Köyhät ja kulttuuri

[Panopticon]

Tää lienee nyt sitä kaikkein pahinta populismia... Mennään silti:

Olen menossa huomenna faijan kanssa kesäteatteriin, liput maksaa 40€/nassu. Ainoa keino tähänkin nautintoon on mennä faijan kukkarolla, koska sairauteni takia minun kuukausituloilla (tulonsiirroilla) toi ois melkein 10% kuukauden käyttövaroista.

Käytiin tänään museossa, jossa oli liput 9€. Me vammaiset päästiin viitosella. Kun Kuukauden käyttövarat on 480€, on femmakin iso raha.

Ateneumissa ei ole tullut käytyä vuosikausiin, kun se vaan on liian kallista. Ym ja ym.

Antti Nylen ja Heikki Pursiainen kävivät juuri jonkinlaisen konfliktin siitä pitääkö nyleineille ja teemumäeille maksaa valtion piikkiin paskataide, josta kukaan ei ole valmis maksamaan. Jotenkin kuvaa hyvin näitä nykyvassareita, että ovat enemmän huolissaan omasta tulosta kuin kulttuurista kiinnostuneiden köyhien tarpeesta kulttuurisiin elämyksiin.

Ja jos ei nyt mee puuropuheeksi niin, voisiko PS ottaa agendaakseen sen, että köyhälläkin olisi mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria? <populismi>Samaan aikaan kun Töölön porvareilla on kävelymatka oopperaan, ei köyhillä ole varaa edes museon pääsylippuun</populismi>

[Paju]

Vahvasti subventoitujahan nuo jo ovat, oopperat, museot ynnä muut.

Kannattaa hyödyntää erilaiset alennukset, vaikka näitäkin tuntuu karsitun viime vuosina. Esimerkiksi moniin museoihin pääsee maksutta kerran viikossa. Ateneumissa ilmaispäiviä on silloin tällöin. Oopperaan saavat tietyt ryhmät (mm. varusmiehet ja sivarit sekä työttömät ja eläkeläiset) alennusta saman illan näytöksiin. Halvimmat paikat eivät kovin kalliita ole muutenkaan, esimerkiksi syksyn Carmenin hinnat lähtevät oopperan sivujen mukaan 15 eurosta.

Toki kulttuurin pitäisi olla kaikkien saatavilla, mutta aika pitkälti niin on jo.

[no future]

Museokortti on loistava keksintö vähänkään enemmän harrastavalle, ja tosiaan sekä työttömille, eläkeläisille että opiskelijoille on omat metkunsa. Itse en ole ikinä harrastanut niin paljon kulttuuririentoja kuin opiskelijana (ja työttömänä), mutta tämä johtuu enemmän ajankäytöllisistä asioista. Köyhänä about kaikki liikenevä raha meni kulttuuriin ja matkustamiseen. Eihän se toki paljoa silloin tarkoittanut.

40 euroa kesäteatterista tuntuu kyllä todella härskiltä hinnalta.

[Tabula Rasa]

Itse taas näen että kulttuuri on niistä viimesijaisista asioista joihin panostaa vasta sitten, kun muut ovat kunnossa. Ensisijaisia kohtia: hyvä ravitsemus, terveellinen asumus, liikunnalliset tarpeet(kyllä, ne lenkkaritkin maksaa jos ei vielä harrastuskuluista puhuttaisikaan), terveydenhoito yms tarvehierarkian pohja vakaasti järjestetty, ennen kuin senttiäkään kulttuuriin.

[Pyhä Olavi]

Kesäteatteri lienee noista ainoa, jota julkinen sektori ei subventoi, siksi "kallis". Jos kulttuurin pitäisi kannattaa itsensä, niin eipä taitaisi paljoa teatteria tai museoita löytyä, puhumattakaan oopperasta. Jäljelle jäisi vain iskelmä- ja rockfestarit.

[sancai]

Julkinen sektori subventoi kulttuuria paljon. Ongelma on se härski elitistinen korruptio, mihin ne varat jaetaan. Tavallisten ihmisten kulttuurimaku on ihan jätettä, joten nämä uuden ajan aateliset ovat parempina ihmisinä oikeutettuja harrastamaan omia juttujaan tältä jäteväeltä kerätyillä varoilla. Tämä etuoikeutettu asema (ilman mitään oikeaa näyttöä kuin rehentely) pulpahtelee aina esiin, kun keskustelee "kulttuuriväen" kanssa. Kun taiteessa luovuttiin kaikesta objektivismista, taiteesta tuli narsististen paskanpuhujien leikkikenttä.

PS:n pitäisi selvittää, mihin nuo rahat oikeasti menevät ja ehdottaa uusjakoa.

[snap]

Minusta valtion tehtävä ei ole maksaa kulttuuria eli sirkushuveja. Kulttuuri irti valtiosta. Jokainen valitkoon itse, millainen kulttuuri kiinnostaa tai ei kiinnosta ja maksakoon sen omista rahoistaan. Valtava määrä kaikenmaailman huuhaa-suojatyöpaikkoja. Meillä on tässä maassa paljon tärkeämpiäkin asioita, joihin ei riitä rahaa.

[FadeAway]

http://www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti

Tuli mieleen Kaikukortti, jolla pääsee ilmaiseksi moneen tapahtumaan ja museoon.

[FadeAway]

Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.


Mikä on Kaikukortti?
Kaikukortti on kortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja Kaikukortti-verkostojen kulttuurikohteisiin. Kortti on henkilökohtainen eikä se maksa mitään.

Kaikukorttia voi käyttää kaikkien Kaikukortti- alueiden kulttuuritarjontaan. Pääset tutustumaan eri alueiden Kaikukortti-tarjontaan vasemman laidan sivupalkista tai mobiiliversiossa alta. Linkit  eri alueiden Kaikukortti-sivuille ovat alla kohdassa Missä Kaikukortti on käytössä.


Kuka voi saada Kaikukortin?
Voit saada Kaikukortin, jos

käytät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa.
olet tiukassa rahatilanteessa etkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kurssipaikkoja.
olet vähintään 16-vuotias.

[nollatoleranssi]

Ja jos ei nyt mee puuropuheeksi niin, voisiko PS ottaa agendaakseen sen, että köyhälläkin olisi mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria? <populismi>Samaan aikaan kun Töölön porvareilla on kävelymatka oopperaan, ei köyhillä ole varaa edes museon pääsylippuun</populismi>

PS tuskin ajaa tätä asiaa, mutta vasemmistoliitto voisi tarttua tuohon. Toki onhan sitä nykyisinkin kaikenlaisia alennuksia olemassa.

On tuo tullut silti huomattua, että siinä missä aiemmin lippujen hinnat olivat enemmän 10-20€ niin nykyisin trendinä tuntuu olevan ottaa vähintään 20-€.

[Supernuiva]

^Kuka asuu Alavudella tai Ykköset!-lehden jakelualueella, niin Vesa Keskinen jakaa kuulemma mainoslehdessään kuponkeja, joilla pääsee täysin ilmaiseksi Miljoona Rock -tapahtumaan tulevana sunnuntaina.

Kaukana asuville tämä ei tietenkään ole vaihtoehto, mutta paikallisesti varmasti monelle mieluinen etu.

[Miniluv]

Kirjasto.

[kannibaalikani]

Minusta taasen on hyvä, kun valtio ja julkinen talous ylläpitää kulttuuria, vaikka varmasti osa on hyvävelimeininkiä. Kulttuuri ylläpitää henkistä hyvinvointia ja on väylä ihmisten minuuden esiin tuomiseen. En minäkään nykyajan taiteesta sen koommin välitä enkä kaikista hörhöteattereiden esityksistä, mutta siinä ohessa on kuitenkin paljon hyvää. Ennen kaikkea kulttuurin ylläpitäminen myös pitää yllä suomalaista taidetta ja sen perintöä, joka on osaltaan vaikuttanut koko Suomi-valtion ja suomalaisuuden kuvan vahvistumiseen. Maksan mielelläni 20€ ja kohta alle 10€ musiikkitalon konserteista, joka on tuettu julkisilla rahoilla, jotta pääsen kuuntelemaan Sibeliusta ja muita suomalaisten säveltäjien säveltämiä teoksia.

[no future]

Kirjasto.

Eihän tänne uskalla valkoihoinen heteromies enää mennä, ainakaan jos ei omalla autolla pääse sotahistorian hyllylle asti.

[Tabula Rasa]

Kirjasto.

Pitääkin aiheesta valittaa. Kuka stana toimii sisäänostajana kirjoille? B-luokan bestselleriä, nimekkäitä yms shaibaa kaunokirjallisuutta laidasta laitaan on varaa hommata loputtomiin, mutta diipimpää tietoa, tai vanhempia klassikoita ei hommata kun se yksi 1898 ostettu menee lopulta roskikseen koska liian irtolehti. Esimerkkinä geologian perusteoksia löytyi yksi, 50-luvulta. Sun zun lisäksi itämaisia sotaklassikoita ei tunneta, sen sijaan itämaisia dekkareita sun muuta kaunokirjallisuutta kyllä löytyy kymmeniä teoksia.

Kokonaan erillinen keskustelu on kielestä. Miksi stanassa SUOMEN kirjastoissa pitää olla somalin ja urdun kielistä kirjallisuutta? Kielenopiskeluun on pienehkö määrä hyväksyttävissä, mutta kun niitä on erillinen osasto vielä englannin ja ruotsin jälkeenkin? Joista voisi myös ihmetellä, mitä helvettiä ruotsiin panostetaan moninkertaisia summia kotimaiseen kirjallisuuteen nähdän mitä äänikirjoihin tulee? Tietysti sitä mindfulness yms shaibaa mitä tietty keski-ikäinen naislukijajoukko haluaa, mutta miksi niitä on valehtelematta puolet koko kirjastoon ostetusta tarjonnasta? Onko retarditeetti lukijoiden tahtotila, vai ostajien?

[Shemeikka]

OT kirjasto. Frank-monihaulla voi hakea teosta kaikista Suomen kirjastoista. Kaukolainana saa sitten lähikirjastoonsa.

Pohjoismaitten sisällä kaukolainaus toimii myös.

https://monihaku.kirjastot.fi/fi/

[no future]

Ja yliopistojen kirjastoon saa kortin kanssa, mikäli tieteellisempi tavara kiinnostaa.

[Tabula Rasa]

Ja yliopistojen kirjastoon saa kortin kanssa, mikäli tieteellisempi tavara kiinnostaa.

Kuten myös sairaaloiden ja ammattikorkeiden. Lähinnä keskustelun pointti nykyisen kirjastolaitoksen tasossa ja tarpeessa. Minkä verran ihmiset oikeasti tarvitsevat kioskikirjallisuuden ''tietoa'' yhtään mihinkään?

[Demlan it-tuki]

Ja yliopistojen kirjastoon saa kortin kanssa, mikäli tieteellisempi tavara kiinnostaa.

Kuten myös sairaaloiden ja ammattikorkeiden. Lähinnä keskustelun pointti nykyisen kirjastolaitoksen tasossa ja tarpeessa. Minkä verran ihmiset oikeasti tarvitsevat kioskikirjallisuuden ''tietoa'' yhtään mihinkään?

varaamallahan saa lähestulkoon minkä vaan teoksen omaan lähikirjastoon. Eihän se ole missään mielessä mahdollista, että siellä olisi kaikkien makuun kaikkea hyllyssä. Muiden lukumaun mollaamiseen en ehkä lähtisi. Moni lukee hömppää ihan vaan nollatakseen kun toiset katsovat tositvtä tai twitchistä kun joku pelaa fortniteä.

[nollatoleranssi]

Netflix ja HBO antavat ilmaisen katsomiskuukauden koko sisällölleen. Lisäksi hintaa kuukaudessa tulisi 10€/kk ja tilauksen voi katkaista milloin tahansa.

[Tavan]

Youtubesta voi katsella ja kuunnella oopperoita ja kaikenlaista muutakin taidemusiikkia mielin määrin.

[Supernuiva]

Pitääkin aiheesta valittaa. Kuka stana toimii sisäänostajana kirjoille? B-luokan bestselleriä, nimekkäitä yms shaibaa kaunokirjallisuutta laidasta laitaan on varaa hommata loputtomiin, mutta diipimpää tietoa, tai vanhempia klassikoita ei hommata kun se yksi 1898 ostettu menee lopulta roskikseen koska liian irtolehti. Esimerkkinä geologian perusteoksia löytyi yksi, 50-luvulta. Sun zun lisäksi itämaisia sotaklassikoita ei tunneta, sen sijaan itämaisia dekkareita sun muuta kaunokirjallisuutta kyllä löytyy kymmeniä teoksia.

Kokonaan erillinen keskustelu on kielestä. Miksi stanassa SUOMEN kirjastoissa pitää olla somalin ja urdun kielistä kirjallisuutta? Kielenopiskeluun on pienehkö määrä hyväksyttävissä, mutta kun niitä on erillinen osasto vielä englannin ja ruotsin jälkeenkin? Joista voisi myös ihmetellä, mitä helvettiä ruotsiin panostetaan moninkertaisia summia kotimaiseen kirjallisuuteen nähdän mitä äänikirjoihin tulee? Tietysti sitä mindfulness yms shaibaa mitä tietty keski-ikäinen naislukijajoukko haluaa, mutta miksi niitä on valehtelematta puolet koko kirjastoon ostetusta tarjonnasta? Onko retarditeetti lukijoiden tahtotila, vai ostajien?

Kirjastolaitoskin harrastaa tietoisesti kirjahankinnoissa positiivista syrjintää. Maahanmuuttajien lehtiä tilataan paljon, vaikka luetaanko niitä lainkaan? Olen myös kuullut, että joidenkin näiden lehtien tilaushinta on "tähtitieteellinen" ja se on ihan oikeasti muista hankinnoista pois, mutqu se rasismin torjunta ja kotouttaminen ja kaikki mahdolliset syyt.

Toinen asia mitä ei kovinkaan usein mietitä on se, että kuinka paljon kunkin aihealueen kirjoja todellisuudessa lainataan. Kirjastoissa on usein hyllymetreittäin sellaisia kirjoja, joita ei taida juuri kukaan koskaan lainata. Monet suuremmat kirjastot hankkivat lähes automaattisesti "kaikkea julkaistua", vaikka kirjalle ei tulisi kovinkaan montaa lainauskertaa koko sinä aikana, kun kirja on kirjaston omistuksessa.

Minua myös harmittaa suuresti se, kun kirjastossa näkee usein uutuushyllyssä sellaisia uutuuksia, joita kukaan ei lainaa useisiin viikkoihin. Onkohan hankintapäätös ollut aivan perusteltu, jos kirja ei kelpaa ilmaislainaan edes uutuushyllystä? Sitäkin pitäisi varmasti pohtia, miten eri aihealueihin kohdistuvia hankintoja tullaan tekemään. Kirjaston tehtävä on hankkia aineistoa kaikilta elämänalueilta, mutta painotukset vaihtelevat varmasti paljon päätöksiä tekevien henkilöiden omien mieltymyksien mukaisesti. Eikä pidä unohtaa sitäkään tosiasiaa, että perussuomalaisia kirjoja tuppaa katoamaan kirjastoista... Hommallakin oli keskustelua, kun ulkomuistista jokin aika sitten muistaakseni turkulainen virkailija oli sosiaalisessa mediassa kehuskellut sillä, että hän hävitti kirjastosta hyväkuntoisen perussuomalaisen kirjan vain aatteellisista syistä.

Kun julkisen rahoituksen ajat taas jossain vaiheessa niukkenevat, leikataan myös kirjastoilta. Jostain syystä oletan tämän tarkoittavan sitä, että kirjastot keskittyvät materiaaleissaan koululaisiin, maahanmuuttajiin ja lapsiin. VHM:t/VHN:t saavat jossain vaiheessa hankkia itse omat tietokirjansa omalla rahalla, tai varautua jonottamaan kirjaa jopa useita kuukausia/vuosia.

Lisäksi kirjastoihin hankitaan myös paljon erilaisia tietokonelisenssejä, joiden käyttö on hyvin vähäistä. Näihinkin menee rahaa - ja paljon, todella paljon, vaikka käyttäjiä näillä ei aina ole.

Joskus katsoessani lehtihyllyjä mietin sitä, että kuinka monta itselle mielenkiintoista lehteä onkaan kirjastoon tilaamatta, ja kuinka paljon hyllyissä on sellaisia lehtiä, joita ei näytä kukaan lukeneen. Lehtien lukemista ei ymmärtääkseni seurata millään tavalla, vaikka ei se kaiketi olisi niin vaikeaa arvioida.

Kiinnitetään huomiota myös siihen, että Aku Ankka alkaa kadota kirjastoista. Suomessa on jo useita kirjastoja, joihin ei enää tule Akua. 1970-luvulla punaiset eivät onnistuneet, mutta nyt punavirheät onnistuivat.

[Chiaroscuro]

Minua myös harmittaa suuresti se, kun kirjastossa näkee usein uutuushyllyssä sellaisia uutuuksia, joita kukaan ei lainaa useisiin viikkoihin. Onkohan hankintapäätös ollut aivan perusteltu, jos kirja ei kelpaa ilmaislainaan edes uutuushyllystä? Sitäkin pitäisi varmasti pohtia, miten eri aihealueihin kohdistuvia hankintoja tullaan tekemään. Kirjaston tehtävä on hankkia aineistoa kaikilta elämänalueilta, mutta painotukset vaihtelevat varmasti paljon päätöksiä tekevien henkilöiden omien mieltymyksien mukaisesti.

Ymmärtääkseni kirjastoihin pyritään hankkimaan juuri sellaisia kirjoja, joille on kaikkein eniten kysyntää - jos kirjaa ei lainata, se kyllä poistetaan ennen pitkää (tämä ei tosin taida koskea kaunokirjallisia teoksia). Lukijoiden sivistystason lasku ja yleinen tyhmeneminen näkyy näin viiveellä kirjastojen (poislukien tieteelliset kirjastot) kirjavalikoimissa. Varmasti kirjahankintoja tekevien henkilöiden omat mieltymykset painottuvat siinä, millaisia kirjoja kirjastoihin hankitaan - yllätyin kuitenkin, että ainakin Helsingissä jopa Hege Storhaugin Islam-kirjaa oli hankittu kirjastoihin, vaikka teosta ei löytynyt ainoankaan helsinkiläisen kirjakaupan hyllystä (nettikirjakaupoistahan sitä on toki voinut tilailla). Ja kirjatuholaisia ja -varkaita on ollut aina - eikä vain kirjastovirkailijoissa.

[Brandis]

Poesian runo-, essee- ja proosa-sisällöt ovat saatavilla netistä. Vastaavia matalan kynnyksen ilmaiskanavia laadukkaalle kulttuuritarjonnalle varmasti löytyy muitakin.