielten pakollisuus on kuitenkin kohta historiaa.

Tulevaisuustutkija arvioi, että laitteiden välityksellä tapahtuvasta reaaliaikaisesta tulkkauksesta tulee valtavirtaa vuoteen 2025 mennessä. Silloin vieraiden kielten pinnallinen osaaminen ei ole enää yhtä tärkeää kuin nykyään.

Yleissivistykseen, omaan äidinkieleen, itseä aidosti kiinnostavien kulttuurien tuntemukseen ja niiden kielten perusteelliseen osaamiseen kannattaa panostaa senkin edestä.

• Äijö, Elina: Tulevaisuustutkija Ilkka Halava koulujen muutoksesta: Pakolliset kielet ovat kohta historiaa. Yle Uutiset, 2019-08-09.

Suurin osa jutusta käsitteli muita asioita, joten lainasin vain oleellisen osan.

[Roope]

Tänä syksynä aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen oppilasryhmä, jolla vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Halavan mukaan kielten pakollisuus on kuitenkin kohta historiaa.

Tulevaisuustutkija arvioi, että laitteiden välityksellä tapahtuvasta reaaliaikaisesta tulkkauksesta tulee valtavirtaa vuoteen 2025 mennessä. Silloin vieraiden kielten pinnallinen osaaminen ei ole enää yhtä tärkeää kuin nykyään.

Taas näitä tulevaisuustutkijoita.

Ruotsi on kouluissa ainoa pakollinen kieli, mutta sen pakollisuus perustuu poliittisiin lehmänkauppoihin, ei kielen tärkeyteen tai ruotsinkielisten palvelujen varmistamiseen. Siksi tulkkausteknologian kehitys, palvelujen takaaminen tai mikään muukaan kuin poliittisten voimasuhteiden keikahtaminen ei lopeta lähiaikoina ruotsin pakollisuutta.

Lisäksi julkisella sektorilla on nyky-yhteiskunnassa muitakin syitä tulkkauspalveluiden ostamiseen kuin itse tulkkaus, joten ne rakenteet eivät katoa muutamassa vuodessa. Lyön vaikka vetoa, että vuonna 2025 Suomessa käytetään enemmän veronmaksajien rahaa tulkkauspalveluihin kuin koskaan aiemmin.

[Alarik]

... kielten pakollisuus on kuitenkin kohta historiaa.

Tulevaisuustutkija arvioi, että laitteiden välityksellä tapahtuvasta reaaliaikaisesta tulkkauksesta tulee valtavirtaa vuoteen 2025 mennessä. Silloin vieraiden kielten pinnallinen osaaminen ei ole enää yhtä tärkeää kuin nykyään.

...Ruotsi on kouluissa ainoa pakollinen kieli, mutta sen pakollisuus perustuu poliittisiin lehmänkauppoihin, ...ei lopeta lähiaikoina ruotsin pakollisuutta.

Lisäksi julkisella sektorilla on nyky-yhteiskunnassa muitakin syitä tulkkauspalveluiden ostamiseen kuin itse tulkkaus, joten ne rakenteet eivät katoa muutamassa vuodessa. Lyön vaikka vetoa, että vuonna 2025 Suomessa käytetään enemmän veronmaksajien rahaa tulkkauspalveluihin kuin koskaan aiemmin.

Kun vastapuolelta tarjotaan järkevää vääntövipua niin sitä ei kannata tyrmätä.

Ekaluokkalaiset ei mene kouluun vuotta 2025 varten ja siksi koulun olisi reagoitava muutoksiin ennakoiden. Ennakointi tarkoittaa tässä, että nyt koulunsa aloittavien astuessa työelämään ei yhtäkään nykyisinkäytettyä perustetta pakkoruotsille ole.

Maailma muuttuu nopeaan. Ei kannata opettaa vanhentuvaa taitoa, kuten robottien helposti hoitamaa ruotsin perustulkkausta.

Ruotsinkielen pakollisuuden puolustajille voi tästedes sanoa, että se oli ennenvanhaan ehkä niin. Ja että vaikka vanhoille ruotsinkielisille mummoille voi olla vaikea ymmärtää uutta teknologiaa, niin nuorille ei ole - joten ruotsin aika kouluissa on väistämättä ohi.

Voi kertoa myös, että ellei RKP muutu pelkästä kielipuolueesta muuksi, niin ruotsinkieliset nuoret tajuaa kyllä robottitulkkauksen tulevaisuuden ja pakkoruotsin tarpeettomuuden - ja pian ruotsinkielisetkin äänestää jotain muuta kuin menneisyyteen jämähtänyttä RKPtä. Ei kielipuolueelle enää ole tarvetta.

[Roope]

Kun vastapuolelta tarjotaan järkevää vääntövipua niin sitä ei kannata tyrmätä.
...
Maailma muuttuu nopeaan. Ei kannata opettaa vanhentuvaa taitoa, kuten robottien helposti hoitamaa ruotsin perustulkkausta.

Juu, mutta kun ruotsin perustulkkaus ei ole pakkoruotsia vaativille minkäänlainen argumentti, eikä siitä anneta tulla sellaista, jos se uhkaa pakkoruotsin asemaa.

Ruotsinkielen pakollisuuden puolustajille voi tästedes sanoa, että se oli ennenvanhaan ehkä niin. Ja että vaikka vanhoille ruotsinkielisille mummoille voi olla vaikea ymmärtää uutta teknologiaa, niin nuorille ei ole - joten ruotsin aika kouluissa on väistämättä ohi.

Pakkoruotsin tarpeettomuus on ollut nähtävissä ja vastaansanomattomasti perusteltavissa jo vuosikymmeniä ilman teknologiaakin, sillä pakollisuus ei ole koskaan tuottanut ikäluokille sellaista kielitaitoa, jolla sen olemassaoloa ja jatkamista kuitenkin perustellaan.

[RP]

Ei liity välttämättä juuri pakkoruotsiin, mutta kuvastaa nykytilannetta ja yhteiskunnan suhtautumista opiskeluun:

Todistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasan kauppakorkea­koulussa, nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan

Sellainenkin mahdollinen tulkinta tulee mielee, että jotkut ensimmäisten perusurssien opettajat ovat päässeet aiemmin vähän liiankin helpolla, jos (oletus) aikaisempien pääsykoekirjojen sisällöt ovat vastanneet pitkälti näiden kurssien sisältöä. Nyt se sitten pitäisi oikeasti opettaa opiskelijoille, jotka eivät tiedä sitä ennakolta.
(ei pakkoruotsiyhteyttä)

[Alarik]

...
Juu, mutta kun ruotsin perustulkkaus ei ole pakkoruotsia vaativille...
...
Pakkoruotsin tarpeettomuus on ollut nähtävissä ja vastaansanomattomasti perusteltavissa jo vuosikymmeniä...

Tarkoitin "perustulkkauksella" ihmisten arki-/ammattipuheen reaaliaikaista koneellista tulkkausta jollain 'Applen Sirin' kaltaisella vehkeellä.

Joskun on tarve niin niillä puhe (tekstikin) kääntyy heti ja käypäisesti toiselle kielelle. Koskaan ei pakkokoulutettu kielitaito tule vetämään vertoja noille koneille, kun edes monen ikänsä pääosin suomea puhuneen 'ruotsinkielisen' todellinen ruotsintaito ei riitä ymmärtämään vaikka virkamiesruotsia puhuvia lääkäreitä (omituista kuunnella sitä kun toinen puhuu välttävää ruotsia ja toinen ei ymmärrä siitä mitään - ja muiden kanssa molemmat puhuvat suomea soljuvasti) ja silloin hätätilanteessa suomi olisi molemmille sujuvampi kieli.

Ja vaikka ankkalammessa kuinka haluttaisiin pitää kiinni vanhoista juoksuhaudoista, niin salamannopeat kielirobottitankit jyräsi jo voittoon, eikä muutosta voi pysäyttää - kas kun uutta on se, että enää ei pakkoruotsin vastustajan tarvi perustella mitään vaan jokainen tulee kuulemaan sen kun robotit kääntää puheet.

Ja kun ihmisten arjessa robotit kääntää puheet...niin voihan sitä yrittää RKP perustella ettei ne oikeesti käännä mitään ja pakkokieltä tarvitaan... mutta sitten taas ihmisten arjessa kaikki kuulee ja näkee kuinka RKP puhuu puppua ja todellisuudessa ne robotit kääntää. Vain todella ammattimaisia tulkkeja tarvitaan silloinkin korjaamaan virheitä tms.

Koulun tulisi reagoida muutokseen ja tulevaisuuteen nyt eikä jälkikäteen ja  tämä on ilmeinen muutos
- joka tulee väistämättä
- johon olisi reagoitava nyt
- josta saataisiin vapautettua tunteja tulevaisuudessa tarpeellisiin juttuihin.
Ellemme reagoi, niin pian koulusysteemimme on pohjilla. Pakkoruotsi pois nyt ja opetetaan sen sijaan...

[acc]

Niinpä... kielenkäännösrobotit tekevät tulevaisuudessa kielten opiskelusta tarpeetonta. Parhaimmillaan robotti vastaisi henkilökohtaista kaikkien kielten simultaanitulkkia, joka on käytettävissä 24/7. Mutta tuo tulevaisuus ei ole vielä täällä.

Kielipolitiikalla voidaan pitää Suomi suomalaisten hallussa. Maahamme tulee kutsumattomina vieraina muukalaisia, jotka eivät osaa suomea eivätkä ruotsia. Nämä muukalaiset voidaan pitää poissa vaatimalla virkoihin, työtehtäviin ja opiskelupaikkoihin suomen ja ruotsin osaamista. Suomenkieliselle suomenruotsin opiskelu on helppo juttu, joka käy lämmittelystä ennen muiden kielten opiskelun aloittamista. Ruotsinkieliset yleensä osaavat suomea hyvin.

Muukalaiselle kahden pikkukielen opiskelu on vaikeaa. Se voi tuntua heistä täysin turhalta. Eivät ehkä pysty saavuttamaan niissä vaadittua tasoa. Silloin he eivät saa virkoja, joissa vaaditaan kotimaisten kielten osaamista. Näin voidaan taustaiset pitää poissa julkishallinnosta. Hyvä kotimaisten kielten hallinta voi olla tapa, jolla karsitaan moniosaajat pois jo työnhakuvaiheessa.

Jos ruotsinkieliset suvakit hoksaavat esittämäni, alkavatko he kannattaa kielensä vapaaehtoistamista? Vaikea paikka.

[Alarik]

...Mutta tuo tulevaisuus ei ole vielä täällä.
...muukalaiset voidaan pitää poissa vaatimalla virkoihin, työtehtäviin ja opiskelupaikkoihin suomen ja ruotsin osaamista. Suomenkieliselle suomenruotsin opiskelu on ...

...Se voi tuntua heistä täysin turhalta. Eivät ehkä pysty saavuttamaan niissä vaadittua tasoa. Silloin he eivät saa virkoja, joissa vaaditaan kotimaisten kielten osaamista. Näin voidaan taustaiset pitää poissa julkishallinnosta...

Olisipa se tulevaisuus jo täällä. Nyt (välittämättä pakkoruotsivaatimuksista) tänne on tullut muukalaisetkin + valtava määrä eri kielten tulkkeja.

Pian tulevaisuudessa päästään onneksi valtaosasta tulkeista eroon.

Ja ruotsin turhavaatimuksesta luopuminen avaa virkamiespaikat ja hallinnon työt monelle kieliä huonommin oppivalle suomalaisnuorelle. Suomenkielisiä se kyllä syrjäyttää, muttei mamuja joille (erityisryhmille) voidaan myöntää ja on myönnettykin erivapauksia eri tehtävissä. Poliisihallintokin on hakenut erikielisille erivapautta päästä poliisiksi ilman ruotsinkieltä "koska se ei ole keneltäkään pois"-perustelulla.
Minusta tuo heidän perustelunsahan on sinänsä ihan pätevä, mutta enpä nyt ole varma ovatko (vielä) 'ylipäättäjältä' sitä erivapauttansa saaneet.

Sama vapautus ruotsinkielestä voitaisiin kyllä antaa tasan samalla tavalla kaikille, jotka sitä haluavat.

[acc]

Tässä argumentti ruotsinkielen opetuksen ja osaamisen puolesta!

Osaamalla ruotsia pystymme seuraamaan Ruotsin sortumista paljon paremmin kuin kielitaidottomina. Suomalaisten tulee laajalti tietää länsinaapurin todellisuudesta. Valtamedian varassa ei kannata olla. Jos päätökset rakennetaan valheiden ja epärealististen unelmien perustalle, päätökset ovat huonompia kuin jos ne perustuisivat todellisuuteen.

Osaamalla ruotsia mahdollisuutemme välttää Ruotsin kohtalo paranevat. Tieto lisää tietysti tuskaa. Olen tietysti pahoillani ruotsalaisten puolesta, koska he antavat itse tyhmyyttään maansa tuhoutua. 

Jäljempänä linkki erääseen kertomukseen sikäläisestä todellisuudesta.

Paradiset, som han själv beskriver orten, förvandlas på kort tid till ett levande helvete.
https://nyheteridag.se/helvetet-i-norrland/

[Lobotomite]

Onko olemassa tutkimuksia siitä, kuinka paljon pakkoruotsin opetus kustantaa? Olettaisin kyseessä olevan sadat miljoonat. Jos olisi tarkempaa tietoa, sitä voisi hyvin käyttää argumenttina koko paskan lopettamiseksi ja vähien varojen ohjaamiseksi johonkin rakentavampaan.

[Roope]

Lukion kieltenopettajille tehdyn kyselyn mukaan vieraiden kielten opiskelijaryhmien koko on romahtanut tänä syksynä.

Syyksi mainitaan matematiikan kasvanut merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnassa ja vieraiden kielten hankalat opetusjärjestelyt.

Matematiikan ylivalta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa voi johtaa kielten opiskelun kuolemaan, sanovat opettajat

Vieraiden kielten opiskelijaryhmät ovat kyselyn perusteella pienentyneet tänä syksynä osassa lukioista jopa liki puolella. Vaikka takana olisi vuosien pitkän kielen opiskelu, omaa tasoa vastaavaa ryhmää ei lukiossa välttämättä ole.

SUOMALAISTEN kielitaidon typistymisestä vain englantiin on kannettu huolta jo vuosia, mutta silti monen lukiolaisen muiden vieraiden kielten opiskelu uhkaa tyssätä lukion alkuun.

Tämä käy ilmi Suomen kieltenopettajien liiton (Sukol) tuoreesta kyselystä. Liitto selvitti vielä julkaisemattomassa kyselyssään lukion kieltenopettajilta lukioiden kieliopintojen tarjontaa.

Lukioissa kaikkialla Suomessa hikoillaan tällä viikolla kielioppisääntöjen kanssa. Syksyn ylioppilaskokeiden kirjalliset kokeet alkavat tänään maanantaina lyhyen vieraan kielen kokeella. Pitkän vieraan kielen koe on vuorossa perjantaina.

Vieraiden kielten opiskelijaryhmät ovat pienentyneet tänä syksynä osassa lukioista jopa liki puolella, kyselystä selviää. Opiskelijoiden kannalta tämä saattaa tarkoittaa itseopiskelun lisääntymistä tai sitä, että kesken koulupäivän voi joutua matkustamaan opetuksen perässä lukiosta toiseen.

[...]

Syynä kielivalintojen hiipumiseen pidetään uutta korkeakoulujen todistusvalintaa, joka painottaa matematiikan osaamista. Joidenkin vastaajien mukaan tämä voi pahimmillaan johtaa lyhyiden kielten opiskelun vähenemiseen tai jopa kuolemaan, Karppanen kertoo.

"Monesta lukiosta tuli viestiä, että etenkin lyhyet kielet on hiipumassa lukiosta pois, kun opiskelijat eivät valitse kieliä. Englanti on pian ainoa."

Peruskoulussa kielivalinnan tehneellä pitäisi olla oikeus saada valitsemansa A-kielen opetusta myös lukiossa, muistuttaa opetusneuvos Anu Halvari Opetushallituksesta. Halvari tietää, että monesti kielivalinnasta kiinni pitäminen tarkoittaa sukkulointia oppitunneille toiseen lukioon koulupäivän aikana.

Aikatauluttaminen on Halvarin mukaan nuoren kannalta raskasta jo entisestään täyden lukujärjestyksen vuoksi.

"Hirveästi nostan hattua jokaiselle nuorelle, joka jaksaa näin viikoittain tehdä."

Helsingin Sanomat 16.9.2019

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan lukioihin olisi jäämässä vain englanti, mutta sehän ei pidä paikkaansa, sillä pakkoruotsi ei ole menossa mihinkään, vaan sen asemaa aiotaan vahvistaa entisestään.

Lukiolaisille ja korkeakouluopiskelijoille pakollista ruotsia ei kuitenkaan mainita jutussa lainkaan. Tekosyynä oletettavasti taas se, että ruotsi ei ole määritelmällisesti "vieras" kieli vaan "toinen kotimainen" kieli, vaikka suomenkielisille oppilaille tämä ero on keinotekoinen. Ruotsi on ainoa pakollinen heille vieras kieli.

Jutussa ei myöskään mainita hallituksen päätöstä nostaa ruotsi uudelleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin ja tämän tiedon vaikutusta lukiolaisten kielivalintoihin.

[mikkoellila]

Lukion kieltenopettajille tehdyn kyselyn mukaan vieraiden kielten opiskelijaryhmien koko on romahtanut tänä syksynä.

Syyksi mainitaan matematiikan kasvanut merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnassa ja vieraiden kielten hankalat opetusjärjestelyt.

...

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan lukioihin olisi jäämässä vain englanti, mutta sehän ei pidä paikkaansa, sillä pakkoruotsi ei ole menossa mihinkään, vaan sen asemaa aiotaan vahvistaa entisestään.

Lukiolaisille ja korkeakouluopiskelijoille pakollista ruotsia ei kuitenkaan mainita jutussa lainkaan. Tekosyynä oletettavasti taas se, että ruotsi ei ole määritelmällisesti "vieras" kieli vaan "toinen kotimainen" kieli, vaikka suomenkielisille oppilaille tämä ero on keinotekoinen. Ruotsi on ainoa pakollinen heille vieras kieli.

Jutussa ei myöskään mainita hallituksen päätöstä nostaa ruotsi uudelleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin ja tämän tiedon vaikutusta lukiolaisten kielivalintoihin.

Perkele. Suomessa on muutenkin liian vähän esim. saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää osaavia ihmisiä, ja nyt niiden määrä vähenee entisestään toisaalta pakkoruotsin vuoksi ja toisaalta matematiikan ylikorostamisen vuoksi.

[Roope]

EN - Suomen kehitettävä kaksikielisyyttään ja yhteistyötään saamelaisten kanssa

Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea julkaisi tänään raporttinsa ja antoi suosituksia Suomelle
...
Välittömiä toimenpiteitä edellyttävät suositukset

Kaksikielisyyden turvaaminen

Neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia turvaaman suomen- ja ruotsinkieleen perustuvan kaksikielisyyden tehostamalla tietoisuutta lisääviä toimia, jotka perustuvat korkeimman poliittisen tason nimenomaiseen sitoumukseen. Puuttumatta perustuslaista juontuviin velvoitteisiin Suomen viranomaisten tulisi avata avoin vuoropuhelu ruotsinkielisten kanssa heidän ensisijaisista tarpeistaan, jotta voidaan varmistaa ruotsinkielellä tarjottavia palveluja koskevien lupausten realistisuus, tehokkuus, riittävien voimavarojen saanti ja säännöllinen valvonta.

Ihmisoikeuskeskus 31.10.2019

Saattaako tuon selvemmin sanoa.

Itse raportista:

Many Swedish speakers in Finland experience on a
daily basis that their constitutionally guaranteed linguistic
rights are not respected.

Raportin perusteella on paremminkin niin, että valittajilla on epärealistinen käsitys siitä, mitä oikeuksia perustuslaki oikeastaan takaa. Ei esimerkiksi sitä, että pakkoruotsia ei arvostella.

The Advisory Committee is deeply
concerned about this situation and the gradual erosion of
the traditional consensus that Finland is a bilingual country.

Miksi siitä pitäisi olla huolissaan, ja miksi tällainen poliittinen kysymys kuuluisi komitealle?

It observes that while Finland is de jure a bilingual state, the
country is de facto becoming multilingual, with not only the
majority language Finnish, but also English and languages
of migrants gaining increasing importance.

Suomi on de facto kaksikielinen valtio, ja ne kielet ovat suomi ja englanti.

Many Swedish
speakers feel that the Finnish-speaking majority is either
unaware or unwilling to respect the constitutionally
guaranteed status of Swedish as the second official
language.

Miksi sitä pitäisi erikseen kunnioittaa? Ruotsinkieliset ovat omavaltaisesti yrittäneet laajentaa perustuslain soveltamisaluetta esimerkiksi pakkoruotsiin ja ylioppilasruotsiin, eikä sellaista vilunkia tarvitse sietää.

The Advisory Committee urges the authorities to
safeguard the societal consensus on Finnish-Swedish
bilingualism through stepping up awareness-raising,
underpinned by an explicit commitment at the highest
political level. Without prejudice to their constitutional
obligations, the Finnish authorities should engage in an
open dialogue with the Swedish speakers about their
priorities to ensure that commitments made regarding public
services in the Swedish language are realistic, effective,
matched with adequate resources, and regularly monitored.

Jopas nyt. Suomen kaksikielisyys on kaikilla tasoilla poliittinen kysymys muiden joukossa, eikä kuulu kaiken maailman komiteoille.

Sitä suuremmalla syyllä, kun perustuslaillista kaksikielisyyttä on käytetty vipuna kiristää suomenkielisiltä myönnytyksiä, joihin se ei velvoita.

Furthermore, both the authorities and
representatives of the Swedish Assembly of Finland
anticipate that the possibility to enter both Swedish and
Finnish as first languages could result in lowering the level
of service provision in the Swedish language.

The Swedish Assembly of Finland opposes the
registration of multiple languages because it fears that, as a
result, the authorities would in practice communicate with
the bilingual person in the majority language of the
respective municipality, which in most cases would be
Finnish.

Eli ruotsinkielisten edustajat vastustavat aitoa kaksikielisyyttä, koska haluavat keinotekoisesti ylläpitää ruotsinkielisiä palveluja.

Interlocutors also reported pejorative
statements about Swedish speakers, the special status of
the Åland islands, or the mandatory teaching of the
Swedish language by right-wing politicians, which often
remained unchallenged by mainstream politicians and
officials.

Pakkoruotsin aseman kyseenalaistaminen on poliittista keskustelua. En edes keksi, mikä voisi olla pejoratiivinen lausunto pakkoruotsista. Että vastustaa sitä?

Representatives of Swedish speakers, Sámi, but
also other national minorities criticised the planned Sote
reform and expressed relief that its adoption had failed. In
their view, the transfer of social and health care duties from
the local to the regional level would negatively affect the
availability of services in Swedish and Sámi languages.
...
The decision taken by the Parliament in December
2016 to close the 24/7 emergency ward of the Vaasa/Vasa
Central Hospital was heavily criticised and will require clients
from Vasa, which has a large Swedish-speaking population,
to use the facility in the unilingual Finnish hospital in
Seinäjoki.

Vaikka Seinäjoki on virallisesti yksikielinen, sen keskussairaalan palvelut eivät ole.

Laajan päivystyksen palvelujen siirtäminen Seinäjoelle on täysin linjassa tähänastisten pakkoruotsiperustelujen kanssa. Mutta jos edes Seinäjoen keskussairaalaan erityisesti ruotsinkielisiä varten räätälöidyt, lain velvoitteet täyttävät palvelut eivät kelpaa, koska ympäröivä suomenkielinen Seinäjoki, niin sitten pakkoruotsia ei voi yleisemminkään perustella ruotsinkielisten palvelujen takaamisella.

[Beef Supreme]

Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea

Huutonaurua Ollin pakinoiden tasoiselle nimihirviö-elimelle.

Kai Suomella on siellä edustajana joku saamelais-suomenruotsalainen neekeri yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäällikkönä.

Tuollaisten elinten lausumilla pyyhin etnonationalistisen perseeni.

[Charlie]

Kartta eurooppalaisten yläasteikäisten eniten opiskelemista kielistä, kun englantia ei lasketa:

https://snipboard.io/Qtuq0I.jpg

Jonkun pitäisi käydä markkinoimassa noille eurooppalaisille junteille pakkoruotsia. Ruotsi kun tiedetysti vieläpä antaa mitä parhaimman pohjan oppia muita germaanisia kieliä.

[Roope2]

Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläisen mukaan poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten 5.12.2018 käyttöön ottamat henkilökunnan virkamerkit ja henkilökortit eivät ole viranomaisten kielellisten velvoitteiden mukaisia. Korteissa viranomaisen ja kortin nimi ovat ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi. Kirjasinkoon puolesta toinen kansalliskielistä on OA:n mukaan käytännössä rinnastettu vieraaseen kieleen eli englantiin. Aiemmissa korteissa kansalliskieliä kohdeltiin yhdenvertaisesti.

OA painottaa, että kansalliskielten yhdenvertainen kohtelu on turvattu perustuslaissa ja kielilaissa. Perustuslain kansalliskieliä koskeva säännös edellyttää perusteluidensa mukaan kansalliskielten muodollisesti yhdenvertaista kohtelua. Kielilain perusteluissa puolestaan korostetaan sitä, että vähemmistökieltä ei saa syrjiä esimerkiksi siten, että sillä laadittu teksti on selvästi pienempää kuin enemmistökielinen teksti.

OA on pyytänyt sisäministeriötä ja valtiovarainministeriötä sekä Väestörekisterikeskusta ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä toimenpiteistään OA:n päätöksen johdosta.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/turvallisuusviranomaisten-uudet-virkamerkit-loukkaavat-kansalliskielten-yhdenvertaisuutta



Men Härregud! Nu behöver tant Astrid förnya sina brillor!

[Oto Hascak]

Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläisen mukaan poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten 5.12.2018 käyttöön ottamat henkilökunnan virkamerkit ja henkilökortit eivät ole viranomaisten kielellisten velvoitteiden mukaisia. Korteissa viranomaisen ja kortin nimi ovat ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi. Kirjasinkoon puolesta toinen kansalliskielistä on OA:n mukaan käytännössä rinnastettu vieraaseen kieleen eli englantiin. Aiemmissa korteissa kansalliskieliä kohdeltiin yhdenvertaisesti.
---
OA on pyytänyt sisäministeriötä ja valtiovarainministeriötä sekä Väestörekisterikeskusta ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä toimenpiteistään OA:n päätöksen johdosta.

Näkisin, että tämä huutava vääryys on korjattava. Näkisin myös, että rahat tämän huutavan vääryyden korjaamiseksi otetaan suoraan oikeusasiamiehen toimiston budjetista.

[Roope2]

Roope2 jatkaa:

No nythän Irakissa kuulopuheiden mukaan ammutun mieshenkilön henki ei ole mitään, Greta saa seilata paatin pohjalla ylhäisessä yksinäisyydessä, Husun rasistiset asiakkaat eivät ole mitään, futiksen EM-kisapaikka ei ole mitään, IMF:n varoitukset Suomen velkaantumisesta ei ole mitään, ruokajonoissa päivän kalorit hakevat eivät ole mitään...

... verrattuna siihen, että jossain muovilapussa sana POLIISI on kirjoitettu suuremalla fontilla kuin sana POLIS.


PS
Muistaakseni useampi vuosikymmen sitten HBL:n yleisönosastossa joku nainen ihmetteli, miksi poliisiauton toisella puolella lukee sana Poliisi ja toisella puolella sana Polis. Hänen täytyi oikein kävellä auton toiselle puolelle lukemaan, mistä oikein on kyse.

R2