Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[RiP]

Tämä suhteuttaminen lukuihin on yksi syy, miksi Hans Rowlingin kirja, "Factfulness: Ten Reasons We're Wrong About the World – and Why Things Are Better Than You Think" pitäisi olla jopa koulujen lukupakotetuista kirjoista jossain yläasteella. Se muun muassa opettaa, että jos media antaa jonkin luvun, mieti ja etsi aina verrattavia lukuja, jos mediassa annetaan vain yksi luku ja kauhistellaan sitä. Kaikki luvut pitäisi esittää suhteillaan muuhun. Kirja ei kannusta tosin em. kaltaiseen päättelyyn suoraan, että kuinka monta prosenttia Grönlannin jäätiköstä on sulanut.

Esimerkiksi, "Suomeen pakolaisina tulleiden määrä on vain 50000/vuosi" tosin etsi se luku että ennen se oli vaikka vain  100/a ja huomaat kuinka se on noussut 50000%. Luvut heitetty hatusta.

Näin ikävä kyllä on myös nykypoliitikoilla.

Esimerkkinä ja hyvänä mallina mikä ero on miljoonalla ja miljardilla.

Jos hedelmäpeli ulostaa joka sekunti yhden euron, kuinka kauan menee, että on tuhat euroa?
16 minuuttia ja 40 sekuntia.

kuinka kauan menee, että on miljoona euroa?
11 vuorokautta ja 13,5 tuntia.

kuinka kauan menee, että on kasassa miljardi euroa?
31 vuotta ja 259 päivää.

Tonni => 16,5 minuuttia
Miljoona => 11,5 vuorokautta
Miljardi => LÄHES 32 VUOTTA

Seuraavan kerran kun poliitikko puhuu miljoonista ja esim. veromiljardeista, niin seuraa kuinka sekaisin he ovat. 

[RiP]

Mennyt heinäkuu oli kuulemma historian (mittaushistorian) kuumin kuukausi, 0,04 asteen erolla edelliseen ennätykseen.

Näkispä vaan ne tuhannet mittarit joissa lämpöä mitataan sadasosan tarkuudella.

Heh..

[pyrokatti]

Mennyt heinäkuu oli kuulemma historian (mittaushistorian) kuumin kuukausi, 0,04 asteen erolla edelliseen ennätykseen.

Näkispä vaan ne tuhannet mittarit joissa lämpöä mitataan sadasosan tarkuudella.

Heh..

Olisiko tuossa mittaustarkkuutta suurempi ongelma mittauspaikkojen vertailukelpoisuus. Ulkoilman lämpötila voi vaihdella paljonkin paikasta riippuen. Mikäli keskiarvoja ei lasketa aina samoista mittauspaikoista, tällä on varmasti vaikutusta tulokseen. Lisäksi mittauspaikkojen olosuhteiden pitäisi pysyä kohtuullisen muuttumattomina. Onko jollakulla tietoa siitä mitenkä vertailukelpoisia eri vuosien ja vuosikymmenien tulokset ovat keskenään?

[Ajattelija2008]

Mennyt heinäkuu oli kuulemma historian (mittaushistorian) kuumin kuukausi, 0,04 asteen erolla edelliseen ennätykseen.

Näkispä vaan ne tuhannet mittarit joissa lämpöä mitataan sadasosan tarkuudella.

Heh..

GISTemp tulee noin 15.8.2019 ja HadCRUT4 noin 31.8.2019. Sitä ennen on turha julistaa ennätyksiä.

http://www.drroyspencer.com/2019/08/july-2019-was-not-the-warmest-on-record/
Roy Spencer ehti jo analysoida tätä.

[RiP]

Mennyt heinäkuu oli kuulemma historian (mittaushistorian) kuumin kuukausi, 0,04 asteen erolla edelliseen ennätykseen.

Näkispä vaan ne tuhannet mittarit joissa lämpöä mitataan sadasosan tarkuudella.

Heh..

GISTemp tulee noin 15.8.2019 ja HadCRUT4 noin 31.8.2019. Sitä ennen on turha julistaa ennätyksiä.

http://www.drroyspencer.com/2019/08/july-2019-was-not-the-warmest-on-record/
Roy Spencer ehti jo analysoida tätä.

Ylen uutisissa mainittiin mittaajaksi EU:n Kopernikus satelliitti. Toiminut 2010 alkaen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/GMES

[ämpee]

Tämä linkki:
https://en.wikipedia.org/wiki/MetOp
Väittää mittaustarkkuuden olevan 1 aste celsiusta.

...allowing to measure the atmosphere temperature within 1 °C...

[mannym]

Tämä linkki:
https://en.wikipedia.org/wiki/MetOp
Väittää mittaustarkkuuden olevan 1 aste celsiusta.

...allowing to measure the atmosphere temperature within 1 °C...

Virhemarginaali on tuossa vaiheessa vähintään ±0,5°C. Luulen että ±1°C on lähempänä todennäköisyyttä. Mutta toisaalta absoluuttisia arvoja ei anneta oikein mistään, vain poikkeamia.

Kiva lukea kuinka Heinäkuu oli lämpimin kuukausi ikinä. Huomioikaa lämpimin kuukausi ikinä. Sitten kun sanoo että kyllä Helmikuu 2016 oli paljon lämpimämpi, niin tulee kummallisia kiertoja. Roy Spencerin UAH mittauksissa se oli neljänneksi lämpimin Heinäkuu, mutta ei lämpimin kuukausi. 

Muutenkin kovin kummallista että heinäkuun lämpötilat huudetaan jo nyt, kun ne kaksi suurinta eli GISS ja Hadcrut eivät vielä ole heinäkuun lukuja julkistanut. Tai no se olisi kummallista normaalissa maailmassa, mutta meidän maailmassamme jossa poliittinen peli on käynnissä, se ei ole. Kas parin kuukauden sisällä pidetään iso ilmastokonferenssi ja valheet lentävät jo. Politiikka on rumaa.

[Nikolas]

Tuota sähköautoilua on paljonkin hypetetty ja tämä on yksi osa pitkään ketjuun:

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) kuvaa nykyhetkeä akkuteollisuuden momentumiksi. Sähköautot yleistyvät ja Eurooppaan toivotaan niiden akkuihin liittyvää teollisuutta.

"On järkevää, että Suomi on kehityksessä matkassa ja mielellään askeleen edellä", Katri Kulmuni sanoi.

• Kempas, Karla: Katri Kulmuni: Akkuteollisuuden momentum on nyt – "On järkevää, että Suomi on kehityksessä matkassa ja mielellään askeleen edellä" Uusi Suomi, 2019-08-04.

Sähköautoja, akkuja, jee Suomesta akkusuurvalta.

Jäitä hattuun:

Autotalliin pysäköity Hyundain täyssähköinen Kona levitti massiivista tuhoa sytyttyään omistajansa mukaan tuleen viime viikon perjantaina Kanadassa.

Autotallista puskenut paksu savuverho edelsi räjähdystä, joka lennätti raskastekoisen autotallin oven taivaan tuuliin, theDrive-verkkosivusto kertoo. Räjähdyksen tuhovoimasta kertoo, että se puhkaisi reiän autotallin kattoon.

• Salonen, Juha: Räjähdysmäinen tulipalo tuhosi autotallin - syttymissyyksi epäillään sähköautoa Tekniikka & Talous, 2019-08-05.

Sähkökemiallisen akun ja säiliöön tankatun polttoaineen periaatteellinen ero on siinä että akussa mukana kuljetettava energia on kokonaisuudessaan samassa paketissa, toisin kuin polttomoottoriauton säiliöön tankattu polttoaine joka ei tee mitään erikoista muuten kuin ilmasta saatavan hapen kanssa. Akkuteollisuus pyrkii kasvattamaan akkujen energiatiheyttä, ja sähkökemiallisen akun ongelma sitä myöten vain korostuu.

[ämpee]

Siinä on akkuteollisuudella visainen pulma.
Tuottaakko akkuja kustannuksiltaan kalliissa Suomessa vai kustannuksiltaan halvassa Kiinassa ?

En ihan heti keksi vastausta, mutta ehkäpä Kulmuni keksii !!1!

[Totti]

Sähkökemiallisen akun ja säiliöön tankatun polttoaineen periaatteellinen ero on siinä että akussa mukana kuljetettava energia on kokonaisuudessaan samassa paketissa, toisin kuin polttomoottoriauton säiliöön tankattu polttoaine joka ei tee mitään erikoista muuten kuin ilmasta saatavan hapen kanssa. Akkuteollisuus pyrkii kasvattamaan akkujen energiatiheyttä, ja sähkökemiallisen akun ongelma sitä myöten vain korostuu.

Joo ja ei. Akkuteknologioita on niin monenlaisia, että väitteesi on tapauskohtaista totuutta.

Akkujen turvallisuus on tietenkin kaiken A ja O ja sen takia kehitellään akkuja, jotka ovat "itsesammuvia".

Tällä hetkellä tämä voidaan toteuttaa esim. Teslan tavoin tekemällä akuista pieniä erillisparistoja. Tällöin akkuun ei synny kovin helposti laajaa ketjureaktiota yhden patterin rikkouduttua tms. Kuviossa on myös mukana elektroniikkaa, joka kytkee pois vioittuneet patterit latausvirrasta välttääkseen kuumenemista.

Toinen vaihtoehto on patterin sisäinen paketoiminen erinäisin väliseinin pieniksi soluparistoiksi, jotka rajoittavat palojen leviämistä. Tutkinnan alla on myös sisäänrakennetusti palonkestäviä materiaaleja, jossa suuria oikosulkuvirtoja ei synny.

Akku on luonteeltaan komponentti, joka voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla ja monin materiaalein. Sisäisesti toimintaperiaate voi vaihdella valtavasti ja sen myötä myös ominaisuudet.

Teollisuus pyrkii tietysti koko ajan löytää parempia ja halvempia ratkaisuja ja sen takia nykyiset Li-akkuratkaisut eivät tule olemaan sähköauton tulevaisuutta.

[RiP]

Tämä linkki:
https://en.wikipedia.org/wiki/MetOp
Väittää mittaustarkkuuden olevan 1 aste celsiusta.

...allowing to measure the atmosphere temperature within 1 °C...

Virhemarginaali on tuossa vaiheessa vähintään ±0,5°C. Luulen että ±1°C on lähempänä todennäköisyyttä. Mutta toisaalta absoluuttisia arvoja ei anneta oikein mistään, vain poikkeamia.

Kiva lukea kuinka Heinäkuu oli lämpimin kuukausi ikinä. Huomioikaa lämpimin kuukausi ikinä. Sitten kun sanoo että kyllä Helmikuu 2016 oli paljon lämpimämpi, niin tulee kummallisia kiertoja. Roy Spencerin UAH mittauksissa se oli neljänneksi lämpimin Heinäkuu, mutta ei lämpimin kuukausi. 

Muutenkin kovin kummallista että heinäkuun lämpötilat huudetaan jo nyt, kun ne kaksi suurinta eli GISS ja Hadcrut eivät vielä ole heinäkuun lukuja julkistanut. Tai no se olisi kummallista normaalissa maailmassa, mutta meidän maailmassamme jossa poliittinen peli on käynnissä, se ei ole. Kas parin kuukauden sisällä pidetään iso ilmastokonferenssi ja valheet lentävät jo. Politiikka on rumaa.

Näin on, politiikka on rumaa ja ilmastopolitiikka sekä rumaa että härskiä ja pahin taitaa olla vielä edessä, ikävä kyllä.

[Brandis]

Sähköautoja, akkuja, jee Suomesta akkusuurvalta

Luulen, että sähköautoilu tulee olemaan Suomessa ihan lyhyt vaihe ennen kuin sen korvaavat monet muut kulkuominaisuudet. Siihen tahtiin kaikenlaista uutta kehitellään, esimerkiksi litiumilma-akkuja. Jotakin olennaista kyllä autoilun menneestä maailmasta ja statusarvosta menetetään ihmisten siirtyessä näihin uudenmallisiin 'teknoautoihin', sillä eivät nämä mitään kauniita muotoilultaan ole.. ilmastokaan tuskin pelastuu teollisuuden yhä saastuttaessa kiihtyvämpään tahtiin.

[Rosetta]

Olikohan tämä jo täällä..?

https://www.suomenuutiset.fi/yle-vaikeni-kiusallisesta-ilmastotutkimuksesta-suomalaismiesten-enemmisto-pitaa-ilmastokeskustelua-tarpeettomana-vouhotuksena/

(Tosin outoa että otsikossa puhutaan vain suomalaismiehistä, kun jutusta näkee että hyvin monet naisetkin ovat tätä mieltä...)

@Rosetta Lisää lainaus jutusta.

[Jepulis]

^Ns. "ilmastoagenda" vaikuttaa suvakkien kyllästämässä mediassa ärsyttävyyteen asti ja se näyttää automaattisesti ulottuvan pienimpiinkin yksityiskohtiin. Tänään radiossa viitattiin uutiseen tutkimuksesta, jonka vakuuttavien tulosten mukaan kananmunasta ja lihasta on löydetty dementiaa estävä ainesosa. Esimerkiksi amerikoissa ehdottomasti suurin saanto tulee lihasta, jollekin se toki voi olla kananmunakin mutta mm. kananmunan liiallisesta syömisestä voi olla muita haittoja kuten yleensä liioittelusta, joten pyrkimys kaikessa kohtuullisuuteen on todennäköisesti varmin valinta.

Tiedostava alueemme yletoimittaja oli kuitenkin "valinnut" jättää alkuperäisestä uutisesta pois sanan liha. Sentään armollisesti suostui lausumaan kananmuna.

Dementia on yleinen sairaus Suomessa ja varsinkin lähitulevaisuudessa kansan vanhetessa olisi hyvin tärkeää huomioida kaikki mahdolliset keinot tämän kalliiksi käyvän taudin etenemisen estämiseksi. Varsinkin kannattaisi huomioida ilmaiset keinot. Kysymys on jopa miljoonien suomalaisten hyvinvoinnista ja vaikuttaa miltei jokaiseen meistä. Tässä hoitokeinona toimisi juuri niinkin ilmeinen yksinkertainen nyrkkisääntö kuin "kohtuus kaikessa". Mutta sepä ei käy, jos kohtuus on ristiriidassa ilmastoagendan opinkappaleiden kanssa, joiden mukaan liha on syntiä.

Hyville ihmisille ilmastonmuutokseen liittyvä hyvesignalointi on tärkeämpää kuin senioriemme arvokas loppuelämä. Ilmastoagenda korvaa järjen kaikessa muussakin, vähän kuten äärimuslimille kaikki elämää ohjaavat säännöt tulevat koraanista.

[ämpee]

^Ns. "ilmastoagenda" vaikuttaa suvakkien kyllästämässä mediassa ärsyttävyyteen asti ja se näyttää automaattisesti ulottuvan pienimpiinkin yksityiskohtiin.

"Piru" piileksii yksityiskohdissa ja yrittää kääntää huomion pois kelvottomasta kokonaisuudesta.

Jatkuvalla rummutuksella saadaan aikaan tavallisen kansan kyrsiintyminen esitettyyn asiaan, oli se sitten ilmasto- tai homohypetystä.
Rummutelkoot rauhassa, parempaa esitetyn asian vastaista toimintaa on hyvin vaikeata keksiä.
No, ehkä pakkotoimet vielä menevät tuostakin hivenen ohitse, pakkoruotsi, pakkokasvikset ja pakkomonikulttuurisuus näin esimerkkeinä.

[Rosetta]

^Ns. "ilmastoagenda" vaikuttaa suvakkien kyllästämässä mediassa ärsyttävyyteen asti ja se näyttää automaattisesti ulottuvan pienimpiinkin yksityiskohtiin. Tänään radiossa viitattiin uutiseen tutkimuksesta, jonka vakuuttavien tulosten mukaan kananmunasta ja lihasta on löydetty dementiaa estävä ainesosa.
(--)
Tiedostava alueemme yletoimittaja oli kuitenkin "valinnut" jättää alkuperäisestä uutisesta pois sanan liha. Sentään armollisesti suostui lausumaan kananmuna.

En ihmettele että on löydetty, onhan se järkeenkäypää että mahdollisimman luonnonmukaiset ruoka-aineet ovat terveydelle parhaita, nykyihmisen ruoka vain on niin pitkälle jalostettua. Onkohan se kananmunan aiempi demonisointi ("kolesterolin" vuoksi) muuten paljonkin vaikuttanut dementian jatkuvaan yleistymiseen...?  En ihmettelisi.

[RiP]

Torstaina Yle:
"Ulkolinja: Suuri ilmastoskandaali"
Öljyteollisuus väitteen mukaan tiesi CO2:n aiheuttavan ilmaston lämpenemistä jo 60 vuotta sitten.
Ohjelman tehnyt journalisti jon oku ilmastoyhteisön sihteerinä toimiva.
Katsotaan. Yle Areenassa:

http://areena.yle.fi/1-4591426

[mannym]

Torstaina Yle:
"Ulkolinja: Suuri ilmastoskandaali"
Öljyteollisuus väitteen mukaan tiesi CO2:n aiheuttavan ilmaston lämpenemistä jo 60 vuotta sitten.
Ohjelman tehnyt journalisti jon oku ilmastoyhteisön sihteerinä toimiva.
Katsotaan. Yle Areenassa:

http://areena.yle.fi/1-4591426

Tämä nyt on tätä ja osoittaa oikeastaan sen ettei julkisella rahalla toimivat kykene mihinkään.

Väitehän menee seuraavasti, Exxon ja muut öljy yhtiöt tiesivät jo 60 vuotta sitten kuinka heidän tuotteensa päästöt lämmittävät ilmastoa, mutta olivat siitä hiljaa. Sitten sitä verrataan tupakkateollisuuteen ja sen tutkimustuloksiin. Mikä sinällään hyvin kummallista, koska öljy yhtiöt julkaisivat ilmastotutkimuksensa ihan tavallisesti, jopa vertaiarvioiduissa julkaisuissa. Kun tuohon vielä lisää sen että hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen isä, Svantte Arrhenius julkaisi asiasta jo vuonna 1896, joskin hänen työnsä pohjautui Joseph Fourierin työhön vuodelta 1827.

Huomion arvoista on ettei tuohon aikaan ollut vertaisarviointia siten kuin se on nykyisin, silloin julkaistiin kirja jossa juurta jaksain selitettiin kaikki mitä tutkimukseen liittyi, ja se sitten otettiin tieteelliseen kirjallisuuteen tai sitten ei.

Sillai että "tiede" on tiennyt hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta ainakin sen 124 vuotta, ja tähän tietoon on vedottu mm, IPCC:n raporteissa, kuten myös 1950 - 1970 lukujen tieteellisessä kirjallisuudessa, jopa Exxonin julkaisuissa, niin ei se kovin piilossa ole ollut.

Yksinkertaisuudessaan, "ilmastotieteen" valtavirta ei ole kyennyt ennustamaan ilmaston kehitystä, ilmastomallit eivät ole toteutuneet kuten on ennustettu, joten on aika siirtää huomiota muualle. Öljy yhtiöt tiesivät on hyvä siirtoyritys, mutta se herättääkin sen toisen kysymyksen, miksi muut eivät tienneet kun öljy yhtiöiden tiedotkin julkaistiin tieteellisissä julkaisuissa?

Tekosyitä, niitä ne ovat.

[RiP]

Tuo dokumentti on tehty 2017, ehkä YLELLÄ Oon joku erittäin painava syy esittää se nyt. 
Heti ohjelman alussa sanotaan, että vuonna 1957 öljy-yhtiö tiesi CO2:n lämmittävän ilmastoa.
No, katsotaan nyt esimerkiksi Sodankylä ja Helsinki elokuun keskilämmöt vuodelta 1957.
Sodankylä 12,4 ja Helsinki 16,4 Aikalailla samaa näyttää nyt 2019 ja on näyttänyt alkaen 1900.
https://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu

Ehkä se ei tarkkoittanut Suomea tuo öljy-yhtiön tieto.

Katsotaan loppuun vielä.
Edit: lisätty Helsinki Sodankylä elokuu 1957-2019 kuva

[Vaniljaihminen]

Think globally, act not locally. 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006197779.html

Tuore ilmasto­raportti osuu suoraan Suomen hallituksen kipu­kohtiin: ytimessä metsät ja maankäyttö

Torstaina julkaistaan raportti, joka käsittelee ilmastonmuutoksen ja maankäytön välistä yhteyttä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n huomenna julkaistava raportti kertoo, kuinka maankäyttöä ja ruoantuotantoa on muutettava, jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä. Raportti on tähän mennessä kattavin selvitys siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa maankäyttöön ja toisaalta, miten maankäyttö vaikuttaa ilmastoon, AFP kertoo.

108 tutkijan koostama yli 1 000-sivuinen raportti julkaistaan torstaina, mutta sen sisällöstä on tihkunut jonkin verran tietoa julkisuuteen.

The Guardian sai haltuunsa raportin luonnoksen, jonka mukaan asiantuntijat aikovat varoittaa, että ilmastokriisin ratkaiseminen vain autojen, tehtaiden ja voimalaitosten päästöjä leikkaamalla on tuomittu epäonnistumaan. Näiden lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten ruokaa tuotetaan ja mihin maata käytetään.

Ihmiset käyttävät nyt 72 prosenttia siitä maa-alasta, joka ei ole jään peitossa. Maatalous, metsäteollisuus ja muu maankäyttö tuottavat neljänneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Esimerkiksi noin puolet kaikista metaanipäästöistä on peräisin karjasta ja riisipelloista. Metsäkato ja turvemaiden häviäminen nostavat ennestään hiilidioksidipäästöjä, raportissa muistutetaan.

Raportin odotetaan suosittelevan muun muassa, että lihansyöntiä vähennetään, maataloudessa käytetään vähemmän kemikaaleja, ja että metsiä suojellaan, Reuters kertoo.

Raportin ennustetaan myös korostavan sitä, kuinka sadot kuivilla alueilla romahtavat rajun kuivuuden ja vesipulan takia. Tämä ajaa ihmiset muuttamaan pois muualle, nostaa ruuan hintaa ja lisää nälänhädän riskiä.

Kestämätön maankäyttö tulee todennäköisesti kalliiksi ja tekee vaikeaksi rajata ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, raportin odotetaan toteavan.

Ilmastonmuutokseen varautuminen repii hallitusta

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen kertoi Helsingin Sanomille, ettei Suomi ole ottanut askeltakaan päästöjen vähentämiseksi.

– Me emme ole tehneet vielä mitään toimia maaperän päästöjen vähentämiseksi. Meillä on tutkimushankkeita, mutta mikään ei ole muuttunut politiikaksi. Paljon puhetta kyllä on.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on nostanut jännitteitä nykyhallituksessa, jossa erityisesti metsäpolitiikka jakaa mielipiteitä. Keskustalaiset närkästyivät jo hallitusneuvotteluissa ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkoselle (vihr), kun tämä ilmoitti, ettei Suomessa riitä puuta kaikkiin sellutehdashankkeisiin.

Tiistaina ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk) haukkui hallituskumppaneiden ilmastopolitiikan.

– Tämä ilmastovouhotus on karmeinta populismia, mitä olen poliittisen urani aikana nähnyt ja kuullut. Lapsetkin on otettu pelottelukampanjaan mukaan yhdeksi työvälineeksi. Ilmastopolitiikka on tietyn poliittisen linjan hyväksikäyttämä työväline, ei mitään muuta.

Mikkonen kommentoi puheita "ilmastovouhotuksesta" IS:lle lyhyesti.

– Tiedeyhteisö on varoitellut ilmastonmuutoksesta jo vuosikymmenien ajan. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen uhan vakavuuteen on herätty todenteolla ja toimiin ryhdytty. Mitä pidempään odotellaan, sen vaikeammaksi ja kalliimmaksi ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tulee.

Ina Kauppinen

[newspeak]

Ilmastonmuutos uhkaa Suomen mustikkasatoja: lumisuojat voivat sulaa ja taudit levitä – "Eivät sormia napsauttamalla tietenkään vähene"

Tällä hetkellä mustikka on yksi kaikista runsaimmin esiintyvistä metsien aluskasvillisuuden lajeista Suomessa.

...

Mustikan talvisuoja voi kadota

Toisena asiana Manninen nostaa esille ilmastonmuutoksen.

Satoihin vaikuttaa mahdollisesti suuresti se, jos talvet lämpenevät ja mustikkaa suojaavat lumipeitteet vähenevät. Mustikka tarvitsee talvisin lumipeitettä suojaksi pakkasvaurioilta.

Kevään aikaistuminen voi puolestaan tarkoittaa mustikan kukinnan aikaistumista. Tällöin voi käydä niin, etteivät pölyttäjät ole aktiivisia runsaimman kukinnan aikaan, mikä pienentää satoa.

Yhtenä ilmastonmuutoksen aiheuttamana riskinä ovat myös taudit ja tuholaiset, jotka voivat levitä tai muuttua.

Mannisen mukaan syitä mustikkasatojen mahdolliseen pienenemiseen riittää pohdittaviksi ja seurattaviksi, mutta mustikka on kuitenkin edelleen yleinen kasvi Suomessa...

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5c2f40c1-ce86-4dd8-ac3e-ec54aaf919a9

Onneksi löysin aikaisemmin kesällä hyvän mustikka-apajan. Ei tarvitse pelätä ilmastonmuutosta. 

[Velmu]

Hesarissa on tänään kolmen sivun juttu missä ihmetellään, miksi turpeenpolttoa ei ole kielletty Suomessa vaikka muualla maailmassa siitä on jo lähes kokonaan luovuttu. Jutun tarkoituksena on tietysti ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen. Sitä ei kerrota, että Suomen kaikkien CO2-päästöjen osuus maapallon päästöistä on noin yksi tuhannesosa. Jos turpeenpoltto Suomessa kiellettäisiin, vähenisivät maapallon päästöt noin yhden kymmenestuhannesosan. Sellaista mittaria ei ole keksitty jolla tämä vähennys havaittaisiin.
Suomen kaikesta energiankäytöstä vain 30 % on kotimaista, loput 70 % tuodaan muualta. Turpeenpolton osuus kaikesta energiasta on 5 % ja kotimaisesta energiantuotannosta siis lähes 20 %. Turve kotimaisena polttoaineena on tavattoman tärkeää huoltovarmuuden kannalta kriisitilanteissa, kun energiaa ulkomailta ei välttämättä saada.
Jutussa mainitaan myös turpeennoston haittavaikutukset vesistöille, joka on pelkkää puppua. Turvetuotannosta lähtevät vedet ovat nykyisten vesienkäsittelymenetelmien takia lähes poikkeuksetta puhtaampia kuin koskemattomilta luonnonsoilta lähtevät vedet. Myös luonnonsoiden katoaminen turvetuotannon takia on pelkkää puuta heinää. Turvetuotannossa on 0,7 % Suomen suoalueista eli kyllä niille kurkipariskunnillekin vielä riittää tilaa.
Jutussa mainitaan myös hallituksen tavoite, että Suomen tulee olla esimerkillinen ilmastopäästöjen vähentämisessä. Ajatus on tietystri kaunis, mutta pitääkö se toteuttaa tuhoamalla huipputärkeä kotimainen energiatuotanto?

[Saturnalia]

Hesarin mielipidekirjoituksessa hieno esimerkki kulttuurimarxismista.

Ei ainakaan niin, että pääministeri Antti Rinne (sd) käy Jyväskylän MM-rallin varikolla ihailemassa ralliautoja. Luulisi, että kaikenlaisten moottorikilpailujen rajoittaminen – ellei peräti niiden kieltäminen – olisi ensiaskel päästöjen vähentämiseksi Suomessa. Näillä toimilla ei suoraan ratkaista päästöongelmia, mutta niiden vaikutus ihmisten arkeen ja ajatteluun olisi megalomaaninen.

Pyrkimys kieltää asioita joilla ei ole kokonaisuuden kannalta minkäänlaista vaikutusta vain siksi että se vaikuttaisi ihmisten ajatteluun.
Luulo, että asioiden kieltäminen aivopesumielessä vaikuttaisi ihmisten ajatteluun positiivisesti tavoitteen kannalta. Tavoitteen muuttuminen aina pian itse asiasta pyrkimykseksi vaikuttaa ihmisten ajatteluun, kunnes hiljalleen itse tavoitteella ei ole merkitystä ja jäljelle jää vain halu vaikuttaa ihmisten ajatteluun vasemmistopolitiikalle suotuisalla tavalla. Minkä tahansa ajassa olevan ottaminen keppihevoseksi vasemmistolaisen ajattelun edistämiseksi. MM-rallissa käyminen toden totta oli pääministeriltä poliittinen virhe vasemmistolaisesta sekä loogisesta näkökulmasta, mutta vasemmistolainen näkökulma ei ole kovinkaan yleinen näkökulma maanlaajuisesti.

Rinnehän vain toimii niin kuin kaikki muutkin. Älä sä urputa mun lentämisestä senkin saastuttava autoilija. Mä tilaan mun jokaisen ruokakassin netistä ja se tuodaan mulle autolla mut täytyyks sun päristellä joutavia. Autoilijat tekevät mielestäni virheen ottamalla nöyrän puolustusasenteen aina sanomalla, että harva meistä muuta tekee, kuin ajaa välttämättömät ajot. Kun idea on nimenomaan tehdä muuta ja ajaa hurua. Sitähän autottomatkin tekevät kaikilla muilla tavoilla, huvittelevat. Autoilua tulee puolustaa kulttuurina, ei liikkumisena. Siksi, koska vastustajankin hyökkäys kohdistuu kulttuuriin, ei liikkumiseen. On puolustettava kulttuuria silloin kun kulttuuria vastaan hyökätään.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006197437.html

[Rosetta]

Autoilua tulee puolustaa kulttuurina, ei liikkumisena. Siksi, koska vastustajankin hyökkäys kohdistuu kulttuuriin, ei liikkumiseen. On puolustettava kulttuuria silloin kun kulttuuria vastaan hyökätään.

Muuten samaa mieltä ilmastovouhotuksesta, mutta autoilu ei ole mitään "kulttuuria" vaan nimenomaan liikkumismuoto, yksi sellainen muiden joukossa.

[VeePee]

Kevään aikaistuminen voi puolestaan tarkoittaa mustikan kukinnan aikaistumista. Tällöin voi käydä niin, etteivät pölyttäjät ole aktiivisia runsaimman kukinnan aikaan, mikä pienentää satoa.

Luulisi niiden pölyttäjähyönteistenkin elpyvän ja aktivoituvan aikaisemmin jos kevät aikaistuu. Vai mikä mekanismi pitää hyönteiset horteessa muun luonnon kukoistaessa kevään lämmössä?

[repsikka]

Osaako kukaan paremmin asioihin oerehtynyt kertoa minulle, millainen on planeettamme tulevaisuus, jos lämpötila nousee yli direktiivin mukaisen 1,5 astetta ? Jatkuuko nousu "jääkiekomailan" mukaisesti kunnes valtameret alkavat kiehua, vai tasaantuko nousu jossain vaiheessa ?
Jos tasaantuu, niin millä mekanismilla ?
Kai ilmastovuhottajat ovat tämänkin visioineet.

Siirretty Rinteen hallitus -ketjusta tämä ja pari vastausta.

[Golimar]

Ilmastouskovaiset ovat sitä mieltä että nyt ollaan menossa kohti tuomiopäivää, ne ovat hulluja fanaatikkoja eikä niiden kanssa voi keskustella.

..........Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä. Se alkoi noin 100 000 vuoden lämpöhuipulla (Eocene Thermal Maximum PETM, LPTM, IETM), joka on ollut nopeimpia maailmanlaajuisia ilmaston lämpenemisiä. Se saattoi johtua merenpohjaan kerrostuneista klatraattikivistä vapautuneesta metaanista. Metaani on itsessään kasvihuonekaasu ja se hapettuu ajan mukana hiilidioksidiksi, joka on tunnetusti maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Huippulämmin PETM kesti noin 150 000 vuotta.

Lämpöhuippu nosti lämpötiloja korkeilla leveysasteilla jopa 7 °C. Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle nykyistä lämpimämmälle tasolleen. Lämpötila alkoi nousta uudelleen ja saavutti huippunsa 50 miljoonaa vuotta sitten Ypres-kaudella, jolloin keskilämpötila oli päiväntasaajalla noin 30 °C. Varhaisimmalla eoseenilla saattoi meren pintalämpötila olla 10–15 °C nykyistä korkeampi.

Ilmasto oli lämpöhuippua lukuun ottamatta tasaisen lämmin, siinä esiintyi vain pienehköjä vaihteluja. Kosteus kasvoi huomattavasti kauden alussa. Lämpötila aleni suhteellisen loivasti navoille mentäessä, lämpötilojen ero päiväntasaajan ja napojen välillä oli vain noin puolet nykyisestä. Ilmasto kuivui ja viileni hitaasti kauden loppua kohti.

Varhaisella eoseenilla 55–50 miljoonaa vuotta sitten tropiikki ulottui 10–15 leveysastetta nykyistä pohjoisemmaksi Keski-Ranskaan, joka tosin saattoi olla nykyistä etelämpänä ja meridionaalinen vyöhyke (subtropiikki) Skandinavian eteläosiin ja luultavasti silloin lähempänä päiväntasaajaa olleen Grönlannin eteläosiin. Alligaattoreja ja kaguaaneja eli Ellesmerensaarella Grönlannista länteen. Pintaveden 25 °C:n lämpötilavyöhyke ulottui leveysasteelle 45. Etelä-Englannin alueella vuoden keskilämpötila oli 21 °C , niin kuin Malakan niemimaalla nykyään, ja kasvillisuus sen mukaista. Lämpötila Coloradossa Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa oli 10–11 astetta korkeampi kuin nyt.

Noin 45–34 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella saattoi olla pieniä jäätiköitä, ja ilmakehässä saattoi olla hiilidioksidia suunnilleen kuusi kertaa nykyistä enemmän.[3]

Kanadan arktisilla saarilla Ellesmerensaarelle oli varaaneja ja subtropiikkia, joka vastaa nykyistä Etelä-Eurooppaa, oli 77. leveysasteella.[4] Keski- ja myöhäiseoseenilla ilmasto jäähtyi, ja kauden lopussa 36–35 miljoonaa vuotta sitten valtamerien syvävedet jäähtyivät nopeasti 3–5 astetta.[4]

Erääseen aikaan eoseenilla subtrooppinen vyöhyke ulottui jopa Pohjois-Ranskaan ja Yhdysvaltain ja Kanadan rajalle. Vielä sen pohjoispuolella oli siirtymävyöhyke, joka ulottui Keski-Kanadaan ja eteläisimpään Ruotsiin ja Oslon seuduille. Täällä kasvoi joitain subtrooppisia lajeja. Lämpimän vyöhyke ulottui Huippuvuorten pohjoispuolelle, Siperiassa 60. leveysasteelle , Alaskan pohjoisosiin ja Baffininsaarten pohjoisosiin sekä pohjoiseen Keski-Grönlantiin.[5]

Eoseenin lopussa noin 38 miljoonaa vuotta sitten lähellä eoseenin-oligoseenin rajaa lämpötila romahti äkkiä 8–13 °C päätellen Uuden-Seelannin brakiopodeista......................

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni

[Archaeopteryx]

Useammallakin keskustelupalstalla on nykyään joku viherhippi, joka ei kestä vertailua Intiaan ja Kiinaan päästöistä puhuttaessa. Aina tulee köyhä vasta-argumentti, että kun me kulutamme henkeä kohti moninkertaisesti niin Intian päästöt eivät ole ongelma. Tai entä jos jaetaan Kiina viiden miljoonan osasiin, niin eihän sitten kenenkään tarvitse vähentää koska niillä viiden miljoonan osasilla on pienemmät päästöt kuin meillä. Kiinan valtio tosin tuskin suostuu siihen, että pienipäästöiset yksiköt neuvottelevat itselleen paremmat sopimukset, ja loppu Kiinasta sitten näyttää paperilla vielä pahemmalta. Päästöjä on tarkasteltava niiltä osin, kuin neuvottelevat osapuolet niitä tuottava; Kiina tai Intia ovat kokonaisina mukana siinä pelissä.

Sitten on se kummallisuus, että nähdään vain yksi asia - tällä hetkellä se on CO2 - ja unohdetaan kaikki muu. Väestönkasvu on absoluuttisesti suurin yksittäinen ongelma ilmastolle, ympäristölle ja luonnolle. Vaikka ihminen päästäisi vähän kasvihuonekaasuja (kuten esimerkiksi nyt Intia), niin hän vaatii oman tilansa lähiympäristöstä. Esimerkkinä (yllätys, Intiasta) Chennain kaupunki, joka kärsii kuivuudesta. Vajaa kymmenen miljoonaa ihmistä saa vetensä alueen järvistä, joista mm. Puzhal on pienentynyt olemattomiin. Järven tilavuus on n. 93 000 000 kuutiota, ja se on käytännössä sadevesiallas. Ilmastonmuutosta on helppo syyttää kuivuudesta, mutta kellään ei ilmeisesti käy mielessä, että alue on täysin ylikansoitettu. Vertailuna esimerkiksi Päijänteen tilavuus on 15 393 100 000 m³ eli sellaiset 165 kertaa tilavampi kuin Puzhal, ja Päijänteen vettä käyttää reilu miljoona suomalaista.

Ongelma ei ole edes paikallinen, koska vesi ja ruoka pitää sitten kuljettaa jostain muualta paikalle. Väestö tarvitsee tilaa asumiseen ja liikkumiseen, joka on kaikki pois luonnolta. Jos Intiassa olisi se reipas 55 miljoonaa asukasta eli sama asukastiheys kuin Suomessa, ei tarvitsisi puhua aasiannorsun, intiansarvikuonon tai intiantiikerin elinalueiden kapenemisesta. Puhumattakaan jätehuollosta, jätevesistä, vesistöjen saastumisesta...

Ei, hiilidoksidi se vain on ongelma.

[Ajattelija2008]

Osaako kukaan paremmin asioihin oerehtynyt kertoa minulle, millainen on planeettamme tulevaisuus, jos lämpötila nousee yli direktiivin mukaisen 1,5 astetta ? Jatkuuko nousu "jääkiekomailan" mukaisesti kunnes valtameret alkavat kiehua, vai tasaantuko nousu jossain vaiheessa ?
Jos tasaantuu, niin millä mekanismilla ?
Kai ilmastovuhottajat ovat tämänkin visioineet.

Ilmastonmuutos-ketjussa tuo on käsitelty. Kukaan nykyinen tiedemies ei usko maapallon muuttuvan Venukseksi. Siellä nimittäin CO2:ta on 200 000 kertaa enemmän ja auringon säteilyteho tupla Maahan verrattuna.

Lämpötila on nyt noussut 0.9 C ja näillä näkymin ja näillä tiedoilla CO2:n lisääntyminen hyödyttää ihmistä paremman kasvien kasvun takia.

En ole vuosien lukemisella löytänyt mitään uskottavaa haittaa, jonka lämpeneminen 1.5 C voisi aiheuttaa. Jos joku sellaisen tietää, niin postatkoon tänne.

[RiP]

Mitä sitten lie tarkoittaa?
Viimeiset kymmenen päivää ovat olleet kylmimmät viimeiseen 112 vuoteen ajankohtaansa nähden Sodankylässä.
https://twitter.com/mikarantane/status/1159378994267131904?s=19

Jos toisinpäin olisi, joka YLE media toitottaisi siitä kyllä. 

Ei pitkä ennuste sen kummoisempaa ennusta.
https://www.accuweather.com/fi/fi/sodankyla/134944/august-weather/134944?year=2019&view=list