UPI:n Tiilikainen: EU kestää, koska sille ei ole vaihtoehtoa

[td]

Suomen pitää kehittyä nopeasti valtioksi mihin Kataisen kaltaiset henkilöt eivät ole enää halukkaita palaamaan.

"Nationalistinen ilmiö Euroopassa on hyvin vaarallinen", Katainen sanoo.

Tarkoittakoneeko hän että Suomessa ei kohta enää raiskailla pikkulapsia, ryöstellä vanhuksia ja myydä omaisuuksiamme Kataisen halusta huolimatta?

[kivimies]

Katainen arvosteli Puolaa ja sanoi, että he eivät saa pitää EU:ta "rahantekokoneena" ja heidän on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta.

Katainen valittelee, ettei artikla 7:n sanktiot Puolaa vastaan ole edenneet.

Katainen sanoo Puolan olevan valmis liittymään euroalueen jäseneksi, vaikka maan valtapuolue ei kannata jäsenyyttä (laittoivat sen ehdoksi Saksan elintason saavuttamisen).

Tästä huomaa, että EU haluaa väen vängällä laajentaa euroaluetta, vaikka sen ongelmat ovat kaikkien tiedossa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) haluaa sitoa EU-tuet EU:n periaatteiden noudattamiseen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) kannattaa samaa.

Näitä periaatteita ovat jutun mukaan mm. "vapaa media, riippumattomat oikeusistuimet ja opposition mahdollisuus toimia". Jutussa jäi mainitsematta, että näihin EU:n periaatteisiin on aika ajoin kuulunut myös  "turvapaikanhakijoiden oikeudet" (tulla laittomasti maahan) ja taakanjakoon osallistuminen.

Onneksi päätös vaatii yksimielisyyttä ja Unkari voi pysäyttää sen.

"Tässä Suomen on onnistuttava" – eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tekee kaikkensa, jotta rahaa saavat vain ne jotka noudattavat EU-periaatteita

Suomi yrittää saada EU-puheenjohtajakaudellaan kytkettyä yhteen unionin periaatteiden noudattamisen ja rahanjaon.

Riippumattomat tuomioistuimet, vapaa media ja opposition mahdollisuus toimia ovat Euroopan yhteiskuntien ydintä. Nämä periaatteet ovat kuitenkin uhattuina tai kyseenalaistettuina monessa itäisen Keski-Euroopan unionimaassa.

EU-komissio on esittänyt, että budjettivarojen jako olisi ehdollinen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle. Parlamentti on jo hyväksynyt oman kantansa, että oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta tulisi rangaistavaa.

Suomi yrittää puheenjohtajakaudellaan leipoa yhteen EU:n monivuotisen budjettikehyksen ja oikeusvaltion.

– Monivuotiseen rahoituskehykseen tullaan rakentamaan mekanismi, jotta maa joka jatkossa rikkoisi perusarvoja, ei voisi yhdellä kädellä rikkoa ja toisella ammentaa ammentaa EU-varoja, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo.

Hankalaksi yrityksen tekee se, että rahoituskehys on hyväksyttävä yksimielisesti. Todennäköisesti ainakin Puola, Romania ja Unkari ovat tätä vastaan – ne vastustivat oikeusvaltioasetusta myös parlamentissa [...]

Suomi luottaa siihen, että poliittisesta kokonaisuudesta saadaan rakennettua sellainen, ettei maille jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä kehys, johon ehdollisuus on sisällytetty.

– Nettomaksajamaat on selkeästi ilmaisseet, että heille on aivan keskeistä saada tämä oikeusvaltiomekanismi rakennettua rahoituskehykseen ja saajat sen tietävät. Kokonaisuus tulee olemaan tasapuolinen, jotta jokainen voi olla tyytyväinen.

Brexitin takia nettomaksajat – kuten Suomi – joutuvat todennäköisesti panemaan EU-budjettiin nykyistä enemmän rahaa. Ylen tietojen mukaan Suomi kaavailee esimerkiksi, että nettomaksajat virittävät oikeusvaltioehdon ja omat maksunsa kiinni toisiinsa. Jos ei tule ehtoa, ei tule lisärahaa, jolloin paljon EU-tukia nauttivat maat menettäisivät. Itäisen Keski-Euroopan maat saavat suhteellisesti paljon varoja EU-budjetista.  [...]

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on unionin kohtalon kysymys, parlamentissa lain pääneuvottelijana toiminut kokoomusmeppi Petri Sarvamaa (EPP) toteaa.

– Koko Euroopan unioni on rakennettu näille periaatteille. Jos näistä livetään, koko unionin perusta on vaarassa, Sarvamaa sanoo. [...]

Unioni on aloittanut Puolan ja Unkarin kanssa menettelyn, jolla se taivuttaa maita noudattamaan sääntöjä ja korjaamaan toimintaansa viime kädessä rangaistuksen uhalla. Suomi aikoo tarttua saman tien molempien maiden tilanteeseen. [...]

Yle (6.7.2019)

[Ajattelija2008]

EU-maista mm. Saksa ja Suomi tukevat salakuljettajien työtä Välimerellä, mikä on törkeällä tavalla EU:n arvojen vastaista toimintaa.

Ajaako Tytti Tuppurainen (sd) EU-tukien poistamista näiltä mailta?

[akez]

"Tässä Suomen on onnistuttava" – eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tekee kaikkensa, jotta rahaa saavat vain ne jotka noudattavat EU-periaatteita

Suomi yrittää saada EU-puheenjohtajakaudellaan kytkettyä yhteen unionin periaatteiden noudattamisen ja rahanjaon.

Tuohon voisi tehdä sen täydennyksen, että Tuppurainen ja nämä muutkin tämän maan konsensus-puolueet tekevät juuri niin kuin Saksan Merkel, tai tämän entinen bulvaani Juncker tai nykyinen bulvaani von der Leyen sanovat. Ainoastaan EU-komission pj. (l. faktisesti Merkel) voi tehdä EU:ssa lakialoitteita. Syytä tuohon voi jokainen miettiä päissään.

Lisäksi oikeusvaltiolla ja lakien & sopimusten noudattamisella, ja EU:lla ei ole mitään tekemistä keskenään. Siinä määrin vauhdikkaasti siellä on valehdeltu, ja rikottu kaikkia mahdollisia sääntöjä ja sopimuksia. Eikä EU ole edes demokratia (kansa puuttuu ja sen mukana kaikki muukin), jotta se niistä perusarvoista.  Nyky-EU:n fokus on ulkomaisten oikeuksissa, jäsenmaiden kansalaisista viis (kts. media).

[Pentecost]

Pienen Suomen kannattaa toki puheenjohtajakaudellaan käyttää kaikki poliittinen goodwill siihen, että ajaa mahdotonta hanketta ja suututtaa siinä sivussa joukon väkimäärältään paljon suurempia maita. Mahdoton hanke on, koska yksimielisyyttä asiassa ei suurella todennäköisyydellä saavuteta.

Mihin on kadonnut pienelle maallemme mielestäni hyvä puolueettomuuden korostaminen? Olemme kuin pikkuinen rakki haukkumassa Unkaria ja Puolaa oletetuista epädemokraattisista elkeistä Junckerin ja Merkelin pidellessä hihnasta kiinni.

Samalla kun EU taas osoittaa "demokraattisuutensa" sulkemalla persujen ryhmän pois päätöksenteosta, ollaan taas askel lähempänä kansandemokratiaa ja en yhtään ihmettele esimerkiksi Puolan, Unkarin ja Romanian nuuskivan ilmaa ja vastustavan kehitystä. Siitä lajista demokratiaa ne lienevät saaneet tarpeekseen.

[-PPT-]

Jos Unkari päästäisi mamulaumat maansa läpi Saksaan ja Pohjoismaihin niin EUta ei kiinnostaisi paskan vertaa jokin Unkarin media tai oikeuslaitos.

[Tomatoface]

Katainen arvosteli Puolaa ja sanoi, että he eivät saa pitää EU:ta "rahantekokoneena" ja heidän on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta.

Katainen valittelee, ettei artikla 7:n sanktiot Puolaa vastaan ole edenneet.

Katainen sanoo Puolan olevan valmis liittymään euroalueen jäseneksi, vaikka maan valtapuolue ei kannata jäsenyyttä (laittoivat sen ehdoksi Saksan elintason saavuttamisen).

Tästä huomaa, että EU haluaa väen vängällä laajentaa euroaluetta, vaikka sen ongelmat ovat kaikkien tiedossa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) haluaa sitoa EU-tuet EU:n periaatteiden noudattamiseen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) kannattaa samaa.

Näitä periaatteita ovat jutun mukaan mm. "vapaa media, riippumattomat oikeusistuimet ja opposition mahdollisuus toimia". Jutussa jäi mainitsematta, että näihin EU:n periaatteisiin on aika ajoin kuulunut myös  "turvapaikanhakijoiden oikeudet" (tulla laittomasti maahan) ja taakanjakoon osallistuminen.

Onneksi päätös vaatii yksimielisyyttä ja Unkari voi pysäyttää sen.

Yle (6.7.2019)

Näiden boldattujen periaatteiden mukaan Suomihan menettää tukensa itse: biasoitunut valemedia (YLE, HS) ja mädäntynyt oikeuslaitos.

[n.n.]

Näiden boldattujen periaatteiden mukaan Suomihan menettää tukensa itse: biasoitunut valemedia (YLE, HS) ja mädäntynyt oikeuslaitos.

Siitä voikin päätellä mitä termit tässä kontekstissa tarkoittavat. Vastuulista mediaa ja vastuullista johtamista. Vastuullista demokratiaa.

[Tomatoface]

Jos Unkari päästäisi mamulaumat maansa läpi Saksaan ja Pohjoismaihin niin EUta ei kiinnostaisi paskan vertaa jokin Unkarin media tai oikeuslaitos.

Sehän voisi kettuillessaan tehdä tuon milloin vain. Saattavat olla jopa niin m*lkkuja että valjastavat valtiollisen rautatieyhtiönsä kuskaamaan niitä maansa läpi naapuriin (a 'la Sverige).

[WinstonSmith]

opposition mahdollisuus toimia

Tämähän he yrittävät nimenomaan estää tällä lailla, jos olet oppositiossa EU:n politiikkaa vastaan, et saa toimia.

[guest12632]

"Tässä Suomen on onnistuttava" – eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tekee kaikkensa, jotta rahaa saavat vain ne jotka noudattavat EU-periaatteita

Suomi yrittää saada EU-puheenjohtajakaudellaan kytkettyä yhteen unionin periaatteiden noudattamisen ja rahanjaon.

Kuulostaa ihan nuorisolailta ja järjestötuilta. "EU-periaatteiden noudattaminen" tarkoittaa, että joko mokutat tai tuet viedään.

[sancai]

Jos Unkari päästäisi mamulaumat maansa läpi Saksaan ja Pohjoismaihin niin EUta ei kiinnostaisi paskan vertaa jokin Unkarin media tai oikeuslaitos.

Totta. Esimerkiksi Romania on jäänyt lähes kritiikittä, että vaikka maan sosialidemokraattinen puolue on paljastunut äärimmäisen korruptioituneeksi ja maan ihmisoikeustilanne on niin kamala, että maan vähemmistöryhmät kerjäävät miljoonittain ympäri Eurooppaa.

[simppali]

Kohta taas kokoontuvat päättävät pöydät, jos Saksan puolustusministerin nimitys komiss..eikun politbyroon johtoon menee vihkoon.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/285297-eu-komission-puheenjohtajaehdokas-vastatuulessa-nyt-tuli-tiukkoja-ehtoja-ursula-von

"Parlamentin on määrä äänestää von der Leyenin valinnasta ensi viikon tiistaina. Jos parlamentti hylkää von der Leyenin, Eurooppa-neuvostolla on EU-sopimusten mukaan 30 päivää aikaa ehdottaa uutta nimeä komission johtoon".

(Edit. muutaman kerran puhelimen näytölle soveltumattomien sormien takia)

[simppali]

Eikö Rehn ollut lähes varmasti, kuittausta vaille valmis euroopan valinta IMF:n pääjohtajaksi?

Vihkoon män.

https://yle.fi/uutiset/3-10905567

"EU päättää juuri ehdokkaastaan IMF:n pääjohtajaksi. Tehtävä on erinomaisen mielekäs ja motivoiva. Jättäydyn tässä vaiheessa pois äänestyksestä, jotta voimme saavuttaa laajan yhteisymmärryksen Euroopan ehdokkaasta ja saada hänelle myös muun maailman kannatuksen.


Financial Times -lehti kertoi alkuviikosta, että Rehnin lisäksi kärkiehdokkaita ovat hollantilainen, maan talousministerinä ja euroryhmän puheenjohtajana toiminut Jeroen Dijsselbloem sekä bulgarialainen taloustieteilijä ja poliitikko, EU-komissaarinakin toiminut Kristalina Georgieva, jolla on kokemusta viime vuosilta myös Maailman Pankin johtotehtävistä.

Ehdokkaan on määrä selvitä perjantaina.

[Uuno Nuivanen]

Eikö Rehn ollut lähes varmasti, kuittausta vaille valmis euroopan valinta IMF:n pääjohtajaksi?

Hölmölä on pyörinyt ytimissä pokkuroimassa aktiivisesti itseään jalkaan ammuskellen, niin että pitihän sen olla selviö, samoin kuin muutaman muunkin hillotolpan. 

[repo]

Financial Times -lehti kertoi alkuviikosta, että Rehnin lisäksi kärkiehdokkaita ovat hollantilainen, maan talousministerinä ja euroryhmän puheenjohtajana toiminut Jeroen Dijsselbloem sekä bulgarialainen taloustieteilijä ja poliitikko, EU-komissaarinakin toiminut Kristalina Georgieva, jolla on kokemusta viime vuosilta myös Maailman Pankin johtotehtävistä.

Ehdokkaan on määrä selvitä perjantaina.

Tästä on pääteltävä, että Rehnin issias ei ollut riittävän hyvä tehtävään. Kyllä päättävät pöydät tietää, ken on pätevin.

[-PPT-]

Omituista että saksalainen valittiin komission puheenjohtajaksi sillä koska Saksa on muutoinkin se maa joka kaikesta päättää niin olisi voinut kuvitella että demokratiakulissin ylläpitämiseksi komission johtaja olisi valittu jostain vähäpätöisestä maasta.

[Uuno Nuivanen]

^ Katsovat, että enää ei ole tarpeen teeskennellä mitään.

[simppali]

Kepu ministeri Lintilä on otsa polvissa kumartaen kohti päättäviä pöytiä... ilmeisesti joku taho eu:n oikeista päättäjistä jyrähti, että ei Mikkeliläistä entistä urheilukaupan myyjää nyt valita, vaikka teillä oli hyvä kampanja Rehnin puolesta.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/juuri-nyt-imf-n-johtoon-ehdolla-bulgarialainen-kristalina-georgieva/7500836#gs.trt9l9

"

Lintilä kertoi, että he tekivät Rehnin kanssa hyvän kampanjan valitsemisen eteen".

[repo]

Tapio Nurminen nähnyt valon? No ainakin pienen heijastuksen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-eu-n-yhteinen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka-on-saalittava-vitsi-paavastuun-siita-kantaa-saksa/7503514

Kommentti: EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on säälittävä vitsi – päävastuun siitä kantaa Saksa

Iranin vallankumouskaarti häärii vaarallisesti maailman energiahuollon kannalta elintärkeässä Hormuzinsalmessa. Ei kuitenkaan niin vaarallisesti, että Eurooppa saisi aikaan jotain yhteistä. Jotain sellaista, jolla Teheranin johtajille näytetään kaapin paikka. Jarruttelija on tietysti ja valitettavasti Berliinin horjuva hallitus.


Siitä on nyt jotakuinkin kaksi vuotta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin öykkäröinneistä häkeltynyt liittokansleri Angela Merkel sanoi müncheniläisessä olutteltassa kauaskantoisilta kuulostaneet sanat:

"Meidän eurooppalaisten pitää nyt todella ottaa kohtalo omiin käsiimme."

Todellakin olisi pitänyt. Tai viimeistään nyt pitäisi.

Ikävä kyllä yhä edelleen näyttää siltä, että kohtalo on muiden käsissä. Sellaisten, joilla on kovin vähän intressiä ajatella eurooppalaisten etuja.
[...]

Korostettuun... hörönaurua! "Eurooppalaisten etuja" huutonaurua! Mutta Nurminen päättää ketjun viimeisessä aiheessa...

[...]yksimielisiä päätöksiä. Niitä, ja ylipäätään päätöksiä, saadaan EU:ssa aikaiseksi entistä enemmän vain toinen toistaan vaikeammilla pihtisynnytyksillä.

Paras tuore esimerkki tästä oli EU:n oman ehdokkaan nimeäminen kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajaksi. Se muuttui arvottomaksi näytelmäksi, josta yksimielisyys oli kaukana ja jossa Suomelle ja Suomen Pankin pääjohtajalle Olli Rehnille (kesk.) oli valitettavasti varattu häviäjän rooli.

Miten se nyt meni? "Suomen etu on EU:n etu" vai oliko se toisinpäin "mikä on EU:n etu, on myös Suomen etu" sanoi joku meidän suuri johtajamme Jyrki Katainen. Ollaan vain hiljaa ja nyökytellään, niin ollaan sillain kivasti ja positiivisesti yksimielisiä. - minä

Edit: kirjoitusvirhe.

[kivimies]

^^

Iranin vallankumouskaarti häärii vaarallisesti maailman energiahuollon kannalta elintärkeässä Hormuzinsalmessa. Ei kuitenkaan niin vaarallisesti, että Eurooppa saisi aikaan jotain yhteistä. Jotain sellaista, jolla Teheranin johtajille näytetään kaapin paikka. Jarruttelija on tietysti ja valitettavasti Berliinin horjuva hallitus.

Nurminen on siis sitä mieltä, että Suomen on hyökättävä Iranin kimppuun osana EU-armeijaa vain siksi, että EU "pääsee näyttämään kaapin paikan" ja "tekemään jotain yhteistä". 

Hän on pettynyt, ettei Merkel suostunut tähän (ehkä siksi, koska Saksalla ei ole tarpeeksi kalustoa siihen).

Kun Iranin vallankumouskaarti heinäkuussa kaappasi brittiläisen Stena Impero –rahtialuksen, Saksan, Ranskan ja Britannian olisi heti pitänyt ryhtyä yhdessä järeisiin toimenpiteisiin. Sekä diplomaattisesti että sotilaallisesti.

Iranilaiset kaappasivat tankkerin sen jälkeen, kun Britannia otti haltuunsa iranilaisten tankkerin Gibraltarilla (vedoten siihen, että iranilaisten öljynvienti Syyriaan on muka EU:n Syyriaan kohdistuvien pakotteiden vastaista). Miksi Suomen pitää osallistua Britannian ja Iranin väliseen kiistaan.

Britannia lähettäköön omat aluksensa "turvaamisoperaatioihin", jos niin haluaa. Pyytäköön vaikka Yhdysvalloilta apua. Suomen on turha osallistua niihin.

^
EU-armeijaa ajavat ovat perustelleet sitä tähän asti maanpuolustuksella, vaikka hitaimmatkin ymmärtävät, että EU-armeijaa ei olla tarkoitettu maanpuolustukseen, vaan suurvallan leikkimiseen, hyökkäyssotiin ja "kapinoivien" jäsenmaiden "rauhoittamiseen".

[akez]

Daily Mailin mukaan Macron on puhunut seuraavaa.

'We have to protect ourselves with respect to China, Russia and even the United States of America,' Mr Macron told Paris radio station Europe 1.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-6381521/France-calls-Europe-Empire-rival-China-US.html

Kiina on vihollinen. Venäjä on vihollinen. USA on vihollinen.

Missäs sitten ne ystävät ja liittolaiset? Eihän tuossa jää jäljelle enää muut kuin afrikkalaiset ja muslimit. Siksikö näitä vaikka väkisin tänne?

[justustr]

Daily Mailin mukaan Macron on puhunut seuraavaa.

'We have to protect ourselves with respect to China, Russia and even the United States of America,' Mr Macron told Paris radio station Europe 1.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-6381521/France-calls-Europe-Empire-rival-China-US.html

Kiina on vihollinen. Venäjä on vihollinen. USA on vihollinen.

Missäs sitten ne ystävät ja liittolaiset? Eihän tuossa jää jäljelle enää muut kuin afrikkalaiset ja muslimit. Siksikö näitä vaikka väkisin tänne?

Vihollinen on kärjistetty ilmaus, mutta kyllä makrooni sikäli oikeassa on, että Euroopan olisi kyettävä haastamaan Kiina ja USA. Tällä hetkellä tulee pataan ja lujaa. Eurooppa (läntinen) on näivettyvä talousalue.


   

[simppali]

Pelko kasvaa, mitä jos kaikkien kansojen yhteinen liitto hajoaa ja eu:n politrukit menettävät valtansa..itkua, itkua.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006210671.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=7e8962970d761847542d9fdd5323db99

"Vihriälä toteaa, että taloudellisen häiriön riski on suuri ennen muuta, koska Euroopan taloudessa on jo valmiiksi paljon epävarmuutta. Sitä aiheuttavat muun muassa Britannian mahdollinen sopimukseton ero EU:sta, maailmantalouden aiempaa heikompi kehitys ja Saksan talouden yskiminen. Saksan on ennustettu vajoavan tekniseen taantumaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

"Jos tähän soppaan nyt tulee vielä vähät vastuullisesta taloudenpidosta välittävä hallitus Italiaan, niin kyllä siinä se riski on, että syntyy uusi eurokriisin tapainen ilmiö", Vihriälä sanoo.

ITALIA syöksyi tiistaina poliittiseen epävarmuuteen, kun pääministeri Giuseppe Conte kertoi eroavansa. Ilmoitus kaatoi Italian 14 kuukautta vallassa olleen hallituksen".

Ei tule ikävä eu:ta.

[Golimar]

En ota kantaa tutkimukseen koska minulla ei ole kompetenssiä mutta luulen että kyseinen tutkimus on tehty jotta voitaisiin puolustella Suomen liittymistä €Urostoliittoon.

EU-jäsenyyden vaikutukset Suomen makrotalouteen -arviointiraportti
Oxford Economics on toteuttanut Akava Worksin tilauksesta analyysin käytettävissä olevasta tutkimustiedosta, joka koskee EU:n makrotaloudellisia vaikutuksia.

Yhteenveto raportista
Suomi liittyi Euroopan unioniin (EU) vuonna 1995 samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa, jolloin EU:n jäsenvaltioiden määräksi tuli 15. Päätöksen taustalla oli kansanäänestys, ja EU-jäsenyydellä oli vahva kansalaisten tuki ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2009 alkaen Suomen poliittisessa kentässä on tapahtunut muutoksia. Vuoden 2011 vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi nousi EU-vastainen ja maahanmuuttokriittinen Perussuomalaiset, joka lisäsi kannatustaan edelleen vuonna 2015.

Vuoden 2015 jälkeen politiikan dynamiikka on muuttunut, mutta on tärkeää huomata, että suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti EU-jäsenyyteen. Esimerkiksi syyskuun 2018 Eurobarometrin mukaan 66 % suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyödyllisenä. Vuonna 2017 Perussuomalaisten puheenjohtajavaali johti puolueen jakautumiseeen kahteen puolueeseen, joista kumpikaan ei tällä hetkellä aja eroa EU:sta vaan painottaa EU:n uudistamista sen sisällä toimien.

Keskustelussa käytetään vahvaa retoriikkaa, mutta objektiivista tutkimusta EU-jäsenyyden tähänastisista taloudellisista vaikutuksista Suomeen on suhteellisen vähän. Akavan toimeksiannosta Oxford Economics on laatinut riippumattoman katsauksen, joka perustuu käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Seuraavassa esitetään analyysin tulokset tiivistetysti.

Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut Suomen makrotalouteen?
Kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut
Suomen elintasoa:
EU-jäsenyyden myötä Suomi on hyötynyt pääsystä yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille sekä kaupan ja investointien esteiden purkamisesta jäsenvaltioiden väliltä. Tämä on tukenut merkittävästi talouden kasvua:

Suomea koskevien arvioiden mukaan bruttokansantuote asukasta kohti (BKT/asukas) on EU-jäsenyyden myötä kasvanut 1,2–1,7 prosentilla, mikä vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017. Kasvu on pitkälti linjassa EU-jäsenvaltioiden keskimääräisen kehityksen kanssa.
Oletamme kasvun edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon viimeaikaiset EU-hankkeet, kuten energiaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma, sekä komission parhaillaan
neuvottelemat uudet kauppasopimukset.
EU-jäsenyyden kokonaisvaikutuksesta työpaikkoihin on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Tuoreessa Suomea koskevassa arviossa on kuitenkin esitetty, että EU:n avulla on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa, mikä vastaa 1,4 prosenttia työvoimasta
vuonna 2017.
Soveltamalla eräitä uusimpien empiiristen tutkimusten tuloksia Suomen kaupan nykyrakenteeseen voidaan sanoa, että EU-jäsenyys on lisännyt kokonaiskauppaa 9 %–26 %, mikä vastaa 16–47 miljardia euroa vuonna 2017.
Sekä EU- että EMU-jäsenyys ovat tukeneet Suomeen ulkomailta tulevien sijoitusten (foreign direct investment, FDI) kasvua. Eräiden keskeisten tutkimustulosten perusteella Suomeen on tullut EU- ja EMU-jäsenyyden myötä 31,7 miljardia euroa enemmän suoria ulkomaisia sijoituksia vuodesta 1995 alkaen. Vuositasolla se vastaa keskimäärin 0,9 prosentin BKT-kasvua tarkastelujakson aikana.
EU-jäsenyyden hinta on suhteellisen pieni:
Analyysimme mukaan EU-jäsenyyden taloudelliset kustannukset ovat suhteellisesti varsin pienet. Tärkeimmät tekijät ovat seuraavat:

Vuonna 2017 Suomen maksuosuus EU-budjetista oli 1,6 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon Suomen EU:lta saamat varat, Suomen nettomaksu oli vain 93 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia BKT:sta. Näin ollen EU-jäsenyydestä valtiontaloudelle vuosittain koituva kustannus on hyvin pieni.
Erään aiemman tutkimuksen mukaan suomalaisille yrityksille EU:n sääntelystä aiheutuneet kustannukset olivat noin 0,4 prosenttia BKT:sta. Mielestämme tätä lukua ei kuitenkaan voida pitää EU-jäsenyyden hintana – useimmissa tapauksissa Suomen olisi pitänyt laatia vastaavia omia säädöksiä myös EU:n ulkopuolisena maana.
EMUn vaikutus makrotalouteen on ollut pääosin neutraali:
Vuonna 1998 Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) ja otti käyttöön euron. Suomen eroaminen EU:sta tarkoittaisi myös eroa EMUsta ja paluuta omaan kansalliseen valuuttaan.

Analyysimme EMUn vaikutuksesta Suomeen ei anna yhtä selkeää kokonaiskuvaa kuin EU-jäsenyyden vaikutuksia koskeva analyysimme. Tutkimusten tulosten perusteella EMUn makrotaloudellinen vaikutus on lähinnä neutraali.
EMUn vaikutusta Suomeen arvioitiin yhdessä tutkimuksessa, jonka mukaan EMUn vaikutus kasvuun oli erittäin myönteinen aina vuoteen 2007 saakka. Vuoden 2008 jälkeinen kasvukehitys Suomessa osoittaa kuitenkin, että tulos ei olisi sama, jos tutkimus toistettaisiin käyttäen kattavampaa aikasarjaa.

https://akavaworks.fi/eu-vaikutukset/

https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/08/EU-ja%CC%88senyyden-vaikutukset-Suomen-makrotalouteen-Akava-Works-raportti-12019.pdf

https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/08/Assessing-the-macroeconomic-impact-of-EU-membership-for-Finland_22082019.pdf

[kivimies]

Tuon raportin mukaan EU:n vaikutus BKT:hen per henkilö olisi +1,2-1,7%.

En ole tutustunut sen menetelmiin, mutta pitää mainita, että tämä on monta kokoluokkaa pienempi kuin täällä EU-myonteisten esittämät arviot 25%:n kasvusta tai ennuste, jonka mukaan Brexit aiheuttaisi Britannialle 10 vuoden päästä 9% pienemmän BKT:n

Toisekseen, tutkimuksessa verrattiin näitä arvioituja hyötyjä jäsenmaksuun, muttei puhuttu EU:n muista haitoista, kuten vapaasta liikkuvuudesta, joka mahdollistaa mm. kerjäläisten tulon Suomeen.

[Totti]

Tuon raportin mukaan EU:n vaikutus BKT:hen per henkilö olisi +1,2-1,7%.

Tässä helposti langetaan perinteiseen ansaan, jossa BKT pidetään samana kun vaurastumisena.

BKT:han voi nousta monestakin syystä kuten esim. rikollisuuden kasvusta kiitos vapaan liikkuvuuden. Kun esim. Romanian rosvot putsaavat Hesan kämpät tyhjäksi, BKT nousee kun ostetaan tavarat uudestaan vakuutuksen piikkiin.

Myös kaikki se jättimäinen byrokratia, jota EU on tuonut Suomeen ja jota varten on pitänyt palkkaa tuhansia virkamiehiä lisää, nostaa BKT:tta.

Sama koskee jäsenmaksua, jonka lainalla otetut miljardit tuskin olisi tullut käyttöön ilman EU:ia. Nythän otamme velkaa jäsenmaksuun monta miljardia, rahat annetaan EU:lle, joka palauttaa osan erinäisinä tukiaisina, jotka siis kasvattavat BKT:tta.

Rakenteellisesti EU siis nostaa lähes väkisinkin BKT:tta jo sen takia, että rahaa kuluu sen pyörittämiseen ja sivuvaikutuksiin.

Sopii myös kysyä nostaisiko EU BKT:tta ilman jättimäistä ja jatkuvaa velkaantumista. Suomen EU taival on pitkälti ollut yhtä velanottoa, jota on otettu erityisesti kiitos euron.

On täysin mahdollista, ja jopa todennäköistä, että BKT:n kasvu olisi negatiivinen jos Suomi ei olisi mukana euron velkaunionissa. Velkaahan on ottanut sekä julkinen sektori, että yksityinen talous. Molemmat ovat nyt velkaantuneemmat kun koskaan ennen.

Jos EU:n aikainen jättimäinen velkaantuminen putsattaisiin pois talouskasvusta, olisiko talouskasvua enää ollenkaan. Epäilen, että ei olisi vaan EU tosiasiassa on tuonut negatiivista talouskasvua.

Meni BKT minne tahansa, se ei kuitenkaan kerro kansakunnan vaurastumisesta mitään.

[lurkkeri]

En ota kantaa tutkimukseen koska minulla ei ole kompetenssiä mutta luulen että kyseinen tutkimus on tehty jotta voitaisiin puolustella Suomen liittymistä €Urostoliittoon.

EU-jäsenyyden vaikutukset Suomen makrotalouteen -arviointiraportti
Oxford Economics on toteuttanut Akava Worksin tilauksesta analyysin käytettävissä olevasta tutkimustiedosta, joka koskee EU:n makrotaloudellisia vaikutuksia.

...

Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut Suomen makrotalouteen?
Kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut
Suomen elintasoa:
EU-jäsenyyden myötä Suomi on hyötynyt pääsystä yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille sekä kaupan ja investointien esteiden purkamisesta jäsenvaltioiden väliltä. Tämä on tukenut merkittävästi talouden kasvua:

Suomea koskevien arvioiden mukaan bruttokansantuote asukasta kohti (BKT/asukas) on EU-jäsenyyden myötä kasvanut 1,2–1,7 prosentilla, mikä vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017. Kasvu on pitkälti linjassa EU-jäsenvaltioiden keskimääräisen kehityksen kanssa.
Oletamme kasvun edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon viimeaikaiset EU-hankkeet, kuten energiaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma, sekä komission parhaillaan
neuvottelemat uudet kauppasopimukset.
EU-jäsenyyden kokonaisvaikutuksesta työpaikkoihin on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Tuoreessa Suomea koskevassa arviossa on kuitenkin esitetty, että EU:n avulla on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa, mikä vastaa 1,4 prosenttia työvoimasta
vuonna 2017.
Soveltamalla eräitä uusimpien empiiristen tutkimusten tuloksia Suomen kaupan nykyrakenteeseen voidaan sanoa, että EU-jäsenyys on lisännyt kokonaiskauppaa 9 %–26 %, mikä vastaa 16–47 miljardia euroa vuonna 2017.
Sekä EU- että EMU-jäsenyys ovat tukeneet Suomeen ulkomailta tulevien sijoitusten (foreign direct investment, FDI) kasvua. Eräiden keskeisten tutkimustulosten perusteella Suomeen on tullut EU- ja EMU-jäsenyyden myötä 31,7 miljardia euroa enemmän suoria ulkomaisia sijoituksia vuodesta 1995 alkaen. Vuositasolla se vastaa keskimäärin 0,9 prosentin BKT-kasvua tarkastelujakson aikana.
...

Epäilemättä tarkoitushakuinen raportti, jossa kaikki mahdollinen positiivinen muutos pannaan EU:n ansioksi. Karu tosiasia on että suurin osa kaupan kasvusta tapahtui heti Suomen EU-jäsenyyden jälkeen -90-luvun jälkipuolella, sen jälkeen vauhti on hyytynyt. Tuohon aikaan sijoittui ensimmäinen globalisaation aalto, joka lisäsi kauppaa monien muidenkin, EU:hun kuulumattomien maiden kauppaa, esim. Thaimaa. EU sen sijaan on ollut surkea saamaan aikaan kauppasopimuksia ulkopuolisten maiden kanssa, nyt 25v. väännön jälkeen on juhlittu jotain Mercosur-sopimusta.

Suomeen tulleiden ulkomaisten sijoitusten määristä en osaa sanoa muuta, mutta oletan että siihen pätee sama: pääomaliikkeiden esteitä on poistettu ympäri maailmaa, ihan ilman EU:n vaikutusta. (Onko se hyvä vai paha onkin sitten toinen kysymys.)

Kaiken lisäksi raportti on täynnä vältteleviä Liukas-Lasse-sanoja (weasel words), kuten arvioiden mukaan, oletamme, on esitetty jne.

[Roope2]

Eduskunnan kyselytunnilla 5.9. oli esillä alv-alarajan nostaminen 10 000 eurosta 15 000:een. Kuinka pian se voitaisiin tehdä?

Vastaus: Ei osaa sanoa, täytyy kysyä Brysselistä. Me tarvitsemme sieltä luvan rajan muuttamiseen.




Eikö tämä oli juuri sitä itteään?

[ikuturso]

En ota kantaa tutkimukseen koska minulla ei ole kompetenssiä mutta luulen että kyseinen tutkimus on tehty jotta voitaisiin puolustella Suomen liittymistä €Urostoliittoon.

Epäilemättä tarkoitushakuinen raportti, jossa kaikki mahdollinen positiivinen muutos pannaan EU:n ansioksi.

Oleellistahan tässä on se, että emme voi verrata Suomeen ilman euroa ja EU:ta, koska sellaista ei ole. Kaikki on siis vain pelkkää spekulaatiota.

Milloin meitä verrataan Ruotsiin, jolla on oma valuutta, väitetään Ruotsin paremman talouden johtuvan historiallisesta pääomasta ja maahanmuuton tuomasta työvoimareservistä.

Väittäisin, että kelluvalla euroa heikommalla markalla Suomen kauppatase olisi vahvasti positiivisempi, matkailutulot moninkertaiset ja voisimme asettaa hiilitullit kiinanpaskalle.

-i-